TIIVISTELMÄ. Tiedekunta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Tiedekunta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta"

Transkriptio

1

2 Tiedekunta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Osasto Arkkitehtuurin osasto Laboratorio Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Tekijä Mirja Merikari Työn valvoja Helka-Liisa Hentilä, professori Työn nimi Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajanasuminen ja matkailu Oppiaine Arkkitehtuuri Työn laji Diplomityö Aika Toukokuu 2011 Sivumäärä 46+6 Säilytyspaikka Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjasto TIIVISTELMÄ Tämä diplomityö on muodostunut Mäntyharjun kunnan tarjoamasta aiheesta: kunta toivoi kuntakeskuksen kehittämis- ja uusiutumismahdollisuuksien yleispiirteistä tarkastelua ja esittelyä. Mäntyharjun kunta ei halunnut liikaa johdattaa tietynsuuntaisiin ratkaisuihin tai maankäytön ideoihin, vaan työssä sovelletut ratkaisut ja ideat ovat työn tekijän käsialaa. Pyyntö tarkastella kulttuuri- ja luontomatkailun sekä vapaa-ajanasumisen merkitystä kunnan yleisen tarkastelun rinnalla tuli Etelä-Savon maakuntaliitolta. Näiden toiveiden ja omien selvitysteni pohjalta olen muodostanut työlleni sisällölliset tavoitteet, joissa olen huomioinut eri osapuolien asettamat tavoitteet. Koko Etelä-Savo tunnetaan vapaa-ajan asumisen maakuntana, ja myös Mäntyharju on profiloitunut vapaa-ajanasumisen ykköskuntana. Nyky-yhteiskunnassa asumisen ja vapaaajanasumisen välinen raja on selvästi liudentunut. Tämä on potentiaali, joka kannattaisi hyödyntää Mäntyharjun kaltaisen vapaa-ajanasumiseen profiloituneen kuntakeskuksen eheyttämisessä ja tiivistämisessä. Kestävän kehityksen mukaisesti maaseutumaisillakin alueilla on järkevää keskittää uusi rakentaminen olemassa oleviin keskuksiin eikä yhdyskuntarakenteen reuna-alueille. Kunnan kehittämiseen on useita lähestymistapoja, ja tämä diplomityö esittelee yhdenlaisen tulevaisuudenkuvan. Diplomityöni on tulevaisuuden vapaa-ajanasumiseen sekä kulttuuri- ja virkistysmatkailuun painottuva yleispiirteinen kehittämissuunnitelma. Työ on suunnitelmapainotteinen, mutta se sisältää sitä tukevan kirjallisen osion. Kirjallisessa osiossa pohdin vapaa-ajan ja matkailun käsitteitä sekä niiden merkitystä Mäntyharjulle. Pohdin myös vapaa-ajanasumisen muuttumista sekä sen tuomia haasteita maaseutumaisten alueiden eheyttävään suunnitteluun. Kirjallisessa osiossa esittelen myös perustelut suunnitelmaosuuden tueksi hahmottelemilleni vapaa-ajanasukasprofiileille. Työn pohjaksi, suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, tehdyillä taustoittavilla lähtöselvityksillä ja analyyseilla on suunnitelmassa olennainen merkitys. Tavoitteena on ollut laatia ennakkoluuloton ja positiiviseen tulevaisuudenkuvaan pohjautuva strateginen maankäytön kehityskuva Mäntyharjun kuntakeskustan alueelle. Diplomityön suunnitelmaosuus koostuu lähtöselvityksistä, taustoittavista analyyseistä sekä yleissuunnitelmasta, jota on havainnollistettu muutamin tarkentavin esimerkein. Yleissuunnitelmaosuus koostuu eri teemoista. Näitä teemoja ovat keskusta-alueen keskeisen kevyenliikenteenväylän sekä muun kevyenliikenteenverkoston korostaminen, liikekeskustan jatkeena olevan asuinalueen täydennysrakentaminen, liikekeskustan toiminnallinen tarkastelu ja sen jatkeen vahvistaminen, ranta- ja pienvenesatama-alue, Kauppatien täydennysrakentaminen niin sanotun hitaan elämän sydämeksi sekä kenkätehtaan vapaaajanasumiseen ja matkailuun painottuva alue. Diplomityöhön kuuluvat kuusi (6) suunnitelmaplanssia (A1) ovat A3-pienennöksinä tämän selostuksen lopussa. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO MÄNTYHARJUN PERUSTIETOJA MÄNTYHARJUN SYNTY- JA RAKENNUSHISTORIAN VAIHEITA YLEISTÄ MÄNTYHARJUSTA VAPAA-AIKA JA MATKUSTUS TEEMOINA KÄSITTEISTÄ VAPAA- AJAN KÄSITE MATKAILUN KÄSITE VAPAA- AJANASUMINEN MATKAILU MÄNTYHARJULLA MATKAILU JA VAPAA- AJANASUMINEN ETELÄ- SAVOSSA MAAKUNNAN MATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MATKAILU OSANA KUNNAN KEHITTÄMISTÄ MAJOITUSMAHDOLLISUUDET MÄNTYHARJULLA VAPAA- AJANASUMINEN MÄNTYHARJULLA VAPAA-AJAN ASUMISEN EKOTEHOKKUUS MUUTTUVA VAPAA- AIKA JA VAPAA- AJANASUMINEN PAIKALLISET JA VAPAA- AJANASUKKAAT: MAHDOTON YHTÄLÖ? MAASEUTUMAISTEN ALUEIDEN EHEYTTÄVÄ SUUNNITTELU LIIKKUMINEN ASUMISEN ERILAISTUMINEN ASUMISEN ERILAISTUMINEN HAASTAA MYÖS VAPAA- AJANASUMISEN MUUTOKSEEN MÄNTYHARJUN KESKUSTAN TAAJAMAKUVAN ANALYYSI VISUAALINEN JA TOIMINNALLINEN RAKENNE KOHTAAMISPAIKAT LIIKKUMISYMPÄRISTÖ IDENTITEETTI OLEMASSAOLEVAT PALVELUT SUUNNITELMAN SELOSTUS SUUNNITTELUALUEEN LYHYT KUVAUS SAAVUTETTAVUUS JA ERI LIIKENNEMUODOT LENTOLIIKENNE RAIDELIIKENNE HENKILÖAUTO- JA LINJA- AUTOLIIKENNE SUUNNITELMAN ERI OSA- ALUEET KEVYENLIIKENTEENVERKOSTON KOROSTAMINEN ASUINALUEEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN RANTA- JA PIENVENESATAMA- ALUE KENKÄTEHTAAN ALUE SEKÄ VAPAA- AJANASUMISEN LOMARANTA KAUPPATIEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SUUNNITELMASSA KÄYTETYT ESIMERKKIVAPAA- AJANASUKASPROFIILIT: VAIHEISTUS LAAJUUSTIEDOT LÄHTEET

4 1 JOHDANTO Maankäytön suunnittelumenetelmien päähuomio on viime vuosina ollut kasvavissa kaupunkiympäristöissä. Kaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden kyläja taajamarakenteen tarkasteluun on kiinnitetty kaupunkiympäristöjä vähemmän huomiota. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden maankäytön suunnittelu ja kehittäminen on tärkeää, sillä onhan Suomi hyvin maaseutumainen ja harvaan asuttu maa. Kehityksen ja uusiutumisen moottoreita on näillä kaupunkiseutujen ulkopuolisilla alueilla yleensä kuitenkin vähemmän kuin kaupunkiseuduilla. Niiden tunnistaminen ja esiintuominen sekä mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on kuitenkin hyvin tärkeää, jotta kyseisten alueiden elinvoimaisuutta saadaan vahvistettua ja ylläpidettyä sekä estettyä liiallinen alueellisten kehityserojen kasvaminen. Uusiutuminen, joka perustuu lähinnä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen laajentumiseen, tuntuu toisinaan paikkaan sopimattomalta sellaisissa kuntakeskuksissa, joissa väestö alati ikääntyy ja vähenee, keinot nuoren väestön paikkakunnalla pidättelemiseen ovat vähissä ja joiden suunnitteluresurssit saattavat olla hyvinkin niukat. Tästä syystä olisi erityisen tärkeää tunnistaa kuntakeskuksen olemassa olevat vahvuudet ja mahdolliset hyödyntämättömät uusiutumispotentiaalit, jotka erottavat sen muista vastaavista alueista. Lisäksi tulisi pohtia, kuinka näitä potentiaaleja voisi hyödyntää siten, että löytyisi jokin toimiva toimintamalli, joka tukee sekä kuntakeskusta itseään ja samalla sitä ympäröivää seutua. Olennaista olisi selvittää, voiko nykyisin muuttotappiollinen kuntakeskus olla tulevaisuudessa elinvoimainen ja kilpailukykyinen, vaikka sitä ei kehitettäisikään yhdyskuntarakennetta laajentamalla vaan ikään kuin elinvoimaistamalla sitä sen nykyisten rajojen puitteissa ja hyödyntämällä toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia eli paikallisia elinkeinoja ja palveluita sekä elämäntapaa. On selvää, että yksittäisen kuntakeskuksen kehittäminen on monen eri osatekijän summa, jossa on syytä ottaa huomioon niin paikallisen tason lähtökohdat kuin myös asioiden laajemmat viitekehykset. Yksittäinen kunta voi harvoin toimia yksin, koska sen taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Kuntien verkostoituminen sekä ympäröivän seudun kanssa että maakunnan tasolla onkin tärkeää. Tähän ajatukseen pohjautuu tälläkin hetkellä käynnissä oleva kuntaliitosaalto, joka vaatii kunnilta elinvoimaisuutta. Kunnan kehittämiseen voi olla useita lähestymistapoja, mutta tämän diplomityön tarkoituksena on esitellä yhdenlainen tulevaisuudenkuva, jossa Mäntyharjun kunnan kehittämistä on tutkittu näkökulmaksi valitun tulevaisuuden vapaa-ajanasumisen sekä matkailun kannalta. Lisäksi työssä on otettu kantaa kuntakeskuksen kehittämiseen yleisellä tasolla. Mäntyharjun kunta on kokenut menneisyydessään haastavia rakenteellisia muutoksia: kunnan ydinkeskus on vaihtanut kahdesti paikkaa, ja nämä muutokset ovat jättäneet siihen jälkensä. Keskusta-aluetta pohjois eteläsuunnassa jakava junarata sekä länsi itäsuunnassa jakava Mäntyharjuntie asettavat suunnittelulle haasteita. Omat haasteensa suunnitteluun aiheuttavat myös keskusta-alueella sijaitsevat vajaakäyttöiset tai tyhjät kiinteistöt ja asunnot. Kunnan imagon kannalta positiivisia asioita on kuitenkin löydettävissä; näistä tunnetuin lienee maankuulu taidekeskus Salmela. Mäntyharju on tunnettu lukuisista Pyhäveden rannoille rakentuneista vuokra- ja omistusmökeistä. Kunnan asukasluku melkeinpä kaksinkertaistuu kesällä kiivaimman mökkikauden aikana. Mäntyharjulla on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia mökkeilyyn sen perinteisessä muodossa. Tästä syystä työn näkökulmaksi oli mielenkiintoista valita juuri vapaa-aika ja vapaa-ajanasuminen ja pohtia, mitä se voisi tarkoittaa erityisesti kuntakeskustan alueella. Matkailun ottaminen näkökulmaksi liittyy osittain siihen, että taidekeskus Salmela on 4

5 toistaiseksi ollut hyvin elinvoimainen matkailukohde kunnassa ja positiivinen kehitysaskel sen historiassa. Tuntuu kuitenkin siltä, että taidekeskuksen houkuttelemia kävijöitä ei ole kuitenkaan täysin pystytty hyödyntämään ja saatu houkuteltua jäämään alueelle pidemmäksi aikaa. Mäntyharjun viehättävä luonnonympäristö tarjoaa myös hyvät puitteet esimerkiksi luonto- ja virkistysmatkailulle. Diplomityön suunnittelualue on Mäntyharjun kuntakeskusta. Tarkastelualueeksi on mainittava koko kunnan alue sekä sen lähiseutu. Suunnittelualue sijaitsee kahden harjumuodostelman välissä. Se rajautuu etelässä pienteollisuusalueeseen ja lounaiskulmastaan kunnan pääurheilualueeseen. Lännessä alue rajautuu rinteeseen levittäytyvään, rakennuskorkeudeltaan 1-2- kerroksiseen asuinalueeseen. Tällä suunnittelualuetta rajaavalla sivulla olevien asuinrakennusten joissakin ensimmäisissä kerroksissa on liiketiloja. Idässä alue rajautuu junarataan, joka kulkee pohjois eteläsuunnassa koko keskustan halki. Suunnittelualueeseen on otettu mukaan pieni alue myös junaradan itäpuolelta. Pohjoisessa alue rajautuu Pyhäveden vesistöön, joka työntyy Kurkilahtena aivan Mäntyharjun ydinkeskustan tuntumaan. Alue käsittää lahden ympäristön, jossa sijaitsee juna-asema ja kenkätehdas, ja alue jatkuu pohjoisessa myös kunnan jätevedenpuhdistamon alueelle. Eri tahojen toiveiden yhteensovittaminen osoittautui työn edetessä haastavaksi, mutta myös opettavaiseksi prosessiksi. Työtä on ohjannut Etelä-Savon maakuntaliiton ja Mäntyharjun kunnan edustajista muodostettu ohjausryhmä. Siihen kuuluivat Jussi Teittinen (kunnanjohtaja), Hannu Lakka (tekninen johtaja), Tuukka Forsell (Talousjohtaja), Hanna Alanen (kaavoitusinsinööri), Markku Lamponen (paikkatietokäsittelijä) ja Jarmo Vauhkonen (Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnittelujohtaja). Työn tekeminen käynnistyi osallistumisella Vapaaajanasutuksen kehittäminen -sparrauspäivään Mikkelissä marraskuussa 2010 sekä ohjausryhmän ja työn tekijän kesken järjestetyllä aloituspalaverilla Mäntyharjulla, jossa esiteltiin työn aihe ja lähtötilanne. Suunnittelun aikana järjestettiin yksi työn väliesittelytilaisuus Mäntyharjulla helmikuussa MÄNTYHARJUN PERUSTIETOJA 2.1 MÄNTYHARJUN SYNTY- JA RAKENNUSHISTORIAN VAIHEITA Mäntyharjun kulttuuriympäristöohjelmassa valotetaan Mäntyharjun kulttuuriympäristön historiaa ja nykytilaa. Sen mukaan ensimmäiset kylät syntyivät Mäntyharjulle jo 1200-luvulta lähtien. Mäntyharju on ollut hämäläisten, savolaisten ja karjalaisten raja-aluetta, joka on aiheuttanut monia rajariitoja. Vuotta 1595 pidetään yleisesti Mäntyharjun pitäjän perustamisvuotena. Silloin pitäjä erotettiin Iitin seurakunnasta omaksi seurakunnakseen. Vanha kirkonkylä toimi tuohon aikaan kirkollisena ja liikenteellisenä keskuksena. Suurin osa asutuksesta keskittyi kirkonkylään, jonka ilme oli perinteisen maalaiskylämäinen. Ajan tavan mukaan rakennukset sijoitettiin nauhamaisesti maantien varteen sen linjaa seuraten ja rajaten. Kirkonkylän alue on säilyttänyt rakenteensa nykypäiville saakka. Vanhan maantien varrella on 1800 luvulla rakennettu ristikirkko, ja sitä vastapäätä vanha kunnantupa eli nykyinen Salmelan taidekeskus. Tien varrella on myös vanha kansakoulu ja kunnansairaalana ennen toiminut rakennus. Pyhäveden rannalla on muun muassa entinen apteekki eli Domanderin talo sekä postitalo. Kirkkoherranpappila, Iso-Pappila, sijaitsee mäen päällä ja maantien eteläpäässä 1950-luvun lääkäritalo. Nykyisin Iso-Pappilan alue toimii museoalueena, missä sijaitsee myös kesäteatteri. Alueella on säilynyt 5

6 lukuisten julkisten rakennusten lisäksi vanhaa asuinrakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Alueen ympäristö kuuluukin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.1 Savonradan valmistuessa vuonna 1889 ja Kiepin sahan perustamisen myötä Mäntyharjun keskustan painopiste siirtyi aseman läheisyyteen rautatien vaikutuspiiriin noin kolmen kilometrin päähän kirkonkylästä. Rautatie helpotti matkustamista etelä pohjoissuunnassa. Juna-asema rakennettiin mallipiirustusten mukaisesti, kuten siihen aikaan oli tapana, IV-luokan asemarakennukseksi. Asemarakennusta on laajennettu vuonna Asemarakennuksen vieressä on vuonna 1903 valmistunut tavaramakasiini ja 1901 rakennettu vahtitupa. Radan itäpuolella olevalla asuinalueella ovat 1927 rakennettu kaksoisvahtitupa ja kaksi asuinkasarmia talousrakennuksineen.2 Mäntyharjun rautatieasema ympäristöineen kuuluu Savonradan kokonaisuuteen ja valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Ensimmäiset julkiset puistot maaseuduille suunniteltiin rautateiden myötä aina asemarakennusten ympärille ja 1. Vanha valokuva Kauppatieltä, jossa etualalla SOK:n rakennus. näin kävi myös Mäntyharjulla. Asutus keskittyi aluksi Asemankylälle, jonka asukasmäärä ylitti kirkonkylän asukkaiden määrän 1930-luvulla. Alue rakentui Kauppatien varteen. 2.2 YLEISTÄ MÄNTYHARJUSTA Mäntyharjun visio on seuraavanlainen: "Mäntyharju on yrittävä kulttuurikunta luonnonkauniissa ympäristössä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Mäntyharjun kunta luo erinomaiset olosuhteet yrittämiselle, asumiselle ja vapaa-ajanvietolle. Kuntalaisten hyvinvointi on mäntyharjulaisen kehittämisen ja päätöksenteon perusta." Ibid. 3 6

7 Mäntyharjun kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnan Mikkelin seutukunnassa Lahden, Kouvolan ja Mikkelin muodostaman kokonaisuuden keskellä. Kunnassa on yhteensä asukasta, joista kunnan keskustassa asuu noin Ikärakenteeltaan Mäntyharju ei paljoakaan eroa muista suomalaisista kunnista: enin osa asukkaista on vuotiaita sekä yli 64-vuotiaita (31,5 % ja 23,8 %), kun taas vuotiaita on vain 9,8 prosenttia väestöstä. Lapsien prosentuaalinen osuus asukkaista on 14,6 prosenttia ja vuotiaiden osuus 20,3 prosenttia. Naisia ja miehiä on kunnassa suunnilleen saman verran. Työpaikkojen toimiala koostuu suurimmaksi osaksi palveluista (44,8 %) ja jalostuksesta (35,2 %). 4 Maatalouden ja palveluiden ohella teollisuus on merkittävä työllistäjä. Mäntyharjulaisia yrityksiä ovat muun muassa kaasualan Woikoski Oy, sahoille teknologiaa tuottava Veisto Oy, lujitemuovivalmistaja Sinex Oy ja liikuntavälinevalmistaja Exel Oyj. Mäntyharjun kunta on menneisyydessään kokenut haastavia rakenteellisia muutoksia ydinkeskustan vaihdettua paikkaa kaksi kertaa. Nämä muutokset ovat jättäneet jälkensä kuntaan. Positiivisia kehitysaskelia ja kunnan imagon kannalta mielekkäitä seikkoja kunnasta silti löytyy, joista tunnetuin lienee maankuulu taidekeskus Salmela, joka houkuttelee kävijöitä ympäri Suomen. 2. Ilmakuva osasta Mäntyharjun keskustaa Kurkilahden suuntaan katsottuna. Tekemäni SWOT-analyysi Mäntyharjusta: 5 Mäntyharjun vahvuudet: taide, taidekeskus Salmelan maine puhtaat ja kirkasvetiset järvet luonto ja puhtaus rauhallisuus ja pikkukaupunkimaisuus hidas elämäntyyli ystävällinen ja ihmisläheinen palvelu tuhannet mökit ympäristössä, mökkeilykulttuuri paljon säilynyttä vanhaa arvokastakin rakennuskantaa palveluiden läheisyys, arjen helppous Swot-analyysi on yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Se on lyhenne sanoista Strenght (vahvuus), Weakness (heikkous), Opportunity (mahdollisuus), Threat (uhka). 7

8 Mäntyharjun heikkoudet: väljä kaupunkirakenne keskustassa laajat paikoitusalueet keskustan alueella suuret kaupanyksiköt valtaavat keskustaa heikko julkinen liikenne kuntakeskustan jakautuneisuus junaradan sekä maantien johdosta vapaan rannan väheneminen ympäristössä. Mäntyharjun mahdollisuudet: - tyhjien rakennusten hyötykäyttö - luonnonympäristön entistä parempi hyödyntäminen matkailussa ja virkistyksessä - kehittyvä kuntakeskus. Mäntyharjun uhat: - kilpailu muiden Salmelan kaltaisten kulttuurintarjoajien kanssa - väestön kaikkoaminen - palveluiden katoaminen - intressiristiriidat ja resurssien sekä osaamisen puute - yhteistyön kehittymättömyys. korvasivat joitakin vanhoja kauppa- ja asuinrakennuksia, mutta suurimmat muutokset ovat tapahtuneet nimenomaan Kauppakadulla. Asemankylällä ja siellä erityisesti Tanhualantiellä on säilynyt pieni osa alkuperäistä luvuilla rakentunutta kylämiljöötä. 6 Liikkeet ja palvelut on koottu keskustassa samalle alueelle. Keskusta on muodostunut kahden harjumuodostelman väliseen laaksoon. Nykyistä keskustaaluetta eniten muuttanut kaava tehtiin vuonna Se määräsi nykyiset liikerakennusten paikat ja teiden leveydet. Ajan käytännön mukaisesti katutilasta tuli hyvin leveä. Nykyisin pohjoisosan hallintokorttelista, jossa sijaitsee muun muassa kunnantalo, johtaa akseli etelään, jonka varrelle jäävät 1970-luvun suunnitteluihanteita mukailevat suuret marketit välittömästi tiehen liittyvine pysäköintialueineen sekä asuinkerrostaloalue. 7 Asemanlahden länsirannalla sijaitseva ja 1950-luvulla rakennettu kenkätehdas oli pitkään tärkeä työllistäjä, joka vauhditti asuinalueiden rakentumista Asemanlahden ympärille. 3. VAPAA-AIKA JA MATKUSTUS TEEMOINA Keskustan halkaiseva valtaväylä, Mäntyharjuntie, valmistui vuonna Mäntyharjuntie rakennettiin 1960-luvun teiden mitoitusperiaatteiden mukaisesti maantiemitoin ja sitä jouduttiin lisäksi pengertämään rautatien ylityksen kohdalta. Asemankylä jäi siten uutta tienpintaa paljon matalammalle. Vuoden 1955 rakennuskaavan mukaisesti kauppapalvelut siirtyivät vähitellen Penttilän pelloille nykyisen keskustan kohdalle, ja Asemankylän Kauppakadusta alettiin muodostaa entistä enemmän asuinkatua. Asemankylä alkoi pikkuhiljaa jäädä vähemmälle huomiolle jäätyä ikään kuin suojaisaan taskuun rautatien ja Mäntyharjuntien väliin sekä liikekeskustan siirtyessä nykyiselle paikalleen. Vanha Asemankylä on kuitenkin säilyttänyt miljöönsä kutakuinkin hyvin luvulta lähtien uudet rivi- ja luhtitalot Tämän diplomityön tarkoituksena on esitellä yhdenlainen tulevaisuudenkuva, jossa Mäntyharjun kunnan kehittämistä on tutkittu vapaa-ajan, vapaa-ajanasumisen sekä matkailun näkökulmista. 6 Mustonen, Tuija 1998, Ibid. 8

9 3.1 KÄSITTEISTÄ MATKAILUN KÄSITE VAPAA-AJAN KÄSITE Ihmisten arki koostuu asumisen, työn ja vapaa-ajan kokonaisuudesta. Vapaa-ajan ehkä olennaisin merkitys piilee siinä, että se tarjoaa vastapainoa työelämälle ja arjelle. Vapaa-aikaansa kukin voi viettää tavallaan missä tahansa tehden ja toteuttaen niitä asioita, joista aikataulutetun arjen keskellä ehtii vain haaveilla. Olennaista vapaa-ajassa onkin erityisesti itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja valinnanvapaus ilman ulkopuolelta kohdistuvaa pakkoa. 8 Vapaa-ajan määritelmiä on monia. Perinteisesti se on liitetty työhön, jolloin vapaa-aikaa on kaikki työn ulkopuolinen aika. Vapaa-ajan käsite on vahvasti subjektiivinen: henkilön omat mieltymykset ja elämäntavat vaikuttavat siihen, kuinka se koetaan. Yleensä vapaa-aikana harrastetaan erilaisia asioita, virkistäydytään ja rentoudutaan, otetaan osaa erilaisiin tapahtumiin ja käytetään erilaisia palveluita yksin tai yhdessä. Vapaa-ajan vietto voi keskittyä lähiympäristöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Usein vapaa-ajan viettämiseen liittyy kuitenkin poislähteminen tutuista arkiympyröistä, jolloin tavoitteena on eräänlainen arjesta irtautumisen kokemus. Vapaa-ajanvieton kohdepaikkaan vaikuttanee siis paljon se, minne vapaa-ajanviettäjän normaali asuminen ja arki sijoittuvat. "Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa." Vapaa-ajanmatka: "Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin. Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatka." 9 Matkailu liittyy vapaa-aikaan ja lomalla olemiseen. Koska vapaa-ajalla halutaan usein lähteä pois jokapäiväisestä arkiympäristöstä, se liittyy matkailun käsitteeseen. Matkailija voi esimerkiksi matkallaan käyttää erilaisia vapaa-aikaan liittyviä palveluita, kuten vuokrata mökin, viipyä yön hotellissa tai käyttää lomaosakettaan jossakin matkailukeskuksessa. Vapaa-ajan lisääntyminen lisää monesti myös 8 Ahlqvist, Kirsti

10 matkailua. Matkailun lisääntyessä lisääntyy luonnollisesti yleensä myös matkailupalveluiden tarjonta. Rahan lisääntyneeseen käyttöön vapaa-ajan lisääntyminen ei automaattisesti vaikuta. Vapaa-ajanvietto voi tarkoittaa myös henkilöstä riippuen irtautumista kulutuskeskeisestä arjesta VAPAA-AJANASUMINEN Suomalaiset ovat perinteisesti olleet kesämökkikansaa. Mökkeily vapaaajanasumisen muotona on lähellä monen ihmisen sydäntä. Suomessa on paljon kesämökkejä: tilastokeskuksen mukaan kesämökkejä on nykyisin maassamme melkein puoli miljoonaa. Suomalaisten kesämökit sijaitsevat erityisesti järvien rannoilla tai niiden läheisyydessä. Perheet eri muodoissaan ja monessa polvessa ovat tottuneet viettämään vapaa-aikaansa mökillä uiden, saunoen, marjastaen, metsästäen ja ruokaillen yhdessä. Perinteinen suomalainen unelma on yksinkertainen ja vaatimaton saunallinen mökki järven rannalla. Nykyisin tämä unelma on kuitenkin alkanut muuttua siten, että aikaisemmin haaveissa siintävä askeettinen mökki on yhä useamman mökkeilijän toiveissa entistä varustellumpi. Yleensä läheinen yhteys luontoon tai maaseutuun liitetään olennaisena osana mökkeilyyn ja niin sanottuun kakkosasumiseen. 10 Kesämökkeilyä ja vapaaajanasumista koskevia tutkimuksia ei ole juuri Suomessa tehty. Akateeminen tutkimus aiheesta käynnistyi Suomessa 1960-luvun lopulla, mutta tämän jälkeen valmistuneet tutkimukset eivät ole olleet erityisen syväluotaavia, ja ilmiön määrittely ja erittely on jäänyt vähälle huomiolle. Muualla kuin Suomessa aiheeseen on perehdytty enemmän. Aihepiirin tutkimus on kuitenkin myös Suomessa viime vuosina lisääntynyt ja syventynyt. 11 Nykyaikainen vapaa-ajan asuminen ja mökkeily saivat alkunsa oikeastaan jo 1800-luvulla herrasväen muuttaessa kesäksi vesireittien varsille rakennuttamilleen huviloille. Myös Mäntyharjulle alkoi 1800-luvun puolivälistä alkaen rakentua huvilayhdyskuntia Kallahden ja Pyhäveden rannoille. 12 Vasta myöhemmin, sotien tasoiteltua pahimpia luokkaeroja, 1950-luvun tienoilla tavalliset työläisperheetkin saattoivat hankkia oman kesänviettopaikan. Tuohon aikaan alkoi entistä pienempien ja vaatimattomampien mökkien rakentamisen kausi, joka jatkui 1990-luvulle asti. 13 Aluksi vapaa-ajan asumista rajoittivat käytettävissä oleva aika tai varallisuus sekä sosiaalinen status. Nykyisen vapaa-ajanasumisen perinteisimmän muodon, mökkeilyn, harrastajaksi voidaan päätyä erilaisten tapahtumasarjojen kautta. Nämä tapahtumasarjat käyvät ilmi ympäristöministeriön teettämässä Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -hankkeesta. Se, miten mökkeilyn harrastajaksi on päätynyt, vaikuttaa paljon siihen, miten mökkeilyyn suhtaudutaan. Jotkut aloittavat mökkeilyn jo lapsuudessa ja toiset vasta aikuisiällä. Jotkut saattavat periä mökin, jonka mukana kulkeutuvat myös suvun vanhat perinteet eteenpäin. Toiset saattavat ostaa mökin asuinpaikkakunnalta, jossa omat lapset tai lapsenlapset asuvat. Joillekin mökkeilykipinä voi syttyä vuokramökkeilyn kautta, jolloin ostomökin paikka määrittyy jonkin toisen syyn takia. Mökkeilyn harrastajaksi voi siis päätyä monta eri reittiä. 11 Ibid. 12 Mustonen, Tuija. 1998, Aho, Seppo. & Ilola, Heli. 2006, Aho, Seppo. & Ilola, Heli. 2006,

11 4 MATKAILU MÄNTYHARJULLA Taidekeskus Salmela on Mäntyharjun vetovoimaisin matkailukohde ja käytännössä sen ainoa nähtävyys, joka houkuttelee matkailijoita kuntaan muualta. Repoveden kansallispuisto on suosittu retkeilykohde, joka sijaitsee Mäntyharjusta noin 30 km etelään. Mäntyharjulta johtaa retkeilyreitti Repovedelle. Mäntyharjun keskustan läpi kulkeva tie (419) on osa 250 km pitkää Vihreän Kullan Kulttuuritietä.14 Matkailuun liittyviä nähtävyyksiä ei ole Mäntyharjun kunnan alueella kovin monta, ja keskustan alueelta ne puuttuvat käytännössä kokonaan. Kunnan nähtävyydet ovat suurimmaksi osaksi hyvin kulttuuripainotteisia ja keskittyvät vanhan kirkonkylän alueelle. Iso-Pappilan museoalue kesäteattereineen ovat Salmelan kanssa oiva kesämatkakohde. Salmelan kävijämäärät osoittavat sen olevan hyvinkin vertailukelpoinen lähiseudun muiden nähtävyyksien ja tapahtumien kanssa ja pärjäävän jopa kansallisessa vertailussa. Vuosina Matkailuun liittyvät palvelut Mäntyharjulla ja sen lähiympäristössä. Salmelassa oli kävijoitä vuosittain noin Verrattuna Mikkelin suosituimpiin tapahtumiin ja nähtävyyksiin, kuten yleisömagneetit toimintapuisto Visulahti ja vuosittaiset Mikkelin St. Michel -ravit, Salmela pärjää tilastoissa hyvin. 15 Salmela on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka purkutuomion saanut vanha kirkonkylämiljöö on muutettu vetovoimaiseksi kansallisen tason matkailukohteeksi. Mäntyharjun kunta järjesti vuonna 1989 kilpailun, jossa haettiin toimintasuunnitelmaa vanhalle pitäjätuvalle. Taidekeskusidea on lähtöisin tuosta kilpailusta. Huomioitava on, että Salmelan menestyksen taustalla on yksityinen henkilö, joka toimii sen rahoittajana. Salmela saa yksityisen rahoituksen lisäksi kuitenkin myös julkista ja sponsoritukea.16 Toiminnan keskeinen tavoite on kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön suojeleminen, elävöittäminen ja käyttöönottaminen. 14 alkuvaiheessa olevia Lisäksi nuoria Salmela pyrkii taiteilijoita, tukemaan joille tarjotaan erityisesti uransa taidekeskuksessa 11

12 mahdollisuus esittäytyä tunnettujen taiteilijoiden joukossa: gallerianäyttelyn järjestäminen itsenäisesti on nuorelle taiteilijalle kallista. Salmela sijaitsee Mäntyharjulla arvokkaassa kirkonkylämiljöössä. Sen tarjoamaan ohjelmaan kuuluvat korkeatasoiset taidenäyttelyt, konsertit, luennot, laulu- ja kuvataidekilpailu sekä runotapahtumat. Miljööseen katsotaan näyttelytilojen lisäksi kuuluvan konserttitilana toisinaan toimiva Mäntyharjun kirkko sekä ravintola Kesäheinä. Salmela on erityisesti kulttuuripiireissä arvostettu matkailukohde. Sitä leimaa kuitenkin kesäpainotteisuus: näyttelyt avautuvat kesäkuun alussa ja sulkeutuvat elokuun alussa. Siellä työskentelee ympäri vuoden neljä ihmistä ja sesongin aikaan noin 30. Taidekeskus Salmela on erityisesti kesäisin tärkeä taidealan opiskelijoiden työllistäjä. Toinen kunnan alueella sijaitseva vireä matkailukohde on Miekankosken matkailukokonaisuus, johon kuuluu kahvila, uittomuseo sekä sepänpaja. Paikka tarjoaa myös mökkivuokrausta ja myy kalastuslupia. Miekankoski on tunnettu koskikalastusalue. Alkukesäisin Miekankoskella järjestetään koskikalastustapahtuma. 17 Vuonna 2011 Mäntyharjulla järjestetään lomaasuntomessut, joiden teemoina ovat ekotehokkuus ja taide. Pähkinälehto, uusi messualue, sijaitsee 10 km kuntakeskustasta länteen. Se sijoittuu kuitenkin Miekankosken matkailukokonaisuuden lähelle, ja näiden kahden alueen on ajateltu tukevan toiminnallisesti toisiaan. 5.1 MATKAILU JA VAPAA-AJANASUMINEN ETELÄ-SAVOSSA Kaakkoisessa Suomessa ja Itä-Suomen läänissä sijaitsevassa Etelä-Savossa on yhteensä noin asukasta. Maakunnan pinta-ala on noin neliökilometriä. Tästä pinta-alasta neljäsosa on vettä ja suurin osa metsää. Etelä- Savo onkin Suomen järvisin ja metsäisin maakunta. Saimaa, joka on Suomen suurin järvi, levittäytyy pääosin Etelä-Savon alueelle. Alueella on myös kaksi muuta suurta järvialuetta Puula ja Kyyvesi, jotka osuvat lähinnä Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien sekä Mikkelin kaupungin alueelle. Puula Kyyvesi-alue tarjoaa paljon erilaisia retkeily- ja harrastusmahdollisuuksia. 18 Etelä-Savon maakunnassa on kolme kaupunkia ja neljätoista kuntaa. Sen seutukunnat, jotka ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, muodostuvat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnista. Mäntyharju, joka on tämän diplomityön tarkastelun kohteena oleva kuntakeskus, kuuluu Mikkelin 4. Taidekeskus Salmela

13 asukkaan seutukuntaan ja sijaitsee Etelä-Savon lounaisosassa.19 Etelä-Savon matkailun sisältö pohjautuu pitkälti sen runsaisiin vesistöihin ja järviluontoon. Sille on hyvin tunnusomaista myös kesäpainotteisuus. Varsinaisen Mikkelin seutukunta: matkailuelinkeinon Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina. maakunnassa. Etelä-Savo onkin Suomen suosituimpia vapaa-ajanviettomaakuntia. Pieksämäen seutukunta: Etelä-Savon Joroinen, Juva, Pieksämäki ja Rantasalmi. Suomessa ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Savonlinnan seutukunta: Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. ohella rinnalla muita vapaa-ajan asumisella vapaa-ajanasumiseen on merkittävä profiloituneita rooli maakuntia Etelä-Savo on tunnettu erityisesti lukuisista kesämökeistään, ja se on siten ansainnut nimensä mökkimaakuntana. Kesämökkien määrä on kasvanut EteläSavossa tasaisesti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2009, jolloin Etelä-Savon alueella oli tilaston mukaan noin kesämökkiä.20 Tämän lisäksi alueella on tuhansia vuokramökkejä. Väestön määrään suhteutettuna Etelä-Savo on Suomen suurin mökkimaakunta; jokaista mökkiä kohden maakunnassa on 3,5 asukasta. Vuonna 2008 mökkien määrä oli 9,4 prosenttia koko maan osuudesta.21 Eniten mökkejä on Mikkelin kaupungin ja Mäntyharjun kunnan alueella MAAKUNNAN MATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Etelä-Savon matkailun kehittämiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma vuosille Tämä suunnitelma on tehty yhteistyössä matkailun eri toimijoiden kesken. Kehittämisohjelman on tarkoitus olla osa pidempiaikaista matkailun kehittämisprosessia. Sen aiemmat vaiheet ovat olleet Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelma (2001) sekä Etelä-Savon matkailun kehittämisen Etelä-Savon maakunta Ibid. 13

14 strategiset linjaukset Kehittämisohjelmalla on monia tavoitteita: kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääminen ja viipymisen pidentäminen alueella sekä matkailuyritysten verkostoituminen ja matkailualan investointien, liikevaihdon, matkailutulon sekä alan työllisyyden lisääminen. Etelä- Savon tavoitteena on nousta määrällisesti ja laadullisesti vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi Suomessa. 23 Maakunnan keskeiset matkailualueet ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Heinäveden matkailukeskittymät. Mäntyharju on osa Mikkelin matkailukeskittymää. Etelä-Savon kehittämiseen liittyvissä strategisissa painopisteissä pyritään matkailukeskittymien sisäisen toimintaverkoston kehittämisen lisäksi vahvistamaan muun muassa kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat ylittävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 5.2 MATKAILU OSANA KUNNAN KEHITTÄMISTÄ Pekka Kauppila (2004) Oulun yliopiston maantieteen laitokselta kertoo väitöskirjassaan, että perifeerisen maaseudun rakennemuutosongelmissa ja aluekehitysyhteistyössä tukeudutaan usein matkailuun. Hän mainitsee tapaustutkimuksia, jotka osoittavat, että matkailulla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia kohdealueeseensa. Vaikutukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä, ja ne koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria. Taloudelliset hyötyvaikutukset liittyvät yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääntymiseen sekä palveluvarustuksen ja alueen infrastruktuurin parantumiseen. Positiivisina vaikutuksina Kauppila mainitsee työpaikkojen lisääntymisen seurauksena väestömäärän kasvun ja -rakenteen tervehtymisen sekä lisäksi 23 aineettomina vaikutuksina muun muassa imago-, mielikuva- ja asukkaiden itsetuntotekijät. Lisäksi Kauppila painottaa, että menestyvän matkailuelinkeinon eräs perusvaatimus on luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen. Tämä vaikuttaa viihtyvyyden ohella myös paikkakunnan yleisilmeeseen. Siitä ja monista muista matkailun vaikutuksista, kuten kehittyneistä liikenneyhteyksistä ja infrastruktuurista, hyötyvät sekä matkailijat että paikalliset asukkaat. Kauppila esittelee väitöskirjassaan tunnetun matkailun alueellisen kehitysmallin, matkailualueen elinkaarimallin (kuva sivulla 42), jonka on kehittänyt Richard Butler (1980). Elinkaarimalli auttaa matkailualueen ja erityisesti matkailukeskusten kehittymisen ja sen aiheuttamien muutosten tarkastelussa. Mallin mukaan matkailualue ja sen asukkaat käyvät läpi erilaisia vaiheita elinkaarensa aikana. Näitä ovat löytämisen, sitoutumisen, kehittymisen, vakiintumisen, stagnaation eli pysähtymisen sekä uuden kasvun tai vaihtoehtoisesti taantumisen vaihe. Elinkaarimallin muuttujat ovat aika ja matkailijamäärä. Elinkaarimalli muistuttaa liiketaloustieteen tuotteen elinkaarimallia, jonka muuttujina ovat aika ja myynti. Vaiheesta toiseen siirryttäessä myös alueen matkailijarakenne muuttuu: matkailijat ja kohdealue ovat vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin kohteen ominaispiirteiden muutos vaikuttaa sekä alueeseen että matkailijarakenteeseen. 24 Löytämisvaiheessa matkailu alueella on epäsäännöllistä, ja paikallisia matkailupalveluita käyttäviä matkailijoita on vain muutama. Löytämisvaihetta seuraavassa sitoutumisvaiheessa matkailijoiden määrä alueella lisääntyy, matkailu muuttuu entistä säännöllisemmäksi ja alueelle kehitetään vain matkailijoita varten tarkoitettuja palveluita. Kehittymisvaiheessa 24 sen_tutkimuksen_kohteena.pdf. 14

15 matkailijoiden määrä kasvaa nopeasti, ja kehittämisen kontrolli siirtyy paikalliselta tasolta ulkopuolelle. Paikallisten vetovoimatekijöiden tilalle syntyy keinotekoisia attraktioita, ja myös fyysinen ympäristö muuttuu. Vakiintumisvaiheessa alueen yritystoiminta on suurilta osin sidoksissa matkailuun. Stagnaatio- eli pysähdysvaiheessa matkailijoiden huippumäärä ja samalla alueen kantokyky on saavutettu, mikä ilmenee alueella sosiaalisina, ympäristöllisinä ja taloudellisina ongelmina. Stagnaatiovaiheen jälkeen kehitysprosessi voi jatkua usealla eri tavalla, joista pääsuunnat ovat taantuminen ja uudistuminen. Taantumisessa alue alkaa menettää suosiotaan, mutta kehittämistoimenpiteiden avulla suosio voi alkaa lisääntyä uudelleen uudistumisvaiheessa. Matkakohteena Mäntyharju asettunee sitoutumisvaiheeseen, sillä alueen matkailijoiden määrä on lisääntynyt ja joitakin palveluita, kuten Salmela ja sen tarjoamat oheistapahtumat, on luotu erityisesti matkailijoita varten. Vaikka elinkaarimallia on käytetty paljon matkailukohteiden tutkimisessa, ei sen kokonaisvaltainen soveltaminen Mäntyharjulle kuitenkaan sovi. Ei liene realistista odottaa, että Mäntyharjusta tulisi tulevaisuudessa esimerkiksi Lapin matkailukeskusten kaltainen matkailukohde. Mäntyharjulle voisi kenties suositella, että matkailun hallinta pysyisi paikallistasolla ja sen kasvu olisi rajoitettua tai sitä ei ainakaan pelkästään tavoiteltaisi. Matkailun hallinnan siirtyminen paikalliselta taholta ulkopuolelle tuntuu tarkoittavan monesti myös paikallisuuden viehättävyyden vähentymistä palveluiden tarjonnassa. Kauppilan mukaan kunnan eri osa-alueiden olisi luotava oma matkailuprofiili ja omat palvelutuotteet täydentämään matkailukeskuksen tarjontaa, jolloin matkailijavirtoja hajautettaisiin kunnan sisällä. Keskusten ja periferian yhteistyössä paikallisuudella on tärkeä tehtävä. Tähän liittyy esimerkiksi paikallisten työllistyminen ulkopaikkakuntalaisten kausityöntekijöiden sijaan. Mäntyharjun tapauksessa taidekeskus Salmelaa voisi pitää yhtenä, tosin pienimuotoisena, toimivana matkailukeskuksena. Mäntyharjulla paikallisuuden korostamisessa olisi luonnollista, että kehitettäisiin jotain olemassa olevia elinvoimaisia asioita tukevaa toimintaa. 5.3 MAJOITUSMAHDOLLISUUDET MÄNTYHARJULLA Tällä hetkellä mahdollisuudet lyhytkestoiseen yöpymiseen Mäntyharjun kuntakeskustassa ovat heikot. Keskustassa on vain yksi huoneisto, jota voi vuokrata lyhytkestoiseen yöpymiseen. Niin ikään lyhytkestoista yöpymistä tarjoaa noin kilometrin päässä keskustasta sijaitseva vuonna 2010 toimintansa aloittanut aamiaismajoituspaikka. Seurakunnan leirikeskus Lankaniemessä, joka sijaitsee keskustan tuntumassa Pyhäjärven rannalla, on noin 40 vuodepaikkaa kahdessa rakennuksessa. Lähin hotelli, Mäntymotelli, jossa on 50 huonetta, 10 rantataloa ja kaksi huvilaa sijaitsee noin 15 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. 25 Se palvelee sijaintinsa puolesta pikemminkin sen lähellä sijaitsevaa Miekkakosken matkailukeskittymää kuin kuntakeskusta itseään. Kunnan ympäristössä sijaitsevista lukuisista vuokramökeistä useat on tarkoitettu vähintään viikonlopun pituiseen viipymiseen. Saattaa siis olla, että esimerkiksi taidekeskus Salmelassa vierailevista ihmisistä suurin osa on päivämatkailijoita. 5.4 VAPAA-AJANASUMINEN MÄNTYHARJULLA Mäntyharjun kunnan pinta-ala on noin neliökilometriä, josta noin viidesosa koostuu vesistöstä. Noin kilometrin pituiselle rantaviivalle on rakentunut yhteensä noin loma-asuntoa, mikä on suurimpia lukuja

16 yksittäisen kunnan osalta koko Etelä-Savossa. 26 Kesä- ja loma-asukkaiden saapuessa kunnan asukasluku lähes kaksinkertaistuu. Vapaa-ajanasuminen ja vapaaajanasukkaat ovat tärkeä osa Mäntyharjun kaltaisen niin sanotun mökkikunnan identiteettiä ja samalla kunnalle huomattava tulonlähde. Mäntyharjua voidaankin pitää tyypillisenä suomalaisena mökkikuntana. Toistaiseksi vapaa-ajan asutus on kehittynyt kunnassa myönteisesti. Elämäntyylien ja asumismuotojen monipuolistuessa yhä enemmän myös vapaa-ajan asumisen monipuolistumisen pohtiminen on ajankohtaista. Mäntyharjun ympäristössä on runsain mitoin omistus-, vuokra-, ja lomaosakemökkejä kirkasvetisten järvien rannoilla. Monet näistä mökeistä sijaitsevat houkuttelevilla omarantaisilla tonteilla. Majoituspalvelut kuntakeskuksessa ovat kuitenkin heikot. Rakentaminen on keskustan alueella suhteellisen väljää, ja siellä on myös vajaakäyttöisiä tai täysin tyhjillään olevia asuinja liikekiinteistöjä. Näistä kiinteistöistä osa on luokiteltu rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteiksi. Erilaisille vapaa-ajan asumisen muodoille olisi siis tilaa myös nykyisen kuntakeskustan alueella. Asumisen ja vapaa-ajanasumisen välinen raja on liudentunut ja tulee todennäköisesti tulevaisuudessa olemaan vielä selkeämpi. Tämä potentiaali kannattaisi hyödyntää kuntakeskuksen eheyttämisessä ja tiivistämisessä. Uusien toimintojen, palveluiden ja uuden rakentamisen sijoittaminen kuntakeskustaan tukisi myös nykyisin yhä enemmän peräänkuulutettua yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. 6 VAPAA-AJAN ASUMISEN EKOTEHOKKUUS Lisääntyvä ja monipuolistuva vapaa-aika sekä siihen liittyvät harrastukset, kuten mökkeily, vaikuttavat ympäristöömme. Yleinen elintason nousu tarkoittaa 26 myös suurempaa energiankulutusta. Viime vuosina on ollut nähtävissä kakkosasuntojen suosion lisääntymistä, yhä kiihtyvää vapaa-ajan asuntojen mukavuustason lisäämistä ja näiden asuntojen käyttöajan ulottamista kattamaan myös talvikauden. Suomen ympäristöministeriön tuottaman Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -tutkimuksen mukaan mökkikannan lisääntyminen ja mökkien varustetason paraneminen ovat kiinteässä yhteydessä mökkien aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Tutkimuksen mukaan merkittävimpiä näistä haitallisista ympäristövaikutuksista ovat mökkien energiankulutus, veden käyttö ja lisääntyvän mökkiliikenteen aiheuttamat päästöt. Vapaa-ajan rakennusten ekotehokkuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisilla rakennusteknisillä ratkaisuilla, jotka liittyvät erityisesti lämmitykseen ja vesihuoltoon. Myös kaavoituksella pystytään vaikuttamaan ainakin siihen ongelmaan, että lämpimänä pidettävät vapaa-ajan asunnot seisovat suuren osan vuodesta tyhjillään: kaavassa voitaisiin määritellä tietty kerrosneliömäärä sille osalle asunnosta, joka tulisi maksimissaan olla ympärivuotisesti lämmitettävää. Erilaiset tekniset ratkaisut eivät välttämättä yksinään riitä vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuden parantamiseksi, vaan myös mökkiliikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen on tärkeää. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan mökkimatkat ovat yleisimmin km pitkiä. Arkiasunnon sijainti, asuinympäristön tehokkuus, talotyypit ja elämäntapa vaikuttavat mökkiasumiseen, kuten mökkien määrään, käyttötiheyteen ja matkaetäisyyteen. Paras tapa vaikuttaa mökkeilyliikenteen aiheuttamiin päästöihin lienee mökkeilyn ja kakkosasumisen tarpeen vähentäminen kaupunkiasumisen laatua nostamalla ja tuomalla siihen enemmän mökkiasumisen positiivisia piirteitä. Myös vaikuttamisella liikennemuotoon, jolla vapaa-ajanasukas matkustaa kohteeseen, on ekotehokas taka-ajatus: suosimalla joukkoliikennettä henkilöauton sijaan vähennetään liikenteen aiheuttamia päästöjä. Vähintäänkin vapaa-ajan asukkaiden 16

17 henkilöauton käyttöä itse vapaa-ajanviettokohteessa tulisi pyrkiä minimoimaan ja pidentämään asukkaiden viipymää itse kohteessa. Ne mökkiläiset, jotka saadaan viipymään pitkiä aikoja alueella, saattavat olla myös sellaisia, jotka muuttavat sinne myöhemmin pysyvästi. Näin ollen heidän mielenkiintonsa ja tyytyväisyytensä ylläpitäminen on tärkeää. Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen kuntakeskustaan, jossa palvelut ja tarvittava infrastruktuuri ovat jo valmiina, on perusteltua ekologisista syistä. Tästä syystä se on myös yksi tämän työn kantavista ajatuksista. Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi Sitra ja Tekes ovat vuonna 2010 yhteistyössä laatineet ERA17-toimintaohjelman. Siinä on ehdotettu erilaisia toimenpiteitä, joita rakennetun ympäristön eri tasoilla voidaan energiatehokkuuden parantamiseksi tehdä. 27 Toimintaohjelmassa kannustetaan erityisesti kuntia vähäpäästöisyyteen. Kuntien maankäytön tasolla lyödään lukkoon monet asiat, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön koko elinkaaren kulkuun MUUTTUVA VAPAA-AIKA JA VAPAA-AJANASUMINEN Vapaa-ajan käsityksemme muuttuu samalla kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu rakenteellisesti ja kulttuurisesti. Yksi jo nyt tapahtuva muutos on ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen eläköitymisen lisääntyessä. Lisääntynyt vapaa-aika ja myös esimerkiksi tilaisuus tehdä vuorotöitä mahdollistavat aikaisempaa pidemmän oleskelun vapaa-ajan asunnolla ja vapaa Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Oulussa , puhuja: Simon Leroux (arkkitehti SAFA, tutkija Aalto-yliopisto). ajanviettokohteessa. Vapaa-ajanvietto voi tarkoittaa toisaalta sitä, että arkipäivän kuluttaminen hidastuu ja muutenkin eletään aiempaa askeettisemmissa oloissa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika voi joskus myös kasvattaa kuluttamista riippuen tekemisen luonteesta, mikä taas aiheuttaa vaatimuksia palveluille. Vapaa-ajalta ja vapaa-ajan palveluilta odotetaan sekä määrällisesti että laadullisesti enemmän kuin aikaisemmin. Pidentyneet oleskeluajat vapaa-ajan asunnolla saattavat lisätä halua varustella kesämökkiä. Viime aikoina onkin ollut nähtävissä lisääntyvää vapaa-ajan asuntojen varustelua. 29 Kakkosasuntojen rakentamisessa on siis osittain palattu siihen, mitä se oli aikaisemmin 1800-luvulla ylellisten huviloiden aikaan. Erot vapaaajan asuntojen välillä kasvavat, ja joistakin vapaa-ajan kodeista on tullut arjen kotia muistuttavia kakkoskoteja, joita voidaan käyttää ympärivuotisesti. Arki ja vapaaaika ovat alkaneet sekoittua yhä enemmän keskenään, eikä niitä edes pyritä erottamaan toisistaan yhtä selvästi kuin ennen. Tällöin voitaisiinkin ajatella, että sen ympäristön merkitys, jossa vapaa-ajan asunto sijaitsee, korostuu entistä enemmän. Asuminen ja vapaa-ajan asuminen monipuolistuvat. Tässä tilanteessa korostuvat kuluttajan omat valinnat, erityisesti valinnan vapauden mahdollisuus ja ne arvot, jotka kuluttaja kokee itselleen tärkeiksi. Tulevaisuutta leimannee ehkä eniten juuri valinnanvapauden lisääntyminen: kuluttaja voi itse päättää, mihin asioihin omalla vapaa-ajallaan ja omassa vapaa-ajan asumisessaan haluaa panostaa. Näin ollen vapaa-ajan asukkaiden erilaiset tarpeet korostuvat. Työ- ja vapaa-ajan ero on alkanut hämärtyä, ja ne poissulkevat toisensa jatkossa yhä vähemmän. Työntekomahdollisuudet eri paikoissa ja eri aikoina laajenevat jatkuvasti muun muassa lisääntyvien tietoliikenneyhteyksien ansiosta. Paikan merkitys vähenee, sillä työn ja vapaa-ajan viettopaikat voivatkin joissakin 29 Aho, Seppo & Ilola, Heli 2006,

18 tapauksissa olla yksi ja sama asia. Etätyöt mahdollistavat töiden tekemisen vaikkapa vapaa-ajan asunnolta käsin, jolloin vapaa-ajan asumisen perinteinen merkitys rentoutumisen ja virkistäytymisen paikasta laajeneekin tekemisen ja työskentelyn paikaksi. Tulevaisuudessa yksilön vastuullisuus itsestään, ympäristöstään ja muista ihmisistä lisääntyy. Aistittavissa on, että ylenpalttisen kuluttamisen rinnalle on nousemassa eräänlainen vastareaktio, joka on entistä askeettisempi, valveutuneempi, ekologisempi ja terveellisempi elämäntyyli. Tässä elämäntyylissä yksilöllisyys ja massasta erottautumisen halu korostuvat. Tässä diplomityössä on pyritty hahmottamaan yhtä mahdollista tulevaisuudenkuvaa, jonka päähenkilönä on vastuullinen kuluttaja. Tämän ajattelun mukaan ympäristöasiat alkavat kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän ja heille on tärkeää olla niin sanottu valveutunut kuluttaja. Asioiden alkuperästä ollaan kiinnostuneita ja samalla eri tuotteiden paikallisuus korostuu. Tämän seurauksena muun muassa lähiruokaa aletaan arvostaa yhä enemmän. Sen lyhyet kuljetusmatkat, kulttuurinen omaleimaisuus sekä puhtaus, luonnollisuus ja terveellisyys viehättävät ihmisiä. Myös kiinnostus terveys- ja hyvinvointiasioista alkaa lisääntyä, ja esimerkiksi luomutuotteiden käyttö lisääntyy. Hoiva-alan palveluiden kehittäminen entistä monimuotoisemmiksi ja toisaalta räätälöidymmiksi tulee entistä ajankohtaisemmaksi jo pelkästään suurten ikäluokkien eläköityessä. Toisaalta lisääntyvä vapaa-aika saattaa saada rinnalleen myös toisenlaisen ilmiön, jossa ihmisten aika on entistä rajatumpaa pidentyvien työaikojen ja työurien vuoksi. Tästä syystä lähimatkailu alkaa olla entistä kiinnostavampi vaihtoehto: on houkuttelevaa viettää vähäinen vapaa-aika vapaaajanviettokohteessa kuin matkalle sinne. Lähimatkailu koetaan yhä useammin myös kannustettavaksi ympäristöteoksi. Yhteiskuntaa, jota kohti olemme menossa, voidaankin kutsua eräänlaiseksi elämysyhteiskunnaksi. Elämysyhteiskunta liittyy oleellisesti varallisuuden kasvuun ja valinnanvapauteen. Elämyksiä haetaan elämän eri tasoilla ja vastakkainasetteluilla vaikkapa vauhdista, mutta kontrastin vuoksi myös hitaudesta. Elämystalous on elämysyhteiskunnan muoto, johon liittyvät erilaiset elämyspalvelut ja elämysliiketoiminta. Siinä tuotteita ja palveluita täytyy osata yksilöllistää asiakasta varten PAIKALLISET JA VAPAA-AJANASUKKAAT: MAHDOTON YHTÄLÖ? Vapaa-ajanasumiseen liittyy kunnan kannalta monia ongelmia. Erityisesti tämä realisoituu Mäntyharjulla, jossa ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lukumäärä oli sisäasiainministeriön vuonna 2006 tuottaman tutkimuksen, Vapaaajanasukkaiden osallistuminen kuntien päätöksentekoon vuonna 2004, mukaan jopa prosenttiyksikön verran enemmän kuin vakituinen asukasmäärä. Vapaaajanasukkaat maksavat yleensä veronsa pysyvälle asuinpaikkakunnalleen, mutta monesti he joutuvat maksamaan ainakin kiinteistöveroa mökkikunnalle. Vapaaajanasukkaat viettävät aikaa paikkakunnalla yleensä yleisinä loma-aikoina, mutta vaativat kuitenkin saada välitöntä ja kattavaa palvelua. Pitkiä aikoja vapaaajanpaikkakunnalla viettävät asukkaat valittavat usein, etteivät he saa osallistua kunnan yhteiseen päätöksentekoon. Jotkut paikkakunnat ovat ratkaisseet tämän ongelman perustamalla mökkiläistoimikuntia, joissa mökkiläisten edustajat käsittelevät mökkiläisiä koskevia asioita. Toimikunnan tärkeä tehtävä on myös edistää mökkiläisissä olevan osaamisen ja ostovoiman hyödyntämistä kunnan kehittämistyössä. 30 Usein asioihin saa uudenlaisen perspektiivin, jos niitä tarkastelee ikään kuin ulkopuolisen asemasta: ehkäpä vapaa-ajanasukkaiden

19 osallistuminen kuntien päätöksentekoon voisi tuoda usein kaivattua uutta ja tuoretta näkökulmaa asioihin. 6.1 MAASEUTUMAISTEN ALUEIDEN EHEYTTÄVÄ SUUNNITTELU Eheyttävästä yhdyskuntasuunnittelusta on alettu puhua eräänlaisena vastareaktiona yhdyskuntarakenteen hajautumiselle ja laimentumiselle. Yhdyskuntarakenteen hajautumiseen ja laimentumiseen on vaikuttanut muun muassa työssäkäyntialueiden laajentuminen aiempaa paremman autoteknologian, sujuvampien tie- ja liikenneyhteyksien sekä etätyöntekomahdollisuuksien ansiosta. Muita syitä yhdyskuntarakenteen hajautumiselle ovat palveluyksikköjen koko ja palvelualueiden kasvanut laajuus sekä asumisväljyyden ja kokonaistilatarpeen kasvua aiheuttanut yleinen vaurauden kasvu. Yhdyskuntarakenteen hajautumista eli alhaisen tiiviyden omaavaa hallitsematonta hajarakentamista on huomattu tapahtuvan erityisesti kaupunkiseutujen reuna-alueilla ja taajamissa. 31 Hajautuminen aiheuttaa yleensä yhä pidempiä välimatkoja asumisen ja palveluiden välille, mistä luonnollinen seuraus on lisääntyvä autoistuminen. Eheyttävästä suunnittelusta puhutaan yleensä kaupunkiseutujen yhteydessä. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professorin, VTT, dosentti Rauno Sairisen ja Tuija Monosen (2010) mukaan tämä johtuu siitä, että syrjäisen maaseudun ja osin myös ydinmaaseudun asutusrakenteen hajautumisesta johtuva liikenteen ilmastopäästöjen lisääntyminen on vähäistä verrattuna yhdyskuntien kokonaispäästöihin: kaupunkien ja sen läheisen asuinmaaseudun päästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin maaseudulla. Maaseudun ilmastovastuuta ei voi kuitenkaan lakaista maton alle. Maaseudulla eheyttävän suunnittelun ja 31 Sairinen,Rauno. & Mononen, Tuija. 2010, 95. kehittämisen perustan tulisi Sairisen mukaan rakentua paikalliselle tilaukselle ja laajaan yhteistyöhön. Kuntaliitosten seurauksena monien taajamien asema saattaa muuttua ja heikentyä huomion keskittyessä kaupunki- ja taajamakeskustojen kehittämiseen. Palvelut keskittyvät yhä harvempiin ja suurempiin yksiköihin, joten maaseudulla etäisyydet pitenevät ja liikkumistarve lisääntyy. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kuuluvat yhtenä tavoitekokonaisuutena valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka ovat vuoden 2000 alusta voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoituksen uusi osa-alue. 32 Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 33 Rauno Sairisen ja Tuija Monosen (2010) mukaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan sellaista suunnittelua, joka nojaa vahvasti jo voimassaoleviin voimavaroihin, kuten väestöön, työpaikkoihin, yrityksiin, rakennuskantaan ja infrastruktuuriin. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, tyhjäksi jääneen rakennuskannan hyödyntäminen sekä muut erilaiset ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat kuuluvat siis eheyttävään suunnitteluun

20 6.3.1 LIIKKUMINEN Kehittämällä ympäristöä ja liikennejärjestelmiä on mahdollista vähentää liikennetarvetta ja lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. 34 Pienissä kunnissa sisäistä joukkoliikennettä ei usein ole yksinkertaisesti sen takia, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Joukkoliikenneyhteydet hoidetaan linja-autovuoroilla, jotka kulkevat pidempiä matkoja ja kulkevat vain alueen läpi. Kun toimivaa joukkoliikennettä ei ole, suurin osa matkoista taajaman sisällä taitetaan henkilöautolla. Näin on asian laita myös Mäntyharjulla. Pyöräily ja kävely ovat ekologisimpia liikennemuotoja, ja siksi niitä tulisi suosia. Ne ovat myös arkiliikuntaa, jonka harjoittamiseen ihmisiä tulisi kannustaa. Kävely-ympäristön laadulla ja siihen liittyvällä turvallisuuden tunteella on luonnollisesti suuri merkitys siihen, kuinka houkuttelevaksi jalan kulkeminen koetaan. Kävelemällä hankitaan myös elämyksiä, eikä vain liikuta paikasta toiseen. Jalankulun virikkeisyys perustuu sellaisiin kohtiin ympäristössä, jotka saavat aikaan myönteisen kokemuksen. Tällainen huomion kiinnittävä paikka voi olla vaikkapa maamerkinomainen rakennus, aukio, tori, miellyttävä katuosuus, jokin kiinnostava myymälä tai vaikka paikka, jossa ihmiset tuntuvat oleskelevan. Vastaavia paikkoja tulisi olla parin sadan metrin välein. 35 Kävelijälle suotuisassa tiiviissä yhdyskunnassa lähipalveluita tarjotaan runsaasti. Ympäristössä pitää olla mieluiten sekoittuneena erilaisia toimintoja, jotta se on riittävän virikkeellinen. Pelkkä virikkeellinen ympäristö ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan omia reittejä kävelijöille ja pyöräilijöille ja tarpeeksi tilaa muusta katuosuudesta. Lisäksi täytyy muistaa, että jalankulkija oikaisee aina silloin, kun siihen on mahdollisuus ja muuttaa reittiään, jos näkymät reitillä eivät miellytä. Kävelemällä ihminen tutustuu helpoimmin lähiympäristöönsä, mutta pyöräily mahdollistaa ympäristöön tutustumisen vielä laajemmin. Pyöräily on kävelyä enemmän riippuvaisempaa sille soveltuvista reiteistä. Jotta pyöräily koetaan houkuttelevaksi, pyöräilyreitistön on oltava yhtenäinen ja kattava. 36 Turvallisuus vaikuttaa myös houkuttavuuteen: vilkkaan autoliikenteen seassa ei ole houkuttelevaa pyöräillä, joskin toisinaan se on ainoa mahdollisuus. Pyöräily tarvitsee usein sille erikseen osoitetut väylät. Pyöräilijöille olisi hyvä olla myös tarpeeksi lähellä kiinteistöjä sijaitsevia pyörien pysäköintipaikkoja. Ulkopaikkakuntalaisen saapuessa alueelle olennainen asia olisi mahdollisimman helposti saavutettavat ja havaittavat pyörien vuokrauspaikat. Suomen sääolosuhteet ovat haasteellisia pyöräilyn ja kävelyn kannalta, mutta talvella pyöräily on usein asennekysymys. Katoksilla ja tuulensuojilla voidaan helpottaa kävelyn ja pyöräilyn kokemista miellyttäväksi myös haastavalla säällä. 34 Ympäristöministeriö Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, Ibid. 36 Ibid. 20

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi. Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Mäntyharjun keskustan kehittäminen Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Ruralia-instituutin 25 -vuotisjuhlaseminaari Helsinki 25.4.2013 Manu Rantanen Ruralia-instituutti / Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin uusille alueille ja keskustaajamissa rakentaminen tiivistyy.

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävää matkailua Suunnittelu on tärkeää Kantokykyluokitus

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot