ET A ELINKEINOEL~M~N. Kes usteluaiheita. Discussion papers TUTKIMUSLAITOS. Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ET A ELINKEINOEL~M~N. Kes usteluaiheita. Discussion papers TUTKIMUSLAITOS. Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN VUOSINA 1985-89"

Transkriptio

1 TUTKIMUSLAITOS ET A ELINKEINOEL~M~N THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lonnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel Kes usteluaiheita Discussion papers Hannu Hernesniemi - Synnove Vuori PALVELUTOIMIALOJEN KEHITYSN~KYM~T VUOSINA No Katsaus perustuu paaosin ETLA:n julkaisuihin Kansantalouden kehitysnakymat , N:o 7 ja Suhdanne, syksy 1985, 0 29 seka ETLA:ssa syksylla tehtyihin paivityksiin. ISSN This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 PALVELUTOIMIALOJEN KEHITYSNAKYMAT VUOSINA Sivu 1. TALOUDELLISEN KEHITYKSEN PAAPIIRTEET Yhteenveto kansantalouden kehitysnakymista Finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnakymat YKSITYINEN KULUTUS PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO Kansainvalinen vertailu Palvelut Suomen kansantaloudessa Palvelujen kehitysnakymat l Kauppa Liikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Asuntojen omistus Kiinteisto- ja liike-elamaa palveleva toiminta Muut yksityiset palvelukset Julkinen toiminta TYoLLISYYS INVESTOINNIT HINNAT JA KUSTANNUKSET 44

3 1. TALDUDELLISEN KEHITYKSEN PAAPIIRTEET 1.1. Yhteenveto kansantalouden keh1tysnakymista Teollistuneiden maiden taloudellinen kasvu on tana vuonna hidastunut ja kasvuerot Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain valilla ovat tasoittuneet. Talouspolit11kka on mon1ssa ma1ssa kaantynyt tai kaantymassa kasvua tukevaan suuntaan. Suotu1san talouskehityksen toteutumiselle on kuitenk1n olemassa monta uhkatekijaa. Dollar1n arvon kehitys riippuu pitkalti Yhdysvaltain rahapolitiikasta ja budjettialijaaman supistumisesta. Kehitysmaiden velkaongelman pysyvaa ratkaisua ei ole viela loytynyt, ja maailmantalouden hallittu kehitys edellyttaa myos moninaisten protektionististen paineiden torjuntaa. Kansainvalisen talouden kehitys nayttaa 198D-luvun loppupuolella olevan hieman suotuisampaa kuin mita se on ollut vuosikymmenen alkupuolella. Kovin olennaista paranemista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Kokonaistuotannon arvioidaan lisaantyvan OECD-maissa vuos1kymmenen loppupuolella keskimaarin vajaat 3 %, eli lahes prosenttiyksikon nopeammin kuin vuosikymmenen alkuvuosina. DECD:n eurooppalaisissa jasenmaissa kasvu on hieman hitaampaa. Erityisesti yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit kasvavat, Euroopassa kasvaa myos vienti. Maailmankaupan maaran arvioidaan lisaantyvan lahes 5 % vuodessa. Kuluttajahintojen nousun odotetaan useimpien arvioiden mukaan tasaantuvan lahelle nykyvauhtiaan. Tyottomyysaste nousee useimmissa teollistuneissa maissa viela hieman. Nain kay siita huolimatta, etta tyovoiman tarjonnan kasvu on hidastumassa. Taloudellinen kasvu Suomessa on 1980-luvun alussa ollut nopeampaa kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa. Tarkeimpia syita tahan ovat

4 2 olleet itaviennin poikkeuksellisen suotuisa kehitys, korkea investointiaste ja elvyttava talouspolitiikka, jotka ovat mahdollistaneet myos yksityisen ja etenkin julkisen kulutuksen merkittavan kasvun. Investoinnit eivat tosin ole Suomessakaan kasvaneet yhta voimakkaasti kuin aiemmin, mutta kuitenkin enemman kuin muissa teollisuusmaissa. Samoin julkisen sektorin kasvu on ollut selvasti hitaampaa kuin esimerkiksi 1970-luvulla, mutta useimmissa muissa maissa julkisten kulutusmenojen maara on viime vuosina kasvanut viela vahemman budjettialijaamien supistamiseen tahdanneen kirean politiikan vuoksi. Edella mainitut Suomen taloudellista kasvua nopeuttaneet tekijat nayttavat nyt olevan heikkenemassa. Itaviennin kasvuun vaikuttavat keskeisesti tuontimahdo1lisuudet Neuvostoliitosta. Koska 6ljyn reaalihinnan arvioidaan laskevan, ei tuonnin kasvu voine olla kovin suurta. Kiinteiden investointien tason ei myoskaan odoteta kohoavan kovin korkealle; tahan vaikuttavat mm. tutkimus- ja tuotekehittelymenojen kasvu ja lisaantyvat yritysostot, jotka osittain syrjayttavat kiinteita investointeja. Julkisen ku1utuksen kasvun rajoittaminen on asetettu talouspolitiikan yhdeksi tavoitteeksi, ja kasvu nayttaakin jaavan aiempaa hitaammaksi, joskin edelleen kansainvalisesti katsoen korkeaksi. Julkisen sektorin koko ei kansainvalisesti vertaillen ole Suomessa kovin korkea, joten kehitysta, jossa veroaste ja julkinen velkaantuminen pysyisivat suunnilleen nykyisella tasollaan, voidaan pitaa tyydyttavana. Kokonaistuotannon kasvuvauhdiksi vuosina nayttaisi edella kuvattujen kysyntanakymien perusteella muodostuvan runsaat 2.5 % vuodessa. Kasvu on siten hitaampaa kuin 1980-luvun alkuvuosina.

5 3 Taulukko 1. Huoltotase Volyymin vuosimuutos keskimaarin, % 1984* Huoltotase-era Mrd.mk 197~ Bruttokansantuote markk1nah1ntaan Tuont tavarat palvelukset Kokona1starjonta Vient tavarat palvelukset Investo1nnH yksityiset julkiset Kulutusmenot ykshyiset julkiset Varastojen muutos 2) ).. Kokona1skysynta _ ) Varastojen muutoksen vaikutus kokona1skysynnan muutokseen, prosentt1yksikkoa. 2) S;saltaa t11astov1rheen.

6 4 Su~men ulkoinen tasapaino nayttaa pysyvan hyvana ja ulkomainen velkaantuminen laskee. Julkisen sektorin rahoitustasapaino on kohtuullinen. Kuitenkin ty6tt6myys pysyy suurin piirtein nykyisella tasollaan. Keskeinen ehto nainkin suotuisan kehityskuvan toteutumiselle on, etta inflaatiovauhti hidastuu ja yksikk6ty6kustannuksilla mitattu hintakilpailukyvyn jatkuva heikkeneminen saadaan pysahtymaan. Suomen viennin arvioidaan kasvavan keskimaarin 3 % vuodessa maaraltaan vuosina Lansivienti kasvaa erityisesti vuosikymmenen 10ppuvuosina, kun taas itaviennin kasvu osuu paaosin vuoteen Toimialoista metalliteollisuuden vienti kasvaa eniten, mutta my6s paperin viennissa on merkittavaa kasvua. Puutavarateollisuuden viennin lisays on keskimaarin vahaista. Kiinteiden investointien kasvu jaanee hitaaksi tarkasteluvuosina, ja investointiaste eli kiinteiden investointien suhde kokonaistuotantoon laskee alle 23 prosentin. Kuitenkin teollisuusinvestointien suhde teollisuustuotantoon kasvanee hieman, samalla kun teollisuusinvestoinnit muuttuvat aiempaa kone- ja laitevaltaisemmiksi. Tutkimus- ja kehittelyinvestointien suhde kiinteisiin investointeihin kasvaa selvasti, ja yritysten kansainvalistyminen jatkuu voimakkaana. My6s yksityisissa kulutusmenoissa tapahtuu jatkuvaa, joskin hidasta rakennemuutosta. Kotitaloudet lisannevat kulutusmenojaan erityisesti kestokulutushy6dykkeisiin ja virkistykseen, liikenteeseen ja muihin palveluihin, samalla kun elintarvikkeisiin ja vaatetukseen kaytettavat menot kasvavat hitaammin. Asuntomenojen kasvun arvioidaan my6s edelleen hidastuvan.

7 Finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnakymat Kilpailijamaita nopeampi hintojen nousu on Suomessa ollut tavallinen ilmi6. Vuoden 1982 devalvaation jalkeenkin Suomen hintakilpailukyky on tasaisesti huonontunut. Inflaatio Suomessakin on kylla selvasti hidastunut viime vuosien aikana, ja samalla monet siihen liittyvat haittatekijat ovat lieventyneet. Ki1pailijamaissa hintojen nousun hidastuminen on ollut viela selvempaa, ja 5uhteessa niihin Suomen asema on heikentynyt. Vaikka tilanne toistaiseksi on pysynyt melko suotuisana, ollaan tavanomaisil1a hintakilpailukykymittareilla tarkasteltuna vuonna 1986 jo samassa tilanteessa kuin ennen vuoden 1982 devalvaatiota. Heikentyva kilpailukyky onkin pahin talla hetkella nakyvissa oleva uhkatekija kansantalouden tasapainoiselle kehitykselle. Nykyisessa tilanteessa kilpailukyky on jo niin matalalla tasolla, etta talouspolitiikka saattaa lahivuosina joutua voimakkaastikin reagoimaan hintakilpailukyvyn jatkuvaan heikentymiseen. Paaasiallisia toimintalinjoja olisi tal16in kaksi. Hintakilpailukyky voitaisiin palauttaa korkeammalle tasolle valuuttakursseja muuttamalla, kuten Suomessa usein aiemmin on jouduttu tekemaan, tai talouden inflaatiovauhtia voitaisiin pyrkia hidastamaan kirealla raha- ja finanssipolitiikalla, jolloin mm. ty6tt6myysaste lahentyisi muissa Euroopan maissa tavanomaista kymmenta prosenttia. Nailla toimenpiteilla olisi yksityisen kulutuksen kasvua rajoittava vaikutus. Aineellinen elintaso on viime vuo~ina noussut Suomessa nopeammin kuin muualla, ja henkea kohti laskettujen bruttokansantuotelukujen va10ssa tulotaso on korkeampi kuin monessa aiemmin teollistuneessa maassa. Tilanne kuitenkin muuttuu melko paljon, jos verrataan kokonaistuotan-

8 6 Kuv~o 1. Kuluttajah~nta~ndeks~nmuutos Suomessa ja OECD-ma~ssa. SUOMI -Finland \ / ' " #/ " "#"- --"-"<:-,+-----\-----,...,.",. ;. \0...-/... 1-' ~ "" OECD '..,.,.," '"-'-'., ' ::'"-- '\ N---l5 1) Pa~notettu Suomen v1enn~n rakenteella korjatulla ao. ma~den osuudella Euroopan tuonn~sta. toa tyovo1maan kuuluv1a koht1: Suomen s1jo1tus tassa verta11ussa on huonomp1. Taten t~etty tuottavuusero mon11n k11pa111jama1h1n verrattuna on edelleen olemassa ja taloudell~nen kasvu Suomessa vo~si jatkossa olla nopeampaa ku~n muualla. Taman p1ta1si olla myos talouspol~t~~kan tavo~tteena. Hall~tus on k~rjannut kokona~staloudell~s~ks~ keh~tystavoitte~ks~ ~nflaatiovauhdin edelleen hidastamisen, julk~sen sektorin kasvun rajoittam~sen ja tyottomyyden alentamisen. Sellais~a ke~noja. joilla Suomen talouden kasvu voitaisiin p~taa tyydyttavana, hallitus ei kuitenkaan ole esittanyt. Kasvu saattaakin jaada lahivuosina erityisest~ vienn~n osalta hallituksen tavo~tte~ta vaat~mattomammaks~. Taman keh~tysarv~on ulkoma~nen mukaan Suomen ulkoinen tasapaino on hyva ja nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee

9 7 nykyisesta 17.5 prosentista 12 prosenttiin vuonna Vuosina julkinen kulutus kasvoi Suomessa keskimaarin 4 % vuodessa maaraltaan, kun vastaava luku OEeO:n eurooppalaisissa jasenmaissa oli vain 2 %. Kun veroastetta ei ole kovin paljon nostettu, on julkinen sektori ve1kaantunut nopeasti. Vaikka tama velka moniin muihin maihin verrattuna ei ole korkea. on jatkuva velkaantumisen kasvu paatetty pysayttaa julkisten menojen. erityisesti kulutusmenojen kasvua hil1itsemalla. Kaytannossa tama merkitsee sita. etta julkisen sektorin tyopaikkojen maaran kasvu hidastuu. Selvimmin finanssipolitiikka voi kohentaa kansantalouden tuotantomahdol1isuuksia, mika1i si11a onnistutaan elvyttamaan investointeja. Investointien pitaminen tyydyttavalla tasolla saattaa vaatia aiempaa korkeampaa kannattavuutta, koska reaalinen korkotaso pysynee lahivuosina suhteellisen korkeana. Kannattavuustilanne vaihtelee lisaksi huomattavasti toimiala- ja yritystasolla. Investointeihin suuntautuvasta elvytyspolitiikasta on Suomessa saatu aiemminkin my6nteisia kokemuksia; mm. nykyinen hyva ulkoinen tasapainomme on osittain seurausta siita, etta investointeja e1vyttamalla on pystytty lisaamaan my6s pitemman ajan vientimahdollisuuksia ja reaalista kilpailukykya. Rahoitusjarjestelmamme. joka on usean vuosikymmenen ajan perustunut hallinnolliseen koronasetantaan ja vaihtelevanasteiseen luotonsaannostelyyn on muuttunut kohti kilpailullisempia oloja. Tama on ilmennyt mm. markkinarahan markkinoiden muodostumisena yritysten ja pankkien valil1e seka termiinimarkkinoiden toiminnan aktivoitumisena. Nama markkinat yhdessa pankkien ja Suomen Pankin paivamarkkinoiden kanssa muodostavat lyhyen rahan markkinat. Suomen Pankki on yha enemman siirtynyt harjoittamaan rahapolitiikkaa naiden markkinoiden kautta

10 8 saatelemalla paivakorkoa ja sita seuraavaa markkinarahan korkoa seka suorittamalla tarvittaessa interventioita termiinimarkkinoille. Lahivuosina lyhyen rahan markkinoiden toiminta edelleen laajenee, ja kehitys kohti vapaampaa ja tehokkaampaa rahoituksenvalitysta yleisemminkin jatkuu. Keskeinen rahapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoiden tilaa koskeva epavarmuus liittyy ulkomaisiin paaomaliikkeisiin, joiden korkoherkkyys on voimistuneen kansainvalisen integroitumisen vuoksi lisaantynyt. Inflaation hidastuessa on Suomen Pankin paivakorkoa tasaisesti alennettu. Sen seurauksena myos muut lyhytaikaiset korot - lahinna markkinarahankorko - ovat alentuneet. Jo aiemmin esitettyjen taantuma-arvioiden vahvistuminen ja inflaatiovauhdin jatkuva hidastuminen ovat luoneet edellytyksia korkojen nopeammallekin alentamiselle. Ensi vuoden tuloratkaisut, joista hinta- ja kustannustason jatkonakymat ratkaisevasti riippuvat, vaikuttavat keskeisesti korkojen kehitykseen. Tuloratkaisut vaikuttavat korkotasoon kahta kautta. Ensinnakin inflaatiovauhti riippuu tuloratkaisuista. Toiseksi suuret nimellistulojen korotukset heikentaisivat edelleen kansantalouden hintakilpailukykya, joka on selvasti pitemman ajan keskiarvonsa alapuolella. Huono kilpailukyky yhdessa teollisuuden - etenkin metsateollisuusyritysten - heikentyvien kannattavuusnakymien kanssa saattaa heikentaa luottamusta markan arvoon. Naissa oloissa rahapolitiikkaa saatettaisiin kiristaa tuntuvastikin valuuttapaon estamiseksi. Korkotason laskusta huolimatta reaalikorko sailyy koko tarkasteluperiodin aikaisempaa korkeammalla tasolla. Pankkien luotot yleisolle kasvavat varsin nopeasti. Yritysten luotonotto on runsasta, mutta myos

11 9. niiden rahoitusvarat kasvavat edelleen nopeasti. Tama finanssikierto lisaantyy myos muissa kansantalouden sektoreissa, erityisesti kotitaloussektorissa. Viime vuosina vallinnut varsin hyva tasapaino investointien ja kotimaisen saastamisen valilla jatkuu myos seuraavana viisivuotiskautena k1inteiden investointien kasvun jaadessa aikaisempaa vaha1semmaksi. Vaihtotase on siten tasapainossa, ja ulkomainen nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee selvasti.

12 10 2. YKSIlYINEN KULUlUS Palvelutoimialojen tuotannon kehitys on voimakkaasti sidoksissa yksityisen kulutuksen kasvuun. laman vuosikymmenen alkupuoliskolla yksityisten kulutusmenojen kasvu oli keskimaarin lahes 2.5 prosenttia vuodessa. Tarkastelujaksolla yksityisen kulutuksen lisayksen arvioidaan pysyvan keskimaarin saman suuruisena. Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen ja palvelualojen tuotannon volyymin muutokset % PALVELUTOIMIALAT Services 10 I ~~+----J----t j 5 1--~~~~4 ~-~r--..:m~-:.;.~~------j~~'ct '..~ ~... ;....~... O I '..:~ :.;.~:.----t I YKSITYINEN KULUTUS Private consumption -5 ~ r r------i Viime vuosikymmenina yksityisen kulutuksen osuus kokonaiskysynnasta on selvasti supistunut ja julkisen kulutuksen osuus on puolestaan noussut. Tahan kehitykseen on vaikuttanut mm. terveydenhuoltoon, koulutukseen ja lasten paivahoitoon kohdistuvien kulutusmenojen osittainen siirtymi-

13 11 nen yksityisesta kulutuksesta julkiseen kulutukseen. Seuraavan viisivuotiskauden aikana kulutusosuuksissa ei odoteta tapahtuvan kovin suuria muutoksia, koska julkisen kulutuksen kasvun arvioidaan jonkin verran hidastuvan. Kotitalouksien kaytettavissa olevien reaalitulojen odotetaan kasvavan vuosina keskimaarin 2.5 prosenttia vuodessa. Jakson a1kupuolella kasvu on kuitenkin hieman tata suurempi ja loppupuolella vastaavasti pienempi. Julkisen vallan verotukseen ja tulonsiirtoihin kohdistuvien toimenpiteiden arvioidaan tasaavan kotitalouksien reaalisen ostovoiman vaihteluita eri vuosina. Esimerkiksi vuonna 1985 kiristynyt verotus ja sairaus- seka kansanelakevakuutusmaksujen korotukset leikkasivat osan ty6tulojen tuntuvasta kasvusta. Alkavana vuonna inflaatiota suuremmil1a veroasteikkojen tarkistuksilla pyritaan edesauttamaan maltillisen tuloratkaisun syntya. Reaalisen ostovoiman lisaksi yksityisen kulutuksen maara riippuu my6s saastamisasteessa tapahtuvista muutoksista. Saastamisasteella tarkoitetaan tassa sita suhteellista osuutta kaytettavissa olevista tuloista, jota ei kayteta kulutukseen. Saastamisaste on noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vajaasta 2 prosentista lahes 6 prosenttiin. Tahan on vaikuttanut oleellisesti kotitalouksien voimakkaasti kasvanut asuntosaastaminen. Tarkastelujaksolla asuntoinvestointien arvioidaan kuitenkin hieman supistuvan. Toisaalta pankkitalletusten suosio kasvaa edelleen, koska reaalikoron oletetaan pysyvan selvasti positiivisena. Samoin arvopaperisaastaminen kiinnostaa yha enemman kotitalouksia. Taman arvion mukaan saastamisasteessa ei siten odoteta tapahtuvan kovin suuria muutoksia.

14 12 Yksityisen ku1utuksen muutokset tarkaste1ukaude11a johtuvat siis reaa1isen ostovoiman kehityksesta. Tarkastelujakson a1kupuole11a yksityisen ku1utuksen ennakoidaan kasvavan 3 prosentin vuosivauhtia. Jakson loppupuo1e11a kasvu jonkin verran hidastuu. Keskimaarin yksityisen ku1utuksen kasvu on samaa luokkaa kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana, noin 2.5 prosenttia. Tau1ukko 2. Yksityiset ku1utusmenot ja kotitalouksien ostovoima. Volyymin vuosimuutos, % 1984* Kulutusera Mrd.mk '1984* 1985E 1986E Ell nta rv 1kkeet Vaatetus Asunto Kot1talouska1usto Terveydenhuolto L11kenne V1rk1stys Huut tavarat ja palve1ukset Huut ku1utusmenot 2) Yks1ty1set ku1utusmenot Kot1ta1ouks1en reaa11nen ostovo1ma1) ) Kot1talouks1en kaytettav1ssa olevat tulot jaettuna kulutusmenojen h1nta1ndeks111a. 2) S1saltaa kot1talouks1en ostot julk1selta ja vo1ttoa t~vo1ttelemattomalta to1m1nnalta, vo1ttoa tavo1tte1emattom1en yhte1sojen kulutuksen seka u1koma1sen kulutuksen, netto. Kulutuksen rakenteessa on tapahtunut merkittavia muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Voimakkaimmin ovat supistuneet elintarvikkeiden

15 13 seka vaatte1den ja ja1k1ne1den osuudet ku1utusmenoista. Lant1s11n teol11suusma1h1n verrattuna e11ntarv1kkeiden budjettiosuus on ollutkin melko korkea, sen sijaan vaatte1den ja jalk1ne1den budjett10suus on melko a1hainen. Li1kenteen ja v1rk1styksen osuudet ku1utusmen01sta ovat se1vasti nousseet. Nama ku1utusrakenteen muutokset noudattavat samoja pi1rte1ta ku1n muutokset mon1ssa muissa OECD-ma1ssa. Vuosina yks1ty1s1sta ku1utusmen01sta kasvavat v01makkaimm1n kestokulutustavaroiden seka palvelusten kulutus. A1kaisempina vuos1na kestav1en tavaro1den kulutuksen kasvu on vaihdellut vo1makkaasti. Tahan on vaikuttanut etenkin uusien autojen ostoissa tapahtuneet heilahtelut. Uus1en autojen ostojen arvioidaan kasvavan selvasti myos tarkastelujaksolla, etenkin jos autojen verotus edelleen alentuu. Vuonna 1986 autoveroa ei kuitenkaan alennettane. Muita voimakkaasti kasvavia kulutuseria ovat mm. kodinkoneet seka viihde-elektroniikka, jossa erilaisilla uutuustuotteilla on huomattava merkitys. My6s viihde-e1ektroni1kan kysynnan vuositta1nen va1htelu saattaa olla melkoista ri1ppuen mm. urheilun suurkilpa11ujen televisiotarjonnasta. Palveluksista vapaa-a1kaan li1ttyv1en menojen kuten v1rk1stys- ja kulttuuripalvelu-, matka11u- seka ravintola- ja hotellimenojen arvioidaan kasvavan. Asuntomenojen kasvun arvio1daan edelleen hieman hidastuvan. Tahan va1kuttaa yhte1skunnassa tapahtuneiden rakennemuutosten vaikutusten heikkeneminen. Muuttoliike maan sisalla on vahentynyt ja suuret ikaluokat ovat hankkineet asuntonsa. Keskimaaraista hitaammin kasvavia kulutuser1a ovat elintarvikkeet seka vaatetus ja jalkineet. Lukuunottamatta kestokulutustavaro1ta er1 kulutushyodykkeiden kulutuksen kasvussa ei arvioida tapahtuvan kovin suuria muutoksia. Yleisp11rteena v01daan siis todeta, etta

16 14 valttamatt6myyshy6dykkeiden kulutusosuudet edelleen supistuvat ja virkistyksen seka liikenteen kulutusosuudet puolestaan kasvavat. Kuvio 3. Yksityisten kulutusmenojen volyymin muutokset hy6dykeryhmittain % 5 o o o ELlNTARVIKKEET. JUOMAT JA TUPAKKA Food, beverages and tobacco VAATETUS JA JALKINEET Clothing and footwear " -A 1.,...--"'- /\ I"'J \ f\ / 1 ~ V I BRUTTOVUOKRAT. LAMPO. VALO JA VOIMA Gross rent fu~1 ann nower V ~ -\ IT V 1\ / \/ V I,././ ~ -. KOTITALOUSKALUSTO. -TARVIKKEET JA r- -PALVELUKSET Furniture, furnishings and household eauioment and ooeration I I I I, I I I I /\ LIIKENNE Transport and communication I A /\ I A -V 1\ 7 T A '\ 7 \ l/\/- r- \. 1\/, I I, I,,, / ~V\i i'- TERVEYDENHOITO V Medical care and health expenses.. ~F\AI'~/\/' ~ I V v V V I I I I I VIRKISTYS, KULTTUURI JA KOULUTUS Recreation, culture and education MUUT TAVARAT JA PALVELUKSET Other goods and services I % 10 5 o o o o -5 - '" "-." ~ -\/ V \/ """-I- ETLA I I I I I I I I *S5ES6E ~ ~ / '( ~ f o -5-10

17 15 Rahamarkk1n01den arv101daan h1eman kevenevan vars1nk1n jakson a1kupuolella. Rahoitusjarjestelmamme s1irtyminen kohti kilpailullisempia oloja ja luotonsaann6stelyn vahenem1nen aiheuttaa kotitalouksien luottokannan 11saantymista. Tarkastelujaksol1a kot1talouksien luottokanta suhteessa kaytettavissa 01ev1in tu10ihin kasvaa edelleen. Toisaalta reaa11koron pysyminen posit11visena houkutte1ee kotitalouksia 11saamaan pankk1talletuks1a. Pankk1talletusten kasvun arv101daan olevan vuosittain reaa11sest1 kesk1maarin 10 % ja luottokannan kasvun 9 %. Eri rahoituslahteista pankkiluotot ovat kasvattaneet selvasti osuuttaan, ja taman keh1tyksen arv101daan jatkuvan tarkaste1ujaksolla. Kaytettavissa olevien tulojen osuuden rahoituksesta odotetaan pysyvan ennallaan, mutta rahoituksen muiden lahteiden, kuten valt10n my6ntam1en asuntolainojen, osuuden arvioidaan supistuvan. Rah01tuksen kayt6sta kulutusmenot muodostavat va1taosan. Nett01nvestointien osuus on ollut suurimmillaan uvulla noin 8 %, mutta viime vuosina tama osuus on hieman supistunut. Sen sijaan rahoituksen kayt6ssa pankk1 talletusten lisays on kasvattanut osuuttaan selvasti. Tarkastelujaksolla investointien osuus sup1stuu hieman ja pankk1talletusten lisays vastaavasti kasvaa. Kulutusmenojen osuuden arvioidaan pysyvan ennallaan.

18 16 3. PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO 3.1. Kansainvalinen vertailu Palve1usektori11a on kaikissa teol1isuusmaissa tapahtumassa voimakkaita muutoksia. Nama liittyvat keskeisesti automaation etenemiseen. Kun teol1isuustuotannon osuus kokonaistuotannosta yha a1enee useimmissa maissa, tyopaikkojen maaran lisaaminen tai jo sai1yttaminenkin edellyttaa entista suurempaa tehokkuutta myos pa1veluiden tuotannossa. Taman aikaansaaminen riippuu suuressa maarin siita, miten hyvin informaatioteknologian nopeaa kehitysta pystytaan hyodyntamaan. Pa1ve1usektorin osuus kokonaistuotannosta on Suomessa noussut viimeisen la vuoden ku1uessa noin 7 prosenttiyksikkoa 54 prosenttiin. Tama osuus on kuitenkin ede11een hieman a1empi kuin esim. Saksan 1iittotasava11assa ja selvasti a1empi kuin Ruotsissa ja Yhdysva110issa. Kahdessa viimeksi mainitussa maassa palvelusektorin kehitys on ollut rakentee1taan selvasti eri1aista. Ruotsissa ju1kisten pa1ve1uiden 1aajeneminen on ollut voimakasta, ja niiden osuus on jo noussut ne1jannekseen bruttokansantuotteesta. Sen sijaan Yhdysval10issa pa1veluiden kasvun painopiste on ollut yksityise11a sektorilla, ja julkisen sektorin tuotanto-osuus on ta10uspoliittisten tavoitteiden mukaisesti 1ievasti alentunut uvun 10ppupuo1e1ta a1kaen. Suomessa ju1kisen sektorin 1aajeneminen oli uvulla viela nopeampaa kuin Ruotsissa, mutta muiden toimia10jen suuremman kasvuvauhdin vuoksi sektorin osuus kokonaistuotannosta ei mei11a noussut yhta pa1jon. Ta11a vuosikymmenella ju1kisen sektorin kasvua on pyritty tietoisesti hillitsemaan. Nayttaakin silta, etta Suomessa

19 17 Tau1ukko 3. Pa1ve1usektorin tuotannon osuus bruttokansantuotteesta eraissa maissa, % Maa Yhdysvallat - yksityinen sektori julkinen sektori palve1usektori yhteensa Japani - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Saksan liittotasavalta - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Yhdistynyt kuningaskunta - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Ruotsi - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa Suomi - yksityinen sektori julkinen sektori palvelusektori yhteensa

20 18 julkisen sektorin bruttokansantuoteosuus jaa huomattavasti alemmalle tasolle kuin Ruotsissa. Yksityisten palvelusten kasvumahdollisuuksia voidaan karkeasti arvioida vertaamalla niiden osuutta koko kansantuotteesta eri maissa. Yksityisten palvelusten bruttokansantuoteosuus on Suomessa vajaat 40 %, kun se Saksan liittotasavallassa ja Yhdistyneessa kuningaskunnassa on noin 44 %, Japanissa lahes 50 % ja Yhdysvalloissa runsaat 53 %. Ruotsissa yksityisten palvelusten kansantuoteosuus on pari prosenttiyksikkoa pienempi kuin Suomessa, mika paaosin selitynee Ruotsin julkisen sektorin tuottamien palvelujen suurella bruttokansantuoteosuudella Palve1ut Suomen kansantaloudessa Siirtyminen maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on Suomessa tapahtunut nopeasti. Varsinaista teollisuusmaata Suomesta ei koskaan tullutkaan siina mielessa kuin useista lantisista teollisuusmaista. Jalostustoiminnan eli teollisuuden ja rakennustoiminnan osuus bruttokansantuotteesta nousi Suomessa korkeimmillaankin vain 40 prosenttiin. Palvelut ovat vallanneet bruttokansantuoteosuutta paaosin alkutuotannolta. Vuodesta 1975 lahtien jalostuselinkeinojen kansantuoteosuus on ollut hienoisessa laskussa. Tarkasteluajanjaksolla nama kehityssuunnat jatkuvat. Palvelujen arvioidaan kasvavan keskimaarin 3 prosentin vuosivauhtia. Teollisuudessa kasvuvauhti on sama, mutta rakennustoiminnan hidas kasvuvauhti pudottaa hieman jalostuselinkeinojen kansantuoteosuutta. Alkutuotannon arvioidaan vuosina taantuvan hienokseltaan, jolloin sen kansantuoteosuuskin laskee.

21 19 Kuvio 4. Alkutuotannon seka jalostus- ja pa1veluelinkeinojen osuus bruttokansantuotteen arvosta ja ty6voimasta %r ,% r:::: - 30 ALKUTUOTANTO r:0:0:1 OSUUS BRUTTO- Primary production ~ KANSANTUOTIEESTA Contribution to GDP ':":":". r;:;i OSUUS TYOVOIMASTA Share in labour force '8 ~..;:.:.~ r:-:-:-. :::::::H 7~:~: - 20 ::::::::H ::::::: H TI ~~~~ 'P.::.:. : ~.:~.:~.:.: :::::::: ~~~~ ::;:::;:H ::::::: ;~~~ :.:.:.:.:.:.:. :::.'.:::: =..:...:..:... ~.. ;:..;.;: r;;;; r.-:-:-: r:::; - 10.::...:...;.: ~. :.' :. :.' ':::} H :IT nn r;:::::: ~ ~ ~ ~ ::::::: ~~:~ :.:.:...:.:.:. :... ::'.:.:: '::':':":'.':..:.:::::: :::. :::: '::.'::.'::.':.: :... :::: :." :: :::......:.'.:.'.:..' :::::::: :::. :-::: "::: :::: L...-=:::=::::L:.:.~...:1-.--" Wo: : :w. :.=: : :L...-.L:.::=:::::=H=~ ----J[,,;.;:::::.:.:I.:::=H.;L..~----' 0..:...:::..:.:. ':.'. ':.'. ::: :::.... o...loj.a:o=.:j_j.:.:.:.:.:.:j:.:.c;,.:.;::~: --I:.:.:.:t:..i.~::_~:~.1---,,:=:::::::J.:.:; ~=~ ~ ':..:l.::_[,,;.;'::.:.1.:.:.:.:... ::.::...: ill::':': :::: W.. :::: %; ,% JALOSTUSElINKEINOT Industry and construction % 50 '- PALVELUEU NKEINOT Service industries ;:;: ".,..,., f 'Of' o ~~~f *

22 20 Taulukko 4. Bruttokansantuote toimialoittain % Vo1yym1n vuos1muutos, To1m1a1a 1984* osuudet 1984* mnj.mk v h1nno1n * 1985 E 1986E Maatalous Metsata10us Tea 11 1suus Rakennusto1m1nta Pa1ve1ukset Laskenna111set pankk1- palvelukset BKT tuottajah1ntaan Pelkkien kansantuoteosuuksien tarkastelu antaa kuitenkin jonkin verran harhaanjohtavan kuvan eri elinkeinojen kehityksesta. Viime vuosina toimialaluokituksen mukaiset rajat palveluelinkeinojen ja jalostuselinkeinojen valilla ovat hamartyneet, samalla kun niiden valinen tyonjako on jossain maarin muuttunut. Osa palvelusektorin tuotannon kasvusta aiheutuu siita, etta teollisuusyritykset ovat yha enemman alkaneet ostaa muilta yrityksilta palveluksia, joita ne aikaisemmin tuottivat itse. Toisaalta teollisuusyritykset myos tuottavat itse huomattavasti enemman esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitys- seka markkinointipalveluksia kuin aikaisemmin. Teollisuuden jalostusarvon kehitys ei siten valttamatta anna oikeaa kuvaa varsinaisen teollisen toiminnan volyymin muutoksista.

23 21 Kuv10 5. Pa1ve1ualojen tuotannon vo1yym1 (1960=100) IND,---r------,----~----_r----T-- r-i----riind l j-----i----:--t------:---r-i 700 ~.,.'.' 600~~----l-----l-----t-----t-----t--t.-::;.rr'-----r---j600 " " 500~ l j ----i_--'-:;."~1'----r---.;--.--,--r-i500,"-: ".; ,,- : 1/' l j ----i7~---;-7't------r-i400 to- ~. )(' ;.~~ :'fi..... I,.;:~...;" '.' / : ~,. i I ~......,' I ~ ",.' - t~~,"""' ,'" ~~"""~111'''',.-" I.' ~... I,." ~ _ -""..,.~. ; ~# 1<0... : : ~ ~~:..,.--//r.."" :'"".~~' ~;,,,,,,,,,,,,,- I /'~/~ ~ / ~ :,.,.."", ~ <~-...",~\,,".II',i" ~... ~r.,:;j~~-!.-!,.-f-.. - t_-""1300,,- -. -;.~" _- ~-._..~a.=..i.'.:.-"..._1_--_+i-_+_ t150 /~~.." : I~~'"! 100 ~' I I I I I I I I I I I I I I I I! I I I I *84* KAUPPA, RAVITSEMIS-JA MAJOITUSTOIMINTA Trade, restaurants and hotels... L1IKENNE Transport. storage and communication --- RAHOITUS-JA VAKUUTUSTOIMINTA Financing and insurance """. ASUNTOJEN OMISTUS letting and operating of dwellings and use of owner-occupied dwellings 200 ETLA I I KIINTEISTO- JA LIIKE-ELAMAA PALVELEVA TOIMINTA Real estate and business services ---- MUUT YKSITYISET PALVELUKSET Other private services... JUlKINEN TOIMINTA Producers of government services Pa1ve1ua101sta ju1k1sen to1minnan ja asuntojen om1stussektor1n tuotannon kasvu on h1dastunut uvu1la. N11den kasvu jaa my6s vuos1na jonk1n verran p1enemmaks1 ku1n palve1ualojen kesk1maara1nen kasvu. Sen s1jaan er11a1sten 111ke-e1amaa pa1ve1ev1en to1mintojen kuten t1eto11ikenne-, ATK- ja raho1tuspalve1ujen maaran arvio1daan tarkaste1ukaude11a ede11een kasvavan nopeasti. Hitainta kasvu on kaupassa ja ku1jetuks1ssa.

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: Lauri Uotila puh:.. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: työllisyys,,,,,,,,,,,, - - - - USA: Työllistämisarviot ja työllisten muutos Kk-muutos, Muiden kuin teollisuuden

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE-- 1990-1991 6.9.1990 Ennuste perustuu 3.9.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE 6.9.1990

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot