MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA"

Transkriptio

1 MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA Uudenmaan liiton julkaisuja E

2 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (pdf) Taitto: Milla Aalto (kannet), SWECO Ympäristö Oy (muut) Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu Helsinki 214 Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

3 MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA Uudenmaan liiton julkaisuja E

4 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla Julkaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Uudenmaan liitto, SWECO Ympäristö Oy, Kimmo Koski, Susanna Harvio ja Noora Reittu Julkaisusarjan nimi, sarjanumero ja julkaisuaika Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN, ISSN , (pdf) Kieli ja sivumäärä suomi, 8 Tiivistelmä Uudenmaan matkailutoimialan yrityksillä oli vuonna 212 noin 8 8 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,1 miljardia euroa. Tämä vastasi 2 %:n osuutta kaikkien uusmaalaisten yritysten liikevaihdosta. Uudenmaan vapaa-ajan asukkaat käyttivät vuonna 213 vapaa-ajan asunnolla viettämänä aikanaan palvelujen ja tavaroiden ostoon noin 382 miljoonaa euroa, joista noin 4 miljoonaa euroa kului muihin kuin vähittäiskaupan ostoksiin. Matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman kasvuun perustuva liiketilan lisätarve vuoteen 235 on suuruusluokkaa 19 k-m2. Matkailijoiden vaikutus kohdistuu lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutus lähes kokonaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Herkkyystarkasteluna arvioitu kakkosasukkaiden ostovoiman ja venäläisten matkailijoiden mahdollisen viisumivapauden vaikutus lisää liiketilatarvetta noin 99 k-m2. Kun myös nämä asiakasryhmät otetaan huomioon, muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaama liiketilan lisätarve on lähes 29 k-m2. Tämä vastaa 8 %:a Uudenmaan vakituisten asukkaiden liiketilan lisätarpeesta. Asioinnin suuntautumisessa matkailijat suosivat keskustoja. Matkailijat käyttävät rahaa päivittäistavarakauppaan suhteessa vähemmän ja muuhun erikoiskauppaan enemmän kuin vakituiset asukkaat. Vapaa-ajan asukkaat ostavat päivittäistavarakaupan tuotteita siinä missä vakituiset asukkaatkin, mutta erikoiskaupassa korostuvat paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tuotteet. Pääkaupunkiseudulla liiketilan lisätarve kohdistuu matkailijoiden ostovoiman myötä erityisesti muuhun erikoiskauppaan ja muilla seuduilla vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman myötä paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa keskusta-alueiden kaupan enimmäismitoitus esitetään keskikokoisille ja pienille kuntakeskuksille. Muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaama liiketilan lisätarve tukee keskustakaupan kehittymismahdollisuuksia. Vaihemaakuntakaavan mitoitusratkaisuun tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, koska mitoitusluokka koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden liiketilaa kuntakeskuksissa on nykyisin vain vähän. Tämä jättää varaa myös muualla kuin suuryksiköissä toteutuvan kaupan kehittämiseen. Muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilatarpeen ei myöskään voida olettaa kohdistuvan vain suuryksiköihin. Keskustojen ulkopuolisten maakuntakaavassa osoitettujen merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden kannalta muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilan lisätarve on pääkaupunkiseudun ja Kuumaseudun kunnissa hyvin vähäinen suuryksiköille vaihemaakuntakaavassa esitettyyn mitoitusluokkaan verrattuna. Lohjan ja Porvoon seuduilla muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilatarve yhdessä vaihemaakuntakaavan laskennallisen mitoituksen kanssa on joko samaa suuruusluokkaa mitoitusluokan kanssa tai jää sen alle. Raaseporin ja Loviisan seuduilla muut kuin vakituiset asukkaat yhdessä vakituisten asukkaiden kanssa nostavat suuryksiköiden liiketilatarpeen samaan suuruusluokkaan vaihemaakuntakaavan mitoitusluokan kanssa. Avainsanat (asiasanat) vähittäiskauppa, matkailu, vapaa-ajan asuminen, elinkeinot, ostovoima, liiketilatarve Huomautuksia Julkaisusta löytyy pdf-versio kotisivuiltamme Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

5 PRESENTATIONSBLAD Publikation Turismens och fritidsboendets konsekvenser för näringarna och handelns tilläggsbehov av affärsutrymme i Nyland Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Nylands förbund, SWECO Ympäristö Oy, Kimmo Koski, Susanna Harvio och Noora Reittu Seriens namn, nummer och utgivningsdatum Nylands förbunds publikationer E ISBN, ISSN , (pdf) Språk och sidor finska, 8 Sammanfattning År 212 hade företagen inom turismbranschen i Nyland ungefär 8 8 verksamhetsställen. Företagens sammanlagda omsättning uppgick till cirka 4,1 miljarder euro, vilket är 2 procent av den totala omsättningen bland alla nyländska företag. Invånare som enbart har fritidsbostad i Nyland använde år 213 uppemot 382 miljoner euro på tjänster och varor under den tid som de tillbringade vid sina fritidsbostäder. Omkring 4 miljoner euro av den totala summan gick till inköp inom detaljhandeln. Fram till år 235 räknas tilläggsbehovet av affärsutrymme uppgå till 19 m2-vy till följd av den ökande köpkraften bland turister och fritidsboende invånare. Turisternas inverkan på tilläggsbehovet av affärsutrymme riktar sig nästan enbart till huvudstadsregionen medan de fritidsboende invånarnas inverkan så gott som helt och hållet riktar sig till övriga delar av landskapet än huvudstadsregionen. Enligt en känslighetsanalys leder köpkraften bland invånare med en andrahandsbostad och eventuell visumfrihet bland ryska turister till att behovet av affärsutrymme ökar med ungefär 99 m2-vy. Då även dessa kundgrupper tas i beaktande ger övriga än bofasta invånare upphov till ett tilläggsbehov av affärsutrymme på nästan 29 m2-vy. Det är 8 procent av det tilläggsbehov av affärsutrymme som den fasta befolkningen i Nyland ger upphov till. Turisterna söker sig i allmänhet mot centrumområden för att uträtta ärenden. I förhållande till bofasta invånare spenderar turisterna mindre pengar på dagligvaruhandel. I stället spenderar turisterna mer pengar på övrig specialhandel än den fasta befolkningen. Fritidsboende invånare köper produkter från dagligvaruaffärer i lika stor mån som bofasta invånare men beträffande specialhandeln framhävs främst produkter inom specialhandel som kräver stora utrymmen. Turisternas köpkraft ger ett tilläggsbehov av affärsutrymme bland specialvaruaffärerna i huvudstadsregionen. Köpkraften bland fritidsboende invånare medför däremot ett tilläggsbehov inom specialhandel som kräver stora utrymmen. Maximidimensioneringen för handeln i centrumområden anges i etapplandskapsplan 2 för Nyland för medelstora eller små kommuncentrum. Det tilläggsbehov av affärsutrymme som uppkommer till följd av andra än bofasta invånare stöder centrumhandelns utvecklingsmöjligheter. Det har dock ingen avgörande betydelse för dimensioneringslösningen i etapplandskapsplanen eftersom dimensioneringsklassen enbart gäller stora detaljhandelsenheter, vilka i dagens läge har för lite affärsutrymme i kommuncentrumen. Detta ger möjlighet till att även utveckla övrig handel än enbart handeln vid stora enheter. Man kan inte heller utgå ifrån att det tilläggsbehov av affärsutrymme som andra än bofasta invånare ger upphov till enbart skulle rikta sig mot stora handelsenheter. I jämförelse med den dimensioneringsklass som i landskapsplanen anges för stora handelsenheter är tilläggsbehovet av affärsutrymme som uppkommer till följd av andra än bofasta invånare mycket litet vad gäller de stora detaljhandelsenheter av regional betydelse som i landskapsplanen anvisas utanför centrumen. Tillsammans med den kalkylerade dimensioneringen som anges i etapplandskapsplanen är behovet av affärsutrymme bland andra än bofasta invånare i Lovisa och Borgå antingen av samma storlek som dimensioneringsklassen eller mindre. I Raseborg och Lovisa medför den fasta befolkningen tillsammans med andra än bofasta invånare att behovet av affärsutrymme inom specialhandeln uppgår till samma storleksklass som den dimensioneringsklass som anges i etapplandskapsplanen. Nyckelord (ämnesord) detaljhandel, turism, fritidsboende, näringar, köpkraft, tilläggsbehov av affärsutrymme Övriga uppgifter Publikationen finns i pdf-version på vår webbplats Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

6 ALKUSANAT Selvityksen lähtökohtana on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten tehty Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi -raportti, jossa kaupan mitoitus pohjautuu vakituisten asukkaiden ostovoimaan. Tässä selvityksessä täydennetään kaupan palveluverkon mitoitustarkastelua muiden kuin vakituisten asukkaiden osalta selvittämällä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden vaikutusta Uudenmaan kaupan palveluverkkoon sekä tarkastelemalla matkailun ja vapaa-ajan asumisen merkitystä Uudenmaan elinkeinoelämässä. Herkkyystarkasteluna tarkastellaan lisäksi kakkosasukkaiden vaikutusta vähittäiskaupan liiketilatarpeeseen. Pääpaino tarkastelussa on muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaaman vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen selvittämisessä sekä arviossa sen vaikutuksesta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan mitoitusratkaisuihin. Matkailun vaikutusta Uudenmaan elinkeinoelämässä tarkastellaan matkailutulon sekä matkailutoimialan yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän ja liikevaihdon kautta. Matkailu siirtää kulutusta paikasta toiseen niin Uudenmaan sisällä kuin Uudenmaan ja muiden alueiden välillä. Uudenmaan ulkopuolelta tulevat matkailijat siirtävät kulutusta Uudellemaalle ja vastaavasti uusmaalaisten kulutusta siirtyy maakunnan ulkopuolelle. Kyse on matkailutaseesta, joka koko Suomen tasolla on negatiivinen. Uudenmaan matkailutasetta ei kuitenkaan tiedetä. Koska tämä selvitys ei ole matkailututkimus, työssä ei käsitellä matkailun merkitystä ja vaikutuksia yritystarkastelua ja matkailutuloa syvemmin. Työ tehtiin Uudenmaan liiton toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat Riitta Murto-Laitinen, Ilona Mansikka, Sanna Jylhä ja Ilmi Tikkanen. Kakkosasumiseen liittyen työn yhteydessä haastateltiin erikoistutkija Kati Pitkästä Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksestä vastasivat Kimmo Koski, Susanna Harvio ja Noora Reittu Sweco Ympäristö Oy:stä. Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

7 1 SISÄLLYS 1. Muutostrendit ja ennusteet Matkailu Yöpymiset majoitusliikkeissä Matkailun kehitystrendit Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden määrä Uudellamaalla Vapaa-ajan asuntojen kehitys Suomessa Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit Väestön ikääntyminen Nettikauppa Matkailu ja vapaa-ajan asuminen Uudenmaan elinkeinoelämässä Matkailu Matkailutoimialan yritykset Matkailutulo Vapaa-ajan asuminen Ostovoima vuoteen Matkailijat Vapaa-ajan asukkaat Ostovoiman kasvu yhteensä Liiketilan lisätarve vuoteen Matkailijat Vapaa-ajan asukkaat Yhteensä Koko vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Liiketilan lisätarve seuduittain ja kaupan lajeittain Herkkyystarkastelut Kakkosasukkaat Venäläisten viisumivapaus Liiketilan lisätarve suhteessa kaupan laatuun ja sijaintiin Koko vähittäiskauppa Pääkaupunkiseutu Kuuma-seutu Lohjan seutu Raaseporin seutu Porvoon seutu Loviisan seutu Liiketilan lisätarve suhteessa maakuntakaavan kaupan mitoitusratkaisuihin Kokonaismitoitus Keskustatoimintojen alueiden mitoitus Vähittäiskaupan suuryksiköt...47 Lähdeluettelo... 5 Liite 1. Vapaa-ajan asunnot vuonna Liite 2. Vapaa-ajan asukkaat vuonna 213 ja Liite 3. Matkailutoimialan yritykset vuonna Liite 4B. Muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 4c. Tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 4D. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 5. Uudenmaan liiton laskennallinen arvio kakkosasukkaiden lukumäärästä vuonna

8 2 1. MUUTOSTRENDIT JA ENNUSTEET 1.1 MATKAILU Yöpymiset majoitusliikkeissä Vuonna 212 kaikissa maan majoitusliikkeissä yöpymisvuorokausia (yöpymisiä) oli yhteensä noin 2,3 miljoonaa. Uudenmaan osuus kaikista yöpymisistä oli noin 26 % (taulukko 1). Kaikista kotimaisten matkailijoiden yöpymisistä noin 2 % toteutui Uudellamaalla ja ulkomaisten yöpymisistä noin 41 %). Vuonna 212 kaikista Uudellemaalle saapuneista ulkomaalaisista matkustajista noin 95 % yöpyi pääkaupunkiseudulla ja kolme neljäsosaa Helsingissä (taulukko 2) (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 1. Majoitusliikkeissä yöpymisten alueelliset prosenttijakautumat vuonna 212 (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 2. Majoitusliikkeissä yöpymisten alueelliset prosenttijakaumat vuonna 212 (Uudenmaan liitto 214). Vuonna 25 Uudenmaan majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä noin 4 miljoonaa ja vuonna 212 yli 5,2 miljoonaa vuorokautta. Yöpymisten määrä Uudellamaalla kasvoi siten 3 prosenttia seitsemässä vuodessa eli keskimäärin noin 4 % vuodessa (taulukko 3). Koko maassa kasvua oli samalla aikavälillä 18 prosenttia. Uudenmaan majoitusliikkeiden ulkomaalaisista asiakkaista venäläiset olivat vuonna 212 selvästi suurin ryhmä. Kasvu on ollut merkittävää, sillä vielä vuonna 25 venäläiset olivat vasta neljänneksi suurin ryhmä.

9 3 Yöpymisten vuosimuutokset olivat suuria monilla Uudenmaan alueilla (taulukko 4). Lisäksi kehitys oli joinakin vuosina varsin epäyhtenäistä alueiden välillä. Kansantalouden lamavuosi 29 oli luonnollisesti huonoa aikaa myös matkailussa (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 3. Yöpymiset Uudenmaan majoitusliikkeissä 25 ja 212 (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 4. Yöpymisten määrän vuosimuutokset (%) majoitusliikkeissä (Uudenmaan liitto 214). Vuonna 213 Uudenmaan majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä noin 5,1 miljoonaa vuorokautta (Uudenmaan liitto/tilastoaineistot 214). Maakuntaan ei ole tehty ennustetta tai arviota yöpymisten tulevasta kehityksestä. Pääkaupunkiseudulla, KUUMA-kunnissa, Itäisellä Uudellamaalla ja Läntisellä Uudellamaalla vuosina toteutuneen keskimääräisen vuosikasvun sekä Uudenmaan liitossa tekeillä olevan

10 4 Työllisten määrä eri toimialoilla tutkimuksen majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan vuosikasvun (noin 1 % vuodessa) perusteella yöpymisten määrän kasvu vuoteen 235 laskettiin vuoden 213 yöpymisten määrästä pääkaupunkiseudulla kolmen prosentin ja muualla Uudellamaalla yhden prosentin vuosikasvulla. Näillä oletuksilla laskettuna Uudellamaalla on yöpymisiä noin 9,3 miljoonaa vuonna 235 (kuva 1). Kasvua vuodesta 213 kertyy noin 4,2 miljoonan yöpymisen verran, josta yli 9 % toteutuu pääkaupunkiseudulla. Arviota yöpymisten kehityksestä ei ole mahdollista tehdä kuntatasolla, koska tietoa nykyisistäkin yöpymisistä on vain pääkaupunkiseudun kunnista. Majoitusliikkeissä yöpyjien määrä vuonna 213 ja 235 Loviisan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Lohjan seutu Kuuma-seutu Pääkaupunkiseutu Kuva 1. Majoitusliikkeissä yöpyjien määrä vuonna 213 (Uudenmaan liitto/tilastoaineistot 214) ja arvio kehityksestä vuoteen 235 seuduittain sekä Uudenmaan seutujako.

11 Matkailun kehitystrendit Tärkeimpiä matkailuun vaikuttavia suuria megatrendejä ja asiakaskäyttäytymisen trendejä ovat mm. (Lapin liitto 214 ja Puhakka 211): Globalisoituminen: Kansainvälistyminen kaikessa yritystoiminnassa kiihtyy. Ympäristötietoisuuden korostuminen: Matkailuyritysten on otettava entistä selkeämmin huomioon ympäristöasiat toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen huomioiminen korostuvat. Talouden kehitys: Velkaantuminen ja talouden epävarmuus vähentävät investointeja ja matkailua. Kehittyvien maiden vaurastuminen tuo uusia markkinoita kuten Kiina, Intia ja Brasilia. Asiakasryhmien pirstaloituminen: Uudenlaisten asiakassegmenttien tunnistaminen ja niiden toiveisiin ja vaatimuksiin vastaaminen on tärkeää. Eläkeikäisten osuus kasvaa ja ikäryhmässä on paljon aktiivisia ja liikkuvaisia senioreja, joilla on rahaa käytettävissään. Myös lapsiperheille räätälöidyt palvelut ja matkailuteemat lisääntyvät. Asiakasryhmien pirstaloituminen vaikuttaa myös matkailijoille suunnattuihin kaupan palveluihin. Lyhytlomien määrä kasvaa: Ympäri vuoden tehtävien lyhyiden matkojen määrä kasvaa. Myös viime hetken päätöksenteko yleistyy etenkin lyhytlomia varatessa. Aidon arvostus / autenttisuuden kasvu: Lähiruuan ja paikallisten tuotteiden arvostus kasvaa. Hyvinvointi: Vastuullisten kuluttajien määrä kasvaa (healthy, well-being, sustainabilty), samoin itsensä kehittämisen sekä kuntoa ja terveydettä edistävien aktiviteettien tarve. Markkinointi uusiutuu: Yhä useamman matka alkaa internetissä (tiedon etsiminen, matkan varaaminen) ja myös päättyy siellä (vertaispalautteen antaminen). Perinteinen markkinointi vähenee ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Informaatio matkailukohteista on verkossa ja mobiilissa kaikkien ulottuvilla, toisaalta tietoa on liikaa ja erottautuminen yhä vaikeampaa. Brändäys ei ole vain markkinointia vaan se näkyy kaikissa toiminnoissa ml. kaupan palveluissa. Laatutietoisuus: Asiakkaat vaativat yhä parempaa laatua, koska ovat matkustaneet ja nähneet paljon. Matkustamisesta tulee tapa ilmaista omaa statusta ja identiteettiä sekä toteuttaa itseään. Uudenlainen yhteisöllisyys: Yksilölliset mieltymykset voivat olla tietylle ryhmälle yhteisiä: makujen, kulutusmieltymysten, harrastusten tai tuotemerkkien ympärille syntyy erilaisia elämäntaparyhmiä. Sosiaalisen median merkitys kasvaa, kun käsitys tuotteista ja palveluista muodostetaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun kautta. Sekä luksuksen että halpamatkojen kysyntä kasvaa: Kuluttajien vaurastumisen jatkuessa luksusmatkojen kysyntä kasvaa. Tulevaisuudessa luksus liittyy enemmän kokemuksiin ja tunteisiin. 1.2 VAPAA-AJAN ASUMINEN Vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden määrä Uudellamaalla Uudellamaalla on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja kaikissa kunnissa, mutta alueellisina keskittyminä erottuvat rannikko-alue sekä Karkkila-Vihti-Lohja-Raasepori -alue (kuva 3 ja liite 1). Vuonna 213 maakunnassa oli noin 41 5 vapaa-ajan asuntoa, mikä vastasi noin kahdeksaa prosenttia koko maan vapaa-ajan asunnoista. Näistä 25 % sijoittui Kuuma-seudulle, 25 % Lohjan seudulle, 23 % Raaseporin seudulle, 12 %

12 6 Porvoon seudulle, 9 % Loviisan seudulle ja 7 % pääkaupunkiseudulle. Kunnittain tarkastellen eniten vapaaajan asuntoja oli Lohjalla (noin 8 4), Raaseporissa (6 4) ja Porvoossa (3 7). Vapaa-ajan asunnot 213 Loviisan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Lohjan seutu Kuuma-seutu Pääkaupunkiseutu Muiden kuin uusmaalaisten omistuksessa Muiden kuin mökin sijaintikunnassa asuvien omistuksessa Kaikki Kuva 2. Vapaa-ajan asuntojen määrä seuduittain vuonna 213 (Tilastokeskus 214). Kuva 3. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuonna 214.

13 7 Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (211) mukaan vapaa-ajan asunnoilla asuu tyypillisesti keskimäärin 2,6 henkilöä. Tällä keskiarvolla laskettuna Uudellamaalla oli vuonna 213 yhteensä noin 18 vapaa-ajan asukasta. Kuuma-seudulla oli noin 27 1 vapaa-ajan asukasta, Lohjan seudulla noin 26 5, Raaseporin seudulla noin 24 5, Porvoon seudulla noin 13 2, Loviisan seudulla noin 9 5 ja pääkaupunkiseudulla noin 7 1. Kunnittain tarkastellen eniten vapaa-ajan asukkaita oli Lohjalla (kuva 4). Kauniainen Kerava Järvenpää Pukkila Helsinki Hyvinkää Lapinjärvi Pornainen Myrskylä Tuusula Askola Vantaa Nurmijärvi Hanko Siuntio Karkkila Mäntsälä Espoo Sipoo Inkoo Kirkkonummi Vihti Loviisa Porvoo Raasepori Lohja Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Kuva 4. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Ennusteita vapaa-ajan asuntojen ja vapaa-ajan asukkaiden määrän tulevasta kehityksestä ei ollut käytettävissä. Kehitystä arvioitaessa oletettiin, että uusia vapaa-ajan asuntoja rakennetaan vuosina Uudenmaan kunnissa toteutuneella keskimääräisellä vuosivauhdilla. Toteutunutta kehitystrendiä jatkettiin myös niissä kunnissa, joissa vapaa-ajan asuntojen lukumäärä on vähentynyt (Espoo, Vantaa, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Karkkila ja Siuntio). Esimerkiksi Järvenpäässä oli 93 vapaa-ajan asuntoa vuonna 25, mutta vuonna 213 niitä oli 69. On todennäköistä, että ainakin osa vapaa-ajan asunnoista on muutettu pysyviksi asunnoiksi. Vapaa-ajan asuntojen omistuksen ja asunnoilla keskimäärin olevien henkilöiden oletettiin jakautuvan nykyisen mukaan. Edellä esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaan laskettuna vuonna 235 Uudellamaalla on noin 45 8 vapaa-ajan asuntoa. Lisäystä vuoteen 213 on noin 4 3 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunnoista 25 % sijoittuu Lohjan seudulle, 24 % Raaseporin seudulle, 23 % Kuuma-seudulle, 14 % Porvoon seudulle, 9 % Loviisan seudulle ja 5 % pääkaupunkiseudulle. Kunnittain tarkastellen eniten vapaa-ajan asuntoja on myös vuonna 235 Lohjalla (noin 9 6), Raaseporissa (noin 7 3) ja Porvoossa (noin 5 ). Näissä kunnissa vapaa-ajan asuntojen lisäys on selkeästi muita kuntia suurempi.

14 8 Vuonna 235 Uudenmaan vapaa-ajan asukkaiden lukumäärä on noin 119 (+11 ). Lohjan seudulla on noin 29 4 vapaa-ajan asukasta, Raaseporin seudulla noin 28 5, Kuuma-seudulla noin 27 8, Porvoon seudulla noin 16 9, Loviisan seudulla noin 1 1 ja pääkaupunkiseudulla noin 6 2. Kunnista eniten vapaa-ajan asukkaita on Lohjalla, Raaseporissa ja Porvoossa. Vapaa-ajan asukkaiden kunnittaiset lukumäärät esitetään kuvassa 5 ja liitteessä 2. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna 235 Kauniainen Järvenpää Kerava Pukkila Vantaa Tuusula Helsinki Lapinjärvi Myrskylä Hyvinkää Nurmijärvi Pornainen Askola Siuntio Karkkila Hanko Mäntsälä Espoo Sipoo Kirkkonummi Inkoo Vihti Loviisa Porvoo Raasepori Lohja Kuva 5. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Vapaa-ajan asuntojen kehitys Suomessa Vapaa-ajan asutuksen alueet ovat laajentuneet merkittävästi viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana. Perinteisillä vapaa-ajan asutuksen alueilla eteläisessä Järvi-Suomessa, rannikolla ja Lohjan seudulla kesämökkien määrä on kasvanut huomattavasti. Mökkitiheys on paikoin moninkertaistunut. Tämän lisäksi kesämökkien rakentaminen on levinnyt näiltä alueilta pohjoisemmas Keski-Suomeen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Myös rannikolle on muodostunut tiiviin vapaa-ajan asutuksen nauhoja. Lapissa ja Koillismaalla näkyy mökkien määrän selkeää kasvua matkailukeskusten ympäristössä (ympäristöministeriö 213). Monissa seutukunnissa keskuskaupungin asukkaiden omistamista vapaa-ajan asunnoista suurin osa sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä asunnosta. Helsingin seudun asukkaiden omistamat vapaa-ajan asunnot sen sijaan jakaantuvat laajemmin koko maan alueelle, vaikka painottuvatkin eteläiseen Suomeen. Samoin Oulun seudun asukkaiden vapaa-ajan asuntoja on laajalti koko Pohjois-Suomen alueella.

15 9 Vapaa-ajan asutus heijastaa aiempaa aluerakennetta. Kaupunkilaiset ovat usein rakentaneet mökkinsä omille tai vanhempiensa vanhoille kotiseuduille, joilta he omistavat maata. Väestöään menettävillä alueilla asuinrakennuksia jää lisäksi vaille vakinaisia asukkaita, ja monet näistä taloista siirtyvät vapaa-ajan asumiskäyttöön (ympäristöministeriö 213). Kuva 6. Kesämökkitiheys vuosina 198 ja 21 (ympäristöministeriö 213) Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit Kesämökkibarometrin 29 (Nieminen 21) mukaan vapaa-ajan asumisen merkitys näyttää tulevaisuudessa vain vahvistuvan. Uusia vapaa-ajan rakennuksia rakennetaan, vaikka rakentaminen on hidastunut jatkuvasti 199-luvun alkuvuosista, ja vanhojen kesämökkien varustetasoa parannetaan. Kesämökkibarometrin mukaan kesämökki oli oman kotitalouden tai jonkun muun henkilön käytössä keskimäärin 75 vuorokautta vuodessa. Käyntikertoja mökille tuli yhteensä 33. Mökkimatkan kesto vaihteli kesämökin käyttöasteeseen eli lähempänä oleville mökeille tehtiin enemmän käyntejä. Kesämökin käyttöaste oli suurinta Itä- Uudellamaalla 96 vrk/vuodessa ja muualla Uudellamaallakin 83 vrk/vuodessa. Pienimmillään käyttöaste oli Etelä-Pohjanmaalla (56 vrk/vuosi). Kesämökkibarometrin arvion mukaan mökinkäyttö näyttäisi lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

16 1 Vapaa-ajan asumisen trendejä (Nieminen 21 ja Rehunen ym. 212): Mökkeilyn suosio, ympärivuotinen mökkeily (kakkosasuminen) ja mökkien varustetaso kasvavat Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä osa-aikainen vapaa-ajan asuminen kasvaa Mökille muuttamista harkitsee vain pieni osa vapaa-ajan asukkaista Vaikka mökkeily lisääntyy eläkeiässä, eläköityvät vapaa-ajan asukkaat haluavat kuitenkin säilyttää vakituisen asunnon kaupungissa (kakkosasuminen) Vapaa-ajan asukkaat lisäävät palvelujen käyttöä ja heidän merkityksensä maaseudun kehityksessä kasvaa jatkuvasti Vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat myös muita kuin matkailijoille erityisesti suunnattuja palveluja (parturi, autonhuolto ym.) Mökkeily tiivistyy matkailukeskuksiin Mökkeily kansainvälistyy: venäläiset vapaa-ajan asukkaat ovat paikoin merkittävä asukasryhmä Venäläisten omistuksessa on nykyään noin 6 vapaa-ajan asuntoa (työ- ja elinkeinoministeriö 213) Vajaa puolet venäläisten Suomessa omistamista vapaa-ajan asunnoista on kesämökkejä, kuudesosa omakotitaloja ja kolmannes asunto-, loma- tai viikko-osakkeita Vapaa-ajan asuntojen hankinta on keskittynyt Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon (68 % venäläisten Suomessa omistamista kiinteistöistä) Venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua vuoteen 23 mennessä Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 23 mennessä 12 kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, venäläiset omistavat Suomesta noin 9 kesämökkiä tai tonttia Suomessa vieraili vuosina keskimäärin 4 8 kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavaa venäläistä. He tekivät yhteensä 114 matkaa vuoden aikana ja viettävät Suomessa yhteensä 565 päivää. Vapaa-ajan asunnon omistavat käyttivät Suomessa rahaa 88 euroa päivää ja henkilöä kohden. Venäläiset vapaa-ajan asukkaat jättivät Suomeen 86 miljoonaa euroa vuodessa. Työllisyysvaikutukset tästä rahankäytöstä ovat yli 1 työpaikkaa. 1.3 VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan ja kakkosasumisen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa mm. laajakaistayhteyksien parantumisen, etätyön lisääntymisen ja eläköitymisen seurauksena. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseen niin asiointimatkoissa kuin ostotarpeissa tapahtuvien muutosten kautta. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta kriittinen ryhmä ovat yli 7-vuotiaat. Vuoteen 235 mennessä Uudellamaallakin on edessä tilanne, jossa merkittävä osa väestöstä tarvitsee apua asumisessa ja kaupassakäynnissä (taulukko 5). Vuonna 213 Uudellamaalla oli noin yli 7-vuotiasta henkilöä. Vuonna 235 heitä ennustetaan olevan noin 317 (+16 5). Hyvät lähipalvelut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää kunnallisia kaupassakäyntiä korvaavia palveluja. Väestöennusteen

17 11 mukaan määrällisesti eniten yli 7-vuotiaiden määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla, mutta Helsingin seudun kehysalueella yli 7-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa eniten. Taulukko 5. Yli 7-vuotiaat vuosina 213 ja 235 (Tilastokeskus 214) Lukumäärä Osuus (%) Lukumäärä Osuus (%) Pääkaupunkiseutu Kuuma-seutu Lohjan seutu Raaseporin seutu Porvoon seutu Loviisan seutu Yhteensä NETTIKAUPPA Verkkokauppa on Suomessa ollut kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Kehityksessä on kuitenkin huomattavia eroja toimialoittain. Päivittäistavarakaupassa verkkokaupan merkitys on yleisesti ottaen ollut toistaiseksi vähäinen erilaisista kokeiluista huolimatta. Pitkällä ajanjaksolla verkkokauppa tulee kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäis-tavarakaupassa, mutta eri toimialojen välillä on huomattavia eroja. Erityisen voimakasta kasvu on ollut tietotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi erilasten elokuva-, konsertti- ym. lippujen ja musiikin hankinnassa, jossa asiointi hoidetaan tietokoneen välityksellä. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Verkkokaupasta ostetaankin paljon myös tavaraa. Vuonna 211 kuluttajat ostivat sähköisesti kotimaasta ja ulkomailta vähittäiskaupan tuotteita 3,3 miljardilla eurolla, mikä on lähes 8 % arvonlisäverollisesta vähittäiskaupan liikevaihdosta Suomessa (Kaupan liitto 212). Verkkokauppa muuttaa kaupan ja ostamisen rakenteita myös esimerkiksi monikanavaisuuden kautta. Monikanavakaupassa verkkokaupan sähköisiä palveluja yhdistetään tavanomaiseen myymälässä tapahtuvaan ostamiseen. Verkkokauppa ei ole pelkästään internetissä ja myymälä ei ole vain fyysinen myymälä. Kuluttajat voivat tutustua tuotteisiin ensin internetissä ja ostaa sen jälkeen tuotteet myymälöistä. Tai päinvastoin. Verkkokaupan vaikutuksesta myymälätilan tarpeeseen ei ole julkaistu tutkimuksia. Koko vähittäiskaupan tasolla verkkokauppa ei todennäköisesti vielä ole vaikuttanut oleellisesti liiketilamäärään. Vaikka verkkokaupan rooli on kasvanut, myös liiketilojen määrä on ollut kasvussa niin koko maassa kuin Uudellamaallakin. Kaupan investointihankkeiden valossa voidaan sanoa, että kauppa uskoo yhä perinteiseen liiketilaan. Kaupassakäynti ei ole vain tavaroiden noutoa, vaan siihen sisältyy myös sosiaalisia kontakteja, fyysisten

18 12 tuotteiden vertailumahdollisuuksia jne. Kauppa-asiointi ei lopu tulevaisuudessakaan. Verkkokauppa ei siten tule vähentämään liiketilatarvetta ainakaan suoraan myynnin suhteessa. Verkkokaupan kasvu näkyy kuitenkin jo tiettyjen toimialojen kuten valokuvaus-, musiikki- ja kirjakauppojen ja matkatoimistojen myymälämäärissä. Vastapainona on toimialoja, joissa alan kehitys ei voi suuntautua vain internettiin kuten autokaupassa. Lisäksi jo nykyään ja jatkossa yhä useammat myymälät toimivat sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myymälätilaa siis tarvitaan, vaikka osa myynnistä toteutuu sähköisessä muodossa. Verkkokauppaa tukemaan avataan myös ns. näytemyymälöitä. Nämä ovat usein kooltaan suuria kuten esimerkiksi Hobby Hallin myymälä Vantaalla sekä Verkkokauppa.comin myymälät Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Myös verkkokaupan noutopisteet ovat lisänneet liiketilatarvetta postin toimipisteiden vähennyttyä. Toimitettaville tuotteille tarvitaan myymälätilaa perinteisissä myymälöissä.

19 13 2. MATKAILU JA VAPAA-AJAN ASUMINEN UUDENMAAN ELINKEINOELÄMÄSSÄ 2.1 MATKAILU Matkailutoimialan yritykset Matkailulle tyypillisiä toimialoja ovat Haaga-Helian selvityksen (214) ja Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan pääluokkatasolla seuraavat (tarkempi jaottelu esitetään liitteessä 3): Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maaliikenne ja vesiliikenne Vuokraus- ja leasingtoiminta Kulttuuri- ja viihdetoiminta Urheilutoiminta sekä huvit ja virkistyspalvelut Muut henkilökohtaiset palvelut (kylpylät ym.) Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta Valtaosa Uudenmaan matkailulle tyypillisten toimialojen yrityksistä ja niiden työpaikoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja Kuuma-seudulle (kuvat 7-9). Myös Porvoossa sekä Hanko-Hyvinkää -akselilla on matkailualan yrityksiä keskustojen tuntumassa ja valtatien 25 varrella. Kuva 7. Matkailutoimialan yritysten toimipaikat 2*2 kilometrin ruuduissa Uudellamaalla vuonna 212.

20 14 Kuva 8. Matkailutoimialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärät 2*2 kilometrin ruuduissa (vain yli 1 työpaikan ruudut) vuonna 212. Kuva 9. Matkailutoimialan yritysten toimipaikat ja henkilöstömäärät 1*1 km ruuduissa vuonna 212.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot