LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI

Transkriptio

1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 8/2005

2 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö: Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto p Koordinaattori: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu HELSINKI p ISBN (painotuote) ISBN (verkkojulkaisu) Edita Prima Oy Helsinki 2005

3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ramboll Finland Oy Christel Kautiala Hanna Reihe Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenneonnettomuuksien tilastointi, selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiivistelmä Tässä työssä on selvitetty liikenneonnettomuustilastoinnin nykyisiä puutteita ja pyritty löytämään puutteisiin korjausehdotuksia. Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa on kirjavaa. Liikenneonnettomuuksia tilastoidaan poliisin ja vakuutusyhtiöiden keräämien tietojen pohjalta. Tiehallinto ja Tilastokeskus ylläpitävät omia valtakunnallisia tietokantoja poliisilta saatavien liikenneonnettomuustietojen perusteella. Lisäksi Liikenneturva laatii analyysejä, tarkasteluita ja tilastoraportteja, jotka pohjautuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Liikennevakuutuskeskus ylläpitää tutkijalautakunta-aineistosta koottavaa onnettomuustietorekisteriä ja vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoja. Lähtötietojen laatua tulee kehittää siten, että poliisin tietojärjestelmässä on tarkat tiedot onnettomuuden kulusta, seurauksista sekä paikasta. Tietoa terveydenhuollosta tarvitaan uhrien vakavuuden määrittelyyn ja kevyen liikenteen uhrien määrien täsmentämiseen. Onnettomuusrekisteröinnissä tulee ratkaista vastuu tietokantojen ylläpidosta mm. kadulla tapahtuneiden onnettomuuksien osalta. Onnettomuustietokantojen ylläpidossa tehdään nyt Tiehallinnossa ja Tilastokeskuksessa osittain päällekkäistä työtä, joten kaikkien liikenneonnettomuuksien vieminen yhteen tietokantaan ns. onnettomuuspankkiin säästäisi resursseja ja poistaisi epätäsmällisyyksiä, jotka syntyvät, kun tietoja korjataan ja täydennetään eri tahoilla. Kunnille tulee tarjota liikenneonnettomuustilastopalvelua tulevaisuudessa, sillä suurimmalla osalla kunnista ei ole tietoa, taitoa tai resursseja omien tilastojen ylläpitämiseen. Tiedot tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla. Internetin tuomia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Viestintää onnettomuustilastoinnista on syytä koordinoida paremmin esimerkiksi julkaisukalenterin avulla. Avainsanat (asiasanat) Liikenneturvallisuus, onnettomuustilastointi, tietokanta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero LINTU-julkaisuja 8/2005 Kokonaissivumäärä 58 Jakaja LINTU-tutkimusohjelma Kieli suomi ISBN ISBN (painotuote) ISBN (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Ramboll Finland Oy Christel Kautiala Hanna Reihe Typ av publikation Forskning Uppdragsgivare LINTU-forskningsprogram Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Olycksstatistik utredning av nuläge och utvecklingsbehov Referat I detta projekt har trafikolycksstatistikens nuvarande brister utretts och man har försökt finna förbättringsförlag för att förbättra situationen. Statistikföring av olyckor är mångfaldig och brokig i Finland. Trafikolyckor statistikförs enligt uppgifter som fås från polisen och försäkringsbolagen. Vägförvaltningen och Statistikcentralen har egna nationella databaser som baserar sig på polisens trafikolycksuppgifter. Trafikskyddet gör analyser, granskningar och statistkrapporter, som baserar sig på Statistikcentralens uppgifter. Trafikförsäkringscentralen upprätthåller en trafikolycksdatabas som baserar sig på haverikommissionens uppgifter samt på försäkringsbolagens skadestatistik. Kvaliteten på utgångsdata bör utvecklas så att polisen har exakta uppgifter om olyckshändelsen, dess följder och plats. Uppgifter från sjukvården behövs för att definiera allvarligheten av offrens skador och för att precisera antalet offer i lättrafikolyckor. Vem som har ansvaret för upprätthållandet av data från trafikolyckor som sker på gator bör avgöras. Vid upprätthållande av olycksdatabaser gör Vägförvaltningen och Statistikcentralen nu delvis dubbelarbete, därför skulle en gemensam olycksdatabas en sk. olycksbank spara på resurser och eliminera ofullkomligheterna, som uppstår då uppgifter korrigeras och kompletteras på olika håll. Kommunerna bör erbjudas statistiktjänster med trafikolycksstatistik i framtiden, ty de flesta kommuner har inte kunskap eller resurser till att upprätthålla egna databaser. Uppgifterna bör vara lätt- tillgänglig och fås snabbt. Internätets möjligheter kan utnyttjas. Publicering av olycksstatistik bör koordineras bättre i framtiden t.ex. med hjälp av en publikationskalender. Nyckelord trafiksäkerhets, olycksstatistik, databas Övriga uppgifter Seriens namn och nummer LINTU utredningar 8/2005 Sidoantal 58 Distribution LINTU-forskningsprogram Språk finska ISBN ISBN (trycksak) ISBN (nätpublikation) Pris Sekretessgrad offentlig Förlag Kommunikationsministeriet

5 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Ramboll Finland Oy Christel Kautiala Hanna Reihe Type of publication Research Assigned by LINTU Research Programme Date when body appointed Name of the publication Clarification of the current situation and needs for development concerning the statistics about traffic accidents Abstract The study identifies the problems of the existing statistics concerning traffic accidents and suggests the solutions to improve the situation. Finnish statistics about the traffic accidents is diverse. Accidents are recorded on the basis of information that has been gathered by the police and insurance companies. Finnish Road Administration and Statistics Finland are maintaining national databases that are based on the statistics of the police. Liikenneturva analyses, inspects and draws up statistical reports that are based on the information collected by Statistics Finland. In addition to that Finnish Motor Insurers` Centre is keeping up a register of the information concerning the accidents and statistical claim data of insurance companies. This information has been provided by the investigative committee. The quality of the primary data has to be improved in a way that the database of the police would contain exact data concerning the course, consequences and the location of the accident. For defining the seriousness of the accident and for specifying the number of the victims among the pedestrians and the bicyclers the information of the health service is needed. In connection with updating the database (including the accidents that have been taking place on the streets) the question of responsibility has to be solved. Since the activities of Finnish Road Administration and Statistics Finland are partly overlapping, a common accident bank that would include information concerning all traffic accidents would save resources and prevent inaccuracies that are caused of the fact that numerous parties process data. In the future the traffic accident statistics service should be offered to the municipalities. Most of the municipalities do have neither the know-how nor the resources to maintain their own databases. Quick and easy access to the information has to be provided and the advantages of the Internet could be used for that. Also the communication should be paid more attention to. For example with the help of the publication calendar the accident statistics could be coordinated in a more effective way. Keywords Road safety, the compilation of accidents statistics, database Miscellaneous Serial name and number LINTU Reports 8/2005 Pages, total 58 Distributed by LINTU Research Programme Language Finnish ISBN ISBN (printed version) ISBN (electronic version) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Esipuhe Tämä tutkimus on yksi liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) vuonna 2005 käynnistetyistä hankkeista. Tutkimuksessa on selvitetty liikenneonnettomuustilastoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita Suomessa. Selvitystyö aloitettiin huhtikuussa 2005 ja se valmistuu loppuvuonna Tilastointiin liittyvien ongelmien ja tarpeiden määrittelemistä varten toteutettiin sähköpostikysely, joka lähetettiin eri liikenneonnettomuustilastojen kanssa työskenteleviin organisaatioihin (yhteensä 59 henkilölle). Lisäksi järjestettiin aivoriihitilaisuus, jossa asetettiin tulevaisuuden tavoitteita ja määriteltiin eri osapuolten kehittämistoiveita. Työtä jatketaan eri tilastointiosapuolten edustajien kesken aivoriihessä sovitulla tavalla. Selvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Juha Valtonen (pj, LVM), Seppo Sarjamo (Tiehallinto), Raija Huhtala (Tiehallinto), Jukka Vierimaa (Liikenneturva), Kimmo Kiuru (Hyvinkään kaupunki) ja Kalle Simonen (Nurmijärven kunta). Konsulttina ovat toimineet Ramboll Finland Oy:n Christel Kautiala ja Hanna Reihe. Ohjausryhmän lisäksi selvityksen raporttiluonnosta ovat kommentoineet raportissa käsiteltyjen organisaatioiden edustajat. Helsingissä Juha Valtonen Yli-insinööri Liikenne- ja viestintäministeriö

7 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 7 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Liikenneonnettomuuksien tilastoinnin nykytilanne Yleistä Tilastojen tuottajat ja ylläpitäjät Poliisi Tilastokeskus Tiehallinto Liikennevakuutuskeskus Liikenneturva Kunnat ja kaupungit Terveystoimen onnettomuustiedot Yleistä Pohjois-Kymenlaakson tapaturmahanke START Lainsäädäntö Liikenneonnettomuuksien tilastointi eräissä maissa Yleistä Ruotsi Liikenneonnettomuustilastoinnin kehitys Ruotsissa STRADA-toimintamallin kehitysvaiheet STRADA-malli Tietoa sairaalatilastoon kirjatuista tapauksista Norja Alankomaat BRON-tietokanta ViaStat-Online -ohjelmisto OECD ja EU IRTAD tietokanta CARE (Community Road Accident Database) - tietokanta Ongelmat ja tarpeet Ongelmien määritteleminen Sähköpostikysely Aivoriihitilaisuus... 32

8 8 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 4.2 Kehittämistarpeet ja tavoitteet Kehittämisehdotukset ja jatkotyöskentely Lähtötietojen parempi laatu Tietokantojen hallinta Viestintä ja tiedon jakaminen LÄHDELUETTELO LIITTEET... 45

9 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 9 1 Johdanto Liikenneonnettomuustilastojen laadun, kattavuuden ja saatavuuden parantaminen on liikenneturvallisuustyön kehittämisen tärkeä edellytys. Vaikka tilastot eivät kerro koko totuutta liikenteen turvallisuudesta ja varsinkaan sen kokemisesta, ovat ne tärkeä työkalu toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa sekä liikenneturvallisuuden yleiskehityksen ja liikenneturvallisuustyön vaikutusten seurannassa. Jo nykyiset järjestelmät mahdollistaisivat tilastotietojen tehokkaamman hyödyntämisen. Tässä selvityksessä on paneuduttu tieliikenneonnettomuuksien tilastointiin ja tilastojen käyttöön. Työssä on selvitetty tilastoinnin nykyisiä puutteita ja pyritty löytämään puutteisiin korjausehdotuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty selvityksen tarkemmat tavoitteet. 1) Kartoittaa onnettomuustilastoinnissa esiintyviä puutteita ja päällekkäisyyksiä. 2) Laatia yhteenveto eri tilastojen käyttäjien ja tuottajien tarpeista onnettomuustietojen laadulle, saatavuudelle ja kattavuudelle. 3) Esittää toimenpide-ehdotuksia onnettomuustilastojen käytön ja käyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. 4) Selvittää, miten työnjako tilastoinnin suhteen tulisi järjestää. 5) Selvittää, miten uusia järjestelmiä voidaan hyödyntää liikenneonnettomuustilastoinnissa. Tässä tutkimuksessa on käsitelty liikenneonnettomuustilastoinnin nykytilaa eli tilastojen ylläpitäjiä, kehittämistarpeita ja lainsäädäntöä, sekä muutamien maiden ja EU:n liikenneonnettomuustilastointia verrattuna Suomen tämän hetkiseen tilastointiin. Lisäksi on selvitelty erilaisia näkökulmia ja odotuksia tilastoinnin kehittämiseen. Lopuksi on tehty yhteenveto olemassa olevista ongelmista ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

10 10 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 2 Liikenneonnettomuuksien tilastoinnin nykytilanne 2.1 Yleistä Liikenneonnettomuuksia tilastoidaan poliisin ja vakuutusyhtiöiden keräämien tietojen pohjalta. Vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoja ja tutkijalautakunta-aineistosta koottavaa onnettomuustietorekisteriä ylläpitää Liikennevakuutuskeskus. Tiehallinto ja Tilastokeskus ylläpitävät omia valtakunnallisia tilastojaan poliisin liikenneonnettomuustietojen perusteella. Myös Liikenneturva laatii analyysejä ja tilastoraportteja Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuen. Lisäksi hätäkeskukset rekisteröivät kaikki hälytyskeskuksiin tulleet hälytyksensä (myös liikenneonnettomuudet), mutta tiedot eivät ole aivan yksinkertaisesti haettavissa tietokannasta. Kuvassa 1 on esitelty liikenneonnettomuustilastoiden toimijat ja näiden suhde muihin toimijoihin. Kuva 1. Liikenneonnettomuustoimijat.

11 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 11 Liikenneonnettomuuksien tilastointi ja tilastotietojen käyttö on toteutettu vaihtelevasti Suomen yli 400 kunnassa. Osa suurimmista kaupungeista ylläpitää omia poliisin tietoihin perustuvia rekistereitä ja laatii niiden perusteella vuosittain melko kattavia raportteja liikenneturvallisuustilanteensa kehittymisestä. Osa kunnista ja kaupungeista saa Tiehallinnolta alueensa onnettomuusrekisteriaineiston ja ylläpitää sen pohjalta omaa tilastoa. Pienissä kunnissa tilastointi saattaa taas olla nuppineula kartalla -periaatteella ylläpidettävää, ja tilastoja käytetään lähinnä liikenneturvallisuussuunnitelmia laadittaessa. 2.2 Tilastojen tuottajat ja ylläpitäjät Poliisi Poliisi tutkii liikennerikoksia ja tutkimusten pohjalta tiedot kirjataan PATJAAN (PATJA = poliisiasiantietojärjestelmä). Tällä hetkellä poliisi kerää tiedot onnettomuuspaikalta paperilomakkeelle ja tallentaa ne toimistolla PATJA-järjestelmään. Näitä tietoja täydennetään järjestelmään tarpeen mukaan myöhemmin. Poliisi kerää tiedot kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Poliisin tietoon tulee noin yksi viidestä henkilövahinkoon johtaneesta liikenneonnettomuudesta /16/18/. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on vaihtelevuutta. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa usein kyse on lievistä loukkaantumisista, joissa vahingot ovat pieniä ja korvauksesta sovitaan onnettomuuden osallisten kesken, tai pyöräilijöiden kaatumisonnettomuuksista, jotka voivat olla vakaviakin ja joissa uhri kuljetetaan sairaalahoitoon ilman, että poliisi tulee onnettomuuspaikalle tai saa muutoin tietoa onnettomuudesta. Poliisi käynnisti liikennerikostutkinnan kehittämishankkeen vuonna Hankkeen tarkoituksena oli parantaa liikennerikostutkinnan laatua ja erityisesti onnettomuuksien paikantamista pyrittiin kehittämään liikennerikostutkintaohjeen uudistamisella (otettu käyttöön ). Huomiota kiinnitettiin myös tapahtumapaikan määrittämiseen. Poliisin käyttöön on tullut myös uusi POKE-niminen tietojenkeruujärjestelmä (POKE = poliisin kenttäjohtojärjestelmä), jossa poliisiautojen perusvarustukseen sisältyy GPS-paikannin (paikannusjärjestelmä, PPP). Poliisilla on lisäksi käynnissä piirrosohjelmahanke liikenneonnettomuus- ja rikospaikkojen havainnollistamisen kehittämiseksi. POKE on tällä hetkellä otettu käyttöön lähes kaikil-

12 12 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi la hätäkeskusalueilla ja ns. kenttäjohdossa. Syksystä 2005 alkaen käyttöönotto laajenee liikkuvan poliisin ja järjestyspoliisin liikenneyksiköihin. Järjestelmä on käytössä koko maassa vuonna Joulukuussa 2005 poliisi ottaa käyttöön sähköisen lomakejärjestelmän, jossa on yhtenä lomakkeena "onnettomuustilastointilomake". Tähän lomakkeeseen voi hakea tarkkaa sijaintitietoa poliisin paikannusjärjestelmästä (PPP). Lomakejärjestelmän lomakkeiden täyttö on puoli-automaattista, mutta käyttäjän on täytettävä itse tärkeät tiedot. Lomakkeille kerättävät liikenneonnettomuuksiin liittyvät tiedot, esimerkiksi rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset ja rikesakot, tallentuvat PATJAan. PATJAsta voidaan tehdä edelleen näiden tietojen perusteella tutkintaa ja tilastointia. /21/25/aivoriihitilaisuus/ Tilastokeskus Suomen viralliset tieliikenneonnettomuustiedot löytyvät Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastosta. Tilasto perustuu poliisilta kolmesti kuukaudessa toimitettaviin aineistoihin. Tilastokeskuksessa aineistot tarkistetaan eli virheelliset tiedot korjataan ja puutteelliset tiedot täydennetään. Lisäksi Tilastokeskus täydentää poliisilta saamiaan tietoja kuolemansyytilastoista, rikostilastoista, ajoneuvorekisteristä, ajokorttirekisteristä, väestötietojärjestelmästä Tiehallinnolta, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnilta ja lehdistä. Kuolintodistusten avulla poistetaan kuolleiden lukumäärästä ylipeitto, joka johtuu liikenteessä sairaskohtauksiin kuolleista (kansainvälinen sopimus). Kuolemansyytilastoista saatavien kuolintodistusten avulla kuolleiden kattavuus tieliikenneonnettomuustilastossa on 100 %. Rikostilaston pakkokeinopoiminnasta saatavan tiedon avulla voidaan luotettavammin tilastoida rattijuopumustapaukset. Ajoneuvorekisteristä, ajokorttirekisteristä ja väestötietojärjestelmästä saatavilla tiedoilla täydennetään ja korjataan henkilö- ja ajoneuvotietoja. Tiehallinnon aineistosta saadaan puuttuvat paikkatiedot. Lisäksi ongelmatapauksia tarkistetaan onnettomuuslautakuntien raporteista ja yksittäistapauksia lehdistä. Tilastokeskus julkaisee tietoa liikenneonnettomuuksista kuukausikatsauksessa, kuukausittaisessa taulukkopaketissa ja vuosijulkaisussa. Vuosijulkaisu tuotetaan yhteistyössä Liikenneturvan kanssa ja kuukausittaisen taulukkopaketin julkaisun tekee mahdolliseksi Liikenneturvan, LVM:n, poliisin ja Tiehallinnon rahoitus. Tilastokeskuksen tietojärjestelmäuudistus tehtiin vuosina , ja sillä pyrittiin tietokantojen tehokkaampaan käyttöön. Uudistuksessa selvitettiin muun muassa asiakkaiden ja sidosryhmien

13 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 13 tarpeita ja toivomuksia. Myös kuukausittainen ennakkoon toimitettava Tilastokeskuksen, Liikenneturvan, LVM:n, poliisin ja Tiehallinnon rahoittama liikenneonnettomuuspaketti uudistui 2003, jolloin tietojen julkaiseminen nopeutui viikolla. Lisäksi Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan vuosijulkaisu uudistui Uudistusta tehtäessä selvitettiin tärkeimpien sidosryhmien muutostarpeita. /18/19/28/aivoriihitilaisuus/ Tiehallinto Tiehallinnolla on onnettomuusrekisteri, jonka ylläpidosta vastaa Tiehallinnon Tiestö- ja liikennetietopalvelut -yksikkö. Onnettomuusrekisterin lähtötiedot poimitaan poliisin tietojärjestelmästä (PATJA). Poliisi lähettää automaattisesti tiedot Tiehallintoon kahdesti kuukaudessa. Tämän lisäksi poliisi toimittaa kerran kuukaudessa täydennyspaketin, joka sisältää koko aineiston yhden kuukauden ajalta lisättynä tiedoilla, joilla varsinaisten aineistojen sisältämiä tietoja on täydennetty tai muutettu. Poliisin toimittamassa aineistossa on usein joitakin puutteita ja tarkentamista vaativia tietoja, jotka on tarkistettava ja korjattava ennen tietojen hyödyntämistä. Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä tietoja välitetään jalostettuina tiedon tarvitsijoille tietopalvelun välityksellä. Tiehallinto kokoaa rekisteristä tiedot vuosittain Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä sekä Hirvieläinonnettomuudet -julkaisuihin. Tiehallinnon onnettomuusrekisteri sisältää sekä tiestöön että tapahtumaan liittyviä tietoja kaikilta teiltä eli yleisillä, yksityisillä sekä kuntien teillä tapahtuneista tieliikenneonnettomuuksista. Yleisillä teillä tapahtuneiden onnettomuuksien tiedot on tarkistettu, korjattu ja onnettomuudet paikannettu. Muilla teillä tapahtuneille onnettomuuksille on tarkistettu vain tienpitäjä ja muut poliisilta saadut onnettomuustiedot jäävät näiltä osin rekisteriin tarkistamattomina. Rekisteriin on tallennettu sanallinen kuvaus kaikkien yleisillä teillä tapahtuneiden onnettomuuksien kulusta sekä tietoja onnettomuuden tapahtumapaikan tie- ja liikenneoloista, osallisina olleista ajoneuvoista, seurauksista ja mukana olleista henkilöistä. Onnettomuustietojen käsittelyn hoitaa vuoden 2005 alusta konsultti, jonka sopimuskausi on kaksivuotinen (jatkettavissa yhdellä lisävuodella). Onnettomuustietojen käsittelemiseksi on myös aloitettu pilottiprojekti kolmen eri kunnan katuverkolla sekä yksityistieverkolla tapahtuneiden onnettomuuksien tietojen tarkistamisesta ja paikantamisesta katuosoitteilla ja koordinaatein. /16/17/aivoriihitilaisuus/

14 14 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Liikennevakuutuskeskus Yleistä Liikennevakuutuskeskus (LVK) ylläpitää kahta onnettomuusrekisteriä: tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta säädetyn lain mukaista onnettomuustietorekisteriä (tutkijalautakunta-aineisto) ja vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastoa. Näistä on kerrottu tarkemmin alempana. Suomessa tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinta on lakisääteistä (n:o 24/2001), ja sitä valvoo LVM:n asettama liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta. Neuvottelukunta on tutkintatoimintaan osallistuvien tahojen yhteistyöelin, joka mm. ohjaa toimintaa, päättää liikenneonnettomuuksien tutkinnan päälinjoista ja tavoitteista, hyväksyy toiminnan työjärjestyksen ja valvoo toimintasuunnitelman toteutumista sekä tekee aloitteita ja esityksiä onnettomuustutkinnan tulosten perusteella. Liikenneonnettomuuksien tutkinnan ylläpitämisestä, yleisestä järjestämisestä, suunnittelusta ja koulutuksesta huolehtii LVK. Neuvottelukunta ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat toimivat LVK:n yhteydessä. Liikenneturvallisuutta ja muita liikenneturvallisuutta edistäviä tehtäviä varten LVK pitää onnettomuustietorekisteriä tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista. Tutkijalautakunta-aineisto Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta on asettanut maahamme liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat, jotka tutkivat toimialueellaan tapahtuneita tie- ja maastoliikenneonnettomuuksia. Maassamme toimii tällä hetkellä 20 pääosin maakuntajakoa noudattelevaa lakisääteistä tutkijalautakuntaa. Tutkijalautakuntien perusjäseninä ovat poliisi-, ajoneuvo-, liikennetekninen-, lääkäri- ja käyttäytymistiedejäsen, mutta tutkimuksiin ja onnettomuuden analyysiin voi osallistua tarpeen mukaan muita erityisalojen asiantuntijoita. Tutkijalautakunnat tutkivat noin 450 liikenneonnettomuutta vuosittain, mistä valtaosa on kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Tutkijalautakuntien tehtävänä on selvittää onnettomuuden kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet liikenneonnettomuuden syiden selvittämiseksi sekä tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuustoimenpiteiksi. Tutkijalautakuntien tehtävän ei ole selvittää onnettomuuksien syyllisyys- tai korvauskysymyksiä. Tutkinnassa kerättyä aineistoa käytetään laajasti liikenneturvallisuustyössä mm. tutkijoiden, virkamiesten ja tilastoja valmistelevien tahojen työssä

15 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 15 sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkijalautakuntien työtä on tehty Suomessa pitkään (vuodesta 1968 lähtien) ja järjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämä onnettomuusaineisto kootaan Liikennevakuutuskeskuksessa onnettomuustietorekisteriksi ja siitä julkaistaan vuosittain raportit: kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista (moottoriajoneuvossa kuolleet ja kevyen liikenteen osallisen kuolemaan johtaneet onnettomuudet), ennakkokatsaus tutkitusta alkoholionnettomuuksista, neljännesvuosittaiset ennakkoraportit kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Raportit julkaistaan myös internetissä. Lisäksi tilastotiedon jakelukanavana toimii WEB-käyttöliittymäpalvelu yhteistyötahoille. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto perustuu liikennevakuutusyhtiöiden toimittamiin tiedostoihin, jotka on koottu vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksista, poliisitutkintapöytäkirjoista sekä maksetuista korvauksista. Tilastointiperusteena ovat liikennevahingon johdosta maksetut korvaukset liikennevakuutusvelvollisen moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta. Liikennevakuutusyhtiöt saavat vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksilla tietoja useammasta tapahtuneesta liikennevahingosta kuin muut viranomaiset, organisaatiot tai järjestöt, tai mitä poliisin ilmoituksiin pohjautuviin onnettomuustilastoihin on kirjattu, esimerkiksi: vain omaisuusvahinkoihin johtaneet onnettomuudet henkilövahinkoihin johtaneet liikennevahingot, joista ei ole ilmoitettu poliisille tai joista poliisi ei ole täyttänyt tieliikenneonnettomuusilmoitusta, mutta joiden johdosta on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta ja tieliikennelain mukaisten teiden ulkopuolella tapahtuneet liikennevahingot. Toisaalta vakuutusyhtiöiden tilastosta puuttuu joitakin tietoja, jotka löytyvät Tilastokeskuksen tilastossa. Tilaston ulkopuolelle jäävät esimerkiksi: rattijuopon kuljettajan aiheuttamat omat tai eräissä tapauksissa myös matkustajan henkilövahinkoihin johtaneet yksittäisvahingot osa yksittäisvahingoista (ne, joissa ei ole aiheutunut henkilövahinkoja eikä vieraaseen omaisuuteen kohdistuneita omaisuusvahinkoja)

16 16 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi porovahingot onnettomuudet, joissa vakuutuskorvausta ei jostain syystä ole haettu (esim. vähäisten vahinkojen takia) onnettomuudet, joissa korvaus on maksettu vapaaehtoisesta vakuutuksesta muut liikennevakuutuksen piiriin kuulumattomat vahingot. Tilastoa tulkittaessa on myös huomioitava, että pääsääntöisesti kaikki liikennevahingossa aiheutuneet henkilövahingot korvataan vahingon aiheuttajan liikennevakuutuksesta (sekä vastapuolelle tai muuhun vieraaseen omaisuuteen kohdistuneet omaisuusvahingot). Vahingot, joissa on maksettu korvausta useamman kuin yhden ajoneuvon liikennevakuutuksesta, on tilastoitu useammin kuin kerran. Tällaisia jaettuja vahinkoja on tilastoaineistossa noin 0,5 %. Liikennevakuutusten bonusjärjestelmä saattaa vaikuttaa tilastoon, sillä vähäisiä vahinkoja ei vakuutusyhtiöille välttämättä ilmoiteta. /6/7/8/20/aivoriihitilaisuus/ Liikenneturva Liikenneturvalla ei ole omaa tilastointia, vaan sen tuottamat raportit ja katsaukset perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Liikenneturvan tiedonvälittäjän rooli on vahvistunut viimeisten vuosien aikana, ja tietoja jaetaan aktiivisesti muun muassa medialle, viranomaisille, kansanedustajille, liikenneturvallisuustyön toimijoille, tienkäyttäjille. Liikenneturva antaa myös tilastojen tulkinta-apua (esimerkiksi käsitteiden ymmärtämiseksi) niiden käyttäjille. Liikenneturvan tilastoista on nopeasti selvitettävissä yleistiedot Suomen liikenneturvallisuustilanteesta ja tieliikenteen uhrien määrän kehityksestä viime vuosina. Yleistiedot julkaistaan internetissä. Lisäksi tarkempia tietoja on saatavilla vuosittain ilmestyvästä Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen yhdessä julkaisemasta tilastokirjasta tai Liikenneturvan tietopalvelusta. Liikenneturva kerää lisäksi lehtitietojen perusteella määrätietoja liikenneonnettomuuksissa kuolleista ja julkaisee niiden perusteella ennakkotietoja kuukausittain. Liikenneturvassa on kehitelty internetin käyttömahdollisuuksia siten, että internetin kautta olisi saatavilla entistä enemmän ja kattavampaa tietoa. Liikenneturvan internet-sivut toimivat kuitenkin jo tällä hetkellä yhtenä tilastotiedon jakelukanavana. /5/aivoriihitilaisuus/

17 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kunnat ja kaupungit Liikenneonnettomuuksien tilastointi ja tilastotietojen käyttö vaihtelee Suomen kaupungeissa ja kunnissa. Osa kaupungeista ja kunnista analysoi Tiehallinnolta tai poliisilta saatavaa rekisteritietoa, sekä laatii niiden pohjalta raportteja liikenneturvallisuustilanteestaan ja sen kehittymisestä. Tiehallinto lähettää tietoja säännöllisesti kerran vuodessa hieman yli kahdellekymmenelle kunnalle (esimerkiksi Espoo, Tampere, Pori, Vaasa, Kouvola, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta). Helsinki saa tarvitsemansa onnettomuustiedot suoraan poliisilta ja tietoja täydennetään Tilastokeskuksen korjatuilla ja täydennetyillä tiedoilla. Suuressa osassa kuntia (yli 90 %) liikenneonnettomuustilastoa ei kuitenkaan ylläpidetä, koska resurssit eivät riitä tai liikenneonnettomuustilastoinnin ylläpitämistä ei nähdä kunnissa tärkeäksi. Liikenneturvallisuussuunnitelmia on laadittu kuntiin tai seutukuntiin jo yli 20 vuoden ajan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Suunnitelmien aikana kuntaan tehdään ongelma-analyysi muun muassa onnettomuuksien avulla. Osassa kuntia onnettomuustilanne käydään läpi näiden suunnitelmien aikana eli keskimäärin noin 8-10 vuoden välein. Liikenneonnettomuuskustannuksista kunnat maksavat ison osan muun muassa uhrien hoitokustannuksina. Tieliikenteen kuolemista noin neljäsosa ja henkilövahinko-onnettomuuksista noin puolet tapahtuu taajamissa. Kuntien panostus liikenneturvallisuustyöhön on siksi merkittävä ja tietous onnettomuuksista on tärkeää ennaltaehkäisevässä työssä. Kuntaliitto lähettää Tilastokeskuksen onnettomuusmateriaalia suurimmille kunnille säännöllisesti. Myös LVK toimittaa tietoja kunnille pyynnöstä. Sairaaloilta ja terveyskeskuksilta tietoja olisi myös saatavilla, mutta järjestelmä niiden keräämiseksi puuttuu. /aivoriihitilaisuus/ 2.3 Terveystoimen onnettomuustiedot Yleistä Sairaalat ja terveyskeskukset ylläpitävät omia potilastietokantoja. Sairaaloiden ja terveyskeskusten keräämät tiedot on kuitenkin tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoa varten, joten niitä ei ole pystytty hyödyntämään esimerkiksi liikenneturvallisuustyössä. Terveydenhuollon tilastoilla voitaisiin kuitenkin täydentää virallista liikenne-

18 18 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi onnettomuusaineistoa. Niihin on koottu muiden tilastojen ulkopuolelle jäävää tietoa, kuten loukkaantumisista kevyessä liikenteessä. Tällä hetkellä terveystoimen alalla on käytössä Hilmo-niminen tietokanta. Tietokanta pitää sisällään tiedon, minkä vuoksi potilasta on hoidettu (diagnoosin) sekä mitä toimenpiteitä potilaalle on tehty. Tietokantojen perustana on hoitoilmoitusjärjestelmä, johon sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja asumispalveluyksiköt ilmoittavat vuosittain hoitojaksot sekä päiväkirurgiset toimenpiteet. Tietokannat on tarkoitettu eriasteiseen alustavaan sosiaali- ja terveydenhuollon ilmiöiden selvittelyyn Pohjois-Kymenlaakson tapaturmahanke START Kehityshankkeessa Pohjois-Kymenlaakson tapaturmahanke START tarkoituksena on parantaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastointia ja seurantaa, mikä on ollut puutteellista. STARThankkeessa on tarkoitus kehittää väline tapaturmien tietojen keräämiseen (kenelle, miten, milloin ja missä tapaturmat sattuvat ja kuinka ehkäisytoimenpiteet vaikuttavat). START-hankkeen nimettyjä tavoitteita ovat: - rakentaa informaatioteknologinen tietojärjestelmä tapaturmatiedon keräystä ja raportointia varten, mikä mahdollistaa tiedon perusteella tehtyjen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin ja on työ- ja johtamisväline - luoda Pohjois-Kymenlaaksosta koko maan tapaturmareferenssi = tapaturma-anturikeskus START- hankkeesta saatavien kokemusten perusteella tullaan luomaan tietojärjestelmä, joka tuottaa tietoa päättäjille, hallintoviranomaisille, esimiehille, hoito- ja palveluyksiköille, päiväkodeille ja kouluille sekä väestölle alueella sattuneista tapaturmista. Tietojärjestelmä on myös väline suunnitelmalliseen tapaturmien ehkäisyyn. START- hankkeessa ovat toistaiseksi mukana seuraavat kunnat ja kaupungit: Kouvolan kaupunki, Valkealan kunta ja Kuusankosken kaupunki, jatkossa myös Anjalankosken kaupunki ja Jaalan kunta. Kuusankosken aluesairaalassa, joka vastaa Pohjois- Kymenlaakson erikoissairaanhoidosta (vastuualue: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, väestöpohja noin asukasta) tilastoidaan erikoissairaanhoitoon tulevien tapaturmien ensikäynnit. Kouvolan seudun terveyskeskuksessa (väestöpohja lähtien noin asukasta), joka vastaa hankealueen perusterveydenhuollosta, tilastoidaan terveyskeskuk-

19 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 19 seen tulevien tapaturmien ensikäynnit. Hammastapaturmien ensikäynnit tilastoidaan Kouvolan seudun terveyskeskuksen hammashuollossa. Tapaturmien tilastoinnissa käytetään kansainvälistä ICD-10 luokitusta. Liikennetapaturmien tietopohjaan suunnitellaan karttapohjatiedon käyttöönottoa siinä vaiheessa, kun koko Pohjois- Kymenlaakso siirtyy yhteiseen potilastietojärjestelmään Kaapoon. Ohessa on kaaviokuva (kuva 2) START- hankkeen sisällöstä. Kuva 2. START- hanke. START- hankkeesta on saatu kokemuksia erikoissairaanhoidon tapaturmien ensikäynneistä Kuusankosken aluesairaalassa ajalta. Tapaturmien ensikäyntejä tilastoitiin yhteensä 2 437, joista liikennetapaturmia oli 237 eli noin 10 % kaikista tapaturmatapauksista. Lisäksi kaatumisten ryhmään (suurin ryhmä: n=1 326 eli noin 50 % kaikista tapaturmista) on todennäköisesti kirjattu myös erilaisilla väylillä sattuneita kaatumisia eli jalankulkijan tapaturmia. Seuraavassa on joitakin hyvin alustavia tuloksia liikennetapaturmista.

20 20 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Jalankulun ja pyöräilytapaturmat (n=94) (3,9%) ulkoisen syyn (V9.9 ja V01-V19) mukaan Muun maaliikenteen tapaturmat (n=143) (5,8%) ulkoisen syyn (V29-V99) mukaan V29=moottoripyörä V48=henkilöauto V59=pakettiauto V69=kuorma-auto V79=linja-auto V80=eläimellä liikkuvan tapaturma V81=juna V83=teollisuus- maatalous tai rakennusajoneuvo V87=määrittämätön V89=määrittämätön liikennetapaturma V99=määrittämätön kuljetustapaturma n V09.9=jalankulkijan tapaturma V01 = jalankulkijan pyöräilytapaturma V10 =pyöräilytapaturma jalankulkijan kanssa V14.2=pyöräilytapaturma moottoriajoneuvon kanssa V18= pyöräilytapaturma ilman toista osapuolta V19=määrittämätön pyöräilytapaturma n Hankkeesta saatuja tapaturmalukuja on verrattu virallisiin tiedossa oleviin pyöräilytapaturmissa loukkaantuneiden lukuihin. Viralliset luvut on saatu Liikenneturvalta. Liikenneturvan mukaan koko Kymenlaaksossa (Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa) oli 15 kk:n aikana ( ) kaikkien pyöräilyssä loukkaantuneiden lukumäärä 47. Kuusankosken aluesairaalan tilastoinnin mukaan pelkästään Pohjois-Kymenlaaksossa oli jo 10 kk aikana 87 pyöräilyssä loukkaantunutta (tässäkin siis vain erikoissairaanhoitoon tulleet) eli keskimäärin 8,7 pyöräilytapaturmaa /kk. Kuusankosken aluesairaalan tilaston perusteella voidaan laskea, että koko Kymenlaaksossa olisi todellisuudessa ollut 15 kk:n aikana (8,7x15x2) = 261 erikoissairaanhoitoa vaativaa pyöräilytapaturmaa. Laskennassa on oletettu, että saman väestöpohjan omaavassa Etelä- Kymenlaaksossa on sama pyöräilytapaturmafrekvenssi. Tämä luku on viisi kertaa suurempi kuin virallinen luku ja siitä puuttuvat vielä perusterveydenhuollossa hoidetut tapaukset. Tästä on johdettavissa olettamus, että viralliset luvut ovat varsin vaatimattomia ja että todelliset luvut eivät tule tietoon, ellei tapaturmia systemaattisesti ja etenevästi tilastoida. /9/11/12/24/31/32/ 2.4 Lainsäädäntö Tieliikennelaki Liikenneonnettomuustilastoinnin pohjalla on tieliikennelaki (267/1981), jonka 59 velvoittaa liikenneonnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän ilmoittamaan tapahtuneesta onnettomuudesta poliisil-

21 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 21 le. Tieliikennelaissa ei kuitenkaan säädetä liikenneonnettomuustilastoinnista. Tilastolaki Tilastolaki (280/2004) ohjaa tilastokeskuksen tilastojen laadintaa, mutta se ei velvoita/määrää Tilastokeskusta tekemään tieliikenneonnettomuustilastointia. Tilastolaissa on kohta, jossa Tilastokeskuksen tehtäväksi määritellään yhteiskunnan kannalta tärkeiden ilmiöiden tilastoiminen. Tilastokeskuksen tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suurin osa tiedoista saadaankin erilaisista rekistereistä. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Valtion viranomaisilla on yleinen tiedonantovelvollisuus hallussaan olevista tiedoista. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tilastojen perustiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain tunnistamattomassa muodossa sekä vain tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Poikkeuksena ovat yritysrekisterin tiedot sekä valtion ja kuntien viranomaisten toimintaa kuvaavat julkiset tiedot. /2/21/27/28/ Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta Edellä, kappaleessa 2.2.4, käsiteltiin sitä, että Suomessa tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinta on lakisääteistä, ja että tutkintaa kontrolloi liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta. LVK:n ylläpitämä onnettomuustietorekisteri perustuu siis lakiin tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (n:o 24/2001). Liikennevakuutuskeskuksen asetuksilla määritellyissä säännöissä mainitaan osallistumisesta liikenneturvallisuuden kehittämistä koskevaan työhön maassamme. Tämän myötä Liikennevakuutuskeskus kerää myös liikennevahinkotilastoa, joka perustuu liikennevakuutusyhtiöiden toimittamiin tiedostoihin. /2/21/27/28/ Muut lait, asetukset ja ohjeet Tieliikennelain ohella poliisilainsäädännössä viranomaisia ei juuri velvoiteta ylläpitämään liikenneonnettomuusrekistereitä, mutta poliisin tilastointia ohjaavat sisäasiainministeriön ohjeet. Tiehallinnon onnettomuustilasto ei myöskään ole lakisääteinen. /2/21/27/28/

22 22 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 3 Liikenneonnettomuuksien tilastointi eräissä maissa 3.1 Yleistä Tilastojen vertailussa eri maiden välillä tulee huomioida liikenneonnettomuustilastointiin vaikuttavia maakohtaisia ominaisuuksia. Erityisesti maan väestömäärä, ajoneuvojen laatu, tiepituudet ja tyypit, ja eri säädökset vaikuttavat tilastoiden vertailtavuuteen. Maiden erot tietojen rekisteröintimetodeissa ja määrityksissä vaikuttavat myös vertailtavuuteen. Kuolleiden määritys on kaikkein lähinnä toisiaan eri maissa. Loukkaantuneiden osalta erot ovat suurempia. Suomessa virallisessa tilastossa on vain yksi loukkaantumisen luokka, kun esim. Norjassa niitä on kolme. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa tiedot vammoista on sen sijaan luokiteltu kahteen luokkaan: lieviin ja vakaviin. Tutkijalautakuntaaineistosta koottavassa onnettomuustietorekisterissä käytetään vammautumisen luokittamisessa AIS-98 (Abbreviated Injury Scale), ISS (Injury Severity Score) ja ICD-10 (International Classification on Deseases) -järjestelmien mukaisia koodeja. 3.2 Ruotsi Liikenneonnettomuustilastoinnin kehitys Ruotsissa Ruotsin Göteborgissa on jo 20 vuoden ajan kerätty poliisitietojen lisäksi sairaaloilta saatuja onnettomuustietoja ja vuodesta 1994 lähtien jopa jalankulkijoiden liukastumiset on rekisteröity. Tätä menettelytapaa kutsutaan Göteborgin toimintamalliksi. Ruotsalaisten (muun muassa Vägverket eli paikallinen Tiehallinto) toiminnan seurauksena Göteborgin mallia on jatkojalostettu. Kehitysprosessin pohjalta muodostui STRADA-toimintamalli, joka on nykyään käytössä Ruotsin liikenneonnettomuustilastoinnissa. Ruotsissa Vägverketillä on sektorivastuu tieliikenteen liikenneturvallisuudesta ja he ovat olleet päävastuussa STRADA:n kehittämistyöstä. /13/30/34/

23 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi STRADA-toimintamallin kehitysvaiheet STRADA:n kehittämistyöt aloitettiin 1993 ja vuonna 1999 käynnistettiin järjestelmän pilotointi Skånen ja Uumajan alueella. STRADA otettiin käyttöön poliisiraportoinnin osalta koko maassa. Syyskuussa 2005 noin puolessa niistä sairaaloissa, joissa on tehohoitoa, onnettomuustietoja tallennetaan STRADA- järjestelmään. STRADA:n kehitysvaiheiden aikana selvitettiin, voidaanko sairaanhoidosta halutut tilastoitavat asiat liittää sairaanhoidon omiin tietojärjestelmiin. Tämä osoittautui kuitenkin liian hankalaksi, sillä Ruotsin sairaaloilla oli kaikilla hieman erilaiset tietojärjestelmät potilaiden tietojen tallentamiseen. Tämän takia sairaaloita varten kehitettiin oma STRADA-käyttöliittymä, johon sairaaloissa tallennetaan tarvittavat tiedot. Sairaalatietojen tallentamisen aloittaminen STRADA-järjestelmään oli hidas prosessi, sillä kaikissa sairaalapiireissä oli omat vastuuhenkilöt (länombudsman), jotka tekivät päätökset oman piirin asioista. Päätökset johtivat erilaisiin ratkaisuihin. Joissakin piireissä sairaala tilastoi tarvittavat tiedot omien resurssiensa puitteissa STRADA-järjestelmään. Joissakin piireissä taas Vägverket joutuu maksamaan terveyshuollolle siitä, että potilastiedot rekisteröidään järjestelmään. Kolmas ratkaisu on, että Vägverketin palkkaama henkilö tallentaa sairaalassa tiedot järjestelmään. Sen lisäksi joihinkin sairaaloihin Vägverket on joutunut ostamaan ATK-laitteiston. Salassapitoasiat olivat tiukan keskustelun alla työn alkuvaiheessa. Asia ratkaistiin siten, että salassa pidettävät tiedot, kuten sosiaaliturvatunnus suojataan (kryptataan) tiedon siirtovaiheessa. Lisäksi poliisin kanssa sovittiin, että selostusosioon ei kirjata tietoa, joka on liitettävissä suoraan henkilöihin (esimerkiksi nimi ja auton rekisterinumero). Käytännössä henkilöt, joilla on oikeus käyttää STRADA-järjestelmää, allekirjoittavat vaitiolositoumuksen henkilökohtaisesti. Tämä järjestelmä on toiminut hyvin. Sairaalatilastoinnin kustannuksia on seurattu Ruotsissa. Yhden uhrin tietojen rekisteröiminen sairaaloissa maksaa 150 kruunua (noin 15,6 euroa). Parhaillaan Ruotsissa keskustellaan valtakunnan tasolla siitä, olisiko jokin yhteneväinen valtakunnallinen ratkaisu löydettävissä kustannusten hoitamiseksi. STRADA:n kehittäminen jatkuu edelleen ja parhaillaan järjestelmään tehdään joitakin laadullisia parannuksia. /13/30/34/

24 24 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi STRADA-malli Kuva 3. Ruotsin STRADA-malli. STRADA:lla (kuva 3) käsitellään sekä poliisin että sairaaloiden liikenneonnettomuusraportteja. STRADA mahdollistaa tarkan onnettomuuden sijainnin määrittämisen digitaalisilla kartoilla ja eri tahojen onnettomuustietojen yhdistämisen eli tuottaa siis enemmän yhteneväistä dataa tutkittavaksi. STRADA:n tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan, jonne on pääsy useilla käyttäjillä (Vägverket:llä, sairaaloilla, tutkijoilla). STRADA:ssa on eri käyttöliittymät poliisille ja sairaaloille. Poliisin käyttöliittymässä määritetään onnettomuuden sijainti, jonka jälkeen määritetään onnettomuustietoja ajoneuvosta, polkupyöristä tai muista onnettomuuden osapuolista sekä onnettomuuden aikaan vallinneet sää- ja muut olosuhteet. Sairaaloiden käyttöliittymällä tietojen kerääminen tapahtuu siten, että sairaalassa tiedot kerätään suoraan tietokoneelle. Sairaanhoitaja kerää potilaalta tai omaisilta tiedot loukkaantuneista ruumiinosista sekä perustietoja onnettomuudesta tapahtumapaikan kartan avulla. Tietojen keräämiseen on riittävästi aikaa esimerkiksi potilaan odottaessa vuoroaan tutkimuksiin tai kokeisiin. Sairaanhoitaja ottaa vielä myöhemmin yhteyttä potilaan kotiin kysyäkseen potilaan kunnosta, myöhemmästä avuntarpeesta ja täydentääkseen sekä korjatakseen aiemmin kerättyjä tietoja ja sijoittaakseen onnettomuudet karttapohjalle, mikäli potilas osaa kertoa tarkan tapahtu-

25 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 25 mapaikan. Kerätyistä tiedoista ohjelma laskee onnettomuuden aiheuttamat kokonaiskustannukset. Onnettomuustietojen lisäksi järjestelmässä on käytettävissä katuja ja liikennettä kuvaavia tietoja, jolloin esimerkiksi tietyllä etäisyydellä koulusta sattuneiden liikenneonnettomuuksien analysointi on helpompaa. /13/30/34/ Tietoa sairaalatilastoon kirjatuista tapauksista Vuoden 2003 onnettomuuksia on pystytty ensimmäistä kertaa analysoimaan STRADA-järjestelmästä, sillä järjestelmä on ollut vuoden 2003 alusta käytössä kaikissa poliisipiireissä. Vuonna 2003 noin kolmannes sairaaloista kirjasi potilastietoja STRADA:aan. Vuonna 2003 rekisteröitiin yhteensä loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, joista vain poliisi rekisteröi 5970 (34 %), vain sairaalat 7221 (41 %) ja molemmat 4293 (25 %) alueilla, joissa sairaalat rekisteröivät onnettomuuksia Ruotsissa (34 sairaalaa) (kuva 4). Kuva 4. Eri tahojen kirjaamat onnettomuudet ja lukumäärien suhde. Sairaalatilastoista poimittua tietoa: loukkaantuneista 22 % on alle 18-vuotiaita, 49 % vuotiaita ja 30 % yli 45-vuotiaita (ei sisällä jalankulkijan kaatumisia) jalankulkijan kaatumisonnettomuuksissa 8 % on alle 18- vuotiaita, 20 % vuotiaita ja 71 % yli 45-vuotiaita 60 % loukkaantuu kesällä (touko lokakuussa, ei sisällä jalankulkijan kaatumisia) 70 % jalankulkijoiden kaatumisista tapahtuu talvella (marras huhtikuussa) loukkaantuneista 19 % loukkaantuu jalankulkijan kaatumisonnettomuuksissa ja saman verran pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksissa

26 26 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi loukkaantuneista yhteensä 54 % on kevyen liikenteen uhreja noin puolet liikenneonnettomuudessa kuolleista tuodaan sairaalaan. /13/30/34/ 3.3 Norja Norjan liikenneonnettomuuksien tilastointi tapahtuu lähes Suomen käytännön mukaisesti (kuva 5). Poliisi rekisteröi onnettomuudet ja lähettää tiedot Norjan Tiehallinnolle (Statens vegvesen) sekä Norjan Tilastokeskukselle (Statistisk sentralbyrå), ja Tiehallinto taas jatkojalostaa poliisilta sekä Tilastokeskukselta saamiaan tietoja. Tieviranomaiset tarkistavat kaikki poliisiraportit (yleensä tieviranomaiset saavat Norjassa kopion sairaalan potilaskertomuksesta, jonka avulla täsmennetään poliisin tietoja muun muassa loukkaantumisasteesta). Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet jaotellaan vakavuuden mukaan lievästi, vakavasti ja erittäin vakavasti loukkaantuneisiin. Jaottelu perustuu nykyisin poliisin kirjaamiin tietoihin, joissa on ollut epätarkkuuksia. Eri tutkimukset osoittavat, että tilastojen mukainen loukkaantumisluku ei sisällä läheskään kaikkia henkilövahinko-onnettomuuksia. Myös tilastoinnin kattavuus vaihtelee liikkujatyypeittäin. Tällä hetkellä Norjan liikenneonnettomuustilastointia ollaan kehittämässä, jotta sairaalatilastoja voitaisiin paremmin hyödyntää liikenneonnettomuustilastoinnissa. Norjan sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat vuonna 2003 käynnistäneet projektin, jossa tavoitteena on tapaturmatilastojen kehittäminen. Norjan Tiehallinto on mukana projektiryhmässä ja maksaa osan kehittämiskuluista varmistaakseen sen, että tiedot palvelevat heitä tulevaisuudessa. Järjestelmän kehittäminen on sellaisessa vaiheessa, että syyskuussa 2005 on käynnistetty pilottiprojekti Trondheimissa. Pilottiprojektin jälkeen Norjassa arvioidaan järjestelmän hyödyntämistä liikenneonnettomuustilastoinnissa tulevaisuudessa. Järjestelmää suunniteltaessa on lähdetty perusajatuksesta, ettei mitään turhaa tilastoida. Siksi järjestelmä muodostuu erilaisista tasoista. Aluksi järjestelmään syötetään minimimäärä yleistä tietoa, joka koskee kaikkia tapaturmia. Sen jälkeen tietoa täsmennetään juuri kyseessä olevasta tapaturmatyypistä (esimerkiksi liikenne- tai urheilutapaturma). Järjestelmän rinnalla on karttaliittymä. Sairaalahenkilöstö hakee potilaan kertomuksen mukaisen tapahtumapaikan karttaliittymän

27 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 27 avulla, minkä x- ja y-koordinaatit siirretään tapaturmarekisteriin. /10/26/33/ Kuva 5. STRAKS 3.4 Alankomaat BRON-tietokanta AVV (Ministry of Transport, Public Work and Water Management; Liikenne-, infra- ja vesiministeriö) on siirtynyt käyttämään BRON - järjestelmää (Bestand geregistreerde Ongevallen Nederland, Alan-

28 28 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi komaissa rekisteröityjen onnettomuuksien tietokanta). Tällä hetkellä vuoden 2004 tiedot sisältävät onnettomuudet, joissa on kirjattu vain loukkaantuneita tai kuolemantapauksia. Tietokannan, joka sisältää edellisten tietojen lisäksi tiedot lieviin loukkaantumisiin johtaneista onnettomuuksista tai aineellisista vahingoista, odotetaan valmistuvan huhtikuuhun 2006 mennessä. BRON on kehitetty vaaranpaikkojen ja -tilanteiden selvittämiseen ja tutkimiseen, toimintaperiaatteiden kehittämiseen, liikenneturvallisuusjärjestelyiden vaikutusten määrittämiseen sekä tutkimukseen. AVV teettää tällä hetkellä vanhan onnettomuudet ja tieverkko -tietokannan muuntamista uuteen BRON-formaattiin ja muunnoksen odotetaan valmistuvan vuoden 2005 aikana. BRON:sta ei ole vielä tällä hetkellä kovinkaan paljon tietoa saatavilla. Onnettomuudet ja tieverkko -tietokanta sisältää kaksi osaa. Onnettomuustietokanta sisältää tietoja onnettomuudesta (sijainti, olosuhteet, tavat, osalliset, kuljettajatieto, uhrit). Toinen osa on digitaalinen tietokanta Alankomaiden tieverkostosta. Kaikkia liikenneonnettomuuksia ei kuitenkaan ole rekisteröity onnettomuudet ja tieverkko -tietokantaan. Rekisteröinnin puutteet johtuvat osin siitä, ettei poliisille ole ilmoitettu onnettomuudesta, tai poliisi ei ole rekisteröinyt ja raportoinut eteenpäin kaikkia ilmoitettuja onnettomuuksia. Todelliset onnettomuusmäärät voidaan laskea vertaamalla tietokannan tiedoista saatavien uhrien lukumäärää muihin rekistereihin. Todelliset lukumäärät, jotka sisältävät liikennekuolemat, loukkaantumiset, hätätilanteet ja lievät loukkaantumiset, julkaistaan vuosittain. /15/ ViaStat-Online -ohjelmisto Via Traffic Care -yritys on tehnyt Alankomaissa 15 vuoden ajan kehitystyötä ViaStat-Online nimisen ohjelmiston kehittämiseksi. ViaStat-Online on liikenneturvallisuustoimijoille suunnattu ohjelmistotuote liikenneturvallisuustilanteen ja -ongelmien tarkasteluun. Ohjelmistolla käsitellään onnettomuustietoja, johon voidaan yhdistää myös tietoja tien ominaisuuksista. Lisäksi ohjelmisto käyttää digitaalista tieverkkoaineistoa, jolloin onnettomuudet voidaan paikantaa kartalle. Onnettomuustietoja on mahdollista linkittää myös ajoneuvorekisterin, sairaalatilastoiden jne. kanssa ja näitä tietoja on mahdollista esittää yhdessä onnettomuustietojen kanssa samalla kartalla. /23/

29 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi OECD ja EU IRTAD tietokanta OECD:n tieliikenne- ja liikenneonnettomuustietokanta IRTAD (International Road Traffic and Accident Database) sisältää aikasarjatietoja väestöstä, ajoneuvoista, tieverkosta, suoritteista ja onnettomuuksista sekä niiden uhreista OECD-maissa. Suomen tiedot ovat tietokannassa mukana ja Suomi on liittynyt tietokannan käyttäjäksi vuoden 1992 alussa (pääkäyttäjänä Tiehallinto). /1/ CARE (Community Road Accident Database) - tietokanta Vuodesta 1984 lähtien koko EU:n laajuisesti on tehty useita arvioita tieliikenneonnettomuuksien vähentämisestä. Arvioiden pohjalta EU:n neuvosto päätti koko EU:n laajuisen tieliikenneonnettomuustietokannan perustamisesta. Tällä hetkellä koko EU:n alueella on yhteinen CARE (Community Road Accident Database) -tietokanta loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Muista kansainvälisistä tietokannoista poiketen CARE sisältää runsaasti yksityiskohtaista tietoa. CARE-tietokannan tarkoituksena on tuottaa työkalu, joka helpottaa Euroopan teiden liikenneturvallisuusongelmien identifiointia, laajuuden määrittämistä, liikenneturvallisuusmittareiden tehokkuuksien arviointia, tiettyjen toimenpiteiden merkityksen määrittämistä sekä tiedonvaihtoa liikenneturvallisuuden toimintakentällä. Kansalliset tiedot viedään sellaisenaan CARE-tietokantaan. Vieminen toteutetaan siten, että tietojen alkuperäiset kansalliset ryhmittelyt ja määrittelyt säilyvät ja ainoastaan luottamukselliset tiedot on poistettu. CARE-tietokannan onnettomuustietojen yhtenäistäminen ja itse tietokannan kehittäminen ovat tällä hetkellä työn alla. CARE-tietokannasta tehdään vuosittainen tilastoraportti, josta on nähtävillä tällä hetkellä 14 EU:n jäsenmaan (muun muassa Saksa ja uudet EU -maat eivät ole mukana) tieliikenneonnettomuuksien perustiedot. Vuoden 2004 raportin tiedot ovat ajanjaksolta /3/

30 30 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 4 Ongelmat ja tarpeet 4.1 Ongelmien määritteleminen Sähköpostikysely Tilastointiin liittyvien ongelmien ja tarpeiden määrittelemistä varten toteutettiin tämän selvityksen osana sähköpostikysely, jonka avulla kerättiin liikenneonnettomuustilastojen käyttäjien huomioimia tilastointiin liittyviä ongelmia. Kysely lähetettiin toukokuussa 2005 erilaisiin liikenneonnettomuustilastojen kanssa työskenteleviin organisaatioihin (yhteensä 59 henkilölle). Vastaukset jakaantuivat organisaatioittain seuraavasti. Tiehallinto 5 Kaupungit ja kunnat 11 LVK/VALT 6 Tilastokeskus 3 Lääninhallitukset 5 Yliopistot ja korkeakoulut 3 SM 1 Poliisi 1 Liikenneturva 2 Konsulttitoimistot 10 Erilaisia liikenneonnettomuustilastoja käytetään hyvin monipuolisesti. Eniten käytetään Tilastokeskuksesta saatavia onnettomuustilastoja sekä Liikenneturvan onnettomuustilastoja. Myös Tiehallinnon onnettomuusrekisteri, vakuutusyhtiöiden vahinkoilmoituksiin perustuvat tilastot ja tutkijalautakunta-aineistosta laadittava onnettomuustietorekisteri ovat käytettyjä. Edellisten lisäksi käytetään myös muita liikenneonnettomuustilastoja kuten kaupunkien ja kuntien tilastoja sekä poliisin PATJA (aik. RIKI) -aineistoa. Eniten käytetään nykyään sähköisessä muodossa saatavia aineistoja sekä painettuja tilastoja. Näiden lisäksi käytetään mm. poliisin rikostutkintalomakkeita ja tutkijalautakuntien tutkintakansioita. Useimmiten tilastoja hankitaan sähköisesti joko internetistä tai sähköpostilla, tai niitä saadaan jostain säännöllisesti esimerkiksi sopimuksiin perustuen. Automaattisesti tietoja saadaan yleisimmin Tilastokeskukselta, Tiehallinnolta ja poliisilta sekä lisäksi jonkin verran LVK:lta, Kuntaliitosta (välittää Tilastokeskuksen aineistoa kunnille) ja Helsingin kaupungilta. Lisäksi tietoja hankitaan puhelimitse. Muita tiedonhankintakanavia edellisten lisäksi ovat muun muassa organisaatioiden omat onnettomuustilastot.

31 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 31 Liikenneonnettomuustilastoja hyödynnetään eniten liikenneturvallisuustyössä. Niitä käytetään myös muiden tilastojen valmistelussa, tutkimustyössä ja liikennesuunnittelussa sekä lisäksi opetuksessa ja tiedotuksessa. Tilastot koetaan omassa työssä yleensä joko tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Suuri osa tilastojen käyttäjistä tarvitsee tilastoja vähintään viikoittain. Kyselyssä tuotiin esille seuraavia ongelma-alueita ja vastaavasti hyviä puolia. PUUTTEET JA ONGELMAT Tilastojen sisältö: Tiedot eivät aina ole luotettavia. Eri tilastojen tietojen vertaileminen on vaikeaa/ongelmallista. Eri tilastojen tietojen yhdistäminen on hankalaa. Tilastoinnin käsitteistö koetaan kirjavaksi. Tilastot ovat vaikeaselkoisia. Tilastojen tiedoissa on puutetta (mm. onnettomuuksien vakavuus ja liukastumisonnettomuudet puuttuvat). Kuvaava tieto puuttu numeerisen tiedon rinnalta. Dokumentointi: Dokumentointi on vaihtelevaa. Tietoja kirjataan puutteellisesti. Tietojen paikantaminen on puutteellista. Koordinaattitiedot puuttuvat. Tietojen hankkiminen: Tietoja on saatavilla sekavasti monista eri paikoista. Iinternet-mahdollisuuksia hyödynnetään vähän. Vuotuinen tilastointi valmistuu myöhään. HYVÄT PUOLET Liikenneturvallisuuden tutkiminen: Liikenneturvallisuuden selkeä kokonaiskuva on hahmotettavissa vähällä vaivalla. Tietoja on saatavilla pitkältä aikaväliltä. Liikenneturvallisuuden kehityksen tutkiminen on helppoa. Onnettomuuskasaumien tutkiminen on helppoa. Aineistot: Aineistot ovat kattavia ja luotettavia. Muutakin kuin numeerista tietoa on saatavilla. Tietojen hankkiminen: Tiedot ovat monipuolisia ja nopeasti saatavilla. Liikenneonnettomuustietoja yhdistellään (esim. tutkimustarpeisiin) erityisesti seuraaviin tietoihin: TIETOJEN YHDISTELEMINEN paikkatietoon/karttatietoon tie- ja katurekisteritietoihin ym. tiestön mittausaineistoihin tutkijalautakuntatietoihin vakuutusyhtiöiden tietoihin poliisilta saataviin tietoihin väestötietoihin (väestörekisteri) ajosuoritetietoihin

32 32 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tärkeänä pidetään edellä olevan listan lisäksi tietojen yhdistelemistä erityisesti onnettomuuksien taustatietoihin, hankekohtaisesti valittuihin henkilötietoihin, asukastietoihin, ajoneuvorekisteritietoihin, ajokorttitietoihin sekä tai työpaikka- ja palvelutietoihin. YHTEENSOPIVUUS Tietojen yhteensopivuus muidenkin kuin pelkkien onnettomuustilastojen kanssa on hyödyllistä. Mahdollisuus ainestojen linkittämiseen tuo etuja. Sairaala-aineistojen yhdistämistä liikenneonnettomuustilastoihin toivotaan! Seuraavassa on esitelty kyselyssä esille tulleita tilastojen kehittämismahdollisuuksia. KEHITTÄMISIDEOITA JA MAHDOLLISUUKSIA Onnettomuustietojen paikantamista tulee kehittää. Tietojen yhdistäminen yhteen rekisteriin on toivottavaa. Tilastojen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen on toivottavaa. Tiedottaminen tietojen saatavuudesta on toivottavaa. Tietojen jakamista internetin välityksellä (esim. internet-tietokanta) tulee kehittää. Kevyen liikenteen onnettomuustilastointia tulee kehittää. Sairaalatiedot tulee saada suunnittelutyöhön. Onnettomuustiedot tulee kytkeä paikkatietoon Aivoriihitilaisuus Ongelmien ja kehittämistarpeiden määrittelemiseksi LVM järjesti kesäkuussa 2005 aivoriihitilaisuuden, johon oli kutsuttu eri liikenneonnettomuustilastoiden kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tiehallinto järjesti samantyyppisen tilaisuuden noin puolitoista vuotta sitten. Liikenneonnettomuustilastoinnin parantamiseksi ei kuitenkaan ole tilaisuuksien välillä tapahtunut paljoakaan. Aivoriihitilaisuuden yksi tavoite olikin parantaa onnettomuustilastojen kanssa toimivien henkilöiden verkostoitumista, sillä nykyään tilastoinnin kehittämistä kokoonnutaan puimaan liian harvoin. Tilaisuudessa sovittiin, että vähintään aivoriihen osallistuneet henkilöt kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa pohtimaan tilastoinnin kehittämistarpeita ja viemään kehitystyötä eteenpäin. Aivoriihitilaisuudessa tehtiin ryhmätöitä tilastoinnin ongelmien ja tulevaisuuden tavoitteiden ja ratkaisuiden määrittämiseksi. Aivoriiheen osallistuneet jaettiin kolmeen ryhmään, jotka käsittelivät seuraavia asioita. 1. lähtötietojen parempi laatu 2. tietokantojen hallinta 3. viestintä, tiedon jakaminen

33 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 33 Tavoitteet 1.LÄHTÖTIETOJEN PAREMPI LAATU A B C D Uhrien loukkaantumisen Onnettomuuksi- Kerätyn tiedon Tiedonvaihdon vakaen paikantami- kattavuuden tehostaminen eri vuusasteen määrittäminennen sen kehittämi- laajentaminen tilastoja pitävien mm. kevyen organisaatioiden selvittäminen liikenteen osalta välillä Kehittämisehdotukset Onnettomuuden vakavuuden määrittelyn täsmentäminen Tiedonkeruun kehittäminen Koordinaattipaikantamisen kehittäminen Vrt. kohta a, muut mahdolliset aineistot, kevyen liikenteen "tyypitys" Yhteistyön koordinointi Ylläpidettävien tilastojen vastuutus Työryhmän tai tutkimuksen Paikannuslaitehankinnat Erillisselvitys Säännöllinen yhteydenpito aloittaminen Koulutus Terveydenhuollolla veto- tiedonsiirto Automaattinen Askeleet tavoitteiden vastuu saavuttamiseksi Pilotointi Määrittely koskemaan kaikkia loukkaantumisia Standardit Vastuutahot Terveydenhuolto Poliisi LVM LVM Aikataulu Käynnistetty 1-3 vuoden Aloitettu Aloitettu syksyllä 2005 sisällä syksyllä 2005 syksyllä 2005

34 34 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 2.TIETOKANTOJEN HALLINTA A B Tavoitteet Yksi liikenneonnettomuustietokanta tai järjestelmä tulevai- Tietojen käytettävyyden tehostaminen (kustannuskysymys) suudessa Kehittämisehdotukset Selvitetään, millä edellytyksillä yhdistäminen olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista Toiminnan kannalta keskeisen tiedon laadun ja saatavuuden parantaminen Sitoutetaan yhteistyötahot tavoitteeseen Askeleet tavoitteiden saavuttamiseksi Vakiomuotoinen tiivis yhteistyö Työryhmien nimeäminen Toiminnan resurssoiminen Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Prosessin määrittäminen Vastuutahot LVM LVM Aikataulu Esim. 1/2 päivän kokoontuminen Esim. 1/2 päivän kokoontuminen puolivuosittain puolivuosittain 3.VIESTINTÄ, TIEDON JAKAMINEN Tavoite Kehittämisehdotus Askeleet tavoitteiden saavuttamiseksi Viestinnän koordinointi Tilastojen julkaisemisen parempi koordinoiminen (esim. julkaisemisen päivämäärien koordinoiminen tilastojen ylläpitäjien julkaisukalentereita auditoimalla, vastuutus yhteen paikkaan) Julkaisukalenterit esim. keskitetysti LVM:n kotisivuille (julkaisutiedot yhdistetään samaan rekisteriin) Vastuutaho Aikataulu LVM Liikenneonnettomuustilastoinnin kuukausitiedotteen taustaorganisaatiot (LVM, Tiehallinto, Tilastokeskus, Liikenneturva) kokoontuvat pohtimaan kehittämistarpeita tietyin väliajoin

35 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kehittämistarpeet ja tavoitteet Liikenneonnettomuustilastoinnin sisältö vaihtelee eri tilastojen ylläpitäjillä, mutta myös päällekkäistä työtä tehdään paljon. Esimerkiksi sekä Tiehallinto että Tilastokeskus täydentävät poliisilta saamiaan tietoja onnettomuuksien vakavuuksista ja tapahtumapaikoista. Voitaisiinko usealla taholla tehtävää päällekkäistä tilastointityötä vähentämällä siirtää rajallisia resursseja erityisesti onnettomuuksien analysoimiseen? Tilastot ovat tukiaineistona liikenneturvallisuustoimista päätettäessä ja niitä priorisoitaessa, joten termien sekoittuminen (esimerkiksi kuollut/ kuolemaan johtanut onnettomuus) ja vinoutuneet tilastot (esimerkiksi suuri osa pyöräilyonnettomuuksista puuttuu) voivat ohjata jopa toimenpiteiden vääriin painotuksiin. Tästä johtuen valituilla toimilla ei välttämättä ole saavutettu niin suurta vähennystä liikenteen uhrien määrissä, kuin mihin käytetyillä resursseilla olisi voitu päästä. Paikallisesti onnettomuustietojen systemaattinen rekisteröinti ja analysointi on järjestetty vain osassa suurista kaupungeista ja kunnista, mutta kuitenkin henkilövahinko-onnettomuuksista noin puolet tapahtuu kuntien hoitamilla väylillä. Suomessa liikenneonnettomuustilastoinnissa terveydenhuollon tietoja hyödynnetään hyvin vähän. Ongelmana ovat muun muassa terveydenhuollon henkilökunnan suuri työmäärä ja riittämättömät resurssit. Suomen virallisissa tilastoissa ei ole nykyään kattavaa tietoa kevyen liikenteen onnettomuuksista (vain osa tulee poliisin tietoon) eikä tietoja onnettomuuksista aiheutuneiden vammojen vakavuudesta (naarmujen paikkaaminen tai pysyvä invaliditeetti luokitellaan samaan kategoriaan). Tietoja jalankulkijoiden kaatumisten määristä ja näiden onnettomuuksien aiheuttamista kustannuksista ei ole valtakunnallisesti saatavilla, koska näitä ei liikenneonnettomuuden määritelmän ulkopuolelle jäävinä tilastoida. Liikenneonnettomuustilastojen tiedot koetaan osittain puutteellisiksi. Poliisi onkin uudistanut ja ottanut käyttöön uudet onnettomuuksien kirjaamisohjeet, joiden avulla puutteellisiin lähtötietoihin pyritään saamaan parannusta. Yksi suurimmista ongelmista on liikenneonnettomuuksien puutteelliset paikkatiedot ja koordinaattitiedot. Onnettomuustietoja on vaikeaa paikantaa jälkikäteen tarkasti, mikä taas saattaa aiheuttaa vääristymiä parantamistoimenpiteiden kohdistamisessa. Työn ohjausryhmä esitti lisäksi työn aikana käsiteltäviä

36 36 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi omasta mielestään tärkeitä liikenneonnettomuustilastoinnin puutteita, tavoitteita ja kehittämistarpeita. Tietokantojen hallinta Lähtötietojen parempi laatu Viestintä ja tiedon jakaminen Liikenneonnettomuuksien paikantamista tulee kehittää. Liikenneonnettomuustilastoinnissa alkulähde (poliisin onnettomuustietojen kirjaaminen) on tärkeä vaihe ja sen kehittämistarpeet tulee nostaa esille, on poliisi ottanut käyttöön uudet liikenneonnettomuuskirjaamisohjeet, mikä on jo osittain tuonut parannusta alkulähteen sisältöön. Poliisin tilastoimia muuttujia pidetään pääosin riittävinä Tiehallinnon ja kuntien tarpeeseen (jos kaikki tiedot kirjataan ylös), yleisten teiden ulkopuolella mm. ajoneuvon suunnan määrittelemisessä on vielä puutteita. Kuntien katuverkon ja yksityisteiden onnettomuustilastoinnin vastuutaho ja toimintatavat tulee määritellä. Kaikkien onnettomuustietojen tulee olla samassa rekisterissä. Onnettomuustietojen yhdistäminen muihin rekistereihin on tällä hetkellä työlästä ja kallista. Poliisi on tehostamassa tiedotustoimintaansa ja tarvitsee sitä varten jalostettua tietoa. Tilastoiden hyödyntämisessä on vielä puutteita (mm. tiedotus päätöksentekijöille). Onnettomuustietojen tulee olla helposti saatavilla kuntien tarpeisiin, palvelu ei kuitenkaan saisi olla kallista.

37 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 37 5 Kehittämisehdotukset ja jatkotyöskentely 5.1 Lähtötietojen parempi laatu Poliisin tietojärjestelmän kehittäminen Liikenneonnettomuustietojen luotettavuuden kannalta tärkeää on täsmällisten tietojen kerääminen onnettomuuspaikalta. Tämän asian kehittäminen on poliisin työtä, ja uuden POKE-järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa yhä tarkempien tietojen tallentamisen. Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että poliisilla on tarvittavat resurssit laitehankintaan, koulutukseen ja tietojen tallentamiseen. Poliisin käyttöön tulee myös saada digitaalinen karttaaineisto, joka auttaa onnettomuuksien paikantamisessa tie- ja katuverkolla. Tienpitäjälle onnettomuuspaikan tarkka sijainti on tärkeää ja poliisin ajoneuvoihin parhaillaan asennettava POKEjärjestelmä, johon sisältyy GPS-paikannin, mahdollistaa x- ja y- koordinaattien avulla paikantamisen automaattisesti. Poliisin käyttöön tuleva piirto-ohjelma mahdollistaa onnettomuuspaikkojen tarkemman kuvaamisen (esimerkiksi millä kaistalla onnettomuusauto oli liittymäalueella). Sairaalatilastoinnin kehittäminen Uhrien loukkaantumisen vakavuuden selvittäminen on yksi tärkeä tekijä onnettomuuksien analysoimisessa. Siksi onnettomuuden vakavuuden määrittelyä olisi hyvä täsmentää tulevaisuudessa. Myös jalankulkijoiden tyypittely (rullaluistelija, rollaattorilla tai potkukelkalla liikkuva jne) ja kevyen liikenteen onnettomuuksien kattavuus (vain osa tulee poliisin tietoon) tarvitsevat kehittämistä. Loukkaantumisen vakavuuden määrittelemisessä sekä onnettomuuksien tyyppitietojen keräämisessä tarvitaan tietoa terveydenhuollosta. Ongelmana on kuitenkin terveydenhuollon sitouttaminen liikenneonnettomuustilastoinnissa tarvittavien tietojen tallentamiseen. Käynnissä olevaa terveyshuollon START-hanketta ja sen pilottituloksia kannattaa hyödyntää liikenneonnettomuustilastoin-

38 38 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi nin kehittämistyössä. START-hankkeen tarkoituksena on parantaa tapaturmien tilastointia ja seurantaa koko maassa. Terveyshuollon kautta on mahdollista saada tulevaisuudessa paremmat lähtöaineistot liikenneonnettomuusrekisteriä varten. Tätä varten tulee perustaa työryhmä, joka vie asiaa eteenpäin myös liikenneonnettomuustietojen osalta. Työryhmä muodostetaan Sosiaalija terveysministeriön, Kansanterveyslaitoksen, Tiehallinnon, LVM:n ja mahdollisesti Liikenneturvan tai Tilastokeskuksen edustajista. Eri tahojen yhteistyöhön panostaminen on tärkeää siksi, että liikenneonnettomuusuhrien vähentäminen on monen eri organisaation vastuulla. Tilastoinnin kehittämiseksi tulee luoda ratkaisu myös terveydenhuollon ja poliisin samaa onnettomuutta koskevien tietojen yhdistämiseksi. Muun muassa ruotsalaisen STRADA-tyyppisen toimintamallin avulla on mahdollista yhdistää samaa onnettomuutta koskevat eri lähteistä saadut tiedot, ja kaikki tapaukset voidaan raportoida edelleen jatkoanalysointia varten. STRADAtyyppisen toimintamalliratkaisun soveltamisessa tulee kuitenkin muistaa Suomen ja Ruotsin hallinnolliset erot vastuukysymyksissä eli mallia tulee kehittää enemmän Suomen tarpeisiin sopivaksi. Norja on parhaillaan suurin piirtein samassa tilastoinnin kehittämisvaiheessa kuin Suomi. Tosin Norjassa liikenneonnettomuustilastointia on kytketty enemmän kiinni sairaalatilastointiin, sillä Norjan tieviranomaiset saavat kopioita potilaskertomuksesta, joiden avulla he pystyvät täsmentämään poliisin tietoja muun muassa loukkaantumisasteesta. Tiedonvaihto Norjan tieviranomaisten kanssa on siis varmasti hyödyllistä. 5.2 Tietokantojen hallinta Vastuu onnettomuustietokantojen hallinnasta ja kehittämisestä Liikenne- ja viestintäministeriöllä on koordinointivastuu tieliikenteen koko turvallisuustyöstä ja myös liikenneonnettomuusrekisteröinnin ja -tilastoinnin kehittämisestä. Eri liikenneonnettomuustilastoja rekisteröivistä ja ylläpitävistä tahoista tulee muodostaa hankkeelle ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti pari kertaa vuodessa kehittämistyön aikana. Tietokannan kehittämistä varten voisi nimetä esimerkiksi työryhmiä, joiden vastuulla olisi eri osioiden valmisteleminen. Ohjausryhmä aloittaa tilastojen hallinnan kehittämistyön heti (sovittu aivoriihessä kesäkuussa 2005) ja ryhmässä otetaan kan-

39 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 39 taa tilastotietojen käytettävyyden tehostamiseen eli keskeisen tiedon tarkistamiseen sekä laadun ja saatavuuden parantamiseen. Onnettomuustietokantojen hallintaa ja kehittämistä voidaan järjestää seuraavasti: Vaihtoehto A nykyjärjestelmän kehittäminen Tiehallinto ottaa sektorivastuun onnettomuustietokantojen hallinnasta ja kehittämisestä. Tienpitäjällä tulee joka tapauksessa olla vastuu tietojen ylläpidosta siltä osin, kun se palvelee tienpitäjien intressiä. Nämä tiedot koskevat muun muassa osoite-, keli- ja liittymätyyppitietoja. Tällä hetkellä Tiehallinto tallentaa onnettomuusrekisteriinsä yleisten teiden onnettomuuksien lisäksi myös katujen, kaavateiden ja yksityisteiden onnettomuustiedot. Tiehallinnolla on jo nyt valmis ohjelmisto ja rutiinit liikenneonnettomuusrekisterin ylläpitoon, siksi olisi luonnollista, että Tiehallinto jatkaa tätä toimintaa. Tällä hetkellä Tiehallinto ostaa ulkopuoliselta tuottajalta yleisten teiden ja kolmen pilottikunnan onnettomuustietojen tarkistamis- ja paikantamistyön. Katu- ja yksityistieonnettomuuksien paikantaminen ja tietojen tarkistaminen aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia (tällä hetkellä noin /v), ja näiden kustannusten jakaminen eri tahojen välillä tulee selvittää. Tarkistustyö vähenee kuitenkin tulevaisuudessa, kun yksiselitteinen paikannustieto taltioidaan jo onnettomuuspaikalla. Tällä hetkellä kaupunkien ja kuntien liikenneonnettomuustilastointi vaihtelee riippuen siitä, mikä kaupunki tai kunta on kyseessä. Kaupunkien ja kuntien tilastoinnissa tarvittavat lähtötiedot tulevat joko suoraan poliisilta tai Tiehallinnon kautta. Tulevaisuudessa kannattaa Tiehallinnon ja kuntien kesken neuvotella, missä paikassa katujen, kaavateiden ja yksityisteiden onnettomuustiedot tarkistetaan, jotta päällekkäistyöltä vältytään. Suurimmissa kaupungeissa, jossa onnettomuuspaikkojen tarkkaan kohdentamiseen on tarvetta, lienee tarkoituksenmukaisinta, että kaupunki itse tarkistaa tiedot. Pienemmissä kunnissa, jossa onnettomuuspaikan tarkkuustaso ei ole niin merkittävä ja henkilöresursseista on puutetta, onnettomuustiedot kannattaa tarkistaa keskitetysti. Nykyjärjestelmässä, jossa on useita liikenneonnettomuustietokantoja, voidaan tehdä lukuisia pienempiä parannuksia. Kun sairaalatilastoja päästään paremmin hyödyntämään liikenneonnettomuustilastoinnissa, tulee nykyisten järjestelmien rakenteen soveltuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia tarkistaa.

40 40 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Vaihtoehto B onnettomuuspankki Onnettomuuspankki -mallissa tietokantaan viedään kaikki lähtöaineisto, joka yhdistetään yhdeksi tietokannaksi. Kaikki tilastojen tarvitsijat (mukaan lukien tienpitäjä ja Tilastokeskus) käyttävät pankkia onnettomuustietojen hankinnassa. Yhden tietokannan tai järjestelmän toimivuuden takaamiseksi kaikki tilastoinnin yhteistyötahot tulee sitouttaa tähän tavoitteeseen sekä sopia vastuusta ja työnjaosta. Onnettomuuspankkia voidaan ylläpitää viranomaisen organisaatiossa tai palvelu voidaan ostaa ulkopuoliselta taholta. Tässä vaihtoehdossa päällekkäistyö (esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Tiehallinnon tietokantojen ylläpito) poistuu. Eri viranomaisten tulee yhdessä rahoittaa onnettomuuspankin perustaminen ja ylläpito. Kuva 6. Ehdotus onnettomuuspankki- järjestelmästä Onnettomuuspankin eli yhden liikenneonnettomuustietokannan järjestelmä olisi hyvä asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi. Yhden tietokannan tai järjestelmän kehittämiselle ei ole laissa rajoitteita.

41 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Viestintä ja tiedon jakaminen Tiedotusvälineet Viestintää liikenneonnettomuustilastoinnista olisi syytä koordinoida paremmin. Esimerkiksi tilastojen julkaisemisen parempi koordinoiminen olisi toivottavaa, sillä nykyään tilastojen ylläpitäjät julkaisevat omia tietojaan riippumatta muiden ylläpitäjien julkaisupäivistä. Julkaisupäivämääriä voitaisiin koordinoida esimerkiksi siten, että julkaisukalenterit sijaitsisivat keskitetysti vaikkapa LVM:n verkkosivuilla, tai julkaisutiedot voisi yhdistää jopa LVM:n verkkosivuilla sijaitsevaan samaan rekisteriin. Päätöksentekijät Päätöksentekijöille olisi hyödyllistä tuottaa jatkojalostettua tietoa, sillä siitä koetaan olevan puutetta. Tilastojen ylläpitäjien olisikin mietittävä, miten tietojen jalostaminen ratkaistaan tulevaisuudessa. Huomiota on syytä kiinnittää siihen, millaista tietoa jaetaan päätöksentekijöille mihinkin aikaan. Onnettomuustietopalvelu kunnille ja muille tilastojen käyttäjille Kunnille tulee tarjota tulevaisuudessa liikenneonnettomuustilastopalvelua, koska suurimmalla osalla kunnista ei ole tietoa, taitoa tai resursseja omien tilastojen ylläpitämiseen. Tietojen tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla. Internetin tuomia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Tämän palvelun tuottaminen ei ole kovin haastava tehtävä, jos kaikki onnettomuustiedot ylläpidetään yhteisessä onnettomuusrekisterissä ja ne ovat paikkaan sidottuja. Digitaalisen kartta-aineiston avulla onnettomuuksien piirtäminen kartalle onnistuu myös kaduille ja kaavateillä kaikissa kunnissa.

42 42 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kuva 7. Esimerkki onnettomuuspalvelusta internetissä.

43 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 43 LÄHDELUETTELO 1. EU:n internet-sivut, CARE-database EU:n tieliikenneonnettomuuksien tietokanta ( ) 2. Finlex internet-sivut, Liikennevakuutuslaki /279: ( ) 3. IRTAD, IRTAD -internetsivusto, htm ( ) 4. Liikenneministeriö, LM Mietintöjä ja muistioita B12/2000, Liikenneonnettomuustilastoinnin kehittäminen Göteborgin toimintamallin mukaan ( ) 5. Liikenneturvan internet-sivut, Tieliikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa: ksien_tilastointi_suomessa.php ( ) 6. Liikennevakuutuskeskuksen internet-sivut, Tutkijalautakunnat: autta&hid= ( ) 7. Liikennevakuutuskeskuksen internet-sivut, Mikä on VALT?: 20on%20valt&hid= ( ) 8. Liikennevakuutuskeskuksen internet-sivut, Liikennevakuutuskeskuksen organisaatio: aatio&hid= ( ) 9. Netti-Hilmo internet-sivut, Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokanta internetissä, ( ) 10. Statistik sentralbyrå Norge, Norjan liikenneonnettomuustilastointi, Om statistikken ( ) 11. START-hanke, esittelykalvot 2005: Alustavaa ja suuntaa antavaa tapaturmatietoa erikoissairaanhoitoon Kuusankosken aluesairaalaan tulleista liikennetapaturmista ajalta (10 kuukautta), Ilona Nurmi-Lüthje, projektipäällikkö 12. START-hanke, esittelykalvot 2005: Kaatumistapaturmat vanhusten hoidon laadun mittarina, Ilona Nurmi, FT, Projektipäällikkö, Pohjois-Kymenlaakson tapaturmahanke START

44 44 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi ( ). 13. STRADA Swedish Traffic Accident Data Acquisition, Vägverket, Version , Uppdaterad Suomen säädöskokoelma 2004 nro , Helsinki, 2004: ( ) 15. SWOV (Institute for road safety research) Alankomaat, internet-sivut, Tieliikenneonnettomuusrekisteri BRON Lähde: k/z_data/inhoud/data_7.htm ( ) 16. Tiehallinto, Tiestö- ja liikennetietopalvelut, Onnettomuustietojen käsittely, tarjouspyyntö, Tielaitos, Tutkimus liikenneonnettomuusrekistereiden edustavuudesta ja peittävyydestä, Tielaitoksen selvityksiä, Tielaitoksen selvityksiä, ISSN ; 38/2000, Helsinki Tilastokeskuksen internet-sivut, Tilastolaki: ( ) 19. Tilastokeskus, Tieliikenneonnettomuudet 2004 julkaisu, ISBN , Helsinki Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2003, ISBN , tilasto2003.pdf ( ) Sähköpostit: 21. Timo Ajaste, poliisi, Sven-Olof Hassel, , Dimitri Nadorp, Via Traffic Care, Marja Niemi, Stakes, Pekka Nurhonen, poliisi, Per Ola Roald, Statens Vegvesen, Saara Toivonen, Tiehallinto, Ville Vertanen, Tilastokeskus, , , Puhelinhaastattelut: 29. Sven-Olof Hassel, Claes Johansson, SWECO, Sverige, Anne Lounamaa, Kansanterveyslaitos, Ilona Nurmi-Lüthje, START-projetin vetäjä, Per Ola Roald, Statens vegvesen, Norja, Bengt Sjöö, Vägverket, Sverige,

45 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi 45 LIITTEET 1. START-esite 2. Sähköpostikyselymuistio 3. Aivoriihimuistio

46 46 LINTU 8/2005 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Liite 1: START-esite