Tarvitaanko kirkossa asennemuutosta? Työntekijäkeskeisyydestä kohti kumppanuutta
|
|
- Tuomo Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarvitaanko kirkossa asennemuutosta? Työntekijäkeskeisyydestä kohti kumppanuutta DTS:n vuosikokous Helsinki YTT, lehtori Päivi Thitz DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PIEKSÄMÄKI
2 Seurakunta osallisuuden yhteisönä Väitöskirja 2013, Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja kauppatieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologia pub/urn_isbn_ / Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2
3 Tutkimuksen kohteena yhteisöllisyys ja osallisuus kirkon toiminnassa ja puheessa Tutkimuskysymykset Millaisena yhteisöllisyys ja sen kehittämisen kysymykset näyttäytyvät 2000-luvun alun kirkossa ja erityisesti maaseudun seurakuntien toiminnassa? Miten yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan ja millaista osallisuutta tämä puhe seurakuntalaisille tarjoaa? Millainen on yhteisöllisyyteen ja seurakuntalaisen osallisuuteen liittyvän puheen ja toiminnan välinen suhde? Kielellinen lähestymistapa Millaisia merkityksiä kielen kautta todellisuudesta välittyy? Miten kieli rakentaa ja uusintaa todellisuutta? Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 3
4 Aineisto ja analyysi Aineistot Maaseutuseurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten haastattelut (3 työntekijää, 12 seurakuntalaista ja 1 ryhmä) Meidän kirkko osallisuuden yhteisö (2007) strategiaa taustoittava mietintö Diakonian yhteisöllisyyden kehittämishankkeen arviointikeskustelut (7 seurakuntalaista, 13 työntekijää) Analyysimenetelmät Sisällönanalyysi, semioottinen tulkinta (subjektipositio) ja diskurssianalyysi Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 4
5 Sosiaalitieteellinen yhteisö- ja osallisuusajattelu Yhteisöllisyys rakentuu sosiaalisten suhteiden, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä yhteisössä jaettujen merkitysten perustalle (Delanty 2003) Ihminen rakentaa identiteettiään yhteisöön kuulumisen ja kiinnittymisen kautta Osallisuus yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen ja yhteisöllisyyteen liittyvä käsite (Nivala 2008) Osallisuus prosessi, jossa yhteisöllisyys todentuu ja pannaan käytäntöön (Campbell & Jovchelovitch 2000) Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 5
6 Yhteisöllisyyden muuttuneet tulkinnat Paikallisuuden ja jatkuvuuden sijaan yhteisöihin liittyminen perustuu yksilölliseen kiinnostukseen ja elämäntapavalintoihin Verkostososiaalisuus (Wittel 2001) Yksilöllinen yhteisöllisyys (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011) Yhteisöön kuuluminen perustuu enemmän kommunikatiivisiin prosesseihin kuin institutionaalisiin rakenteisiin, paikkoihin ja symbolisiin merkityksiin (Delanty 2003) Yhteisön kielen ja diskurssien kautta määritetään yhteisön todellisuutta (Blackshaw 2010) Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 6
7 Osallisuuden ulottuvuuksia Osallistuminen on passiivista tai aktiivista mukana olemista Osallistaminen on prosessi, jossa yksilöitä tuetaan, kannustetaan ja kehotetaan osallistumaan toimintaan tai päätöksentekoon Valtaistamisen ja hallinnallisuuden näkökulmat (Adams 1996; Cruikshank 1999; Lappalainen 2012) Osallisuus on yhteisöön sitoutumista ja mukanaoloa yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa Kokemus sisäpuolelle kuulumisesta ja täysivaltaisuudesta Vallan, valtaistumisen ja toimijuuden näkökulmat (Campbell & Jovchelovitch 2000; Nivala 2008) Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 7
8 Yhteisöllisyys ja osallisuus osana kirkon olemusta Alkuseurakunnan tunnusmerkkeinä yhteys ja osallisuus, jotka rakentuvat sekä suhteessa toisiin ihmisiin että suhteessa Jumalaan (McGrath 1999) Katekismus: kristittyjen yhteys ei ole vain yhteisten perinteiden noudattamista tai yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaan yhteinen usko liittää ihmiset toisiinsa Tunnustuskirjat: kirkko muodostuu jäsenistään, jotka ovat osallisia kirkon hengellisestä elämästä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 8
9 Työntekijät ja seurakuntalaiset yhteisön rakentajina Kirkon viran perusteella viranhaltijoilla erityinen kirkon opin ja tunnustuksen mukainen tehtävä, joka perustuu seurakunnan kutsuun Yhteisen pappeuden mukaan kirkon tehtävän toteuttaminen kuuluu jokaiselle kirkon jäsenelle Yhdessä ja toisiaan täydentävänä ne rakentavat seurakuntayhteisön (Lemberg 2006, Häkkinen 2010; Pihkala 1984) Rinnakkaisuudesta huolimatta seurakuntalaisen osallisuus viranhaltijoiden rinnalla on koettu jännitteisenä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 9
10 Seurakuntien toimintakulttuurien kehittyminen Toimintakulttuuri rakentunut hierarkkiseksi ja työntekijäkeskeiseksi Hallinto- ja tarjontakulttuuri ( ) Työntekijöillä keskeinen rooli, selkeät toimintatavat Seurakuntalaiset työn kohteina Palvelukulttuuri ( ) Seurakuntalaisten tarpeista rakentuvat palvelut Seurakuntalaiset palveluiden kuluttajina ja asiakkaina Yhteisökulttuuri (2000-) Toiminta perustuu työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteistoimintaan, vuorovaikutukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen (Voutilainen 1994) Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 10
11 Miten seurakuntalaisen osallisuudesta 2000-luvun alussa puhutaan? Työntekijän ja seurakuntalaisen väliseen suhteeseen liittyvä toimintakulttuuri tulee näkyväksi yhteisön puhetavoissa Käytössä olevat puhetavat sidoksissa yhteisön kulttuuriseen merkitysvarantoon Puhetavat, joilla kirkon piirissä seurakuntalaisen asemasta on totuttu puhumaan tai on koettu hyväksyttäväksi tai mahdolliseksi puhua Analyysin kohteen Diakonian yhteisöllisyyden kehittämishankkeen ( ) arviointikeskustelut Kolme puhetapaa Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 11
12 Työntekijäkeskeinen osallistamispuhe Tavoitellaan seurakuntalaisen osallisuutta, mutta subjektius, toimjuus ja valta kuitenkin määrittyvät työntekijälle Määrittää työntekijän toiminnasta päättäväksi ja sitä organisoivaksi auktoriteetiksi Seurakuntalainen työntekijän osallistamisen kohteena Määrittää seurakuntalaisen toiminnan kohteeksi, palvelujen vastaanottajaksi tai toimintaan kutsutuksi Seurakuntalaisella mahdollisuus toimia seurakunnan toimintakulttuurin ja työntekijän määrittämissä rajoissa Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 12
13 Dialoginen kumppanuuspuhe Vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa korostuu vastavuoroisuus ja kunkin toimijan oman asiantuntijuuden kunnioittaminen Vuorovaikutusasetelmaa voidaan kuvata kulttuurisena tanssina, jossa vuorovaikutuksen tavat sopeutetaan toisen tapaan; ilmaisuihin, kieleen ja puheen sävyihin Mahdollistaa myös kriittisyyden ja kyseenalaistamisen Seurakuntalainen ja työntekijä määrittyvät toistensa yhteistyökumppaneiksi Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 13
14 Kamppaileva tai neuvotteleva rajankäyntipuhe Liittyy ristiriitaisiin tai dilemmaattisiin tilanteisiin, joissa on vaikea löytää yhteistä puhetapaa Kyseenalaistaa perinteistä puhetapaa ja toimijoiden asemia, murtaa itsestään selvänä pidettyä kulttuurista järjestystä, käy rajankäyntiä uuden ja vanhan välillä Seurakuntalaiset ja työntekijät pyrkivät irtaantumaan heille annetuista positioista tai etsivät uusia mahdollisia positioita Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 14
15 Johtopäätöksiä: Puhetapoihin piiloutuneet vallan käytänteet Vaikka yhteisöllisyys ja seurakuntalaisen osallisuus nähdään yhteisenä tavoitteena, yhteisön puhetapoihin on piiloutuneena työntekijän auktoriteettiasemaa korostavia vallan käytäntöjä Instituutioiden käyttämällä kielellä on taipumus vakiinnuttaa toimijoiden asemia Työntekijäkeskeiset puhe- ja toimintatavat saattavat vahvistaa käytäntöjä, jotka estävät seurakuntalaisen äänen kuulumista tai rajaavat toiminnan mahdollisuuksia Työntekijä saattaa kokea seurakuntalaisen aktiivisuuden uhkaavan oman työn hallintaa Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 15
16 Keskustelu uusintaa puhetapoja ja toimintaa Kielenkäytön kautta tuotetaan osallisuudelle yhteisiä merkityksiä ja luodaan yhteisöllistä todellisuutta Keskustelu yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta lisää tarjolla olevia puhetapojen resursseja, muovaa ja uusintaa toimijoiden asemia ja heille tarjoutuvia toiminnan mahdollisuuksia Itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen luo uutta toimintakulttuuria Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen laatu keskeistä Miten puheen sävyt, ilmapiiri, läsnä oleva valta määrittävät työntekijän ja seurakuntalaisen välistä suhdetta ja toimijuutta? Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 16
17 Seurakuntalaisen aseman kehittyminen Seurakuntalaisen asema on kehittymässä toiminnan kohteena olevasta objektista ja osallistamisen kohteena olevasta asiakkaasta vähitellen yhteisöä rakentavaksi jäseneksi ja työntekijän kumppaniksi Seurakuntalainen objektina Seurakuntalainen osallistamisen kohteena Seurakuntalainen kumppanina ja täysivaltaisena yhteisön jäsenenä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 17
18 Seurakuntalainen täysivaltaisena yhteisön jäsenenä Seurakuntalaisen osallisuuden toteutuminen edellyttää muutosta myös seurakuntalaisten ajattelussa ja toiminnassa Siirtyminen objektin positiosta kohti täysivaltaisen yhteisön jäsenen positiota Osallisuus rakentuu omien lahjojen käyttöönottamisen ja vastuun ottamisen kautta, joiden myötä voi rakentua omistajuuden kokemus (Gibbs & Bolger 2006) Osallisuutta ei voi tuoda ulkoapäin, vaan se syntyy yhteisön jäsenten omasta tarpeesta, yhteisöllisessä kanssakäymisessä ja suhteessa itselle merkittäviin asioihin Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 18
19 Kiitos mielenkiinnosta! Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 19
20 Lähteitä Adams Robert (1996) Social Work and Empowerment. London: Macmillan. Blackshaw Tony (2010) Key concepts of community studies. Thousand Oaks, CA: SAGE Pubications. Campbell Catherine & Jovchelovitch Sandra (2000) Health, Community ans Development: Towards a Social Psychology Participation. Journal Community & Applied Social Psychology (10), Cruickshank Barbara (1999) The will to empower: democratic citizens and other subjects. Ithaca NY: Cornel University Press. Delanty Gerard (2003) Community. New York, NY: Routledge. Gergen Kenneth J. (2009) Relational being: beyound self and community. New York: Oxford University Press. Gibbs Eddie & Bolger Ryan K. (2006) Emerging Churces. Creating Cristian Community in postmodern cultures. London: Sociaty for Promoting Cristian Knowledge. Häkkinen Seppo (2010) Ihanne ja todellisuus. Jäsenyyteen sitoutuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1960-luvulta 2000-luvulle. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Kangaspunta Seppo, Aro Jari & Saastamoinen Mikko (2011) Epilogi: Yhteisyyden jatkumo. Teoksessa Seppo Kangaspunta (toim.) Yksilöllistyvä yhteisöllisyys: avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere: Tampere University Press, Lappalainen Pertti (2012) Kansalaisten osallisuus. Kansalaisyhteiskunta (2), 1 4. Lemberg Robert (2006) Seurakuntalaisten kirkko. Teoksessa Enemmän kuin työmuoto. Vapaaehtoistoiminta kirkossa. Helsinki: Kirkkohallitus, McGrath Alister E. (1999) Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Helsinki: Kirjapaja. Nivala Elina (2008) Kansalaisuus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa: kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Kuopio: Snellman-instituutti. Pihkala Juha (1984) Kirkon olemus uskon, rakkauden ja eukaristian näkökulmasta. Teologinen Aikakauskirja, Voutilainen Eero (1994) Hallintokulttuurista seurakuntalaiskulttuuriin. Teoksessa Juhani Korolainen (toim.) Mahdollisuuksien murros. Seurakuntien kriisiopas. Helsinki: Kirjapaja, Wittel Andreas (2001) Towards a Network Sociality. Theory, Cilture & Society (18), Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu 20
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotUTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA
UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään. Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005
Lasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005 Osallisuus kasvatuksen tavoitteena? Lapsilla ja nuorilla on oikeus vaikuttaa itseään
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten
Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta Yhteisiä suuntaviivoja vuoteen 2020 Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin 20.5.2017 palautetta ja jatkokehittelyä varten Palaute: tai ystävyysseurakuntatoiminta
LisätiedotA TUTKIMUKSIA 40. Päivi Thitz. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Seurakunta osallisuuden yhteisönä
Diakonia-ammattikorkeakoulu A TUTKIMUKSIA 40 Päivi Thitz Seurakunta osallisuuden yhteisönä Päivi Thitz Seurakunta osallisuuden yhteisönä AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotHerätysliikkeet seurakunnan voimavarana
1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa
LisätiedotAJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018
AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA Minna Haveri 2018 Osallistuminen= toimintaa, joka mahdollistaa osallisuuden, se voi olla passiivista tai aktiivista, se voi olla myös
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
LisätiedotYHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä
YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä. Afrikkalainen sananlasku Lähtökohta Seurakunnan
LisätiedotArjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys
Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys
LisätiedotOppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa
Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala 1 & Henri Karjula 2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1 LIKES-tutkimuskeskus 2 Nuorten Akatemia Mitä tulee
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU
OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU THL: KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA JA MAAKUNTAA: KUUNTELE JA OPI LAPSILTA JA NUORILTA ELINA WECKSTRÖM, KM, LTO, PÄIVÄKODIN JOHTAJA,
LisätiedotKipinää, liekkiä ja roihua
Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista
LisätiedotDiakonian tutkimus. Journal for the Study of Diaconia. Abstracts 3. Pääkirjoitus. Artikkelit. Kirjoitukset. Kirjallisuus
Diakonian tutkimus Journal for the Study of Diaconia 1 2012 Abstracts 3 Pääkirjoitus Artikkelit Kirjoitukset S i s ä l l y s Heikki Hiilamo & Anne Birgitta Pessi Kapulan vaihto...5 Päivi Thitz Seurakuntalaisen
LisätiedotOsallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA
Osallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA Mihin ongelmaan osallisuudella haetaan ratkaisua hankesuunnitelman
LisätiedotKysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.
Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotKuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen
Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen www.artosalonen.com @artoosalonen SISÄLTÖ 1. Korosta elämänlaatua elintason sijasta 2. Luo mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle 3.
LisätiedotIkääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina
Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotTyöllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen
Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotKuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?
Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotGlobaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.
Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki
LisätiedotSeurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi
Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.
LisätiedotDialoginen ohjaus ja sen työvälineet
Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan
LisätiedotMiten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?
Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotA TUTKIMUKSIA 40. Päivi Thitz. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Seurakunta osallisuuden yhteisönä
Diakonia-ammattikorkeakoulu A TUTKIMUKSIA 40 Päivi Thitz Seurakunta osallisuuden yhteisönä Päivi Thitz Seurakunta osallisuuden yhteisönä AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden
LisätiedotMAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotKodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014
Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
LisätiedotSysteemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotNEUVOTTELUJA SEURAKUNTALAISEN OSALLISUUDESTA
Kansalaisyhteiskunta 1 (2013), 32 60 ARTIKKELIT NEUVOTTELUJA SEURAKUNTALAISEN OSALLISUUDESTA Päivi Thitz* Johdanto Kansalaisten osallisuus ja osallisuuden tukeminen suhteessa yhteiskunnallisiin toimintajärjestelmiin
LisätiedotKulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Näkökulmia syrjäytymiseen, osallisuuteen ja kulttuuriin Sampo Purontaus 30.1.2018 Esityksen sisällöstä Mistä nyt puhutaan? Pohdintaa kulttuurin, osallisuuden
LisätiedotMitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
LisätiedotYhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op
Yhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op 8.9.2014 Kirkon työntekijät toimivat yhteistyössä yhteiskunnan erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Työ perustuu kumppanuudelle, tiimityölle
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOsallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet
Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet Kukaan ei oo yksin mitään - Ydin on yhteistyössä! koulutuspäivä Seinäjoella 20.4.2011 TtT, hankejohtaja Minna Laitila Välittäjä 2009 -hanke Osallisuuden taustalla
LisätiedotAsiantuntijuus yliopistoopetuksen
Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden
LisätiedotKansalaisuuden teot ja toiminnot
Kansalaisuuden teot ja toiminnot vastaanottokeskuksessa SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PÄIVÄT 2017 PÄIVIKKI RAPO, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Johdattelua aiheeseen Tuolla vastapäisessä rakennuksessa on teollisuusompelukoneita,
LisätiedotRealismi ja toivo: seurakunnat muutoksessa arkkihiippakunnan hankkeen avaus
Realismi ja toivo: seurakunnat muutoksessa arkkihiippakunnan hankkeen avaus 16.5.2019 Minna Törrönen hiippakuntasihteeri, hankekoordinaattori (2019-2020) Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Turun arkkihiippakunnan
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotYHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS
YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?
Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotOsallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa
Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
LisätiedotOSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013
OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotVertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry
Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotTyöpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen
Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotPELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke
PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotPuhumme rohkeasti Jumalasta
Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotAvaussanat. IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto
Avaussanat IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari 30.9.2015 Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto IkäOTe-hanke Ikä Ote - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan teknologisia
Lisätiedot13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020
Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?
LisätiedotYhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön
Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista
LisätiedotTyöpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin
Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja, syksy 2017 Kati Lounema ja Sanna Laiho Opetushallitus Esityksen keskeinen sisältö
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
Lisätiedot