SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS. Jäsenlehti 6 /2006 YHDISTYS TIEDOTTAA... 2 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 2

Transkriptio

1 SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 6 /2006 Julkaisija ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Oulu Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun kläänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella YHDISTYS TIEDOTTAA... 2 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN... 2 MAHDOLLISUUS SAADA INFORMAATIOTA MYÖS SÄHKÖPOSTITSE... 2 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 2 VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖLIITOLLE YHTEINEN NEUVONTALAKIMIES... 2 STEFAN JOHANSSON SEURAA WALLINIA VALTIOSIHTEERINÄ... 2 ASUNTOKIINTEISTÖ- JA RAKENNUTTAJALIITTO ASRA PURETTU... 2 LÄMMITYSTARVELUVUT KIINTEISTÖLEHDEN VERKKOPALVELUSTA... 2 TAPAHTUMAT JA JULKAISUT... 3 TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU... 3 KESTÄVÄT KIINTEISTÖNHOITOTAVAT... 3 TUTKIMUS JA KEHITYS... 3 ASUNTOSEKTORI MUKAAN VALTION OSAAMISKESKUSOHJELMAAN... 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN KIIHTYY... 4 LAINSÄÄDÄNTÖ... 5 UUSI VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKI KAATUI... 5 TURUN HOVIOIKEUS: PARVEKETUPAKOINTIKIELTO RAJOITTAA LIIAKSI ASUKKAAN ELÄMÄÄ... 5 HOVIOIKEUS MÄÄRÄSI VVO:N MAKSAMAAN KORVAUKSIA ASUNNONOSTAJILLE... 6 HUONEISTO-OSAKKEIDEN ARVOSTAMINEN NETTOVARALLISUUSLASKENNASSA... 6 KAAVAVALITUSTEN KÄSITTELYÄ NOPEUTETTU HALLINTO-OIKEUKSISSA... 6 VUODEN 2007 LUONTOISETUJA... 7 OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 8 AJANKOHTAISET ASIAT TARMO PIPATTI RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N TOIMITUSJOHTAJAKSI YHDEKSÄLLE KIINTEISTÖJOHTAJALLE SERTIFIKAATTI KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,3 PROSENTTIA ASUNTOJEN HINTATIETOJA INTERNETIIN KEVÄÄLLÄ TALOYHTIÖIDEN KORJKAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 6,6 PROSENTTIA VUONNA LÄMMIN LOKAKUU PIENENSI KAUKOLÄMPÖLASKUA UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI-INDEKSI NOUSI 5,5 PROSENTTIA ELOKUUSSA VUOKRAT NOUSIVAT HEINÄ-SYYSKUUSSA 1,8 PROSENTTIA RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5 PROSENTTIA LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN HINNAT VAKIINTUNEET KAUPPAKESKUS SELLOSSA VUODEN PARAS KATTO RAKENNUSALALLE OMA TYÖTERVEYSKORTTI RAKENNUSMESTARIKOULUTUS AIOTAAN ALOITTAA UUDELLEEN ISSN X

2 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 2 YHDISTYS TIEDOTTAA KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina alkaen klo Ravintola Oskarin Kellarin kabinetissa. Kutsu ja ohjelma tämän tiedotteen liitteenä MAHDOLLISUUS SAADA INFORMAATIOTA MYÖS SÄHKÖ- POSTITSE Jäsenenyhteisöjen edustajilla on mahdollisuus saada asumiseen, kiinteistönpitoon ynnä muuhun alaan liittyvää informaatiota myös sähköpostitse. Sähköpostilistalla on jo runsaasti osoitteita. Mikäli haluat mukaan, ilmoita sähköpostiosoitteesi ja muut yhteystietosi sekä taloyhtiösi nimi. Tiedot voit lähettää osoitteeseen: pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖLIITOLLE YHTEINEN NEUVONTALAKIMIES Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajien yhteisenä neuvontalakimiehenä on aloittanut alkaen Mia Koro-Kanerva. Äitiyslomalta palannut Koro-Kanerva on tuttu kasvo Kiinteistöliitossa, jossa hän on työskennellyt neuvontalakimiehenä myös aiemmin. STEFAN JOHANSSON SEURAA WALLINIA VALTIOSIHTEERINÄ Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Stefan Johansson, 44, on valittu ympäristöministeriön valtiosihteeriksi, kun Stefan Wallinista tulee ympäristöministeri vuoden alussa. Johanssonin valitsi Rkp:n työvaliokunta ja eduskuntaryhmä. ASUNTOKIINTEISTÖ- JA RAKENNUTTAJALIITTO ASRA PURETTU Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA on purettu pidetyssä toisessa ylimääräisessä kokouksessa, jossa päätettiin myös ASRAn varojen, velkojen ja muiden sitoumusten siirtämisestä RAKLIlle. Päätös ASRAn purkamisesta syntyi sen ensimmäisessä vuosikokouksessa lokakuun alussa koeäänestyksen jälkeen. Liiton purkamista vastusti noin 10 prosenttia paikalla olleista. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI yhdistivät toimintansa RAKLIn ero Kiinteistöliitosta astuu voimaan RAKLI muuttaa nimensä vuoden vaihteessa 2007 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ksi. RAKLI on laajentanut hallitustaan kolmella ASRAn edustajalla. ASRAn toiminnanjohtaja Aija Tasa siirtyy RAKLIin asuntoasioista vastaavaksi johtajaksi. RAKLIn toimitusjohtajana jatkaa Jani Saarinen. LÄMMITYSTARVELUVUT KIINTEISTÖLEHDEN VERKKOPALVELUSTA Suomen Kiinteistölehti tarjoaa tilaajilleen lämmitystarveluvut. Aiempina vuosina lämmitystarveluvut julkaistiin painetussa Kiinteistölehdessä, mutta nyt luvut julkaistaan verkkopalvelussa. Luvut ovat käytettävissä kellon ympäri joka paikasta, jossa on nettiyhteys. Kiinteistölehden palvelusta löytyy myös seuraavan viikon ennuste. Lämmitystarveluvut ovat lukusarjoja, jotka kertovat tietyn aikajakson kylmyyden tai lämpimyyden eri vuosina. Niiden avulla saadaan energiankulutus vastaavana ajanjaksona eri vuosina vertailukelpoiseksi lämpötilaeroista huolimatta. Jos vaikkapa joulukuussa kuluu enemmän ener-

3 3 giaa kuin viime vuoden joulukuussa, voi lämmitystarveluvuista tarkistaa, olisiko syynä kylmempi joulukuu eikä esim. vuoto tai tuhlaavaisuus. Lämmitystarvelukujen avulla saadaan taloyhtiöiden toimintakertomusten ja isännöitsijäntodistusten energiankulutustiedot vertailukelpoisiksi pitkän aikavälin lukujen kanssa. Suomen Kiinteistölehden Verkkolehti käyttää Foreca Oy:n palvelua, joka tarjoaa lämmitystarveluvut kuukausittain sekä kaksi viimeistä viikkoa ja seuraavan viikon ennusteen. Palvelu on avoin ja maksuton Kiinteistölehden tilaajille. Käyttäjätunnuksena toimii Kiinteistölehden asiakasnumero, viisi merkkiä pitkä numerosarja, joka löytyy mm. Kiinteistölehden takakannen osoitelapusta tai lehtilaskusta. Lämmitystarvelukuja pääsee tarkastelemaan klikkaamalla verkkolehden yläpalkissa linkkiä "Lämmitystarveluvut". TAPAHTUMAT JA JULKAISUT KHT, JHTT Reijo Peltola BDO FinnPartners Oy ILMOITTAUTUMINEN Viimeistään kaksi viikkoa ennen puhelimitse (09) / Miia Immonen tai Internetin kautta: KESTÄVÄT KIINTEISTÖNHOITOTAVAT Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden päättäjien seminaari Kiinteistöliitto toteuttaa tammikuussa 2007 kestävät Kiinteistönhoitotavat seminaarikiertueen. Yhteistyössä on mukana myös Suomen Isännöintiliitto Aika klo Paikka: Oulun Maakuntakirjasto, Pakkalan Sali TUTKIMUS JA KEHITYS TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU Kiinko järjestää Tilinpäättäjän tietoiskukoulutustilaisuuden klo , paikkana Hotelli Arina. Hinta 390 euroa/ henkilö + alv. Yhdistyksen jäsenille 10 %:n alennus Ohjelma mm. Osakeyhtiölain uudistus Tilintarkastuslain muutos Rakennusaikainen kirjanpito ja luovutustase Verolomakeuudistus Kirjanpitolautakunnan (KILA) uusi toimintakertomusta koskeva yleisohje Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tasekirja 2006 Tavallisen kiinteistöyhtiön tasekirja 2006, erityispiirteitä Asiantuntija: ASUNTOSEKTORI MUKAAN VALTION OSAAMISKESKUSOHJELMAAN Asuminen on nousemassa uudeksi osaamisklusteriksi vuoden 2007 alusta käynnistyvässä osaamiskeskusohjelmassa. Seitsemän vuotta kestävässä kehityshankkeessa luodaan uusia liiketoimintoja ja korjataan sekä rakennetaan asuntoja. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on hyväksynyt uuteen osaamiskeskusohjelmaan vuosiksi kaikkiaan 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä klusteriohjelmat marraskuun aikana. Asumisen osaamisklusteriin kuuluu neljä toisiaan täydentävää toimialaa: asuminen, rakentaminen, kalustus- ja sisustusrakentaminen sekä puurakentaminen. Asumisen osaamisklusterilla on suora yhteys ihmisten arkeen. Samalla kun asukkaat saavat

4 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 4 käyttöönsä laadukkaampia asumisen tuotteita ja palveluita, voi asumista palveleva teollisuus hyödyntää tekemänsä kehityspanostukset osana yritysten kansainvälistymistä. Alueiden näkökulmasta asumisella on entistä merkittävämpi työllisyyttä parantava tehtävä. Asumisen osaamisklusterin tavoitteena on nostaa suomalainen elämäntapapohjainen asumisteollisuus valituilla tuote- ja palvelualueilla kansainväliseksi markkinajohtajaksi. Hankkeissa kehitetään uusia asiakaslähtöisiä asumisen ja palvelujen konsepteja (kuten ikäihmisten asuminen), energia- ja ympäristötehokkuutta sekä innovatiivisia alueellisia ratkaisuja. Mukana useita alueita Asumisklusterissa ovat mukana Helsingin seutu (Uusimaa), Lahti (Päijät-Häme), Hämeenlinna (Kanta-Häme) ja Joensuu (Pohjois-Karjala). Helsingin seudun vastuulla on käyttäjä- ja kuluttajalähtöinen asumisen palveluliiketoiminta. Kärkihankkeita ovat kaupunkiasumisen kustannustehokkaat uudet konseptit sekä yhdyskuntien elinkaaripohjaiset toteutusmallit (nk. Finnish New Towns -kehityshankkeet). Lahden alue tuo asumisklusteriin ympäristöteknologiaosaamisen, muotoilu- ja liiketoimintaosaamisen sekä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa kalustamisen ja sisustusrakentamisen toimialan. Hämeenlinnan alue vastaa asiakaslähtöisyyttä tukevien prosessien kehittämisestä. Kärkihankkeina ovat tuotemallinnuksen koulutusratkaisut suunnittelussa ja rakentamisessa sekä koulutuksen innovaatioympäristöjen luominen. Joensuun alue kehittää tuotteistavaa rakentamista, jossa hallittuun kustannuskehitykseen yhdistetään erilaistuvia tarpeita vastaavat asumisen ja rakentamisen tuotteet. Kärkihankkeita ovat asumisen turvallisuus ja uudet kivi- ja puuteollisuuden tuotteet ja järjestelmät. Asumisen osaamisklusterin muina yhteistyökumppaneina ovat Seinäjoki (kalustaminen ja sisustusrakentaminen), Oulu (puukaupunkikonseptit), Porvoo (sähköinen talotekniikka), Kuopio (asumisen ja rakentamisen terveys) ja Jyväskylä (perheasuminen). KIINTEISTÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN KIIHTYY Kiinteistömarkkinoilla jo pari vuotta vallinnut trendi jatkuu ja voimistuu. Vuokralaisten kiinnostus kohdistuu entistä voimakkaammin hyväsijaintisiin, korkealuokkaisiin tiloihin, joiden vuokratasot ovat vakaassa nousussa. KTI:n Helsingin keskustaa kuvaava toimistovuokraindeksi nousi 2,7 prosenttia puolen vuoden takaisesta tasostaan. Huonompisijaintisten, ominaisuuksiltaan ja varustelultaan puutteellisten tilojen kysyntä sen sijaan pysyttelee vaimeana. Kiinteistösijoitus-markkinoilla kauppa käy vilkkaana. Kaupan olevat kohteet kiinnostavat sekä ulkomaisia että kotimaisia sijoittajia. Kiinteistökauppojen ennätysvuosi tulossa Kuluvan vuoden merkittävien kiinteistökauppojen kokonaismäärä on nousemassa ennätyskorkeaksi. Lokakuun loppuun mennessä kauppaa on käyty jo yli neljän miljardin euron verran. Kokonais-summaa nostavat etenkin muutamat suuret kiinteistösalkku- ja yrityskaupat; suurimpana ja viimeisimpänä Kapiteelin yli miljardin euron kiinteistöjen myynti Spondalle lokakuussa. Kauppa nosti kotimaisten sijoittajien osuuden markkinoiden kokonaisvolyymistä noin 55 prosenttiin. Ulkomaiset sijoittajat edelleen aktiivisia Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan jatkuu vahvana. Suomeen on kuluvan vuoden aikana tullut yli 15 uutta kansainvälistä sijoittajaa. Suomen markkinoilla sijoittajia houkuttelevat monia muita Euroopan markkinoita korkeammat tuottotasot. Lokakuun loppuun mennessä ulkomaisten sijoittajien tänä vuonna tekemien kauppojen kokonaismäärä on noussut noin 2 miljardiin euroon. Suomessa toimivien kansainvälisten sijoittajien joukko on nykyisellään sangen monipuolinen, mitä kuvastaa

5 5 salkkuihin päätyneiden kohteiden ja salkkujen suuri kirjo. Toiset sijoittajat etsivät riskittömiä kohteita; ääripäänä esimerkiksi Helsingin keskustan toimistokiinteistöjä. Toiset taas hyväksyvät salkkuunsa korkeampiriskisiä; sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan haasteellisempia sijoituskohteita. Liiketilakysyntä edelleen vahvaa Liiketilojen kysyntä sen sijaan jatkuu vahvana. Parhailla paikoilla sijaitsevien liikehuoneistojen vuokrat jatkavat nousuaan, paikoin jopa kiihtyen. Liiketilat ovat lähes täyskäytössä, eikä tyhjää tilaa juurikaan markkinoilla ole. Lisääntyneen tarjonnan ja kilpailun lisääntymisestä johtuen liiketilojenkin houkuttelevuuden ylläpitäminen edellyttää kiinteistönomistajilta kuitenkin entistä aktiivisempaa otetta. Tulevaisuudenodotukset positiivisia KTI:n ja Kauppalehden Toimitilabarometrin mukaan toimitilamarkkinoiden asiantuntijoiden näkemykset tulevaisuudesta ovat kohtuullisen positiivisia. Barometri kuvastaa vahvaa uskoa vajaakäytön vähenemiseen ja vuokrien nousuun useimmilla osamarkkinoilla. Erityisesti Helsingin keskustan liike- ja toimistotilojen vuokrien nousuun uskotaan vahvasti. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella valtaosa vastaajista ennakoi toimistovuokrien pysyttelevän nykytasollaan seuraavan puolen vuoden aikana. Sijoittajakysynnän uskotaan vahvistuvan entisestään; etenkin ulkomaisten sijoittajien taholta. LAINSÄÄDÄNTÖ UUSI VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKI KAATUI Kasvukeskusten vuokra-asuntorakentamisen edistämiseksi valmisteltu uusi, määräaikainen korkotukijärjestelmä on kaatunut valtiovarainministeriön vastustukseen. Kaavailtu korkotukimuutos oli yksi yritys edistää työvoiman liikkuvuutta. Tuottajille uusi tuki olisi ollut normaalia korkotukea houkuttelevampi, sillä asukkaat olisi saanut valita vapaasti ja vuokrakäyttövelvoite olisi rajattu 20 vuoteen. Uusi tukimuoto olisi vapaan asukasvalinnan vuoksi iso periaatteellinen muutos. Rakentamisen kapasiteetti on täyskäytössä, joten VM ei usko, että uusien korkotukiasuntojen vuokrat olisivat juuri markkinavuokria edullisempia. Siksi ministeriössä kannetaankin huolta riittävästä sosiaalisesta vuokra-asuntotuotannosta kasvukeskuksissa tilanteessa, jossa vanhoja aravataloja vapautuu rajoituksista. Normaaleja vuokra-asuntoja tehdään tänä vuonna koko maassa vain muutama sata. Niistä suuri osa olisi saattanut siirtyä uuteen korkotukeen, mutta kokonaisuutena vuokra-asuntoja olisi rakennettu nykyistä enemmän. TURUN HOVIOIKEUS: PARVEKETUPAKOINTIKIELTO RAJOITTAA LIIAKSI ASUKKAAN ELÄMÄÄ Turun hovioikeus on kumonnut Tampereen käräjäoikeuden huhtikuussa antaman päätöksen, jossa käräjäoikeus oli vahvistanut tamperelaisen yhtiön päätöksen kieltää tupakointi huoneistoparvekkeilla. Turun hovioikeus perusteli päätöksen kokonaisarvioinnillaan siitä, oliko yhtiökokouksen päätös tässä tapauksessa kohtuullinen. Merkitystä on annettu sille, rajoittaako kielto huoneistossa asuvan henkilön elämää olennaisesti. Suurin painoarvo päätöksessä on annettu yksilönvapaudelle ja yksityiselämän suojalle. Oleellista on, että taloyhtiö ei tapauksessa vedonnut terveyshaittaan, joten hovioikeus ei ole voinut arvioida terveyshaitan merkitystä. Kiinteistöliiton mielestä päätöstä on pidettävä yksittäistapauksena. Yhtiö ei tällä tavalla voi julistaa taloyhtiötä yleisesti savuttomaksi, mutta ratkaisu ei sulje pois tilanteita, joissa voidaan osoittaa terveyshaitta. Esimerkiksi kun tupakansavu leviää parvekkeen kautta toisiin huoneistoihin aiheuttaen terveyshaittaa. Vaikka yhtiö ei voi päätöksellään tehokkaasti kieltää tupakointia yleisesti kaikilta asukkailta, on kuitenkin muistettava, että terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tupakointikiellon yksittäiselle asukkaal-

6 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 6 le, joka aiheuttaa tupakoinnillaan toisille terveyshaittaa. Kiinteistöliiton mielestä tupakoinnista aiheutuvien haittojen minimoiminen on koko yhteiskunnan etu. Haittoja ei ratkota pelkästään oikeustapauksilla vaan selkeällä lainsäädännöllä. HOVIOIKEUS MÄÄRÄSI VVO:N MAKSAMAAN KORVAUKSIA ASUNNONOSTAJILLE VVO-konserniin kuuluva VVO Rakennuttaja Oy on hävinnyt Helsingin hovioikeudessa riidan omia asiakkaitaan vastaan. Hovioikeuden tuomion mukaan yhtiö joutuu maksamaan kahdellekymmenelle asunnon ostajalle yhteensä euron korvaukset korkoineen sekä asiakkaiden oikeudenkäyntikulut, euroa. Hovioikeuden mukaan VVO Rakennuttaja ei laatinut asianmukaisesti ja realistisesti taloussuunnitelmaa Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalle asunto-osakeyhtiölle, jonka huoneistoja se myi vuosina Taloyhtiön hoitovastikkeet ja vesimaksut osoittautuivat selvästi korkeammiksi kuin taloussuunnitelmassa esitettiin. Hovioikeuden päätöksen mukaan asuntokaupoissa tapahtui näin virhe, jonka johdosta asiakkailla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Hinnanalennukseksi hovioikeus määritteli 40 euroa asuinneliötä kohti. Asukkaat yrittivät aluksi neuvotella hinnanalennuksesta VVO:n kanssa. Suurin osa taloyhtiön asuntokunnista vei asian heinäkuussa 2002 Helsingin käräjäoikeuteen, joka hylkäsi kanteen. Sittemmin noin puolet yhtiön asuntokunnista valitti päätöksestä hovioikeuteen. Käräjäoikeuden päätöksen kumoava hovioikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Prosessin alkuvaiheessa VVO rakennuttajan hallintojohtaja Anu Mäenpää sanoi, että yhtiö haluaa ennakkotapauksen, kuinka suuri talousarvion muutos aiheuttaa asuntokauppalain tarkoittaman taloudellisen virheen. HUONEISTO-OSAKKEIDEN ARVOSTAMINEN NETTOVARALLISUUSLASKENNAS SA Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen, jonka mukaan varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin lisätään säännökset, joilla asunto-osakeyhtiön osakkeille ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttaville osakkeille määritellään muiden arvopapereiden tapaan vertailuarvo (HE 117/2006).Vertailuarvoa käytetään poistamatta olevan hankintamenon sijasta mainittuja osakkeita omistavan yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa silloin, kun yrityksen muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvien arvopaperien yhteenlaskettu vertailuarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Ennen hankittujen huoneistoosakkeiden vertailuarvona pidetään vuodelle 2005 varallisuusverolain nojalla vahvistettua verotusarvoa ja myöhemmin hankitun osakkeen arvona poistamatta olevaa hankintamenoa. Vertailuarvoa noudatetaan lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä sovellettaessa. Lisäksi lakiin lisätään metsämaan, maatalousmaan ja muun maatilatalouden maan määritelmät, jotka nykyisin sisältyvät metsäveroasetukseen. Lait tulevat voimaan ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. KAAVAVALITUSTEN KÄSITTELYÄ NOPEUTETTU HALLINTO-OIKEUKSISSA Oikeusministeri Leena Luhtanen: Ministeri Leena Luhtasen mukaan viranomaiset ovat pääosin toteuttaneet tai käynnistäneet toimet, joista hallitus päätti maaliskuussa 2004 nopeuttaakseen valitusten käsittelyä yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa. Erityisesti asemakaavavalitusten käsittelyajat hallinto-oikeuksissa ovat lyhentyneet, oikeusministeri Leena Luhtanen sanoi ottaessaan vastaan työryhmän loppuraportin, jossa selvitetään valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi tehtyjen toimien vaikutusta sekä mahdollisten lisätoimien tarvetta. Toimeksianto liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan.

7 7 Työryhmä toteaa, että hallintotuomioistuinten ratkaisuilla on muun muassa asemakaavavalituksissa laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ratkaisut ovat tärkeitä niin asianosaisten oikeusturvan kuin myös yleisemmin yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukyvyn kannalta. Pitkät käsittelyajat voivat viivästyttää yhteiskunnallisesti tärkeitä hankkeita, kuten tiehankkeiden toteuttamista sekä kaavoitusta ja tonttien muodostamista rakentamista varten. Hallinto-oikeudet ovat priorisoineet asemakaavavalituksia siten, että ne lähes poikkeuksetta saadaan ratkaistuksi alle vuodessa. Vuoden 2006 alkupuoliskolla asemakaavavalitusten keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa oli 9,5 kuukautta. Asemakaavavalitusten käsitteleminen kestää ripeimmilläänkin yleensä vähintään viisi kuukautta. Valitusten käsittelyä ei voida tästä juuri nopeuttaa vaarantamatta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin keskeisesti sisältyviä asianosaisten kuulemista ja muuta tuomioistuimelle kuuluvaa selvitystyötä. Kaavoituksen kokonaiskäsittelyaika tärkeää Oikeusministeri Luhtanen korosti, että pitkät käsittelyajat kaavoitusasioissa eivät useimmissa tapauksissa johdu tuomioistuinkäsittelystä. Esimerkiksi asemakaavoista vain noin kymmenesosa käsitellään hallintotuomioistuimissa ja näistä vain noin kolme tapausta kymmenestä etenee edelleen korkeimman hallintooikeuden käsittelyyn. Valitukset kohdistunevat kuntien kannalta tärkeimpiin kaavaratkaisuihin. Valituslupajärjestelmää ei syytä laajentaa Eduskuntakäsittelyssä on parhaillaan esitys, jossa ehdotetaan valituskieltoja eräisiin kaava-asioihin ja rakentamisen lupa-asioihin sekä valituslupajärjestelmän laajentamista joihinkin rakentamisen lupa-asioihin. Työryhmän mukaan tässä vaiheessa ei ole syytä vireillä olevan esityksen lisäksi laajentaa valituslupajärjestelmää tai valituskieltoa yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin asioihin. VUODEN 2007 LUONTOISETUJA Verohallitus on tehnyt päätöksen vuoden 2007 luontoiseduista. Luontoisedut kokonaisuudessaan löytyvät verohallituksen päätöksestä Dnro 1741/32/2006. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,00 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,00 ja enintään 8,40. Jos tämä määrä alittaa 5,00 tai ylittää 8,40, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. Enintään 8,40 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,00. Nimellisarvoltaan yli 8,40 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 255,00 eurolla tai 17 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90,00 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot)

8 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 8 Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270,00 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 100,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. OIKEUSKÄYTÄNTÖ KHO / T 2911 Kiinteistönvälitystoimintaa harjoittavan A Oy:n ja asunnon myyjän välisen toimeksiantosopimuksen mukaan A Oy:llä oli oikeus saada osa ostotarjouksesta vetäytyneen ostajan asunnon myyjälle maksamasta käsirahasta tai sopimussakosta. Korvaukseen katsottiin sisältyvän todellisia A Oy:lle aiheutuneita kuluja, joten kyse oli palvelun myynnistä, josta oli suoritettava arvonlisäveroa. A Oy teki asunnon myyjän kanssa toimeksiantosopimuksen asunnon myynnistä. Ostaja puolestaan teki asunnon myyjälle kirjallisen ostotarjouksen. Kun asunnon myyjä oli hyväksynyt tämän ostotarjouksen, myyjän ja ostajan välille syntyi sitova sopimussuhde. A Oy:n ja asunnon myyjän välillä tehdyssä toimeksiantosopimuksessa oli määritelty A Oy:n saama välityspalkkio. A Oy:llä oli oikeus välityspalkkioon, kun asunnon myyjä oli hyväksynyt ostajan ostotarjouksen. Mikäli lopullista kauppaa ei syntynyt ostajasta johtuneesta syystä, A Oy:llä oli oikeus saada osa ostotarjouksesta vetäytyneen ostajan asunnon myyjälle maksamasta käsirahasta tai sopimussakosta. Konserniverokeskus oli A Oy:lle antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut, että A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa asunnon ostajan sopimusrikkomustilanteessa A Oy:lle tulevasta korvauksesta. Hallinto-oikeus oli hylännyt A Oy:n valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan korvauksen maksajana A Oy:lle oli toimeksiantosopimuksen tehnyt asunnon myyjä eikä ostotarjouksesta vetäytynyt ostaja. Ostaja maksoi korvausta asunnon myyjälle ja myyjä suoritti korvauksen A Oy:lle. Tällöin myyjä korvasi myyntitoimenpiteistä aiheutuneita todellisia kuluja A Oy:lle. Nämä kulut olisivat osittain syntyneet ilman ostajan kaupasta vetäytymistäkin. Kysymys oli tällöin palvelun myynnistä, josta A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain 1 ja 18 :n säännösten mukaisesti. A Oy vaati valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa asunnon ostajan sopimusrikkomustilanteessa A Oy:lle tulevasta korvauksesta. A Oy:n mukaan kysymys ei ollut verollisen palvelun myynnistä saadusta vastikkeesta vaan vahingonkorvauksen luonteisesta suorituksesta, josta ei ollut suoritettava arvonlisäveroa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen. Ennakkoratkaisu ajaksi Helsingin HO T 3080 VVO Rakennuttaja Oy tuomittiin maksamaan hinnanalennusta uuden asunnon ostajille kaupan kohteen virheen perusteella. Hovioikeus totesi hoitokulujen olleen rakentamisvaiheen jälkeiseltä tilikaudelta ilman vesi- ja jätevesikuluja 0,53 euroa suuremmat neliömetriltä kuukaudessa kuin taloussuunnitelman liitteessä oli ilmoitettu. Suhteellisesti laskettuna ero oli 21,5 %. Toteutuneet vesi- ja jätevesikustannukset hovioikeus totesi 2,16 euroa liitteessä ilmoitettuja kustannuksia suuremmiksi henkilöä kohden kuukaudessa. Suhteellisesti laskettuna ero ilmoitetun vesimaksun ja toteutuneiden kustannusten välillä oli 25,7 %. Asuntokauppalain 2 luvun 3 :n nojalla uuden asunnon kaupassa perustajaosakkaan on huolehdittava niin sanottujen turva-asiakirjojen laatimisesta. Turva-asiakirjoihin kuuluu muun ohella taloussuunnitelma. Asuntokauppa-asetuksen 3 :n 8 kohdan mukaan taloussuunnitelmaan on merkittävä rakennusvaiheen jälkeistä tilikautta varten laadittu talousarvio, josta ilmenee yhtiövastikkeen arvioitu suuruus. Asunto Oy Helsingin Piilonpirtin taloussuunnitelman liitteeseen oli merkitty hoitovastikkeeksi

9 9 ensimmäiseltä vuodelta 14,65 markkaa (2,46 euroa) neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksuksi 50 markkaa (8,40 euroa) henkilöä kohden kuukaudessa. Liitteen mukaan vastikkeet olivat arvioita. Toukokuussa 2001 pidetyssä ns. luovutuskokouksessa VVO Rakennuttaja Oy:n edustajat olivat kertoneet "rajuista" hoitovastikkeiden ja vesimaksujen korotustarpeista, mitä seikkaa VVO Rakennuttaja Oy ei kiistänyt. Hoitovastike oli esitetty korotettavaksi 21,75 markaksi (3,66 euroa) neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksu 70 markaksi (11,77 euroa) henkilöltä kuukaudessa. Hovioikeus totesi, että ammattimaisen rakennuttajan tulee laatiessaan taloussuunnitelmaa ja arvioidessaan hoitokustannuksia ottaa huomioon myös mahdolliset satunnaiset vähäiset lisäkulut ja normaalina pidettävät vaihtelut esimerkiksi lämmityskustannuksissa ja vedenkulutuksessa. Kun rakennuttajan edustajat olivat jo toukokuussa 2001 osanneet luovutuskokouksessa kertoa "rajuista" korotustarpeista, tämäkin osoitti, ettei taloussuunnitelman hoitovastikkeita ja vesimaksuja ollut arvioitu asianmukaisesti ja realistisesti. Hovioikeus arvioi eron merkitystä siten, että esimerkiksi neljän hengen perheelle, joka asuu 80 neliömetrin suuruisessa huoneistossa, vuodessa kustannusero on runsaat 600 euroa ja siis yli 50 euroa kuukaudessa. Näin suuren eron voidaan olettaa vaikuttaneen kauppoihin. Kauppojen kohteissa oli asuntokauppalain 4 luvun 15 :ssä tarkoitettu virhe, jonka johdosta asunto-osakkeiden ostajilla oli oikeus saada sanotun lain 4 luvun 25 :n nojalla hinnanalennusta. Hovioikeus otti hinnanalennuksen määrässä huomioon toisaalta sen, että taloussuunnitelmassa kysymys on kuitenkin hoitovastikkeista esitetystä arviosta ja toisaalta sen, että toteutuneet kustannukset ovat vähäisessä määrin nousseet myös satunnaisista syistä. Kun yhtiövastikkeiden ja vesimaksun arviointi liian alhaisiksi taloussuunnitelmassa vaikuttaa pitkän ajan asuntoosakkeiden ostajien kuukausittaisiin kustannuksiin ja kun hinnanalennuksen määrään ei voi vaikuttaa se seikka, montako henkilöä huoneistossa kulloinkin asuu, hovioikeus arvioi hinnanalennuksen kohtuulliseksi määräksi huoneiston koon mukaan 40 euroa neliömetriltä. Lisäksi VVO Rakennuttaja Oy tuomittiin korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Turun HO T 2280 Yhtiökokouksen päättämä parveketupakointikielto merkitsi kohtuutonta puuttumista osakkaan oikeuksiin, joten hovioikeus vahvisti päätöksen mitättömäksi. Suurin painoarvo kohtuuttomuuden arvioinnissa oli yksilönvapaudella ja yksityiselämän suojalla, joita voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä perusteilla. Tällaisia perusteita ei ollut tupakoinnin kieltämiseksi huoneistoon liittyvällä parvekkeella. Tapauksessa ei ollut vedottu konkreettisen terveydellisen haitan aiheutumiseen eikä esitetty sitä koskevaa selvitystä. (Ei lainvoimainen.) Yhtiökokouksessa voidaan enemmistöpäätöksellä antaa osakkeenomistajia ja muita huoneistoissa asuvia sitovia käyttäytymissääntöjä muutenkin kuin järjestysmääräysten muodossa. Edellytyksenä niiden velvoittavuudelle on tarpeellisuus asumisviihtyisyyden, turvallisuuden, kotirauhan tai terveellisyyden turvaamiseksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin olevan selvää, että tupakointi oleskeluparvekkeilla voi aiheuttaa naapureille savun muodossa sellaista haittaa, että siihen puuttuminen voi olla perusteltua. Ratkaisevaksi kysymyksen arvioinnissa muodostui, oliko päätöksessä asetettu rajoitus kohtuuton. Tupakointi omassa asunnossa tai sen yhteydessä olevalla parvekkeella on tapa, joka on perinteisesti hyväksytty tai johon ei ole ainakaan katsottu olevan edellytyksiä puuttua. Lainsäädännössä rajoituksia on asetettu vasta siinä vaiheessa, kun tupakoinnista leviää savua siinä määrin, että siitä on terveydellistä haittaa. Tässä tapauksessa konkreettisen terveydellisen haitan aiheutumiseen ei ollut vedottu eikä sitä koskevaa selvitystä ollut esitetty, vaikka terveydellinen haitta oli mainittu eräänä yhtiökokouksen päätöksen taustalla olleena seikkana. Kohtuuttomuuden arvioinnissa annettiin merkitystä niin asuinympäristön viihtyisyydelle kuin vaikutukselle huoneiston käyttöarvoon tai mahdollisesti vaihdanta-arvoon, mutta suurin painoarvo oli yksilönvapaudella ja yksityiselämän suojalla. Yhtiökokouksen päätös oli merkinnyt kohtuutonta puuttumista osakkaan oikeuksiin,

10 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 10 eikä päätöstä olisi siten voitu tehdä yhtiökokouksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. AJANKOHTAISET ASIAT TARMO PIPATTI RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N TOIMITUSJOHTAJAKSI Tarmo Pipatti (52 v.) on toiminut Lahden kaupunginjohtajana vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen hän on ollut kunnanjohtajana Janakkalassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa sekä kaupunginlakimiehenä ja rakennuslakimiehenä Riihimäellä. YHDEKSÄLLE KIINTEISTÖJOHTAJALLE SERTIFIKAATTI KJs-kiinteistöjohtajat sertifioitiin Kiinteistöalan vuosiseminaarissa Aulangolla. Tunnustuspalkinnon sai Senaatti-kiinteistöt. Kiinteistöjohdon sertifiointi on väline kiinteistöja rakennusalalla nykyisin tarvittavan monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen osoittamiseen ja korostamiseen. Työnantajalle sertifikaatti tarjoaa tuen henkilöstövalinnoissa: sertifioitu johtaja on kehittänyt itseään laajasti ja monipuolisesti johtamisen ja kiinteistöklusterin eri osaalueilla. Kiinteistöjohtajille sertifikaatti näyttää kehittymisen suunnan kohti laajoja ja poikkitieteellisiä valmiuksia sekä kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Kiinteistöalaa toimintaympäristönä leimaavat nopeasti etenevä ammattimaistuminen, kansainvälistyminen, verkottuminen ja liiketoiminnallistuminen. Toimialan substanssiosaamisen lisäksi menestyvän kiinteistöjohtajan on tunnettava myös asiakastoimialat ja osattava ennakoida niissä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää moniosaajaa, joka tuntee kiinteistöalan kysymysten lisäksi myös asiakastoimialojen trendit ja erityispiirteet ja on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Sertifikaatin edellytyksinä on vähintään opistotason peruskoulutus, vähintään 3 vuoden työkokemus kiinteistöjohtamisen tehtävistä sekä tietty määrä kiinteistöjohtamiseen erikoistuvaa koulutusta ja johtamiskoulutusta. Sertifioitu kiinteistöjohtaja sitoutuu sertifikaatin saatuaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja osaamisensa ylläpitoon. Sertifioitu kiinteistöjohtaja on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä KJs, sertifioitu kiinteistöjohtaja. Suomessa kiinteistöjohdon sertifiointi käynnistyi vuonna 1999, ja tähän mennessä sertifikaatin on saanut 110 johtajaa. KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,3 PROSENTTIA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 9,7 prosenttia ja kevyt polttoöljy 6,0 prosenttia.. Työkustannukset nousivat 3,6 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. ASUNTOJEN HINTATIETOJA INTERNETIIN KEVÄÄLLÄ 2007 Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä kiinteistönvälitysalan kanssa asuntokauppojen toteutuneiden hintojen julkaisemista internetissä. Tiedot perustuisivat kiinteistönvälittäjien tietoihin. Järjestelmän tekninen toteutus siirtyy vuoden 2007 puolelle. Hintatietopalvelu tulee olemaan kansalaisille maksuton. Hintatietoja olisi saatavilla 15 suurimmassa kaupungista. Kaupungit ovat Helsinki, Espoo ja Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Lappeenranta, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa ja Kotka. Hinnan lisäksi asunnosta olisi saatavilla myös muita tietoja, kuten kaupanteon ajankohta, asunnon pinta-ala ja huoneistotyyppi, talon rakennus-

11 11 vuosi ja kiinteistönvälittäjän arvio asunnon kunnosta. Asunnon tarkkaa osoitetta ei ole saatavilla. Hanke käynnistyi asuntoministeri Hannes Mannisen aloitteesta ja sitä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kiinteistövälitysalan kanssa. Tavoitteena on, että asuntoaan myyvillä ja asuntoa ostavilla olisi nykyistä paremmat tiedot asuntojen todellisesta hintatasosta. Tämä voi vähentää ylikorkeita asuntojen hintapyyntöjä ja näin lyhentää asuntojen myyntiaikoja. TALOYHTIÖIDEN KORJKAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 6,6 PROSENTTIA VUONNA 2005 Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2005 kaikkiaan noin 765 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 6,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoosakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastosta. Vuosikorjauskustannukset kasvoivat reilulla neljänneksellä (27 %) Peruskorjausten eli aktivoitujen korjauskustannusten määrä laski viidenneksen (-22 %). Ilmeisesti suuremmat korjaukset kirjataan yhä useammin vuosikorjauskuluiksi. Kolmannes kaikista korjauskustannuksista kohdistui rakennuksen ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. LVI - järjestelmien korjauskustannusten osuus oli 22 prosenttia. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten (90 %) Sisärakenteiden korjauksia ovat mm. yhteisten tilojen, saunojen, hissien ja porraskäytävien korjaukset. Asunto-osakeyhtiöiden vuoden 2005 kaikista korjauskustannuksista lähes kaksi kolmannesta kohdentui ja luvulla valmistuneisiin rakennuksiin 1960-luvulla rakennettujen kerrostalojen korjauskustannukset kasvoivat lähes 30 prosenttia vuodesta LÄMMIN LOKAKUU PIENENSI KAUKOLÄMPÖLASKUA Keskimäärin 1,8 astetta normaalia lämpimämpi lokakuun sää vähensi kaukolämmön myyntiä 11 miljoonalla eurolla. Myynti jäi 12 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan. Lämpöä tuotettiin myös vastaavasti vähemmän. Asuintalojen lämpölasku jäi 5 senttiä neliöltä keskimääräistä pienemmäksi. Kerrostalojen lämpölasku oli 4,1 euroa/asunto ja omakotitalojen 7,7 euroa normaalia pienempi. Lähes koko maassa oli huomattavasti keskimääräistä lämpimämpää. Ainoastaan Oulun seudulla oli normaali lokakuun säätila. Lämpimintä oli Helsingin, Turun, Lahden ja Lappeenrannan seuduilla, joissa lämpötila poikkesi reilut 2 astetta normaalista. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Maassamme on 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa. Näissä asuu 2,5 miljoonaa ihmistä. UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI- INDEKSI NOUSI 5,5 PROSENTTIA ELOKUUSSA Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2006 elokuussa 5,5 prosenttia edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Asuinrakennusten volyymin kasvu hidastui huomattavasti alkuvuodesta. Elokuussa kasvua oli 9,2 prosenttia. Omakotitalojen volyymin kasvu hidastui edelleen ollen nyt noin 3 prosenttia. Rivitalojen volyymin kasvu hidastui vajaaseen 20 prosenttiin, mutta kerrostalojen volyymin kasvu kiihtyi reiluun 28 prosenttiin. Muiden rakennusten volyymi kasvoi elokuussa noin 2 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä liikerakennusten että teollisuusrakennusten alkuvuoden kasvu hiipui ja kummankin ryhmän kasvu oli elokuussa noin 5 prosenttia. Hoitoalan- ja kokoontumisrakennusten rakentaminen on vahvassa kasvussa, mutta opetus- sekä palo- ja pelastus-

12 Yli 100 vuotta hyvän asumisen puolesta 12 rakennusten volyymin supistuminen lähes puolella vetää koko julkisten palvelurakennusten ryhmän volyymin reilut 2 prosenttia miinukselle. Myös varastorakennusten volyymi on supistunut yli 40 prosenttia vuodentakaisesta. VUOKRAT NOUSIVAT HEINÄ- SYYSKUUSSA 1,8 PROSENTTIA Vuokrat nousivat vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä 1,8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,3 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 2,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,4 prosenttia ja arava-asuntojen 0,8 prosenttia. RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5 PROSENTTIA Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2005 lokakuusta vuoden 2006 lokakuuhun 5 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,5 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat 5,9 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Syyskuusta lokakuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,6 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat syyskuusta lokakuuhun 0,8 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,3 prosenttia. LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN HINNAT VAKIINTUNEET Laajakaistayhteyksien hintataso on vakiintunut. Kilpailu laajakaistamarkkinoilla toimii ja se on asettanut hintatason kohdalleen. Näin arvioidaan kansallisen laajakaistastrategian kolmannessa seurantaraportissa, joka julkaistiin 26. lokakuuta. Laajakaistayhteyksien hinnat eivät tänä vuonna enää ole juuri laskeneet. Vuosina 2004 ja 2005 laajakaistayhteyksien hinnat laskivat kumpanakin vuonna noin 45 prosenttia. Vuodesta 2004 saakka on laajakaistastrategiana ollut kilpailun lisääminen kaikissa viestintäverkoissa ja verkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan edistäminen sekä laajakaistan kysynnän edistäminen. Seurantaraportissa todetaan, että laajakaistapolitiikkaa tulee jatkaa strategian periaatteiden pohjalta. Kilpailun toimivuutta on edelleen syytä seurata ja puuttua siihen tarvittaessa. Syys-lokakuussa Suomessa oli 1,43 miljoonaa laajakaistaista internetliittymää. Noin joka toisessa suomalaisessa kodissa on laajakaistayhteys. KAUPPAKESKUS SELLOSSA VUODEN PARAS KATTO Kattoliitto on palkinnut Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kauppakeskus Sellon kattotyön Vuoden kattona Kattourakoitsijan kokonaistoimituksena tekemä laaja ja vaativa työ on hyvin tehty ja suunniteltu. Myös työturvallisuuteen ja huoltoon liittyviä seikkoja on otettu sekä suunnittelussa että toteuttamisessa huomioon. Kahdessa vaiheessa toteutetun kauppakeskuksen kattojen sekä piha- ja parkkikansien kokonaispinta-ala on yli neliötä. Kattourakoitsijan kokonaispakettitoimitus sisälsi vesikatoilla työt kantavasta rakenteesta suojakiveykseen saakka sekä kaikki pellitykset ja puutyöt. Pihakannet tehtiin samalla periaatteella kantavasta rakenteesta pintalaatan yläpintaan. Suunnittelun ja toteutuksen jakaminen itsenäisiin lohkoihin on tuottanut kilpailun tuomariston mielestä yhtenäisen ja esimerkillisen kokonaisuuden.

13 13 Rakennuksen vesikatoilla on kaksinkertainen kumibitumikermieristys ja pääosin myös kumibituminen höyrynsulku. Suurin osa vesikatoista on kevytsorakattoja, joiden tuuletus on ratkaistu uudella tavalla. Kaikki räystäät ovat umpinaisia ja kevytsorakerroksen tuuletus hoidetaan ylipainepuhaltimilla, jotka puhaltavat ilmaa kevytsorakerrokseen rei itettyjen putkikanavien kautta. Puhallettu ilma poistuu alipainetuulettimien kautta. Lisäksi kevytsorakerrokseen on asennettu kosteuspitoisuutta seuraavat kosteusanturit. Parkkikaton liikennejärjestelyt ovat selkeitä ja vesikatolla sijaitsevat talotekniset installaatiot on järjestetty omiin tekniikkatorneihinsa. RAKENNUSALALLE OMA TYÖTERVEYSKORTTI Rakennusalalla otetaan käyttöön oma työntekijäkohtainen työterveyskortti. Kaikille rakennusalan työntekijöille uusi työterveyskortti postitetaan syksyn aikana. Uuteen korttiin on merkitty tieto viimeisestä terveystarkastuksesta sekä seuraavan terveystarkastuksen ajankohta. Työntekijän tulee pitää työterveyskortti mukana työmailla, jotta työterveyshuollon tarkastusten toteutuminen voidaan todeta. RAKENNUSMESTARIKOULUTUS AIOTAAN ALOITTAA UUDELLEEN Rakennusalan työnjohtokoulutusta pohtinut työryhmä ehdottaa uuden työnjohtotehtäviin suuntaavaan koulutusohjelman aloittamista ammattikorkeakouluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusmestari (AMK) -tutkintoa, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Koulutusohjelmassa on rakennus- ja talotekniikan suuntautumisvaihtoehdot, ja käytännönläheiset tuotannon johtamisen liittyvät opinnot painottuvat opintojen alkuosaan. Työryhmä oli jo toinen ministeri Antti Kalliomäen asettama työjohtokoulutusta pohtinut työryhmä, ensimmäinen ei saanut tulosta aikaiseksi. Nyt työryhmässä oltiin kuitenkin yksimielisiä ja mietintö voitiin luovuttaa sekä opetus- että ympäristöministeriöille marraskuun alussa. ry. Pekka Luoto toiminnanjohtaja Työterveyskorttiin merkintöjä ovat oikeutettuja tekemään vain työterveyspalvelujen tuottajat. Jos kortin tiedoissa on puutteita, tulee työntekijän oikaista ne viimeisimmällä työterveysasemalla. Uudet, alalle tulevat rakennusalan työntekijät saavat työterveyskortin omalta työterveyspalvelujen tuottajalta. Työnantajat ovat velvollisia järjestämään työntekijöilleen säännönmukaiset terveystarkastukset. Aiemmin rakennusalan työterveyshuollon kattavuutta on seurattu Rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisterin eli Raketin avulla. Tämä Raketti-rekisteri ei ole enää ensi vuonna käytössä.