KESKI-SUOMI. Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMI. Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje 27.8.2007"

Transkriptio

1 1 projektipäällikkö Ilpo Takanen Dnro 130/40/2003 ylitarkastaja Minna Sneck Sisäasiainministeriö Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto PL Valtioneuvosto Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje KESKI-SUOMI Maakunnan kehittämisen linjaukset on määritelty maakuntavaltuuston hyväksymissä maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Keski-Suomen kehitys perustuu keskeisesti osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseen. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan sekä liittyä pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Keski-Suomi on alueellisessa kehityksessä osoittanut joustavuutensa sekä muuntumis- ja yhteistyökykynsä. Keski-Suomi tarjoaa osaavaa työvoimaa, korkeatasoista koulutusta sekä vetovoimaisen elinympäristö. Näihin perustuen alueellistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja työkokonaisuuksien siirron alueelle. Valtionhallinnon alueellisen päätösvallan ja resurssien lisääminen mahdollistaa alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistumisen sekä kilpailukyvyn. Näin kehittäminen tehostuu valtionhallinnon, kuntahallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Alueellistamisen edellytyksiä ylläpitää ja aluetalouden vaikutuksia kasvattaa Keski- Suomelle ominainen vahva ja joustava koulutustarjonta. Koulutuksen asemaa tullaan edelleen vahvistamaan ja sen sisältöä uudistamaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden pohjalta. Monipuolinen opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämän yhteistyö luo sinänsä kasvun edellytyksiä sekä työtä ja toimeentuloa. Alueen strateginen erikoistuminen Keski-Suomi on valtakunnallisessa, työpaikkaosuuksien suhteen suoritetussa vertailussa, erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja puutuoteteollisuuteen. Näillä erikoistumisaloilla osuus alueen työpaikoista on suunnilleen kaksinkertainen koko maan vastaavaan osuuteen verrattuna. Metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus ovat lähes yhtä vahvoja erikoistumisaloja. Myös koulutuksen työpaikkaosuus on Keski- Suomessa selvästi korkeampi kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja Keski-Suomessa on terveys- ja sosiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät

2 ovat liike-elämän palvelut, koulutus, vähittäiskauppa, rakentaminen sekä kone- ja laiteteollisuus. Keski-Suomen maakuntaohjelman painotukset Keski-Suomen maakuntaohjelmassa kehittämisalueiksi on nostettu elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittäminen. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämistä on terävöitetty, jotta keskisuomalaiset yritykset olisivat entistä kilpailukykyisempiä globaaleilla markkinoilla. Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Keski-Suomen kärkiklusteriksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa ja "Kehittyvä asuminen. Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman toiminnan kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa klustereissa: Tulevaisuuden energiateknologiat, Uudistuva metsä, Jokapaikan tietotekniikka, Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteri. Osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö näyttäytyy korkeakoulujen yhteisessä aluekehittämisstrategiassa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston yhteistyötä vahvistetaan. Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan kehittäminen painottuu Keski-Suomessa liikunnan, toimintakyven ja terveyden edistämiseen. Yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman alueella on tunnistettu uudistuvan kuntarakenteen, infrastruktuurin, luonnon ja luonnonvarojen sekä energia-alan merkitys maakunnan kehittymiselle. Maakunnan kannalta keskeiset kehittämiskohteet on yksilöity Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille Maakunta haluaa kehittää edelleen logistiikkaan ja tieliikenteen palveluihin liittyvää osaamiskeskittymää palvelemaan raskaan teollisuuden tarpeita ja alueen kehittyvää PK -liiketoimintaa Innoroad-teeman avulla. 2 Osaamisen institutionaalinen perusta Keski-Suomi on koulutuksen maakunta. Koulutustarjonta käsittää kaikki koulutusasteet ja ne tuottavat osaajia maakunnan omiin tarpeisiin sekä valtakunnallisesti.

3 3 Seuraavassa yhteenveto koulutustarjonnasta: Jyväskylän yliopiston tiedekunnat (humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusalat (kulttuuri, liiketalous, tekniikka ja liikenne, informaatioteknologia, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, ammatillinen opettajakorkeakoulu) ja Humanistinen AMK (kansalaistoiminta ja nuorisotyö, kulttuuripalvelut, viittomakielentulkki) Puolustusvoimien yksiköitä maakunnassa ovat Ilmasotakoulu, ilmavoimien esikunta, ilmavoimien viestitekniikkalaitos sekä viestikoelaitos Tikkakoskella. Lisäksi maakunnassa toimii Pioneerirykmentti sekä pioneeri- ja suojelukoulu Keuruulla. Ammatillista koulutusta tarjotaan maakunnassa työelämälähtöisesti, ja ammatillisessa koulutuksessa voidaan suorittaa 120 erilaista tutkintoa. Ammatillinen koulutus tuottaa vuosittain n tutkintoa. Maakunnan tuottama aikuis- ja täydennyskoulutus on valtakunnallisesti tarkasteltuna erittäin laajaa. Osaamista ja erikoistumista tukevia tutkimus- ja kehittämisyksikköjä ovat mm. VTT:n yksikkö (Jyväskylä), Jyväskylän yliopiston erillistutkimuslaitokset esim. Agora Center, STAKESin alueyksikkö, Niilo Mäki Instituutti, sosiaalialan osaamiskeskus sekä lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat muodostamassa Sisä-Suomen yliopistoallianssia. Yliopistojen yhteistyö aloitetaan valituilla kärkialoilla. Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tuottajien kesken. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutuksen liiketoimintaorganisaatio (Edu Cluster Finland), joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski-Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toiminnalle haetaan kansallista painoarvoa. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan, pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomeen kohdistetut valtionhallinnon alueellistamistoimet (Työvoimatoimiston alueen työvoimamäärä on noin ).

4 4 Yksikkö/toiminto Htv Toteutettu PUOLUSTUSMINISTERIÖ Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Verohallituksen tuotantokeskus OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maanmittauslaitos; yhtenäisarkisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Tiehallinto KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ TEKES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Lapsiasiavaltuutetun toimiston perustaminen STAKESIN alueyksiköiden perustaminen TYÖMINISTERIÖ Henkilöstökoulutus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eräät ympäristötutkimus- ym. tehtävät /205 Osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit Keski-Suomen tarkennetut osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit ovat Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri, Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri, Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri, Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri sekä Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. Toiminnallisen klusterin perustana on edellä kuvattu koulutuksen ja opetuksen vahva asema Keski-Suomessa sekä opetuksen monialaisuus. Opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen liittyen Keski-Suomi omaapitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet. Tästä osoituksena on koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön sijaitseminen Jyväskylässä. Opettajien koulutukse asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle.

5 5 Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri. Nopeasti kasvanut ICT -alan koulutus ja sen elinkeinoelämälähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyvässeudun kehitykselle kasvupohjan ja saanut yrityksiä sijoittumaan seudulle (4000 IT-alan työpaikkaa). Perusteollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista ja osaamiskeskusohjelma on tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet myös mahdollisuuksia julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Uudenlaisen ilmenemismuodon teknologia on saanut poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja kehittämisestä AGORA:n ihmiskeskeisen tietotekniikan (Human Technology) osaamiskeskittymän muodossa. Merkittävä alan kouluttaja on myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Teknistieteellisen koulutuksen tarve on alueella suuri. Tämä suuntaa koulutusta ja osaamista uusille aloille. Alueella on myös vahvaa graafisen ja viestintäalan toimintaa (mm.yle) sekä valtionhallinnon (mm. KELA, puolustusvoimat) ATK-toimintoja keskittymiä. Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus ovat olleet erinomaisia. Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri. Jyväskylän seudun ydinosaamisalueet hyvinvointiteknologiassa ovat liikunta- ja terveystieteellinen osaaminen (ainut liikuntatieteellinen tiedekunta Suomessa) sekä psykologian ja luonnontieteiden tutkimus ja koulutus, ihmisen toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT sovellukset sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamisaloja ovat hyvinvointiteknologian ja palvelujen koulutus sekä alan liiketoiminnan kehittäminen. Jyvässeutu hakee kasvua ja kehitystä näihin perustuen. Yhteistyö ulottaa kehitystyötä myös muille seuduille. Hyvinvointipalveluiden kehitystyö tapahtuu verkostokaupunki-toimintamalliin pohjautuen ja yhteistyössä maakunnan muiden seutujen kanssa. Erityisesti perustan osaamiselle luo Jyväskylän yliopiston korkeatasoinen tutkimustyö, joka kohdistuu ikääntymiseen ja ikäihmisiin sekä nuorisoon. Tämä on synnyttänyt maakuntaan osaamiskeskittymiä, jotka ovat laajentumassa. Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri. Osa osaamiskeskusohjelmaa on korkeatasoinen energia- ja ympäristöteknologiaan kohdistuva tutkimus- ja kehittämistyö. Siihen liittyvä osaaminen pohjaa yliopiston, VTT:n, VAPO:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen sekä energia-alan yritysten osaamiseen. Tätä tukee vahvasti yhteiskunnassa kestävää kehitystä tukeva ympäristöteknologiaan pohjautuva osaaminen. Merkittävää on bioenergia ja siihen liittyvä kehittäminen sekä eriasteinen korkeakouluopetus. Maakunnan kehittämishankkeissa bioenergia on noussut merkittävään asemaan. Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Teeman kehittämistarpeet on maakunnassa tunnistettu ja niihin panostetaan, jotta maakunnan koneenrakennusteollisuus saavuttaisi entistä kilpailukykyisemmän aseman globaaleilla markkinoilla. Merkittäviä maakunnan toimijoita ovat mm. Metso Paper ja Valtra sekä yksityiset suunnittelutoimistot. Teeman kehittämisessä konkretisoituvat teknistieteellinen osaaminen ja koulutus kaikilla koulutusasteilla.

6 6 Alueellistamisen perusta Keski-Suomessa Valtionhallinnon alueellistamisen tulevissa päätöksissä tulee Länsi-Suomen suuralue huomioida nykyistä paremmin. Suuralueella asuu noin 35 % Helsingin työssäkäyntialueen ulkopuolisesta väestöstä, ja sille on kohdennettu nyt toimenpiteitä 26,5 %:n verran. Osaava työvoima Keski-Suomi on osaamisen maakunta, jonka koulutusorganisaatiot varmistavat alueelle osaavaa työvoimaa. Maakunnan työllisyys ei kuitenkaan ole kehittynyt tavoitteiden mukaan vaan maakunnassa on tarjolla osaavia tekijöitä lähes jokaisen kaltaiseen työtehtävään. Työvoimahallinnon mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 12,6 prosenttia työvoimasta työttömänä ja työnhakijoita viimeisimmän tiedon mukaan noin Työttömien määrä nousee kuitenkin yli , kun mukaan lasketaan nk. piilotyöttömät ja työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteissä olevat. Todellinen työttömyysaste on siten noin 18 %. Esimerkiksi Jyväskylän työvoimatoimiston alueella oli koulutustasoittain tarkasteltuna syyskuun 2007 lopussa työttömiä työnhakijoita seuraavasti: Koulutustaso työttömät Kansakoulu 1182 Peruskoulu 1233 Keskiaste perustutkinnot 3769 josta ylioppilaat 417 merkantit 273 Alin korkea-aste 709 josta merkonomi 373 Alempi korkea-aste 521 josta tradenomi 75 Ylempi korkea-aste 498 josta kasvatustieteiden maisteri 69 josta filosofian maisteri 123 Tutkijakoulutus, lis. tri 50 Tuntematon 100 Yhteensä 8356

7 Vapaat toimitilat Keski-Suomen maakunnan alueella valtion käytöstä poistuneista kiinteistöistä merkittävin on ns. Suojeluvarikko Jyväskylän maalaiskunnassa. Varikko on myyty yksityiselle yritykselle. Pienemmistä kohteista mainittakoon Äänekosken virastotalo, joka on myyty yksityiselle taholle, Saarijärven virastotalo myydään vielä tänä vuonna. Pihtiputaan virastotalossa, joka on myynnissä, on n htm 2 tyhjää toimistotilaa. Viitasaaren suojassa on tyhjää varasto- ja suojatilaa n htm 2 :iä. Puolustusvoimat tulevat todennäköisesti sijoittamaan suojaan omia varastojaan, jolloin suoja on täydessä käytössä. Luonetjärven varuskunta-alue Tikkakoskella on puolustusvoimien kannalta kehitettävä varuskunta, jonka tilantarve ei näillä näkymin ainakaan vähene. Pioneerirykmentti Keuruulla tullee säilymään ja kehittymään. Alueelle voitaisiin sijoittaa muitakin puolustusvoimien omia tai sidosryhmien toimintoja. Jyväskylässä valtion toimitilat ovat jokseenkin tehokkaassa käytössä. Tehtävien keskittäminen Jyväskylään esimerkiksi kihlakuntauudistuksen tai tuomiopiirijaon uudistamisen seurauksena tulee entisestään lisäämään tilantarvetta Jyväskylässä. Toisaalta Jyväskylässä on toimivat toimitilamarkkinat, joten tilat eivät ole uudistusten esteenä. Alueellistamisessa pienet paikkakunnat eivät yleensä tule kysymykseen, kun tavoitellaan pysyviä ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Tehokas palvelukeskus voidaan luoda verkottamalla se isompiin ja näin toimintojen sijoittaminen kasvukeskusten ulkopuolellekin on mahdollista. Tällöin tulisi huomioida etusijalla äkillisten rakennemuutosten kanssa kamppailevat seudut (Keuruu, Saarijärvi-Viitasaari ja Jämsä) sekä valtionhallinnon uudistuksissa työpaikkoja menettävät/menettäneet seudut. Alueellistamiseen liittyvät esitykset Koulutuksen arviointisihteeristö toimii Jyväskylän yliopiston erillislaitoksena Jyväskylässä. Keski-Suomella on pitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet liittyen opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen. Maakunnassa on alalle osaamisperustaa, sillä koulutuksen tutkimuslaitoksella on n. 80 tutkijaa/ kasvatustieteet ja toiminta ulottuu 40 vuoden ajalle. Opettajien koulutuksen asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle. Opetushallituksen uudelleen organisoinnin yhteydessä Jyväskylä tulee huomioida laaja-alaisesti uutena sijoituspaikkakuntana. Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen takaa toiminnalle uskottavan riippumattomuuden ja yhteyden korkeatasoiseen alan tutkimukseen ja osaavaan kehittämistoimintaan. Arvioinnin sisällöllisellä ja metodologisella kehittämistyöllä on pitkät perinteet ja kansainvälisesti tunnustettu asema. Myös korkeakoulujen pedagoginen kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä. Ratkaisu täyttää myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainitut ehdot valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta. 7

8 8 Hyvinvointialaan ja myös osaamiseen liittyvänä STAKESin alueyksikköä tulee vahvistaa. Stakesin Jyväskylän alueyksikössä käynnistyy vuoden 2008 alusta valtakunnallinen ParasSos tutkimus- ja yhteistyöohjelma, jonka keskeisenä tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaalipalveluiden muutoksia kunnissa Paras - uudistuksen yhteydessä. Ohjelma toteutetaan yhteisrahoitteisesti Stakesin ja Keski-Suomen toimijoiden (Jyväskylän yliopisto, kaupunki, ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto) kanssa. Kattavan tutkimus- ja yhteistyöohjelman tarve on korostunut entisestään, kun Paras - muutosten käynnistyessä on yhä voimakkaammin esille noussut huoli sosiaalihuollon pirstoutumisesta kunnissa. Stakesin Jyväskylän alueyksikön perustaminen syksyllä 2005 oli osa valtionhallinnon alueellistamisohjelmaa vuosille Alueyksikköön arvioitiin ohjelman aikana siirtyvän 15 virkaa ja tointa. Alueyksikössä on tähän asti toiminut kaksi pysyvästi Stakesissa työskentelevää henkilöä sekä heidän lisäkseen 1-5 määräaikaista, eri tavoin rahoitettua henkilöä. Lisäksi Stakes on syksyllä 2007 perustanut ParasSostutkimusohjelmaa varten yhden uuden viran Jyväskylän alueyksikköön. Merkittävän valtakunnallisen tutkimus- ja yhteistyöohjelman käynnistyessä Keski-Suomen arvioinnin osaamiskeskittymän riittävä resursointi alkuperäistä alueellistamisohjelmaa seuraten olisi ajankohtaista ja tuottaisi sosiaalialaa ja sen tutkimusta pitkäjänteisesti hyödyttävää lisäarvoa. Näin vahvistetaan alueyksikön mahdollisuuksia vastata nopeasti sosiaalihuollossa Paras- muutoksissa ilmeneviin tiedontarpeisiin Keski-Suomeen sijoitettuja valtion toimintoja. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on liian vähäisesti resursoitu. Lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan vahvuudeksi suunniteltiin toiminnan käynnistysvaiheessa viisi henkilöä. Tällä hetkellä henkilökuntaa on kolme ja asiakaspalvelu on pahasti ruuhkautunut. Monessa maakunnassa, mm. Keski-Suomessa, käynnistyneen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman suositusten täytäntöönpano edellyttää myös lapsiasiavaltuutetun toimiston voimavarojen lisäämistä. Ympäristöministeriön tehtävistä vasta osa on alueellistettu. Maakunnan ympäristö- ja energia-alan osaaminen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto mahdollistaisivat merkittävämmät alueellistamistoimet. SYKEn Jyväskylän toimipaikan tutkimus keskittyy järvien ja rannikkovesien suojeluun sekä kunnostukseen, tutkimusmenetelmien kehittämiseen sekä haitallisten aineiden kiertoon liittyvään tutkimukseen. SYKEn Jyväskylän yksikön kooksi vuonna 2015 tavoitellaan kokonaishenkilömäärää. Ekotoksikologinen laboratoriotoiminta on yksi Jyväskylän toimipaikan vahvuuksista ja sen vahvistaminen haitallisiin aineisiin liittyvässä tutkimuksessa on erittäin perusteltua. Osaavan työvoiman saatavuuteen perustuen verohallinnon osalta voidaan maakunnassa suorittaa jo perustetun tuotantokeskuksen yhteyteen liittyen esimerkiksi maksuvalvonnan tehtäviä (MAVA, maksuvalvontakeskus). Kaikkiaan Keski-Suomessa on erittäin osaavaa työvoimaa useanlaisiin tehtäviin. Maakunnan koulutusorganisaatioiden joustavuus uuden osaamisen tuottajina mahdollistaa alueellistamisen kohdistamisen myös uusiin tehtäviin.

9 9 Lopuksi Keski-Suomen liitto haluaa kiinnitettävän huomiota Keuruun seutukuntaan kohdistuneisiin voimakkaisiin työpaikkamenetyksiin, jonka vuoksi seudulta ei enää valtiovallan toimin tule siirtää toimintoja vaan päinvastoin tukea seudun työpaikkamenetyksiä korvaavia ponnisteluja. KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 6.3.2013 Anu Tokila Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 Työllisyys ja koulutus 1 Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 %

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013

Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013 Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013 Uudessa maailmassa keskisuomalaisilla on erityinen rooli Kyky, kokemus ja infrastruktuuri tuottaa huipputeknologiaa osaksi arkea. Alueen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Ammatilliset opettajapäivät 16.-17.9.2011, Vierumäki Kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Tulevaisuuden osaamistarpeista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa ALUEKEHITYS JA TKI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIASSA Markku Paananen PERUSTIETOJA Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy perustettu v. 1994 Omistajat: Jyväskylän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot