ET A ELINKEINOEL~M~N. Kes usteluaiheita. Discussion papers TUTKIMUSLAITOS. Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ET A ELINKEINOEL~M~N. Kes usteluaiheita. Discussion papers TUTKIMUSLAITOS. Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN VUOSINA 1985-89"

Transkriptio

1 TUTKIMUSLAITOS ET A ELINKEINOEL~M~N THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lonnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel Kes usteluaiheita Discussion papers Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN KEHITYSN~KYM~T VUOSINA No Katsaus perustuu paaosin ETLA:n julkaisuihin Kansantalouden kehitysnakymat , N:o 7 ja Suhdanne, syksy 1985, 0 29 seka ETLA:ssa syksylla tehtyihin paivityksiin. ISSN This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 PALVELUTOIMIALOJEN KEHITYSNAKYMAT VUOSINA Sivu 1. TALOUDELLISEN KEHITYKSEN PAAPIIRTEET Yhteenveto kansantalouden kehitysnakymista Finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnakymat YKSITYINEN KULUTUS PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO Kansainvalinen vertailu Palvelut Suomen kansantaloudessa Palvelujen kehitysnakymat l Kauppa Liikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Asuntojen omistus Kiinteisto- ja liike-elamaa palveleva toiminta Muut yksityiset palvelukset Julkinen toiminta TYoLLISYYS INVESTOINNIT HINNAT JA KUSTANNUKSET 44

3 1. TALDUDELLISEN KEHITYKSEN PAAPIIRTEET 1.1. Yhteenveto kansantalouden keh1tysnakymista Teollistuneiden maiden taloudellinen kasvu on tana vuonna hidastunut ja kasvuerot Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain valilla ovat tasoittuneet. Talouspolit11kka on mon1ssa ma1ssa kaantynyt tai kaantymassa kasvua tukevaan suuntaan. Suotu1san talouskehityksen toteutumiselle on kuitenk1n olemassa monta uhkatekijaa. Dollar1n arvon kehitys riippuu pitkalti Yhdysvaltain rahapolitiikasta ja budjettialijaaman supistumisesta. Kehitysmaiden velkaongelman pysyvaa ratkaisua ei ole viela loytynyt, ja maailmantalouden hallittu kehitys edellyttaa myos moninaisten protektionististen paineiden torjuntaa. Kansainvalisen talouden kehitys nayttaa 198D-luvun loppupuolella olevan hieman suotuisampaa kuin mita se on ollut vuosikymmenen alkupuolella. Kovin olennaista paranemista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Kokonaistuotannon arvioidaan lisaantyvan OECD-maissa vuos1kymmenen loppupuolella keskimaarin vajaat 3 %, eli lahes prosenttiyksikon nopeammin kuin vuosikymmenen alkuvuosina. DECD:n eurooppalaisissa jasenmaissa kasvu on hieman hitaampaa. Erityisesti yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit kasvavat, Euroopassa kasvaa myos vienti. Maailmankaupan maaran arvioidaan lisaantyvan lahes 5 % vuodessa. Kuluttajahintojen nousun odotetaan useimpien arvioiden mukaan tasaantuvan lahelle nykyvauhtiaan. Tyottomyysaste nousee useimmissa teollistuneissa maissa viela hieman. Nain kay siita huolimatta, etta tyovoiman tarjonnan kasvu on hidastumassa. Taloudellinen kasvu Suomessa on 1980-luvun alussa ollut nopeampaa kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa. Tarkeimpia syita tahan ovat

4 2 olleet itaviennin poikkeuksellisen suotuisa kehitys, korkea investointiaste ja elvyttava talouspolitiikka, jotka ovat mahdollistaneet myos yksityisen ja etenkin julkisen kulutuksen merkittavan kasvun. Investoinnit eivat tosin ole Suomessakaan kasvaneet yhta voimakkaasti kuin aiemmin, mutta kuitenkin enemman kuin muissa teollisuusmaissa. Samoin julkisen sektorin kasvu on ollut selvasti hitaampaa kuin esimerkiksi 1970-luvulla, mutta useimmissa muissa maissa julkisten kulutusmenojen maara on viime vuosina kasvanut viela vahemman budjettialijaamien supistamiseen tahdanneen kirean politiikan vuoksi. Edella mainitut Suomen taloudellista kasvua nopeuttaneet tekijat nayttavat nyt olevan heikkenemassa. Itaviennin kasvuun vaikuttavat keskeisesti tuontimahdo1lisuudet Neuvostoliitosta. Koska 6ljyn reaalihinnan arvioidaan laskevan, ei tuonnin kasvu voine olla kovin suurta. Kiinteiden investointien tason ei myoskaan odoteta kohoavan kovin korkealle; tahan vaikuttavat mm. tutkimus- ja tuotekehittelymenojen kasvu ja lisaantyvat yritysostot, jotka osittain syrjayttavat kiinteita investointeja. Julkisen ku1utuksen kasvun rajoittaminen on asetettu talouspolitiikan yhdeksi tavoitteeksi, ja kasvu nayttaakin jaavan aiempaa hitaammaksi, joskin edelleen kansainvalisesti katsoen korkeaksi. Julkisen sektorin koko ei kansainvalisesti vertaillen ole Suomessa kovin korkea, joten kehitysta, jossa veroaste ja julkinen velkaantuminen pysyisivat suunnilleen nykyisella tasollaan, voidaan pitaa tyydyttavana. Kokonaistuotannon kasvuvauhdiksi vuosina nayttaisi edella kuvattujen kysyntanakymien perusteella muodostuvan runsaat 2.5 % vuodessa. Kasvu on siten hitaampaa kuin 1980-luvun alkuvuosina.

5 3 Taulukko 1. Huoltotase Volyymin vuosimuutos keskimaarin, % 1984* Huoltotase-era Mrd.mk 197~ Bruttokansantuote markk1nah1ntaan Tuont tavarat palvelukset Kokona1starjonta Vient tavarat palvelukset Investo1nnH yksityiset julkiset Kulutusmenot ykshyiset julkiset Varastojen muutos 2) ).. Kokona1skysynta _ ) Varastojen muutoksen vaikutus kokona1skysynnan muutokseen, prosentt1yksikkoa. 2) S;saltaa t11astov1rheen.

6 4 Su~men ulkoinen tasapaino nayttaa pysyvan hyvana ja ulkomainen velkaantuminen laskee. Julkisen sektorin rahoitustasapaino on kohtuullinen. Kuitenkin ty6tt6myys pysyy suurin piirtein nykyisella tasollaan. Keskeinen ehto nainkin suotuisan kehityskuvan toteutumiselle on, etta inflaatiovauhti hidastuu ja yksikk6ty6kustannuksilla mitattu hintakilpailukyvyn jatkuva heikkeneminen saadaan pysahtymaan. Suomen viennin arvioidaan kasvavan keskimaarin 3 % vuodessa maaraltaan vuosina Lansivienti kasvaa erityisesti vuosikymmenen 10ppuvuosina, kun taas itaviennin kasvu osuu paaosin vuoteen Toimialoista metalliteollisuuden vienti kasvaa eniten, mutta my6s paperin viennissa on merkittavaa kasvua. Puutavarateollisuuden viennin lisays on keskimaarin vahaista. Kiinteiden investointien kasvu jaanee hitaaksi tarkasteluvuosina, ja investointiaste eli kiinteiden investointien suhde kokonaistuotantoon laskee alle 23 prosentin. Kuitenkin teollisuusinvestointien suhde teollisuustuotantoon kasvanee hieman, samalla kun teollisuusinvestoinnit muuttuvat aiempaa kone- ja laitevaltaisemmiksi. Tutkimus- ja kehittelyinvestointien suhde kiinteisiin investointeihin kasvaa selvasti, ja yritysten kansainvalistyminen jatkuu voimakkaana. My6s yksityisissa kulutusmenoissa tapahtuu jatkuvaa, joskin hidasta rakennemuutosta. Kotitaloudet lisannevat kulutusmenojaan erityisesti kestokulutushy6dykkeisiin ja virkistykseen, liikenteeseen ja muihin palveluihin, samalla kun elintarvikkeisiin ja vaatetukseen kaytettavat menot kasvavat hitaammin. Asuntomenojen kasvun arvioidaan my6s edelleen hidastuvan.

7 Finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnakymat Kilpailijamaita nopeampi hintojen nousu on Suomessa ollut tavallinen ilmi6. Vuoden 1982 devalvaation jalkeenkin Suomen hintakilpailukyky on tasaisesti huonontunut. Inflaatio Suomessakin on kylla selvasti hidastunut viime vuosien aikana, ja samalla monet siihen liittyvat haittatekijat ovat lieventyneet. Ki1pailijamaissa hintojen nousun hidastuminen on ollut viela selvempaa, ja 5uhteessa niihin Suomen asema on heikentynyt. Vaikka tilanne toistaiseksi on pysynyt melko suotuisana, ollaan tavanomaisil1a hintakilpailukykymittareilla tarkasteltuna vuonna 1986 jo samassa tilanteessa kuin ennen vuoden 1982 devalvaatiota. Heikentyva kilpailukyky onkin pahin talla hetkella nakyvissa oleva uhkatekija kansantalouden tasapainoiselle kehitykselle. Nykyisessa tilanteessa kilpailukyky on jo niin matalalla tasolla, etta talouspolitiikka saattaa lahivuosina joutua voimakkaastikin reagoimaan hintakilpailukyvyn jatkuvaan heikentymiseen. Paaasiallisia toimintalinjoja olisi tal16in kaksi. Hintakilpailukyky voitaisiin palauttaa korkeammalle tasolle valuuttakursseja muuttamalla, kuten Suomessa usein aiemmin on jouduttu tekemaan, tai talouden inflaatiovauhtia voitaisiin pyrkia hidastamaan kirealla raha- ja finanssipolitiikalla, jolloin mm. ty6tt6myysaste lahentyisi muissa Euroopan maissa tavanomaista kymmenta prosenttia. Nailla toimenpiteilla olisi yksityisen kulutuksen kasvua rajoittava vaikutus. Aineellinen elintaso on viime vuo~ina noussut Suomessa nopeammin kuin muualla, ja henkea kohti laskettujen bruttokansantuotelukujen va10ssa tulotaso on korkeampi kuin monessa aiemmin teollistuneessa maassa. Tilanne kuitenkin muuttuu melko paljon, jos verrataan kokonaistuotan-

8 6 Kuv~o 1. Kuluttajah~nta~ndeks~nmuutos Suomessa ja OECD-ma~ssa. SUOMI -Finland \ / ' " #/ " "#"- --"-"<:-,+-----\-----,...,.",. ;. \0...-/... 1-' ~ "" OECD '..,.,.," '"-'-'., ' ::'"-- '\ N---l5 1) Pa~notettu Suomen v1enn~n rakenteella korjatulla ao. ma~den osuudella Euroopan tuonn~sta. toa tyovo1maan kuuluv1a koht1: Suomen s1jo1tus tassa verta11ussa on huonomp1. Taten t~etty tuottavuusero mon11n k11pa111jama1h1n verrattuna on edelleen olemassa ja taloudell~nen kasvu Suomessa vo~si jatkossa olla nopeampaa ku~n muualla. Taman p1ta1si olla myos talouspol~t~~kan tavo~tteena. Hall~tus on k~rjannut kokona~staloudell~s~ks~ keh~tystavoitte~ks~ ~nflaatiovauhdin edelleen hidastamisen, julk~sen sektorin kasvun rajoittam~sen ja tyottomyyden alentamisen. Sellais~a ke~noja. joilla Suomen talouden kasvu voitaisiin p~taa tyydyttavana, hallitus ei kuitenkaan ole esittanyt. Kasvu saattaakin jaada lahivuosina erityisest~ vienn~n osalta hallituksen tavo~tte~ta vaat~mattomammaks~. Taman keh~tysarv~on ulkoma~nen mukaan Suomen ulkoinen tasapaino on hyva ja nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee

9 7 nykyisesta 17.5 prosentista 12 prosenttiin vuonna Vuosina julkinen kulutus kasvoi Suomessa keskimaarin 4 % vuodessa maaraltaan, kun vastaava luku OEeO:n eurooppalaisissa jasenmaissa oli vain 2 %. Kun veroastetta ei ole kovin paljon nostettu, on julkinen sektori ve1kaantunut nopeasti. Vaikka tama velka moniin muihin maihin verrattuna ei ole korkea. on jatkuva velkaantumisen kasvu paatetty pysayttaa julkisten menojen. erityisesti kulutusmenojen kasvua hil1itsemalla. Kaytannossa tama merkitsee sita. etta julkisen sektorin tyopaikkojen maaran kasvu hidastuu. Selvimmin finanssipolitiikka voi kohentaa kansantalouden tuotantomahdol1isuuksia, mika1i si11a onnistutaan elvyttamaan investointeja. Investointien pitaminen tyydyttavalla tasolla saattaa vaatia aiempaa korkeampaa kannattavuutta, koska reaalinen korkotaso pysynee lahivuosina suhteellisen korkeana. Kannattavuustilanne vaihtelee lisaksi huomattavasti toimiala- ja yritystasolla. Investointeihin suuntautuvasta elvytyspolitiikasta on Suomessa saatu aiemminkin my6nteisia kokemuksia; mm. nykyinen hyva ulkoinen tasapainomme on osittain seurausta siita, etta investointeja e1vyttamalla on pystytty lisaamaan my6s pitemman ajan vientimahdollisuuksia ja reaalista kilpailukykya. Rahoitusjarjestelmamme. joka on usean vuosikymmenen ajan perustunut hallinnolliseen koronasetantaan ja vaihtelevanasteiseen luotonsaannostelyyn on muuttunut kohti kilpailullisempia oloja. Tama on ilmennyt mm. markkinarahan markkinoiden muodostumisena yritysten ja pankkien valil1e seka termiinimarkkinoiden toiminnan aktivoitumisena. Nama markkinat yhdessa pankkien ja Suomen Pankin paivamarkkinoiden kanssa muodostavat lyhyen rahan markkinat. Suomen Pankki on yha enemman siirtynyt harjoittamaan rahapolitiikkaa naiden markkinoiden kautta

10 8 saatelemalla paivakorkoa ja sita seuraavaa markkinarahan korkoa seka suorittamalla tarvittaessa interventioita termiinimarkkinoille. Lahivuosina lyhyen rahan markkinoiden toiminta edelleen laajenee, ja kehitys kohti vapaampaa ja tehokkaampaa rahoituksenvalitysta yleisemminkin jatkuu. Keskeinen rahapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoiden tilaa koskeva epavarmuus liittyy ulkomaisiin paaomaliikkeisiin, joiden korkoherkkyys on voimistuneen kansainvalisen integroitumisen vuoksi lisaantynyt. Inflaation hidastuessa on Suomen Pankin paivakorkoa tasaisesti alennettu. Sen seurauksena myos muut lyhytaikaiset korot - lahinna markkinarahankorko - ovat alentuneet. Jo aiemmin esitettyjen taantuma-arvioiden vahvistuminen ja inflaatiovauhdin jatkuva hidastuminen ovat luoneet edellytyksia korkojen nopeammallekin alentamiselle. Ensi vuoden tuloratkaisut, joista hinta- ja kustannustason jatkonakymat ratkaisevasti riippuvat, vaikuttavat keskeisesti korkojen kehitykseen. Tuloratkaisut vaikuttavat korkotasoon kahta kautta. Ensinnakin inflaatiovauhti riippuu tuloratkaisuista. Toiseksi suuret nimellistulojen korotukset heikentaisivat edelleen kansantalouden hintakilpailukykya, joka on selvasti pitemman ajan keskiarvonsa alapuolella. Huono kilpailukyky yhdessa teollisuuden - etenkin metsateollisuusyritysten - heikentyvien kannattavuusnakymien kanssa saattaa heikentaa luottamusta markan arvoon. Naissa oloissa rahapolitiikkaa saatettaisiin kiristaa tuntuvastikin valuuttapaon estamiseksi. Korkotason laskusta huolimatta reaalikorko sailyy koko tarkasteluperiodin aikaisempaa korkeammalla tasolla. Pankkien luotot yleisolle kasvavat varsin nopeasti. Yritysten luotonotto on runsasta, mutta myos

11 9. niiden rahoitusvarat kasvavat edelleen nopeasti. Tama finanssikierto lisaantyy myos muissa kansantalouden sektoreissa, erityisesti kotitaloussektorissa. Viime vuosina vallinnut varsin hyva tasapaino investointien ja kotimaisen saastamisen valilla jatkuu myos seuraavana viisivuotiskautena k1inteiden investointien kasvun jaadessa aikaisempaa vaha1semmaksi. Vaihtotase on siten tasapainossa, ja ulkomainen nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee selvasti.

12 10 2. YKSIlYINEN KULUlUS Palvelutoimialojen tuotannon kehitys on voimakkaasti sidoksissa yksityisen kulutuksen kasvuun. laman vuosikymmenen alkupuoliskolla yksityisten kulutusmenojen kasvu oli keskimaarin lahes 2.5 prosenttia vuodessa. Tarkastelujaksolla yksityisen kulutuksen lisayksen arvioidaan pysyvan keskimaarin saman suuruisena. Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen ja palvelualojen tuotannon volyymin muutokset % PALVELUTOIMIALAT Services 10 I ~~+----J----t j 5 1--~~~~4 ~-~r--..:m~-:.;.~~------j~~'ct '..~ ~... ;....~... O I '..:~ :.;.~:.----t I YKSITYINEN KULUTUS Private consumption -5 ~ r r------i Viime vuosikymmenina yksityisen kulutuksen osuus kokonaiskysynnasta on selvasti supistunut ja julkisen kulutuksen osuus on puolestaan noussut. Tahan kehitykseen on vaikuttanut mm. terveydenhuoltoon, koulutukseen ja lasten paivahoitoon kohdistuvien kulutusmenojen osittainen siirtymi-

13 11 nen yksityisesta kulutuksesta julkiseen kulutukseen. Seuraavan viisivuotiskauden aikana kulutusosuuksissa ei odoteta tapahtuvan kovin suuria muutoksia, koska julkisen kulutuksen kasvun arvioidaan jonkin verran hidastuvan. Kotitalouksien kaytettavissa olevien reaalitulojen odotetaan kasvavan vuosina keskimaarin 2.5 prosenttia vuodessa. Jakson a1kupuolella kasvu on kuitenkin hieman tata suurempi ja loppupuolella vastaavasti pienempi. Julkisen vallan verotukseen ja tulonsiirtoihin kohdistuvien toimenpiteiden arvioidaan tasaavan kotitalouksien reaalisen ostovoiman vaihteluita eri vuosina. Esimerkiksi vuonna 1985 kiristynyt verotus ja sairaus- seka kansanelakevakuutusmaksujen korotukset leikkasivat osan ty6tulojen tuntuvasta kasvusta. Alkavana vuonna inflaatiota suuremmil1a veroasteikkojen tarkistuksilla pyritaan edesauttamaan maltillisen tuloratkaisun syntya. Reaalisen ostovoiman lisaksi yksityisen kulutuksen maara riippuu my6s saastamisasteessa tapahtuvista muutoksista. Saastamisasteella tarkoitetaan tassa sita suhteellista osuutta kaytettavissa olevista tuloista, jota ei kayteta kulutukseen. Saastamisaste on noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vajaasta 2 prosentista lahes 6 prosenttiin. Tahan on vaikuttanut oleellisesti kotitalouksien voimakkaasti kasvanut asuntosaastaminen. Tarkastelujaksolla asuntoinvestointien arvioidaan kuitenkin hieman supistuvan. Toisaalta pankkitalletusten suosio kasvaa edelleen, koska reaalikoron oletetaan pysyvan selvasti positiivisena. Samoin arvopaperisaastaminen kiinnostaa yha enemman kotitalouksia. Taman arvion mukaan saastamisasteessa ei siten odoteta tapahtuvan kovin suuria muutoksia.

14 12 Yksityisen ku1utuksen muutokset tarkaste1ukaude11a johtuvat siis reaa1isen ostovoiman kehityksesta. Tarkastelujakson a1kupuole11a yksityisen ku1utuksen ennakoidaan kasvavan 3 prosentin vuosivauhtia. Jakson loppupuo1e11a kasvu jonkin verran hidastuu. Keskimaarin yksityisen ku1utuksen kasvu on samaa luokkaa kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana, noin 2.5 prosenttia. Tau1ukko 2. Yksityiset ku1utusmenot ja kotitalouksien ostovoima. Volyymin vuosimuutos, % 1984* Kulutusera Mrd.mk '1984* 1985E 1986E Ell nta rv 1kkeet Vaatetus Asunto Kot1talouska1usto Terveydenhuolto L11kenne V1rk1stys Huut tavarat ja palve1ukset Huut ku1utusmenot 2) Yks1ty1set ku1utusmenot Kot1ta1ouks1en reaa11nen ostovo1ma1) ) Kot1talouks1en kaytettav1ssa olevat tulot jaettuna kulutusmenojen h1nta1ndeks111a. 2) S1saltaa kot1talouks1en ostot julk1selta ja vo1ttoa t~vo1ttelemattomalta to1m1nnalta, vo1ttoa tavo1tte1emattom1en yhte1sojen kulutuksen seka u1koma1sen kulutuksen, netto. Kulutuksen rakenteessa on tapahtunut merkittavia muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Voimakkaimmin ovat supistuneet elintarvikkeiden

15 13 seka vaatte1den ja ja1k1ne1den osuudet ku1utusmenoista. Lant1s11n teol11suusma1h1n verrattuna e11ntarv1kkeiden budjettiosuus on ollutkin melko korkea, sen sijaan vaatte1den ja jalk1ne1den budjett10suus on melko a1hainen. Li1kenteen ja v1rk1styksen osuudet ku1utusmen01sta ovat se1vasti nousseet. Nama ku1utusrakenteen muutokset noudattavat samoja pi1rte1ta ku1n muutokset mon1ssa muissa OECD-ma1ssa. Vuosina yks1ty1s1sta ku1utusmen01sta kasvavat v01makkaimm1n kestokulutustavaroiden seka palvelusten kulutus. A1kaisempina vuos1na kestav1en tavaro1den kulutuksen kasvu on vaihdellut vo1makkaasti. Tahan on vaikuttanut etenkin uusien autojen ostoissa tapahtuneet heilahtelut. Uus1en autojen ostojen arvioidaan kasvavan selvasti myos tarkastelujaksolla, etenkin jos autojen verotus edelleen alentuu. Vuonna 1986 autoveroa ei kuitenkaan alennettane. Muita voimakkaasti kasvavia kulutuseria ovat mm. kodinkoneet seka viihde-elektroniikka, jossa erilaisilla uutuustuotteilla on huomattava merkitys. My6s viihde-e1ektroni1kan kysynnan vuositta1nen va1htelu saattaa olla melkoista ri1ppuen mm. urheilun suurkilpa11ujen televisiotarjonnasta. Palveluksista vapaa-a1kaan li1ttyv1en menojen kuten v1rk1stys- ja kulttuuripalvelu-, matka11u- seka ravintola- ja hotellimenojen arvioidaan kasvavan. Asuntomenojen kasvun arvio1daan edelleen hieman hidastuvan. Tahan va1kuttaa yhte1skunnassa tapahtuneiden rakennemuutosten vaikutusten heikkeneminen. Muuttoliike maan sisalla on vahentynyt ja suuret ikaluokat ovat hankkineet asuntonsa. Keskimaaraista hitaammin kasvavia kulutuser1a ovat elintarvikkeet seka vaatetus ja jalkineet. Lukuunottamatta kestokulutustavaro1ta er1 kulutushyodykkeiden kulutuksen kasvussa ei arvioida tapahtuvan kovin suuria muutoksia. Yleisp11rteena v01daan siis todeta, etta

16 14 valttamatt6myyshy6dykkeiden kulutusosuudet edelleen supistuvat ja virkistyksen seka liikenteen kulutusosuudet puolestaan kasvavat. Kuvio 3. Yksityisten kulutusmenojen volyymin muutokset hy6dykeryhmittain % 5 o o o ELlNTARVIKKEET. JUOMAT JA TUPAKKA Food, beverages and tobacco VAATETUS JA JALKINEET Clothing and footwear " -A 1.,...--"'- /\ I"'J \ f\ / 1 ~ V I BRUTTOVUOKRAT. LAMPO. VALO JA VOIMA Gross rent fu~1 ann nower V ~ -\ IT V 1\ / \/ V I,././ ~ -. KOTITALOUSKALUSTO. -TARVIKKEET JA r- -PALVELUKSET Furniture, furnishings and household eauioment and ooeration I I I I, I I I I /\ LIIKENNE Transport and communication I A /\ I A -V 1\ 7 T A '\ 7 \ l/\/- r- \. 1\/, I I, I,,, / ~V\i i'- TERVEYDENHOITO V Medical care and health expenses.. ~F\AI'~/\/' ~ I V v V V I I I I I VIRKISTYS, KULTTUURI JA KOULUTUS Recreation, culture and education MUUT TAVARAT JA PALVELUKSET Other goods and services I % 10 5 o o o o -5 - '" "-." ~ -\/ V \/ """-I- ETLA I I I I I I I I *S5ES6E ~ ~ / '( ~ f o -5-10

17 15 Rahamarkk1n01den arv101daan h1eman kevenevan vars1nk1n jakson a1kupuolella. Rahoitusjarjestelmamme s1irtyminen kohti kilpailullisempia oloja ja luotonsaann6stelyn vahenem1nen aiheuttaa kotitalouksien luottokannan 11saantymista. Tarkastelujaksol1a kot1talouksien luottokanta suhteessa kaytettavissa 01ev1in tu10ihin kasvaa edelleen. Toisaalta reaa11koron pysyminen posit11visena houkutte1ee kotitalouksia 11saamaan pankk1talletuks1a. Pankk1talletusten kasvun arv101daan olevan vuosittain reaa11sest1 kesk1maarin 10 % ja luottokannan kasvun 9 %. Eri rahoituslahteista pankkiluotot ovat kasvattaneet selvasti osuuttaan, ja taman keh1tyksen arv101daan jatkuvan tarkaste1ujaksolla. Kaytettavissa olevien tulojen osuuden rahoituksesta odotetaan pysyvan ennallaan, mutta rahoituksen muiden lahteiden, kuten valt10n my6ntam1en asuntolainojen, osuuden arvioidaan supistuvan. Rah01tuksen kayt6sta kulutusmenot muodostavat va1taosan. Nett01nvestointien osuus on ollut suurimmillaan uvulla noin 8 %, mutta viime vuosina tama osuus on hieman supistunut. Sen sijaan rahoituksen kayt6ssa pankk1 talletusten lisays on kasvattanut osuuttaan selvasti. Tarkastelujaksolla investointien osuus sup1stuu hieman ja pankk1talletusten lisays vastaavasti kasvaa. Kulutusmenojen osuuden arvioidaan pysyvan ennallaan.

18 16 3. PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO 3.1. Kansainvalinen vertailu Palve1usektori11a on kaikissa teol1isuusmaissa tapahtumassa voimakkaita muutoksia. Nama liittyvat keskeisesti automaation etenemiseen. Kun teol1isuustuotannon osuus kokonaistuotannosta yha a1enee useimmissa maissa, tyopaikkojen maaran lisaaminen tai jo sai1yttaminenkin edellyttaa entista suurempaa tehokkuutta myos pa1veluiden tuotannossa. Taman aikaansaaminen riippuu suuressa maarin siita, miten hyvin informaatioteknologian nopeaa kehitysta pystytaan hyodyntamaan. Pa1ve1usektorin osuus kokonaistuotannosta on Suomessa noussut viimeisen la vuoden ku1uessa noin 7 prosenttiyksikkoa 54 prosenttiin. Tama osuus on kuitenkin ede11een hieman a1empi kuin esim. Saksan 1iittotasava11assa ja selvasti a1empi kuin Ruotsissa ja Yhdysva110issa. Kahdessa viimeksi mainitussa maassa palvelusektorin kehitys on ollut rakentee1taan selvasti eri1aista. Ruotsissa ju1kisten pa1ve1uiden 1aajeneminen on ollut voimakasta, ja niiden osuus on jo noussut ne1jannekseen bruttokansantuotteesta. Sen sijaan Yhdysval10issa pa1veluiden kasvun painopiste on ollut yksityise11a sektorilla, ja julkisen sektorin tuotanto-osuus on ta10uspoliittisten tavoitteiden mukaisesti 1ievasti alentunut uvun 10ppupuo1e1ta a1kaen. Suomessa ju1kisen sektorin 1aajeneminen oli uvulla viela nopeampaa kuin Ruotsissa, mutta muiden toimia10jen suuremman kasvuvauhdin vuoksi sektorin osuus kokonaistuotannosta ei mei11a noussut yhta pa1jon. Ta11a vuosikymmenella ju1kisen sektorin kasvua on pyritty tietoisesti hillitsemaan. Nayttaakin silta, etta Suomessa

19 17 Tau1ukko 3. Pa1ve1usektorin tuotannon osuus bruttokansantuotteesta eraissa maissa, % Maa Yhdysvallat - yksityinen sektori julkinen sektori palve1usektori yhteensa Japani - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Saksan liittotasavalta - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Yhdistynyt kuningaskunta - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Ruotsi - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Suomi - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa

20 18 julkisen sektorin bruttokansantuoteosuus jaa huomattavasti alemmalle tasolle kuin Ruotsissa. Yksityisten palvelusten kasvumahdollisuuksia voidaan karkeasti arvioida vertaamalla niiden osuutta koko kansantuotteesta eri maissa. Yksityisten palvelusten bruttokansantuoteosuus on Suomessa vajaat 40 %, kun se Saksan liittotasavallassa ja Yhdistyneessa kuningaskunnassa on noin 44 %, Japanissa lahes 50 % ja Yhdysvalloissa runsaat 53 %. Ruotsissa yksityisten palvelusten kansantuoteosuus on pari prosenttiyksikkoa pienempi kuin Suomessa, mika paaosin selitynee Ruotsin julkisen sektorin tuottamien palvelujen suurella bruttokansantuoteosuudella Palve1ut Suomen kansantaloudessa Siirtyminen maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on Suomessa tapahtunut nopeasti. Varsinaista teollisuusmaata Suomesta ei koskaan tullutkaan siina mielessa kuin useista lantisista teollisuusmaista. Jalostustoiminnan eli teollisuuden ja rakennustoiminnan osuus bruttokansantuotteesta nousi Suomessa korkeimmillaankin vain 40 prosenttiin. Palvelut ovat vallanneet bruttokansantuoteosuutta paaosin alkutuotannolta. Vuodesta 1975 lahtien jalostuselinkeinojen kansantuoteosuus on ollut hienoisessa laskussa. Tarkasteluajanjaksolla nama kehityssuunnat jatkuvat. Palvelujen arvioidaan kasvavan keskimaarin 3 prosentin vuosivauhtia. Teollisuudessa kasvuvauhti on sama, mutta rakennustoiminnan hidas kasvuvauhti pudottaa hieman jalostuselinkeinojen kansantuoteosuutta. Alkutuotannon arvioidaan vuosina taantuvan hienokseltaan, jolloin sen kansantuoteosuuskin laskee.

21 19 Kuvio 4. Alkutuotannon seka jalostus- ja pa1veluelinkeinojen osuus bruttokansantuotteen arvosta ja ty6voimasta %r ,% r:::: - 30 ALKUTUOTANTO r:0:0:1 OSUUS BRUTTO- Primary production ~ KANSANTUOTIEESTA Contribution to GDP ':":":". r;:;i OSUUS TYOVOIMASTA Share in labour force '8 ~..;:.:.~ r:-:-:-. :::::::H 7~:~: - 20 ::::::::H ::::::: H TI ~~~~ 'P.::.:. : ~.:~.:~.:.: :::::::: ~~~~ ::;:::;:H ::::::: ;~~~ :.:.:.:.:.:.:. :::.'.:::: =..:...:..:... ~.. ;:..;.;: r;;;; r.-:-:-: r:::; - 10.::...:...;.: ~. :.' :. :.' ':::} H :IT nn r;:::::: ~ ~ ~ ~ ::::::: ~~:~ :.:.:...:.:.:. :... ::'.:.:: '::':':":'.':..:.:::::: :::. :::: '::.'::.'::.':.: :... :::: :." :: :::......:.'.:.'.:..' :::::::: :::. :-::: "::: :::: L...-=:::=::::L:.:.~...:1-.--" Wo: : :w. :.=: : :L...-.L:.::=:::::=H=~ ----J[,,;.;:::::.:.:I.:::=H.;L..~----' 0..:...:::..:.:. ':.'. ':.'. ::: :::.... o...loj.a:o=.:j_j.:.:.:.:.:.:j:.:.c;,.:.;::~: --I:.:.:.:t:..i.~::_~:~.1---,,:=:::::::J.:.:; ~=~ ~ ':..:l.::_[,,;.;'::.:.1.:.:.:.:... ::.::...: ill::':': :::: W.. :::: %; ,% JALOSTUSElINKEINOT Industry and construction % 50 '- PALVELUEU NKEINOT Service industries ;:;: ".,..,., f 'Of' o ~~~f *

22 20 Taulukko 4. Bruttokansantuote toimialoittain % Vo1yym1n vuos1muutos, To1m1a1a 1984* osuudet 1984* mnj.mk v h1nno1n * 1985 E 1986E Maatalous Metsata10us Tea 11 1suus Rakennusto1m1nta Pa1ve1ukset Laskenna111set pankk1- palvelukset BKT tuottajah1ntaan Pelkkien kansantuoteosuuksien tarkastelu antaa kuitenkin jonkin verran harhaanjohtavan kuvan eri elinkeinojen kehityksesta. Viime vuosina toimialaluokituksen mukaiset rajat palveluelinkeinojen ja jalostuselinkeinojen valilla ovat hamartyneet, samalla kun niiden valinen tyonjako on jossain maarin muuttunut. Osa palvelusektorin tuotannon kasvusta aiheutuu siita, etta teollisuusyritykset ovat yha enemman alkaneet ostaa muilta yrityksilta palveluksia, joita ne aikaisemmin tuottivat itse. Toisaalta teollisuusyritykset myos tuottavat itse huomattavasti enemman esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitys- seka markkinointipalveluksia kuin aikaisemmin. Teollisuuden jalostusarvon kehitys ei siten valttamatta anna oikeaa kuvaa varsinaisen teollisen toiminnan volyymin muutoksista.

23 21 Kuv10 5. Pa1ve1ualojen tuotannon vo1yym1 (1960=100) IND,---r------,----~----_r----T-- r-i----riind l j-----i----:--t------:---r-i 700 ~.,.'.' 600~~----l-----l-----t-----t-----t--t.-::;.rr'-----r---j600 " " 500~ l j ----i_--'-:;."~1'----r---.;--.--,--r-i500,"-: ".; ,,- : 1/' l j ----i7~---;-7't------r-i400 to- ~. )(' ;.~~ :'fi..... I,.;:~...;" '.' / : ~,. i I ~......,' I ~ ",.' - t~~,"""' ,'" ~~"""~111'''',.-" I.' ~... I,." ~ _ -""..,.~. ; ~# 1<0... : : ~ ~~:..,.--//r.."" :'"".~~' ~;,,,,,,,,,,,,,- I /'~/~ ~ / ~ :,.,.."", ~ <~-...",~\,,".II',i" ~... ~r.,:;j~~-!.-!,.-f-.. - t_-""1300,,- -. -;.~" _- ~-._..~a.=..i.'.:.-"..._1_--_+i-_+_ t150 /~~.." : I~~'"! 100 ~' I I I I I I I I I I I I I I I I! I I I I *84* KAUPPA, RAVITSEMIS-JA MAJOITUSTOIMINTA Trade, restaurants and hotels... L1IKENNE Transport. storage and communication --- RAHOITUS-JA VAKUUTUSTOIMINTA Financing and insurance """. ASUNTOJEN OMISTUS letting and operating of dwellings and use of owner-occupied dwellings 200 ETLA I I KIINTEISTO- JA LIIKE-ELAMAA PALVELEVA TOIMINTA Real estate and business services ---- MUUT YKSITYISET PALVELUKSET Other private services... JUlKINEN TOIMINTA Producers of government services Pa1ve1ua101sta ju1k1sen to1minnan ja asuntojen om1stussektor1n tuotannon kasvu on h1dastunut uvu1la. N11den kasvu jaa my6s vuos1na jonk1n verran p1enemmaks1 ku1n palve1ualojen kesk1maara1nen kasvu. Sen s1jaan er11a1sten 111ke-e1amaa pa1ve1ev1en to1mintojen kuten t1eto11ikenne-, ATK- ja raho1tuspalve1ujen maaran arvio1daan tarkaste1ukaude11a ede11een kasvavan nopeasti. Hitainta kasvu on kaupassa ja ku1jetuks1ssa.

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: Lauri Uotila puh:.. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: työllisyys,,,,,,,,,,,, - - - - USA: Työllistämisarviot ja työllisten muutos Kk-muutos, Muiden kuin teollisuuden

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE-- 1990-1991 6.9.1990 Ennuste perustuu 3.9.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE 6.9.1990

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot