HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 2: Taivaskalliolta itään, Pohjolankadulle, Pohjolanpuistoon, Koskelan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 2: Taivaskalliolta itään, Pohjolankadulle, Pohjolanpuistoon, Koskelan"

Transkriptio

1 HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 2: Taivaskalliolta itään, Pohjolankadulle, Pohjolanpuistoon, Koskelan Sairaalaan ja Karjalatalon kautta Käpylänaukiolle

2 Taivaskallion vaiheet geologisesti Taivaskallion kiviaines on peräisin miljoonan vuoden takaa svekofennisestä vuorijonopoimutuksesta. Parhaimmillaan muutaman kilometrin korkuiset vuoret ovat aikojen saatossa kadonneet rapautumisen ja useiden jääkausien kuluttamina. Viimeisin niistä kesti noin vuotta. Jään uurtamia jälkiä näkyy avokallioilla kautta maan. Maankuori on vielä lommolla kolmekilometrisen jäävaipan jäljiltä ja kohoaa siksi yhä edelleen, näillä main noin 2 mm vuodessa. Myös merenpinnan korkeus on vaihdellut mannerjäätiköiden sulamisen myötä. Taivaskallion huippu ilmestyi esiin luotona suolaisen Yoldia-meren saaristossa noin vuotta sitten. Tuhat vuotta myöhemmin pienen saaren pohjoisrinteeseen, nykyiseen 45 metrin korkeuteen hioivat makean Ancylusjärven aallot yhä erottuvan muinaisrannan. Toinen samanlainen syntyi suolaisen Litorina-meren voimasta 32 metriin noin 8000 vuotta sitten. Yhteys mantereeseen paljastui noin 5000 vuotta sitten nykyisen Metsälän suunnasta. Lue aiheesta lisää - wiki

3 Luonto Taivaskalliolla Taivaskallion tuntumassa on sekametsäalue, joka muuttuu reheväksi märäksi pensaikoksi radanvarressa. Itse Taivaskallio on aukea, ketomainen. Metsää on harvennettu erittäin voimakkaasti, mikä on heikentänyt kohteen linnustollista arvoa jonkin verran. Metsäalueella on runsas perusmetsälinnusto, lisäksi leppälintu, satakieli, sirittäjä, sepelkyyhky, herne- ja pensaskerttu, mustapääkerttu ja hemppo. Kallioalueella metsittyneessä osassa etelässä ja idässä on kuivien kesien seurauksena hiukan kelottunutta metsää, joka tuo mieleen korpimaat.

4 Taivaskallion menneisyyteen kuuluivat kyykäärmeet Käpylä-lehden mukaan kaupungin virkailija Hall asui Oulunkylässä huvilassaan 1900luvun alkuvuosina. Hän oli miellyttävä, hiljainen herrasmies. Hallilla oli erikoinen harrastus; kyykäärmeitten pyynti. Kun lumi oli kallioilla sulamaisillaan, Hall otti isonlaisen pussin tahi säkin ja pitkät erikoissakset. Siten varustettuna hän marssi taivaskalliolle. Siihen aikaan siellä oli viljalti kyykäärmeitä. Aurinkoisina päivinä ne luikersivat koloistaan paistatellakseen kevätauringossa. Siinä tilassa ne olivat jokseenkin kankeita, joten Hallin pitkät sakset helposti tekivät tehtävänsä. Siten toinen toisensa perästä matelijat joutuivat Hallin säkkiin ja sieltä eläintieteelliseen laitokseen, Zootomiin. Hall peri yliopistolta 5 markkaa käärmeestä. Nykyisin käärmeet ovat käytännössä kadonneet lähelle tulleen asutuksen takia, vaikka lähimetsä tarjoaisikin pieniä saaliseläimiä.

5 11 Ammattikorkeakoulu Metropolia Rakennuksen pohjoisin osa valmistui Käpylän yhteiskouluksi 1942, suunnittelija Uno Moberg, lisäsiipi Yhteiskoulun talo saneerattiin ja siihen tehtiin entistäkin suurempi laajennusosa , suunnittelija Tarmo Peltonen. Käyttäjäksi tuli nyt Helsingin kaupungin laboratorioalan oppilaitos. Se on perustettu 1960 Kalliossa ja toimi pitkään Käpylän erikoisammattikoulun tiloissa. Laboratoriokoulu jaettiin kahtia Opistotasoinen opetus liitettiin Helsingin uuteen ammattikorkeakouluun, ammatillinen opetus puolestaan Helsingin tekniikan alan oppilaitokseen Heltechiin. Nykyään Onnentien Metropoliaan, joka yksikkö on 14 kuuluu 000 pääkaupunkiseudun opiskelijallaan vuokralaisena järjestää talossa ammatillista opetusta. Koulun sisäpihalla on peruskallioon uurrettu Matti Peltokankaan veistos Kallioaurinko vuodelta Teoksen muoto viittaa varhaisiin ajanmittausvälineisiin. Uurteisiin kerääntyvä ja haihtuva sadevesi muodostaa tilapäisen peilimaailman, kun taas materiaalina käytetty peruskallio on pysyvyyden symboli. Tontin eteläreunalla on rauhoitettu 7 jättihaavan ryhmä. Jättihaavan lehdet ovat kaksi kertaa isommat kuin tavallisen haavan ja juuriversot sitkeitä leviämään naapurustoon. Puut ovat Metsäpuiden rodunjalostussäätiön kantapuita. Suomen ammattikorkeakoulu suurin. Lisäksi Heltech

6 Käpylän yhteiskoulu Käpylän lapsiluvun kasvaessa perustettiin 1938 oma oppikoulu kansakoulun jatkoksi. Oppilaita oli aluksi 56, neljän vuoden kuluttua jo 356. Tiloja vuokrattiin parhaimmillaan kolmesta eri osoitteesta. Oman koulutalon rakentaminen oli välttämätöntä. Sota-ajan vaikeista olosuhteista huolimatta hanke onnistui ja Käpylän yhteiskoulu vihittiin käyttöön Heti seuraavana vuonna koulu joutui evakkoon Lauttakylään, sillä tiloja tarvittiin sotaväen majoituskäyttöön. Ensimmäiset lakkiaiset pidettiin siksi Käpylän kirkon seurakuntasalissa lokakuussa Ylioppilaita oli kolme, joukossa Päiviö Suomela, josta tuli aikanaan koulun neljäs ja viimeinen rehtori. Sodan jälkeen oppilasmäärä jatkoi edelleen kasvuaan. Syksyllä 1958 Käpylän yhteiskoulussa oli jo 718 oppilasta jaettuna aamu- ja iltavuoroon. Yli 40 oppilaan luokkakoko oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Laajennusosa vihittiin käyttöön Käpylän yhteiskoulun kulttuuritoiminta oli aktiivista ja laadukasta. Erilaisissa kulttuurikilpailuissa se voitti aina Maunulan ja Oulunkylän yhteiskoulut. Oppilaiden äitien Naistoimikunta Somistuskerho oli perustettu Se keräsi huomattavia summia rahaa järjestämällä myyjäisiä, teatteriretkiä ja juhlia ja lahjoitti saamansa varat oppilaiden monipuolisen kerhotoiminnan ylläpitämiseksi. Somistuskerho hankki myös opetusvälineitä ja erilaisia lahjoituksia koululle, kustansi käytöskursseja oppilaille sekä nimensä mukaisesti myös sisusti opettajanhuonetta ja luokkia. Oma oppikoulu oli käpyläläisille tärkeä, kotien ja koulun väliset yhteydet tiiviit. Koulun tiloja käyttivät monet ryhmät ja yhdistykset ja siitä muodostui alueen monipuolinen kulttuuri- ja toimintakeskus. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä yksityiskoulujen taloudelliset edellytykset kapenivat ja 1977 yhteiskoulu luovutettiin kaupungille, joka sulautti sen Hykkylään lopullisesti Käpylän yhteiskoulun entiset oppilaat pitävät edelleen yhteyttä nimellä Käpylän friidut ja kundit.

7 12. Taivaskallion omakotialue Vuonna 1925 kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen "huvila-alueen järjestämiseksi Käpylän puutarhaesikaupunkiin Taivaskalliolle" ja määräsi tonteille vuokra-ajan vuoteen 1985 saakka. Pääosin 1930-luvun mittaan Taivaskalliolle rakentui silloisen Helsingin pohjoisin asutus. Tyypilliset asukkaat olivat keskiluokkaisia nuoria koulutettuja lapsiperheitä. Joukossa oli paljon opettajia ja rakennusmestareita sekä nuoria virkamiehiä ja yrittäjiä, joista monet kohosivat tulevina vuosikymmeninä merkittäviin asemiin. Asukkaat teettivät itse talojensa piirustukset, joten niistä tuli yksilöllisiä. Suunnitelmat viimeisteli kaupungilla työskennellyt arkkitehti Elias Paalanen. Yleisilme on harmoninen, vaikka joukosta löytyy myös puhdaslinjainen funkistalo ja kansallisromanttinen hirsihuvila. Rakennukset ovat puisia, harjakattoisia ja monet rapattuja. Kallioisille pihoille kuljetettiin satoja kuormia täytemaata. Puutarhasuunnitelmat teki PuuKäpylän tavoin Elisabeth Koch. Niitä ei täysin noudatettu, mutta olennaisilta osiltaan edelleen toteutuu Kochin ajatus pihapuuston niveltymisestä katupuustoon ja yleisiin puistoalueisiin.

8 Keskeinen Onnenpuisto oli alun perin suota. Se kunnostettiin Puusto on monipuolinen, erikoisuuksina rautatienomenapuu ja jo liitukaudella 200 miljoonaa vuotta sitten nykyiselleen kehittynyt, arka neidonhiuspuu (Ginkgo biloba).

9 13 Musiikkiopisto Käpylä-Seuran aloitteesta perustettiin Käpylän musiikkiopisto vuonna Oppilaita ilmoittautui heti 114. Alussa opetusta annettiin pianon, viulun, sellon, kitaran ja harmoonin soitossa, yhteissoitossa sekä kuorolaulussa. Musiikkiopisto ei aluksi saanut avustusta kaupungilta eikä valtiolta, joten lukukausimaksut olivat niin korkeat, etteivät kaikki halukkaat voineet tulla mukaan. Siitä huolimatta oppilasmäärä ylitti 1960-luvulle tultaessa jo 400:n ja opisto kasvoi Suomen viidenneksi suurimmaksi alallaan. Opetusta järjestettiin kaikkein edistyneimmillekin, mistä opisto sai kutsumanimen "Käpylän korkeakoulu". Sen rehtorina oli säveltäjä Einojuhani Rautavaara, joka turhaan pyrki kunnallistamaan opiston. Musiikkileikkikoulu aloitti Valtionavun piiriin pääseminen 1980 oli merkittävä muutos. Opettajia voitiin palkata lisää ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön. Yhteiskoulua haaveiltiin opistotaloksi, mutta turhaan. Vasta 1993 kiertolaiselämä päättyi, kun musiikkiopisto sai tilat entisestä Liukon leipomosta, joka toimi vuosikymmeniä Taivaskalliontie 3:ssa. Vain konserttisali puuttuu edelleen. Vuoden 2010 alusta Karjalatalolla toimiva Kansanmusiikkiopisto yhdistyi Käpylän musiikkiopistoon, johon perustettiin kansanmusiikin osasto.

10 Taivaskalliontien kauppakeskus Viipurista muuttanut Liukon leipomo oli muidenkin kuin käpyläläisten suosima erikoistuotteiden ostopaikka. Sieltä sai mm. herkullisia vesirinkeleitä, piparkakkutaikinasta tehtyjä, sokerikuorrutuksella koristeltuja neekerinnaamoja ja suussasulavia vaniljakreemikransseja, joista koululaiset saivat taskurahojen riittävyyden mukaan ostaa joko neljänneksen, puolikkaan tai koko muhkean kiekon. Tuohon aikaan ei kouluruokailua ollut. Musiikkiopiston jatkona olevassa rakennuksessa olivat Öhmanin kirja- ja paperikauppa sekä Ebba Nurmen kangaskauppa, jossa myytiin myös vaaleanpunaista housua puntilla ja myöhemmin koululaisten suosima Kinnusen sekatavarakauppa sekä Turusen parturiliike. Kadun toisella puolella oli Viinikan siirtomaatavarakauppa, liha- ja kalakauppa sekä myöhemmin suutari. Taivaskalliontie 1:ssä puolestaan toimivat HOK:n maitokauppa, siirtomaatavarakauppa ja lihakauppa. Vieressä oli vielä viimeisenä kahvila Bella, jota tosin kutsuttiin "Räkäläksi". Sieltä haettiin usein sunnuntaisin jälkiruuaksi jäätelöä, joka pakattiin huolella hiilihappojään kera ennen kotipakastimia. Myöhemmin Bellan paikalle muutti posti läheisestä omakotitalosta. HOK:n jälkeen talossa ehti olla vielä Pakastetalo ja Valintatalo. Nykyisin kaikkia näitä liiketiloja hallitsee auton varaosia myyvä TI-tarvike. Vastapäätä Pohjolankadun kulmassa 1933 rakennetussa talossa oli alakerrassa Pohjolan sauna. Oulunkyläntien alussa oli pankki ja sitä vastapäätä punatiilisessä talossa Elannon rohdoskauppa sekä maito-, sekatavara- ja lihakaupat. Nyt siinä toimii kauneushoitola ja naapurissa Kunnalliskodintiellä Lindströmin pesula. Oikealla ylhäällä Käpyläntien entisen Elannon talo, oikealla alhaalla entinen sauna, ja vasemmalla Taivaskalliontie 1, jonka liiketiloilla on monipolvinen historia.

11 14 Koskela Käpyläntien itäpuoli on Koskelan kaupunginosaa ja vanhaa Forsbyn kylää. Vantaanjoen koskesta nimensä saanut kylä mainitaan säilyneissä asiakirjoissa jo vuodelta Sen maille perustettiin Helsingin kaupunki vuonna Käpylän esimerkin rohkaisemana kaupunki palstoitti 1935 Koskelaan pientalotontteja, joiden vuokra-ajaksi päätettiin 50 vuotta. Sitä on nyttemmin jatkettu vuoteen Kadunnimien aiheena ovat itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson kunnat. Ennen 1990-luvun alun lamaa Koskelassa oli useita kioskeja ja kauppoja. Laman jälkeen näistä jäi jäljelle enää yksi keskellä kerrostaloaluetta nuorisotalon vieressä sijaitseva kauppa sekä käpyläntien liikkeitä, jonne käpyläläiset ja oulunkyläläiset helposti pääsevät. Asukkaiden keskituloilla mitattuna Koskela on kaupungin köyhimpiä alueita. Kerrostaloalueella on muun muassa HKL:n henkilöstön työsuhdeasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoloita, invalidien asuntoja ja vanhusten asuntoja. 90luvun puolivälin jälkeen aloitetut rakennusten pintaremontit ovat muuttaneet alueen kasvoja huomattavasti ajanmukaisemmaksi. Pientaloasukkaat mieltävät alueensa osaksi Käpylää eikä niinkään Koskelaa, johtuen ehkä kalliolle rakennetusta kerrostaloalueesta. Sen paikalla oli aikaisemmin Karjalan evakkojen parakkikylä. Oulunkyläntien varressa on tyypillisesti kaksikerroksisia omakotitaloja, joiden katto on tavallista loivempi. Mentäessä kohti Koskelaa itään päin nähdään rintamamiestyyppisiä taloja, mutta joskus piirteitä myös funkkiksesta. Kiinnostavia yksityiskohtia rakennuksissa on ikkunoiden sijoittaminen vierekkäisillä seinillä nurkan tuntumaan luvulla suosittua oli puutalon maalaamisen sijaan päällystää se betonilla kivitalomaiseksi hiekkasävytteiseksi stuccopinnaksi. Osassa taloista on käytetty ulkovuorauksessa sileitä mineraalilevyjä, joita nykyisin näkee sellaisenaan harvoin. Sodanjälkeisten vuosien esikaupungille tyypillisiä talon kivijalan liuskelaatalla verhoilua juurikaan ei ole, mutta jotain aidan kivipäällysteitä liuskelaatalla siellä on toteutettu. Kuitenkin suurin osa alueeen aidoista on puutarhakaupunkimainen. pensasaitaa, onhan alue yleisilmeeltään muutenkin

12

13 15 Ulkopoliittiset huvilat Taivaskallion vanhin omakotitalo on Arabian posliinitehtaan vuorineuvos C. G. Herlitzin nimeä kantava Pohjolankatu 46:ssa. Se on puolikas Terijoelta vuonna 1926 siirretystä suuremmasta rakennuksesta. Kun entisen emämaan Venäjän raja sulkeutui 1917, jäivät pietarilaisen ylimystön huvilat Karjalan kannaksella kylmiksi ja niitä siirrettiin muuhun Suomeen sadoittain. Kuva oikealla. Pohjolankatu 50:ssä puolestaan asui hammaslääkäri Taimi Wolf, jonka mies oli saksalainen. Niinpä jatkosodan jälkeisten rauhaehtojen mukaisesti heidän talonsa luovutettiin Neuvostoliitolle ns. saksalaissaatavana ilman mitään korvausta. Kuva alhaalla

14 16 Helenahemmet (Blomsterfondetin vanhainkodit) Ruotsinkielinen Blomsterfondet-säätiö perustettiin yhdistysmuotoisena 1925 rakentamaan ja ylläpitämään asuntoja Helsingin ruotsinkielisille vanhuksille. Ensimmäisenä valmistui Hemgården Pohjolankadun varteen vuonna Talossa on 28 itsenäisen asumisen palveluasuntoa. Funkis-henkinen Helenahemmet valmistui 1940 ja sen viereen vielä Bergahemmet Nämä ovat täyden palvelun palvelutaloja. Huoneissa on asukkaiden omat huonekalut ja he hoitavat päivittäiset rutiininsa omatoimisesti. Lisäksi Bergahemmetissä on 13 dementikon ryhmäkoti. Kaikki rakennukset on peruskorjattu

15 17 Otto-Iivari Meurmanin puisto Entinen Pohjolanpuisto. Asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman kuului Käpylän perustajiin ja pelastajiin. Vuonna 1990, kun Käpylä-Seura täytti 50 vuotta ja Käpylän perustamisesta oli kulunut 70 vuotta, järjestettiin Karjalatalolla yhdistetty juhla, jossa 100vuotiaalle Meurmanille luovutettiin Helsingin kaupunginosayhdistysten kultainen Pro Helsinki -ansiomerkki. Samana vuonna Käpylä-Seura istutti puistoon metsämännyn (Pinus silvestris) Käpylän suunnittelijoiden ja rakentajien muistoksi. Puisto peruskorjattiin 1950-luvun henkeen vuonna Uudistuksen yhteydessä rakennusvirasto erehdyksessä katkaisi Muistojen Puun, mutta istutti Käpylä-Seuran pyynnöstä sen tilalle uuden, joskin sembramännyn ja eri paikkaan. Asukkaat ovat toivoneet puun viereen asianmukaista tietokylttiä vastaisen varalle.

16 Otto-Iivari Meurman Arkkitehti, professori Otto-Iivari Meurman ( ) oli merkittävä asemakaavasuunnittelija ja Suomen sodanjälkeisen asemakaava-arkkitehtipolven keskeinen opettaja. Hän syntyi Ilmajoella, opiskeli kuvanveistoa Ateneumissa ja arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen Meurman toimi Eliel Saarisen apulaisena tämän suunnitellessa kuuluisaa Munkkiniemen Haagan asemakaavaa. Sen jälkeen hän työskenteli Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa, jossa osallistui Birger Brunilan johdolla mm. Käpylän suunnitteluun ennen nimitystään Viipurin asemakaavaarkkitehdiksi Otto-Iivari Meurman opetti kaupunkisuunnittelua Teknillisessä korkeakoulussa 1936 lähtien ja sai asemakaavaopin professuurin Meurman laati kaikkiaan noin 60 asema- ja rakennuskaavaa. Niissä hän pyrki yhdistämään asumisen, työn ja vapaa-ajan toiminnot 1900-luvun alun puutarhakaupunki-ideologian mukaisesti. Meurman oppilaineen otti suunnitelmissaan aina tarkoin huomioon maaston, valaistusolot ja paikan soveltuvuuden kokonaisuuteen.

17 Ruotsinkielinen kansakoulu valmistui Pohjolanpuistoon 1957, suunnittelija kaupunginarkkitehti Claus Tandefelt. Liikuntasalin sisältävä laajennus vuodelta 2000 on monen mielestä vähemmän sykähdyttävä, mutta sen seinässä kuitenkin ilahduttaa Outi Leinosen keraaminen reliefi Lentoon. Taiteilija kertoo mieltäneensä metsän siimeksessä olevan koulun kuin "suureksi kävyksi, josta oppilaat yksisiipiset siemenet kopautetaan maailmalle lentoon!" Sama siementeema jatkuu myös sisälle porraskäytävän seinään.

18 Lippakioski Pohjolankadun ja Kullervonkadun kulmassa on vuodelta 1937, korjattiin viimeksi marraskuussa 2009 tihutöiden jäljiltä. Elokuussa 2010 käpyläläiset saivat ilokseen huomata, että kioski avattiin ainakin loppukesäksi. Kioskilla on myynnissä KAFFAerikoiskahveja, Sweet Life -jäätelöherkkuja, mm. minttu- ja toffeeunelma-annoksia sekä Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tuulivoimalla valmistettuja virvoitusjuomia. Helsingin vielä jäljellä olevat lippakioskit ovat kaupunginmuseon suojelemia ja niille yritetään löytää käyttötapoja. Joku on ilmanlaadun tutkimusasemana, yksi vuokrattu kaupunginosayhdistykselle. Käpylässä aktiivinen yksityishenkilö yritti elvyttää rakennusta kesällä 2002 runokioskina, jossa oli pieniä runo- ja musiikkiesityksiä, mutta toiminta ei ollut kannattavaa. Kuitenkin kerran vuodessa joulun alla Pohjolankadun tiernapoikatapahtumassa Käpylän yhdyskuntaklubi tarjoilee kioskista glögiä ja pipareita. Nykyisin Käpylän ainoa jatkuvasti toimiva kioski on Pohjolanaukion R-kioski.

19 18 Pelastusasema Helsinkiin perustettiin maan ensimmäinen vakituinen palokunta vuonna Se sai ensimmäisen asemansa 1891 Erottajan Korkeavuorenkadulle. Vuonna 1991 palolaitos ja väestönsuojelukeskus yhdistyivät pelastuslaitokseksi ja paloasemat muuttuivat pelastusasemiksi. Käpylän pelastusasema valmistui 1931, suunnittelija kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Käpylän pelastusasema on Helsingin kahdeksasta pelastusasemasta ja kolmanneksi vanhin, peruskorjattu viimeksi Pääkalustona on pelastusyksikkö tunnuksella H-47. Sen vaihtolavayksikköön voidaan liittää letkukontti, suurtehotuuletin tai vahingontorjuntakontti. Käpylän pelastusaseman vähimmäismiehitys arkisin on 9 henkeä. Vuonna 2009 pelastusyksikölle tuli 50 lähtöä ja sairaankuljetusyksikölle peräti 4500.

20 19 Autismisäätiö Rakennus valmistui Sen suunnittelivat professori Tuomo Siitonen sekä arkkitehti Freja Ståhlberg, joka teki samalla diplomityönsä autististen käyttäjien vaikeasti ilmaistavista toiveista ja tarpeista asumisessa ja päivittäisessä toiminnassa. Piristävän värikkäässä rakennuksessa on kaksi osaa: nelikerroksinen ryhmäkoti ja kaksikerroksinen toimintakeskus. Niissä Autismisäätiö järjestää yksilöllistä ja ryhmäkuntoutusta aikuisille autisteille ja vastaavia neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaaville. Väestöstä noin 1 % kärsii jonkinasteisista autistisista häiriöistä. Samalla paikalla oli aiemmin päiväkoti Koskela, joka oli alun perin Ruotsista lahjoituksena saatu SPR:n lastentarha.

21 20 Koskelan sairaala-alue Koskelan kunnalliskoti aloitti toimintansa jo 1912 Forsbyn työ- ja vaivaistalon nimellä. Kookkaan päärakennuksen suunnittelivat Knut Wasastjerna sekä Karl Hård af Segerstad, joka oli Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti ja piirtänyt mm. Kallion kirjaston sekä Viipurin kauppahallin. Suljettu laitos sijoitettiin pois silmistä, kauas kaupungin ulkopuolelle. Sillä oli 43 hehtaarin tilukset, joita viljeltiin ahkerasti. Kunnalliskodilla oli myös sikala ja suuri pesula. Huolto toimi aluksi kapearaiteista rautatietä pitkin Oulunkylän aseman kautta. Köyhäinhoidon asiakaspaikkoja oli aluksi 620, mutta tarve kasvoi nopeasti ja lisärakennuksia nousi useita. Sodan jälkeen Käpylän kunnalliskodin vanhat rakennukset saneerattiin täydellisesti ja paikkamäärä kohosi yli tuhanteen. Koskelan sairaskodin nimellä alkoi 1957 erikoistuminen nykyaikaiseen vanhustenhoitoon. Työlaitos toimi vuoteen 1961 saakka. Sairaskoti siirrettiin terveysviraston alaisuuteen 1982 ja siitä kehitettiin pitkäaikaishoitoa antava terveyskeskussairaala. Vuoden 2010 alusta Koskelan sairaala siirrettiin takaisin sosiaaliviraston alaisuuteen ja se sai nimen Koskelan vanhustenkeskus. Siellä on 14 pitkäaikaishoidon osastoa. Rakennuksissa sijaitsevat myös Koskelan terveysasema (toistaiseksi), apuvälinepalvelupiste ja Gtalossa kaikille avoin kahvila. Tiloja on vuokrattu myös ulkopuolisille alan toimijoille. Sairaala-alueeseen kuuluvassa Käpyläntie 13:ssa on sisustettu näyttelytila Toimiva koti, jossa esitellään esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja yli 60 sopimuskumppanin tuotevalikoimasta. Konsepti on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja sitä esitelläänkin jatkuvasti ulkomaisille alan toimijoille. Alueen eteläreunalla on yksi maamme harvoista sairaalakirkoista, Koskelan kirkko vuodelta Jumalanpalvelus pidettiin siellä joka aamu aina 1950-luvulle saakka. Pääkäyttäjänä on nykyisin Käpylän musiikkiopisto, mutta myös seurakunnalla on siellä ajoittain toimintaa. Seuraavilla sivuilla kuvia alueen arkkitehtuurista ja miljööstä

22

23

24

25

26

27

28

29 21 Entinen terveysasema Koskelan sairaalan aluetta vastapäätä Käpyläntie 8:ssa on punatiilinen entinen Käpylän terveysasema, joka valmistui Siellä toimivat kaikki lähialueen terveydenhoitoyksiköt, kunnes homeongelmat ja kiinteistöjen rationalisointi johtivat muuttoon Koskelan sairaalan F-taloon vuonna Samalla terveyskeskuksen nimi muutettiin Koskelan terveysasemaksi. Helsingin XXI apteekki avattiin Pohjolankatu 1:ssä keväällä 1929 ja sieltä se muutti nykyiselle paikalleen terveysaseman valmistuessa Logossa on edelleenkin puukäpyläaihe. Naapureina on terveyskauppa ja pitseria.

30 22 Koskelan kolmio Kortteli muistetaan 1950-luvulta alkaen Teboilin kolmiona kulmassa olleen huoltoaseman mukaan. Sen taakse monttuun ajatti omin luvin maantäytettä 1970-luvulla kaupungin metsänhoitaja Mikko Pitkäniemi. Vähitellen muodostui kaunis koivikkoinen kumpare, jolla ruoho viheriöi ja koristepuut kukkivat. Keskellä oli shakkipuisto ja Koskelantien puoleisella reunalla pienois-golf-rata. Tontti oli kuitenkin kaavoitettu täydennysrakentamiseen ja niin 1995 rakennettiin sille 173 asuntoa yhdeksään kerrostaloon ja niiden edustalle nimettiin "Käpylän tori". Käpyläntien ja Kullervonkadun kulmaukseen valmistui 1998 kolmen talon As.oy Käpylänhovi, joka ajateltiin alun perin vanhuksille, mutta asukkaina on myös työikäisiä. Käpylänhovissa on erikoispalveluja asukkaille ja siellä pitää toimipistettään Käpyrinteen vanhainkoti.

31 23 Karjalatalo Valmistui 1974, suunnittelija Into Pyykkö. Paikan valintaan lienee vaikuttanut silloin vielä vehmas näköala Käpyläntien toiselle puolelle sekä osaltaan myös Käpylän kalevalaiset kadunnimet. Rahaa hankkeeseen kerättiin vuosikaudet erilaisin kampanjoin. Talkoohengellä rakennetusta monitoimitalosta löytyy juhlasali, kahvila-ravintola sekä kokoustilat ja sauna. Salit nimettiin muun muassa karjalaisten pitäjien mukaan. Saman katon alle muuttivat karjalaisen kulttuurityön järjestöt, orkesterit, kuorot, kansantanssiryhmät, opintokerhot, kirjasto, arkistot sekä taidekokoelmat. Karjalatalon kirjastossa on yli 200 karjalaisaiheista näytelmää sekä klassista karjalaista näytelmäkirjallisuutta ja uudempia karjalan murteella kirjoitettuja näytelmiä. Karjalainen Näyttämö on toiminut talon perustamisesta saakka viipurilaisen teatteriperinteen pohjalta mm. Paavo Liskin johdolla. Vuonna 1996 Karjalataloon sijoittui käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin käsityömuseon laaja kokoelma. Aulassa on tekstiilitaiteilija, professori Oili Mäen kutoma taideryijy, jonka aiheena ortodoksikirkon sipulikupolit. Karjalatalon Väinölänkujan puoleiselle sivustalle Rovansaari-Seura istutti 1982 Rovansaarelta tuodun tammen. Sen vieressä on myös pirkkalankoivuja, joissa hauskat sahamaiset lehdet. Käpyläntien puoleisella sivulla oli komea viipurilainen siirtolohkare, joka toimi samalla siirtokarjalaisten muistokivenä. Se katosi Käpylänhovin rakennustöiden yhteydessä urakoitsijan mukaan epähuomiossa. Vuonna 2006 Karjalatalolta sai tilat Kansanmusiikkopisto, joka yhdistyi 2010 alusta Käpylän musiikkiopistoon. Se tarjoaa mahdollisuuden niin rentoon harrastamiseen kuin tavoitteelliseen kansanmusiikin opiskeluun. Tarjonta laajenee kansanlauluun, kansantansseihin ja soitinrakennukseen. Lähimmät Väinölänkujan kerrostalot kuuluvat jo Olympiakylään. jatkossa myös Karjalan liitto Heimoliitto perustettiin heti talvisodan jälkeen valvomaan luovutetun Karjalan evakkojen etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. Sen rooli vahvistui jatkosodan jälkeen, kun evakkoa jäi pysyvästi uusille asuinsijoilleen ympäri Suomen. Etujärjestötehtävistä painopiste siirtyi 1960-luvulle tultaessa kulttuuri- ja harrastustoimintaan liiton lukuisissa jäsenyhdistyksissä ja pitäjäseuroissa. Myös julkaisutoiminta kukoisti. Nykyisin yhä keskeisemmäksi on tullut suomenkarjalaisen kulttuurin vaaliminen ja siirtäminen eteenpäin. Karjalan palautus on edelleen karjalaisten mielissä, mutta liitto on tietoisesti tyytynyt toimimaan siinä asiassa valtion ulkopoliittisen johdon linjojen puitteissa.

32 24 Hesevan vanhainkoti Punatiilinen, polveileva rakennus valmistui 1952 Helsingin seudun vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tukiyhdistys ry:n toimitaloksi. Peruskorjattiin moderniksi vanhusten palvelutaloksi. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkoja on noin 100. Lisäksi toimii Heseva-kuntoutus ja kaikille avoin lounasravintola. Hesevalla kokoontuu usein Käpylän ja Koskelan vanhustyön järjestöjen yhteistyöverkosto Käpynet.

33 25 Murha Käpylässä Muun muassa Opettajien taloon (Käpylänkuja 3) sijoittuu Ata Hautamäen dekkari Murha Käpylässä, joka oli ehdolla Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi Teoksessa asettuvat vastakkain puutarhakaupunginosan kotoisa 50-luvun kantakaupungin mentaliteetti. Käpylässä kovuus ja lapsuutensa kaukaisen viettänyt Hautamäki (s. 1944) on kirjoittanut paikat ja historiallisen kehyksen tosiasioiden mukaisesti. Henkilöt ja tapahtumat ovat fiktiivisiä. Kirjailija sai paikallisvinkkejä myös Lähiradion kuuntelijoilta, joille hän luki romaanin ensimmäistä versiota jatkokertomuksena vuonna Myös muut Hautamäen romaanit sijoittuvat Käpylään. Opettajien talossa toimii Helsingin kuvataidekoulu, perustettu Tiloissa oli ennen urheiluliike, jossa ainoana paikkana Käpylässä myytiin myös äänilevyjä. Murha Käpylässä; otteita teoksesta (HS)

34 26 Käpylän posti Käpylä sai oman postitoimiston ja postinumeron vuonna Toimisto oli aluksi Sampsantien ja Pohjolankadun kulmassa, toimistonhoitaja rouva Salmi asui yläkerrassa. Välillä Taivaskalliollakin oli erikseen postitoimipaikka. Olympialaisten aikaan Kisakylässä oli väliaikainen posti sekä myös lennätintoimipaikka. Käpylän nykyisin ainoa posti sai eri vaiheiden jälkeen oman talon Kullervonkatu 18:an vuonna Laatikkomainen rakennus edustaa maisemassa sinnikkäästi omaa tyyliään.

35 27 As. Oy Pohjolankatu 43 Valmistui 1952, suunnittelija professori Hilding Ekelund. Pihansuunnitelman teki Erik Sommerschield. Asukkaat ovat ylläpitäneet pihaa niin kauniisti, että taloyhtiö sai vuonna 2000 Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön ja Suomen asuntotietokeskuksen palkinnon pääkaupunkiseudun parhaana pihamiljöönä. Talon ehkä kuuluisin asukas on ollut ministeri Väinö Leskinen. Katutason liiketiloissa toimii pikkupuoteja, mm. vanhan tavaran liike sekä kangaskauppa jo 1950-luvulta alkaen: ensin Texala, sitten Palapaja, nyt Version Wikipedia: Väinö Leskinen Käpylän kaupunkipolkujen aloitussivu

36 Tämä oli katseluversio osa 2 HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT, POHJOIS-KÄPYLÄ Toimittanut Pauli Saloranta, Tämän version kuvat ja taitto Kari Sundvall 2010 Kohdekartta on Käpylän kotisivulla, jossa on alkuperäiset julkaisut. Polun julkaisijat Käpylä-Seura ry ja Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry Hanketta ovat tukeneet Käpylän seurakunta, Park Hotel Käpylä, K-Supermarket Musta Pekka, SATO Oyj sekä Suomen kulttuurirahasto/uudenmaan maakuntarahasto Muut kotikaupunkipolut:

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Hiekkakivellä päällystetty rakennus on 1980-luvun tyylin ja Helmer Stenrosin arkkitehtuurin komea toteutus, talo, joka jää mieleen. Mäkelänkatu 91 rakennettiin

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Näyttely avoinna 15.-20.7.2013 klo 10-17 Käynti alueelle Telakkakadun ja Hernesaarenkadun kulmasta. Esillä on historiallisia valokuvia, havainnekuvia alueen tulevaisuuden

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain.

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. OSA 3: GEOMETRIAA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. G. GEOMETRIAA Hannu ja

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus. Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25

Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus. Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25 Maunulan 119. aluefoorumi Aihe: Maunulan turvallisuus Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25 Pahoinpitelyt Liiketilamurrot Koettu turvallisuus, Tieken tutkimuksia Koettu turvallisuus on parantunut

Lisätiedot

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää.

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. Hotelli Seurahuonetta TERIJOELLR Suositellaan arv. kesä- ja kylpyv/ieraille T:mi E. ThSKINEN Parasta villatavaraa,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

Oulunkylän rakennuksia 26.04.2007. okt 1920?

Oulunkylän rakennuksia 26.04.2007. okt 1920? Osoite: talomuoto: Rak.vuosi: suunnittelija muuta Aidasmäentie 3 Aidasmäentie 4 1964 Aidasmäentie 6 rt 1982 1920? Aidasmäentie 7a 2006 Arkkit tsto Kirsi Sivén? aik. puutalo Aidasmäentie 7b 1904 Aidasmäentie

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA

Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA Kunnan omistamien ja hallitsemien eri tilojen vuokrauskäytäntö ja vuokratasot määritellään

Lisätiedot