KESKI-SUOMI. Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje

Transkriptio

1 1 projektipäällikkö Ilpo Takanen Dnro 130/40/2003 ylitarkastaja Minna Sneck Sisäasiainministeriö Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto PL Valtioneuvosto Viite: Alueellistamisen koordinaatioryhmän kirje KESKI-SUOMI Maakunnan kehittämisen linjaukset on määritelty maakuntavaltuuston hyväksymissä maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Keski-Suomen kehitys perustuu keskeisesti osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseen. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan sekä liittyä pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Keski-Suomi on alueellisessa kehityksessä osoittanut joustavuutensa sekä muuntumis- ja yhteistyökykynsä. Keski-Suomi tarjoaa osaavaa työvoimaa, korkeatasoista koulutusta sekä vetovoimaisen elinympäristö. Näihin perustuen alueellistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja työkokonaisuuksien siirron alueelle. Valtionhallinnon alueellisen päätösvallan ja resurssien lisääminen mahdollistaa alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistumisen sekä kilpailukyvyn. Näin kehittäminen tehostuu valtionhallinnon, kuntahallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Alueellistamisen edellytyksiä ylläpitää ja aluetalouden vaikutuksia kasvattaa Keski- Suomelle ominainen vahva ja joustava koulutustarjonta. Koulutuksen asemaa tullaan edelleen vahvistamaan ja sen sisältöä uudistamaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden pohjalta. Monipuolinen opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämän yhteistyö luo sinänsä kasvun edellytyksiä sekä työtä ja toimeentuloa. Alueen strateginen erikoistuminen Keski-Suomi on valtakunnallisessa, työpaikkaosuuksien suhteen suoritetussa vertailussa, erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja puutuoteteollisuuteen. Näillä erikoistumisaloilla osuus alueen työpaikoista on suunnilleen kaksinkertainen koko maan vastaavaan osuuteen verrattuna. Metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus ovat lähes yhtä vahvoja erikoistumisaloja. Myös koulutuksen työpaikkaosuus on Keski- Suomessa selvästi korkeampi kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja Keski-Suomessa on terveys- ja sosiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät

2 ovat liike-elämän palvelut, koulutus, vähittäiskauppa, rakentaminen sekä kone- ja laiteteollisuus. Keski-Suomen maakuntaohjelman painotukset Keski-Suomen maakuntaohjelmassa kehittämisalueiksi on nostettu elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittäminen. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämistä on terävöitetty, jotta keskisuomalaiset yritykset olisivat entistä kilpailukykyisempiä globaaleilla markkinoilla. Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Keski-Suomen kärkiklusteriksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa ja "Kehittyvä asuminen. Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman toiminnan kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa klustereissa: Tulevaisuuden energiateknologiat, Uudistuva metsä, Jokapaikan tietotekniikka, Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteri. Osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö näyttäytyy korkeakoulujen yhteisessä aluekehittämisstrategiassa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston yhteistyötä vahvistetaan. Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan kehittäminen painottuu Keski-Suomessa liikunnan, toimintakyven ja terveyden edistämiseen. Yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman alueella on tunnistettu uudistuvan kuntarakenteen, infrastruktuurin, luonnon ja luonnonvarojen sekä energia-alan merkitys maakunnan kehittymiselle. Maakunnan kannalta keskeiset kehittämiskohteet on yksilöity Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille Maakunta haluaa kehittää edelleen logistiikkaan ja tieliikenteen palveluihin liittyvää osaamiskeskittymää palvelemaan raskaan teollisuuden tarpeita ja alueen kehittyvää PK -liiketoimintaa Innoroad-teeman avulla. 2 Osaamisen institutionaalinen perusta Keski-Suomi on koulutuksen maakunta. Koulutustarjonta käsittää kaikki koulutusasteet ja ne tuottavat osaajia maakunnan omiin tarpeisiin sekä valtakunnallisesti.

3 3 Seuraavassa yhteenveto koulutustarjonnasta: Jyväskylän yliopiston tiedekunnat (humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusalat (kulttuuri, liiketalous, tekniikka ja liikenne, informaatioteknologia, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, ammatillinen opettajakorkeakoulu) ja Humanistinen AMK (kansalaistoiminta ja nuorisotyö, kulttuuripalvelut, viittomakielentulkki) Puolustusvoimien yksiköitä maakunnassa ovat Ilmasotakoulu, ilmavoimien esikunta, ilmavoimien viestitekniikkalaitos sekä viestikoelaitos Tikkakoskella. Lisäksi maakunnassa toimii Pioneerirykmentti sekä pioneeri- ja suojelukoulu Keuruulla. Ammatillista koulutusta tarjotaan maakunnassa työelämälähtöisesti, ja ammatillisessa koulutuksessa voidaan suorittaa 120 erilaista tutkintoa. Ammatillinen koulutus tuottaa vuosittain n tutkintoa. Maakunnan tuottama aikuis- ja täydennyskoulutus on valtakunnallisesti tarkasteltuna erittäin laajaa. Osaamista ja erikoistumista tukevia tutkimus- ja kehittämisyksikköjä ovat mm. VTT:n yksikkö (Jyväskylä), Jyväskylän yliopiston erillistutkimuslaitokset esim. Agora Center, STAKESin alueyksikkö, Niilo Mäki Instituutti, sosiaalialan osaamiskeskus sekä lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat muodostamassa Sisä-Suomen yliopistoallianssia. Yliopistojen yhteistyö aloitetaan valituilla kärkialoilla. Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tuottajien kesken. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutuksen liiketoimintaorganisaatio (Edu Cluster Finland), joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski-Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toiminnalle haetaan kansallista painoarvoa. Alueellistamisen tulee perustua vahvoihin maakunnan osaamispotentiaaleihin, alueen työvoimatarjontaan, pitkäjänteiseen alueen ja sen organisaatioiden kehittymiseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomeen kohdistetut valtionhallinnon alueellistamistoimet (Työvoimatoimiston alueen työvoimamäärä on noin ).

4 4 Yksikkö/toiminto Htv Toteutettu PUOLUSTUSMINISTERIÖ Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Verohallituksen tuotantokeskus OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maanmittauslaitos; yhtenäisarkisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Tiehallinto KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ TEKES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Lapsiasiavaltuutetun toimiston perustaminen STAKESIN alueyksiköiden perustaminen TYÖMINISTERIÖ Henkilöstökoulutus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eräät ympäristötutkimus- ym. tehtävät /205 Osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit Keski-Suomen tarkennetut osaamislähtöiset toiminnalliset klusterit ovat Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri, Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri, Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri, Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri sekä Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. Toiminnallisen klusterin perustana on edellä kuvattu koulutuksen ja opetuksen vahva asema Keski-Suomessa sekä opetuksen monialaisuus. Opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen liittyen Keski-Suomi omaapitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet. Tästä osoituksena on koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön sijaitseminen Jyväskylässä. Opettajien koulutukse asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle.

5 5 Tietotekniikan (ICT) osaamisklusteri. Nopeasti kasvanut ICT -alan koulutus ja sen elinkeinoelämälähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyvässeudun kehitykselle kasvupohjan ja saanut yrityksiä sijoittumaan seudulle (4000 IT-alan työpaikkaa). Perusteollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista ja osaamiskeskusohjelma on tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet myös mahdollisuuksia julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Uudenlaisen ilmenemismuodon teknologia on saanut poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja kehittämisestä AGORA:n ihmiskeskeisen tietotekniikan (Human Technology) osaamiskeskittymän muodossa. Merkittävä alan kouluttaja on myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Teknistieteellisen koulutuksen tarve on alueella suuri. Tämä suuntaa koulutusta ja osaamista uusille aloille. Alueella on myös vahvaa graafisen ja viestintäalan toimintaa (mm.yle) sekä valtionhallinnon (mm. KELA, puolustusvoimat) ATK-toimintoja keskittymiä. Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus ovat olleet erinomaisia. Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamisklusteri. Jyväskylän seudun ydinosaamisalueet hyvinvointiteknologiassa ovat liikunta- ja terveystieteellinen osaaminen (ainut liikuntatieteellinen tiedekunta Suomessa) sekä psykologian ja luonnontieteiden tutkimus ja koulutus, ihmisen toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT sovellukset sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamisaloja ovat hyvinvointiteknologian ja palvelujen koulutus sekä alan liiketoiminnan kehittäminen. Jyvässeutu hakee kasvua ja kehitystä näihin perustuen. Yhteistyö ulottaa kehitystyötä myös muille seuduille. Hyvinvointipalveluiden kehitystyö tapahtuu verkostokaupunki-toimintamalliin pohjautuen ja yhteistyössä maakunnan muiden seutujen kanssa. Erityisesti perustan osaamiselle luo Jyväskylän yliopiston korkeatasoinen tutkimustyö, joka kohdistuu ikääntymiseen ja ikäihmisiin sekä nuorisoon. Tämä on synnyttänyt maakuntaan osaamiskeskittymiä, jotka ovat laajentumassa. Energia- ja ympäristöteknologian osaamisklusteri. Osa osaamiskeskusohjelmaa on korkeatasoinen energia- ja ympäristöteknologiaan kohdistuva tutkimus- ja kehittämistyö. Siihen liittyvä osaaminen pohjaa yliopiston, VTT:n, VAPO:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen sekä energia-alan yritysten osaamiseen. Tätä tukee vahvasti yhteiskunnassa kestävää kehitystä tukeva ympäristöteknologiaan pohjautuva osaaminen. Merkittävää on bioenergia ja siihen liittyvä kehittäminen sekä eriasteinen korkeakouluopetus. Maakunnan kehittämishankkeissa bioenergia on noussut merkittävään asemaan. Koneenrakennuksen osaamisen kehittäminen. Teeman kehittämistarpeet on maakunnassa tunnistettu ja niihin panostetaan, jotta maakunnan koneenrakennusteollisuus saavuttaisi entistä kilpailukykyisemmän aseman globaaleilla markkinoilla. Merkittäviä maakunnan toimijoita ovat mm. Metso Paper ja Valtra sekä yksityiset suunnittelutoimistot. Teeman kehittämisessä konkretisoituvat teknistieteellinen osaaminen ja koulutus kaikilla koulutusasteilla.

6 6 Alueellistamisen perusta Keski-Suomessa Valtionhallinnon alueellistamisen tulevissa päätöksissä tulee Länsi-Suomen suuralue huomioida nykyistä paremmin. Suuralueella asuu noin 35 % Helsingin työssäkäyntialueen ulkopuolisesta väestöstä, ja sille on kohdennettu nyt toimenpiteitä 26,5 %:n verran. Osaava työvoima Keski-Suomi on osaamisen maakunta, jonka koulutusorganisaatiot varmistavat alueelle osaavaa työvoimaa. Maakunnan työllisyys ei kuitenkaan ole kehittynyt tavoitteiden mukaan vaan maakunnassa on tarjolla osaavia tekijöitä lähes jokaisen kaltaiseen työtehtävään. Työvoimahallinnon mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 12,6 prosenttia työvoimasta työttömänä ja työnhakijoita viimeisimmän tiedon mukaan noin Työttömien määrä nousee kuitenkin yli , kun mukaan lasketaan nk. piilotyöttömät ja työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteissä olevat. Todellinen työttömyysaste on siten noin 18 %. Esimerkiksi Jyväskylän työvoimatoimiston alueella oli koulutustasoittain tarkasteltuna syyskuun 2007 lopussa työttömiä työnhakijoita seuraavasti: Koulutustaso työttömät Kansakoulu 1182 Peruskoulu 1233 Keskiaste perustutkinnot 3769 josta ylioppilaat 417 merkantit 273 Alin korkea-aste 709 josta merkonomi 373 Alempi korkea-aste 521 josta tradenomi 75 Ylempi korkea-aste 498 josta kasvatustieteiden maisteri 69 josta filosofian maisteri 123 Tutkijakoulutus, lis. tri 50 Tuntematon 100 Yhteensä 8356

7 Vapaat toimitilat Keski-Suomen maakunnan alueella valtion käytöstä poistuneista kiinteistöistä merkittävin on ns. Suojeluvarikko Jyväskylän maalaiskunnassa. Varikko on myyty yksityiselle yritykselle. Pienemmistä kohteista mainittakoon Äänekosken virastotalo, joka on myyty yksityiselle taholle, Saarijärven virastotalo myydään vielä tänä vuonna. Pihtiputaan virastotalossa, joka on myynnissä, on n htm 2 tyhjää toimistotilaa. Viitasaaren suojassa on tyhjää varasto- ja suojatilaa n htm 2 :iä. Puolustusvoimat tulevat todennäköisesti sijoittamaan suojaan omia varastojaan, jolloin suoja on täydessä käytössä. Luonetjärven varuskunta-alue Tikkakoskella on puolustusvoimien kannalta kehitettävä varuskunta, jonka tilantarve ei näillä näkymin ainakaan vähene. Pioneerirykmentti Keuruulla tullee säilymään ja kehittymään. Alueelle voitaisiin sijoittaa muitakin puolustusvoimien omia tai sidosryhmien toimintoja. Jyväskylässä valtion toimitilat ovat jokseenkin tehokkaassa käytössä. Tehtävien keskittäminen Jyväskylään esimerkiksi kihlakuntauudistuksen tai tuomiopiirijaon uudistamisen seurauksena tulee entisestään lisäämään tilantarvetta Jyväskylässä. Toisaalta Jyväskylässä on toimivat toimitilamarkkinat, joten tilat eivät ole uudistusten esteenä. Alueellistamisessa pienet paikkakunnat eivät yleensä tule kysymykseen, kun tavoitellaan pysyviä ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Tehokas palvelukeskus voidaan luoda verkottamalla se isompiin ja näin toimintojen sijoittaminen kasvukeskusten ulkopuolellekin on mahdollista. Tällöin tulisi huomioida etusijalla äkillisten rakennemuutosten kanssa kamppailevat seudut (Keuruu, Saarijärvi-Viitasaari ja Jämsä) sekä valtionhallinnon uudistuksissa työpaikkoja menettävät/menettäneet seudut. Alueellistamiseen liittyvät esitykset Koulutuksen arviointisihteeristö toimii Jyväskylän yliopiston erillislaitoksena Jyväskylässä. Keski-Suomella on pitkät tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet liittyen opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen. Maakunnassa on alalle osaamisperustaa, sillä koulutuksen tutkimuslaitoksella on n. 80 tutkijaa/ kasvatustieteet ja toiminta ulottuu 40 vuoden ajalle. Opettajien koulutuksen asema yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen osalta vahva. Synergia opetuksen, koulutuksen tutkimuksen (esim. lapset ja nuoret) sekä koulutuksen arvioinnin osalta luo toimivan alustan toimintojen alueellistamiselle. Opetushallituksen uudelleen organisoinnin yhteydessä Jyväskylä tulee huomioida laaja-alaisesti uutena sijoituspaikkakuntana. Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen takaa toiminnalle uskottavan riippumattomuuden ja yhteyden korkeatasoiseen alan tutkimukseen ja osaavaan kehittämistoimintaan. Arvioinnin sisällöllisellä ja metodologisella kehittämistyöllä on pitkät perinteet ja kansainvälisesti tunnustettu asema. Myös korkeakoulujen pedagoginen kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä. Ratkaisu täyttää myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainitut ehdot valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta. 7

8 8 Hyvinvointialaan ja myös osaamiseen liittyvänä STAKESin alueyksikköä tulee vahvistaa. Stakesin Jyväskylän alueyksikössä käynnistyy vuoden 2008 alusta valtakunnallinen ParasSos tutkimus- ja yhteistyöohjelma, jonka keskeisenä tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaalipalveluiden muutoksia kunnissa Paras - uudistuksen yhteydessä. Ohjelma toteutetaan yhteisrahoitteisesti Stakesin ja Keski-Suomen toimijoiden (Jyväskylän yliopisto, kaupunki, ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto) kanssa. Kattavan tutkimus- ja yhteistyöohjelman tarve on korostunut entisestään, kun Paras - muutosten käynnistyessä on yhä voimakkaammin esille noussut huoli sosiaalihuollon pirstoutumisesta kunnissa. Stakesin Jyväskylän alueyksikön perustaminen syksyllä 2005 oli osa valtionhallinnon alueellistamisohjelmaa vuosille Alueyksikköön arvioitiin ohjelman aikana siirtyvän 15 virkaa ja tointa. Alueyksikössä on tähän asti toiminut kaksi pysyvästi Stakesissa työskentelevää henkilöä sekä heidän lisäkseen 1-5 määräaikaista, eri tavoin rahoitettua henkilöä. Lisäksi Stakes on syksyllä 2007 perustanut ParasSostutkimusohjelmaa varten yhden uuden viran Jyväskylän alueyksikköön. Merkittävän valtakunnallisen tutkimus- ja yhteistyöohjelman käynnistyessä Keski-Suomen arvioinnin osaamiskeskittymän riittävä resursointi alkuperäistä alueellistamisohjelmaa seuraten olisi ajankohtaista ja tuottaisi sosiaalialaa ja sen tutkimusta pitkäjänteisesti hyödyttävää lisäarvoa. Näin vahvistetaan alueyksikön mahdollisuuksia vastata nopeasti sosiaalihuollossa Paras- muutoksissa ilmeneviin tiedontarpeisiin Keski-Suomeen sijoitettuja valtion toimintoja. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on liian vähäisesti resursoitu. Lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan vahvuudeksi suunniteltiin toiminnan käynnistysvaiheessa viisi henkilöä. Tällä hetkellä henkilökuntaa on kolme ja asiakaspalvelu on pahasti ruuhkautunut. Monessa maakunnassa, mm. Keski-Suomessa, käynnistyneen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman suositusten täytäntöönpano edellyttää myös lapsiasiavaltuutetun toimiston voimavarojen lisäämistä. Ympäristöministeriön tehtävistä vasta osa on alueellistettu. Maakunnan ympäristö- ja energia-alan osaaminen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto mahdollistaisivat merkittävämmät alueellistamistoimet. SYKEn Jyväskylän toimipaikan tutkimus keskittyy järvien ja rannikkovesien suojeluun sekä kunnostukseen, tutkimusmenetelmien kehittämiseen sekä haitallisten aineiden kiertoon liittyvään tutkimukseen. SYKEn Jyväskylän yksikön kooksi vuonna 2015 tavoitellaan kokonaishenkilömäärää. Ekotoksikologinen laboratoriotoiminta on yksi Jyväskylän toimipaikan vahvuuksista ja sen vahvistaminen haitallisiin aineisiin liittyvässä tutkimuksessa on erittäin perusteltua. Osaavan työvoiman saatavuuteen perustuen verohallinnon osalta voidaan maakunnassa suorittaa jo perustetun tuotantokeskuksen yhteyteen liittyen esimerkiksi maksuvalvonnan tehtäviä (MAVA, maksuvalvontakeskus). Kaikkiaan Keski-Suomessa on erittäin osaavaa työvoimaa useanlaisiin tehtäviin. Maakunnan koulutusorganisaatioiden joustavuus uuden osaamisen tuottajina mahdollistaa alueellistamisen kohdistamisen myös uusiin tehtäviin.

9 9 Lopuksi Keski-Suomen liitto haluaa kiinnitettävän huomiota Keuruun seutukuntaan kohdistuneisiin voimakkaisiin työpaikkamenetyksiin, jonka vuoksi seudulta ei enää valtiovallan toimin tule siirtää toimintoja vaan päinvastoin tukea seudun työpaikkamenetyksiä korvaavia ponnisteluja. KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja