HIEKKAA RATTAISSA Tienpidon niukka rahoitus Uudenmaan kehityksen jarruna

Transkriptio

1 HIEKKAA RATTAISSA Tienpidon niukka rahoitus Uudenmaan kehityksen jarruna

2 Perustienpidon määrärahoilla kustannetaan mm. tiestön hoito ja ylläpito sekä liikenneympäristön parantaminen. Niin kutsutut isot investoinnit, esimerkiksi Hakamäentie ja valtatie 1 (E18) välillä Muurla Lohja, eivät sisälly perustienpitoon. Uudenmaan tiepiirissä perustienpidon rahoitus on pudonnut alle lamavuosien tason, vaikka liikenteen määrä ja bruttokansantuote ovat kasvaneet huomattavasti noista ajoista. Rahat on saatu riittämään lykkäämällä liikeneympäristön parantamisinvestointeja, sillä tiestön päivittäisestä hoidosta tai peruskorjauksista ei ole haluttu tinkiä. Mitä liikenneympäristön parantamishankkeet ovat? Parantamishankkeet ovat syntyneet alueen tarpeista. Perustienpitoon kuuluvat liikenneympäristön parantamishankkeet ovat suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutukset ovat merkittäviä etenkin paikallisesti. Hankkeiden lukumäärä on suuri ja ne sijoittuvat ympäri tiepiirin aluetta, joten yhteenlaskettuna niiden vaikutukset koskettavat suurta osaa alueen väestöstä. Liikenneympäristön parantamisinvestoinneilla ei ratkota liikkumisen suuria päälinjoja, vaan vaikutetaan ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiseen: työmatkoihin, koulumatkojen turvallisuuteen, teiden valaistukseen, liittymien toimivuuteen ja niin edelleen. Kuntien maankäytön suunnittelun kannalta tärkeimpiä liikenneympäristön parantamishankkeita ovat ohikulkutiet sekä elinkeinoelämää palvelevat uudet yhteydet. Pieniä ja paikallisesti vaikuttavia hankkeita on vaikea vertailla keskenään. Asian selkeyttämiseksi hankkeet on jaettu koreihin hankkeen tyypin mukaan. Kullekin korille on määritelty priorisointikriteerit, joiden perusteella hankkeet voidaan panna tärkeysjärjestykseen korin sisällä. Yksi merkittävimmistä priorisointiperusteista on hankkeen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Keväällä 2006 hankekoreissa oli kaikkiaan 854 rahoitusta odottavaa hanketta, joiden kustannukset olivat yhteensä 911 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti ja kustannuksiltaan suurin hankekori oli kevyen liikenteen järjestelyt. Uudenmaan tiepiirin hankekorit, perustienpidon hankkeiden määrä ja kustannukset Tällä hetkellä liikenneympäristön parantamisinvestointeja on odottamassa sellainen määrä, että nykyisellä rahoitusvauhdilla ne saataisiin toteutettua noin 130 vuodessa. Muun kehityksen perässä laahaavat liikenneympäristön parannukset hankaloittavat asukkaiden arkea ja elinkeinoelämän toimintaa. 2

3 Hankkeiden toteuttamistahti on liian hidas Uudenmaan tiepiirin perustienpidon määrärahat riittävät nyt noin 10 pienehkön hankkeen käynnistämiseen vuosittain. Tämä on prosentti toteuttamista odottavien hankkeiden kokonaismäärästä. Tällä toteuttamisvauhdilla kaikkien nyt hankekoreissa olevien hankkeiden toteuttaminen kestäisi 130 vuotta. Hankkeita tulee koreihin kuitenkin koko ajan lisää. Kun väestö ja liikkumisen määrä kasvavat ja maankäyttö ja tavaraliikenne lisääntyvät, uudet kohteet muuttuvat kriittisiksi liikennejärjestelmän toimivuuden ja asukkaiden elinolojen kannalta. Hankkeita lisätään koreihin sekä tienpidon suunnittelussa esiin tulevien tarpeiden että paikallisten sidosryhmien esitysten perusteella. Jokaisen hanke-esityksen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan erikseen, eikä koreihin hyväksytä huonosti perusteltuja hankkeita. Vuosina koreissa olevien hankkeiden määrä kasvoi 27 % eli 181 kappaleella. Mikäli hankkeiden määrän kasvu jatkuu tasaisena, on niitä vuonna 2025 yli kolminkertainen määrä vuoteen 2005 verrattuna. Priorisointiperiaatteet nostavat osan uusista hankkeista vanhojen hankkeiden ohi toteuttamisjärjestyksessä. Listan häntäpäässä olevat hankkeet voivat jäädä näin toteuttamatta kokonaan, ellei rahoitus merkittävästi lisäänny. Perustienpidon rahoitus polkee paikoillaan. Suomessa koko tienpidon vuotuinen rahoitus on vähentynyt 1980-luvun alusta noin 400 miljoonaa euroa eli kolmanneksen. Selvimmin on pienentynyt liikenneympäristön parantamishankkeiden osuus. Lamavuosien aikana säästäminen oli ymmärrettävää leikkauksethan koskivat lähes kaikkia elämisen alueita. Nyt talous on kuitenkin toipunut ja liikennesuoritteen kasvu on samansuuntainen bruttokansantuotteen kehityksen kanssa. Vuosina liikennesuorite kasvoi Uudenmaan tiepiirin alueella lähes 35 prosenttia ja bruttokansantuote liki 70 prosenttia. Perustienpidon rahoitus on pysytellyt tämän ajan lähellä 1990-luvun alun tasoa tai sen alapuolella. Koska yhä suurempi osa tiepiirin budjetista kuluu tieverkon hoitoon ja ylläpitoon, jää liikenneympäristön parantamiseen aina vain vähemmän rahaa. Viime vuosina on otettu käyttöön ns. teemahankekonsepti, jossa pienistä investoinneista on koottu samaa tavoitetta tukevia paketteja. Uudellamaalla rahoitusta ovat saaneet mm. teemat kasvavien alueiden kehityksen tukeminen ja koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa. Teemahankkeisiin käytetään nykyisin perusväylänpidon rahoitusta. Epätietoisuus hankkeiden toteuttamisesta haittaa ihmisten elämää ja alueellista kehitystä. Paikallisen kehityksen ja ihmisten elinolosuhteiden kannalta tilanne on ikävä. Kuntien kaavoituksessa on pakko sopeuttaa suunnittelu esimerkiksi ohikulkuteiden toteutukseen, mutta itse asiassa kenelläkään ei ole tietoa siitä, milloin tiet rakennetaan. Niinpä kuntaa on kehitettävä ristiriitaisessa tilanteessa, jossa raskas ohikulkuliikenne jyrää keskustan läpi, mutta toimintojen sijoittelu perustuu jo oletukseen pienemmistä liikennemääristä. Asuinalueille muutetaan tietoisina suunnitelluista kevyen liikenteen väylistä, tulevista melusuojaustoimenpiteistä ja muista liikkumisympäristön parannuksista, mutta suunnitelmat eivät toteudu ja lapset joutuvat kulkemaan vaarallista koulutietä vuodesta toiseen. Vastaavasti elinkeinoelämä suunnittelee toimintojensa sijoittelua ja laajennuksia liikenteellisten olosuhteiden mukaan. Jos tarjolla on useita sijoittumisvaihtoehtoja, voiton vie se, jonka liikenneyhteyksien toimivuuteen yritys voi luottaa varmasti. Uudenmaan tiepiirin hankkeiden määrän ja kustannusten kasvuennuste Uudenmaan tiepiirin liikennesuorite ja liikenneympäristön parantamisinvestointien kehitys vuoden 2005 indeksitasossa * ennuste 3

4 Liikkuminen lisääntyy Yhteiskuntamme ja elinympäristömme muuttuvat jatkuvasti. Myös tienpidon on sopeuduttava toimintaympäristön muutoksiin. Vuoteen 2025 mennessä väestön määrä Uudenmaan tiepiirin alueella kasvaa reilulla hengellä, sillä muuttoliike suurille kaupunkiseuduille jatkuu. Uudenmaan tiepiiri palvelee näin jatkossakin kasvavaa tienkäyttäjien joukkoa. Myös yritystoiminnan kasvu sekä väestön elintason nousu alueella jatkuvat, mikä myös osaltaan lisää liikkumista. Ruuhkien arvioidaan yleistyvän etenkin kaupunkiseuduilla. Väestö ikääntyy ja iäkkäiden liikkujien määrä kasvaa voimakkaasti. Ikääntyneet liikkuvat yleensä muita ikäryhmiä vähemmän, mutta lähitulevaisuudessa eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien parempi terveys ja suurempi varallisuus tekevät heistä edeltäjiään aktiivisempia. Ikärakenteen muutos asettaa vaatimuksia erityisesti liikkumisympäristön turvallisuuden ja selkeyden kehittämiselle. Elinkeinoelämä arvostaa hyviä liikenneyhteyksiä. Palveluiden ja korkean jalostusasteen tuotannon osuuden arvioidaan nousevan. Tavaraliikenteen virrat muodostuvat suurelta osin jakelusta ja vientituotteiden kuljetuksista globaaleille markkinoille. Tiekuljetusten määrän on arvioitu kasvavan. Niiden turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan myös jatkossa. Öljyn hinnan arvioidaan nousevan jyrkästi, jolloin sen tehokkaampi käyttö ja vaihtoehtoisten polttoaineiden etsiminen tulevat ajankohtaisiksi. On vaikea arvioida tämän vaikutusta autoilun määrään kokonaisuutena, sillä toisaalta kansalaisten kasvavat tulot ja tekniikan kehittyminen kompensoivat öljyn hinnan nousua. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Liikenteen hallinnan ja kunnossapidon haasteena onkin monenlaisiin ääritilanteisiin varautuminen. Väestö Uudenmaan tiepiirin alueella ikäryhmittäin. (Lähde: Tilastokeskus, maaliskuu 2006) 4

5 Liikenneturvallisuus ja asukkaiden elinolot uhattuina Liikenneympäristön parannusten viivästymisestä aiheutuu paljon ongelmia. Vaikutuksia on tässä tarkasteltu vuoteen 2025 asti, johon mennessä parantamishankkeilla estettäisiin yhteensä 200 liikennekuolemaa ja loukkaantumista. Valtaosa eri hankekoreissa tällä hetkellä olevista liikenneympäristön parantamishankkeista vähentää onnettomuuksia ja henkilövahinkoja. Toteutettuina nämä hankkeet estäisivät joka vuosi ainakin kymmenen liikennekuolemaa sekä 85 loukkaantumista Uudenmaan tieliikenteessä. Vertailu on tehty tilanteeseen, jossa parantamishankkeita ei toteuteta lainkaan. Tehokkaimpia hankekoreja henkilövahinkojen vähentämiseksi ovat liikenneympäristön pehmentäminen, telematiikan kehittäminen sekä tievalaistuksen ja eritasoliittymien rakentaminen. Kustannuksiltaan tehokkaimpia hankkeita ovat niin sanotut muut liikenneturvallisuustoimet, esimerkiksi nopeusrajoitusten kameravalvonnan järjestäminen ja keskikaiteiden rakentaminen ohituskaistojen kohdalle. Toteuttamattomat tiehankkeet jarruttavat maankäyttöä. Maankäyttö- ja liikenneratkaisut ovat sidoksissa toisiinsa. Alueiden yksityiskohtaisesta kaavoituksesta ja asemakaavoitettujen alueiden liikenneratkaisujen toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat. Tiehallinto vastaa asemakaava-alueen ulkopuolisista väylistä. Liikenneympäristön parantamishankkeista ehkä merkittävimpiä yhdyskuntien kehityksen kannalta ovat ohikulkutiet, taajamatiet ja kevyen liikenteen väylät. Ne säätelevät yhdyskuntien läpi ja keskusten välillä kulkevan liikenteen laatua ja määrää sekä etenkin jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Uudellemaalle virtaa väkeä työpaikkojen houkuttelemina. Nurmijärvi on yksi pääkaupunkiseudun imussa vahvasti kasvavista kunnista, jonka liikenneongelmat ovat tyypillisiä monille muillekin kasvukunnille. Nurmijärven monikeskuksinen kuntarakenne edellyttää hyviä yhteyksiä taajamien välillä. Erityisesti kevyen liikenteen väyliä puuttuu, joten esimerkiksi lapset joutuvat kulkemaan kouluun muun liikenteen seassa. Uusilla asuinalueilla ihmiset odottavat, että liikkumisasiat tulisivat kuntoon ja ovat pettyneitä, kun mitään ei tapahdu. Tämä heikentää elinoloja ja varsinkin liikenneturvallisuutta. Myös liikenteen sujuvuus kärsii, kertoo Nurmijärven kaavoituspäällikkö Aarno Kononen. Uusilla asuinalueilla ihmiset odottavat, että liikennejärjestelyt saadaan nopeasti kuntoon, korostaa Nurmijärven kaavoituspäällikkö Aarno Kononen. Uusia asuinalueita suunnitellaan jatkuvasti. Niiden avaaminen edellyttää liikenneyhteyksien rakentamista. Maanteiden kehittäminen on jäänyt jälkeen voimakkaasti kasvavan kunnan maankäytön kehityksestä. Tilanne on ristiriitainen, toteaa Kononen, Valtio vaatii toisaalta kuntia kaavoittamaan lisää tontteja. Kunnan tulee järjestää uusien alueiden asukkaille palvelut. Pelkkä kunnallistekniikka ei riitä, joten kyseessä on huomattava satsaus. Valtio ei kuitenkaan näytä kantavan sille kuuluvaa vastuuta liikenneyhteyksien kehittämisestä uusien alueiden tarpeita vastaaviksi. Alueiden elinolot jäävät liikkumisen osalta huonoiksi, summaa Kononen. Tiepiiri kyllä tekee voitavansa. Ongelma näyttääkin painottuvan suunnittelua enemmän rahoituksen rakenteiden puolelle. Tiepiirin rahapula ja siitä johtuva epävarmuus liikenneinvestointien toteutumisesta vaikeuttaa kuntien kehittymistä. Nurmijärvellä odotetaan hartaasti Klaukkalan ohikulkutietä, joka ohjaisi läpikulkuliikenteen pois Klaukkalan keskustasta, purkaisi ruuhkia ja loisi edellytykset maankäytön kehittämiselle. Hankkeen toteutumisen suhteen ollaan nyt optimistisia, sillä se on mukana Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Jos ohikulkutietä ei rakenneta, tulevat Klaukkalan kasvun rajat pian vastaan, Kononen pelkistää. 5

6 Kuljetukset takkuavat ruuhkautuvilla teillä Raskas liikenne on vaikeuksissa ja aiheuttaa haittoja asutukselle. Hankkeiden viivästyminen ja kokonaan toteuttamatta jääminen haittaa kuljetuselinkeinoa ja raskaan liikenteen toimivuutta. Uudellamaalla on useita tieosuuksia, joiden kunto ei vastaa raskaan liikenteen tarpeita. Esimerkiksi Nummi-Pusulasta Somerolle menevällä maantiellä 280 ajetaan raskaita hiekkalasteja. Tie on niin huono, että ajonopeudet täytyy pitää selvästi alle nopeusrajoitusten ja siitäkin huolimatta syntyy turvallisuusongelmia. Myös kalusto kärsii ja kuluu nopeammin, kertoo Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Timo Rantanen. Toinen vastaava, mutkainen, mäkinen ja kapea tieosuus on Koskenkylä Myrskylä maantiellä 167. Myös levähdysalueet ovat kuljetuksille välttämättömiä. Muuten kuljettajat eivät voi pitää lakisääteisiä taukojaan. Taukosäännösten rikkomisesta rapsahtaa sakot, listaa Rantanen. Raskas liikenne sopii huonosti asuinalueille. Rekat häiritsevät asutusta ja aiheuttavat turvallisuusongelman. Etenkin pienten koululaisten selviytyminen aiheuttaa huolta. Ridasjärven kylän rauhoittavaa Hyvinkään itäistä ohitustietä odottavat yhtä lailla paikalliset asukkaat kuin kuljetusalakin. Ridasjärven kyläläisiltä on tullut pyyntö, että raskas liikenne käyttäisi noin 10 kilometriä pidempää reittiä, jotta kylän keskusta rauhoittuisi. Se on ymmärrettävää, sillä kylällä on koulu ja tie on kapea. Olemme pyytäneet kuljettajia käyttämään pidempää reittiä, mutta emme tiedä noudatetaanko tätä suositusta. Uudellamaalla on runsaasti tieosuuksia, joiden olosuhteet eivät vastaa raskaan liikenteen tarpeita, korostaa Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Timo Rantanen. Kuljetusalalla on kova kilpailu. Pidempien reittien käyttö heikentää aina kannattavuutta, toteaa Rantanen ja jatkaa: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on myös kuljetusalan etu. Kun raskas liikenne ja polkupyörät joutuvat käyttämään samaa väylää, syntyy siitä aina melkoinen turvallisuusriski. Edellä mainituista kohteista Koskenkylän ja Myrskylän välisestä maantiestä on juuri valmistunut selvitys, jossa esitetään lähinnä ylläpidollisia keinoja parantaa tietä. Hyvinkään itäinen ohikulkutie ja Ridasjärven kylän läpi kulkevan maantien parantaminen eivät toteudu lähivuosina. Uudenmaan tiepiiri pystyy näillä näkymin toteuttamaan vain yhden levähdysalueen saneerauksen ennen vuotta Ruuhkautuvat tieosuudet lisääntyvät. Monet liikenneympäristön parantamisinvestoinneista lisäävät liikenteen sujuvuutta, toisin sanoen vähentävät tai ehkäisevät ruuhkien syntymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi eritaso- ja muiden liittymien rakentaminen tai parantaminen, sisääntulo- ja ohikulkuteiden järjestelyt, uusien tieyhteyksien rakentaminen sekä niin seutu- ja yhdystieverkon kuin pääteidenkin parantaminen ja telematiikan rakentaminen. Kaikki nämä hanketyypit lisäävät myös liikenteen turvallisuutta. Liikenteen sujuvuutta parantavista hankkeista päästään seuraavien 20 vuoden aikana toteuttamaan vain pieni osa. Tämä merkitsee väistämättä ruuhkien yleistymistä ja pahenemista. Vaikutukset koskettavat elinkeinoelämää kuljetusten matka-aikojen pitenemisenä ja heikkenevänä täsmällisyytenä. Myös jakeluliikenne kärsii. Sujuvuuden heikkeneminen koskettaa konkreettisesti myös suurta osaa työmatkalaisista, joiden työmatkoihin käyttämä aika ja matkan stressaavuus lisääntyvät. Ruuhkien myötä hidastuva liikenne lisää myös pakokaasujen määrää ja heikentää ilman laatua. 6

7 Liikennemelua ei saada kuriin Liikennemelusta kärsii yhä useampi. Pelkästään pääkaupunkiseudulla noin viidennes ihmisistä asuu alueilla, joilla melun ohjearvot ylittyvät. Liikennemelulle altistuvien määrä lisääntyy Uudellamaalla. Toisaalta tähän vaikuttaa liikennesuoritteen kasvu, toisaalta varsinkin pääkaupunkiseudulla väestönkasvu aiheuttaa paineita rakentaa asuntoja myös melusta kärsivillä alueilla. Melu vaikuttaa asukkaiden viihtymiseen ja myös kiinteistöjen arvoon. Melu haittaa ihmisten terveyttä muun muassa lisäämällä elimistön stressitasoa ja vaikeuttamalla keskittymistä. Melu heikentää myös unen ja levon laatua. Uudenmaan tiepiirissä on 77 meluntorjuntahanketta odottamassa toteuttamista. Hankkeet on suunniteltu alueille, joiden asukkaat altistuvat yli 55 desibelin melulle. Vuoteen 2025 mennessä päästään näillä näkymin toteuttamaan vain 20 meluntorjuntahanketta. Jo suunnitelluilla toimenpiteillä melulta suojattaisiin noin ihmistä etenkin vaikeimmilla melualueilla. Määrä on vähäinen liikennemelulle altistuvien kokonaismäärään nähden mutta joka tapauksessa selvä parannus näiden ihmisten elinympäristössä. Liikennejärjestelmän tavoitteiden toteutuminen vaarantuu. Melutilanne on täällä katastrofaalinen. Silti meluntorjunnan teemapakettia ei päästä toteuttamaan. Meluntorjuntahankkeet ovat lähteneet todella huonosti liikkeelle, harmittelee pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ) projektipäällikkö Suoma Sihto pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta YTV:stä. PLJ:n tavoitteiden toteutumisen kannalta erityisen tärkeitä ovat meluntorjunnan lisäksi kevyttä liikennettä ja liikenneturvallisuutta koskevat hankkeet. Kaikissa näissä pienet parannukset ovat hyvin merkittävässä asemassa, mutta niiden toteuttaminen tuntuu aina jäävän muiden hankkeiden jalkoihin rahoituksesta päätettäessä, kertoo Sihto. Pieniin asioihin vaikuttavia hankkeita on vaikea yksilöidä järjestelmätasolla, vaikka ne ovat esimerkiksi jalankulun ja joukkoliikenteen käytön kannalta hyvin tärkeitä. Liikennejärjestelmä rakentuu pienistä osista kohti suuria kokonaisuuksia ja hankkeita. Esimerkiksi joukkoliikenteen Pääkaupunkiseudun liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan myös lukuisia pieniä hankkeita, toteaa projektipäällikkö Suoma Sihto YTV:stä. pysäkit kuvastavat hyvin liikennejärjestelmän laatua. Ja nehän muodostavat ensimmäisen kontaktipinnan joukkoliikenteen käyttäjälle, Sihto toteaa. Ongelman suuruus ei takaa hankkeille rahoitusta kiistattomasti tarpeellisia toimenpiteitä lykätään hamaan tulevaisuuteen. Liikennepoliittisilla tavoitteilla ei näin ole toteutumismahdollisuuksia. 7

8 Rahoitus kohti kestävämpää tienpitoa ja parempaa elinympäristöä Liikenneympäristön parantaminen tuottaa parempaa elinympäristöä, vähentää onnettomuuksia, helpottaa kuntien maankäytön kehittämistä, toteuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän toiminnalle. Osa hankkeista parantaa liikenteen sujuvuutta ja lyhentää matka-aikoja helpottaen näin kaikkien liikkumista. Samalla ne lisäävät alueen vetovoimaa. Tievalaistushankkeet parantavat turvallisuutta ja ajomukavuutta. Pohjavesien suojaukset ja vihersiltojen rakentaminen tähtäävät liikenteen aiheuttamien ekologisten riskien pienentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Riista-aidat puolestaan suojelevat sekä eläimiä että ihmisiä tuhoisilta törmäyksiltä liikenneväylillä. Kevyen liikenteen väylät monipuolistavat liikkumismahdollisuuksia, suojelevat etenkin lapsia onnettomuuksilta ja motivoivat aikuisiakin hyöty- ja kuntoliikuntaan. Vaikutusten kirjo on mittava ja helposti havaittavissa päivittäisessä elinympäristössä. Ihmisten ympäristöönsä kohdistamat odotukset nousevat samaan aikaan kun väestön ja liikennesuoritteen kasvu pahentavat liikenteen ongelmia. Nykyisellä rahoitustasolla ongelmien ratkaisua joudutaan lykkäämään liian kauan. Kunnat ja yritykset ovat reagoineet tilanteeseen rahoittamalla kriittisimpiä hankkeita omista varoistaan. Tämä ei kuitenkaan riitä kokonaistilanteen korjaamiseksi eikä myöskään toteuta oikeudenmukaista kustannusten jakoa. Kestävämmän kehityksen saavuttamiseksi perustienpidon rahoituksen suunta olisi oikaistava vastaamaan liikenteen määrän ja talouskasvun kehitystä. Näin vältettäisiin tilanteen kriisiytyminen ja päästäisiin toteuttamaan tasapainoista alueellista kehitystä myös liikenteen osalta. Lisätietoja: Tiejohtaja Rita Piirainen, puh Ohjelmointivastaava Pekka Rajala, puh Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A, PL 70, Helsinki puh , faksi Valokuvat: Reijo Helaakoski Painopaikka: Edita Prima Oy Syyskuu 2006