Virolahden kunta. Talousarvio 2011 ja Taloussuunnitelma Virolahden kunnantalo joulunajan hämärässä Kuva: Heikki Arpiainen

Transkriptio

1 Virolahden kunta Talousarvio 2011 ja Taloussuunnitelma Virolahden kunnantalo joulunajan hämärässä Kuva: Heikki Arpiainen Kunnanvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo Yleisperustelut...3 Määrärahojen laskentaperusteet... 3 Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso... 4 Taloussuunnitelma Verotulot... 4 Valtionosuudet... 5 Käyttötalous, tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma ja lainamäärä... 6 Kunnanjohtajan katsaus...7 Käyttötalous YLEISHALLINTO TUKIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Koulut Vapaa sivistystyö Kirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi TEKNINEN TOIMI Hallinto Tilahallinta Yhdyskuntatekniikka Liikelaitokset Ympäristötoimi ja eläinlääkintä Palo- ja pelastustoimi RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennusvalvonta...62 Budjettiyhteenveto Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investointiosa Henkilöstösuunnitelma Kansalaiskunta / Miehikkälä Kansalaiskunta / Virolahti Kaakon kaksikon palvelukunta Tukipalvelut...69 Sosiaali- ja terveysosasto...70 Tekninen osasto...74 Sivistysosasto...75 Kirjanpidon nimistö... 77

3 3 Yleisperustelut Virolahden ja Miehikkälän kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet sopimuksen kuntien palveluyhteistyön syventämisestä isäntäkuntamallilla. Tämän yhteistyösopimuksen mukaan kunnat järjestävät perusturvan, sivistys- ja teknisen toimen sekä hallinnon tukipalvelut Kaakon kaksikko -yhteistyössä kaavion mukaisesti: Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Vuonna 2011 Miehikkälä järjestää molemmille kunnille sosiaali- ja terveystoimen ja Virolahti sivistys- ja teknisen toimen palvelut ja tukipalvelut. Toimieliminä ovat valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi kuntien yhteiset lautakunnat. Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yleishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että toiminnan järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Määrärahojen laskentaperusteet Kunnanhallitus antoi kokouksessaan lautakunnille talousarvion ja suunnitelman aikataulun ja laadintaohjeet. Palkkoihin ja henkilösivukuluihin on laskettu 2,5 % korotus ja muihin toimintamenoihin 1,25 % korotus. Henkilösivukulut on laskettu % palkkasummasta Kuntien eläkevakuutuksen ja Kuntaliiton antamien ohjeiden mukaisesti. Laskennassa käytetyt henkilösivukuluprosentit ovat seuraavat: - Sosiaaliturvamaksu 2,23 % - Palkkaperust. eläkevak.maksu (Kuel) 16,00 % - Palkkaperust. eläkevak.maksu (Vael) 20,04 % - Tapaturmavakuutusmaksu 0,81 % - Työttömyysvakuutusmaksu 2,13 % - Muut henkilösivukulut 0,05 % Sivukulut lasketaan talousarvioon taloussuunnitteluohjelmassa automaattisesti aina, kun budjettiin merkitään menoksi henkilösivukuluja aiheuttavia palkkoja. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on kaikkien toimialojen osalta kohdistettu yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin.

4 4 Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 65 :n mukaisesti talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Taloussuunnitteluohjelmassa käytetään vertailutietona vuoden 2009 tilinpäätöslukuja, vuoden 2010 talousarviolukuja mukaan lukien syksyn 2010 talousarviomuutokset, sekä toteutumalukuja elokuun lopun 2010 tilanteesta. Sisäisinä erinä vuoden 2011 talousarviossa on toimistotarvikkeiden- ja palvelujen sekä tukipalvelujen kustannusten kohdistaminen kunnan eri toimialoille. Vuoden 2011 budjetissa on ensimmäistä kertaa otettu käyttöön toimitilakulujen kohdistaminen toimialalle. Toimitilakulut on budjetoitu menoksi toimitilavuokrina. Käyttöönotetusta toimitilakulujen kohdistamisesta johtuen toimialojen kokonaiskustannukset eivät ole vertailukelpoisia verrattuna vuoden 2010 kuluihin. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet siitä, mitä määrärahoilla on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion kaikki määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta) -tasolla siten, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmia vuosille 2012 ja 2013 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle Verotulot Talouskehityksen arvioitu paraneminen on vaikuttanut myös Kuntaliiton tekemiin verotuloarvioihin. Syyskuussa 2010 päivitetyssä Kuntaliiton veroennustekehikossa on päädytty arvioon, että kunnallisveroa tilitetään keskimäärin vuonna 2011 n. 2 % enemmän kuin kuluvana vuonna. On kuitenkin huomioitava, että kunnallisveron veropohja ei lisäänny vuonna Päinvastoin, vuodelta 2010 suoritettavassa verotuksessa kunnallisverotuksen osalta otetaan käyttöön uusia vähennyksiä. Yhteisöverojen osalta Kuntaliitto arvioi, että yhteisöveron tilitykset kunnille kasvaisivat vuonna Kuitenkin yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden johdosta tähän arvioon pitää suhtautua suurella varauksella. Jos yritysten tuloskehitys tulee olemaan odotusten mukaisesti positiivinen, kuntataloudessa tämä tarkoittaa, että kunnat, joiden alueella sijaitsee runsaasti yrityksiä saavat yhteisöverotilitysten muodossa osansa yritysten menestyksestä. Molempien Kuntaliiton arvioiden toteutuminen on nähtävissä kuntakohtaisessa veroennustetaulukossa. Taulukossa on kiinteistöverot arvioitu kuluvan vuoden perusteilla. TA 2010 TA 2011 Muutos % Kunnallisvero ,19 Yhteisövero ,01 Kiinteistövero ,14 Yhteensä

5 5 Valtionosuudet Kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt kunnallisveroprosentiksi vuodelle 2011 entisen 20,00 %. Vuosi 2010 oli ensimmäinen vuosi, kun valtionosuusmaksatus kunnille toteutettiin ns. yhdellä putkella. Tämä valtionosuusmalli sisältää myös kunnille maksettavan verotulotasauksen. Tämän yhden putken sisällä maksettavat valtionosuudet jakautuvat peruspalvelujen valtionosuuteen johon sisältyy ns. yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen sekä järjestelmämuutoksen tasaukseen. Tämän yhden putken valtionosuuden lisäksi kunnille maksetaan lisärahoitusta, mikä maksatuksessa yhdistetään kunnan peruspalvelujen mukaisiin valtionosuuksiin. Seuraavassa tarkemmin sekä yhden putken valtionosuuden sekä putken ulkopuolisen valtionosuuden sisältöön vaikuttavat tekijät: Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait /2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten jakoperusteet eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta. Näiden laskennallisten kustannusten perusteena ovat tekijät, joiden perusteella määritellään ikäryhmittäiset ja muut perushinnat. Näitä valtionosuuden perushintaa määrittäviä tekijöitä ovat ikäryhmittäiset sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perushinnat, työttömyyden, työttömyysasteen, vaikeasti vammaisten, lasten huostaanottojen ja sairastavuuden mukainen perushinta. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat kunnan työttömyysprosentti, asukasluku ja syrjäisyysluku. Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6 15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 valtionosuuden perusteissa on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosaan lisätään korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: asukastiheydestä, kaksikielisyydestä, saaristoisuudesta ja korkeammasta korotuksesta, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, vuotiaiden osuudesta, ruotsinkielisten osuudesta ja vieraskielisten osuudesta. Yleisten kirjastojen perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, kunnalle maksetaan valtionosuutta tähän asukasmäärä x perushinta. Myös yleisen kulttuuritoimen valtionosuuden määräytymisperuste on asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta.

6 6 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2011 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 arvioiduilla verotiedoilla, sillä laskentahetkellä valmistuvasta verotuksesta ei ole vielä tietoja. Laskelma on tehty valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton yhteistyönä pohjana Kuntaliiton veroennustekehikko ja verohallinnolta saadut tiedot. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja. Laskelman perusteet ovat: laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus, asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti, keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa sekä laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti Järjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaisesti laadittiin vertailulaskelmat vuosien 2009 ja 2010 välillä ja näiden laskelmien perusteella kuntien valtionosuuteen tehtiin järjestelmämuutoksista aiheutuneet tasaukset. Lisärahoituksen valtionosuustekijät Lisärahoitukseen vaikuttavat seuraavat kunnan järjestämät toiminnot: perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava opetus, muut kuin oppivelvolliset opiskelijat, pidennetty oppivelvollisuus, sisäoppilaitoslisä, joustava perusopetus, ylläpitäjäjärjestelmärahoitus, johon kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä saatava rahoitus. Edelleen lisärahoituksen valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kunnan järjestämä liikuntatoimi, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus, teatteri, orkesteri, museot sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Käyttötalous, tuloslaskelma Budjetin käyttötalousosioon merkityt toimielinten ehdotusten mukaiset toimintamenot ovat 9,0 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden talousarviomuutokset sisältävään budjettiin. Toimintatulojen on arvioitu kasvavan 23,2 % verrattuna kuluvan vuoden talousarviomuutokset sisältävään budjettiin. Näillä toimintatuloilla ja menoilla toimintakate muodostuu 3,5 % suuremmaksi kuin kuluvan vuoden budjetoitu toimintakate. Tuloslaskelmaosioon merkityt verotulot ovat 1,1 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden budjetoituihin verotuloihin. Valtionosuudet ovat pysyneet lähes samoina kuin kuluvana vuonna, valtionosuuksien kasvuprosentti on 5,8 %. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja, on ylijäämäinen, mutta poistojen jälkeen muodostuva budjetoitu tilikauden tulos on alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Investointiosaan on merkitty investointimenoja Näitä investointeja varten tarvitaan tulorahoituksen lisäksi lainaa ja rahoituslaskelmaosioon on tätä varten merkitty talousarviolainaa

7 7 Kunnanjohtajan katsaus Suomen talouden raju sukelluksen jälkeen vuonna 2009 talouden kasvu lähti tänä vuonna vaisusti käyntiin, mutta kiihtyi kesällä. Taloudellisen tilanteen kohentumisen ennakoidaan yleisesti jatkuvan myös vuonna 2011, vaikka monet asiantuntijat kuvailevatkin talouden näkymiä sumeiksi. Virolahtelaisittain erittäin merkittävä asia on Venäjän talouden elpyminen selkeästi euroalueen taloutta nopeammin. Tämä näkyy ennen muuta Vaalimaalla rajanylitysliikenteen ripeänä kasvuna. Se puolestaan merkitsee sitä, että ennemmin tai myöhemmin edellytykset rajanylitysliikennettä palvelevien uusien yrityshankkeiden käynnistymiselle Vaalimaan alueella kypsyvät. Toisaalta edunvalvonnan näkökulmasta kehitys asettaa paineita muun muassa alueen liikenne- ja logistiikkajärjestelyjen kiirehtimiselle. Virolahden kunnan käyttötalous on kehittynyt vuoden 2010 aikana myönteiseen suuntaan. Osaltaan kehityksen taustalla ovat olleet vuonna 2009 aloitetut sosiaali- ja terveystointa, ruokapalvelua ja kiinteistönhoitoa koskevat konsulttiselvitykset ja niiden tulosten jalkauttaminen. Valtuustoseminaarissa 30. syyskuuta 2010 yksimielinen linjaus oli, ettei palvelustrategian kattavaan päivittämiseen valtuuston aikaisemmasta linjauksesta poiketen ole syytä tässä vaiheessa ryhtyä. Uudelleenarviointi perustui toisaalta talousnäkymien kohentumiseen ja toisaalta siihen tosiasiaan, että lähivuosina edessä on joka tapauksessa merkittäviä, kokonaan uusia strategisia linjauksia vaativia kuntarakenteiden muutoksia. Myös Virolahden on täytettävä sosiaali- ja terveystoimen asukkaan väestöpohjavaatimus viimeistään vuoden 2013 alussa. Vaihtoehtoisia malleja Paras -lainsäädännön edellyttämän väestöpohjavaateen täyttämiseksi on kaksi eli kuntaliitos tai kuntien yhteistoimintaalueen perustaminen. Kuntaliitosvaihtoehdon osalta Virolahden ja Haminan valtuustot ovat tehneet yhtäpitävät päätökset kuntaliitoksen toteuttamiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta. Kuntaliitosneuvottelut alkavat ensi vuoden alussa, päätöksiä valtuustojen olisi tehtävä asian suhteen viimeistään vuoden 2012 alkupuolella ja toteutuessaan liitos astuisi voimaan vuoden 2013 alussa. Yhteistoiminta-alueen osalta on Virolahden ja Haminan kuntaliitoksen toteutumisesta riippumatta kaksi vaihtoehtoa eli Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiiri tai Haminan, Virolahden ja Miehikkälän muodostama, isäntäkuntamallilla toimiva yhteistoiminta-alue. Haminan ympärille muodostuvasta yhteistoiminta-alueesta kolmikko teki periaatepäätöksen jo ennen edellisten kuntaliitosneuvottelujen alkamista. Toteutuakseen tämä vaihtoehto kuitenkin edellyttäisi vielä neuvotteluja. Sote -piirin osalta selvitystyö on sen sijaan parhaillaan käynnissä ja se saadaan päätökseen johtopäätösten tekoa varten vuoden 2011 alussa. Kaikkien edellä hahmoteltujen rakennevaihtoehtojen selvittely ja valmistelu työllistää erityisesti johtavia viranhaltijoita vuoden 2011 aikana merkittävästi. Selvitykset vaativat myös taloudellista panostusta. Ja toteutuupa vaihtoehdoista mikä tahansa, niin joka tapauksessa edessä on vuonna 2008 käynnistyneen Kaakon kaksikko - yhteistyön perusteellinen uudelleenarviointi ensi vuoden loppuun mennessä. Kuntaliitosvaihtoehdon toteutuessa se tarkoittaa Kaakon kaksikon purkutoimien käynnistämistä ja muissakin tapauksissa näköpiirissä on mitä ilmeisimmin merkittäviä muutoksia kuntaparin keskinäiseen työnjakoon.

8 8 Käyttötalous 10 YLEISHALLINTO Yleishallinto vastaa Virolahden kansalaiskunnan hyvän hallinnon toteuttamisesta, elinkeinoelämän edistämisestä, palvelutuotannon ohjauksesta ja strategiatyöstä sekä rakentavasta yhteistyöstä sidosryhmiin. Tilivelvollinen viranhaltija on kunnanjohtaja. Kansalaiskunnassa toimii seuraavat toimielimet: - Kunnanvaltuusto (kp. 1200) - Kunnanhallitus (kp. 1300) - Tarkastuslautakunta (kp. 1100) - Keskusvaalilautakunta (kp:t ) - Vanhus- ja vammaisneuvostot (kp:t ) Kaakon kaksikon valmistelu- ja päätöksentekoeliminä toimivat: - Henkilöstöjaosto; henkilöstöpolitiikka (kp. 2200) - Palveluohjaustyöryhmä; palvelujen tuottaminen (kp. 1350) - Kaakon kaksikon johtoryhmä- ja johtotiimi; hallinto- ja palveluasioiden valmistelu 10 Keskusvaalilautakunta 1000 Eduskuntavaalit Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Yleishallinto organisoi vaalien järjestelyt. Eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuussa Ennakkoäänestys järjestetään Virolahden pääkirjastossa ja varsinaisena vaalipäivänä Klamilan, Ravijoen ja Virojoen äänestysalueilla. Laitosäänestyspaikoiksi on nimetty Villinrannan palvelukeskus, Mäntyrinteen palvelukeskus ja Virojoen terveysasema. Tavoite Eduskuntavaaleissa äänestäneiden lukumäärä oli 2017 ja äänestysprosentti 69,7. Kymen vaalipiirin äänestysprosentti oli tuolloin 65,8 %. Tavoitteena on äänestysaktiivisuuden pitäminen vähintään vaalipiirin yleisellä tasolla. Keskusvaalilautakunta pitää 3 kokousta. Kunnallis- ja presidentinvaalit ovat Talous Tuloja kertyy oikeusministeriön tilityksistä ja menoja keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoiminnan kokouksista ja äänestysjärjestelyistä EDUSKUNTAVAALIT Pääbudjetti Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ

9 9 Palkat ja palkkiot Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men MENOT YHTEENSÄ NETTO Tarkastuslautakunta 1100 Tarkastustoimi Ulkoisen valvonnan tilintarkastuspalvelut hankintaan Oy Audiator Ab:ltä kilpailutuksen perusteella. Vastuullisena tilintarkastajana toimii Juhani Liski ja avustavana tilintarkastajana Pirkko Kosonen. Yleishallinto vastaa tilintarkastuksen asiakirjahallinnosta. Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen toimivuudesta huolehtivat kunnanjohtaja ja talouspäällikkö. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa sisäisestä valvonnasta. Sisäisen valvonnan osa-alueina ovat: - Sisäinen toimintaympäristö (johtaminen, hallintomenettelyt, päätöksenteko luottamuselimissä, organisointi, vastuut jne.) - Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointi - Riskienhallinta (mm. strategiset ja operatiiviset riskit) - Toiminnan seuranta- ja arviointimenettelyt - Informaatio ja tiedonkulku - Seuranta Tavoitteet: Tarkastuslautakunnalla on vähintään 6 kokousta ja tilintarkastajilla niiden yhteydessä vähintään sama määrä tarkastuspäiviä. Toimialat vastaavat tarkastuslautakunnalle kunnan toiminnan lainmukaisesta ja sujuvasta hoidosta valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kaakon kaksikon yhteisiä tarkastuslautakunnan kokouksia on vähintään kaksi. Varaudutaan tarkastuslautakunnan kahteen tilintarkastuskoulutukseen v Kunnanhallitus huolehtii kunnan ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta hallintomenettelyissä, palvelutoiminnassa ja kehittämistyössä. Talouspäällikkö valvoo talousarvion noudattamista. Sovelletaan vuonna 2010 laadittuja sisäisen valvonnan- ja saatavien laskutus- ja perintäohjeita. Talous: Varaudutaan tarkastuslautakunnan kokouskuluihin ja tilintarkastuspalvelun hankintaan Audiator Oy:ltä sekä koulutuspäiviin luottamushenkilöille.

10 10 Pääbudjetti 1100 TARKASTUSTOIMI I Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Kunnanvaltuusto 1200 Kunnanvaltuusto Kuntalaisten itsehallinnon toteuttaminen (PL) ja sille kuntalaissa säädettyjen tehtävien hoitaminen kuuluu valtuustolle. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Tavoite: Mahdollistetaan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus päätöksentekoon 6:ssa valtuuston kokouksessa 21:lle valtuutetulle. Valtuutettujen osallistumisprosentti kokouksiin vuoden aikana vähintään 98 %. Valtuustoseminaareissa linjataan kunnan kehittämisstrategioita ja visioita. Valtuustoseminaareja vuonna 2011: Virolahden omia 2 kpl ja Kaakon kaksikon yhteisiä 1 kpl. Valtuustoaloitteita arvioidaan syntyvän 3 kpl vuonna Talous: Varaudutaan kunnanvaltuuston kokous- ja seminaarikuluihin KUNNANVALTUUSTO Pääbudjetti Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ

11 11 Palkat ja palkkiot , Eläkemenot , Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet 110 Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Kunnanhallitus 1300 Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Asiat valmistelee kunnanhallitukselle johtoryhmä ja esittelee kunnanjohtaja. Kunnanhallitukselle kuuluva hallinnon johtaminen sisältää 1. kunnan keskushallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisen 2. kunnan hallintoa kunnanhallituksen apuna hoitavien toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävien hoidon ohjaamisen, yhteensovittamisen ja valvomisen. Kunnanhallituksen edunvalvonta toteutuu tällä hetkellä erityisesti kuntayhteistyössä, jolla pyritään vastaamaan julkisen hallinnon alueellistamispyrkimyksiin, seudun kehittämistavoitteisiin sekä kuntapalvelujen turvaamiseen paikallistasolla. Alueelliset yhteishankkeet/projektit mahdollistavat osaltaan kunnan kehittymistä. Paikallisella tasolla kehittämisen resurssit muodostuvat vireästä yritystoiminnasta ja järjestöjen omaehtoisesta aktiivisuudesta. Tavoitteet: Julkisten hallintotehtävien hoitaminen hyvällä hallintoperiaatteella ja viivytyksettä. Kunnanhallituksen kokouksia pidetään vuonna 2011 kaksi kertaa kuukaudessa pl. kesälomakausi, jotta viivytyksettömät päätökset hallitusasioissa voidaan taata enintään 1 ½ kk:n käsittelyajassa yleishallinnossa. Hallintoasioiden käsittelymäärän odotetaan lisääntyvän viranomaisyhteistyön tiivistyessä. Hallituksen päätöksentekoprosessissa syntyvät yksiköt v ennusteet kpl/vuosi - Kunnanhallituksen tekemät päätökset 230 kpl - Laaditut sopimukset ja kauppakirjat 20 kpl - Annetut lausunnot 12 kpl - Maa-aines- ja poikkeamisluvat 12 kpl Hallinnon toiminnallisen laadun mittarina on viranomaisyhteistyö, jota toteutetaan edelleen Kaakon kaksikossa Miehikkälän kanssa sopimuksen mukaisesti. Johtoryhmätyöskentelyä on päätetty tehostaa viranomaisyhteistyöhaasteiden lisääntyessä. Palveluyhteistyön kp

12 12 Kuntaliitosneuvottelut ja selvitystyö Haminan kaupungin kanssa toteutetaan. Tavoitteet ja luvut on esitelty omalla kustannuspaikalla Kotkan Haminan seutuyhteistyötä jatketaan ja alueellisiin hankkeisiin osallistutaan. Ystävyyskuntatoimintaan varaudutaan järjestöjen kanssa. Kaakon kaksikon avustusperiaatteita pyritään yhtenäistämään. Vuoden 2012 toiminta-avustushaku käynnistetään jo syksyllä Toiminta-avustuksen hakijoita arvioidaan olevan 8 kpl ja keskimääräinen avustusmäärätavoite/järjestö on 500. Talous: Kunnanjohtajan palkat, kunnanhallituksen kokouspalkkiot- ja koulutuskulut. Järjestöavustuksiin varataan , josta :n osuus menee kiinteistöverojen palautuksiin ja Kirkonkylän paloaseman laajennukseen (kvalt ). Muihin toiminta-avustuksiin jää jaettavaksi Niemenkankaan yksityistien perusparannushankkeeseen on päätetty varata enintään :n avustusosuus, sillä ehdolla, että tiehallinto tekee hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen Kunnanhallitus on sitoutunut seuraaviin kehittämisprojekteihin/omarahoitusosuuksiin: - Metsähallituksen koordinoimaan Itäisen Suomenlahden kehittämishankkeeseen, - Kymenlaakson liiton Virkistysalue hankkeeseen sekä - ESKO kalatalous hanke mm. lähivesien laadun parantamiseksi Hankkeiden vuosittaisiin omarahoitusosuuksiin varaudutaan :lla. Kuntaosuus maakunnalliseen Kotkan Haminan seutuyhteistyöhön Kaakon kaksikon palveluyhteistyö kp ja Haminan kuntaliitosselvitys kp Pääbudjetti 1300 KUNNANHALLITUS Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO ,

13 Yleishallinto 1. Asiakaspalvelu, asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirja- ja tietohallintopalveluista vastaavat toimistosihteeri (keskusarkistonhoitaja) ja palvelusihteeri (asiakaspalvelu-info). Keskushallinnossa hoidetaan asiakaspalveluinfoa ja asiakirja- ja tietohallintopalveluita (kirjaamo, postitus ja arkistot) sekä Kelan yhteispalvelupisteen palvelut. Kaakon kaksikon puhelinvaihdepalvelut hoidetaan keskitetysti Miehikkälän kunnasta. Arkistotoimi varmistaa asiakirjojen ja aineistojen säilymisen, käytettävyyden ja todistusvoiman arkistonmuodostajan toiminnassa. Arkistoa käytetään tietopalveluyksikkönä. Tavoitteet: Asiakaspalvelu hoidetaan hyvällä palveluperiaatteella ja viivytyksettä Asiakaspalvelutilanne-ennuste vuodessa/kpl - Neuvonta tai myyntitilanteet kunta-infossa 35 kpl - Käynnit infossa Kela-asioissa 50 kpl - Virolahdelle ohjautuvat puhelut vaihteessa 14 puhelua/pvä Puhelinvaihteen keskittämisen taloudellisuus- ja palvelun kehittymisvaikutuksia seurataan talouslukujen ja asiakaspalautteen perusteella. Vahvistetaan osaamista julkisuuslainsäädännön, sähköisen asioinnin ja tietoturvariskien hallinnassa koulutuksiin osallistumalla. Arkistotiimi kokoontuu 4 x vuodessa. Täydennetään ja päivitetään Tiedonhallinnan toimintasäännön puuttuvat liitteet; tiedonhallinnan- ja suojelusuunnitelmat. Osa-arkistonmuodostajien arkistoaineistojen siirto virastotalon alakerran uuteen arkistotilaan laaditun siirtosuunnitelman mukaisesti. Luetteloinnin ja seulonnan loppuunsaattaminen vanhojen arkistoaineistojen osalta. 2. Jäsenmaksut, eläkevakuutusmaksut ja verotuskustannukset Tavoite Jäsenyydet yhteisöissä: Kaakkois-Suomen pelastusalan liitto, Kouvolan teatterin kannatusyhdistys, Kymenlaakson kauppakamari, Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson syöpäyhdistys, Kymenlaakson pelimannikulttuuri, Kymenlaakson kylät ry, Rajaseutuliitto, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Salpalinjan perinneyhdistys ry, Suomen kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Lakisääteiset maksut; KuEL-eläkemaksut, palkkaperusteiset-, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on työnantajan korvattava kunnallisen eläkelain perusteella. Verotuskustannuksiin varaudutaan. 3. Kunnan viestintä ja edustaminen Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja. Luottamushenkilöt ovat viestinnän voimavara. Viestintä suunnitellaan kunnan strategian pohjalta. Viestinnän tarkoituksena on kuntalaisten osallistumisen edistäminen, tiedotusvälineiden palvelu, kuntamarkkinointi, avoimuus päätöksenteossa jne. Kuntamarkkinointi koostuu yleisestä kuntamarkkinoinnista (mm. Cursorin Muuttajan palvelu hankkeen kautta), matkailu- ja tapahtumamarkkinoinnista ja asunto- ja

14 14 tonttitarjonnan edistämisestä, messuista, esitehankinnoista jne. Kuntamarkkinointia koordinoi matkailusihteeri. Sisäisestä viestinnästä Kaakon kaksikossa vastaa Tukipalvelut/henkilöstöhallinto ja jokainen toimiala tahollaan. Virolahden virallisena tunnuksena hallintoasioissa on vaakuna (säännönmukainen käyttö) ja palvelunedistämispyrkimyksiin tarkoitetut Virolahti-logo ja Kaakonkaksikon logo. Tavoite Kunnan johto vastaa kunnan edustamisesta tilaisuuksissa. Hallintoasioista tiedottaminen hoidetaan viivytyksettä ja tosiasiallisen tiedon perusteella kunnanhallituksen päättämien tiedotuskanavien kautta ja tiedoksiannot määräajassa toimittaen. Sähköinen viestintä hoidetaan ja sivustojen kautta ajantasaisesti, siten, että toimialojen pääkäyttäjät vastaavat omien tietojensa tiedotusvelvoitteesta. Kuntamarkkinointi koordinoidaan yhteistyössä toimialojen kanssa suunnitelmallisesti. Vuonna 2011 hyödynnetään Salpa-Jukola tapahtuman näkyvyyttä kunnan viestinnässä. 3. Muut varaukset vuodelle 2011 Yleishallinto vastaa keskushallinnon kustannusosuuksien jyvityksestä hallintokunnille sisäisten toimistopalvelujen osalta. Kuluttaja- ja velkaneuvonta, löytöeläinten hoito, kunnallishallinnon vastuuvakuutus, ammattilehtien tilaukset, asiakirjojen lunastukset, maanmittaustoimitukset, Gramex, Kopiosto ja Teostomaksuista. Tavoite Hoidetaan julkisyhteisön pakolliset velvoitteet ja maksut. Talous 1. Palvelusihteerin 75 %:n ja toimistosihteerin henkilöstökustannukset ja yleiset toimistokustannukset sekä kalustojen vuokraus-, käyttö- ja huoltokustannukset. Valtuustosaliin varataan uusi kannettava tietokone dataprojektoria varten. Kaakon kaksikon puhelinvälityssopimuksen perusteella Virolahden kunta maksaa Miehikkälän kunnalle 50 % hankittavien laitteiden ja kalusteiden kustannuksista sekä puolet välittäjän työpanoksesta, joka on hänen kokonaistyöajastaan 30 %. Varaudutaan sopimuksen mukaisiin vaihdekuluihin. Tuloja kertyy Kelan yhteispalvelupisteen sopimuksen perusteella sekä Virolahtituotemyynti ja kopiointipalvelutuloina. 2. Varaudutaan jäsenmaksuosuuksiin jäsenyhteisöille. Kymenlaakson liiton jäsenmaksuosuusennakko vuodelle 2011 on Eläkemenoperusteinen ennuste on ja varhaiseläkemenoperusteinen ennuste vuodelle 2011 on Valtiolle maksettava osuus verotuskustannuksista on ennakkotiedon mukaan Varataan kunnan viestintään ja edustamiseen :n määräraha. 4. Varataan määräraha muihin varauksiin vuodelle 2011.

15 15 Pääbudjetti 1310 YLEISHALLINTO Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TULOT YHTEENSÄ , Palkat ja palkkiot , Eläkemenot , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset 682 Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Hankintatoimi Virolahti on mukana alueellisen hankintatoimen toteuttamissopimuksessa, jota hallinnoi Seutulaskenta Oy. Sopimuksen perusteella keskitetään hankintaosaaminen yhteen yksikköön Etelä-Kymenlaakson alueella. Tavoite: Hankinnat hoidetaan kokonaistaloudellisesti ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Mittavat hankinnan kilpailutetaan Seutuhankinta Oy:n kautta. Talous: Sopimuksen mukaiset kustannukset Seutulaskenta Oy:lle ovat Virolahdelle 2,69 %. Osuus osakepääomasta on 0,4 % ja kunnalla on 2 seutulaskennan osaketta (537:stä) Pääbudjetti 1320 HANKINTATOIMI Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ

16 16 Palkat ja palkkiot Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on viranomaisten, vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen yhteistyöelin. Se seuraa kunnallista päätöksentekoa, tekee aloitteita ja esityksiä. Tavoite: Edistää vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Talous: Varaudutaan vammaisneuvoston kokouksiin 6 x vuodessa VAMMAISNEUVOSTO Pääbudjetti Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO ,

17 Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kunnanhallituksen valtuustokaudeksi nimeämä yhteistyöelin. Se voi tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikääntyneitä henkilöitä ja heidän arkeaan koskevissa asioissa. Tavoite: Edistää ikääntyneiden tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia arvostettuina yhteisön jäseninä ja saada ikääntyneiden oma asiantuntemus esille kunnallishallinnollisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Talous: Varaudutaan vanhusneuvoston kokouksiin 6 x vuodessa. Pääbudjetti 1335 VANHUSNEUVOSTO Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Palveluyhteistyö Kaakon kaksikko Kaakon kaksikon palvelukunnan yhteisesti hoidettavaksi sovittujen palvelujen kehittämistä koordinoidaan palveluohjaustyöryhmätyöllä. Kaakon kaksikon yhteistyösopimus Miehikkälän kunnan kanssa on voimassa valtuustokausittain, ellei sitä irtisanota kunkin valtuustokauden 3. toimintavuoden loppuun mennessä siten, että irtisanomisaika on yksi (1) vuosi. Johtoryhmä ja johtotiimi valmistelevat asioita ylemmille toimielimille. Laajennetun johtoryhmän kokouspalkkioihin ja ansionmenetyskorvauksiin varaudutaan. Kaakon kaksikon henkilöstöjaosto esitellään kohdassa Tavoite: Palveluyhteistyöryhmän aloitteesta käynnistyneet suunnitelmat/selvitykset jatkuu: - Kiinteistöhallinnon kehittämissuunnitelma on teetetty PHK-Konsultit Oy:llä.

18 18 I vaiheessa on toteutettu rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma. Projektin II vaiheen suunnitelman käynnistäminen on hyväksytty khall Virolahden kunnanhallitus on hyväksynyt Kaakon kaksikon koulujen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman tilaamisen PHK- Konsultit Oy:ltä. Palveluohjaustyöryhmä syventää ja selkeyttää Kaakon kaksikon palvelutuotannon yhteistyötä. Yhteistyöelin kokoontuu 4 x vuodessa. Talous: Määrärahat palveluohjaustyöryhmän ja sen alaisten selvitys- ja valmistelutyöryhmien kokouspalkkioihin. Kiinteistöhallinnon II vaiheen kehittämiseen ja koulujen tarveselvitys- ja hankesuunnitelmavaraus Pääbudjetti 1350 PALVELUYHT.TYÖ Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut 5 Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO ,

19 Kuntaliitosselvitys Haminan kaupungin kanssa on päätetty aloittaa vuoden 2011alussa neuvottelut ja selvitystyö kuntaliitoksen toteuttamiseksi vuoden 2013 alussa.( ) Tavoite: Kuntaliitosneuvottelut ja selvitystyö Haminan kaupungin kanssa tuottaa I vaiheen selvityksen vuoden 2011 aikana. Talous: Varaudutaan selvityksestä aiheutuviin kustannuksiin :lla KUNTALIITOSSELVITYS Pääbudjetti Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk m MENOT YHTEENSÄ NETTO Maaseututoimi Maaseututoimen tehtävänä on vastata maataloustukihakemusten käsittelystä ja maksatuksesta, antaa lausuntoja hakemuksista ja suorittaa arvioinnit ja katselmukset tiloilla. Maaseututoimi vastaa maaseutuelinkeinoja koskevien kehittämishankkeiden valmistelusta ja hankkeiden valvonnasta sekä seuraa lomatoimen järjestämistä kunnassa. Kaakon kaksikon maaseututoimi on yhdistetty alkaen Virojoen toimipisteeseen. Virolahden ja Miehikkälän kuntien maaseututoimen palveluista vastaavat maaseutusihteeri ja toimistoagrologi sekä 8 kk:ksi palkattu toimistovirkailija. Tavoitteet: 1. Kannattavan ja monipuolisen maatalouden turvaaminen Kunnan kautta maksettavia maataloustukia on lukumäärältään yli 20 erilaista. Vuosittain viljelijät palauttavat Kaakon kaksikossa yhteensä noin 3400 lomaketta. EU- ja kansallisten tulotukien maksaminen viljelijöille Maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti.

20 20 Maksettujen tulotukien määrän pysyminen vähintään ennallaan / viljellyn peltopintaalan säilyttäminen ennallaan (Virolahti 4 milj. /6000 ha / Miehikkälä 3,4 milj. /5000 ha). Maatalouden ympäristötuen erityistukien lisääminen alueelle. 2. Tiedottaminen ja neuvonta Tavoitteena, että virolahtelaiset ja miehikkäläläiset maatilayrittäjät hakevat ja saavat heille kuuluvat tuet ja rahoitusosuudet täysimääräisinä ja ajoissa sekä ovat tietoisia tukiin liittyvistä velvoitteista. Tiedottaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä ilmoittamalla sekä postitse lähetettävillä kirjeillä, tiedotteilla, lomakeneuvonnalla ja sähköisen haun ohjauksella ja neuvonnalla. Maaseututoimen nettisivujen päivittäminen. Henkilökunnan hyvä tavoitettavuus: maaseututoimiston henkilökunnan vuosilomat pidetään eriaikaisesti. 3. Henkilöstön hyvä ammattitaito Maatalouden tukipolitiikassa tapahtuu muutoksia vuosittain. Hallittavana on erittäin laaja kokonaisuus muuttuvia tukijärjestelmiä, säädöksiä ja ohjeita. Maaseututoimiston henkilökunnan koulutukset. 4. Hukkakauran torjunta Hukkakauran saastuttama peltoala lisääntyy yhä vuosittain. Vuonna 2010 hukkakauran saastuttama ala Virolahdella on yli hehtaaria ja Miehikkälässä noin hehtaaria. Tavoitteena on jatkaa hukkakauratarkastuksia sekä lisätä torjuntaohjeiden ja torjuntasuunnitelmien tekoa Kaakon kaksikon alueella. Talous: Maaseutusihteerin, toimistoagrologin (Miehikkälän TA) ja 50 %:n osuus 8 kk:n työsuhteisen toimistovirkailijan palkasta sekä maaseututoimiston hallintokulut. Miehikkälän TA:ssa on samansuuruinen varaus. Sepra ry:n hankerahoituksen maksuosuus vuodelle 2011 on Pääbudjetti 1400 MAASEUTUTOIMI VI I Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO ,