Metsään ABC -päivä Suomen metsäkeskus 1

Transkriptio

1 Metsään ABC -päivä Suomen metsäkeskus 1

2 METSÄÄN ABC -PÄIVÄ Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoito Hakkuut ja puukauppa Tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vertailu Luonnonhoito Metsäverotus, lyhyt oppimäärä Metsäkeskuksen palvelut jatkossa Suomen metsäkeskus 2

3 Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsänomistaja päättää itse metsänsä käytöstä Hakkuu- ja hoitopakkoa ei ole Jos hakataan, hakkuissa on noudatettava metsälakia» hyvän metsänhoidon suositukset» metsäsertifiointi

4 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Ilmasto Kasvupaikat Puulajit Kuviotiedot Suomen metsäkeskus 4

5 Kasvun tekijät lämpö valo vesi maaperän rakenne ravinteet Suomen metsäkeskus 5

6 Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa kuntta Metsämaa hapanta Puusto pääosin havupuuta Suomen metsäkeskus 6

7 Puuston keskitilavuus metsämaalla Häme-Uusimaa 160 m3/ha Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha Lappi 65 m3/ha Koko maa 107 m3/ha kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja Suomen metsäkeskus 7

8 Lämpö Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:» harvennuksilla» maanmuokkauksella Suomen metsäkeskus 8

9 Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella Pituus vrk Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn paksuuskasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Männyn juuriston kasvu Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 9

10 Vesi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaari-ilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana Ilmatieteen laitos Suomen metsäkeskus 10

11 Ravinteet Kangasmailla yleensä riittävästi Suomen yleisin maannos podsoli» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä Suomen metsäkeskus 11

12 Humuskerros Huuhtoutumiskerros Rikastumiskerros Suomen metsäkeskus 12

13 Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset Ihminen voi vaikuttaa valon määrään metsänhoidolla Suomen metsäkeskus 13

14 Metsän kasvun vaiheet aukeasta alasta metsään Havupuut: Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Sietävät varjostusta Puulla hyvä tuotoskyky Mänty toimii karuilla kasvupaikoilla lehtipuiden tavoin Lehtipuut: Täyttää aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa Suomen metsäkeskus 14

15 Suomen puulajiluettelo LEHTIPUUT LEHTIPUUT HAVUPUUT Rauduskoivu Betula pendula Suomenpihlaja Sorbus hybrida Mänty Pinus sylvestris Hieskoivu Betula pubescens Ruotsinpihlaja Sorbus intermedia Kuusi Picea abies Haapa Populus tremula Tammi Quercus robur Kataja Juni communis Tervaleppä Alnus glutinosa Saarni Fraxinus excelsior PARHAITEN MENESTYVÄT ULKOMAISET LAJIT Harmaaleppä Alnus incana Lehmus Tilia cordata Siperianlehtikuusi Larix sibirica Raita Salix caprea Vaahtera Acer platanoides Kontortamänty Pinus contorta Halava Salix pentandra Vuorijalava Ulmus glabra Mustakuusi Picea mariana Tuomi Prunus padus Kynäjalava Ulmus laevis Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Pihlaja Sorbus aucuparia Metsäomenapuu Malus sylvestris Hybridihaapa P. tremula * tremuloides *Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi Suomen metsäkeskus 15

16 Mänty Runsaasti valoa vaativa puulaji Reagoi voimakkaasti valon määrään» Oksat» Neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla Syvä juuristo, paalujuuri Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein puuaineksesta SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 16

17 Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa Suomen metsäkeskus 17

18 Kuusi Päätevaiheen valtalaji Kasvupaikkana rehevät maat Puolivarjopuu Alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla Maanpinnanmyötäinen juuristo Laholle altis Hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin puuaineksesta SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 18

19 Ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi Voimakas ensiharvennus, kuusi elpyy hyvin Vältä kesäaikaisia hakkuita, maat pehmeitä ja kuusi herkkä laholle Kolmannen harvennuksen sijasta yleensä syytä jo uudistaa Kantokäsittely tärkeä! Kuusikon harvennus

20 Koivu Raudus- ja hieskoivu Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turv la Taloudellista merkitystä on vain rauduskoivulla Runsaasti siementä lähes joka vuosi Järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa puuaineksesta Suomen metsäkeskus 20

21 Hies- ja rauduskoivu SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 21

22 Rauduskoivikko Suomen metsäkeskus 22

23 Hieskoivikko Suomen metsäkeskus 23

24 Samanikäiset taimet! KOIVU MÄNTY Suomen metsäkeskus 24 24

25 Metsän kehittyminen luonnontilassa Suomen metsäkeskus 25 25

26 Suomen metsäkeskus 26

27 Uudistushakkuu Vanhat metsät uudistetaan, kun niiden kasvu on pienentynyt Tuo eniten tuloja metsänomistajille metsän kiertoajan aikana Tehdään nykyään 99.9 % koneellisesti Vaihtoehdot avohakkuu tai luontainen uudistaminen siemenpuilla Suomen metsäkeskus 27

28 Luontainen uudistaminen Jos edellytykset ovat suotuisat, hyvä puiden siemenvuosi ja sopiva maaperä voidaan myös harkita luontaista uudistamista. Parhaat puut jätetään siemenpuiksi, koska niiden geneettinen perimä siirtyy eteenpäin Suomen metsäkeskus 28

29 Päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava Mitä nopeammin» sen helpommin,» edullisemmin ja» paremmin tuloksin Suunnitelma kannattaa tehdä ennen hakkuuta Töiden järjestys on maanmuokkaus ja istutus tai kylvö Suomen metsäkeskus 29

30 Pienaukkohakkuut Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 30

31 Taimikon varhaishoito Tavoite» auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa -> uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi» säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa Tarve» vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan Toimenpiteet» Heinäntorjunta, vesakonperkaus Suomen metsäkeskus 31

32 Hyvä taimikko syntyy hoitamalla Istutettu kuusentaimikko Tilanne pari vuotta myöhemmin Varhaishoidon jälkeen Dia 32

33 Metsän varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista Vapaassa kilpailussa» alaoksat kuolevat» latvukset supistuvat» hävinneet heikkenevät» parhaat kärsivät» heikot vievät ravinteita Suomen metsäkeskus 33

34 Taimikonhoidon tavoitteita Puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan Puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen Puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen Laadukkaan puuston kasvatus Suomen metsäkeskus 34

35 Valinta Taimikonhoidossa jätetään ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensimmäiseen harvennukseen saakka Kasvatettavien puiden kehitystä haittaavat ja huonolaatuiset puut poistetaan Suomen metsäkeskus 35

36 Muutama neuvo puulajivalintaan Puulajien valinta taimikonhoidossa Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa Kuusi sietää varjostusta muttei piiskausta Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin Havupuutaimikoihin jätetään 10-20% lehtipuusekoitus Säästä jalot lehtipuut, katajat ja pihlajat Haapa pois männyntaimikosta Suomen metsäkeskus 36

37 Hoidon jälkeinen kasvatustiheys Mänty 5-7 m kpl/ha Kuusi 3-4 m kpl/ha Rauduskoivu 4-7 m 1600 kpl/ha Hieskoivu 5-8 m kpl/ha Tarkista vielä suositustiheydet kohteen sijaintipaikan ja maaperän ravinteisuuden mukaan Suomen metsäkeskus 37

43 Luonnonhoito Luonnonsuojelu suojelualueilla (Metsähallitus luonnonpuistot, kansallispuistot, erämaa-alueet, Natura 2000) METSO-ohjelma (ELY, valintakriteerit ja tärkeät rakennepiirteet) Ympäristötukisopimus (Suomen metsäkeskus, kemera, 10 v, 10 ) Metsäluonnonhoitohankkeet (Suomen metsäkeskus, kemera) Metsäsertifiointi (10 kriteerin C-kohdan elinympäristöt) Metsänhoitosuositukset (Tapio 2014, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen) Ennallistaminen (Metsähallitus mm. kulotus, lahopuun tuottaminen) Monitavoitteinen metsänhoito (luonnonhoitosuunnitelmat) Ekologisten yhteyksien luominen (mm. kaavoitus) WWF:n perintömetsä Suomen metsäkeskus 43

44 Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin Suomessa ELINYMPÄRISTÖT UHANALAISET LAJIT KPL METSÄT ,2 SUOT 103 4,6 VEDET 148 6,6 RANNAT ,9 KALLIOT ,1 TUNTURIT 128 5,7 KULTTUURIYMP ,3 tuntematon 11 0,5 YHTEENSÄ PROSENTTIA (Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010) Suomen metsäkeskus 44

45 Lahopuun väheneminen suurin puute nykyisissä talousmetsissä Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Puulajisuhteiden muutokset Kuloalueiden ja muiden luontaisen suksession alkuvaiheiden väheneminen Maankäytön muutokset Suomen metsäkeskus 45

46 Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja» Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus (valtakirja) Kiinteistön hallintaoikeuden haltija Joku muu valtakirjalla Suomen metsäkeskus 46

47 Puukaupan vaiheet: 1. Aie tai päätös myydä puuta 2. Puunmyyntisuunnitelman teko 3. Tarjouspyynnöt 4. Tarjousten vertailu 5. Päätös myynnistä ja ostajasta 6. Puukauppasopimuksen teko» Kaupan ehtojen sopiminen 7. Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta 8. Mittaustodistuksen hyväksyminen (kaupan päätös) 9. Myyntitulojen saaminen, verotus Suomen metsäkeskus 47

48 Onko sopiva aika tehdä puukauppa? Metsänhoidollinen tila» harvennushakkuitten tarvetta, uudistuskypsää metsää, energiapuukohteita Taloudelliset asiat» jokin investointi tulossa, hyvä sijoitusmahdollisuus, hyvä puumarkkinatilanne Metsän muut arvot» METSO, virkistys, sienestys, marjastus, metsästys jne. Harvennushakkuiden, varsinkin ensiharvennusten, ajan määrittää metsän tarve Päätehakkuissa kannattaa ottaa selvää lähiajan markkinatilanteesta» Suomen metsäkeskus 48

49 Puunmyyntisuunnitelmassa näkyvät muun muassa Hakkuualueet, pinta-alat ja hakkuutavat Arviot puutavaralajien määristä ja niiden arvosta Puun korjuuseen liittyen: sopiva vuodenaika, varastopaikat, lähikuljetusreitit, luontokohteet ja muut erityiset asiat, ennakkoraivauksen tarve Metsänkäyttöilmoituksen teko Hakkuun jälkeen tehtävät hoitotyöt, mahdolliset rahoitustuet Suomen metsäkeskus 49

50 Puun hintaan vaikuttavat: Metsän sijainti Etäisyys metsäautoteistä Maasto, korjuuolot Korjuu- ja kuljetuskelpoisuus Energiapuun kertymä Myytävä puumäärä Kertyvät puutavaralajit Puiden järeys ja laatu Hakkuutapa Suhdanteet, markkinat Suomen metsäkeskus 50

51 Tarjousten vertailussa otetaan huomioon: Yksikköhinnat Katkonta (kuinka hyvin ostajat ovat katkoneet puita aiemmissa, samantyyppisissä hakkuissa) Mitta- ja laatuvaatimukset, laatuhinnoittelu Korjuujälki aiemmissa hakkuissa Maksuehdot Ostajan vakavaraisuus Suomen metsäkeskus 51

52 Puukauppasopimus Ei ole koko alan kattavia vakioehtoja, vaan jokainen puukauppa on erillinen sopimus. Ehdoista voi neuvotella Tarkista yksityiskohdat: mm. ennakkoraivaus, hakkuutapa, mittaustapa, tehdäänkö kantokäsittely, kaikki puutavaralajit sekä niiden yksikköhinnat, kaikkien puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, maksuaikataulu, omistusoikeuden siirtyminen, varastopaikat, tiet, korjuuaika Suomen metsäkeskus 52

53 Mitä veroja ja milloin? Luovutusvoittovero» Luovuttaessa metsästä» Ei aina lähisukulaiskaupoissa Varainsiirtovero» Ostettaessa metsää Perintö- ja lahjavero» Kuoleman jälkeen tai lahjan saatua Tulovero» Metsätyöstä verovuonna Pääomatulovero» Metsän verotettavasta tulosta verovuonna Arvonlisävero» Vuosittain saaduista alv:stä Metsänhoitomaksu» Vielä vuodelta 2013

54 Luovuttaessa vastiketta vastaan Luovutusvoittovero» Koskee myös perintönä saatua omaisuutta Verokanta 30 %» Luovutushinnasta vähennetään hankintahinta ja kulut tai hankintameno-olettama (max 40 %)» Yli vero 32 % Lähiomaiselle luovuttaessa verovapaata» Vaatii saajalta viiden vuoden sitoutumisen» Serkku ei ole lähiomainen

55 Arvonlisävero, 1 Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10 % Kannattaa aina, jos ostat metsääsi tavaraa tai palveluja» Kuittien kirjaaminen ei lisätyö» Ainoa vero, jossa voit saada maksamaasi takaisin 100 % verokannalla Puukaupassa tuleva alv on läpikulkumatkalla yhtiöltä verottajalle tilisi kautta

56 Arvonlisävero, 2 Pakollinen yli yhteenlasketulla vuotuismyynneillä» Jos vuosimyynti ylittää 8 500, maksat omasta pussista alv:n verottajalle Vapaaehtoisesti voi hakeutua milloin vain» Alv-velvollisuus alkaa ilmoitusvuoden tai metsänomistuksen alusta Tuloton, tappiollinen alv-kuolinpesä = alv:t voi vähentää, palautus kesällä

57 Alv muistiinpanoissa Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin Laske summat myyntien ja ostojen osalta yhteen (=myynti-osto) Muista, että poistojen alv vähennetään maksuvuonna» Poisto tehdään valmistumisvuodesta alkaen Älä erota itse alv:tä kuitista Tarkista myyjän alv-velvollisuus

58 Tuloverotus Maksetaan saadusta palkkatulosta, eläkkeestä, erilaisista etuuksista» Progressio Metsätaloudessa hankintakaupasta syntyy ansiotuloa» Yleensä hankintahakkuumäärä vuodessa ei ylitä verovapaan (125 m³) tulon rajaa» Verovapaus maatilakohtainen/ vuosi

59 Pääomatulovero Pääomatulolajien verokanta 30 % (2014)» Yli :n pääomatulo 32 %» Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit yhdistetään Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maa-ainesten myynti» Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä

60 Alijäämähyvitys ja tappio Vain pääomatulolajien menoja Alijäämähyvitys (30 %) menoista vähennetään palkkatulon verosta Jollei verot riitä tai maksimi täyttyy, vahvistetaan tulolajin tappio» Puoliso ja pienet lapset kasvattavat rajaa Tappio vähennyskelpoinen 10 v pääomatuloista, sitten katoaa» Luovutusvoitto ei kuulu tähän

61 Pääomatuloverotus Muistiinpanovelvollisuus Kassaperiaate tuloissa ja menoissa Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa Metsätalouden menot vähennyskelpoisia Verovuonna voi olla vain menoja

62 Muistiinpanovelvollisuus Kuitit ja muistiinpanot säilytetään kuusi vuotta» Veroilmoitusvuosi + viisi seuraavaa vuotta» Ei kirjanpitovelvollisuutta Kassaperiaate» Kirjataan aikajärjestyksessä» Kuitit numeroidaan juoksevasti» Ei liitetä veroilmoitukseen» Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin

63 Metsätalouden tulot Pystykauppa tulo Joulukuusen myyntitulo Polttopuiden myyntitulo Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo, ei polttopuu Kemeratuki Linkkimastojen vuokratulo maataloustuloa

64 Metsätalouden menot Kaikki metsätalouteen kohdistuva» Yksityistalous erotettava» Esim.: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-hanskat, kuusen taimet, atk-kulut, neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine Matkakustannukset 0,25 /km autolla» muut kulkuneuvot tositteen mukaan Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset, koneet, sillat

65 Mikä on metsän menoa? Tarkastele asiaa yrittäjänä» Onko sillä mitään tekemistä metsänhoidon ja tulon saannin kanssa?» Voitko käyttää sitä helposti yksityistaloudessa?» Millaisen selvityksen teet asiasta muistiinpanoihin?» Verotarkastuksia tehdään nykyisin paljon

66 Metsävähennys jälkeen vastikkeellisesti hankitun tilan hankintahinnasta 60 % vastikkeelle saadun/saatujen tilojen puukauppatuloista Puukauppatulosta vähintään 1 500, enintään 60 %.» Minimi puukauppatulo vuodessa Vähentämisellä ei määräaikaa Muuttui % -> 60 %» Vanhoille tiloille lisäpohja» Henkilökohtainen ei tilakohtainen

67 Menovaraus Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus» Tuhovaraus vakuutuskorvauksesta Laskennallinen muistiinpanoissa Siirretään veronmaksua Varaudutaan menoihin ilman tuloja Puukaupasta 15 % neljäksi vuodeksi» Verottaja tulouttaa automaattisesti

68 Matkakustannukset Metsänhoitoon ja talouteen kohdistuvilta matkoilta 0,25 /km Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan» Pääkaupunkiseudun yhtenäistämisohjeet Matkoja on esim. kurssimatka, sahan huolto, taimikonhoito, metsänviljely Matka ei ole: polttopuiden haku, joulukuusen nouto ja yleistepastelu suppilovahveroaikaan

69 Ojat: kunnostusojitus, täydennysojitus» Ojitus-mätästys vuosimeno Poistot Tiet: uusi tie, vanhan tien perusparannus, jossa kaivetaan ojaa, laitetaan rumpuja» Tien lanaus, soran levittäminen, reunojen niitto vuosimeno Rakennukset: vaja raivaussahoille, jalasmökki umpikorpeen, silta» Ei kesämökki, sauna, polttopuu varasto

70 Kuitittomat menot Seutulippu Atk-kulut Yrittäjäpäiväraha mahd. koulutuspäiviltä Mahdollisesti työhuonevähennys Puhelinkulut Sähkö, kiinteistövero, lämmitys kesämökin metsäkäytöstä Suhteuta toimintaasi Lista ei ole täydellinen

71 Muistiinpanovihko 2013 Pvm selite netto ALV 24 % raivaussaha 590,00 135, kuusen taimet 300,00 69, talkoot, 5 hlö 49, työvälineitä 177,85 40,90 MATKAT koti-varisto-koti 24 km 6, koti-mökki-koti 360 km 90, mökki-metsä-mökki 2 x 29 km 14,50

72 Selvitykset muistiinpanoissa Selvitä tarpeelliset hankinnat muistiinpanojen liitteeksi tuoreeltaan Kerro, mikä metsätarve hankinnalla oli nyt ja seuraavina vuosina Selviteltävää on» Maastomönkijässä ja moottorikelkassa» Eksoottisemmissa metsämatkoissa» Uudessa tiessä ja vajassa» Muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa

74 KIITOS! YHTEYSTIEDOT TÄHÄN! Suomen metsäkeskus 74

75 KIITOS! YHTEYSTIEDOT TÄHÄN! Suomen metsäkeskus 75