Sisältö. Jätekukko Oy

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2003

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...3 Jätekeskus...4 Jätekuljetukset...6 Paikalliset jäteasemat... 8 Ongelmajätteet...9 Hyötyjätteet...10 Biojäte...11 Tiedotus ja jäteneuvonta Hallituksen toimintakertomus...13 Taloustiedot Jätekukko Oy - perustettu vuonna osakaskuntaa (tilanne ) - toimialueella lähes asukasta - 31 työntekijää (tilanne ) - vuoden 2003 liikevaihto 8,3 miljoonaa euroa - osakepääoma 0,6 miljoonaa euroa

3 3 Toimitusjohtajan katsaus Laatua ja logistiikkaa Vuosi 2003 oli haastava muutosten vuosi. Vuoden aikana yhtiö panosti voimakkaasti ydintoimintojensa kehittämiseen. Jätekuljetukset kilpailutettiin ja uudet kuljetusurakat käynnistyivät kesäkuun alusta. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi tietokonepohjainen ajo-opastusjärjestelmä. Uusien urakoiden ja keräysjärjestelmien käynnistyminen aiheutti luonnollisesti muutoksia, jotka näkyivät myös tilapäisenä puhelinkuormituksena. Uudet järjestelmät vakiintuivat kuitenkin nopeasti käyttöön ja osoittautuivat erinomaisen toimiviksi. Kilpailutuksen ja kuljetusten logistiikan parantuessa saavutettiin merkittäviä kuljetussäästöjä, jotka siirrettiin suoraan asiakashintoihin. Palvelutason ja lajittelun tehostamista Kesäkuun alussa aloitettiin biojätteen erilliskeräys Kuopiossa, Pieksämäen kaupungissa ja Pieksämäen mlk:ssa. Samaan aikaan kotitalouksien lajittelua helpotettiin yhdistämällä neste- ja kuitupakkaukset samaan astiaan nimikkeellä keräyskartonki. Osakaskuntien jätehuollon palvelutasoa nostettiin rakentamalla paikallisia jäteasemia ja ekopisteverkostoa kehitettiin rakentamalla Maaningalle ensimmäinen uudentyyppinen ekopiste. Asiakaspalvelu ja jäteneuvojat antoivat täyden tuen operatiivisen toiminnan kehittymiselle ja lajittelun tehostumiselle niin puhelimitse kuin infotilaisuuksissa, asukasilloissa, kylätapahtumissa ja messuilla. Neuvonnan resursseja lisättiin palkkaamalla yhtiölle yritysneuvoja. Tulevaisuuden haasteet Vuoden 2004 aikana pääpaino on yhtiön toiminnan vakiinnuttamisessa. Tulevaisuuden haasteita varten yhtiö on mukana jätteen energiakäyttöhankkeen YVAmenettelyssä yhdessä Kuopion Energian, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n ja Varkauden seudun jätehuollon kanssa. Myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen toimintojen YVA-menettely käynnistetään vuoden 2004 aikana. Yhtiön henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti entistä monipuolisempien palvelujen ammattitaitoisiksi osaajiksi. Vuoden 2003 korkealle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, myös tuloksen suhteen. Jätekukko Oy:stä on rakennettu lyhyessä ajassa yksi Suomen johtavista jätehuoltoyhtiöistä. Suuri kiitos tehdystä työstä niin yhtiön hallitukselle, henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille kuin asiakkaillekin. Jätteiden käsittely on keskitetty yhteen, EU:n kaatopaikkarakenteille asettamat tiukat vaatimukset täyttävään jätekeskukseen. Vuonna 2003 jatkettiin jätekeskuksen määrätietoista kehittämistä rakentamalla uusi pientuojien lajittelualue, Pikkukukko, ja saattamalla ensimmäisen täyttöalueen maisemointityöt päätökseen. Biokaasun keräysjärjestelmä rakennettiin yhdessä Kuopion kaupungin ja Kuopion Energian kanssa. Yhteistyön ansiosta biokaasut hyödynnetään Pitkälahden lämpövoimalassa. Arto Ryhänen toimitusjohtaja

4 4 Jätteiden käsittely on keskitetty Heinälamminrinteen jätekeskukseen. Jätekeskus Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen (oik.) vihki käyttöön Pitkälahden biokaasupumppaamon. Vieressä Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen. Nykyaikaista jätteiden käsittelyä Jätteiden käsittely on keskitetty Kuopion eteläpuolella sijaitsevaan nykyaikaiseen jätekeskukseen, joka täyttää EU:n kaatopaikkarakenteille asettamat tiukat vaatimukset. Jätekeskuksessa on loppusijoitusalueiden lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue. Vuoden 2003 aikana jätekeskusta kehitettiin vastaamaan entistä paremmin nykyajan vaatimuksia. Biokaasusta energiaa I-vaiheen (käytössä vuosina ) täyttöalueen kaasunkeräyskerroksen päälle rakennettiin tiivistys-, kuivatus-, pinta- ja kasvukerrokset. Marraskuussa valmistui biokaasun talteenottojärjestelmä yhteistyössä Kuopion kaupungin ja Kuopion Energian kanssa. Biokaasu johdetaan siirtoputkessa Pitkälahden lämpövoimalaitokselle polttoon. Samaan siirtoputkeen yhdistyy myös vuosina käytössä olleelta Silmäsuon kaatopaikalta kerättävä biokaasu. Biokaasun talteenotto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja ja mahdollistaa paikallisen energialähteen käytön lämmöntuotannossa. Hankkeeseen saatiin kansallista ja EU-rahoitusta. Jätemäärät hallinnassa Vuonna 2003 jätekeskukseen toimitettiin jätteitä yhteensä tonnia, josta loppusijoitukseen päätyi tonnia ja loput tonnia ohjattiin hyötykäyttöön. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen maa- ja kiviainekset teollisuusjäte rakennusjäte jätemäärä (t) yhdyskuntajäte v v v v Heinälamminrinteen jätekeskukseen vastaanotetut jätteet v

5 Jätekeskukseen rakennettiin myös erillinen biojätteiden siirtokuormauspaikka. Pikkukukossa on miellyttävää asioida. 5 määrä väheni hieman edellisen vuoden määrään verrattuna. Jätteiden hyötykäyttöön ohjaamista tehostettiin mm. käynnistämällä jätepenkkaan ajettujen kuormien lajittelu. Tehostetulla lajittelulla saatiin talteen pääasiassa puujätettä ja metalliromua. Pikkukukko palvelee Lokakuussa jätekeskuksessa otettiin käyttöön uusi pientuojien lajittelualue, Pikkukukko. Uudella alueella peräkärrykuormien lajittelu on tehty mahdollisimman vaivattomaksi ja turvalliseksi. Lajiteltuna vastaanotettavien jätteiden lista on pitkä: metalliromut, liedet, hellat, pesukoneet, televisiot, tietokoneet, pakastimet, jääkaapit, haketettavat risut, haravointijätteet, puujäte, kyllästetty puu, haketettava levytavara, ehjät kuormalavat, betonijäte, tiilijäte ja ruskea pahvi. Hyödynnettävät jätteet otettiin lajittelulavoille vastaan veloituksetta, samoin kotitalouksien kylmälaitteet, televisiot ja tietokoneet. Ainoastaan lajitteluun kelpaamaton, loppusijoitukseen päätyvä jäte oli kotitalouksille maksullista. Laajamittaista ympäristöntarkkailua Jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin ympäristöluvan edellyttämän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää pinta-, pohja- ja jätevesien tarkkailun, jätetäytön sisäisen veden korkeuden, painumien sekä kaatopaikkakaasun seurannan. Pintavesien laatua seurattiin yhdeksästä pisteestä, jokaisesta kolme kertaa vuodessa. Pohjavesien laatua ja pinnankorkeutta seurattiin kuudestatoista pisteestä kaksi kertaa vuodessa. Valuma- ja suotovesien virtaamaa ja laatua tarkkailtiin kuudesta pisteestä neljä kertaa vuoden aikana. Lisäksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle lähtevän veden määrää ja laatua seurattiin kuukausittain. Jätekeskuksen vaikutus purovesien laatuun oli vähäinen, kaivovesissä vaikutusta ei edelleenkään todettu. Pohjavesissä jätetäytön vaikutukset olivat havaittavissa ainoastaan jätetäyttöalueella sijaitsevien putkien vedessä. Yhteistyö jätekeskuksen naapureiden kanssa on sujunut hyvin. Jätekeskuksen hankkeista on tiedotettu naapureille mm. kirjeitse ja asukastilaisuudessa, johon osallistui yli 30 lähialueen asukasta. jätemäärä (t) Heinälamminrinteen jätekeskuksen jätetäyttöön loppusijoitettu jäte vuosina

6 6 Lähes koko kuljetuskalusto uudistui, sillä jäteautojen edellytettiin täyttävän uudet päästönormit. Jätekuljetukset Jätekuljetusten logistiikkaa parannettiin Jätekukko Oy:n alueella kuljetusten kilpailuttamisella on alueen suurimman kunnan eli Kuopion kaupungin osalta jo pitkät perinteet. Vuoden alussa Jätekukko kilpailutti ensimmäistä kertaa koko toiminta-alueensa kuljetukset. Kuljetusalueet laadittiin hallinnolliset kuntarajat unohtaen. Kukin kuljetusalue muodostettiin mm. tiestön, vesistön ja keräyspisteiden määrän mukaisesti tarkasteltuna alueellisena kokonaisuutena. Kilpailutuksella säästöä Kuljetusten logistinen suunnittelu ja kilpailutus toivat keskimäärin yli 10 % säästön, joka siirrettiin suoraan asiakashintoihin. Huomattavimmat kuljetushintasäästöt näkyivät nimenomaan niissä kunnissa, joissa jätekuljetukset olivat aikaisemmin toimineet sopimusperusteisina, eikä urakkakilpailua isommassa laajuudessa ollut käyty. Kuusi urakoitsijaa Kilpailun muodosti yhteensä 19 urakkaa, jotka sisälsivät järjestettyyn jätekuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen keräysvälineiden tyhjennykset sekä biojätteen ja muiden hyötyjätteiden kuljetukset, siirtokuljetukset ja jäteastioiden pesun. Kilpailutuksen perusteella valittiin urakoitsijoiksi HFT Network Oy/Experant Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Puijon Kiinteistöhuolto Oy, Puijon Jäteraaka-aine Oy, Kuljetusliike Veikko Vartiainen Ky ja Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Oy. Urakka-alueet muodostettiin toiminnallisten kuljetusreittien mukaisesti, ei kuntarajoihin pitäytyen.

7 Kaikkiin jäteautoihin asennettiin kuopiolaisen Ecomond Oy:n toimittama ajo-opastusjärjestelmä, joka on yhteydessä Jätekukon asiakaspalveluun. 7 Kuljetusten laadun parantaminen Uusien kuljetusurakoiden käynnistyessä otettiin käyttöön tietokonepohjainen ajo-opastusjärjestelmä, jossa jäteautonkuljettaja kuittaa jäteastioiden tyhjennystapahtumat suoraan tietojärjestelmään. Samalla järjestelmään kirjautuvat myös tyhjennyksen yhteydessä havaitut poikkeamat, kuten irtojätteet ja jäteastian siirtomatka, sekä puutteet, kuten tekemättömät lumityöt ja rikkinäiset jäteastiat. Uuden järjestelmän myötä luovuttiin työläästä, paperisiin ajolistoihin perustuneesta järjestelmästä ja inhimillisten virheiden mahdollisuus väheni olennaisesti. Asiakaspalvelu reaaliajassa Uusien urakoiden ja ajo-opastusjärjestelmän käynnistymiseen liittyi myös muutoksia jäteastioiden tyhjennyspäiviin, joten siirtymävaiheessa asiakaspalveluun tuli puheluita runsaasti normaalia enemmän. Järjestelmä vakiintui kuitenkin nopeasti ja puhelumäärät laskivat takaisin normaalille tasolle ( puhelua/kk). Uusi järjestelmä oli selkeä parannus asiakaspalvelulle, sillä uuden järjestelmän ansiosta asiakaspalvelu pystyy kertomaan asiakkaille reaaliaikaista tietoa tyhjennystapahtumista ja reagoimaan kuljettajien antamiin palautteisiin jopa ennen asiakasta. Kuljetusten ajo-opastusjärjestelmä

8 8 Useimmissa Jätekukon toiminta-alueen kunnissa on paikallinen jäteasema. Nykyaikainen Pieksämäen siirtokuormausasema Paikalliset jäteasemat Palveluverkostoa täydennettiin Jätekukon toiminta-alueella oli vuoden loppuun mennessä otettu käyttöön jo 14 paikallista jäteasemaa. Jäteasemille ohjattiin jäteastioihin kuulumattomat isokokoiset jätteet, kuten korjauskelvottomat huonekalut, patjat, remontti- ja rakennusjätteiden pienerät sekä kaikki metalliromut. Vastaanotetut jätteet kuljetettiin edelleen isommissa erissä käsiteltäväksi Heinälamminrinteen jätekeskukseen tai hyödynnettäväksi teollisuuteen. Jäteasemat palvelivat kaikkia Jätekukon osakaskuntien asukkaita kuntarajoihin katsomatta. Koti Kerralla Kuntoon päivät Touko-kesäkuun aikana kaikilla jäteasemilla järjestettiin suuren suosion saanut Koti Kerralla Kuntoon -päivät, jolloin jäteasemat palvelivat poikkeuksellisesti myös lauantaina. Koti Kerralla Kuntoon -päivinä avoinna olivat myös ongelmajäteasemat ja ongelmajäteautot pysähtyivät tavallista kauemmin niissä kunnissa, joissa säännöllinen ongelmajätehuolto hoidetaan ongelmajäteauton avulla. Pieksämäen siirtokuormausasema on ainoa laatuaan Pieksämäellä kuljetuslogistiikkaa on tehostettu siirtokuormausasemalla, joka pakkaa jäteautojen keräämät jätteet kontteihin isompaa rekkakuljetusta varten. Syksyllä 2002 käyttöön otettu siirtokuormausasema sai lopullisen ulkoasunsa valmiiksi kevään aikana. Siirtokuormausaseman ja sen yhteyteen rakennetun jäteaseman vihki käyttöön Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Koti kerralla kuntoon päivänä jäteasemilla vieraili yhteensä yli 1000 asiakasta.

9 1500 säännöllinen keräysjärjestelmä tempaus 1000 määrä (t) 500 Ongelmajätteet talteen turvallisesti. 0 v v Kerätyt ongelmajätemäärät vuosina Ongelmajätteet Myönteistä palautetta palvelusta Jokaiseen Jätekukon osakaskuntaan on järjestetty vastaanottopaikka kuntalaisten ongelmajätteille. Säännöllinen keräysjärjestelmä perustuu kahteentoista ongelmajäteasemaan ja seitsemään ongelmajäteauton pysähdyspaikkaan. Vuoden lopulla ongelmajäteauton pysähdyspaikkoihin (useimmat huoltoasemia) tehtiin kysely, jonka mukaan kokemukset ongelmajäteauton toiminnasta olivat erittäin myönteisiä. Palvelun oli havaittu lisänneen huoltoaseman asiakasmäärää ja kaikki pysähdyspaikat olivat halukkaita jatkamaan yhteistyötä. Ongelmajätetempaus sujui ongelmitta Säännöllisen keräysjärjestelmän lisäksi järjestettiin perinteinen haja-asutusalueen ongelmajätteiden keräystempaus. Tempauksessa keräyspäiviä oli yhteensä 11 ja keräyspaikkoja 91. Jäteneuvojat kiersivät keräyksen mukana opastaen kuntalaisia ja havainnoiden keräyksen toimivuutta. Tempauksessa ongelmajätteitä kertyi 19 kunnan alueelta lähes kiloa, eli 0,9 kg/asukas. Taajamissa ongelmajätteitä kertyi huomattavasti vähemmän kuin haja-asutusalueella. Suurimman osan kerätystä ongelmajätemäärästä muodostivat jäteöljyt ja lyijyakut, joita kerättiin yhteensä yli kg. Myös televisioita, tietokoneita ja kylmälaitteita tuotiin keräyspisteisiin paljon. Säännöllisen keräysjärjestelmän suosio kasvoi Suuresta keräysmäärästä huolimatta keräykseen tuotujen ongelmajätteiden määrä väheni edellisen vuoden keräysmääristä lähes puolella. Koko vuoden aikana kerätty ongelmajätemäärä (1 150 tonnia) oli sama kuin edellisenä vuonna, joten yhä useampi käyttää säännöllistä keräysjärjestelmää tempauksen sijaan. Kuntalaiset ovatkin omaksuneet hyvin tiedon siitä, että kaikki kotitalouksien ongelmajätteet otetaan Jätekukon toimialueella vastaan veloituksetta sekä säännöllisissä vastaanottopaikoissa että tempauksen yhteydessä. 12 % 3 % 5 % 23 % lyijyakut voiteluöljy kylmälaitteet 16 % TV:t ja tietokoneet 20 % 21 % maalit, liimat, lakat kiinteä öljyjäte muut ongelmajätteet Kotitalouksista vastaanotetut ongelmajätteet vuonna 2003

10 10 Ekopiste-suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi Janne Kurtin ehdotus Kukko3. Uuden ekopisteen ansiosta höytykäyttöön kerättävien jätejakeiden määrä Maaningalla laajeni merkittävästi. Hyötyjätteet Keräyskartonki selkeytti lajittelua Kesäkuun alussa koko yhtiön alueella siirryttiin keräyskartongin keräykseen, joten aikaisemmin erilleen kerättyjen neste- ja kuitupakkausten keräys yhdistettiin samaan keräysastiaan. Uudistuksesta saatiin paljon positiivista palautetta, ennen kaikkea lajittelun helpottumisen myötä. Keräyskartongin keräystä tehostettiin yhdessä partiolaisten ja Suomen NP-kierrätys Oy:n kanssa käynnistämällä syyskuussa Kuopiossa ja Siilinjärvellä Ole valmis - Nyt kierrätetään kampanja. Kampanjan aikana partiolaiset kävivät valitsemissaan kotitalouksissa ja kannustivat keräyskartongin kierrätykseen. Polttokelpoisen muovin keräys käynnistyi Syksyllä järjestettiin kokeiluluonteisesti polttokelpoisen muovin erilliskeräily Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen yrityksille. Keräyskokeilu sujui hyvin, joten polttokelpoisen muovin säännöllistä keräystä jatkettiin. Kerätty muovi toimitettiin Iisalmeen Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy:lle ja Pieksämäen Keräys Ky:lle, joissa se murskattiin ja toimitettiin edelleen teollisuuteen energiaksi. Uuden aikakauden ekopisteratkaisu Jätekukon toiminta-alueella oli käytössä lähes 250 ekopistettä. Yhteistyössä Kuopion Muotoiluakatemian kanssa järjestettiin oppilaskilpailu, jonka tavoitteena oli löytää uusia innovatiivisia ekopisteratkaisuja. Kilpailuun jätettiin yhteensä 13 ehdotusta, joista palkintolautakunta (Kuopion Muotoiluakatemian lehtori Heikki Nevalainen, SAFA arkkitehti Heikki Tegelman, ympäristöinsinööri Helka Markkanen Pohjois-Savon Ympäristökeskuksesta sekä kolme Jätekukon edustajaa) valitsi voittajan. Voittaneen ehdotuksen pohjalta Muotoiluakatemian mallintamo kehitti uudenmallisen ekopisteen Jätekukon käyttöön. Ensimmäinen uuden mallinen ekopiste, Kukko8, rakennettiin Maaningalle. Ekopisteen avajaisia juhlistettiin joulukuussa, jolloin Maaningan kunnanjohtaja Esko Juntunen vihki ekopisteen virallisesti käyttöön. Uudessa ekopisteessä on keräysastiat paperille, lasille, pienmetallille, pahville, keräyskartongille sekä paristoille, pienakuille ja tinoille. Käyttökelpoiset kierrätykseen Yhteistyössä EkoKuopion, EkoSiilin ja Pieksämäen Ekokeskuksen kanssa käyttökelpoiset vaatteet, huonekalut, kodinkoneet ja muut tavarat ohjautuivat tehokkaasti uudelleen käytettäväksi. Yhteistyö täydensi hyvin kuntalaisten palveluverkostoa, toimivathan kierrätyskeskukset myös keräyspisteenä, josta korjauskelvottomat tavarat ohjattiin materiaalin hyötykäyttöön tai asianmukaiseen loppukäsittelyyn.

11 Siistiä - bioboxit tulivat! Biojäteastian tyhjennys sujui helposti. 11 Biojäte Keräys käyntiin kesäkuussa käynnistettiin biojätteen erilliskeräys Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksämäen maalaiskunnassa. Keräys käynnistyi kahdessa vaiheessa siten, että kesäkuussa keräyksen piiriin tulivat asuinkiinteistöt ja kesän jälkeen keräys laajeni kouluille sekä liikekiinteistöille. Biojätteen erilliskeräyksen taustalla olivat ympäristösuojelullisten näkökohtien lisäksi valtakunnallisen lainsäädännön sekä yhtiön toimintaa ohjaavien ympäristölupien vaatimukset. Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti biojätteen erilliskeräys aloitettiin asuinkiinteistöillä, joilla oli vähintään 10 asuinhuoneistoa sekä liikekiinteistöillä, joiden biojätekertymän arvioitiin olevan vähintään 100 l/viikko. Aloitus vaivatonta Biojätteen keräyksen käynnistäminen haluttiin tehdä jätteen tuottajien kannalta mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Kuopiossa keräyksen piiriin kuuluville kiinteistöille toimitettiin tarroitetut biojäteastiat. Jäteastiat oli varustettu kahteen suuntaan avautuvalla ns. perhoskannella. Kaikille keräyksen piiriin tuleville kotitalouksille (n kpl) jaettiin postin välityksellä aloituspakkaus, joka sisälsi tietopaketin biojätteen lajittelusta, keittiötarran ja biopusseja. Koulut ja liikekiinteistöt saivat yksilölliset lajitteluohjeet, jota tuettiin kohdennetulla jäteneuvonnalla ja koulutustilaisuuksilla. Pieksämäen seudulla kiinteistöille jaettiin vastaavasti biojäteastiat, joiden molemmat sivut oli rei itetty ilmastointia varten. Lisäksi Pieksämäen alueen kotitalouksille (n kpl) jaettiin keittiölajitteluun tarkoitetut biokorit ja vuoden biopussit (150 kpl/talous). Biojätteestä energiaa Koska biojätelaitoksia koskevat käsittelyvaatimukset ja laitostekniikat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, katsoi yhtiö parhaaksi vaihtoehdoksi turvautua lähialueilla olevien käsittelylaitosten palveluihin. Kerätty biojäte toimitettiin pääsääntöisesti Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jäteaseman biokäsittelyyn, jossa se hyödynnetään energiana ja multana. Vuonna 2003 biojätettä kerättiin yhteensä n tn, josta Pieksämäen alueen osuus oli n. 200 tn. Kaikesta kerätystä biojätteestä asuinkiinteistöjen biojätettä oli noin puolet. Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi keräilyn käynnistämiseen ja erilaisten keräilyvaihtoehtojen kokeiluun EU-rahoitusta ja kansallista tukea 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. määrä (t) kesäkuu heinäkuu Kuopio elokuu syyskuu Pieksämäki lokakuu marraskuu joulukuu Vuonna 2003 kerätty biojäte

12 12 Siilinjärven Hamulan koulun oppilaat tutustuivat jätekeskukseen. Jätehuollon Uudet Tuulet näyttely jatkoi kierrostaan osakaskunnissa. Tiedotus ja jäteneuvonta Neuvonnalle paljon kysyntää Tapahtumarikas vuosi loi runsaasti kysyntää myös jäteneuvojille ja tiedotukselle. Jäteneuvojien ensisijainen tehtävä oli edelleen antaa tietoa jätehuoltoon liittymisestä, jäteastian valinnasta ja tyhjennysväleistä. Lajitteluun ja kompostointiin sekä jätteen synnyn ehkäisyyn suunnattu neuvonta lisääntyi kuitenkin selvästi vuoden kuluessa. Vuoden aikana neuvojat vastasivat tuhansiin puheluihin, pitivät kymmeniä asukasiltoja, vierailivat kymmenissä yrityksissä ja järjestivät useita koulutustilaisuuksia. Bioboxit tulevat! kampanja näkyi Suurin yksittäinen jäteneuvonnan haaste oli Bioboxit tulevat! kampanja. Kampanjaan liittyen Kuopion kotitalouksiin jaettiin aloituspakkaus ja Pieksämäellä kotitalouksiin jaettiin biokorit ja pussit. Useassa taloyhtiössä pidettiin jakelun yhteydessä bioinfo. Koulut ja päiväkodit saivat käyttöönsä kampanjajulisteita ja myös yrityksille tarjottiin kohdennettua (kaupat, suurkeittiöt, ruokalat, tukut) materiaalia. Kampanjan teemalla osallistuttiin messuille ja pidettiin infopistettä torilla ja muissa vastaavissa yleisöpaikoissa. Kampanjaan liittyivät myös lehti-ilmoitukset, katumainonta ja radio-ohjelmat. Biojätekeräyksen käynnistymiseen liittyen tiedotusvälineissä julkaistiin lähes 40 juttua. Toiminnan tukeminen Muita vuoden 2003 merkittäviä haasteita olivat aluekeräyspisteverkon uudistaminen, ekopisteiden lajitteluohjeiden uusiminen sekä uusien paikallisten jäteasemien käyttöönotto. Neuvojat organisoivat tuttuun tapaan ongelmajätekeräyksen ja olivat mukana alueella järjestettyjen massatapahtumien (Pieksämäen PowerCup ja Suonenjoen herättäjäjuhlat) jätehuollon järjestelyissä. Ryhmien vierailut Jätekukon toimipisteissä, niin jätekeskuksessa, ekopisteissä kuin jäteasemillakin, lisääntyivät. Aktiivisen tiedotuksen ja jäteneuvonnan avulla tuettiin jätehuollon muutoksia, tempauksia ja kausiluontoisia tapahtumia, kuten joulu ja vuodenvaihde. Suosittua Jätekukko vastaa palstaa julkaistiin vuoden aikana kolmessa lehdessä. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli vilkasta. Yhteistyössä toteutettu Energiasäästöviikko sai valtakunnallisen Motivan kunniamaininnan. Yhteistyö oli voimaa myös ympäristöpäivän toritapahtumassa ja Ole Tölkki - kampanjassa. Kuntien viranomaisten ajankohtaistapaamisia pidettiin kaksi, isännöitsijäinfoja kolme ja lisäksi järjestettiin koulutusta sekä jäteasemien- että ongelmajätevastaanottopaikkojen henkilökunnalle. 33 % Kimppa-astia 54 % Aluekeräyspiste Kiinteistökohtainen keräysastia 13 % Järjestettyyn jätehuoltoon kuuluvat kiinteistöt

13 Hallituksen jäsenet eturivistä vasemmalta alkaen: Marja-Leena Puputti, pj. Tapio Räsänen, Irja Sokka, vpj. Pekka Takkinen, Pauli Puustinen, Reijo Martikainen, Timo Kauppinen ja Pertti Purhonen. 13 Hallituksen toimintakertomus Toiminta 2003 Vuosi 2003 oli Jätekukko Oy:n toinen kokonainen toimintavuosi ja yhtiön tilikausi käsitti täydet kaksitoista (12) kuukautta. Vuonna 2003 yhtiön toimintaa harjoitettiin Heinälamminrinteen jätekeskuksessa, Siikalahden ongelmajäteasemalla Kuopiossa sekä osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat osoitteessa Sepänkatu 2D, Kuopio on vuokrattu Senaatti Kiinteistöt Oy:ltä. Vuoden 2003 aikana osakaskuntien määrä lisääntyi kahdella Konneveden ja Sumiaisten kunnan liityttyä Jätekukko Oy:n osakkaiksi. Osakaskuntien määrä oli Vuonna 2003 yhtiö rakennutti osakaskuntiin jäteasemia ja järjesti ongelmajätteen vastaanottopisteitä. Lisäksi yhtiön toimesta järjestettiin keväällä 2003 ongelmajätetempaus sekä suoritettiin vuoden aikana Heinälamminrinteen jätekeskuksessa Kuopion kaupungin puolesta ostopalvelutyönä vanhan täyttöalueen maisemointityötä. Heinälamminrinteellä ajanmukaistettiin pienkuormien vastaanottojärjestelyjä sekä parannettiin hyötyjätekenttää rakentamalla sinne siilot hyödynnettäville jätelajeille. Heinälamminrinteelle rakennettiin valmiiksi vuonna 2002 aloitettu kaasunkeräysjärjestelmä biokaasupumppaamon osalta ja aloitettiin kaatopaikkakaasun energiahyötykäyttö Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskuksessa. Kesäkuussa 2003 aloitettiin Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteen keräily. Biojätteen kuljetusta varten Heinälamminrinteelle rakennettiin siirtokuormausasema. Yhtiö kilpailutti koko toiminta-alueen kuljetukset siten, että uudet urakat alkoivat Uusien urakoiden alkamisen yhteydessä otettiin käyttöön ajoopastinjärjestelmä, joka poisti käytössä olleet paperiset ajolistat ja niihin liittyvän manuaalisen tallennuksen. Ajo-opastusjärjestelmä opastaa kuljettajan tyhjennyspaikalle. Kuljettaja tekee tapahtumakirjaukset suoraan ajoneuvopäätteelle, jolloin laskutusviive poistuu vähentäen samalla inhimillisiä virheitä samalla kun asiakaspalvelu näkee reaaliajassa astiatyhjennysten etenemisen. Toimintavuonna 2003 asiakaspalvelussa ja laskutuksessa edellisenä tilikautena käyttöönotettua laskutusohjelmaa kyettiin hyödyntämään täysipainoisesti. Laskutuksessa aiemmin esiintyneet viiveet saatiin kurottua kiinni toimintavuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Hallinto Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden 2003 yhtiökokoukseen asti oli seuraava: Hallituksen puheenjohtajana toimi Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen, varapuheenjohtajana Siilinjärven kunnan kunnaninsinööri Pekka Takkinen ja jäseninä Kuopion kaupungista Reijo Martikainen, Marja-Leena Puputti ja Irja Sokka, Nilsiän kaupungin osastopäällikkö Pauli Puustinen, Pieksämäen kaupungin rakennuspäällikkö Timo Kauppinen sekä Suonenjoen kaupungin kaupungininsinööri Pertti Purhonen pidetyssä yhtiökokouksessa valittiin uudelleen kaikki edellä mainitut hallituksen jäsenet. Kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Tilintarkastajaksi valittiin JHTTyhteisö Suomen Kuntatarkastus Oy. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä 10 kertaa. Henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi Suomen kansalainen, dipl.ins. Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli kaikkiaan 31 työntekijää, joista 8 määrä- ja/tai osa-aikaista. Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa.

14 Tunnuslukuja Liikevaihdon kasvu-% 21,8 4 0, 6 Liikevoitto-% 2,7-1,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% 7,9-3,9 Oman pääoman tuotto-% 4,0-26,5 Omavaraisuus-% 10,5 1 1, 5 14 Talous 2003 Yhtiö on ottanut tilivuoden aikana investointien rahoittamiseen pitkäaikaista lainaa Kuntarahoitus Oyj:ltä euroa ja lyhytaikainen käyttöpääomatarve on varmistettu Sampo Pankki Oyj:n luotollisella tilillä, jonka limiitti on euroa. Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta 2003 on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä muodossa. Tilikauden 2003 liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on ,10 euroa ja tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen ,72 euroa voitollinen. Tilikauden tulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta ,46 euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu. Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,72 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Toiminta vuonna 2004 Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2004 on yhtiön toiminnan vakiinnuttamisessa. Heinälamminrinteen koneurakoinnista tehtiin vuoden 2004 alusta lukien 5 vuoden sopimus SP Loaders Oy:n kanssa. Heinälamminrinteellä tullaan suorittamaan vastaanottorakennuksen laajennus sekä rakentamaan pesuhalli konehallin päätyyn. Tämän lisäksi rakennetaan kierrätysvesijärjestelmä maisemoidun penkan kastelemiseksi sekä sadetusjärjestelmä estämään nykyisen penkereen pölyämistä. Vuoden 2004 aikana valmistuu Kuopion Energian, Varkauden kaupungin, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n sekä Jätekukko Oy:n yhteinen jätteen energiakäyttöhankkeen YVA-selvitys. Lisäksi YVA-selvitys tullaan suorittamaan Heinälamminrinteen jätekeskuksen laajentamisen sekä toimintojen osalta. Vuoden 2004 aikana jatketaan vuonna 2003 aloitettua eko- ja aluekeräyspisteverkoston uusimista. Tiedotuksen ja jäteneuvonnan suurimmat haasteet ovat biojätekeräyksen mahdollinen laajentaminen muille paikkakunnille jo aloitettujen Kuopion ja Pieksämäen lisäksi. Henkilöstö 2004 Yhtiön palveluksessa oleva vakituinen henkilömäärä tulee pysyttelemään nykyisellä tasolla tilikauden 2004 aikana. Osa-aikaisen työvoiman tarve sitä vastoin on vuoteen 2003 verrattuna vähäisempi. Projektiluonteiset työt toteutetaan käyttäen joko ostopalveluita tai määräaikaisia työsopimuksia. Suurimmat projektit liittyvät Heinälamminrinteen rakentamiseen, laatu- ja raportointijärjestelmien laatimiseen sekä ja eko- ja aluekeräyspisteiden optimointiin. Talous 2004 Yhtiö ei ole tekemässä korotuksia vuoden 2004 taksoihin. Vuodelle 2004 laaditun budjetin lähtökohtana on positiivisen tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta Osakkaat 2003 ja 2004 Yhtiön osakkaina on 19 kuntaa eikä osakaspohjaa ole suunniteltu laajennettavaksi vuoden 2004 aikana. Vuoden 2004 alussa tapahtuneen Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan sekä Virtasalmen kuntien yhteenliittymisen vaikutus osakasmäärään on vielä avoinna. Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen liitteenä. 7 % 4 % 4 % 2 % 4 % 28 % järjestetty kuljetus 28 % loppusijoitus 27 % jätevero 15 % hallinto 9 % ongelmajätteiden käsittely 7 % hyötyjätekeräys 4 % neuvonta 4 % rahoitus ja poistot 4 % 9 % 15 % 27 % jäteasemat 2 % Jätekukko Oy:n kustannusten jakaantuminen vuonna 2003

15 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,87 Liiketoiminnan muut tuotot , ,12 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,47 Ulkopuoliset palvelut , ,16 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,63 MUUTTUVAT KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Eläkekulut , ,46 Muut henkilösivukulut , ,34 Henkilöstökulut yhteensä , ,00 15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut , ,19 MUUTTUVAT KULUT , ,64 LIIKEVOITTO/-TAPPIO , ,28 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 5 240, ,11 Rahoituskulut Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista -436,00 0,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,38 Rahoituskulut , ,38 Rahoitustuotot ja -kulut , ,27 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,55 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,55 Tilinpäätössiirrot yhteensä Poistoeron lisäys tai vähennys ,37 0,00 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,05 Tilikauden voitto/tappio , ,60