MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA"

Transkriptio

1 MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA Uudenmaan liiton julkaisuja E

2 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (pdf) Taitto: Milla Aalto (kannet), SWECO Ympäristö Oy (muut) Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu Helsinki 214 Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

3 MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET KAUPAN LIIKETILATARPEESEEN JA ELINKEINOIHIN UUDELLAMAALLA Uudenmaan liiton julkaisuja E

4 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla Julkaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Uudenmaan liitto, SWECO Ympäristö Oy, Kimmo Koski, Susanna Harvio ja Noora Reittu Julkaisusarjan nimi, sarjanumero ja julkaisuaika Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN, ISSN , (pdf) Kieli ja sivumäärä suomi, 8 Tiivistelmä Uudenmaan matkailutoimialan yrityksillä oli vuonna 212 noin 8 8 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,1 miljardia euroa. Tämä vastasi 2 %:n osuutta kaikkien uusmaalaisten yritysten liikevaihdosta. Uudenmaan vapaa-ajan asukkaat käyttivät vuonna 213 vapaa-ajan asunnolla viettämänä aikanaan palvelujen ja tavaroiden ostoon noin 382 miljoonaa euroa, joista noin 4 miljoonaa euroa kului muihin kuin vähittäiskaupan ostoksiin. Matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman kasvuun perustuva liiketilan lisätarve vuoteen 235 on suuruusluokkaa 19 k-m2. Matkailijoiden vaikutus kohdistuu lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutus lähes kokonaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Herkkyystarkasteluna arvioitu kakkosasukkaiden ostovoiman ja venäläisten matkailijoiden mahdollisen viisumivapauden vaikutus lisää liiketilatarvetta noin 99 k-m2. Kun myös nämä asiakasryhmät otetaan huomioon, muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaama liiketilan lisätarve on lähes 29 k-m2. Tämä vastaa 8 %:a Uudenmaan vakituisten asukkaiden liiketilan lisätarpeesta. Asioinnin suuntautumisessa matkailijat suosivat keskustoja. Matkailijat käyttävät rahaa päivittäistavarakauppaan suhteessa vähemmän ja muuhun erikoiskauppaan enemmän kuin vakituiset asukkaat. Vapaa-ajan asukkaat ostavat päivittäistavarakaupan tuotteita siinä missä vakituiset asukkaatkin, mutta erikoiskaupassa korostuvat paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tuotteet. Pääkaupunkiseudulla liiketilan lisätarve kohdistuu matkailijoiden ostovoiman myötä erityisesti muuhun erikoiskauppaan ja muilla seuduilla vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman myötä paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa keskusta-alueiden kaupan enimmäismitoitus esitetään keskikokoisille ja pienille kuntakeskuksille. Muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaama liiketilan lisätarve tukee keskustakaupan kehittymismahdollisuuksia. Vaihemaakuntakaavan mitoitusratkaisuun tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, koska mitoitusluokka koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden liiketilaa kuntakeskuksissa on nykyisin vain vähän. Tämä jättää varaa myös muualla kuin suuryksiköissä toteutuvan kaupan kehittämiseen. Muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilatarpeen ei myöskään voida olettaa kohdistuvan vain suuryksiköihin. Keskustojen ulkopuolisten maakuntakaavassa osoitettujen merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden kannalta muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilan lisätarve on pääkaupunkiseudun ja Kuumaseudun kunnissa hyvin vähäinen suuryksiköille vaihemaakuntakaavassa esitettyyn mitoitusluokkaan verrattuna. Lohjan ja Porvoon seuduilla muiden kuin vakituisten asukkaiden liiketilatarve yhdessä vaihemaakuntakaavan laskennallisen mitoituksen kanssa on joko samaa suuruusluokkaa mitoitusluokan kanssa tai jää sen alle. Raaseporin ja Loviisan seuduilla muut kuin vakituiset asukkaat yhdessä vakituisten asukkaiden kanssa nostavat suuryksiköiden liiketilatarpeen samaan suuruusluokkaan vaihemaakuntakaavan mitoitusluokan kanssa. Avainsanat (asiasanat) vähittäiskauppa, matkailu, vapaa-ajan asuminen, elinkeinot, ostovoima, liiketilatarve Huomautuksia Julkaisusta löytyy pdf-versio kotisivuiltamme Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

5 PRESENTATIONSBLAD Publikation Turismens och fritidsboendets konsekvenser för näringarna och handelns tilläggsbehov av affärsutrymme i Nyland Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Nylands förbund, SWECO Ympäristö Oy, Kimmo Koski, Susanna Harvio och Noora Reittu Seriens namn, nummer och utgivningsdatum Nylands förbunds publikationer E ISBN, ISSN , (pdf) Språk och sidor finska, 8 Sammanfattning År 212 hade företagen inom turismbranschen i Nyland ungefär 8 8 verksamhetsställen. Företagens sammanlagda omsättning uppgick till cirka 4,1 miljarder euro, vilket är 2 procent av den totala omsättningen bland alla nyländska företag. Invånare som enbart har fritidsbostad i Nyland använde år 213 uppemot 382 miljoner euro på tjänster och varor under den tid som de tillbringade vid sina fritidsbostäder. Omkring 4 miljoner euro av den totala summan gick till inköp inom detaljhandeln. Fram till år 235 räknas tilläggsbehovet av affärsutrymme uppgå till 19 m2-vy till följd av den ökande köpkraften bland turister och fritidsboende invånare. Turisternas inverkan på tilläggsbehovet av affärsutrymme riktar sig nästan enbart till huvudstadsregionen medan de fritidsboende invånarnas inverkan så gott som helt och hållet riktar sig till övriga delar av landskapet än huvudstadsregionen. Enligt en känslighetsanalys leder köpkraften bland invånare med en andrahandsbostad och eventuell visumfrihet bland ryska turister till att behovet av affärsutrymme ökar med ungefär 99 m2-vy. Då även dessa kundgrupper tas i beaktande ger övriga än bofasta invånare upphov till ett tilläggsbehov av affärsutrymme på nästan 29 m2-vy. Det är 8 procent av det tilläggsbehov av affärsutrymme som den fasta befolkningen i Nyland ger upphov till. Turisterna söker sig i allmänhet mot centrumområden för att uträtta ärenden. I förhållande till bofasta invånare spenderar turisterna mindre pengar på dagligvaruhandel. I stället spenderar turisterna mer pengar på övrig specialhandel än den fasta befolkningen. Fritidsboende invånare köper produkter från dagligvaruaffärer i lika stor mån som bofasta invånare men beträffande specialhandeln framhävs främst produkter inom specialhandel som kräver stora utrymmen. Turisternas köpkraft ger ett tilläggsbehov av affärsutrymme bland specialvaruaffärerna i huvudstadsregionen. Köpkraften bland fritidsboende invånare medför däremot ett tilläggsbehov inom specialhandel som kräver stora utrymmen. Maximidimensioneringen för handeln i centrumområden anges i etapplandskapsplan 2 för Nyland för medelstora eller små kommuncentrum. Det tilläggsbehov av affärsutrymme som uppkommer till följd av andra än bofasta invånare stöder centrumhandelns utvecklingsmöjligheter. Det har dock ingen avgörande betydelse för dimensioneringslösningen i etapplandskapsplanen eftersom dimensioneringsklassen enbart gäller stora detaljhandelsenheter, vilka i dagens läge har för lite affärsutrymme i kommuncentrumen. Detta ger möjlighet till att även utveckla övrig handel än enbart handeln vid stora enheter. Man kan inte heller utgå ifrån att det tilläggsbehov av affärsutrymme som andra än bofasta invånare ger upphov till enbart skulle rikta sig mot stora handelsenheter. I jämförelse med den dimensioneringsklass som i landskapsplanen anges för stora handelsenheter är tilläggsbehovet av affärsutrymme som uppkommer till följd av andra än bofasta invånare mycket litet vad gäller de stora detaljhandelsenheter av regional betydelse som i landskapsplanen anvisas utanför centrumen. Tillsammans med den kalkylerade dimensioneringen som anges i etapplandskapsplanen är behovet av affärsutrymme bland andra än bofasta invånare i Lovisa och Borgå antingen av samma storlek som dimensioneringsklassen eller mindre. I Raseborg och Lovisa medför den fasta befolkningen tillsammans med andra än bofasta invånare att behovet av affärsutrymme inom specialhandeln uppgår till samma storleksklass som den dimensioneringsklass som anges i etapplandskapsplanen. Nyckelord (ämnesord) detaljhandel, turism, fritidsboende, näringar, köpkraft, tilläggsbehov av affärsutrymme Övriga uppgifter Publikationen finns i pdf-version på vår webbplats Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

6 ALKUSANAT Selvityksen lähtökohtana on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten tehty Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi -raportti, jossa kaupan mitoitus pohjautuu vakituisten asukkaiden ostovoimaan. Tässä selvityksessä täydennetään kaupan palveluverkon mitoitustarkastelua muiden kuin vakituisten asukkaiden osalta selvittämällä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden vaikutusta Uudenmaan kaupan palveluverkkoon sekä tarkastelemalla matkailun ja vapaa-ajan asumisen merkitystä Uudenmaan elinkeinoelämässä. Herkkyystarkasteluna tarkastellaan lisäksi kakkosasukkaiden vaikutusta vähittäiskaupan liiketilatarpeeseen. Pääpaino tarkastelussa on muiden kuin vakituisten asukkaiden aikaansaaman vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen selvittämisessä sekä arviossa sen vaikutuksesta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan mitoitusratkaisuihin. Matkailun vaikutusta Uudenmaan elinkeinoelämässä tarkastellaan matkailutulon sekä matkailutoimialan yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän ja liikevaihdon kautta. Matkailu siirtää kulutusta paikasta toiseen niin Uudenmaan sisällä kuin Uudenmaan ja muiden alueiden välillä. Uudenmaan ulkopuolelta tulevat matkailijat siirtävät kulutusta Uudellemaalle ja vastaavasti uusmaalaisten kulutusta siirtyy maakunnan ulkopuolelle. Kyse on matkailutaseesta, joka koko Suomen tasolla on negatiivinen. Uudenmaan matkailutasetta ei kuitenkaan tiedetä. Koska tämä selvitys ei ole matkailututkimus, työssä ei käsitellä matkailun merkitystä ja vaikutuksia yritystarkastelua ja matkailutuloa syvemmin. Työ tehtiin Uudenmaan liiton toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat Riitta Murto-Laitinen, Ilona Mansikka, Sanna Jylhä ja Ilmi Tikkanen. Kakkosasumiseen liittyen työn yhteydessä haastateltiin erikoistutkija Kati Pitkästä Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksestä vastasivat Kimmo Koski, Susanna Harvio ja Noora Reittu Sweco Ympäristö Oy:stä. Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla

7 1 SISÄLLYS 1. Muutostrendit ja ennusteet Matkailu Yöpymiset majoitusliikkeissä Matkailun kehitystrendit Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden määrä Uudellamaalla Vapaa-ajan asuntojen kehitys Suomessa Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit Väestön ikääntyminen Nettikauppa Matkailu ja vapaa-ajan asuminen Uudenmaan elinkeinoelämässä Matkailu Matkailutoimialan yritykset Matkailutulo Vapaa-ajan asuminen Ostovoima vuoteen Matkailijat Vapaa-ajan asukkaat Ostovoiman kasvu yhteensä Liiketilan lisätarve vuoteen Matkailijat Vapaa-ajan asukkaat Yhteensä Koko vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Liiketilan lisätarve seuduittain ja kaupan lajeittain Herkkyystarkastelut Kakkosasukkaat Venäläisten viisumivapaus Liiketilan lisätarve suhteessa kaupan laatuun ja sijaintiin Koko vähittäiskauppa Pääkaupunkiseutu Kuuma-seutu Lohjan seutu Raaseporin seutu Porvoon seutu Loviisan seutu Liiketilan lisätarve suhteessa maakuntakaavan kaupan mitoitusratkaisuihin Kokonaismitoitus Keskustatoimintojen alueiden mitoitus Vähittäiskaupan suuryksiköt...47 Lähdeluettelo... 5 Liite 1. Vapaa-ajan asunnot vuonna Liite 2. Vapaa-ajan asukkaat vuonna 213 ja Liite 3. Matkailutoimialan yritykset vuonna Liite 4B. Muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 4c. Tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 4D. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Liite 5. Uudenmaan liiton laskennallinen arvio kakkosasukkaiden lukumäärästä vuonna

8 2 1. MUUTOSTRENDIT JA ENNUSTEET 1.1 MATKAILU Yöpymiset majoitusliikkeissä Vuonna 212 kaikissa maan majoitusliikkeissä yöpymisvuorokausia (yöpymisiä) oli yhteensä noin 2,3 miljoonaa. Uudenmaan osuus kaikista yöpymisistä oli noin 26 % (taulukko 1). Kaikista kotimaisten matkailijoiden yöpymisistä noin 2 % toteutui Uudellamaalla ja ulkomaisten yöpymisistä noin 41 %). Vuonna 212 kaikista Uudellemaalle saapuneista ulkomaalaisista matkustajista noin 95 % yöpyi pääkaupunkiseudulla ja kolme neljäsosaa Helsingissä (taulukko 2) (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 1. Majoitusliikkeissä yöpymisten alueelliset prosenttijakautumat vuonna 212 (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 2. Majoitusliikkeissä yöpymisten alueelliset prosenttijakaumat vuonna 212 (Uudenmaan liitto 214). Vuonna 25 Uudenmaan majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä noin 4 miljoonaa ja vuonna 212 yli 5,2 miljoonaa vuorokautta. Yöpymisten määrä Uudellamaalla kasvoi siten 3 prosenttia seitsemässä vuodessa eli keskimäärin noin 4 % vuodessa (taulukko 3). Koko maassa kasvua oli samalla aikavälillä 18 prosenttia. Uudenmaan majoitusliikkeiden ulkomaalaisista asiakkaista venäläiset olivat vuonna 212 selvästi suurin ryhmä. Kasvu on ollut merkittävää, sillä vielä vuonna 25 venäläiset olivat vasta neljänneksi suurin ryhmä.

9 3 Yöpymisten vuosimuutokset olivat suuria monilla Uudenmaan alueilla (taulukko 4). Lisäksi kehitys oli joinakin vuosina varsin epäyhtenäistä alueiden välillä. Kansantalouden lamavuosi 29 oli luonnollisesti huonoa aikaa myös matkailussa (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 3. Yöpymiset Uudenmaan majoitusliikkeissä 25 ja 212 (Uudenmaan liitto 214). Taulukko 4. Yöpymisten määrän vuosimuutokset (%) majoitusliikkeissä (Uudenmaan liitto 214). Vuonna 213 Uudenmaan majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä noin 5,1 miljoonaa vuorokautta (Uudenmaan liitto/tilastoaineistot 214). Maakuntaan ei ole tehty ennustetta tai arviota yöpymisten tulevasta kehityksestä. Pääkaupunkiseudulla, KUUMA-kunnissa, Itäisellä Uudellamaalla ja Läntisellä Uudellamaalla vuosina toteutuneen keskimääräisen vuosikasvun sekä Uudenmaan liitossa tekeillä olevan

10 4 Työllisten määrä eri toimialoilla tutkimuksen majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan vuosikasvun (noin 1 % vuodessa) perusteella yöpymisten määrän kasvu vuoteen 235 laskettiin vuoden 213 yöpymisten määrästä pääkaupunkiseudulla kolmen prosentin ja muualla Uudellamaalla yhden prosentin vuosikasvulla. Näillä oletuksilla laskettuna Uudellamaalla on yöpymisiä noin 9,3 miljoonaa vuonna 235 (kuva 1). Kasvua vuodesta 213 kertyy noin 4,2 miljoonan yöpymisen verran, josta yli 9 % toteutuu pääkaupunkiseudulla. Arviota yöpymisten kehityksestä ei ole mahdollista tehdä kuntatasolla, koska tietoa nykyisistäkin yöpymisistä on vain pääkaupunkiseudun kunnista. Majoitusliikkeissä yöpyjien määrä vuonna 213 ja 235 Loviisan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Lohjan seutu Kuuma-seutu Pääkaupunkiseutu Kuva 1. Majoitusliikkeissä yöpyjien määrä vuonna 213 (Uudenmaan liitto/tilastoaineistot 214) ja arvio kehityksestä vuoteen 235 seuduittain sekä Uudenmaan seutujako.

11 Matkailun kehitystrendit Tärkeimpiä matkailuun vaikuttavia suuria megatrendejä ja asiakaskäyttäytymisen trendejä ovat mm. (Lapin liitto 214 ja Puhakka 211): Globalisoituminen: Kansainvälistyminen kaikessa yritystoiminnassa kiihtyy. Ympäristötietoisuuden korostuminen: Matkailuyritysten on otettava entistä selkeämmin huomioon ympäristöasiat toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen huomioiminen korostuvat. Talouden kehitys: Velkaantuminen ja talouden epävarmuus vähentävät investointeja ja matkailua. Kehittyvien maiden vaurastuminen tuo uusia markkinoita kuten Kiina, Intia ja Brasilia. Asiakasryhmien pirstaloituminen: Uudenlaisten asiakassegmenttien tunnistaminen ja niiden toiveisiin ja vaatimuksiin vastaaminen on tärkeää. Eläkeikäisten osuus kasvaa ja ikäryhmässä on paljon aktiivisia ja liikkuvaisia senioreja, joilla on rahaa käytettävissään. Myös lapsiperheille räätälöidyt palvelut ja matkailuteemat lisääntyvät. Asiakasryhmien pirstaloituminen vaikuttaa myös matkailijoille suunnattuihin kaupan palveluihin. Lyhytlomien määrä kasvaa: Ympäri vuoden tehtävien lyhyiden matkojen määrä kasvaa. Myös viime hetken päätöksenteko yleistyy etenkin lyhytlomia varatessa. Aidon arvostus / autenttisuuden kasvu: Lähiruuan ja paikallisten tuotteiden arvostus kasvaa. Hyvinvointi: Vastuullisten kuluttajien määrä kasvaa (healthy, well-being, sustainabilty), samoin itsensä kehittämisen sekä kuntoa ja terveydettä edistävien aktiviteettien tarve. Markkinointi uusiutuu: Yhä useamman matka alkaa internetissä (tiedon etsiminen, matkan varaaminen) ja myös päättyy siellä (vertaispalautteen antaminen). Perinteinen markkinointi vähenee ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Informaatio matkailukohteista on verkossa ja mobiilissa kaikkien ulottuvilla, toisaalta tietoa on liikaa ja erottautuminen yhä vaikeampaa. Brändäys ei ole vain markkinointia vaan se näkyy kaikissa toiminnoissa ml. kaupan palveluissa. Laatutietoisuus: Asiakkaat vaativat yhä parempaa laatua, koska ovat matkustaneet ja nähneet paljon. Matkustamisesta tulee tapa ilmaista omaa statusta ja identiteettiä sekä toteuttaa itseään. Uudenlainen yhteisöllisyys: Yksilölliset mieltymykset voivat olla tietylle ryhmälle yhteisiä: makujen, kulutusmieltymysten, harrastusten tai tuotemerkkien ympärille syntyy erilaisia elämäntaparyhmiä. Sosiaalisen median merkitys kasvaa, kun käsitys tuotteista ja palveluista muodostetaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun kautta. Sekä luksuksen että halpamatkojen kysyntä kasvaa: Kuluttajien vaurastumisen jatkuessa luksusmatkojen kysyntä kasvaa. Tulevaisuudessa luksus liittyy enemmän kokemuksiin ja tunteisiin. 1.2 VAPAA-AJAN ASUMINEN Vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden määrä Uudellamaalla Uudellamaalla on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja kaikissa kunnissa, mutta alueellisina keskittyminä erottuvat rannikko-alue sekä Karkkila-Vihti-Lohja-Raasepori -alue (kuva 3 ja liite 1). Vuonna 213 maakunnassa oli noin 41 5 vapaa-ajan asuntoa, mikä vastasi noin kahdeksaa prosenttia koko maan vapaa-ajan asunnoista. Näistä 25 % sijoittui Kuuma-seudulle, 25 % Lohjan seudulle, 23 % Raaseporin seudulle, 12 %

12 6 Porvoon seudulle, 9 % Loviisan seudulle ja 7 % pääkaupunkiseudulle. Kunnittain tarkastellen eniten vapaaajan asuntoja oli Lohjalla (noin 8 4), Raaseporissa (6 4) ja Porvoossa (3 7). Vapaa-ajan asunnot 213 Loviisan seutu Porvoon seutu Raaseporin seutu Lohjan seutu Kuuma-seutu Pääkaupunkiseutu Muiden kuin uusmaalaisten omistuksessa Muiden kuin mökin sijaintikunnassa asuvien omistuksessa Kaikki Kuva 2. Vapaa-ajan asuntojen määrä seuduittain vuonna 213 (Tilastokeskus 214). Kuva 3. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuonna 214.

13 7 Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (211) mukaan vapaa-ajan asunnoilla asuu tyypillisesti keskimäärin 2,6 henkilöä. Tällä keskiarvolla laskettuna Uudellamaalla oli vuonna 213 yhteensä noin 18 vapaa-ajan asukasta. Kuuma-seudulla oli noin 27 1 vapaa-ajan asukasta, Lohjan seudulla noin 26 5, Raaseporin seudulla noin 24 5, Porvoon seudulla noin 13 2, Loviisan seudulla noin 9 5 ja pääkaupunkiseudulla noin 7 1. Kunnittain tarkastellen eniten vapaa-ajan asukkaita oli Lohjalla (kuva 4). Kauniainen Kerava Järvenpää Pukkila Helsinki Hyvinkää Lapinjärvi Pornainen Myrskylä Tuusula Askola Vantaa Nurmijärvi Hanko Siuntio Karkkila Mäntsälä Espoo Sipoo Inkoo Kirkkonummi Vihti Loviisa Porvoo Raasepori Lohja Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Kuva 4. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Ennusteita vapaa-ajan asuntojen ja vapaa-ajan asukkaiden määrän tulevasta kehityksestä ei ollut käytettävissä. Kehitystä arvioitaessa oletettiin, että uusia vapaa-ajan asuntoja rakennetaan vuosina Uudenmaan kunnissa toteutuneella keskimääräisellä vuosivauhdilla. Toteutunutta kehitystrendiä jatkettiin myös niissä kunnissa, joissa vapaa-ajan asuntojen lukumäärä on vähentynyt (Espoo, Vantaa, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Karkkila ja Siuntio). Esimerkiksi Järvenpäässä oli 93 vapaa-ajan asuntoa vuonna 25, mutta vuonna 213 niitä oli 69. On todennäköistä, että ainakin osa vapaa-ajan asunnoista on muutettu pysyviksi asunnoiksi. Vapaa-ajan asuntojen omistuksen ja asunnoilla keskimäärin olevien henkilöiden oletettiin jakautuvan nykyisen mukaan. Edellä esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaan laskettuna vuonna 235 Uudellamaalla on noin 45 8 vapaa-ajan asuntoa. Lisäystä vuoteen 213 on noin 4 3 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunnoista 25 % sijoittuu Lohjan seudulle, 24 % Raaseporin seudulle, 23 % Kuuma-seudulle, 14 % Porvoon seudulle, 9 % Loviisan seudulle ja 5 % pääkaupunkiseudulle. Kunnittain tarkastellen eniten vapaa-ajan asuntoja on myös vuonna 235 Lohjalla (noin 9 6), Raaseporissa (noin 7 3) ja Porvoossa (noin 5 ). Näissä kunnissa vapaa-ajan asuntojen lisäys on selkeästi muita kuntia suurempi.

14 8 Vuonna 235 Uudenmaan vapaa-ajan asukkaiden lukumäärä on noin 119 (+11 ). Lohjan seudulla on noin 29 4 vapaa-ajan asukasta, Raaseporin seudulla noin 28 5, Kuuma-seudulla noin 27 8, Porvoon seudulla noin 16 9, Loviisan seudulla noin 1 1 ja pääkaupunkiseudulla noin 6 2. Kunnista eniten vapaa-ajan asukkaita on Lohjalla, Raaseporissa ja Porvoossa. Vapaa-ajan asukkaiden kunnittaiset lukumäärät esitetään kuvassa 5 ja liitteessä 2. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna 235 Kauniainen Järvenpää Kerava Pukkila Vantaa Tuusula Helsinki Lapinjärvi Myrskylä Hyvinkää Nurmijärvi Pornainen Askola Siuntio Karkkila Hanko Mäntsälä Espoo Sipoo Kirkkonummi Inkoo Vihti Loviisa Porvoo Raasepori Lohja Kuva 5. Vapaa-ajan asukkaat kunnittain vuonna Vapaa-ajan asuntojen kehitys Suomessa Vapaa-ajan asutuksen alueet ovat laajentuneet merkittävästi viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana. Perinteisillä vapaa-ajan asutuksen alueilla eteläisessä Järvi-Suomessa, rannikolla ja Lohjan seudulla kesämökkien määrä on kasvanut huomattavasti. Mökkitiheys on paikoin moninkertaistunut. Tämän lisäksi kesämökkien rakentaminen on levinnyt näiltä alueilta pohjoisemmas Keski-Suomeen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Myös rannikolle on muodostunut tiiviin vapaa-ajan asutuksen nauhoja. Lapissa ja Koillismaalla näkyy mökkien määrän selkeää kasvua matkailukeskusten ympäristössä (ympäristöministeriö 213). Monissa seutukunnissa keskuskaupungin asukkaiden omistamista vapaa-ajan asunnoista suurin osa sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä asunnosta. Helsingin seudun asukkaiden omistamat vapaa-ajan asunnot sen sijaan jakaantuvat laajemmin koko maan alueelle, vaikka painottuvatkin eteläiseen Suomeen. Samoin Oulun seudun asukkaiden vapaa-ajan asuntoja on laajalti koko Pohjois-Suomen alueella.

15 9 Vapaa-ajan asutus heijastaa aiempaa aluerakennetta. Kaupunkilaiset ovat usein rakentaneet mökkinsä omille tai vanhempiensa vanhoille kotiseuduille, joilta he omistavat maata. Väestöään menettävillä alueilla asuinrakennuksia jää lisäksi vaille vakinaisia asukkaita, ja monet näistä taloista siirtyvät vapaa-ajan asumiskäyttöön (ympäristöministeriö 213). Kuva 6. Kesämökkitiheys vuosina 198 ja 21 (ympäristöministeriö 213) Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit Kesämökkibarometrin 29 (Nieminen 21) mukaan vapaa-ajan asumisen merkitys näyttää tulevaisuudessa vain vahvistuvan. Uusia vapaa-ajan rakennuksia rakennetaan, vaikka rakentaminen on hidastunut jatkuvasti 199-luvun alkuvuosista, ja vanhojen kesämökkien varustetasoa parannetaan. Kesämökkibarometrin mukaan kesämökki oli oman kotitalouden tai jonkun muun henkilön käytössä keskimäärin 75 vuorokautta vuodessa. Käyntikertoja mökille tuli yhteensä 33. Mökkimatkan kesto vaihteli kesämökin käyttöasteeseen eli lähempänä oleville mökeille tehtiin enemmän käyntejä. Kesämökin käyttöaste oli suurinta Itä- Uudellamaalla 96 vrk/vuodessa ja muualla Uudellamaallakin 83 vrk/vuodessa. Pienimmillään käyttöaste oli Etelä-Pohjanmaalla (56 vrk/vuosi). Kesämökkibarometrin arvion mukaan mökinkäyttö näyttäisi lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

16 1 Vapaa-ajan asumisen trendejä (Nieminen 21 ja Rehunen ym. 212): Mökkeilyn suosio, ympärivuotinen mökkeily (kakkosasuminen) ja mökkien varustetaso kasvavat Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä osa-aikainen vapaa-ajan asuminen kasvaa Mökille muuttamista harkitsee vain pieni osa vapaa-ajan asukkaista Vaikka mökkeily lisääntyy eläkeiässä, eläköityvät vapaa-ajan asukkaat haluavat kuitenkin säilyttää vakituisen asunnon kaupungissa (kakkosasuminen) Vapaa-ajan asukkaat lisäävät palvelujen käyttöä ja heidän merkityksensä maaseudun kehityksessä kasvaa jatkuvasti Vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat myös muita kuin matkailijoille erityisesti suunnattuja palveluja (parturi, autonhuolto ym.) Mökkeily tiivistyy matkailukeskuksiin Mökkeily kansainvälistyy: venäläiset vapaa-ajan asukkaat ovat paikoin merkittävä asukasryhmä Venäläisten omistuksessa on nykyään noin 6 vapaa-ajan asuntoa (työ- ja elinkeinoministeriö 213) Vajaa puolet venäläisten Suomessa omistamista vapaa-ajan asunnoista on kesämökkejä, kuudesosa omakotitaloja ja kolmannes asunto-, loma- tai viikko-osakkeita Vapaa-ajan asuntojen hankinta on keskittynyt Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon (68 % venäläisten Suomessa omistamista kiinteistöistä) Venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua vuoteen 23 mennessä Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 23 mennessä 12 kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, venäläiset omistavat Suomesta noin 9 kesämökkiä tai tonttia Suomessa vieraili vuosina keskimäärin 4 8 kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavaa venäläistä. He tekivät yhteensä 114 matkaa vuoden aikana ja viettävät Suomessa yhteensä 565 päivää. Vapaa-ajan asunnon omistavat käyttivät Suomessa rahaa 88 euroa päivää ja henkilöä kohden. Venäläiset vapaa-ajan asukkaat jättivät Suomeen 86 miljoonaa euroa vuodessa. Työllisyysvaikutukset tästä rahankäytöstä ovat yli 1 työpaikkaa. 1.3 VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan ja kakkosasumisen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa mm. laajakaistayhteyksien parantumisen, etätyön lisääntymisen ja eläköitymisen seurauksena. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseen niin asiointimatkoissa kuin ostotarpeissa tapahtuvien muutosten kautta. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta kriittinen ryhmä ovat yli 7-vuotiaat. Vuoteen 235 mennessä Uudellamaallakin on edessä tilanne, jossa merkittävä osa väestöstä tarvitsee apua asumisessa ja kaupassakäynnissä (taulukko 5). Vuonna 213 Uudellamaalla oli noin yli 7-vuotiasta henkilöä. Vuonna 235 heitä ennustetaan olevan noin 317 (+16 5). Hyvät lähipalvelut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää kunnallisia kaupassakäyntiä korvaavia palveluja. Väestöennusteen

17 11 mukaan määrällisesti eniten yli 7-vuotiaiden määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla, mutta Helsingin seudun kehysalueella yli 7-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa eniten. Taulukko 5. Yli 7-vuotiaat vuosina 213 ja 235 (Tilastokeskus 214) Lukumäärä Osuus (%) Lukumäärä Osuus (%) Pääkaupunkiseutu Kuuma-seutu Lohjan seutu Raaseporin seutu Porvoon seutu Loviisan seutu Yhteensä NETTIKAUPPA Verkkokauppa on Suomessa ollut kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Kehityksessä on kuitenkin huomattavia eroja toimialoittain. Päivittäistavarakaupassa verkkokaupan merkitys on yleisesti ottaen ollut toistaiseksi vähäinen erilaisista kokeiluista huolimatta. Pitkällä ajanjaksolla verkkokauppa tulee kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäis-tavarakaupassa, mutta eri toimialojen välillä on huomattavia eroja. Erityisen voimakasta kasvu on ollut tietotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi erilasten elokuva-, konsertti- ym. lippujen ja musiikin hankinnassa, jossa asiointi hoidetaan tietokoneen välityksellä. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Verkkokaupasta ostetaankin paljon myös tavaraa. Vuonna 211 kuluttajat ostivat sähköisesti kotimaasta ja ulkomailta vähittäiskaupan tuotteita 3,3 miljardilla eurolla, mikä on lähes 8 % arvonlisäverollisesta vähittäiskaupan liikevaihdosta Suomessa (Kaupan liitto 212). Verkkokauppa muuttaa kaupan ja ostamisen rakenteita myös esimerkiksi monikanavaisuuden kautta. Monikanavakaupassa verkkokaupan sähköisiä palveluja yhdistetään tavanomaiseen myymälässä tapahtuvaan ostamiseen. Verkkokauppa ei ole pelkästään internetissä ja myymälä ei ole vain fyysinen myymälä. Kuluttajat voivat tutustua tuotteisiin ensin internetissä ja ostaa sen jälkeen tuotteet myymälöistä. Tai päinvastoin. Verkkokaupan vaikutuksesta myymälätilan tarpeeseen ei ole julkaistu tutkimuksia. Koko vähittäiskaupan tasolla verkkokauppa ei todennäköisesti vielä ole vaikuttanut oleellisesti liiketilamäärään. Vaikka verkkokaupan rooli on kasvanut, myös liiketilojen määrä on ollut kasvussa niin koko maassa kuin Uudellamaallakin. Kaupan investointihankkeiden valossa voidaan sanoa, että kauppa uskoo yhä perinteiseen liiketilaan. Kaupassakäynti ei ole vain tavaroiden noutoa, vaan siihen sisältyy myös sosiaalisia kontakteja, fyysisten

18 12 tuotteiden vertailumahdollisuuksia jne. Kauppa-asiointi ei lopu tulevaisuudessakaan. Verkkokauppa ei siten tule vähentämään liiketilatarvetta ainakaan suoraan myynnin suhteessa. Verkkokaupan kasvu näkyy kuitenkin jo tiettyjen toimialojen kuten valokuvaus-, musiikki- ja kirjakauppojen ja matkatoimistojen myymälämäärissä. Vastapainona on toimialoja, joissa alan kehitys ei voi suuntautua vain internettiin kuten autokaupassa. Lisäksi jo nykyään ja jatkossa yhä useammat myymälät toimivat sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myymälätilaa siis tarvitaan, vaikka osa myynnistä toteutuu sähköisessä muodossa. Verkkokauppaa tukemaan avataan myös ns. näytemyymälöitä. Nämä ovat usein kooltaan suuria kuten esimerkiksi Hobby Hallin myymälä Vantaalla sekä Verkkokauppa.comin myymälät Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Myös verkkokaupan noutopisteet ovat lisänneet liiketilatarvetta postin toimipisteiden vähennyttyä. Toimitettaville tuotteille tarvitaan myymälätilaa perinteisissä myymälöissä.

19 13 2. MATKAILU JA VAPAA-AJAN ASUMINEN UUDENMAAN ELINKEINOELÄMÄSSÄ 2.1 MATKAILU Matkailutoimialan yritykset Matkailulle tyypillisiä toimialoja ovat Haaga-Helian selvityksen (214) ja Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan pääluokkatasolla seuraavat (tarkempi jaottelu esitetään liitteessä 3): Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maaliikenne ja vesiliikenne Vuokraus- ja leasingtoiminta Kulttuuri- ja viihdetoiminta Urheilutoiminta sekä huvit ja virkistyspalvelut Muut henkilökohtaiset palvelut (kylpylät ym.) Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta Valtaosa Uudenmaan matkailulle tyypillisten toimialojen yrityksistä ja niiden työpaikoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja Kuuma-seudulle (kuvat 7-9). Myös Porvoossa sekä Hanko-Hyvinkää -akselilla on matkailualan yrityksiä keskustojen tuntumassa ja valtatien 25 varrella. Kuva 7. Matkailutoimialan yritysten toimipaikat 2*2 kilometrin ruuduissa Uudellamaalla vuonna 212.

20 14 Kuva 8. Matkailutoimialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärät 2*2 kilometrin ruuduissa (vain yli 1 työpaikan ruudut) vuonna 212. Kuva 9. Matkailutoimialan yritysten toimipaikat ja henkilöstömäärät 1*1 km ruuduissa vuonna 212.

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN Liite 3 Äänekosken kaupunki VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN 3.7.2012 1 ALKUSANAT Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Uudenmaan liiton julkaisuja E 129-2014

Uudenmaan liiton julkaisuja E 129-2014 Uudenmaan liiton julkaisuja E 129-2014 MAJOITUSMATKAILUN KEHITYS UUDELLAMAALLA 2005 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja E 129-2014 ISBN 978-952-448-387-2 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Tuuli Aaltio Valokuvat: Tuula

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA 1.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Päivitetty 01.06.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Maakuntakaavan. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 111-2010

Maakuntakaavan. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 111-2010 Uudenmaan liiton julk aisuja E 111-2010 Uudenmaan liitto Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan liiton julkaisuja E 111-2010 Kaupan palveluverkko

Lisätiedot

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikka 14.9.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikan toimipaikat Uudellamaalla Hanko Vantaa Sipoo Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Kooste menetelmän kuvauksesta ja keskeisistä tuloksista Paavo Moilanen, Osmo Salomaa Strafica Oy 6.2.2012 Työ pähkinänkuoressa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2015. Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2015. Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot