KESKI-SUOMI. Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMI. Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje 27.8.2007"

Transkriptio

1 1 projektipäällikkö Ilpo Takanen Dnro 130/40/2003 ylitarkastaja Minna Sneck Sisäasiainministeriö Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto PL Valtioneuvosto Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje KESKI-SUOMI Maakunnan kehittämisen linjaukset on määritelty maakuntavaltuuston hyväksymissä maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Keski-Suomen kehitys perustuu keskeisesti osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseen. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan sekä liittyä pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Keski-Suomi on alueellisessa kehityksessä osoittanut joustavuutensa sekä muuntumis- ja yhteistyökykynsä. Keski-Suomi tarjoaa osaavaa työvoimaa, korkeatasoista koulutusta sekä vetovoimaisen elinympäristö. Näihin perustuen alueellistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja työkokonaisuuksien siirron alueelle. Valtionhallinnon alueellisen päätösvallan ja resurssien lisääminen mahdollistaa alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistumisen sekä kilpailukyvyn. Näin kehittäminen tehostuu valtionhallinnon, kuntahallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Alueellistamisen edellytyksiä ylläpitää ja aluetalouden vaikutuksia kasvattaa Keski- Suomelle ominainen vahva ja joustava koulutustarjonta. Koulutuksen asemaa tullaan edelleen vahvistamaan ja sen sisältöä uudistamaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden pohjalta. Monipuolinen opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämän yhteistyö luo sinänsä kasvun edellytyksiä sekä työtä ja toimeentuloa. Alueen strateginen erikoistuminen Keski-Suomi on valtakunnallisessa, työpaikkaosuuksien suhteen suoritetussa vertailussa, erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja puutuoteteollisuuteen. Näillä erikoistumisaloilla osuus alueen työpaikoista on suunnilleen kaksinkertainen koko maan vastaavaan osuuteen verrattuna. Metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus ovat lähes yhtä vahvoja erikoistumisaloja. Myös koulutuksen työpaikkaosuus on Keski- Suomessa selvästi korkeampi kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja Keski-Suomessa on terveys- ja sosiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät

2 ovat liike-elämän palvelut, koulutus, vähittäiskauppa, rakentaminen sekä kone- ja laiteteollisuus. Keski-Suomen maakuntaohjelman painotukset Keski-Suomen maakuntaohjelmassa kehittämisalueiksi on nostettu elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittäminen. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämistä on terävöitetty, jotta keskisuomalaiset yritykset olisivat entistä kilpailukykyisempiä globaaleilla markkinoilla. Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Keski-Suomen kärkiklusteriksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa ja "Kehittyvä asuminen. Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman toiminnan kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa klustereissa: Tulevaisuuden energiateknologiat, Uudistuva metsä, Jokapaikan tietotekniikka, Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteri. Osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö näyttäytyy korkeakoulujen yhteisessä aluekehittämisstrategiassa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston yhteistyötä vahvistetaan. Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan kehittäminen painottuu Keski-Suomessa liikunnan, toimintakyven ja terveyden edistämiseen. Yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman alueella on tunnistettu uudistuvan kuntarakenteen, infrastruktuurin, luonnon ja luonnonvarojen sekä energia-alan merkitys maakunnan kehittymiselle. Maakunnan kannalta keskeiset kehittämiskohteet on yksilöity Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille Maakunta haluaa kehittää edelleen logistiikkaan ja tieliikenteen palveluihin liittyvää osaamiskeskittymää palvelemaan raskaan teollisuuden tarpeita ja alueen kehittyvää PK -liiketoimintaa Innoroad-teeman avulla. 2 Osaamisen institutionaalinen perusta Keski-Suomi on koulutuksen maakunta. Koulutustarjonta käsittää kaikki koulutusasteet ja ne tuottavat osaajia maakunnan omiin tarpeisiin sekä valtakunnallisesti.

3 3 Seuraavassa yhteenveto koulutustarjonnasta: Jyväskylän yliopiston tiedekunnat (humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusalat (kulttuuri, liiketalous, tekniikka ja liikenne, informaatioteknologia, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, ammatillinen opettajakorkeakoulu) ja Humanistinen AMK (kansalaistoiminta ja nuorisotyö, kulttuuripalvelut, viittomakielentulkki) Puolustusvoimien yksiköitä maakunnassa ovat Ilmasotakoulu, ilmavoimien esikunta, ilmavoimien viestitekniikkalaitos sekä viestikoelaitos Tikkakoskella. Lisäksi maakunnassa toimii Pioneerirykmentti sekä pioneeri- ja suojelukoulu Keuruulla. Ammatillista koulutusta tarjotaan maakunnassa työelämälähtöisesti, ja ammatillisessa koulutuksessa voidaan suorittaa 120 erilaista tutkintoa. Ammatillinen koulutus tuottaa vuosittain n tutkintoa. Maakunnan tuottama aikuis- ja täydennyskoulutus on valtakunnallisesti tarkasteltuna erittäin laajaa. Osaamista ja erikoistumista tukevia tutkimus- ja kehittämisyksikköjä ovat mm. VTT:n yksikkö (Jyväskylä), Jyväskylän yliopiston erillistutkimuslaitokset esim. Agora Center, STAKESin alueyksikkö, Niilo Mäki Instituutti, sosiaalialan osaamiskeskus sekä lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat muodostamassa Sisä-Suomen yliopistoallianssia. Yliopistojen yhteistyö aloitetaan valituilla kärkialoilla. Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tuottajien kesken. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutuksen liiketoimintaorganisaatio (Edu Cluster Finland), joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski-Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toiminnalle haetaan kansallista painoarvoa. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan, pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomeen kohdistetut valtionhallinnon alueellistamistoimet (Työvoimatoimiston alueen työvoimamäärä on noin ).

4 4 Yksikkö/toiminto Htv Toteutettu PUOLUSTUSMINISTERIÖ Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Verohallituksen tuotantokeskus OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maanmittauslaitos; yhtenäisarkisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Tiehallinto KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ TEKES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Lapsiasiavaltuutetun toimiston perustaminen STAKESIN alueyksiköiden perustaminen TYÖMINISTERIÖ Henkilöstökoulutus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eräät ympäristötutkimus- ym. tehtävät /205 Osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit Keski-Suomen tarkennetut osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit ovat Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri, Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri, Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri, Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri sekä Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. Toiminnallisen klusterin perustana on edellä kuvattu koulutuksen ja opetuksen vahva asema Keski-Suomessa sekä opetuksen monialaisuus. Opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen liittyen Keski-Suomi omaapitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet. Tästä osoituksena on koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön sijaitseminen Jyväskylässä. Opettajien koulutukse asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle.

5 5 Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri. Nopeasti kasvanut ICT -alan koulutus ja sen elinkeinoelämälähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyvässeudun kehitykselle kasvupohjan ja saanut yrityksiä sijoittumaan seudulle (4000 IT-alan työpaikkaa). Perusteollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista ja osaamiskeskusohjelma on tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet myös mahdollisuuksia julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Uudenlaisen ilmenemismuodon teknologia on saanut poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja kehittämisestä AGORA:n ihmiskeskeisen tietotekniikan (Human Technology) osaamiskeskittymän muodossa. Merkittävä alan kouluttaja on myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Teknistieteellisen koulutuksen tarve on alueella suuri. Tämä suuntaa koulutusta ja osaamista uusille aloille. Alueella on myös vahvaa graafisen ja viestintäalan toimintaa (mm.yle) sekä valtionhallinnon (mm. KELA, puolustusvoimat) ATK-toimintoja keskittymiä. Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus ovat olleet erinomaisia. Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri. Jyväskylän seudun ydinosaamisalueet hyvinvointiteknologiassa ovat liikunta- ja terveystieteellinen osaaminen (ainut liikuntatieteellinen tiedekunta Suomessa) sekä psykologian ja luonnontieteiden tutkimus ja koulutus, ihmisen toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT sovellukset sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamisaloja ovat hyvinvointiteknologian ja palvelujen koulutus sekä alan liiketoiminnan kehittäminen. Jyvässeutu hakee kasvua ja kehitystä näihin perustuen. Yhteistyö ulottaa kehitystyötä myös muille seuduille. Hyvinvointipalveluiden kehitystyö tapahtuu verkostokaupunki-toimintamalliin pohjautuen ja yhteistyössä maakunnan muiden seutujen kanssa. Erityisesti perustan osaamiselle luo Jyväskylän yliopiston korkeatasoinen tutkimustyö, joka kohdistuu ikääntymiseen ja ikäihmisiin sekä nuorisoon. Tämä on synnyttänyt maakuntaan osaamiskeskittymiä, jotka ovat laajentumassa. Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri. Osa osaamiskeskusohjelmaa on korkeatasoinen energia- ja ympäristöteknologiaan kohdistuva tutkimus- ja kehittämistyö. Siihen liittyvä osaaminen pohjaa yliopiston, VTT:n, VAPO:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen sekä energia-alan yritysten osaamiseen. Tätä tukee vahvasti yhteiskunnassa kestävää kehitystä tukeva ympäristöteknologiaan pohjautuva osaaminen. Merkittävää on bioenergia ja siihen liittyvä kehittäminen sekä eriasteinen korkeakouluopetus. Maakunnan kehittämishankkeissa bioenergia on noussut merkittävään asemaan. Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Teeman kehittämistarpeet on maakunnassa tunnistettu ja niihin panostetaan, jotta maakunnan koneenrakennusteollisuus saavuttaisi entistä kilpailukykyisemmän aseman globaaleilla markkinoilla. Merkittäviä maakunnan toimijoita ovat mm. Metso Paper ja Valtra sekä yksityiset suunnittelutoimistot. Teeman kehittämisessä konkretisoituvat teknistieteellinen osaaminen ja koulutus kaikilla koulutusasteilla.

6 6 Alueellistamisen perusta Keski-Suomessa Valtionhallinnon alueellistamisen tulevissa päätöksissä tulee Länsi-Suomen suuralue huomioida nykyistä paremmin. Suuralueella asuu noin 35 % Helsingin työssäkäyntialueen ulkopuolisesta väestöstä, ja sille on kohdennettu nyt toimenpiteitä 26,5 %:n verran. Osaava työvoima Keski-Suomi on osaamisen maakunta, jonka koulutusorganisaatiot varmistavat alueelle osaavaa työvoimaa. Maakunnan työllisyys ei kuitenkaan ole kehittynyt tavoitteiden mukaan vaan maakunnassa on tarjolla osaavia tekijöitä lähes jokaisen kaltaiseen työtehtävään. Työvoimahallinnon mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 12,6 prosenttia työvoimasta työttömänä ja työnhakijoita viimeisimmän tiedon mukaan noin Työttömien määrä nousee kuitenkin yli , kun mukaan lasketaan nk. piilotyöttömät ja työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteissä olevat. Todellinen työttömyysaste on siten noin 18 %. Esimerkiksi Jyväskylän työvoimatoimiston alueella oli koulutustasoittain tarkasteltuna syyskuun 2007 lopussa työttömiä työnhakijoita seuraavasti: Koulutustaso työttömät Kansakoulu 1182 Peruskoulu 1233 Keskiaste perustutkinnot 3769 josta ylioppilaat 417 merkantit 273 Alin korkea-aste 709 josta merkonomi 373 Alempi korkea-aste 521 josta tradenomi 75 Ylempi korkea-aste 498 josta kasvatustieteiden maisteri 69 josta filosofian maisteri 123 Tutkijakoulutus, lis. tri 50 Tuntematon 100 Yhteensä 8356

7 Vapaat toimitilat Keski-Suomen maakunnan alueella valtion käytöstä poistuneista kiinteistöistä merkittävin on ns. Suojeluvarikko Jyväskylän maalaiskunnassa. Varikko on myyty yksityiselle yritykselle. Pienemmistä kohteista mainittakoon Äänekosken virastotalo, joka on myyty yksityiselle taholle, Saarijärven virastotalo myydään vielä tänä vuonna. Pihtiputaan virastotalossa, joka on myynnissä, on n htm 2 tyhjää toimistotilaa. Viitasaaren suojassa on tyhjää varasto- ja suojatilaa n htm 2 :iä. Puolustusvoimat tulevat todennäköisesti sijoittamaan suojaan omia varastojaan, jolloin suoja on täydessä käytössä. Luonetjärven varuskunta-alue Tikkakoskella on puolustusvoimien kannalta kehitettävä varuskunta, jonka tilantarve ei näillä näkymin ainakaan vähene. Pioneerirykmentti Keuruulla tullee säilymään ja kehittymään. Alueelle voitaisiin sijoittaa muitakin puolustusvoimien omia tai sidosryhmien toimintoja. Jyväskylässä valtion toimitilat ovat jokseenkin tehokkaassa käytössä. Tehtävien keskittäminen Jyväskylään esimerkiksi kihlakuntauudistuksen tai tuomiopiirijaon uudistamisen seurauksena tulee entisestään lisäämään tilantarvetta Jyväskylässä. Toisaalta Jyväskylässä on toimivat toimitilamarkkinat, joten tilat eivät ole uudistusten esteenä. Alueellistamisessa pienet paikkakunnat eivät yleensä tule kysymykseen, kun tavoitellaan pysyviä ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Tehokas palvelukeskus voidaan luoda verkottamalla se isompiin ja näin toimintojen sijoittaminen kasvukeskusten ulkopuolellekin on mahdollista. Tällöin tulisi huomioida etusijalla äkillisten rakennemuutosten kanssa kamppailevat seudut (Keuruu, Saarijärvi-Viitasaari ja Jämsä) sekä valtionhallinnon uudistuksissa työpaikkoja menettävät/menettäneet seudut. Alueellistamiseen liittyvät esitykset Koulutuksen arviointisihteeristö toimii Jyväskylän yliopiston erillislaitoksena Jyväskylässä. Keski-Suomella on pitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet liittyen opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen. Maakunnassa on alalle osaamisperustaa, sillä koulutuksen tutkimuslaitoksella on n. 80 tutkijaa/ kasvatustieteet ja toiminta ulottuu 40 vuoden ajalle. Opettajien koulutuksen asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle. Opetushallituksen uudelleen organisoinnin yhteydessä Jyväskylä tulee huomioida laaja-alaisesti uutena sijoituspaikkakuntana. Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen takaa toiminnalle uskottavan riippumattomuuden ja yhteyden korkeatasoiseen alan tutkimukseen ja osaavaan kehittämistoimintaan. Arvioinnin sisällöllisellä ja metodologisella kehittämistyöllä on pitkät perinteet ja kansainvälisesti tunnustettu asema. Myös korkeakoulujen pedagoginen kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä. Ratkaisu täyttää myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainitut ehdot valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta. 7

8 8 Hyvinvointialaan ja myös osaamiseen liittyvänä STAKESin alueyksikköä tulee vahvistaa. Stakesin Jyväskylän alueyksikössä käynnistyy vuoden 2008 alusta valtakunnallinen ParasSos tutkimus- ja yhteistyöohjelma, jonka keskeisenä tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaalipalveluiden muutoksia kunnissa Paras - uudistuksen yhteydessä. Ohjelma toteutetaan yhteisrahoitteisesti Stakesin ja Keski-Suomen toimijoiden (Jyväskylän yliopisto, kaupunki, ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto) kanssa. Kattavan tutkimus- ja yhteistyöohjelman tarve on korostunut entisestään, kun Paras - muutosten käynnistyessä on yhä voimakkaammin esille noussut huoli sosiaalihuollon pirstoutumisesta kunnissa. Stakesin Jyväskylän alueyksikön perustaminen syksyllä 2005 oli osa valtionhallinnon alueellistamisohjelmaa vuosille Alueyksikköön arvioitiin ohjelman aikana siirtyvän 15 virkaa ja tointa. Alueyksikössä on tähän asti toiminut kaksi pysyvästi Stakesissa työskentelevää henkilöä sekä heidän lisäkseen 1-5 määräaikaista, eri tavoin rahoitettua henkilöä. Lisäksi Stakes on syksyllä 2007 perustanut ParasSostutkimusohjelmaa varten yhden uuden viran Jyväskylän alueyksikköön. Merkittävän valtakunnallisen tutkimus- ja yhteistyöohjelman käynnistyessä Keski-Suomen arvioinnin osaamiskeskittymän riittävä resursointi alkuperäistä alueellistamisohjelmaa seuraten olisi ajankohtaista ja tuottaisi sosiaalialaa ja sen tutkimusta pitkäjänteisesti hyödyttävää lisäarvoa. Näin vahvistetaan alueyksikön mahdollisuuksia vastata nopeasti sosiaalihuollossa Paras- muutoksissa ilmeneviin tiedontarpeisiin Keski-Suomeen sijoitettuja valtion toimintoja. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on liian vähäisesti resursoitu. Lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan vahvuudeksi suunniteltiin toiminnan käynnistysvaiheessa viisi henkilöä. Tällä hetkellä henkilökuntaa on kolme ja asiakaspalvelu on pahasti ruuhkautunut. Monessa maakunnassa, mm. Keski-Suomessa, käynnistyneen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman suositusten täytäntöönpano edellyttää myös lapsiasiavaltuutetun toimiston voimavarojen lisäämistä. Ympäristöministeriön tehtävistä vasta osa on alueellistettu. Maakunnan ympäristö- ja energia-alan osaaminen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto mahdollistaisivat merkittävämmät alueellistamistoimet. SYKEn Jyväskylän toimipaikan tutkimus keskittyy järvien ja rannikkovesien suojeluun sekä kunnostukseen, tutkimusmenetelmien kehittämiseen sekä haitallisten aineiden kiertoon liittyvään tutkimukseen. SYKEn Jyväskylän yksikön kooksi vuonna 2015 tavoitellaan kokonaishenkilömäärää. Ekotoksikologinen laboratoriotoiminta on yksi Jyväskylän toimipaikan vahvuuksista ja sen vahvistaminen haitallisiin aineisiin liittyvässä tutkimuksessa on erittäin perusteltua. Osaavan työvoiman saatavuuteen perustuen verohallinnon osalta voidaan maakunnassa suorittaa jo perustetun tuotantokeskuksen yhteyteen liittyen esimerkiksi maksuvalvonnan tehtäviä (MAVA, maksuvalvontakeskus). Kaikkiaan Keski-Suomessa on erittäin osaavaa työvoimaa useanlaisiin tehtäviin. Maakunnan koulutusorganisaatioiden joustavuus uuden osaamisen tuottajina mahdollistaa alueellistamisen kohdistamisen myös uusiin tehtäviin.

9 9 Lopuksi Keski-Suomen liitto haluaa kiinnitettävän huomiota Keuruun seutukuntaan kohdistuneisiin voimakkaisiin työpaikkamenetyksiin, jonka vuoksi seudulta ei enää valtiovallan toimin tule siirtää toimintoja vaan päinvastoin tukea seudun työpaikkamenetyksiä korvaavia ponnisteluja. KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 6.3.2013 Anu Tokila Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 Työllisyys ja koulutus 1 Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 %

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012 Opetusministeriö 22.8.2007 Dnro 244/44/2007 5.7.2007 Viitteet: Maakuntahallitus 22.8.2007 Lausuntopyyntönne 29.6. 7/500/2007 Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU)

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus

AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Esityksen rakenne 1. Ajankohtaista ELY-keskuksen yritys- ja työvoimayksiköstä 2. Työmarkkinatilanne

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot