SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS. Jäsenlehti 6 /2006 YHDISTYS TIEDOTTAA... 2 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS. Jäsenlehti 6 /2006 YHDISTYS TIEDOTTAA... 2 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 2"

Transkriptio

1 SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 6 /2006 Julkaisija ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) Oulu Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun kläänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella YHDISTYS TIEDOTTAA... 2 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN... 2 MAHDOLLISUUS SAADA INFORMAATIOTA MYÖS SÄHKÖPOSTITSE... 2 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 2 VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖLIITOLLE YHTEINEN NEUVONTALAKIMIES... 2 STEFAN JOHANSSON SEURAA WALLINIA VALTIOSIHTEERINÄ... 2 ASUNTOKIINTEISTÖ- JA RAKENNUTTAJALIITTO ASRA PURETTU... 2 LÄMMITYSTARVELUVUT KIINTEISTÖLEHDEN VERKKOPALVELUSTA... 2 TAPAHTUMAT JA JULKAISUT... 3 TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU... 3 KESTÄVÄT KIINTEISTÖNHOITOTAVAT... 3 TUTKIMUS JA KEHITYS... 3 ASUNTOSEKTORI MUKAAN VALTION OSAAMISKESKUSOHJELMAAN... 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN KIIHTYY... 4 LAINSÄÄDÄNTÖ... 5 UUSI VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKI KAATUI... 5 TURUN HOVIOIKEUS: PARVEKETUPAKOINTIKIELTO RAJOITTAA LIIAKSI ASUKKAAN ELÄMÄÄ... 5 HOVIOIKEUS MÄÄRÄSI VVO:N MAKSAMAAN KORVAUKSIA ASUNNONOSTAJILLE... 6 HUONEISTO-OSAKKEIDEN ARVOSTAMINEN NETTOVARALLISUUSLASKENNASSA... 6 KAAVAVALITUSTEN KÄSITTELYÄ NOPEUTETTU HALLINTO-OIKEUKSISSA... 6 VUODEN 2007 LUONTOISETUJA... 7 OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 8 AJANKOHTAISET ASIAT TARMO PIPATTI RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N TOIMITUSJOHTAJAKSI YHDEKSÄLLE KIINTEISTÖJOHTAJALLE SERTIFIKAATTI KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,3 PROSENTTIA ASUNTOJEN HINTATIETOJA INTERNETIIN KEVÄÄLLÄ TALOYHTIÖIDEN KORJKAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 6,6 PROSENTTIA VUONNA LÄMMIN LOKAKUU PIENENSI KAUKOLÄMPÖLASKUA UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI-INDEKSI NOUSI 5,5 PROSENTTIA ELOKUUSSA VUOKRAT NOUSIVAT HEINÄ-SYYSKUUSSA 1,8 PROSENTTIA RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5 PROSENTTIA LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN HINNAT VAKIINTUNEET KAUPPAKESKUS SELLOSSA VUODEN PARAS KATTO RAKENNUSALALLE OMA TYÖTERVEYSKORTTI RAKENNUSMESTARIKOULUTUS AIOTAAN ALOITTAA UUDELLEEN ISSN X

2 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 2 YHDISTYS TIEDOTTAA KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina alkaen klo Ravintola Oskarin Kellarin kabinetissa. Kutsu ja ohjelma tämän tiedotteen liitteenä MAHDOLLISUUS SAADA INFORMAATIOTA MYÖS SÄHKÖ- POSTITSE Jäsenenyhteisöjen edustajilla on mahdollisuus saada asumiseen, kiinteistönpitoon ynnä muuhun alaan liittyvää informaatiota myös sähköpostitse. Sähköpostilistalla on jo runsaasti osoitteita. Mikäli haluat mukaan, ilmoita sähköpostiosoitteesi ja muut yhteystietosi sekä taloyhtiösi nimi. Tiedot voit lähettää osoitteeseen: UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖLIITOLLE YHTEINEN NEUVONTALAKIMIES Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajien yhteisenä neuvontalakimiehenä on aloittanut alkaen Mia Koro-Kanerva. Äitiyslomalta palannut Koro-Kanerva on tuttu kasvo Kiinteistöliitossa, jossa hän on työskennellyt neuvontalakimiehenä myös aiemmin. STEFAN JOHANSSON SEURAA WALLINIA VALTIOSIHTEERINÄ Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Stefan Johansson, 44, on valittu ympäristöministeriön valtiosihteeriksi, kun Stefan Wallinista tulee ympäristöministeri vuoden alussa. Johanssonin valitsi Rkp:n työvaliokunta ja eduskuntaryhmä. ASUNTOKIINTEISTÖ- JA RAKENNUTTAJALIITTO ASRA PURETTU Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA on purettu pidetyssä toisessa ylimääräisessä kokouksessa, jossa päätettiin myös ASRAn varojen, velkojen ja muiden sitoumusten siirtämisestä RAKLIlle. Päätös ASRAn purkamisesta syntyi sen ensimmäisessä vuosikokouksessa lokakuun alussa koeäänestyksen jälkeen. Liiton purkamista vastusti noin 10 prosenttia paikalla olleista. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI yhdistivät toimintansa RAKLIn ero Kiinteistöliitosta astuu voimaan RAKLI muuttaa nimensä vuoden vaihteessa 2007 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ksi. RAKLI on laajentanut hallitustaan kolmella ASRAn edustajalla. ASRAn toiminnanjohtaja Aija Tasa siirtyy RAKLIin asuntoasioista vastaavaksi johtajaksi. RAKLIn toimitusjohtajana jatkaa Jani Saarinen. LÄMMITYSTARVELUVUT KIINTEISTÖLEHDEN VERKKOPALVELUSTA Suomen Kiinteistölehti tarjoaa tilaajilleen lämmitystarveluvut. Aiempina vuosina lämmitystarveluvut julkaistiin painetussa Kiinteistölehdessä, mutta nyt luvut julkaistaan verkkopalvelussa. Luvut ovat käytettävissä kellon ympäri joka paikasta, jossa on nettiyhteys. Kiinteistölehden palvelusta löytyy myös seuraavan viikon ennuste. Lämmitystarveluvut ovat lukusarjoja, jotka kertovat tietyn aikajakson kylmyyden tai lämpimyyden eri vuosina. Niiden avulla saadaan energiankulutus vastaavana ajanjaksona eri vuosina vertailukelpoiseksi lämpötilaeroista huolimatta. Jos vaikkapa joulukuussa kuluu enemmän ener-

3 3 giaa kuin viime vuoden joulukuussa, voi lämmitystarveluvuista tarkistaa, olisiko syynä kylmempi joulukuu eikä esim. vuoto tai tuhlaavaisuus. Lämmitystarvelukujen avulla saadaan taloyhtiöiden toimintakertomusten ja isännöitsijäntodistusten energiankulutustiedot vertailukelpoisiksi pitkän aikavälin lukujen kanssa. Suomen Kiinteistölehden Verkkolehti käyttää Foreca Oy:n palvelua, joka tarjoaa lämmitystarveluvut kuukausittain sekä kaksi viimeistä viikkoa ja seuraavan viikon ennusteen. Palvelu on avoin ja maksuton Kiinteistölehden tilaajille. Käyttäjätunnuksena toimii Kiinteistölehden asiakasnumero, viisi merkkiä pitkä numerosarja, joka löytyy mm. Kiinteistölehden takakannen osoitelapusta tai lehtilaskusta. Lämmitystarvelukuja pääsee tarkastelemaan klikkaamalla verkkolehden yläpalkissa linkkiä "Lämmitystarveluvut". TAPAHTUMAT JA JULKAISUT KHT, JHTT Reijo Peltola BDO FinnPartners Oy ILMOITTAUTUMINEN Viimeistään kaksi viikkoa ennen puhelimitse (09) / Miia Immonen tai Internetin kautta: KESTÄVÄT KIINTEISTÖNHOITOTAVAT Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden päättäjien seminaari Kiinteistöliitto toteuttaa tammikuussa 2007 kestävät Kiinteistönhoitotavat seminaarikiertueen. Yhteistyössä on mukana myös Suomen Isännöintiliitto Aika klo Paikka: Oulun Maakuntakirjasto, Pakkalan Sali TUTKIMUS JA KEHITYS TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU Kiinko järjestää Tilinpäättäjän tietoiskukoulutustilaisuuden klo , paikkana Hotelli Arina. Hinta 390 euroa/ henkilö + alv. Yhdistyksen jäsenille 10 %:n alennus Ohjelma mm. Osakeyhtiölain uudistus Tilintarkastuslain muutos Rakennusaikainen kirjanpito ja luovutustase Verolomakeuudistus Kirjanpitolautakunnan (KILA) uusi toimintakertomusta koskeva yleisohje Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tasekirja 2006 Tavallisen kiinteistöyhtiön tasekirja 2006, erityispiirteitä Asiantuntija: ASUNTOSEKTORI MUKAAN VALTION OSAAMISKESKUSOHJELMAAN Asuminen on nousemassa uudeksi osaamisklusteriksi vuoden 2007 alusta käynnistyvässä osaamiskeskusohjelmassa. Seitsemän vuotta kestävässä kehityshankkeessa luodaan uusia liiketoimintoja ja korjataan sekä rakennetaan asuntoja. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on hyväksynyt uuteen osaamiskeskusohjelmaan vuosiksi kaikkiaan 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä klusteriohjelmat marraskuun aikana. Asumisen osaamisklusteriin kuuluu neljä toisiaan täydentävää toimialaa: asuminen, rakentaminen, kalustus- ja sisustusrakentaminen sekä puurakentaminen. Asumisen osaamisklusterilla on suora yhteys ihmisten arkeen. Samalla kun asukkaat saavat

4 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 4 käyttöönsä laadukkaampia asumisen tuotteita ja palveluita, voi asumista palveleva teollisuus hyödyntää tekemänsä kehityspanostukset osana yritysten kansainvälistymistä. Alueiden näkökulmasta asumisella on entistä merkittävämpi työllisyyttä parantava tehtävä. Asumisen osaamisklusterin tavoitteena on nostaa suomalainen elämäntapapohjainen asumisteollisuus valituilla tuote- ja palvelualueilla kansainväliseksi markkinajohtajaksi. Hankkeissa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä asumisen ja palvelujen konsepteja (kuten ikäihmisten asuminen), energia- ja ympäristötehokkuutta sekä innovatiivisia alueellisia ratkaisuja. Mukana useita alueita Asumisklusterissa ovat mukana Helsingin seutu (Uusimaa), Lahti (Päijät-Häme), Hämeenlinna (Kanta-Häme) ja Joensuu (Pohjois-Karjala). Helsingin seudun vastuulla on käyttäjä- ja kuluttajalähtöinen asumisen palveluliiketoiminta. Kärkihankkeita ovat kaupunkiasumisen kustannustehokkaat uudet konseptit sekä yhdyskuntien elinkaaripohjaiset toteutusmallit (nk. Finnish New Towns -kehityshankkeet). Lahden alue tuo asumisklusteriin ympäristöteknologiaosaamisen, muotoilu- ja liiketoimintaosaamisen sekä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa kalustamisen ja sisustusrakentamisen toimialan. Hämeenlinnan alue vastaa asiakaslähtöisyyttä tukevien prosessien kehittämisestä. Kärkihankkeina ovat tuotemallinnuksen koulutusratkaisut suunnittelussa ja rakentamisessa sekä koulutuksen innovaatioympäristöjen luominen. Joensuun alue kehittää tuotteistavaa rakentamista, jossa hallittuun kustannuskehitykseen yhdistetään erilaistuvia tarpeita vastaavat asumisen ja rakentamisen tuotteet. Kärkihankkeita ovat asumisen turvallisuus ja uudet kivi- ja puuteollisuuden tuotteet ja järjestelmät. Asumisen osaamisklusterin muina yhteistyökumppaneina ovat Seinäjoki (kalustaminen ja sisustusrakentaminen), Oulu (puukaupunkikonseptit), Porvoo (sähköinen talotekniikka), Kuopio (asumisen ja rakentamisen terveys) ja Jyväskylä (perheasuminen). KIINTEISTÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN KIIHTYY Kiinteistömarkkinoilla jo pari vuotta vallinnut trendi jatkuu ja voimistuu. Vuokralaisten kiinnostus kohdistuu entistä voimakkaammin hyväsijaintisiin, korkealuokkaisiin tiloihin, joiden vuokratasot ovat vakaassa nousussa. KTI:n Helsingin keskustaa kuvaava toimistovuokraindeksi nousi 2,7 prosenttia puolen vuoden takaisesta tasostaan. Huonompisijaintisten, ominaisuuksiltaan ja varustelultaan puutteellisten tilojen kysyntä sen sijaan pysyttelee vaimeana. Kiinteistösijoitus-markkinoilla kauppa käy vilkkaana. Kaupan olevat kohteet kiinnostavat sekä ulkomaisia että kotimaisia sijoittajia. Kiinteistökauppojen ennätysvuosi tulossa Kuluvan vuoden merkittävien kiinteistökauppojen kokonaismäärä on nousemassa ennätyskorkeaksi. Lokakuun loppuun mennessä kauppaa on käyty jo yli neljän miljardin euron verran. Kokonais-summaa nostavat etenkin muutamat suuret kiinteistösalkku- ja yrityskaupat; suurimpana ja viimeisimpänä Kapiteelin yli miljardin euron kiinteistöjen myynti Spondalle lokakuussa. Kauppa nosti kotimaisten sijoittajien osuuden markkinoiden kokonaisvolyymistä noin 55 prosenttiin. Ulkomaiset sijoittajat edelleen aktiivisia Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan jatkuu vahvana. Suomeen on kuluvan vuoden aikana tullut yli 15 uutta kansainvälistä sijoittajaa. Suomen markkinoilla sijoittajia houkuttelevat monia muita Euroopan markkinoita korkeammat tuottotasot. Lokakuun loppuun mennessä ulkomaisten sijoittajien tänä vuonna tekemien kauppojen kokonaismäärä on noussut noin 2 miljardiin euroon. Suomessa toimivien kansainvälisten sijoittajien joukko on nykyisellään sangen monipuolinen, mitä kuvastaa

5 5 salkkuihin päätyneiden kohteiden ja salkkujen suuri kirjo. Toiset sijoittajat etsivät riskittömiä kohteita; ääripäänä esimerkiksi Helsingin keskustan toimistokiinteistöjä. Toiset taas hyväksyvät salkkuunsa korkeampiriskisiä; sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan haasteellisempia sijoituskohteita. Liiketilakysyntä edelleen vahvaa Liiketilojen kysyntä sen sijaan jatkuu vahvana. Parhailla paikoilla sijaitsevien liikehuoneistojen vuokrat jatkavat nousuaan, paikoin jopa kiihtyen. Liiketilat ovat lähes täyskäytössä, eikä tyhjää tilaa juurikaan markkinoilla ole. Lisääntyneen tarjonnan ja kilpailun lisääntymisestä johtuen liiketilojenkin houkuttelevuuden ylläpitäminen edellyttää kiinteistönomistajilta kuitenkin entistä aktiivisempaa otetta. Tulevaisuudenodotukset positiivisia KTI:n ja Kauppalehden Toimitilabarometrin mukaan toimitilamarkkinoiden asiantuntijoiden näkemykset tulevaisuudesta ovat kohtuullisen positiivisia. Barometri kuvastaa vahvaa uskoa vajaakäytön vähenemiseen ja vuokrien nousuun useimmilla osamarkkinoilla. Erityisesti Helsingin keskustan liike- ja toimistotilojen vuokrien nousuun uskotaan vahvasti. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella valtaosa vastaajista ennakoi toimistovuokrien pysyttelevän nykytasollaan seuraavan puolen vuoden aikana. Sijoittajakysynnän uskotaan vahvistuvan entisestään; etenkin ulkomaisten sijoittajien taholta. LAINSÄÄDÄNTÖ UUSI VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKI KAATUI Kasvukeskusten vuokra-asuntorakentamisen edistämiseksi valmisteltu uusi, määräaikainen korkotukijärjestelmä on kaatunut valtiovarainministeriön vastustukseen. Kaavailtu korkotukimuutos oli yksi yritys edistää työvoiman liikkuvuutta. Tuottajille uusi tuki olisi ollut normaalia korkotukea houkuttelevampi, sillä asukkaat olisi saanut valita vapaasti ja vuokrakäyttövelvoite olisi rajattu 20 vuoteen. Uusi tukimuoto olisi vapaan asukasvalinnan vuoksi iso periaatteellinen muutos. Rakentamisen kapasiteetti on täyskäytössä, joten VM ei usko, että uusien korkotukiasuntojen vuokrat olisivat juuri markkinavuokria edullisempia. Siksi ministeriössä kannetaankin huolta riittävästä sosiaalisesta vuokra-asuntotuotannosta kasvukeskuksissa tilanteessa, jossa vanhoja aravataloja vapautuu rajoituksista. Normaaleja vuokra-asuntoja tehdään tänä vuonna koko maassa vain muutama sata. Niistä suuri osa olisi saattanut siirtyä uuteen korkotukeen, mutta kokonaisuutena vuokra-asuntoja olisi rakennettu nykyistä enemmän. TURUN HOVIOIKEUS: PARVEKETUPAKOINTIKIELTO RAJOITTAA LIIAKSI ASUKKAAN ELÄMÄÄ Turun hovioikeus on kumonnut Tampereen käräjäoikeuden huhtikuussa antaman päätöksen, jossa käräjäoikeus oli vahvistanut tamperelaisen yhtiön päätöksen kieltää tupakointi huoneistoparvekkeilla. Turun hovioikeus perusteli päätöksen kokonaisarvioinnillaan siitä, oliko yhtiökokouksen päätös tässä tapauksessa kohtuullinen. Merkitystä on annettu sille, rajoittaako kielto huoneistossa asuvan henkilön elämää olennaisesti. Suurin painoarvo päätöksessä on annettu yksilönvapaudelle ja yksityiselämän suojalle. Oleellista on, että taloyhtiö ei tapauksessa vedonnut terveyshaittaan, joten hovioikeus ei ole voinut arvioida terveyshaitan merkitystä. Kiinteistöliiton mielestä päätöstä on pidettävä yksittäistapauksena. Yhtiö ei tällä tavalla voi julistaa taloyhtiötä yleisesti savuttomaksi, mutta ratkaisu ei sulje pois tilanteita, joissa voidaan osoittaa terveyshaitta. Esimerkiksi kun tupakansavu leviää parvekkeen kautta toisiin huoneistoihin aiheuttaen terveyshaittaa. Vaikka yhtiö ei voi päätöksellään tehokkaasti kieltää tupakointia yleisesti kaikilta asukkailta, on kuitenkin muistettava, että terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tupakointikiellon yksittäiselle asukkaal-

6 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 6 le, joka aiheuttaa tupakoinnillaan toisille terveyshaittaa. Kiinteistöliiton mielestä tupakoinnista aiheutuvien haittojen minimoiminen on koko yhteiskunnan etu. Haittoja ei ratkota pelkästään oikeustapauksilla vaan selkeällä lainsäädännöllä. HOVIOIKEUS MÄÄRÄSI VVO:N MAKSAMAAN KORVAUKSIA ASUNNONOSTAJILLE VVO-konserniin kuuluva VVO Rakennuttaja Oy on hävinnyt Helsingin hovioikeudessa riidan omia asiakkaitaan vastaan. Hovioikeuden tuomion mukaan yhtiö joutuu maksamaan kahdellekymmenelle asunnon ostajalle yhteensä euron korvaukset korkoineen sekä asiakkaiden oikeudenkäyntikulut, euroa. Hovioikeuden mukaan VVO Rakennuttaja ei laatinut asianmukaisesti ja realistisesti taloussuunnitelmaa Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalle asunto-osakeyhtiölle, jonka huoneistoja se myi vuosina Taloyhtiön hoitovastikkeet ja vesimaksut osoittautuivat selvästi korkeammiksi kuin taloussuunnitelmassa esitettiin. Hovioikeuden päätöksen mukaan asuntokaupoissa tapahtui näin virhe, jonka johdosta asiakkailla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Hinnanalennukseksi hovioikeus määritteli 40 euroa asuinneliötä kohti. Asukkaat yrittivät aluksi neuvotella hinnanalennuksesta VVO:n kanssa. Suurin osa taloyhtiön asuntokunnista vei asian heinäkuussa 2002 Helsingin käräjäoikeuteen, joka hylkäsi kanteen. Sittemmin noin puolet yhtiön asuntokunnista valitti päätöksestä hovioikeuteen. Käräjäoikeuden päätöksen kumoava hovioikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Prosessin alkuvaiheessa VVO rakennuttajan hallintojohtaja Anu Mäenpää sanoi, että yhtiö haluaa ennakkotapauksen, kuinka suuri talousarvion muutos aiheuttaa asuntokauppalain tarkoittaman taloudellisen virheen. HUONEISTO-OSAKKEIDEN ARVOSTAMINEN NETTOVARALLISUUSLASKENNAS SA Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen, jonka mukaan varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin lisätään säännökset, joilla asunto-osakeyhtiön osakkeille ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttaville osakkeille määritellään muiden arvopapereiden tapaan vertailuarvo (HE 117/2006).Vertailuarvoa käytetään poistamatta olevan hankintamenon sijasta mainittuja osakkeita omistavan yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa silloin, kun yrityksen muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvien arvopaperien yhteenlaskettu vertailuarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Ennen hankittujen huoneistoosakkeiden vertailuarvona pidetään vuodelle 2005 varallisuusverolain nojalla vahvistettua verotusarvoa ja myöhemmin hankitun osakkeen arvona poistamatta olevaa hankintamenoa. Vertailuarvoa noudatetaan lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä sovellettaessa. Lisäksi lakiin lisätään metsämaan, maatalousmaan ja muun maatilatalouden maan määritelmät, jotka nykyisin sisältyvät metsäveroasetukseen. Lait tulevat voimaan ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. KAAVAVALITUSTEN KÄSITTELYÄ NOPEUTETTU HALLINTO-OIKEUKSISSA Oikeusministeri Leena Luhtanen: Ministeri Leena Luhtasen mukaan viranomaiset ovat pääosin toteuttaneet tai käynnistäneet toimet, joista hallitus päätti maaliskuussa 2004 nopeuttaakseen valitusten käsittelyä yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa. Erityisesti asemakaavavalitusten käsittelyajat hallinto-oikeuksissa ovat lyhentyneet, oikeusministeri Leena Luhtanen sanoi ottaessaan vastaan työryhmän loppuraportin, jossa selvitetään valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi tehtyjen toimien vaikutusta sekä mahdollisten lisätoimien tarvetta. Toimeksianto liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan.

7 7 Työryhmä toteaa, että hallintotuomioistuinten ratkaisuilla on muun muassa asemakaavavalituksissa laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ratkaisut ovat tärkeitä niin asianosaisten oikeusturvan kuin myös yleisemmin yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukyvyn kannalta. Pitkät käsittelyajat voivat viivästyttää yhteiskunnallisesti tärkeitä hankkeita, kuten tiehankkeiden toteuttamista sekä kaavoitusta ja tonttien muodostamista rakentamista varten. Hallinto-oikeudet ovat priorisoineet asemakaavavalituksia siten, että ne lähes poikkeuksetta saadaan ratkaistuksi alle vuodessa. Vuoden 2006 alkupuoliskolla asemakaavavalitusten keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa oli 9,5 kuukautta. Asemakaavavalitusten käsitteleminen kestää ripeimmilläänkin yleensä vähintään viisi kuukautta. Valitusten käsittelyä ei voida tästä juuri nopeuttaa vaarantamatta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin keskeisesti sisältyviä asianosaisten kuulemista ja muuta tuomioistuimelle kuuluvaa selvitystyötä. Kaavoituksen kokonaiskäsittelyaika tärkeää Oikeusministeri Luhtanen korosti, että pitkät käsittelyajat kaavoitusasioissa eivät useimmissa tapauksissa johdu tuomioistuinkäsittelystä. Esimerkiksi asemakaavoista vain noin kymmenesosa käsitellään hallintotuomioistuimissa ja näistä vain noin kolme tapausta kymmenestä etenee edelleen korkeimman hallintooikeuden käsittelyyn. Valitukset kohdistunevat kuntien kannalta tärkeimpiin kaavaratkaisuihin. Valituslupajärjestelmää ei syytä laajentaa Eduskuntakäsittelyssä on parhaillaan esitys, jossa ehdotetaan valituskieltoja eräisiin kaava-asioihin ja rakentamisen lupa-asioihin sekä valituslupajärjestelmän laajentamista joihinkin rakentamisen lupa-asioihin. Työryhmän mukaan tässä vaiheessa ei ole syytä vireillä olevan esityksen lisäksi laajentaa valituslupajärjestelmää tai valituskieltoa yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin asioihin. VUODEN 2007 LUONTOISETUJA Verohallitus on tehnyt päätöksen vuoden 2007 luontoiseduista. Luontoisedut kokonaisuudessaan löytyvät verohallituksen päätöksestä Dnro 1741/32/2006. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,00 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,00 ja enintään 8,40. Jos tämä määrä alittaa 5,00 tai ylittää 8,40, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. Enintään 8,40 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,00. Nimellisarvoltaan yli 8,40 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 255,00 eurolla tai 17 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90,00 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot)

8 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 8 Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270,00 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 100,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. OIKEUSKÄYTÄNTÖ KHO / T 2911 Kiinteistönvälitystoimintaa harjoittavan A Oy:n ja asunnon myyjän välisen toimeksiantosopimuksen mukaan A Oy:llä oli oikeus saada osa ostotarjouksesta vetäytyneen ostajan asunnon myyjälle maksamasta käsirahasta tai sopimussakosta. Korvaukseen katsottiin sisältyvän todellisia A Oy:lle aiheutuneita kuluja, joten kyse oli palvelun myynnistä, josta oli suoritettava arvonlisäveroa. A Oy teki asunnon myyjän kanssa toimeksiantosopimuksen asunnon myynnistä. Ostaja puolestaan teki asunnon myyjälle kirjallisen ostotarjouksen. Kun asunnon myyjä oli hyväksynyt tämän ostotarjouksen, myyjän ja ostajan välille syntyi sitova sopimussuhde. A Oy:n ja asunnon myyjän välillä tehdyssä toimeksiantosopimuksessa oli määritelty A Oy:n saama välityspalkkio. A Oy:llä oli oikeus välityspalkkioon, kun asunnon myyjä oli hyväksynyt ostajan ostotarjouksen. Mikäli lopullista kauppaa ei syntynyt ostajasta johtuneesta syystä, A Oy:llä oli oikeus saada osa ostotarjouksesta vetäytyneen ostajan asunnon myyjälle maksamasta käsirahasta tai sopimussakosta. Konserniverokeskus oli A Oy:lle antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut, että A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa asunnon ostajan sopimusrikkomustilanteessa A Oy:lle tulevasta korvauksesta. Hallinto-oikeus oli hylännyt A Oy:n valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan korvauksen maksajana A Oy:lle oli toimeksiantosopimuksen tehnyt asunnon myyjä eikä ostotarjouksesta vetäytynyt ostaja. Ostaja maksoi korvausta asunnon myyjälle ja myyjä suoritti korvauksen A Oy:lle. Tällöin myyjä korvasi myyntitoimenpiteistä aiheutuneita todellisia kuluja A Oy:lle. Nämä kulut olisivat osittain syntyneet ilman ostajan kaupasta vetäytymistäkin. Kysymys oli tällöin palvelun myynnistä, josta A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain 1 ja 18 :n säännösten mukaisesti. A Oy vaati valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa asunnon ostajan sopimusrikkomustilanteessa A Oy:lle tulevasta korvauksesta. A Oy:n mukaan kysymys ei ollut verollisen palvelun myynnistä saadusta vastikkeesta vaan vahingonkorvauksen luonteisesta suorituksesta, josta ei ollut suoritettava arvonlisäveroa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen. Ennakkoratkaisu ajaksi Helsingin HO T 3080 VVO Rakennuttaja Oy tuomittiin maksamaan hinnanalennusta uuden asunnon ostajille kaupan kohteen virheen perusteella. Hovioikeus totesi hoitokulujen olleen rakentamisvaiheen jälkeiseltä tilikaudelta ilman vesi- ja jätevesikuluja 0,53 euroa suuremmat neliömetriltä kuukaudessa kuin taloussuunnitelman liitteessä oli ilmoitettu. Suhteellisesti laskettuna ero oli 21,5 %. Toteutuneet vesi- ja jätevesikustannukset hovioikeus totesi 2,16 euroa liitteessä ilmoitettuja kustannuksia suuremmiksi henkilöä kohden kuukaudessa. Suhteellisesti laskettuna ero ilmoitetun vesimaksun ja toteutuneiden kustannusten välillä oli 25,7 %. Asuntokauppalain 2 luvun 3 :n nojalla uuden asunnon kaupassa perustajaosakkaan on huolehdittava niin sanottujen turva-asiakirjojen laatimisesta. Turva-asiakirjoihin kuuluu muun ohella taloussuunnitelma. Asuntokauppa-asetuksen 3 :n 8 kohdan mukaan taloussuunnitelmaan on merkittävä rakennusvaiheen jälkeistä tilikautta varten laadittu talousarvio, josta ilmenee yhtiövastikkeen arvioitu suuruus. Asunto Oy Helsingin Piilonpirtin taloussuunnitelman liitteeseen oli merkitty hoitovastikkeeksi

9 9 ensimmäiseltä vuodelta 14,65 markkaa (2,46 euroa) neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksuksi 50 markkaa (8,40 euroa) henkilöä kohden kuukaudessa. Liitteen mukaan vastikkeet olivat arvioita. Toukokuussa 2001 pidetyssä ns. luovutuskokouksessa VVO Rakennuttaja Oy:n edustajat olivat kertoneet "rajuista" hoitovastikkeiden ja vesimaksujen korotustarpeista, mitä seikkaa VVO Rakennuttaja Oy ei kiistänyt. Hoitovastike oli esitetty korotettavaksi 21,75 markaksi (3,66 euroa) neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksu 70 markaksi (11,77 euroa) henkilöltä kuukaudessa. Hovioikeus totesi, että ammattimaisen rakennuttajan tulee laatiessaan taloussuunnitelmaa ja arvioidessaan hoitokustannuksia ottaa huomioon myös mahdolliset satunnaiset vähäiset lisäkulut ja normaalina pidettävät vaihtelut esimerkiksi lämmityskustannuksissa ja vedenkulutuksessa. Kun rakennuttajan edustajat olivat jo toukokuussa 2001 osanneet luovutuskokouksessa kertoa "rajuista" korotustarpeista, tämäkin osoitti, ettei taloussuunnitelman hoitovastikkeita ja vesimaksuja ollut arvioitu asianmukaisesti ja realistisesti. Hovioikeus arvioi eron merkitystä siten, että esimerkiksi neljän hengen perheelle, joka asuu 80 neliömetrin suuruisessa huoneistossa, vuodessa kustannusero on runsaat 600 euroa ja siis yli 50 euroa kuukaudessa. Näin suuren eron voidaan olettaa vaikuttaneen kauppoihin. Kauppojen kohteissa oli asuntokauppalain 4 luvun 15 :ssä tarkoitettu virhe, jonka johdosta asunto-osakkeiden ostajilla oli oikeus saada sanotun lain 4 luvun 25 :n nojalla hinnanalennusta. Hovioikeus otti hinnanalennuksen määrässä huomioon toisaalta sen, että taloussuunnitelmassa kysymys on kuitenkin hoitovastikkeista esitetystä arviosta ja toisaalta sen, että toteutuneet kustannukset ovat vähäisessä määrin nousseet myös satunnaisista syistä. Kun yhtiövastikkeiden ja vesimaksun arviointi liian alhaisiksi taloussuunnitelmassa vaikuttaa pitkän ajan asuntoosakkeiden ostajien kuukausittaisiin kustannuksiin ja kun hinnanalennuksen määrään ei voi vaikuttaa se seikka, montako henkilöä huoneistossa kulloinkin asuu, hovioikeus arvioi hinnanalennuksen kohtuulliseksi määräksi huoneiston koon mukaan 40 euroa neliömetriltä. Lisäksi VVO Rakennuttaja Oy tuomittiin korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Turun HO T 2280 Yhtiökokouksen päättämä parveketupakointikielto merkitsi kohtuutonta puuttumista osakkaan oikeuksiin, joten hovioikeus vahvisti päätöksen mitättömäksi. Suurin painoarvo kohtuuttomuuden arvioinnissa oli yksilönvapaudella ja yksityiselämän suojalla, joita voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä perusteilla. Tällaisia perusteita ei ollut tupakoinnin kieltämiseksi huoneistoon liittyvällä parvekkeella. Tapauksessa ei ollut vedottu konkreettisen terveydellisen haitan aiheutumiseen eikä esitetty sitä koskevaa selvitystä. (Ei lainvoimainen.) Yhtiökokouksessa voidaan enemmistöpäätöksellä antaa osakkeenomistajia ja muita huoneistoissa asuvia sitovia käyttäytymissääntöjä muutenkin kuin järjestysmääräysten muodossa. Edellytyksenä niiden velvoittavuudelle on tarpeellisuus asumisviihtyisyyden, turvallisuuden, kotirauhan tai terveellisyyden turvaamiseksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin olevan selvää, että tupakointi oleskeluparvekkeilla voi aiheuttaa naapureille savun muodossa sellaista haittaa, että siihen puuttuminen voi olla perusteltua. Ratkaisevaksi kysymyksen arvioinnissa muodostui, oliko päätöksessä asetettu rajoitus kohtuuton. Tupakointi omassa asunnossa tai sen yhteydessä olevalla parvekkeella on tapa, joka on perinteisesti hyväksytty tai johon ei ole ainakaan katsottu olevan edellytyksiä puuttua. Lainsäädännössä rajoituksia on asetettu vasta siinä vaiheessa, kun tupakoinnista leviää savua siinä määrin, että siitä on terveydellistä haittaa. Tässä tapauksessa konkreettisen terveydellisen haitan aiheutumiseen ei ollut vedottu eikä sitä koskevaa selvitystä ollut esitetty, vaikka terveydellinen haitta oli mainittu eräänä yhtiökokouksen päätöksen taustalla olleena seikkana. Kohtuuttomuuden arvioinnissa annettiin merkitystä niin asuinympäristön viihtyisyydelle kuin vaikutukselle huoneiston käyttöarvoon tai mahdollisesti vaihdanta-arvoon, mutta suurin painoarvo oli yksilönvapaudella ja yksityiselämän suojalla. Yhtiökokouksen päätös oli merkinnyt kohtuutonta puuttumista osakkaan oikeuksiin,

10 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 10 eikä päätöstä olisi siten voitu tehdä yhtiökokouksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. AJANKOHTAISET ASIAT TARMO PIPATTI RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N TOIMITUSJOHTAJAKSI Tarmo Pipatti (52 v.) on toiminut Lahden kaupunginjohtajana vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen hän on ollut kunnanjohtajana Janakkalassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa sekä kaupunginlakimiehenä ja rakennuslakimiehenä Riihimäellä. YHDEKSÄLLE KIINTEISTÖJOHTAJALLE SERTIFIKAATTI KJs-kiinteistöjohtajat sertifioitiin Kiinteistöalan vuosiseminaarissa Aulangolla. Tunnustuspalkinnon sai Senaatti-kiinteistöt. Kiinteistöjohdon sertifiointi on väline kiinteistöja rakennusalalla nykyisin tarvittavan monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen osoittamiseen ja korostamiseen. Työnantajalle sertifikaatti tarjoaa tuen henkilöstövalinnoissa: sertifioitu johtaja on kehittänyt itseään laajasti ja monipuolisesti johtamisen ja kiinteistöklusterin eri osaalueilla. Kiinteistöjohtajille sertifikaatti näyttää kehittymisen suunnan kohti laajoja ja poikkitieteellisiä valmiuksia sekä kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Kiinteistöalaa toimintaympäristönä leimaavat nopeasti etenevä ammattimaistuminen, kansainvälistyminen, verkottuminen ja liiketoiminnallistuminen. Toimialan substanssiosaamisen lisäksi menestyvän kiinteistöjohtajan on tunnettava myös asiakastoimialat ja osattava ennakoida niissä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää moniosaajaa, joka tuntee kiinteistöalan kysymysten lisäksi myös asiakastoimialojen trendit ja erityispiirteet ja on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Sertifikaatin edellytyksinä on vähintään opistotason peruskoulutus, vähintään 3 vuoden työkokemus kiinteistöjohtamisen tehtävistä sekä tietty määrä kiinteistöjohtamiseen erikoistuvaa koulutusta ja johtamiskoulutusta. Sertifioitu kiinteistöjohtaja sitoutuu sertifikaatin saatuaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja osaamisensa ylläpitoon. Sertifioitu kiinteistöjohtaja on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä KJs, sertifioitu kiinteistöjohtaja. Suomessa kiinteistöjohdon sertifiointi käynnistyi vuonna 1999, ja tähän mennessä sertifikaatin on saanut 110 johtajaa. KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,3 PROSENTTIA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 9,7 prosenttia ja kevyt polttoöljy 6,0 prosenttia.. Työkustannukset nousivat 3,6 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. ASUNTOJEN HINTATIETOJA INTERNETIIN KEVÄÄLLÄ 2007 Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä kiinteistönvälitysalan kanssa asuntokauppojen toteutuneiden hintojen julkaisemista internetissä. Tiedot perustuisivat kiinteistönvälittäjien tietoihin. Järjestelmän tekninen toteutus siirtyy vuoden 2007 puolelle. Hintatietopalvelu tulee olemaan kansalaisille maksuton. Hintatietoja olisi saatavilla 15 suurimmassa kaupungista. Kaupungit ovat Helsinki, Espoo ja Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Lappeenranta, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa ja Kotka. Hinnan lisäksi asunnosta olisi saatavilla myös muita tietoja, kuten kaupanteon ajankohta, asunnon pinta-ala ja huoneistotyyppi, talon rakennus-

11 11 vuosi ja kiinteistönvälittäjän arvio asunnon kunnosta. Asunnon tarkkaa osoitetta ei ole saatavilla. Hanke käynnistyi asuntoministeri Hannes Mannisen aloitteesta ja sitä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kiinteistövälitysalan kanssa. Tavoitteena on, että asuntoaan myyvillä ja asuntoa ostavilla olisi nykyistä paremmat tiedot asuntojen todellisesta hintatasosta. Tämä voi vähentää ylikorkeita asuntojen hintapyyntöjä ja näin lyhentää asuntojen myyntiaikoja. TALOYHTIÖIDEN KORJKAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 6,6 PROSENTTIA VUONNA 2005 Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2005 kaikkiaan noin 765 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 6,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoosakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastosta. Vuosikorjauskustannukset kasvoivat reilulla neljänneksellä (27 %) Peruskorjausten eli aktivoitujen korjauskustannusten määrä laski viidenneksen (-22 %). Ilmeisesti suuremmat korjaukset kirjataan yhä useammin vuosikorjauskuluiksi. Kolmannes kaikista korjauskustannuksista kohdistui rakennuksen ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. LVI - järjestelmien korjauskustannusten osuus oli 22 prosenttia. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten (90 %) Sisärakenteiden korjauksia ovat mm. yhteisten tilojen, saunojen, hissien ja porraskäytävien korjaukset. Asunto-osakeyhtiöiden vuoden 2005 kaikista korjauskustannuksista lähes kaksi kolmannesta kohdentui ja luvulla valmistuneisiin rakennuksiin 1960-luvulla rakennettujen kerrostalojen korjauskustannukset kasvoivat lähes 30 prosenttia vuodesta LÄMMIN LOKAKUU PIENENSI KAUKOLÄMPÖLASKUA Keskimäärin 1,8 astetta normaalia lämpimämpi lokakuun sää vähensi kaukolämmön myyntiä 11 miljoonalla eurolla. Myynti jäi 12 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan. Lämpöä tuotettiin myös vastaavasti vähemmän. Asuintalojen lämpölasku jäi 5 senttiä neliöltä keskimääräistä pienemmäksi. Kerrostalojen lämpölasku oli 4,1 euroa/asunto ja omakotitalojen 7,7 euroa normaalia pienempi. Lähes koko maassa oli huomattavasti keskimääräistä lämpimämpää. Ainoastaan Oulun seudulla oli normaali lokakuun säätila. Lämpimintä oli Helsingin, Turun, Lahden ja Lappeenrannan seuduilla, joissa lämpötila poikkesi reilut 2 astetta normaalista. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Maassamme on 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa. Näissä asuu 2,5 miljoonaa ihmistä. UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI- INDEKSI NOUSI 5,5 PROSENTTIA ELOKUUSSA Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2006 elokuussa 5,5 prosenttia edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Asuinrakennusten volyymin kasvu hidastui huomattavasti alkuvuodesta. Elokuussa kasvua oli 9,2 prosenttia. Omakotitalojen volyymin kasvu hidastui edelleen ollen nyt noin 3 prosenttia. Rivitalojen volyymin kasvu hidastui vajaaseen 20 prosenttiin, mutta kerrostalojen volyymin kasvu kiihtyi reiluun 28 prosenttiin. Muiden rakennusten volyymi kasvoi elokuussa noin 2 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä liikerakennusten että teollisuusrakennusten alkuvuoden kasvu hiipui ja kummankin ryhmän kasvu oli elokuussa noin 5 prosenttia. Hoitoalan- ja kokoontumisrakennusten rakentaminen on vahvassa kasvussa, mutta opetus- sekä palo- ja pelastus-

12 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 12 rakennusten volyymin supistuminen lähes puolella vetää koko julkisten palvelurakennusten ryhmän volyymin reilut 2 prosenttia miinukselle. Myös varastorakennusten volyymi on supistunut yli 40 prosenttia vuodentakaisesta. VUOKRAT NOUSIVAT HEINÄ- SYYSKUUSSA 1,8 PROSENTTIA Vuokrat nousivat vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä 1,8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,3 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 2,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,4 prosenttia ja arava-asuntojen 0,8 prosenttia. RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5 PROSENTTIA Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2005 lokakuusta vuoden 2006 lokakuuhun 5 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,5 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat 5,9 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Syyskuusta lokakuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,6 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat syyskuusta lokakuuhun 0,8 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,3 prosenttia. LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN HINNAT VAKIINTUNEET Laajakaistayhteyksien hintataso on vakiintunut. Kilpailu laajakaistamarkkinoilla toimii ja se on asettanut hintatason kohdalleen. Näin arvioidaan kansallisen laajakaistastrategian kolmannessa seurantaraportissa, joka julkaistiin 26. lokakuuta. Laajakaistayhteyksien hinnat eivät tänä vuonna enää ole juuri laskeneet. Vuosina 2004 ja 2005 laajakaistayhteyksien hinnat laskivat kumpanakin vuonna noin 45 prosenttia. Vuodesta 2004 saakka on laajakaistastrategiana ollut kilpailun lisääminen kaikissa viestintäverkoissa ja verkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan edistäminen sekä laajakaistan kysynnän edistäminen. Seurantaraportissa todetaan, että laajakaistapolitiikkaa tulee jatkaa strategian periaatteiden pohjalta. Kilpailun toimivuutta on edelleen syytä seurata ja puuttua siihen tarvittaessa. Syys-lokakuussa Suomessa oli 1,43 miljoonaa laajakaistaista internetliittymää. Noin joka toisessa suomalaisessa kodissa on laajakaistayhteys. KAUPPAKESKUS SELLOSSA VUODEN PARAS KATTO Kattoliitto on palkinnut Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kauppakeskus Sellon kattotyön Vuoden kattona Kattourakoitsijan kokonaistoimituksena tekemä laaja ja vaativa työ on hyvin tehty ja suunniteltu. Myös työturvallisuuteen ja huoltoon liittyviä seikkoja on otettu sekä suunnittelussa että toteuttamisessa huomioon. Kahdessa vaiheessa toteutetun kauppakeskuksen kattojen sekä piha- ja parkkikansien kokonaispinta-ala on yli neliötä. Kattourakoitsijan kokonaispakettitoimitus sisälsi vesikatoilla työt kantavasta rakenteesta suojakiveykseen saakka sekä kaikki pellitykset ja puutyöt. Pihakannet tehtiin samalla periaatteella kantavasta rakenteesta pintalaatan yläpintaan. Suunnittelun ja toteutuksen jakaminen itsenäisiin lohkoihin on tuottanut kilpailun tuomariston mielestä yhtenäisen ja esimerkillisen kokonaisuuden.

13 13 Rakennuksen vesikatoilla on kaksinkertainen kumibitumikermieristys ja pääosin myös kumibituminen höyrynsulku. Suurin osa vesikatoista on kevytsorakattoja, joiden tuuletus on ratkaistu uudella tavalla. Kaikki räystäät ovat umpinaisia ja kevytsorakerroksen tuuletus hoidetaan ylipainepuhaltimilla, jotka puhaltavat ilmaa kevytsorakerrokseen rei itettyjen putkikanavien kautta. Puhallettu ilma poistuu alipainetuulettimien kautta. Lisäksi kevytsorakerrokseen on asennettu kosteuspitoisuutta seuraavat kosteusanturit. Parkkikaton liikennejärjestelyt ovat selkeitä ja vesikatolla sijaitsevat talotekniset installaatiot on järjestetty omiin tekniikkatorneihinsa. RAKENNUSALALLE OMA TYÖTERVEYSKORTTI Rakennusalalla otetaan käyttöön oma työntekijäkohtainen työterveyskortti. Kaikille rakennusalan työntekijöille uusi työterveyskortti postitetaan syksyn aikana. Uuteen korttiin on merkitty tieto viimeisestä terveystarkastuksesta sekä seuraavan terveystarkastuksen ajankohta. Työntekijän tulee pitää työterveyskortti mukana työmailla, jotta työterveyshuollon tarkastusten toteutuminen voidaan todeta. RAKENNUSMESTARIKOULUTUS AIOTAAN ALOITTAA UUDELLEEN Rakennusalan työnjohtokoulutusta pohtinut työryhmä ehdottaa uuden työnjohtotehtäviin suuntaavaan koulutusohjelman aloittamista ammattikorkeakouluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusmestari (AMK) -tutkintoa, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Koulutusohjelmassa on rakennus- ja talotekniikan suuntautumisvaihtoehdot, ja käytännönläheiset tuotannon johtamisen liittyvät opinnot painottuvat opintojen alkuosaan. Työryhmä oli jo toinen ministeri Antti Kalliomäen asettama työjohtokoulutusta pohtinut työryhmä, ensimmäinen ei saanut tulosta aikaiseksi. Nyt työryhmässä oltiin kuitenkin yksimielisiä ja mietintö voitiin luovuttaa sekä opetus- että ympäristöministeriöille marraskuun alussa. ry. Pekka Luoto toiminnanjohtaja Työterveyskorttiin merkintöjä ovat oikeutettuja tekemään vain työterveyspalvelujen tuottajat. Jos kortin tiedoissa on puutteita, tulee työntekijän oikaista ne viimeisimmällä työterveysasemalla. Uudet, alalle tulevat rakennusalan työntekijät saavat työterveyskortin omalta työterveyspalvelujen tuottajalta. Työnantajat ovat velvollisia järjestämään työntekijöilleen säännönmukaiset terveystarkastukset. Aiemmin rakennusalan työterveyshuollon kattavuutta on seurattu Rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisterin eli Raketin avulla. Tämä Raketti-rekisteri ei ole enää ensi vuonna käytössä.

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007 PARVEKETUPAKOINTI Oulu 14.6.2007 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

SISÄLLYS. alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 5072

SISÄLLYS. alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 5072 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1012 1020 SISÄLLYS N:o Sivu 1012 Laki Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 0.06.06 Sivu / 68/06 0.05.05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 7 5..06 Kaupunginhallitus 59 8..06 5 Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen tarkistaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :37:34 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :37:34 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä 09.11.2016 15:37:34 Y-tunnus: 0160494-9 YHTEISÖSÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 0160494-9 Nimi: Asunto Oy Kotkan Lemminkäisenkatu 11 Sisältö:

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1296. Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 1296. Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1995 N:o 1296 1305 SISÄLLYS N:o Sivu 1296 Venäjän kanssa Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle auto- ja rautatieliikenteelle

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj Tilinpäätös 2016 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja Talousohjattu rakentaminen Digitalisaatio Kaupungistuminen Korjaus- ja muutostarve Ekologisuus ja energiatehokkuus Kustannustehokkuus Ikääntyvä väestö

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Saapuneet asiat

Saapuneet asiat LIITE 1 Taulukko 1 Hovioikeuksiin saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat 2007-2011 Saapuneet asiat 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Helsingin hovioikeus 3 509 3 460 3 572 3 355 3 407 Itä-Suomen hovioikeus

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot