KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS , tark ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 19.12.2012, tark. 14.1.2013 ja 5.2.2013"

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS , tark ja Kaavaselostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa

2 (56) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ... 4 LUETTELO KAAVAN LIITEAINEISTOSTA... 4 MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET MAISEMAKUVA PINNANMUODOSTUS MAAPERÄ PINTA- JA POHJAVESI KASVILLISUUS HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET NATURA-ALUEET LEPAKOT LIITO-ORAVAT LINNUSTO PERHOSET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY MUINAISJÄÄNNÖKSET VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ TYÖPAIKAT ELINKEINOT LIIKETILAT PALVELUT LIIKENNE VESILIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄT RASKAS LIIKENNE JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS TEKNINEN HUOLTO MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA SEUTUKAAVA OSAYLEISKAAVA KEMIÖNSAAREN KEHITYSKUVA ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUSKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Ratamestarinkatu 7a, HELSINKI, Puh , Fax

3 (56) RAKENNUSKIELTO MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVA KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT MITOITUS LIIKENNE ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN MUUT ALUEVARAUKSET MUUT KAAVAMERKINNÄT LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ MUINAISMUISTOKOHTEISTA LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ RAKENNUSSUOJELUKOHTEISTA YLEISMÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ PALVELUT ASUINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS VIRKISTYS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN YLEISTÄ PINTA- JA POHJAVESIIN KALLIO- JA MAAPERÄÄN KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ELÄIMISTÖÖN LUONNONSUOJELUUN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN MAISEMAKUVAAN TAAJAMAKUVAAN RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN AJONEUVOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYKSIIN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN SEUDUN ELINKEINOELÄMÄÄN YHDYSKUNTATEKNISIIN KUSTANNUKSIIN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISET OSALLISTUMINEN LUONNOSVAIHE KAAVAEHDOTUKSEEN LUONNOSVAIHEEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET KAAVAEHDOTUKSEEN KUNNANHALLITUKSEN NÄHTÄVILLEPANON JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET KAAVAN TOTEUTUS AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Ratamestarinkatu 7a, HELSINKI, Puh , Fax

4 (56) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vesihuoltoverkosto Asemakaavojen kapasiteetti Kaavoitustilanne Liikenneverkosto Palvelurakenne Nykyinen maankäyttö Osayleiskaavakartta ja merkinnät Luettelo kaavakartalle merkityistä arvokkaista rakennuksista Luonnosvaiheen palaute ja vastineet Viranomaisneuvottelu I, muistio Viranomaisneuvottelu II, muistio Viranomaistyöpalaveri, muistio LUETTELO KAAVAN LIITEAINEISTOSTA Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011 Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Luontoselvitys, Faunatica Oy, Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, Kemiönsaaren kunnan kaupallinen selvitys, AIRIX Ympäristö Oy, MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011 Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren henkilöliikenneselvitykset, 2009 Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2009 Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001 Taalintehdas Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, Köli-projekti, 2011 Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Ratamestarinkatu 7a, HELSINKI, Puh , Fax

5 (56) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan n. 20 km päähän kunnan keskustasta Kemiöstä. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin järveen ja pohjoisessa Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket. Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet. Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta tuleva seututie 183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle. 1.2 KAAVAN TARKOITUS Kuva: ilmakuva-alueelta Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Taalintehtaan alueelle kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita; suuri osa taajamasta kuuluu Museoviraston RKY-rajaukseen Taalintehtaan historiallinen teollisuusympäristö. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin rajausta koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa muiltakin osin kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. Vahvistuessaan Taalintehtaan osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa aluetta koskevia asemakaavoja. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035.

6 (56) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%) ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria. Taalintehtaan alueen luonnonmaisemaa hallitsevat meri, sisäjärvet ja metsäiset kallioselänteet. Suunnittelualueelle sijoittuu useita ruukin toimintaan liittyviä rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET Kemiönsaaren Taalintehtaan osayleiskaava-alue kuuluu maisemamaakuntajaossa (Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Lounaismaahan ja sen alatyyppiin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erityislaatuisimpana, vertaansa vailla olevana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maisemallisesti saaristoalueen maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Maiseman tärkein peruselementti on meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Ulkomereltä rannikolle tultaessa pienet luodot ja saaret suurenevat vähitellen ja niistä rakentuu erilaisia vyöhykkeitä. Savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmasto on edullinen ja maaperässä on kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioiden ohella. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Saariston vyöhykejaossa Kemiönsaari kuuluu sisäsaariston vyöhykkeeseen. Saaristoalueen asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seudulle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sen ohella on sisäsaariston kalastajakylissä pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti. Rakentaminen on sijoittunut perinteisesti tiiviisti rantojen tuntumaan alaville alueille ja suojaisiin selänteiden alarinteisiin tai painanteisiin. Nykyaikainen rakentaminen sijoittuu asemakaavoitetuille alueille, jotka monesti poikkeavat tästä perinteisestä rakentamistavasta sijoittuen selänteille. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Selvitysalueelle tyypillisen maiseman perusrungon muodostavat kallioselänteet, savikkolaaksot, lahdesta kuroutuneet järvialtaat ja saaria ympäröivät vedet. Ihmistoiminta keskittyy rantojen tuntumaan. (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II; Ympäristöministeriö 1992) Maisemarakenteessa on selvästi havaittavissa koillis-lounaissuuntaisuutta kallioselänteissä sekä merenlahdesta kuroutuneissa järvialtaissa kuten Dragsfjärdenin järvessä. Alueelle on tyypillistä myös suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut. Korkeimmat huiput ovat kallioselänteille 47 metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä on hyvin kallioinen. Peltoja on viljelymaan puuttees-

7 (56) ta johtuen vähän ja nekin ovat sijoittuneet pääasiassa selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseville laaksojen savikoille. Kallioiset kedot ovat yleisiä. Vesistöt ovat voimakkaasti läsnä alueen maisemarakenteessa. Meri vaikuttaa alueen eteläosassa ja muualla sisäjärvet; Lilla ja Stora Masugnträsket sekä Dragsfjärdenin järvi MAISEMAKUVA PINNANMUODOSTUS Taalintehtaan alueen maisemaa hallitsevat meri, sisäjärvet, ruukin historiallinen alue rakennuksineen sekä metsäiset kallioselänteet. Maisemalle on tyypillistä avautuvat merimaisemat ja suljetut metsät. Maisemassa on nähtävissä pienimuotoisuutta ja yllätyksellisiä näkymiä, kuten sisäjärvien maisemat selänteiden keskellä tai selänteiden väliset laaksot. Peltoja on vähän ja ne sijoittuvat pääasiassa vähiin savisiin laaksoihin tai selänteiden ja laakson vaihettumisvyöhykkeeseen. Ketoja on runsaasti kallioalueilla. Asutus on keskittynyt Taalintehtaan ruukin ympäristöön tai pieniin kyläkeskittymiin viljelymaiden lähettyville. Taalintehtaan historiallinen ruukin ympäristö muodostaa muusta ympäristöstä selkeästi poikkeavan maisemakokonaisuuden. Taalintehtaan maisemakuvassa näkyy kartanokulttuuriin liittyvien piirteiden vaikutus. Kartanon maiden ja perinteisten talonpoikaiskylien liepeille syntyi torppari- ja mäkitupa-asutusta. Kartanoiden kautta kulkeutui Suomeen myös eurooppalaista kulttuuriperinnettä edustava puutarhakulttuuri ja kartanokulttuuriin liittyvä rakentamistyyli. Rehevät puistot ja puutarhat sekä kyläympäristön siisteys ovat vielä nykyäänkin seudun tyypillinen piirre. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Taalintehtaan alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut meren pinnantasosta korkeille kallioselänteille aina 47 metriin merenpinnan yläpuolelle. Lilla Masugnträsket on noin 14 metriä merenpinnasta ja Stora Masugnträsket noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Lännessä selvitysaluetta rajaava Dragsjärden on noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella MAAPERÄ Selvitysalueen kallioperä kuuluu svekofennialaisen pääalueen suprakrustisen seurannan kallioperään. Kivilaatu on intermediääristä ja felsistä metavulkaniittia ja metasedimenttiä. Selvitysalueella kallioperä on nähtävillä avo- ja silokalloina. Laaksot ja järvet ovat muodostuneet kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. (Lähde: Kuva: Ote kallioperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity. (Lähde:

8 (56) Selvitysalueen maaperä muodostuu kallioselänteistä ja niiden välisistä laaksoista. Maaperä on pääasiassa kalliopaljastumaa tai kalliomaata. Kallioalueet käsittävät sekä avokalliot että ohuen että alle metrin moreenikerroksen peittämät kallioalueet. Alueen pohjoisosassa Dalenin kylän laaksossa on pieni saviesiintymä. (Lähde: ) Kuva: Ote maaperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity. (Lähde: PINTA- JA POHJAVESI Selvitysalue sijaitsee osittain Itämereen kuuluvalla Saaristomerellä. Meren lisäksi alueella sijaitsee makeanveden järviä, kuten Lämmokärret, Stora Masugnträsket, Lilla Masugnträsket ja Dammen. Järvet ovat toimineet vesivoiman lähteenä vanhassa masuunissa ja lukujen kartoissa Stora Masugnträsket on huomattavasti pienempi ja Lilla Masugnträsket on suurin piirtein samankokoinen kuin nykyisin. Järvien vedenkorkeutta säännösteltiin patojen avulla. Vesi johdettiin Dammenin kautta vanhalle masuunille vesivoimaksi ja edelleen nykyisen keskustan torialueen kautta mereen. Masuunin toiminnan loputtua Stora Masungträsketin veden korkeutta on nostettu patoamalla ja järvi on näin huomattavasti laajemmalla alalla. Samalla syntyi Lämmokärret. Nykyisin Lilla Masugnträsketistä virtaavat vedet on johdettu maanalaiseen putkeen, jonka purkupaikka Ruukinlahdessa (Bruksviken). Lännessä aluetta rajaa vuonomainen Dragsfjärden. Järvellä on vielä noin 2000 vuotta sitten ollut yhteys mereen. Maannouseman vuoksi yhteys on sittemmin kadonnut. Selvitysalueella on jokia ja puroja vähän ja ne ovat pituudeltaan lyhyitä. Selänteet ohjaavat pintavedet joko mereen tai alueen sisäjärviin. Stora Masugnträsketin ympäristössä on runsaasti soistuneita maa-alueita. Ympäristöhallinnon OIVA -palvelimen mukaan selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, KASVILLISUUS Kaava-alue sijaitsee kasvimaantieteellisesti hemiboreaalisella vyöhykkeellä eli tammivyöhykkeellä. Alue on luonnonoloiltaan mielenkiintoinen, mantereisen ja mereisen vaikutusten kohtaamispaikka. Kasvuolot ovat tällä lounaisella rannikkovyöhykkeen suunnittelualueella muuta maata suotuisammat, mikä näkyy suunnittelualueen korkeina lajimäärinä. Osayleiskaava-alue on luonnoltaan monipuolinen, jolle on ominaista pienipiirteinen vaihtelu. Luontotyyppikohteet ovat suunnittelualueella hyvin pienialaisia ja pirstoutuneita.

9 (56) HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Taalintehtaan suunnittelualueella sijaitsee koko maassa harvinaisia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotooppeja, kuten reheviä lehtolaikkuja, paisteisia etelänpuoleisia rinteitä (ja niillä sijaitsevat keto- ja kallioluontotyypit) sekä ojittamattomia tai reheviä soita. Harvinaisia ketoja, eli kuivia niittyjä, esiintyvät poikkeukselliset kasvuolosuhteet omaavilla etelään päin avautuvilla vuorenrinteillä, joissa paahteisuus ja mereisyys vaikuttavat erikoiseen kasvuympäristöön. Taalintehtaan alueella sijaitsevat lehdot ovat luontoselvityksen mukaan suojelemisen arvoisia. Taalintehtaan alueen luonnon erityisiä huomionarvoisia ympäristöjä ovat merelle ja etelään avautuvat vuoririnteet, joiden paahteinen ja merellinen kasvuympäristö on tavanomaisempaa saaristossa. Erityinen kasvuympäristö mahdollistaa esiintymisen jo harvinaisille kuiville niityille eli kedoille. Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin rikas. Faunatica Oy:n selvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita on suunnittelualueella yhteensä 92 kappaletta. Selvityksen mukaan Taalintehtaan arvokkaimmiksi luontokokonaisuuksiksi nousevat: Masugnträsketin ranta-alueet ja Lilla Masugnsträsketin lounaispuoleinen kallio- ja metsäalue Rehevien ja harvinaisten luontotyyppien keskittymä, joka käsittää Vaktkojsbergenin pohjoisreunan, Sabbelsin itäpään ketoalueen ja sen pohjoispuoliset lehtokuviot, pitkänomaisen pähkinäpensaslehto ja sen viereisen luonnontilaisen metsäalueen sekä näiden koillispuolella pienen puronotkon Todalenin pohjoispuolen kalliometsäkokonaisuus ja Lämmokärretin alue Dragsfjärdenin itärannan jyrkkä, yhtenäinen rinnejakso Stora Masugsträsketin länsirannan rakentamattomat ranta-alueet Valtakunnallisesti arvokas vuorimukin kasvupaikkojen kokonaisuus selvitysalueella LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Kaava-alueella on metsälain mukaan 50 kpl erityisen tärkeäksi arvioituja elinympäristöjä, joista 19:sta havaittiin lisäksi uhanalaisen luontotyypin esiintymä. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymiä on suunnittelualueella yhteensä 37 kpl. Näillä kohteilla esiintyi erityisesti perinnebiotooppeja, mm. ketoja ja metsälain piiriin kuulumattomia suokuvioita, runsaslahopuisia metsiä sekä muita elinympäristöjä. Arvokkaiden elinympäristöjen rajauksista 27:llä havaittiin myös uhanalaisen luontotyypin esiintymä.

10 (56) Kuva: Faunatica Oy:n laatima kartta suunnittelualueen luonnonkohteista LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelualueita NATURA-ALUEET Kaavoitettavalla alueella ei ole Natura-alueita.

11 (56) LEPAKOT LIITO-ORAVAT Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä. Alueelta laadittu luontoselvitys ei kata liito-oravien mahdollista esiintymistä kaava-alueella. Osayleiskaavan itäreunalta, Grophagenista on aiemmin huhtikuussa 2010 löydetty liito-oravan elinpiiri, joka on ilmoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Merkkejä liito-oravan oleskelusta on löytynyt noin 4,5 hehtaarin alueelta, merenrannasta Grophagenintien pohjoispuolelle. Kohteen metsä on luonnontilaisen kaltaista vanhaa sekametsää. Liito-oravan ekologiaan kuuluu, että reviirit tyhjenevät ja saattavat tulla uudelleen asutuiksi joidenkin vuosien kuluttua. Kulloisenkin tilanteen varmistamiseksi on tarpeen tehdä erilliset liitooravaselvitykset asemakaavavaiheessa LINNUSTO PERHOSET Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja huomionarvoisten linnustojen elinpiireistä. Kemiönsaaren Taalintehtaan keskustan alueella selvitettiin kesällä 2011 neidonkielen ja sillä toukkana elävien neljän huomionarvoisen perhoslajin esiintymistä. Selvitys tehtiin Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Esiselvitysalueena oli Taalintehtaan keskusta-alue ympäristöineen. Esiselvityskohteina olivat kyseisellä alueella sijaitsevat tienvarret, hiekkakuopat, ruderaatit ja muut avoimet, hiekkapohjaiset paahdealueet. Selvitetyt kohteet jaettiin eri luokkiin perustuen niiden nykyiseen laatuun ja tärkeyteen neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhosille. Esiselvityksessä löytyi yhteensä 39 neidonkieliesiintymää. Kohteista yksi oli erittäin hyvälaatuinen, kahdeksan hyvälaatuisia, 20 kohtalaisia ja 10 huonolaatuisia. Kaikki neljä huomionarvoista neidonkielellä elävää perhoslajia havaittiin: Varjotäpläkoi (Ethmia terminella) CR, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, 10 kohteessa yhteensä yli 70 yks. Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) EN, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, viidessä kohteessa yhteensä 9 yks. Neidonkielitäpläkoi (Ethmia bipunctella) VU, neljässä kohteessa yhteensä 8 yks. Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT, 13 kohteessa yhteensä yli 400 yks. Neidonkieli on viimeisten 25 vuoden aikana selvästi levittäytynyt Taalintehtaan keskustaa ympäröivillä alueilla. Toisaalta keskustassa useat vanhat kasvustot ovat taantuneet umpeenkasvun seurauksena. Varjotäpläkoi esiintyy nykyisin useammalla laikulla kuin 1980-luvulla, ja se on levittäytynyt joihinkin keskustan pohjoispuolisiin pieniin neidonkielikasvustoihin. Neidonkielikoisan esiintyminen sen sijaan rajoittuu edelleen keskustaan. Selvityksen mukaan useissa kohteissa tulisi välittömästi aloittaa hoitotoimet umpeenkasvun ja neidonkielikasvustojen pirstoutumisen pysäyttämiseksi. Mahdollisesti hoidettavien kohteiden kattava ja säännöllinen seuranta tulisi järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Seurantaan tulisi ottaa mukaan sekä neidonkieli että sillä elävät neljä perhoslajia. 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Taalintehtaan rakennetun ympäristön erityispiirteitä on ruukin toimintaan liittyvien tehtaan työläisten ja virkamiesten asunnot ja asuntokasarmit, kartanorakentaminen ja kuonatiilen käyttö

12 (56) rakennusmateriaalina luvulta tähän päivään asti jatkunut tehdastoiminta on synnyttänyt ainutlaatuisen kerroksellisen rakennetun ympäristön, johon kuuluvat omina yhtenäisinä kokonaisuuksinaan erottuvat asuinalueet aina 1700-luvulta 1970-luvulle asti. Omana erikoisuutenaan voidaan nähdä kaksikerroksiset työväen luhtiasunnot 1800-luvulta, jotka näkyvät korkeilta vuoren rinteiltä kauas merelle. Bruksvikenin lahtea reunustavat vanhat makasiinit, tehtaan konttori ja päärakennus arvokkaine puistoineen. Vain rakennusten edustan laaja jäsentymätön asfalttikenttä rikkoo maiseman harmoniaa. Uudempaa rakentamista edustaa kunnantalo 1960-luvulta, joka on sijoitettu rannan tuntumaan näyttävälle paikalle luvulla työväen asuntorakentaminen näkyy Taalintehtaalla, kuten koko valtakunnassa, nopeasti elementeistä rakennettujen tornitalojen ja lamellitalojen aikakautena. Korkeiden tornitalojen sijoittelussa kallion huipulle on aiheutettu vaurioita maisemaan muutoin pienimittakaavaisesta puurakentamisesta koostuvaan ympäristöön. Muutoinkin kerrostalorakentaminen on pääosin ollut laadultaan heikkoa, eikä rakennusten suunnitteluun ja sijoittamiseen tontilla ole panostettu riittävästi. Taalintehtaan toria ympäröivä liikerakentaminen on vanhaa apteekin taloa vuodelta lukuun ottamatta rakennettu lukujen välissä. Kiinteistöt ovat arkkitehtuuriltaan tyypillisiä oman aikakautensa liikerakennuksia. Osayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi maisemallisesti merkittävää jälleenrakennuskauden ympäristökokonaisuutta: Slätsin kylä ja Byholmenin saaren länsiosa. Niissä suuret puutarhamaiset tontit ja yhtenäinen rakennuskanta luovat miellyttävää ympäristöä. Taalintehtaan rakennettu ympäristö kuuluu suurelta osin osaksi historiallista teollisuusympäristöä ja se on kuvattu tarkemmin kohdassa Kuva: Slätsin rakennettua ympäristöä.

13 (56) 2.4 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa toimii edelleen rautatehdas. Taalintehtaan ruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu kuljetusyhteyksien kannalta erinomaiselle paikalle. Teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää. Vanha ruukinpaikka on Lilla Masugnträsketistä mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on harmaakivestä ja tiilestä rakennetun masuunin raunio ja sen ympärillä raastuvan, pasutusuunin ja hiilihuoneen perustuksia. Etelään masuunista on slagitiilestä ja punatiilestä rakennettu valimo sekä tiilinen konepaja sekä ruuvi- ja mutteritehdas. Uudempi tehdasalue, jonka vanhimmat osat ovat 1920-luvulta ja jota on rakennettu etenkin 1930-luvulla ja 1970-luvulla, on perustettu Skeppsholmenin saarelle. Skeppsholmen on liitetty penkereellä mantereeseen. Työntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen, historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Vanhimmat Taalintehtaan hirsiset 1700-luvun työväenasunnot sijaitsevat ns. Norrbackenin etelärinteellä. Kaksikerroksinen työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain slagitiilestä muurattua kasarmia 1800-luvun lopulta. Omaa erikoista rakennustyyppiään ovat Taalintehtaan kaksikerroksiset luhtikäytävätalot 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta luvulla Taalintehtaalla on rakennettu runsaasti työväenasuinrakennuksia luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista edustaa Nedre Sabbelsin yhtenäinen asuinrakennusten ketju. Kuva: Taalintehtaan slagitiiliset hiiliuunit, taustalla kunnantalo. Kuva: Maritta Heinilä 2011.

14 (56) Kuva: Taalintehtaalla työväestölle on rakennettu luhtikäytävärakennuksia 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta. Kuva: MV/RHO Johanna Forsius Kuva: Taustalla Taalintehtaan sataman empirerakennukset, joissa ovat sijainneet talli, viljamakasiini ja varasto. Vasemmassa yläkulmassa tehtaan konttori. Kuva: Maritta Heinilä 2011.

15 (56) Merenrannassa on kaksitoista slagitiilestä 1880-luvulla rakennettua hiiliuunia ja vanhassa laivarannassa empiretyyliset talli, viljamakasiini ja varastorakennus. Myös 1921 alunperin metodistikirkoksi rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus ovat slagitiilestä. Ruukinkartanoita Taalintehtaalla on kaksi. Vanhempi vuodelta 1762 sijaitsee puistoineen rantaan viettävässä rinteessä. Toista, 1874 valmistunutta kartanoa on uusittu Konttorirakennus, jossa on ollut virkailijoiden asuntoja, periytyy ilmeisesti 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta. Empiretyylinen virkailijarakennus on 1800-luvun puolivälistä. 1 Edellä mainittu RKY rajaus on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön aluekokonaisuus. Alue on merkitty maakuntakaavaluonnoksessa 2010 maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi, merkinnällä sra : Taalintehtaan vanha teollisuusalue. Merkintä on kohdistettu Taalintehtaan ruukin paikalle. Kuva: Ote maakuntakaavaluonnos 2010 kulttuuriperintö-liitekartasta. Siniliilalla rajattuna Taalintehtaan vanha teollisuusalue. 1 Museovirasto. RKY

16 (56) MUINAISJÄÄNNÖKSET Kuva: Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus Osayleiskaavaa varten tehtiin muinaisjäännösinventointi syksyn 2011 aikana (kenttätyöt suoritettiin ). Inventoijana toimi Esa Laukkanen Varsinais-Suomen Maakuntamuseon palkkaamana. Taalintehtaan suuren tehdasalueen pohjoispuolisista alueista inventoitavina oli Stora Masugnsträsketin järven länsipuolisia ja lounaispuolisia maastoja Dragsfjärdin järvenrantaan ja merenrantaan sekä niiden väliseen kannakseen asti, Lilla Masugnsträsketin järven ympäristöjä noin 400

17 (56) metrin säteellä, merta lähinnä olevat kalliot Grophagenista länteen ja tehdasalueen eteläpuolella olevat saaret Lysholmen, Tyska holmen, Byholmen ja Högholmen. Aiemmat arkistoidut arkeologiset selonteot Taalintehtaan alueesta eivät olleet kovin tarkkoja. Vuoden 1886 kesältä on Volter Högmanin mainintoja havainnoista, jotka hän oli kirjannut muistiin Dalin kylästä läheltä Taalintehdasta. Niissä on Dalista tai sen lähistöltä merkintöjä yhdestä mahdollisesta hautarauniosta (vrt. inventointikohde n:o 3) ja lisäksi yhdestä luonnonkivikosta. Vuonna 1932 on Hildur Planting liikkunut tekemässä arkeologista inventointia Kemiönsaarella, mutta hän ei ole merkinnyt inventointinsa yleiskarttaan mitään kohteita Taalintehtaalta. Harrastaja-arkeologitoiminta on ollut Kemiönsaarella varsinkin 1980-luvulla vilkasta ja hyvin järjestettyä. Sen toiminnan kautta on opettaja Hans Myhrmanin löytämänä tullut tietoon Taalintehtaalta kvartsi-iskosten löytöpaikka, jonka on katsottu merkitsevän kivikautisen asuinpaikan sijaintia lähellä Lilla Masugnsträsketin järveä (vrt. inventointikohde n:o 2). Taalintehtaan alueelta tunnettiin entuudestaan Masugnsträsketin kohteen lisäksi kohde Taalintehtaan rautaruukin historialliset rakennukset, rakenteet yms(vrt. inventointikohde n:o 1). Inventoinnin kenttätyö rajoittui havainnointiin, mikä kohdistui maanpinnan muotoihin ja niiden perusteella mahdollisesti erottuviin vanhoihin kivi- ja maarakenteisiin sekä mahdollisten erilaisissa maaleikkauksissa näkyvien löytöalueitten etsintään. Muita, enemmän aikaa vaativia kenttätyömenetelmiä, kuten koekuoppaverkostojen kaivamista, ei ollut käytössä. Vanhaa karttaaineistoa käytiin läpi inventointia valmisteltaessa. Tarkastelun alla oli siten Dalin kylän tiluskarttoja sekä vuoden 1855 paikkeille ajoittuva niin sanottu Kalmbergin kartta ja vuoden 1881 tienoilta oleva Senaatin kartta. Inventoinnissa lokakuussa 2011 löytyi Taalintehtaan alueelta viisi sellaista kohdetta, jotka on mahdollista katsoa alustavasti muinaisjäännöksiksi. Niiden inventointinumerot, kohdenimet, alustavat muinaisjäännöstyypit ja ajoitukset ovat seuraavat: n:o 4: Sabbelsviken 1, hautapaikat: hautaröykkiöt, pronssi- ja/tai rautakautinen n:o 5: Sabbelsviken 2, hautapaikat: hautaröykkiöt (kaksi kivirakennetta), pronssi- ja/tai rautakautinen n:o 6: Dahlsbyskogen, kivirakenteet (kaksi kivilatomusta vierekkäin): latomukset, ajoittamaton n:o 7: Valsverksholmen, teollisuushistorialliset muinaisjäännökset (kanava ja kivirakenteita), historiallinen n:o 8: Lilla Masugnsträsket, kivirakenteet: latomukset, ajoittamaton Inventointikohteet numeroilla 9 (Grophage-skogen) ja 10 (Stora Masugnsträsket) ovat lajiltaan tunnistamattomia ja ajoittamattomia. Ne ovat muinaisjäännösinventoinnissa luokiteltu, ei muinaisjäännösten, vaan niin sanottujen muiden kohteiden luokkaan.

18 (56) Kuva: Taulukko Taalintehtaan muinaismuistoinventoinnista (lähde:esa Laukkanen)

19 (56) Kuva: Kartta muinaisjäännösten löytöpaikoista (lähde:esa Laukkanen) 2.5 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Pysyväisasukkaat Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 2011 Kemiönsaarella oli asukkaita Väestö on Kemiönsaaressa keskittynyt entisiin kuntakeskuksiin Kemiöön, Taalintehtaalle, Västänfjärdiin sekä Kärraan. Kemiönsaaren ikärakenne on maaseutupaikkakunnille tyypillisesti keski-

20 (56) määräistä vanhempaa. Kemiönsaaren haasteena onkin tulevaisuudessa vastata vanhenevan väestön tarpeisiin. Taalintehtaan osa-alueella asuu vakituisesti 1503 asukasta. Taalintehtaalla on 1128 asuntoa, joista 794 on vakituisesti asuttuja. Vuodesta 1980 lähtien väestömäärä on laskenut 1849 asukkaalla. Suurinta muutos on ollut työikäisten vuotiaiden ikäluokassa ( as.). Yli 45-vuotiaiden absoluuttinen määrä on pysynyt lähes ennallaan ( as.). Vuonna 2012 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan asukasmäärä tulee kunnassa laskemaan noin 450 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2035 asukkaita ennustetaan olevan Kemiönsaaren kunnan strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Kemiönsaaren väkiluku kasvaa +0,3 % vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä väkiluku olisi Kemiönsaaressa Vuosi Väkiluku Väkiluvun muutos % Nettomuutto , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,47-36 (Väliluvun muutos ja kehitys Kemiönsaarella , Tilastokeskus ) Vapaa-ajan asukkaat Vuonna 2011 Kemiönsaarella oli 4618 kesämökkiä (Tilastokeskus). Kemiönsaari on Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin kunta. Taalintehtaan osa-alueella on 226 vapaa-ajan asuntoa. (Tilastokeskus/Asuminen ) Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselyn mukaan yhdessä vapaa-ajan asunnossa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä. Tämän mukaan Kemiönsaarella on n vapaaajan asukasta. Neljännes näistä on samalla myös kunnan vakituisia asukkaita. Näin ollen vapaaajan asukkaiden todellinen määrä on n hlöä.

21 (56) Kuva: Asukasmäärä Kemiönsaaressa -kuvio (Trygga skärgårdsboendet) kuvaa hyvin vapaa-ajan asukkaiden merkitystä Kemiönsaaressa. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnalle on hyvin suuri keväästä syksyyn TYÖPAIKAT Kemiönsaareen kunnassa merkittävä osa työpaikoista on teollisuudessa ja siihen olennaisesti liittyvässä kuljetus- ja varastointi toiminnassa. Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa ovat myös suurimpia työllistäjiä. Kunnan työllisyysaste on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, vaihdellen 2000-luvulla n % tuntumassa, kun on laskettu vuotiaiden työllisten osuus koko ikäluokasta. Työpaikkaomavaraisuus on Kemiönsaaren kunnassa hieman alle 90 %. Työpaikat toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2009 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa A Maa-, metsä- ja kalatalous P Koulutus F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta B Kaivostoiminta ja louhinta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto Miehet Naiset SeutuNet Toimiala TOL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Henkilöä

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti:

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA 1 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti:

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA. Taalintehtaan osayleiskaava. Liikenneselvitys. Työ: 24433. Tampere 24.2.2012

KEMIÖNSAAREN KUNTA. Taalintehtaan osayleiskaava. Liikenneselvitys. Työ: 24433. Tampere 24.2.2012 KEMIÖNSAAREN KUNTA Taalintehtaan osayleiskaava Liikenneselvitys Työ: 24433 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä KEMIÖSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRFIN LÄNTEISEN SAARISTON RANTAYLEISKAAVA RANTAYLEISKAAVAMUUTOS Osa tiloista Stusnäs Östergård 322-516-1-0 ja Stusnäs Vestergård 322-516-2-10 Stusnäsin kylässä OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Ak-330 Kemmolan asemakaava Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti:

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue Kuhmo Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy 10.10.2011 päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä.

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy 107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

Kirkonkylän asemakaavan laajennus TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 tark 20.09.2012 30.07.2012 KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS KOSKI

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot