HOLLOLAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 HOLLOLAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS Salpakankaan koulu 2012 Kunnanhallitus

2 2 Sisällys 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hallinto Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntien talous Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68

3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Taseyksikön ja liikelaitoksen erillistilinpäätökset Liikelaitoksen vaikutus tulokseen ja rahoitukseen Erillistilinpäätöslaskelmat Konserniyhtiöt Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja merkinnät

4 4 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Talous Valtuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion. Päätöksen pohjalta talousarvio muodostui lähtökohdiltaan -2,25 milj. euroa alijäämäiseksi. Veronkorotusesitys hylättiin. Verot pidettiin vuoden 2011 tasolla. Vuoden 2012 taloudellista tilaa leimasi epävarmuus. Vuonna 2008 käynnistyneestä Euroopan laajuisesta finanssikriisin heijastusvaikutukset näkyivät vahvana, talous oli taantumassa; Suomen kokonaistuotanto aleni, vienti supistui, investoinnit vähentyivät, bkt:n aleni ja työttömyys kasvoi. Talouskasvun nopea hidastuminen johtui kotimaisen kysynnän heikkenemisestä, kuluttajien luottamuksen vähäisyydestä. Kuntataloutta rasitti verotulojen heikko kehitys sekä valtionosuusjärjestelmän muutokset ja leikkaukset. Kun lisäksi sosiaali- ja terveystoimen kasvu jatkui kiihtyvänä, vuoden 2012 tilinpäätös vajosi -4,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimintamenot Toimintamenot olivat 173,85 milj. euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 10,6 milj. euroa eli n. 6,5 %. Yli puolet toimintamenojen kasvusta selittyi sosiaali- ja terveystoimen palvelumenojen kasvulla. Perusturvalautakunnan alaiset menot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 5,4 milj. euroa eli 10,4 %. Talousarvioon varattu määräraha ylittyi 1,8 milj. euroa. Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitoksen osalta kasvua oli 3,6 milj. euroa eli 11,6 %. Keskeisimmät kasvua selittävät tekijät olivat vammaispalvelut, lastensuojelun menot sekä palveluasuminen, joiden osuuden nousu selittää 2/3 kasvusta. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat aikaisempia vuosia maltillisemmin, kasvua oli 1,3 milj. euroa eli 6,5 %. Kasvua Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän omaan, alkuperäiseen talousarvioon oli 20,7 milj. euroa. Hollolan osalta psykiatria (nuoriso, poliklinikka) kasvu oli suurinta. Sivistyslautakunnan alaiset varhaiskasvatus, opetus, nuoriso- ja kulttuurimenot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 2,1 milj. euroa eli 4,2 %. Teknisen lautakunnan alaiset maankäytön, kunnallistekniikan ja kiinteistöpalvelujen menot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 1,1 milj. euroa eli 5,4 %. Kunnanhallituksen alaiset demokratia-, avustus-, jäsenmaksu- ja tukipalvelumenot kasvoivat 0,45 milj. euroa eli 9,4 %. Kasvusta pääosa selittyy konsernipalveluihin hallintokunnilta keskitetyistä talous-, asianhallinta ja IT-palveluista. Tulot Vuodelle 2012 ei nostettu kunnallis- tai kiinteistöveroja. Kunnallisveroaste oli 19,75 %. Verotulot olivat 74,2 milj. euroa, missä kasvua edelliseen tilinpäätökseen oli vain 1,25 milj. euroa eli 1,7 %. Keskeisin selittävä tekijä näin heikkoon kasvuun oli yhteisöverotulojen alenema n. -1,4 milj. euroa. Kunnallisverotulojen kasvu vastasi vuoden 2011 kasvua ollen + 2,5 milj. euroa. Kiinteistöverot kasvoivat n. 0,15 milj. euroa. Valtionosuudet olivat 26,31 milj. euroa, missä laskua edelliseen tilinpäätökseen on -0,37 milj. euroa. Laskua selittää kaksi keskeistä tekijää; valtionosuuden järjestelmämuutos (verotulotasauksesta poistettiin kiinteistöverot) sekä valtionosuuksien leikkaus. Keskimääräiseen n. 2,2 milj. euron kasvuun tulojen vähennys oli merkittävä. Toimintatuotot olivat 74,87 milj. euroa, missä kasvua edelliseen tilinpäätökseen on 4,3 milj. euroa. Tulorahoitus (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot) olivat yhteensä 175,37 milj. euroa, missä kasvua edelliseen tilinpäätökseen on 5,18 milj. euroa. Tulorahoitus kattoi alle puolet toimintamenojen kasvusta, mikä selittää talouden vahvan epätasapainon.

5 5 Investoinnit Kiinteistöinvestointeja oli 13,4 milj. euroa, joihin tuloa 5,3 milj. euroa nettomenojen ollessa 8,1 milj.euroa. Merkittävin investointi oli Salpakankaan koulun 2. osan rakentaminen. Investointimenoja 8,4 milj. euroa. Pienemmät erilliskohteet olivat 1,2 milj. euroa. Liikennealueiden investoinnit 1,8 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen investoinnit olivat 1,2 milj.euroa. Kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa 35,11 milj. euroa eli 1591 e/as. Lisäystä vuoden aikana oli 10,7 milj. euroa eli 486 e/as. Toiminta Kunnan väestömäärä kasvoi poikkeuksellisen vähän, vain +45. Työttömyysaste oli keskimäärin 8 % ollen kokonaisuutena alhaisempi kuin vuonna 2011 (8,2%). Lokakuusta lähtien työttömyysaste kääntyi kuitenkin edellisvuotta korkeammaksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus väritti kuntakeskustelua koko vuoden. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne-selvitys valmistui Tähän liittyi myös rakennetyöryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän selvitystä esiteltiin aluekierroksilla. Selvityksestä pyydettiin kuntien lausunnot. Hollolan kunnanvaltuusto hyväksyi lausuntonsa Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistusta vahvojen peruskuntien muodostamiseksi. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit annettiin Annetut kriteerit koskivat palvelu- ja väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä taloutta. Hollolan kunnan osalta kriteerit eivät täyty työpaikkaomavaraisuuden-, työssäkäynnin- ja yhdyskuntarakenteen osalta, mikä marraskuussa annetun lakiesityksen pohjalta edellyttää kuntaliitosselvityksen tekemistä esitetyn mukaisesti koko maakunnan alueella tai vaihtoehtoisesti maakunnan alue ilman Itä-Hämeen aluetta mennessä. Yhteistoiminta-asioiden osalta edettiin. Valtuuston hyväksyi Päijät-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö- ja talouspalvelukeskus Oy:n perustamisen ja kunnan osakkuuden perustettavassa yhtiössä (Calpro Oy), hyväksyi jätelakiin pohjaavan seudullisen jätelautakunnan perustamisen sekä liittymisen uuteen ydinkuntien (Lahti, Hollola, Orimattila, Nastola) ylläpitämään elinkeinoyhtiöön sekä laajempaan maakunnalliseen markkinointiyhtiöön vuoden 2013 alusta. Yhdessä Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien kanssa perustettu Työvoimapalvelu Soiva Oy:n (sosiaalinen yritys) käynnisti toimintansa. Viiden kunnan omistama Kuntatekniikka Oy ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja valtuusto myönsi sille pääomalainaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi myös seudullisen pohjavesien suojelusuunnitelman. Hollolan kunnanvaltuusto irtisanoi läntisen perusturvapiirin yhteistoimintasopimuksen alkaen. Irtisanomisen taustalla oli koko vuoden jatkunut, henkilöstön asemaa ja toimintaa vaikeuttanut Asikkalan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskenut arviointityö, mistä johtuen edellytyksiä yhteistoiminnan jatkamiseen Asikkalan kunnan kanssa pidettiin heikkoina. Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitoksen johtaja Eeva Halme irtisanoutui virastaan vuoden lopussa. Hänen tilalleen palkattiin määräaikaiseen virkaan Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Aino Eerola. Määräaikaiseen virantäyttöön päädyttiin valtakunnallisten sosiaali- ja terveystoimen linjausten ollessa kesken. Kaavoituksen osalta valtuusto hyväksyi merkittävän keskusta-alueen asemakaavamuutoksen, minkä pohjalta uutta rakennusoikeutta keskustan alueelle muodostui k-m2. Uusia asuntoja kaavalla muodostuu n k-m2 liikerakentamisoikeuden lisäyksestä 60 % kohdistuu pienliiketiloille. Panostus keskustan alueeseen on kaavamuutoksen toteutuksen käynnistyttyä milj. euroa ja työpaikkavaikutus n Asemakaavamuutoksesta valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen. Valtuusto hyväksyi myös Perhoslehdon asemakaavan, Tiirismaan asemakaavamuutoksen (Ruokakeskon hakemus, K-kaupan rakentaminen Naisten Pukutehtaan tontille), Nostavan osayleiskaavan muutoksen (laajennusvarauksesta luopuminen) sekä Kukonkoivun teollisuusaluetta koskeneen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen, mikä Ely-keskuksen oikaisuvaatimuksen nojalla sittemmin raukesi. Kiinteistöjen kuntoon ja toimenpiteiden ajoitukseen kiinnitettiin huomiota ja niitä koskevia linjauksia hyväksyttiin kiinteistöpoliittisessa ohjelmassa sekä tilahankkeiden suunnitteluohjeistuksessa.

6 6 Kunnan strategiset hankkeet: tuottavuuden kehittäminen (Latu) ja sairauspoissaolojen vähentäminen (Terttu) etenivät suunnitellun mukaisesti. Tuottavuushankkeen kautta kuntaan on koulutettu 130 sisäistä uudistajaa ja kehittämishankkeita syntyi 128 kpl vuoden aikana. Sairauspoissaolojen määrä aleni koko kunnan tasolla -1,3 %. Ennakointi Vuoden 2012 toimintamenojen kasvu oli yli kaksinkertainen suhteessa verorahoitustulojen ja toimintatulojen kasvuun. On selvää, että kunnan talous oli vuonna 2012 vahvasti epätasapainossa ja talouskehitys kestämätön. Vuoden 2013 talousarvio hyväksyttiin -0,5 milj. euroa alijäämäisenä. Tässä vaiheessa, kun vuoden 2012 tilinpäätöstiedot ovat lopullisia, voidaan pelkästään sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2012 käytön perusteella ja sieltä siirtyvien paineiden osalta päätellä vuoden 2013 talouteen kohdistuvan -3-4 milj. euron alijäämäpaine. Talouden sopeutusohjelman laadinta on käynnistetty; ilman merkittäviä toimenpiteitä Hollolan kunta uhkaa ajautua kriisikunnaksi valtuustokauden aikana. Talouden haasteita lisää investointien merkittävä lisäys. Kevään tietojen pohjalta yläkoulun I-osa joudutaan purkamaan ja oppilaat siirtyvät jo syksystä 2013 väistötiloihin. Akuutit korjaustarpeet kohdistuvat myös paloasemaan ja Kalliolan kouluun. Valtuustokaudella käynnistettävien tai toteutettavien investointien määrä tulee olemaan milj. euroa. Tämä investointikuorma nostaa kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Samaan aikaan kunnan toimintaympäristön muutospaineet ovat historiallisen suuret; kunta- ja palvelurakennelain-, sosiaali- ja terveystoimen järjestämislain-, kuntalain- ja valtionosuuslain laajat uudistukset ovat käynnissä. Kukin valmistelussa oleva laki yksittäin tarkasteluna vaikuttaa merkittävässä määrin kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Yhdessä kaikkien keskeisten lakien muutos samanaikaisesti muuttaa kunnan toimintaympäristön ja mallin kokonaisvaltaisesti. Muutosten monikerroksellisuus ja samanaikaisuus haastaa palvelutuotantojärjestelmän toimivuuden poikkeuksellisella tavalla tulevina vuosina. Hollolassa 20. maaliskuuta 2013 Päivi Rahkonen Kunnanjohtaja

7 Hallinto HOLLOLAN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO

8 8 Valtuuston jäsenet (43), tilanne Aakala Seija Arvila Erkki Eskola Pekka Hottola Arto Jalonen Pasi Kempas Marja-Riitta Kiiski Mia Kilpinen Tuula Kotiaho Pekka Laine Tarja Lampenius Mikael Louekoski-Huttunen Toini Louhelainen Anne II vpj Maattola Helena Mantere Heikki Masih Salamat Mäkelä Tauno Niemi Ilkka Niemi Jarkko Penttilä Veli Pulkkanen Markku Pälsi Pasi Pölönen Kati Pöyry Jorma Rantanen Seppo Rehula Juha Rinne Keijo Ronkainen Jari Salmijärvi Sirkka-Liisa Salminen Jari Salo Tuulia Satovuori Kari Siirola Matti pj. Sipilä Kalle Sulonen Kari Söyrilä Tatu Taarasti Anna-Kaarina Tamminen Kari I vpj. Tiensuu Antti Valonen Tiina Vanhala-Selin Kristiina Vauhkala Vesa Virta Eero SIT SDP KOK KOK KOK KOK KOK SDP KOK KD KESK SDP PS KOK KOK KESK KESK KOK SDP KOK KOK KD KESK KESK VAS KESK KOK PS SDP PS KESK SDP KESK KOK KOK KOK KESK SDP SDP KOK VIHR SDP KOK Valtuuston poliittiset voimasuhteet: KOK 17 KESK 9 SDP 9 PS 3 KD 2 VAS 1 VIHR 1 SIT 1

9 9 Kunnanhallituksen jäsenet (11), tilanne Arvila Erkki Hottola Arto Kilpinen Tuula Lampenius Mikael Louekoski-Huttunen Toini Maattola Helena Rinne Keijo Salo Tuulia Sulonen Kari Taarasti Anna-Kaarina vpj. Virta Eero pj SDP KOK SDP KESK SDP KOK KOK KESK KOK KESK KOK Kunnanhallituksen esittelijä: kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet: KOK 5 SDP 3 KESK Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntien talous Suomen kansantalous on Kuntaliiton mukaan hiipunut ennakoidusta. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta myös Suomen talouteen. Valtion budjettikatsauksen mukaan suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Vaatimaton tuotannon taso ei kuitenkaan riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyykin nousuun v. 2013, jolloin työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Bruttokansantuote väheni 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuoden takaisesta.. Kuva. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

10 10 Vuonna 2012 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon. Kehitykseen vaikutti verokertymän kasvun hidastuminen ja maksettujen tulonsiirtojen kasvu. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 2,1 miljardiin euroon. Vaikka kuntasektorin menot kasvoivat edellisvuotta hitaammin, rahoitusasemaa heikensivät verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen selvästi edellisvuotta pienempi kasvu. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 5,1 miljardin euron ylijäämän. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi maan hallitus joutuu tasapainottamaan julkista taloutta, jotta Suomen valtion ja siten myös kuntatoimijoiden luottoluokitus saataisiin pidettyä parhaalla tasolla. Tämä edellyttää, että valtion velkasuhde käännetään alenevalle uralle ja valtion talouden sekä koko julkisen talouden alijäämä pidetään alhaisena. Tämä kiristää ennestään kuntatalouden näkymiä. Valtionvarainministeriön ennustaa kasvun jäävän myös vuonna 2013 hitaaksi. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa kasvu jää kuluvana vuonna 0,5 prosenttiin ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2013 ansioiden nousu hidastuu 2,4 %:iin ja inflaatio 2,2 %:iin. Arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuonna noin 0,6 prosenttiyksikköä. Lähde: Tilastokeskus, Valtioneuvoston Kanslia: Tulo- ja kustannuskehityksen toimikunta, Kuntaliitto Kuntien talous Kulunut vuosi 2012 on ollut kunnille hyvin haasteellinen käynnissä olevien merkittävien uudistusten ja heikkenevän talouden vuoksi. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden suurempi joukko, peräti 119 kuntaa. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,38. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 5,5 %-yksikön suuruiseksi. Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään muutoinkin hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, työllisyyteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Lähde: Kuntaliitto ja Kuntataloustiedote 4/2012

11 11 Lahden talousalueen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa ja tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Päijät-Hämeen liiton mukaan Lahden seutukunnan alueella näkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat. Eniten uskoa tulevaisuuteen on palvelualoilla. Myös Venäjän-vienti avaa positiivisia odotuksia monille aloille. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnassa yritykset ovat tällä hetkellä investointien ja rekrytointien suhteen edelleen varovaisia. Tämä näkyy etenkin suhdanneherkillä aloilla ja teollisuudessa haluttomuutena palkata työntekijöitä vakituisiin työsuhteisiin. Muutamat Lahden alueella toimivista yrityksistä ovat saaneet viime kuukausina suuria tilauksia ulkomailta, mikä on piristänyt tunnelmaa. Myös Venäjän-vienti ja vuoden 2017 hiihdon MMkisojen saaminen Lahteen luovat positiivisia odotuksia monille aloille. Toisaalta myös ytneuvotteluja käydään samaan aikaan. Vuoden 2012 aikana yt-neuvottelut Lahden alueella koskivat yli henkilöä. Kauppa- ja palveluelinkeinot ovat edelleen avainasemassa Lahden seudun työllisyyskehityksen kanssa. Palvelusektorilla on myös jatkossa investointisuunnitelmia, mm. kylpylähotelli, toriparkki ja Hollolan keskustapalveluiden uudistus. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on (9,2 %) enemmän kuin vuosi sitten. Marraskuusta työttömien määrä kasvoi 10,4 %. Työttömyysaste oli Hämeen ELY-keskuksen alueella marraskuun lopussa 11,9 % ja koko maassa 10,7 %. Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste joulukuussa oli 13,4 %, nousten edellisestä vuodesta 1,3 prosenttiyksikköä. Maakunnan matalin työttömyysaste oli Hämeenkoskella (7,8 %) ja korkein Lahdessa (15,4 %). Hollolan työttömyysaste joulukuun lopussa oli 8,9 %, mikä on 0,9 % -yksikköä edellisvuotta suurempi. Taulukko. Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste) kuukauden lopussa. Työttömyyden ennustetaan lisääntyvän Lahden seutukunnassa seuraavan kuuden kuukauden aikana, mikä johtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä osittain myös yritysten varovaisuudesta. Tärkeä kysymys on nuorisotyöttömyyteen varattujen resurssien riittämättömyys. Lähde: Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö : Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Hämeen ELY-keskus, joulukuun työllisyyskatsaus

12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu romahti vuonna Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vain 885 t euroa (5,0 milj. eur, 5,3 % v. 2011) eli 0,9 %. Tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroa ei korotettu vuodelle Verotulojen kasvun heikentyminen johtui pääosin yhteisöverotuoton romahtamisesta. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien pienentymisenä edelliseen vuoteen nähden. Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen lisälasku Hollolan kunnalle vuodelta 2012 oli 0,74 milj. euroa. Liikelaitoksen tulos saatiin nollaksi laskuttamalla kunnilta tilikauden alijäämä. Myös erikoissairaanhoidon menot ylittyivät talousarvioon nähden. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli hyvin voimakas vuonna 2012, peräti 10,4 %. Tulorahoituksen riittävyys heikkeni selvästi edelliseen vuoteen nähden tulopohjan pienentymisen johdosta. Tämän vuoksi lainamäärä lisääntyi kasvavien investointien myötä. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi lähes 500 eur/asukas. Tunnusluvut TP 2012 TP 2011 muutos Vuosikate/Poistot % 24,6 132,7 108,1 Investointien tulorahoitus % 17,8 49,4 31,5 Lainat euroa/asukas Työttömyys kasvoi vuoden 2011 joulukuun tilanteesta 8 prosentista 8,9 prosenttiin. Väestökasvu jatkui edelleen, mutta varsin hitaana vuonna Vuoden lopussa Hollolassa oli asukasta eli 45 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa oli henkilöä, josta Peruspalvelukeskus Oivaliikelaitoksen osuus 1091 henkilöä. Henkilöstökulut kasvoivat 5,7 % edelliseen vuoteen nähden. Sairauspoissaolojen määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Tarkempia tietoja henkilöstöstä on vuoden 2012 henkilöstökertomuksessa Arvio merkittävimmistä riskeistä Riskikartoitukset on tehty sekä peruskunnassa että Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksessa. Riskikartoitusia ja näiden perusteella laadittavia suunnitelmia päivitetään vuoden 2013 aikana. Konsernipalveluissa toteutettiin vuonna 2012 organisaatiomuutos, jossa keskitettiin mm. hallintopalveluiden ja laskutuspalveluiden toimintaa. Toiminta on ollut muutoksessa koko vuoden 2012 ajan, mutta keskittämisen on voitu tehostaneen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kaikkien toimialojen tehtävien osalta. Kaikkia toimialojen osalta riskit liittyvät mm. tietoturvaan ja tietojärjestelmien toimivuuteen sekä lainsäädännön muutosten tuomiin muutoksiin toiminnassa ja näiden hallinnointiin tietohallinnossa. Tietoturvaohjeistusta on uusittu loppuvuonna ja ohjeistukset tullaan hyväksymään alkuvuonna Sopimusosaaminen ja sopimushallinta on myös todettu kaikkia toimialoja koskettavaksi riskiksi ja sen hallintaan on kiinnitetty huomiota mm. ottamalla käyttöön sähköinen sopimushallintajärjestelmä sekä ilmoittautumalla koekäyttäjäksi Kuntaliiton sopimusprosessimallin kehittämiseen.

13 13 Yleinen taloudellinen epävarmuus ja koko kuntatalouden tilanteen heikentyminen on näkynyt vahvasti vuonna Tämä on näkynyt paitsi maksuvalmiuden heikentymisenä myös lainamäärän voimakkaana kasvuna, mikä lisää myös jatkossa kunnan korkoriskiä. Kunnan lainoista yli 60 % on sidottu kiinteisiin korkoihin, millä on osin korkoriskiä pystytty pienentämään. Vakuutukset on kilpailutettu vuonna Ympäristötekijät Lahden seudun kolmella kunnalla Hollolalla, Lahdella ja Nastolalla on ollut yhteinen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 2006 lähtien. Lahden seudun ympäristöpalvelut (Lsyp) edistää Lahden, Hollolan ja Nastolan alueella luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kestävän kehityksen toteutumista kuntien kaikissa toiminnoissa. Keskeisenä tavoitteena on ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. Toimialaan kuuluu mm. ympäristön suojeluun liittyvät lakisääteiset lupa- ja valvontatehtävät sekä ympäristön tilan seuranta. Kuntien valtuustot hyväksyivät seudun yhteisen uuden ympäristöpolitiikan päättynen valtuustokauden alussa keväällä Ympäristöpolitiikassa otetaan kantaa mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen varautumiseen, pohjavesien suojeluun ja järvien tilaan, asuinympäristöjen ja luonnon suojeluun ja sekä ympäristöinformaation jakamiseen näiden kolmen kunnan alueella. Ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen on seudulle laadittu "Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012", minkä asiakirjan ovat hyväksyneet kuntien hallitukset talvella Sen lisäksi on Lahden seudun ympäristölautakunnassa hyväksytty keväällä 2011 yksityiskohtaisempi toteuttamisohjelma, "Hollola - Lahti - Nastola ympäristöasioiden toimenpideohjelma". Tämän ohjelman toteutumista seurataan jatkuvasti ja lautakunta päättää päivityksistä kahdesti vuodessa. Nämä ympäristöasiakirjat toteuttavat osaltaan myös kuntastrategioiden sisältämiä ympäristöpäämääriä. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta Konsernipalveluiden osalta ei ole havaittu säännösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita sisäisen valvonnan puutteita. Hallintosääntö, muut johtosäännöt ja hankintaohje on päivitetty vastaamaan toiminnassa tapahtuneita muutoksia ja muiden ohjeiden (mm. sisäisen valvonnan ohje ja taloudenhoito-ohje) ja sääntöjen päivittäminen on aloitettu loppuvuonna. Sivistystoimialan toiminta on pitkälti lakisääteistä toimintaa, jota ohjataan valtion ja kunnan omin viranomaismääräyksin ja päätöksin. Sivistystoimen osalta varhaiskasvatuksen päivähoidon laskutuksessa havaittiin puutteita elokuussa Ohjeet ja laskutusprosessikokonaisuudessaan olivat sinänsä kunnossa, mutta ohjeita ei kaikilta osin ollut noudatettu. Puutteita oli asiakkaiden tulotietojen tarkistamisjaksoissa ja epäsäännöllisessä hoidossa olevien lasten läsnäolopäivien merkinnöissä. Laskutus on tarkistettu ja tulotiedot tarkistetaan vastedes siten kuin kuuluu ja prosessia on tarkistettu lasten läsnäolopäivien tarkistuksen osalta siten, että ne tarkistetaan kuukausittain. Teknisen toimialan johtosääntö on päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Tekninen lautakunta on käsitellyt johtosäännön ja valtuusto on sen hyväksynyt Päivitetty johtosääntö astui voimaan

14 14 Kuvaus tavoitteiden toteutumisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydestä ja luotettavuudesta Kuntastrategian 2025 päivityksessä vuosille asetettujen 26 konkreettisen tavoitteen osalta saavutettiin 17, neljän tavoitteen toteutuminen siirtyi vuosille (toimeenpano käynnissä), kolmen tavoitteen toteutuminen on jäänyt osin avoimeksi ja yksi tavoite jäi selkeästi toteutumatta (maanhankinta). Konsernipalvelujen osalta tavoitteiden toteutuminen ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2011 tietoihin nähden organisaatio- ja kustannuspaikkarakenteen muutoksesta johtuen. Konsernipalvelut on olennaisilta osin saavuttanut vuodelle 2012 asetetut tavoitteet. Sivistystoimialalla tavoitteiden ja määrärahojen käytön toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana. Viranhaltijatasolla raportointi tapahtuu kuukausittain ja neljännesvuosittain, jolloin ilmoitetaan merkittävimmät poikkeamat niin tavoitteiden kuin määrärahojenkin käytön toteutumisesta. Koko toimialan osalta määrärahojen toteutumaastetta voidaan pitää hyvänä, mutta lautakunnan vastuualuetasolla tarkasteltuna joitakin huolestuttavia kehityspiirteitä on, joita avataan tarkemmin muun tilinpäätösaineiston käsittelyn yhteydessä. Teknisellä toimialalla tavoitteiden toteutumista seurataan tehtäväalueittain myös erikseen määritellyillä tunnusluvuilla, mittareilla ja asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Tavoitteiden ja talouden toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle kolme kertaa vuodessa. Ennusteraportit toimitetaan vähintään neljännesvuosittain. Sosiaali- ja terveyspalveluiden Tilaajakeskuksen tavoitteet raportoidaan perusturvalautakunnalle kaksi kertaa vuodessa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen tavoitteet ja kuntalaskutuksen toteuma raportoidaan palvelusopimuksen mukaan 3 kuukauden välein. Talousarvion/käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan talousjohtajalle kuukausittain seuraavan kuukauden 25. päivään mennessä. Mahdollisten poikkeamien syyt selvitetään välittömästi ja tarvittavat talousarvion muutosehdotukset esitetään valtuustolle tilikauden aikana. Kuvaus riskienhallinnan järjestämisestä Kunnassa on hyväksytty riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintatyö on vastuutettu ja sitä johtaa riskienhallinnan johtoryhmä. Riskienhallinnan edelleen kehittäminen systemaattiseksi kuntalain vaatimukset täyttäväksi toimintatavaksi on vuoden 2013 tavoitteena. Konsernipalveluiden riskejä on kartoitettu vuonna Riskienhallinnan osalta ei vuonna 2012 olla kartoituksen perusteella edetty systemaattisesti, johtuen pitkälti riskienhallintatyössä tapahtuneista henkilöstömuutoksista johtuen. Konsernipalveluissa on kuitenkin riskienhallinnan kehittämistyö ja sen koordinointi koko kunnan tasolla aloitettu jotta pystytään vastaamaan kuntalain tiukentuneisiin säädöksiin. Riskienhallintatyö on selkeästi vastuutettu ja työ jatkuu aktiivisena vuonna Sivistysjohtaja on nimennyt toimialalleen nelihenkisen riskienhallintatyöryhmän, joka kartoittaa oman toimialansa riskit ja ehkäisee niitä syntymästä sekä raportoi vuosittain riskienhallintatyön tuloksista. Vuonna 2012 sivistystoimialan riskienhallintatyön painopisteinä on ollut seuraavat tekijät: toimintaympäristöjen terveellisyys ja turvallisuus (kiinteistöt), henkilöstö, tietoriskit, päivähoidon palvelutarpeen hallinta, perusopetuksen turvallisuuden takaaminen. Vuoden 2012 aikana ei ole tarkistettu sivistystoimialan riskikartoitusta, mutta toimialojen riskikartoitusten pohjalta tultaneen laatimaan kaikille toimialoille riskienhallintasuunnitelmat vuoden 2013 aikana. Teknisen toimialan riskienhallinnan painopistealueet vuonna 2012 olivat metsien myrskytuhot, sähkönjakeluhäiriöt sekä asiakas- ja työturvallisuus ala-aulassa. Talousmetsille on otettu palo-

15 15, myrsky- ja hyönteisvakuutus. Omaisuusvakuutukset kiinteistöjen, irtaimiston ja metsän osalta siirtyvät Fenniaan, ajoneuvovakuutukset pysyvät Pohjolassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden Tilaajakeskus ei ole erikseen kartoittanut riskejä. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta Omaisuuden osalta ei ole tiedossa sellaista laiminlyöntiä vai virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kunnalle korvausvaateita. Sivistystoimialalla käyttöarvoon kohdistuneita vaikutuksia on tullut esiin kiinteistöjen sisäilmaongelmien ja niiden ratkomiseksi tehtyjen tutkimusten pohjalta. Teknisellä toimialalla pidetään laskentataulukkomuodossa rekisteriä kunnan maaomaisuudesta sekä osto- ja myyntihinnoista. Rakennuskiinteistöt on luetteloitu Haahtela-järjestelmään, josta on saatavissa myös korjaushistoria ja korjausvastuun euroarvo. Haahtela-huoltokirja toimii valvonnan välineenä, johon syötetään esim. vikailmoitukset sekä tehdyt toimenpiteet. Lahti Aqua Oy ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostokarttaa Tekla NIS järjestelmässä. Toimialan kartta- ja mittauspalveluissa jatkuivat suunnittelu- ja paikkatietojärjestelmän (XCity) käyttöönotto, kartta-aineiston ja tietorekisterien ajan tasalle saattaminen ja korjaaminen sekä maaomaisuus-luettelon käyttöönoton valmistelu. Kunnassa on arkistoituna verkostosuunnitelmat (kadut ja vesihuoltoverkostot), mutta varsinaista omaisuusluetteloa ei ole. Sosiaali- ja terveyspalveluiden Tilaajakeskuksella ei ole omaisuutta. Kuvaus sopimustoiminnasta Kunnassa ei ole tullut esille merkittäviä sopimusten noudattamiseen liittyneitä puutteita. Laskutuksen keskittämisellä sen sijaan on todettu olevan sopimusten sisältöön liittyen selkeä vaikutus sisäisten valvonnan tehostumisena. Sopimushallinnan osalta kehittämisen varaa on koko kunnassa ja sopimushallinnan kehittäminen on vuoden 2013 työohjelmassa sisältäen mm. sopimuskoulutuksen sekä Kuntaliiton sopimusprosessimallihankkeeseen osallistumisen. Sivistystoimialan sisällä on kiinnitetty huomiota sopimusten hallintaan. Merkittäviä puutteita tai ongelmia toimialalla ei sopimusten hallinnassa ole havaittu. Teknisellä toimialalla sopimusten osalta haasteena on sopimusten tulkinta, jonka osalta on todettu puutteita. Lakimiehen palveluita kaivataan ajoittain. Sosiaali- ja terveyspalveluiden Tilaajakeskuksen sopimusten tarkka noudattaminen talouden osalta on hyvin vaikeaa, olemassa olevan jatkuvan ylityspaineen vuoksi. Sopimus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen kanssa on sisällöllisesti huomattavasti parempi kuin aiempi sopimus. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hollolan kunnassa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta eikä palvelua ole ostettu myöskään ulkopuolelta.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2011 Milj. Milj. Toimintatuotot 74,87 70,57 Valmistus omaan käyttöön 0,16 0,12 Toimintakulut -173,85-163,27 Toimintakate -98,81-92,58 Verotulot 74,19 72,94 Valtionosuudet 26,31 26,68 Korkotuotot 0,06 0,13 Muut rahoitustuotot 0,28 0,31 Korkokulut -0,47-0,35 Muut rahoituskulut -0,10-0,15 Vuosikate 1,45 6,98 Poistot ja arvonalentumiset -5,91-5,26 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tilikauden tulos -4,45 1,72 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 0,01 0,01 Varausten lisäys (-), vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,45 1,73 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 43,1 43,3 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 24,6 132,7 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas Asukasmäärä Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelman tunnusluvut heikentyivät selvästi edelliseen vuoteen nähden. Toimintatuotot kasvoivat 4,3 milj. euroa (6,1 %) vuodesta 2011 ja olivat 74,87 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat 10,58 milj. euroa (6,5%) ja olivat yhteensä 173,85 milj. euroa. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna 2012 n. -98,81 milj. euroa. Verotus Tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 19,75 % (vuonna ,75 %). Verotuloja kertyi 74,19 milj. euroa, joka on vain 1,25 milj. euroa (1,7 %) edellisvuoden kertymää suurempi. Verotulot jäivät talousarviosta n. 340 t euroa. Verotulojen arvioitua alhaisempi kertymä johtuu yhteisöverotuoton (tot. 69 %) romahduksesta, mikä aiheutui marraskuussa tehdystä aiempiin verovuosiin kohdistuneiden oikaisujen suuresta määrästä. Kiinteistöveroprosentit Vakinaiset asuinrakennukset 0,40 0,40 Muut kiinteistöt ja maapohja 1,00 1,00 Loma-asunnot 0,90 0,90

17 17 Verotulojen erittely TP 2011 TP 2012 Muutos Muutos % Kunnallisvero ,9 % Yhteisövero ,3 % Kiinteistövero ,5 % Yhteensä ,7 % Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 26,3 milj. euroa, toteutuma-asteen ollen 100 %. Valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset näkyvät valtionosuuksien kertymässä, sillä valtionosuuksien määrä pienentyi edellisestä vuodesta 1,4 % eli n. 369 t eur. Vuoden 2012 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) 3,7 %, vuoden 2012 kustannustenjaon tarkistus sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Vuodelle 2012 kohdistettu valtionosuusleikkaus oli yhteensä 631 milj. euroa, mikä tarkoitti peruspalvelujen valtionosuusprosentin putoamista 34,11 prosentista 31,42 prosenttiin. Valtionosuuksien erittely TP 2011 TP 2012 Muutos Muutos % Kunnan ja peruspalv.valt.osuus ,2 % Verotuloihin perust. valtionos.tasaus ,2 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,1 % Opet.-ja kult.toimen muut valt. Os ,9 % Yhteensä ,4 % Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on selvästi heikentynyt edelliseen vuoteen nähden. Vuosikate vuodelta 2012 jäi 1,45 milj. euroon eikä vuosikate näin ollen riitä poistoihin. Vuosikate/poistot tunnusluvun arvo on 24,6 % kun se edellisenä vuonna oli 132,7 prosenttia. Vuosikate heikkeni 5,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Asukasta kohden vuosikate vuonna 2012 on vain 66 euroa. (317 euroa vuonna 2011) Rahoituserät Rahoituskulujen osalta merkittävin erä on lainojen korot 0,47 milj. euroa. Vuonna 2011 korkomenot olivat 0,35 milj. euroa. Korkotaso on ollut varsin alhaalla vuosina 2011 ja 2012 ja taso säilyy alhaisena myös vuonna Korkotuotot 0,06 milj. euroa sisältää antolainojen ja talletusten tuotot. Poistot Poistot olivat vuonna 2012 n. 5,9 milj. euroa. Poistojen määrä kasvoi n. 0,6 milj. euroa valmistuneista investoinneista johtuen. Poistosuunnitelman muutos hyväksyttiin vuonna alkaen noudatettavaksi. Tilikauden alijäämä Tilikauden alijäämä muodostui 4,4 milj. euroksi, mikä on muutettua talousarviota n. 0,9 milj. suurempi.

18 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2011 Milj. Milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 1,45 6,98 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -0,31-0,72 Investointien rahavirta Investointimenot -13,44-16,60 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5,28 2,45 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0,36 0,86 Toiminnan ja investointien rahavirta -6,66-7,03 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,23 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,06 0,02 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14,70 6,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4,01-3,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00-1,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,40 Muut maksuvalmiuden muutokset -1,00 1,66 Rahoituksen rahavirta 9,52 3,30 Rahavarojen muutos 2,87-3,73 Rahavarat ,43 11,57 Rahavarat ,57-15,30 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 17,83 49,37 Pääomamenojen tulorahoitus, % 11,79 38,99 Lainanhoitokate 0,43 1,77 Kassan riittävyys pv 30,81 22,94 Asukasmäärä Kunnan toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla ja siitä laskettavilla tunnusluvuilla. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi myös investoinnit ja rahoitustoiminta. Toiminnan rahoitusta kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi heikentyneet vuoden 2012 aikana. Keskeinen talouden tasapainon mittari on vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli vain 17,8 % (49,4 prosenttia vuonna 2010). Ainoastaan siis 17,8 prosenttia investoinneista pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Suurin osa rahoitustarpeesta jouduttiin kattamaan velanotolla. Investoinnit Investoinnit olivat varsin korkeat, investointien bruttomenot olivat 13,44 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin kirjattiin yli 5 milj. mikä johtui Salpakankaan koulun rakentamiseen saadusta valtionosuudesta, joka on kirjattu vuodelle 2012 rahoituspäätöksen mukaisesti valmistumisvuodelle tuloksi. Antolainat Antolainasaamiset lisääntyivät vuoden 2012 Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:lle annettavan pääomalainan lisäyksen sekä Työvoimapalvelu Soiva Oy:lle annetun pääomalainan johdosta. Lisäykset olivat yhteensä 0,23 milj. euroa.

19 19 Lainat Heikentynyt tulorahoitus tarkoitti sitä, että investointien toteuttamiseksi on tarvittu lainaa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin yhteensä euroa, josta peruskunnalle syksyllä ,85 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 10,7 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin n. 4 milj. euroa. Lainanhoitokate heikkeni selvästi ja tunnusluvun arvo oli vain 0,43 (vuonna ,77). Tämä tarkoittaa, että kunnan lainanhoitokyky on heikko Rahoitusasema ja sen muutokset H OLLOLA N KUN T A VASTAAVAA Milj. Milj. VASTATTAVAA Milj. Milj. A PYSYVÄT VASTAAVAT 114,28 111,91 A OMA PÄÄOMA 78,39 82,84 I Aineettomat hyödykkeet 0,67 0,47 I Peruspääoma 62,09 62,09 Aineettomat oikeudet 0,04 0,08 Muut pitkävaikutteiset menot 0,62 0,39 V Edellisten tilikausien ylijäämä 20,76 19,03 VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,45 1,73 II Aineelliset hyödykkeet 99,76 97,79 Maa- ja vesialueet 19,20 19,21 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset 45,87 42,79 VARAUKSET 0,06 0,06 Kiinteät rakenteet ja laitteet 30,38 30,64 Poistoero 0,06 0,06 Koneet ja kalusto 1,01 1,05 Muut aineelliset hyödykkeet 0,03 0,03 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,10 0,12 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3,28 4,08 Valtion toimeksiannot 0,07 0,09 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,03 0,03 III Sijoitukset 13,85 13,65 Osakkeet ja osuudet 12,30 12,26 E VIERAS PÄÄOMA 64,91 51,99 Muut lainasaamiset 1,55 1,38 I Pitkäaikainen 35,59 25,57 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,07 0,09 Joukkovelkakirjalainat Valtion toimeksiannot 0,05 0,06 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 27,80 18,38 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,03 0,03 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,03 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 7,46 6,95 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 29,10 23,02 Siirtovelat 0,33 0,22 I Vaihto-omaisuus 0,07 0,14 II Lyhytaikainen 29,32 26,41 Valmiit tuotteet 0,07 0,14 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7,29 5,95 II Saamiset 14,60 11,31 Lainat julkisyhteisöiltä 0,02 0,05 Pitkäaikaiset saamiset 3,33 0,15 Saadut ennakot 0,05 0,05 Muut saamiset 3,33 0,15 Ostovelat 7,41 7,41 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1,52 1,87 Lyhytaikaiset saamiset 11,27 11,16 Siirtovelat 13,03 11,07 Myyntisaamiset 7,13 7,35 Muut saamiset 2,38 1,55 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 143,46 135,02 Siirtosaamiset 1,76 2,27 TASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusomaisuusarvopaperit 1,79 1,73 Omavaraisuusaste, % 54,7 61,4 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,32 0,30 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 37,0 30,5 Muut arvopaperit 1,47 1,42 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli/alijäämä, eur/asukas IV Rahat ja pankkisaamiset 12,64 9,84 Lainakanta , /asukas VASTAAVAA YHTEENSÄ 143,46 135,02 Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Myös taseen tunnuslukujen avulla voidaan todeta kunnan taloudellisen tilanteen heikentyminen. Omavaraisuusastetta sekä suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat heikentyneet. Asukaskohtainen lainamäärä on kasvanut euroon/asukas.

20 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulot- ja menot kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. HOLLOLAN KUNTA KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 2012 TULOT Milj. Toiminta Toimintatuotot 74,87 38,2 % Verotulot 74,19 37,9 % Valtionosuudet 26,31 13,4 % Korkotuotot 0,06 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,28 0,1 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd. luovutusvoitot -0,31-0,2 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 5,28 2,7 % Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 0,36 0,2 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0,06 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14,70 7,5 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,0 % Kokonaistulot yhteensä 195,80 100,0 % MENOT Milj. Toiminta Toimintakulut 173,85 90,6 % - Valmistus omaan käyttöön -0,16-0,1 % Korkokulut 0,47 0,2 % Muut rahoituskulut 0,10 0,1 % Satunnaiset kulut 0,00 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) 0,00 0,0 % - Pysyvien vastaavien hyöd. tappiot 0,00 0,0 % Investoinnit Investointimenot 13,44 7,0 % Rahoitustoiminta Antolainauksen lisäykset 0,23 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4,01 2,1 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,0 % Kokonaismenot yhteensä 191,94 100,0 % Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot Kokonaismenot

21 Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Hollolan kunnan konserniyhteisöjä ohjeistetaan konserniohjeilla, talousarviolla sekä johtosäännöillä. Yhtiökokousedustajille ja kuntaa eri yhteisöjen hallituksissa edustaville henkilöille annetaan hallituksessa ohjeistus vuosittain. Kunnan konserniohje on tullut voimaan ja ohjeet tullaan päivittämään vuoden 2013 aikana. Konserniohjeilla varmistetaan Hollolan kunnan hyväksymän omistajapolitiikan ja asetettujen tavoitteiden toteutus sekä yhtenäistetään konsernin toimintakulttuuria ja käytäntöjä. Konserniohjeistus sisältää ohjeet mm. tytäryhteisöjen tiedonantovelvollisuutta koskien. Tytäryhteisöjen tulee konserniohjeiden lisäksi noudattaa myös kunnan hyväksymiä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeita Olennaiset tapahtumat Kunnanvaltuusto on päättänyt lähteä osakkaaksi perustettavaan seudulliseen, sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitävään osakeyhtiöön Työvoimapalvelu Soiva Osakeyhtiöön. Osakeyhtiö on rekisteröity elokuussa Hollolan kunta omistaa yhtiöstä 67,67 % eli yhtiöstä on tullut Hollolan kunnan tytäryhtiö. Kunta on päättänyt lähteä mukaan osakkaaksi myös vuonna 2012 perustettuun Päijät- Hämeen kunnille ja kuntayhtymille henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja tuottavaan osakeyhtiöön (Calpro Oy). Osakkeiden merkinnällä ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernirakenteeseen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöjen toimintaa ohjataan konserniohjeistuksella, joiden mukaan tytäryhtiöiden on raportoitava toiminnastaan ja taloudestaan säännöllisesti kunnanhallitukselle. Kunta asettaa tavoitteita talousarviossaan myös tytäryhteisöille. Tavoitteita on asetettu vuotta 2012 koskien Hollolan Asuntotalot Oy:lle sekä Hollolan Palveluasunnot Oy:lle. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan konserniohjeiden mukaisesti säännöllisesti kunnalle ja näin on toimittu myös vuonna Kunnanjohtaja voi lisäksi pyytää erillisiä selvityksiä yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Konsernivalvonta toimii myös kunnan yhtiöiden toimielimiin nimeämien edustajien avulla. Hollola-konsernin riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa ja kunnanhallituksen mahdollisesti antamia ohjeita. Tarkastuslautakunta arvioi osana arviointityötään myös konserniyhteisöjen toimintaa. Kunnan tilintarkastaja valitaan myös tytäryhteisöjen tilintarkastajaksi, jollei muuta sovita. Näin pyritän varmistamaan tiedonkulku myös tarkastuksen osalta.

22 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HOLLOLAN KUNTA KONSERNITULOSLASKELMA JA TP 2012 TP 2011 SEN TUNNUSLUVUT 1000 eur 1000 eur Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 164 Toimintakulut Osuus osakkusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset -8 0 Satunnaiset erät 0 55 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 0 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) 6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 56,3 57,8 Vuosikate/Poistot, % 54,3 128,8 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

23 23 KONSERNITASE ,95 VASTAAVAA VASTATTAVAA eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkavaikutteiset menot Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUS Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut sijoitukset 2 2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen korollinen Vaihto-omaisuus vieras pääoma Pitkäaikainen koroton Saamiset vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Rahoitusarvopaperit Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 46,9 % 51,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,0 % 34,7 % Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

24 24 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA TP 2012 TP 2011 SEN TUNNUSLUVUT 1000 eur 1000 eur Toiminnan rahavirta 4 261, ,93 Vuosikate 4 475, ,67 Satunnaiset erät 0,00 55,11 Tulorahoituksen korjauserät -213,74-717,85 Investointien rahavirta , ,32 Investointimenot , ,64 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 320, ,53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 545,26 878,78 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,39 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -211,29-30,56 Antolainasaamisten lisäykset -215,93-0,29 Antolainasaamisten vähennykset 4,64-30,27 Lainakannan muutokset 9 352, ,41 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,38 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,99 Lyhytaikaisten lainojen muutos -49, ,98 Oman pääoman muutokset -11,41 408,60 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,52 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -10,31-20,91 Vaihto-omaisuuden muutos 33,26-93,73 Saamisten muutokset , ,84 Korottomien velkojen muutokset 2 830, ,01 Rahoituksen rahavirta 7 166, ,98 Rahavarojen muutos 1 375, ,41 Rahavarat , ,01 Rahavarat , ,42 Rahavarojen muutos 1 375, ,41 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 42,23 55,62 Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,54 43,14 Lainanhoitokate 1,03 1,80 Kassan riittävyys (pv) 27,49 25,66

25 Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulos jakautuu tilinpäätöksessä 2012 seuraavasti: Kunta (peruskunta) tilikauden tulos ,53 eur Vesihuoltolaitos, taseyksikkö, tilikauden tulos ,95 eur Oiva liikelaitos, tilikauden tulos 0 eur Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,58 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: Kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron lisäystä 5 897,59 euroa Hollolan kunnan tilikauden alijäämäksi vuodelta 2012 jää edellä mainitun kirjauksen jälkeen ,99, joka siirretään edellisten tilikausien ylijäämään

26 26 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategian 2025 päivityksessä vuosille asetetun 26 konkreettisen tavoitteen osalta saavutettiin 17, neljän tavoitteen toteutuminen siirtyi vuosille (toteutuminen käynnissä), kolmen tavoitteen toteutuminen on jäänyt osin avoimeksi ja yksi tavoite (maanhankinta) on jäänyt toteutumatta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 talousarvioon sisältyneiden valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteutuminen. Kunnan ja tehtäväalueen aluetta, asemaa, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso ja toteutuma Alueellista kehittämistä koskevat tavoitteet Keskustan liikekorttelin rakentaminen aloitettu Riihimäentien teollisuusalueen kaava valmistuu Riihimäentien yritysalueen pohjoisosan rakentaminen aloitettu Messilän osayleiskaava Pyhäniemen osayleiskaava Strateginen koko kunnan yleiskaava Toteutamme pohjavesialueen vaikutusten arviointia ja pienennetään teollisuuden aiheuttamaa riskiä pohjavesialueella Valtuusto hyväksynyt kaavan Toteutuma: Valtuusto on hyväksynyt kaavan Pohjoisosan kaava valmiina Toteutuma: Ei toteutunut, kaava on vielä luonnosvaiheessa Pohjoisosan kunnallistekniikan rakentaminen aloitettu Toteutuma: Hankkeen aloittamista ei voitu aloittaa v kaavavalituksen vuoksi. Kaavavalitus on hylätty ja kaava on saanut lainvoiman Valtuusto hyväksynyt kaavan Toteutuma: ei toteutunut, kaavaehdotuksen valmisteluvaihe käynnissä, lähetekeskustelu käyty johtoryhmässä Luonnos valmiina. Toteutuma: ei toteutunut, siirtyy vuodelle 2013, lähetekeskustelu käyty johtoryhmässä Salpakankaan hulevesihallinnan yleissuunnitelman mukaisista toimista toteutettu 30 % Toteutuma: toteutunut tavoitetason mukaisesti Kokonaistaloudelliset tavoitteet 1. tulorahoituksen riittävyys 2. vakavaraisuus Tulorahoituksen riittävyys investointeihin (50%) Lainamäärä euroa/asukas Investointien tulorahoitus % 31,4% (TA 2012) Toteuma: investointien tulorahoitusprosentti 17,83 % Ta eur/as Toteutuma: eur/asukas

27 27 Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso ja toteutuma Palvelutoiminnan tavoitteet 1. palvelutoiminnan aikaansaama muutos asiakkaan hyvinvoinnissa Arvioimme lähineuvoston toimintamallin ja teemme sen jatkoa koskevat päätökset Lähineuvoston toimintamalli arvioidaan hyvissä ajoin ennen seuraavan valtuustokauden alkua Toteutuma: Valtuusto päätti kyselyselvityksen perusteella, että lähineuvostojen toiminta päättyy Uusi valtuusto tulee linjaamaan osana valtuustostrategiaa demokratiamallien jatkokehittämistä vuonna palvelun laatu (saatavuus, riittävyys, kohdentuvuus ja asiakastyytyväisyys) Turvaamme perusopetuksen rahoituksen (tuntikehys) Tuntikehystasot Hollolassa: Alakoulut/oppilas 1,50 Toteutuma: 1,52 (ka 2012) Yläkoulu 1,60 Toteutuma: 1,65 (ka 2012) Kankaan erityiskoulu 4,85 Toteutuma: toteutunut 4,75 (ka 2012) Lukio 1,71 Toteutuma: 1,78 (ka 2012) Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso ja toteutuma Tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitävät tai parantavat tavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Tonttireservi kasvatetaan vastaamaan tulevien vuosien tarvetta ja kunnallistekniikan suunnitelmallisen toteuttamisen varmistamiseksi Peruskorjausohjelman laatiminen Rakennusten kunnossapidon pitkäntähtäimensuunnitelman laatiminen 200 kaavoitettua tonttia reservissä Toteutuma: ei toteutunut, 120 kaavoitettua tonttia reservissä Luonnos valmiina Toteutuma: ei toteutunut 30 % PTS:tä valmiina (n. 20 kpl) Toteutuma: toteutunut tavoitetason mukaisesti Hankesuunnittelun ohjeistuksen laatiminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuma: toteutunut, ohjeistus valmis

28 28 Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso ja toteutuma Infran omaisuuden arviointi ja peruskorjausohjelman laatiminen Katujen kuntoselvityksen toteutus 30 %, Toteutuma: Tehty ja tavoite toteutunut tavoitetason mukaisesti Toiminnan uudelleenorganisointia koskevat tavoitteet Tuottavuus II ohjelman eteenpäin vieminen Työhyvinvointiohjelman eteenpäin vieminen Osaamisen ennakoinnin ja ennakoivan henkilöstösuunnittelun toimintamallin kehittäminen osana valtakunnallista Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanketta Vesi- ja viemäriverkon selvityksen toteutus yli 40 vuotta vanhan verkon osalta Toteutuma: selvitys on aloitettu Henkilöstölähtöisen tuottavuuden parantamisen toimintamalli käytössä Toteutuma: Toimintamalli on otettu käyttöön, kehitystyö jatkuu Varhaisen puuttumisen toimintamalli aktiivisessa käytössä Toteutuma: Toimintamalli on käytössä koko organisaatiossa Sairausperusteisten poissaolojen määrä vähenee 10 % vuoden 2011 tasosta Toteutuma: Sairausperusteiset poissaolot vähenivät yhteensä 1,3 % (peruskukunnan osalta nousua 6 % ja peruspalvelukeskuksen osalta vähenemistä 7,5 %) Osaamisen ennakoinnin toimintamallin ensimmäinen vaihe valmis Toteutuma: Toimintamallin ensimmäinen vaihe on valmis Haemme yhteistyömallit henkilöstö- ja taloushallinnon, tietotekniikan ja sosiaali- ja terveystoimen tukipalveluille sekä maaseutuhallinnolle Uudistetut toimintaprosessit kuvattuna Maakunnallisesta henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksesta kunnat tekevät päätökset talven 2012 aikana. Toteutumat: Valtuusto päätti että Hollola liittyy osakkaaksi maakunnalliseen henkilöstö- ja talouspalvelukeskukseen, jonka toiminta on käynnistynyt v Päätös palvelujen ostamisesta yhtiöltä tehdään vuoden 2013 aikana. Valtuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä; Asikkala isäntäkunta. Prosessikuvaukset valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuma: osin toteutunut, pro-

29 29 Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso ja toteutuma sessikuvauksia laaditaan vielä vuoden 2013 aikana Palveluiden palautejärjestelmän käyttöönotto Intra/ekstranetin käyttöönotto luottamushenkilötoiminnassa Laaditaan "Valtuutettujen käsikirja" Määrittelemme viestintäpolitiikan Sisäinen palautejärjestelmä luotu Toteutuma: osin toteutunut, toimialoilla on omia palautejärjestelmiä olemassa Käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuma: Järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuodelle 2013 järjestelmätoimittajasta (Innofactor) johtuvista syistä. Laadittu vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuma: Toteutunut, käsikirja on laadittu ja jaettu uudelle valtuustolle perehdytystilaisuuksissa marraskuussa Määritelty vuoden 2012 loppuun mennessä Toteutuma: Toteutunut, kunnanhallitus hyväksyi viestintäpolitiikan ja valtuusto merkitsi sen tiedoksi

30 Käyttötalousosa Toimielimet Sitovuustaso valtuustoon nähden Vastuuhenkilöt Kunnanhallitus Konsernipalvelut kunnanjohtaja, talousjohtaja Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut sivistysjohtaja Tekninen lautakunta Tekniset palvelut tekninen johtaja Tilivelvollisia ovat johtavien viranhaltijoiden lisäksi kunnan toimielinten jäsenet ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat. Sitovuustaso on kaikilla toimialoilla tulojen ja menojen netto.

31 31 Konsernipalvelut Vastuuhenkilöt: Päivi Rahkonen, Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtajan katsaus vuoteen 2012 Konsernipalvelujen osalta kunnassa tehtiin organisaatiomuutos alkaen, jolloin konsernipalveluista muodostettiin oma toimiala. Toimialaa johtaa talousjohtaja ja se muodostuu neljästä tulosalueesta: hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja tietohallintopalvelut. Organisaatiomuutokseen on keskeisesti liittynyt myös talous- ja hallintopalveluiden uudelleen järjestäminen, sillä vuoden 2012 alussa perustettiin asiakaspalvelu-, asianhallintapalvelu- ja talous- ja laskutustiimit ja talous- ja hallintopalveluihin liittyviä tehtäviä on keskitetty ko. tiimeille muilta toimialoilta. Myös IT-kustannukset keskitettiin tietohallinnon tulosalueelle hoidettavaksi. Tiimien toiminta ja keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden toimintatavat ovat hakeneet muotoaan vielä vuonna 2012 ja hallinnon ja talouden keskittämisselvitystä jatketaan myös vuonna Organisaatiomuutoksen ja tehtävien keskittämisen johdosta konsernipalvelut on laatinut muiden toimialojen kanssa palvelusopimukset, joissa on sovittu konsernipalveluiden tehtävistä ja palveluiden sisäisestä laskutuksesta. Sopimuksia tullaan päivittämään vuoden 2013 aikana. Em. muutokset ovat kasvattaneet konsernipalveluiden menoja ja tuloja, mutta kokonaistalouden kannalta menot ja tulot eivät ole kasvaneet. Vuoden 2012 toimintaan vaikutti konsernipalveluiden osalta myös kuntavaalien järjestäminen ja valtuustokauden vaihtuminen. Lisäksi toiminnassa on keskitetty tavoiteasetannan kehittämiseen, kannustepalkkiojärjestelmän laatimiseen ja taloudenohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyötä jatketaan vuonna Käyttösuunnitelma toteutui hyvin, joskin kesken vuotta tehty organisaatiomuutos on vaikuttanut myös käyttösuunnitelmien sisältöön kesken vuoden eikä muutoksia ole täysin pystytty huomioimaan kustannuspaikkarakenteessa ja talousseurannassa. Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtaja, konsernipalvelujen toimialajohtaja

32 32 Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnanhallituksen alaiseen toimintaan ovat kuuluneet seuraavat konsernihallinnon ja -palveluiden tehtävät: hallintopalvelut, talous- ja kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut sekä maaseutupalvelut ja Eu- hankkeisiin varatut määrärahat. Menoihin sisältyy myös valtuuston, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan alainen toiminta. Konsernipalvelujen osalta kunnassa tehtiin organisaatiomuutos alkaen, jolloin konsernipalveluista muodostettiin oma toimiala. Toimialaa johtaa talousjohtaja ja se muodostuu neljästä tulosalueesta: hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja tietohallintopalvelut. Organisaatiomuutokseen on keskeisesti liittynyt myös talous- ja hallintopalveluiden uudelleen järjestäminen, sillä vuoden 2012 alussa perustettiin asiakaspalvelu-, asianhallintapalvelu- ja talous- ja laskutustiimit ja talous- ja hallintopalveluihin liittyviä tehtäviä on keskitetty ko. tiimeille muilta toimialoilta. Myös IT-kustannukset keskitettiin tietohallinnon tulosalueelle hoidettavaksi. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja tällöin seurata yleistä yhteiskunnallista ja maakunnallista kehitystä kunnan toiminta-ajatuksen toteutumisen ja päämäärien kannalta. Kunnanhallituksen tehtävänä on myös huolehtia kunnan organisaation ja sen eri toimialojen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kunnan taloudellisten, teknisten ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tavoitteet Arviointitapa/mittari Tavoitetaso 2012 Vaikuttavuustavoitteet Vuorovaikutuksen ja viestinnän tehostaminen Sähköisten viestintäjärjestelmien käyttöönotto Lähineuvostojen työskentelyn tehostaminen Luottamushenkilöiden ekstranet (mm. yhteiset työtilat ja tietosisällöt) käytössä Toteutuma: Järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuodelle 2013 järjestelmätoimittajasta (Innofactor) johtuvista syistä. Lähineuvostojen työskentelytavat ja tavoitteet arvioidaan uudelleen kyselyselvityksen perusteella Toteutuma: Valtuusto päätti kyselyselvityksen perusteella, että lähineuvostojen toiminta päättyy Uusi valtuusto tulee linjaamaan osana valtuustostrategiaa demokratiamallien jatkokehittämistä vuonna Tuotantotavoitteet Henkilöstölähtöinen tuottavuuden parantaminen Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstötyö kaikissa työyksiköissä toteuttaa yhteistä henkilöstöohjelmaa (henkilöstöpoliittisia ja Toteutukseen vietyjen kehittämisaihioiden määrä Tuottavuusmittarien käyttöönotto Palvelujen palautejärjestelmän käyttöönotto Työhyvinvointikyselyn keskiarvo kysymysosioittain (asteikko 1-5) ja täysin samaa ja osittain samaa mieltä olevien osuus kysy- Toteutukseen vietyjä kehittämisaihioita vähintään yksi/työyksikkö Toteutuma: 3,2 / työyksikkö (tulosyksikkötaso) Tuottavuusmittarit käytössä Toteutuma: Tuottavuusmittareita on otettu käyttöön osana vuoden 2013 talousarvion laadintaa tavoitteistossa ja kannustepalkkioiden perusteissa Palvelujen palautejärjestelmä käytössä Toteutuma: asiakaspalaute käytössä tietohallinnossa ja Piipahluksessa. Henkilöstöohjelma ja työhyvinvoinnin toimintaohjelma toiminnallistuneet kaikissa työyksiköissä Toteutuma: Työhyvinvointikyselyn osiot: 1. Työ ja työtehtävät

33 33 henkilöstö-työn) linjauksia Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö mysosioittain. Työhyvinvointikysely ja työpaikkakysely Työhyvinvointikysely ka 4,31 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus 88 % 2. Työyhteisön toimivuus ka 4,04 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus78 % 3. Ammatillinen osaaminen ka 4,25 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus 87 % 4. Esimiestoiminta ka 3,85 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus 69 % 5. Työolot ka 3,72 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus 70 % 6. Omat voimavarat ka 4,02 ja täysin ja osittain samaa mieltä olevien osuus 76 % Henkilöstöjohtamisen työvälineet aktiivisessa käytössä (kehityskeskustelut 98 % vakinaisesta henkilöstöstä ja säännöllinen työpalaverikäytäntö 100 % työyksiköistä) Toteutuma:Työhyvinvointikyselyn vastaajista 89 %/kehityskeskusteluja käyty ja 95 %/työpalaverit ovat käytössä Työhyvinvointikyselyn ammattitaitoa ja sitoutumista kuvaavien osioiden keskiarvo 4 (asteikko 1-5) Toteutuma: Ammatillinen osaaminen 4,25. Työ ja tehtävät 4,31. Kuntapalvelut tuotetaan taloudellisesti Koko maan vertailuluku Toimintakate (=nettomenot) euroa/asukas Kuntapalvelut tuotetaan edullisemmin kuin koko maassa Toteutuma: Koko maa TP euroa/asukas Hollola TP euroa/asukas Perustelut Maaseutupalvelut ostetaan v Hämeenkosken, Kärkölän ja Nastolan kunnilta. Tukipalveluja järjestellään uudestaan muodostamalla tiimejä: Vuoden 2012 alussa aloittavat asiakaspalvelu-, asianhallinta- sekä talous- ja laskutustiimit. Määrärahojen käyttö TP TA TA-MUUTOKSET TA KÄYTTÖ Käyttö Yli (+) % Alle (-) TOIMINTATULOT ,1 % TOIMINTAMENOT ,6 % TOIMINTAKATE (NETTO) ,6 % Suunnitelmapoistot MENOT

34 34 Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Koivuniemi Sosiaali- ja terveysjohtajan katsaus vuoteen 2012 Läntinen perusturvapiiri ja yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Vuosi 2012 oli läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunnan kuudes toimintavuosi. Perusturvalautakunnan keskeisimpiä päätöksiä vuoden aikana olivat: - hyväksyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille hyväksyttiin palvelusopimukset vuodelle 2013 Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitoksen ja Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa - tilattiin Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen auditointi Perusturvalautakunnan lisäksi toimivat yksilöasioiden jaosto, vanhus- ja vammaisneuvosto sekä yhteinen sotiemme veteraanien neuvottelukunta. Perusturvalautakunta ja tilaajakeskus Tilaajaorganisaation bruttotoimintamenot olivat vuonna 2012 yhteensä euroa.. Näihin menoihin sisältyivät myös sosiaaliasiamiestoiminnasta sekä ehkäisevän työn seutukoordinaattorin palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, liikelaitoksen audintoinnin kustannukset. Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon osalta palvelusopimukset eivät toteutuneet euromääräisesti suunnitelman mukaisesti hyvin. Raameja tarkistettiin liikelaitoksen esityksestä. TP 2011 Kuntien maksuosuuksiin sisältyy yhteensä euroa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen alijäämän kattamiseksi. Akuutti24 yhteispäivystys Palvelusopimus 2012 Tarkistettu sopimus 2012 TP 2012 ( ) Yhteispäivystyskeskus Akuutti 24:n kuntakohtaiset maksuosuudet olivat TPE 2012 Alijäämän kattaminen Maksuosuus Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki kasvu % Erotus euroa sopimus - TP Asikkala , Hollola , Hämeenkoski , Kärkölä , Padasjoki ,

35 35 Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon osalta palvelusopimukset eivät toteutuneet euromääräisesti suunnitelman mukaisesti hyvin. Raameja tarkistettiin liikelaitoksen esityksestä Asikkalan, Hämeenkosken ja Kärkölän osalta. TP 2011 Palvelusopimus 2012 TP 2012 Muutos% Asikkala ,6 Hollola ,5 Hämeenkoski ,1 Kärkölä ,5 Padasjoki ,1 Hollolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Perusterveydenhuollon palveluiden osalta toteutui hoitotakuu. Lastensuojelunlain mukaisten määräaikojen toteutumisessa oli puutteita ja kaikilta osin toimeentulotukipäätöksiä ei voitu peruspalvelukeskuksessa tehdä vaadittavassa määräajassa, joskin tilanne parani loppuvuodesta huomattavasti. Erikoissairaanhoidon osalta hoitotakuu on toteutunut. Käyttötalous Hollolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtäväalueen nettomenot pitävät sisällään tilaajatoiminnan menot, maksuosuudet palvelujen tuottajille sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon kohdistetut eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemaksut Kevalle. Nettomenojen muutos koko sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta oli 10,4 % vuodesta 2011 vuoteen Perusturvalautakunnan nettototeuma 2012 kustannuspaikoittain Kustannuspaikka TP 2011 TA2012 (sis.lisätalousarv). TP 2012 Muutos% (ed vuosi) Erotus Toteuma% Hallinto , ,8 Sosiaalipalvelut , ,5 Perusterveydenhuolto , ,6 Erikoissairaanhoito , ,3 Ympäristöterv.huolto , ,1 Yhteensä , ,2 Palveluntuottajille maksetut lopulliset nettomaksuosuudet vuodelta 2012 suhteessa määrärahavarauksiin olivat Hollolan kunnan osalta seuraavat: TP 2011 TA 2012 TP 2012 Muutos % Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä , ,4 Riskienhallinta Perusturvatoimialan riskien hallintaan liittyviä asioita on kuvattu yksityiskohtaisemmin selonteossa kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja aikanaan tehdyissä riskianalyyseissä. Yleisellä tasolla erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat riskit ovat toiminnan organisoimisen luonteesta johtuen sopimusriskejä. Operatiivisen toiminnan riskit ovat palveluiden kumppanuustuottajilla. Eija Koivuniemi sosiaali- ja terveysjohtaja

36 36 Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäväalue muodostuu Läntisen perusturvapiriin tilaajatoiminnasta ja Hollolan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Hollolan kunnan organisaatiossa olevan Läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunta vastaa kuntien vastuulle säädettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien asukkaille. Lautakunta ei toimi tuottajana, vaan se tilaa em. palvelut sopimustuottajilta. Perusturvalautakunta hyväksyy toimintakaudekseen Läntiselle perusturvapiirille sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelman, jossa on määritelty toiminnan keskeiset tavoitteet ja toimenpideohjelma. Järjestämissuunnitelmaan perustuen sopimustuottajien, Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitoksen ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa tehdään vuosittain yhteistoiminta-alueen kuntien palvelutarvearviointiin perustuvat palvelusopimukset, joissa määritellään kuntakohtaiset euromääräiset palvelu- ja tuotantotilaukset sekä sopimusvuoden muutosblokit ja keskeiset tavoitteet. Tilaajatoiminta Tilaajaorganisaatio muodostuu perusturvalautakunnasta ja Läntisen perusturvapiirin tilaajakeskuksesta, sosiaaliasiamiestoiminnasta, jonka palvelun tuottaa Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä ehkäisevän seutukoordinaation kustannukset vuodelle Tilaajatoiminnan kokonaismenot ovat euroa, joka jakaantuu kunnittain seuraavasti: - Asikkala Hollola euroa - Hämeenkoski euroa - Kärkölä euroa - Padasjoki euroa. Hollolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Hollolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut koostuu sosiaalipalveluiden, perus-terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoista palvelu- ja tuotantosopimusten mukaisesti sekä aikaisempina vuosina syntyneistä eläkevastusta ja kunnan maksuosuudesta tilaajatoiminnan kustannuksiin. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tavoitteet Arviointitapa/mittari Tavoitetaso 2012 Vaikuttavuustavoitteet Laadukkaat ja toimivat peruspalvelut Tuotantotavoitteet Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö Subjektiivisten oikeuksien toteutuminen/ 1. Hoitotakuun toteutuminen 2.Sosiaalipalveluiden määräaikojen toteutuminen Työhyvinvointikysely Hoitoon pääsy toteutuu terveyspalveluissa lainsäädännön mukaisesti. Lastensuojelun, toimeentulotuen, vammaispalvelun ja kotihoidon määräajat palveluiden arvioinnista ja järjestämisestä toteutuvat lainsäädännön mukaisesti Terveydenhuollossa hoitotakuu on toetunut, samoin toimeentulotuessa. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet 95 %:ssa. Koti- ja asimispalveluissa jatkopaikka ei täysin toteudu 1 kk:ssa. Hyvä 4 (asteikko 1-5) H4 Palvelusopimuksen talousraamin toteutuminen Toteumaseurannat kuukausittain sekä tilinpäätös 2012 Taloudellisten raamien osalta palvelusopimus toteutuu +/- 2 %

37 37 Asiakastyytyväisyys Kuntalaiskysely sosiaali- ja terveyspalveluista Asikkala +2 % Hollola +2,5 % Hämeenkoski +2,5 % Kärkölä +7,3 % Padasjoki +3,4 % Hyvä 3,5 (asteikko 1-5) Ei ole tehty Perustelut Väestön ikääntymisen lasketaan lisäävän palvelutarvetta peruspalveluiden osalta erityisesti kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Erikoissairaanhoidossa erityisesti keinonivel- ja kaihileikkausten tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Näiden palvelujen kysynnän lisäyksen arvioidaan kasvattavan kustannuksia sosiaalipalveluiden osalta yli 3 %/v ja terveyspalveluissa 1,4 %/v. Lasten ja nuorten kohdalla on nähtävissä yhä edelleen kasvava tarve lastensuojeluun ja vaarana on että palvelutuotannon resurssit joudutaan kohdennetaan korjaavaan työhön, jolloin ennalta ehkäisevään työhön ei riitä tarvittavia resursseja. Laadukkaiden peruspalveluiden tavoitteet subjektiivisten oikeuksien toteutumisen osalta annetaan lainsäädännössä ja niiden saavuttamiseen vaikuttaa hyvin paljon sopimustuottajien kyky tuottaa palvelut lainsäädännössä annettujen määräaikojen puitteissa. Tilaajakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kolme työntekijää, kuntien välissä neuvotteluissa on ollut yhteistä näkemystä siitä, että tilaajakeskusta tulisi vahvistaa yhdellä työntekijällä. Talousarvioesitys pitääkin sisällään hyvinvointisuunnittelijan työsuhteen. Määrärahojen käyttö TP TA TA-MUUTOKSET TA KÄYTTÖ Käyttö Yli (+) % Alle (-) TOIMINTATULOT ,6 % TOIMINTAMENOT ,8 % TOIMINTAKATE (NETTO) ,6 % Suunnitelmapoistot MENOT ,0 % -20 PERUSTURVALAUTAKUNTA/Tunnuslukuja Sosiaali- ja terveysmenot (netto) /asukas Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto /asukas Erikoissairaanhoito /asukas Lastensuojelu /asukas Vanhusten laitoshoito /asukas Kotihoito /asukas Toimeentulotuki /asukas Vammaisetuudet /asukas

38 Sivistyspalvelut 38 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Matti Ruotsalainen Sivistysjohtajan katsaus 2012 ESIOPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Päivähoidon kysyntä kasvoi alkuvuoden aikana. Hollolan kunnan päivähoidossa lapsimäärä kasvoi alkuvuonna 43 lapsella ollen toukokuussa Valtaosa uusista lapsista oli alle 3-vuotiaita. Vuorohoidon tarve on hieman vähentynyt. Vuoden lopussa lapsimäärä oli kaikkiaan Yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä pysyi jokseenkin samana, ollen vuoden lopussa 106 lasta. Elokuussa aloitti toimintansa uusi Satulinnan päiväkoti Kuntakeskuksessa. Tilapäiset päiväkotiryhmät Piiparin ja Viirikukon päiväkotien saleissa siirtyivät Satulinnan tiloihin Hiekkalinnan yhteyteen. Vesikansassa, Kalliolan päiväkodilla, oli kaksi ryhmää suljettuina, tarpeen ollessa arvioitua pienempi. Eteläisellä alueella on tehty yhteistyötä tilojen käytössä seurakunnan kanssa. Sisäilmaongelmien takia on sijaisia jouduttu palkkaamaan aiempaa enemmän. Soramäen päiväkodin ollessa korjauksen alla, on yksi ryhmä toiminut noin kaksi kuukautta evakossa Satulinnassa. Kalliolan päiväkodin kunto kartoitettiin vuoden 2012 aikana. Peruskorjauksen tarve on kiireellinen. Kärkölän lähipalvelualueella päivähoidossa olevien lasten määrä pysyi jokseenkin samana ja oli vuoden lopussa 190 lasta. Kärkölän lähipalvelualueella yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä oli 6 lasta. Leikkitoiminnan piirissä Hollolassa oli lähes 50 lasta, Pyhäniemen päiväkotiin palkattiin työntekijä leikkitoimintaan syksyllä. Kärkölässä ei ollut leikkitoimintaa. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt 6 hoitajalla. Varhaiskasvatuksen varahenkilöiden ja varhaiserityiskasvatuksen lisäresurssin määrää alueilla lisättiin syksyllä. Perhepäivähoidon varahoidon ryhmä purettiin Soramäen päiväkodista alkuvuodesta ja vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin pieniä lapsia päivähoitojonosta. Perhepäivähoidon varahoitoryhmää Salpakankaalla tiivistettiin vähentyneen tarpeen vuoksi. Vesikansassa palkattiin yksi lastenhoitaja Kukkilan päiväkotiin perhepäivähoidon varahoitotarpeisiin. Esiopetus järjestetään koulujen yhteydessä myös esioppilaiden päivähoidon osalta, lukuun ottamatta vuorohoidon lapsia, joiden esiopetus on järjestetty Hiekkalinnassa. Hiekkalinnan vuoropäiväkodin esiopetus tekee tiivistä yhteistyötä Salpakankaan esiopetuksen kanssa. Kasvatuksellista ja opetuksellista yhteistyötä toteutettiin eri yksiköissä paikallisten olosuhteiden asettamissa puitteissa. Kärkölässä aloitettiin syksyllä alkuluokkatoiminta ja OVTES:n lastentarhanopettajien työaikavajeen takia Kärkölään jouduttiin palkkaamaan lastenhoitaja ja kahden koulunkäyntiavustajan tunnit nostettiin 100 %:iin. Varhaiskasvatuksen esimiehille järjestettiin Pedagogisen johtamisen prosessikoulutus (3 päivää) ja Hyvät käytänteet koulutusta (hykä). Henkilöstölle järjestettiin sisäisenä koulutuksena huoli puheeksi koulutusta (hupu) sekä kasvatuskumppanuuskoulutusta (peruskurssit keväällä ja syksyllä sekä työyhteisökoulutuksia). Lisäksi järjestettiin Laatu-koulutusta sekä henkilöstölle, että esimiehille. Kunnan Latu-hankkeeseen osallistuttiin aktiivisesti. Kysely vanhemmille Hyvän hoidon aloituksesta otettiin käyttöön asteittain päivähoidossa. Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota vaihtamalla vähitellen yksiköihin ergonomisia lasten kalusteita, sekä kiinnittämällä huomiota esimiestyöhön. Henkilöstön lomia on keskitetty koulujen loma-aikoihin, jolloin lapsia on vähemmän hoidossa ja tällöin on myös valtaosa yksiköistä ollut suljettuina ja päivähoito on järjestetty päivystävissä yksiköissä. Loma-aikoina pidennetyn päivähoidon tarvitsijat on ohjattu Vesikansasta Hiekkalinnaan. Kuntarekry ja sijaisrekry otettiin käyttöön. Varhaiskasvatuspäällikön siirryttyä eläkkeelle tehtävät jaettiin palvelupäälliköille ja sivistysjohtajalle. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys aloitettiin syksyllä (valmis 2013). Vesikansan (pilotti) ruoka- ja siivouspalvelu sekä kiinteistönhuolto siirtyivät yksityisten palvelutuottajien toiminnaksi kesäkuun 2011 alussa ja toiminta on vakiintumassa. YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Perusopetus Vuoden 2012 toimintaa on leimannut valtuuston hyväksymiin sivistystoimialan linjauksiin sisältyvien perusopetuksen toiminnalliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden vakiinnuttaminen osaksi käytäntöä. Oppimisen tuen prosessia on viety käytäntöön aiemman prosessin jatkona. Perusopetuslain oppimisen tukea koskevat muutokset hyväksyttiin kesällä 2010 ja ne astuivat voimaan Esi- ja perusopetuksen

39 39 opetussuunnitelmien perusteiden muutokset ja täydennykset valmistuivat loppuvuodesta Niiden perusteella päivitetty kuntakohtainen opetussuunnitelma otettiin käyttöön alkaen. Merkittävimmät uudistukset koskevat oppilaille annettavan kolmiportaisen tuen mallia. Mallin jalkauttamista on tehty erityisesti opetusministeriön rahoittaman Kelpo-hankkeen kautta, joka on jatkunut vuoden 2012 aikana. Oppimisen tuen järjestelyjen tehostamiseksi on kokonaisvastuu tukijärjestelyjen rakenteesta ja toimivuudesta annettu perusopetuksen lähipalvelumallissa erityisopetuksen rehtorin vastuulle. Vuoden aikana on pystytty turvaamaan opetukselle riittävät resurssit. Opetusministeriöltä saadun lisärahoituksen turvin toteutettiin edelleen opetusryhmäkokojen pienentämiseen kohdistuvia toimia, mm. palkkaamalla samanaikaisopettaja ja lisäämällä jakotunteja siten, että ne koskettavat nyt kaikkia toimintayksikköjä. Palvelutarpeen osalta merkittävin paine kohdistuu juuri kolmiportaisen tuen toteuttamiseen käytännössä, joka edellyttää jatkuvaa kriittistä resurssoinnin tarpeen arviointia, joka on haasteellista toteuttaa nykyisessä palveluverkkorakenteessa. Tosiasiassa seinät ohjaavat sisällön tuottamista, vaikka tilanne pitäisi olla päinvastainen. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi on oltu aktiivisesti mukana myös seudullisesti useissa valtionavustuksella kokonaan tai osittain toteutetuissa hankkeissa. TVT-opetussuunnitelmaa on toteutettu ja Hollola on sen osalta hyvässä vaiheessa. Alustavat tulokset oppimisen prosessin monipuolistamisesta ovat olleet hyvin lupaavia. Kärkölän osalta valmistelu on myös käynnistynyt, mutta edellyttää valtuuston päätöstä asiasta. Sisäilmaongelmista ja muista peruskorjaustarpeista sekä osittain oppilasmäärien kasvusta, erityisesti Vesikansan alueella, on seurannut merkittävä investointitarpeiden kasvu sivistystoimen kokonaisuudessa. Vuoden aikana on otettu käyttöön myös runsaasti tilapäisiä lisä- ja väistötiloja. Salpakankaan osalta tilanne on helpottunut kun rakennushankkeen II-vaihe on otettu käyttöön. Kokonaisoppilasmäärässä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Lukio Joululoman jälkeen pidettiin opinto-ohjauksen infopäivä, johon oli kutsuttu lukion entisiä opiskelijoita kertomaan nykyisistä jatko-opintopaikoistaan. Jokavuotinen tapahtuma tuo tiedon lisäksi yhteen myös opiskelijoita, jotka ovat hajaantuneet eri puolille maata. Tammikuussa pidettiin myös varjovaalit, joissa presidentin valintaa harjoittelivat alle äänestysikäiset opiskelijat. Toiselle kierrokselle olisivat selvinneet samat ehdokkaat kuin presidentin vaaleissa ja myös toisen kierroksen tulos noudatti valtakunnallista vaalitulosta. Kolmannen jakson koeviikon päätteeksi koko koulu katseli vanhoja abivideoita. Abien koeviikko jatkui hieman pidempään ja päättyi kielten kuuntelukokeisiin. Kakkosten järjestämässä ruusukonvassa hyvästeltiin seuraavana päivänä penkkareissa koulun jättävät abit. Mukavat penkkarit vietettiin elokuvateemalla ja toteutettiin tyylikkäästi. Illan vanhojen tanssijuhlat jatkuivat seuraavana päivänä tansseilla yseille, kunnanjohtajan vastaanotolla, juhlalounaalla ja Lahden suurhallin esiintymisellä. Hollolalaisnuoret tanssivat taidokkaasti ja ottivat yleisönsä jokaisessa esiintymisessä. Yhteistyössä Hollolan kirjaston kanssa saimme jälleen kirjailijavieraan koulullemme. Tällä kertaa vieraaksi saatiin Salla Simukka, joka kertoi monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan ja kirjailijan ammatista. Maaliskuun ylioppilaskirjoitukset vietiin läpi onnistuneesti. Opiskelijat pystyivät hyviin suorituksiin ja tulokset olivat kokonaisuudessaan erinomaisia. Yhtäaikaisesti kirjoitusten kanssa sattunut piispantarkastuksen koululaistapaaminen toteutettiin Sovituksen kirkossa. Piispa Matti Repo kertoi piispan virasta ja vastaili opiskelijoiden tekemiin hyviin kysymyksiin. Huhtikuussa järjestettiin opiskelijoille Tietotori-tapahtuma, jossa eri ammattien edustajat kävivät kertomassa työstään. Opiskelijat kiersivät tietoiskusta toiseen ja saivat täsmätietoa ammatinvalintaansa varten. Viidennen jakson alusta langaton verkko avattiin oppitunneille. Opiskelijat saavat käyttää nettiä oppitunneilla tiedon hakuun käsiteltävästä aiheesta ja muistiinpanojen tekemiseen ja jakamiseen. Tarkoituksena on totuttaa opiskelijat jatko-opinnoissa tarvittaviin tiedonhakutaitoihin. Koululla vieraili ryhmä opetusalan ihmisiä Lahden ystävyyskaupungista Kalugasta Venäjältä. Ryhmälle esiteltiin lukio-opetuksen lisäksi esi- ja alkuopetusta sekä päivähoidon järjestelyjä maassamme. Saksan opiskelijoiden ryhmä vieraili yhdessä Salpauksen lukion opiskelijoiden kanssa Berliinissä vapun alla. Matka onnistui hyvin, vaikka kaikki eivät paluumatkalla mahtuneetkaan samaan lentokoneeseen. Pietarista vieraili joukko opiskelijoita yhteisen vesistöprojektin tiimoilta. Kansainvälisen kurssin opetuskielenä käytettiin englantia ja nuoret tutkivat Vesijärven tilaa kenttälaboroinneissa. Sää suosi ja vastavierailu Pietariin toteutui marraskuussa. Teollistumisen historian ja koneiden fysiikkaa tutkiva opiskelijaryhmä kävi opintomatkalla Manchesterissä lokakuun alussa.

40 40 Toukokuun puolivälissä poliittiset nuorisojärjestöt kävivät esittäytymässä lukiolaisille. Tilaisuuden tarkoituksena oli innostaa osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja saada nuoria ehdokkaita syksyn kunnallisvaaleihin. Syksyllä opiskelemaan valittiin 58 opiskelijaa, joista opiskelupaikan otti vastaan 55 opiskelijaa. Alin keskiarvo oli 7.0. Lukuvuoden alussa panostettiin uusien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen kahdessa eri tilaisuudessa. Verkko-opetuksessa siirryttiin ISOverstaan palvelutarjontaan. Verkkoympäristön lisäksi käytettäväksi tulivat myös virtuaaliluokkatilojen kautta oppituntien etäseuraaminen ja tallentaminen. Koulun kotisivut uusittiin ja ne yhdistettiin koulun facebook-sivuihin. Kunnallisvaaleihin liittyen lukiolla järjestettiin vaalipaneeli ja varjovaalit lokakuussa. Tulokset uutisoitiin alueellisessa mediassa näkyvästi. Marraskuussa lukiolaiset järjestivät Johan Tumppas - sisäfutisturnauksen ja iltapäivätilaisuuden lukiokoulutuksesta kiinnostuneille yseille. Lisäksi maanpuolustuskoulutus organisoi lukiolaisille suunnatun turvakurssin, jolle osallistui kolmisenkymmentä lukiolaista. Lukion perinteinen koko perheen puurojuhla keräsi jälleen suuren osallistujajoukon viimeisellä kouluviikolla. Lukio päätti lukukauden Sovituksen kirkossa pidettyyn laulutilaisuuteen. VAPAA-AIKAPALVELUT Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden toimintaa leimasi vuonna 2012 kehittäminen ja kehittämissuunnitelman sisäänajo. Sekä palvelun sisältöä että toimintajärjestelmiä kehitettiin vuoden aikana aktiivisesti. Kehittämistyön moottoreina toimivat Latu-hanke sekä nuorisotyön kehittämissuunnitelma. Kehittämistyön kohteina olivat palautteenantojärjestelmän luominen, perehdytyskäytänteiden kirjaaminen, suunnitelmallisuuden kehittäminen sekä nuorisotyön kehittämissuunnitelmaan kirjattujen työmuotojen konkretisoituminen. Nuorille järjestettiin, niukoista henkilöstöresursseista huolimatta, toimintaa entistä enemmän. Hollolassa siirrettiin lasten kesäloman päiväleiritoiminnan järjestämisvastuu nuorisopalveluille. Näin ollen nuorisopalveluiden toiminta ja palvelut kohdistuivat 7-vuotiaista 29-vuotiaisiin. Työmuotoja olivat loma-aikojen toiminnat, avoin nuorisotalotoiminta, harrastuskerhotoiminta, tapahtumat, koulunuorisotyön muodot, päihdekasvatustapahtumat, sekä etsivä nuorisotyö. Lasten harrastustoimintaa ja etsivää nuorisotyötä kehitettiin hankerahoituksen turvin. Nuorisotaloilla Hollolassa kirjattiin vuoden aikana 8504 käyntiä (vuonna ). Nuokkukortin hankki vuotiasta lasta (vuonna 2011, vuotiasta). Järvelässä nuokulla kirjattiin vuoden aikana 4616 käyntiä (vuonna ). Nuokkukortin hankki vuotiasta lasta ja nuorta. Kaiken kaikkiaan nuorisopalveluiden järjestämissä tapahtumissa, kouluyhteistyön toimintamuodoissa, loma-aikojen toiminnoissa, infotilaisuuksissa ja etsivän työn tukimuodoissa kirjattiin Hollolassa vuoden aikana 7144 käyntiä (vuonna ). Kärkölässä vastaava luku oli Nuorisovaltuusto vakinaistettiin osaksi lasten- ja nuorten kuulemisjärjestelmää Hollolassa ja toiminnalle määriteltiin uudet suuntaviivat. Nuorisovaltuuston ja lautakuntien välille luotiin toimintaedellytykset kun kummiedustajakäytäntö ja nuorisovaltuuston edustus lautakunnissa saatiin päätettyä. Uusi 16 henkinen nuorisovaltuusto saatiin kasaan. Kärkölän nuorisovaltuustossa aloitti viisi uutta jäsentä. Talousarvioon lisäyksiä toivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä ELY -keskukselta saadut hankeavustukset. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjaston kävijämäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta. Pääkirjaston kävijämäärät kasvoivat selkeästi huolimatta siitä, että lainausten määrä laski. Kirjastoauton kohonneet lainausmäärät pitivät kuitenkin kokonaislaskun vähäisenä. Hollolan ja Kärkölän kirjastoista lainattiin vuoden aikana kirjaa ja kävijöitä oli Kirjastonkäytön opetukseen, satutunneille sekä esikoululaiskäynneille osallistui yhteensä lasta ja nuorta. Lukupiireihin osallistui 484 henkeä. Yleisötilaisuuksia, joista osa järjestettiin yhdessä kulttuurivastaavan kanssa, järjestettiin 48 kappaletta. Tilaisuudet keräsivät kävijää. Näihin lukuihin sisältyvät 7 pääkirjastolla järjestettyä Kesäillan pihasoittoa, joihin osallistui kävijää ja hankkeena toteutettu seniorisenssit 993 kävijällä.

41 41 Maakunnallisessa kirjastoyhteistyössä keskityttiin yhteisen verkkokirjaston sisällöntuotantoon. Verkkokirjaston asiakasliittymän toteuttaminen edellyttää luettelotietokantojen lukemista ja Päijät-Hämeen kirjastojen osalta palvelinpalvelujen keskittämistä Lahteen. Siirrot pyritään tekemään vuoden 2013 aikana aloittaen Hollolasta. TALOUSKATSAUS TP 2012 Koko sivistystoimialan osalta vuoden 2012 määrärahojen käytön ja tulokertymien toteutuma-asteita voidaan pitää asetettujen tavoitteiden mukaisina: tulokertymä noin euroa yli talousarvion (103,16 %), menot ylittivät talousarvion noin euroa (100,15 %) ja nettositovuustasolla jäätiin alle talousarvion noin euroa (99,25 %). Lautakunnan joillakin vastuualuetasoilla eikä kokonaisuuttakaan Kärkölän kunnan kannalta tarkasteltuna voida pitää kuitenkaan hyvänä siltä osin, että määrärahakäytön toteutumissa on joiltakin osin liian isoja vaihteluvälejä ja toisaalta myös Kärkölän sivistyspalveluiden nettomäärärahat ylittyivät noin euroa (1,34 %). Irtaimen määrärahojen käytön toteutuma-aste oli 63,6 %, koska kirjauskäytänteistä johtuen noin yli euroa kohdennettiin käyttötalouspuolen kuluihin. Lautakunnan vastuualuetasoilla Hollolan ja Kärkölän sivistystoimen hallinnon ja vapaa-aikatoimen toteutumia voidaan pitää hyvinä eikä ylityksiä kertynyt. Hollolan varhaiskasvatuksen nettototeutuma-aste jäi selvästi alle arvion ( euroa, noin 95 %). Alitus johtui pääosin palvelutarpeen oletettua vähäisemmästä kysynnästä, joka vaikuttaa korreloivan suoraan yleisen taloustilanteen kanssa. Päiväkotihoidon toteutuma-aste oli kuitenkin nettona n. 99,8 %. Kärkölän vastaavat menot ylittivät talousarvion noin euroa ja nettoylitys oli noin euroa. Yleissivistävän koulutuksen määrärahat ylittyivät lähes kautta linjan lukiokoulutusta lukuun ottamatta niin Hollolassa kuin Kärkölässäkin. Hollolassa nettoylitys oli noin euroa (101,45 %) ja Kärkölän kannalta asiaa tarkasteltuna noin euroa (100,97 %). Ylitykset perustuvat pääsääntöisesti erityisen tuen tarpeen noususta johtuvista henkilöstömenoista, koska rakenne ei mahdollista palvelutarpeen kannalta järkevintä toimintamallia. Muut kasvatus- ja opetuspalvelut ylittyivät Hollolassa nettomenoiltaan noin euroa (127,94 %) johtuen pääosin erityiskoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laskutuksen vähenemisestä, mikä pienensi tulokertymää merkittävästi. Kärkölässä vastaava vastuualue kesti toteutumiltaan määrärahojen puitteissa. Sivistystoimi käyttää kunnan kiinteistömassasta yli 70 % omassa palvelutuotannossaan. Tämä luo jatkossa merkittävän ja jatkuvan ei-toiminnallisen kustannuspaineen ja haasteen toimialan käyttötalouteen ja sen hallittavuuteen. Käyttötalouteen kohdistuviin paineisiin ei pystytä puuttumaan, mikäli palvelurakennetta ei arvioida kokonaisuutena ja priorisointeja palvelutuotannon suhteen ei toteuteta. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ RISKIEN HALLINTA Sivistystoimialan riskien hallintaan liittyviä asioita on kuvattu yksityiskohtaisemmin selonteossa sivistystoimialan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta (liite). Yleisellä tasolla erityisesti sivistystoimialalle koituvat riskit johtuvat palvelun luonteesta: palvelua tuotetaan henkilöstötyövaltaisesti suoraan suurelle väestömäärälle (ennen kaikkea lapset ja nuoret), jolloin riskejä voidaan tarkastella itse oman toiminnan kannalta (esim. päivähoito, opetus, nuorisotoimen palvelut) tai sitten välillisesti tukipalveluiden kautta (esim. tilahallinnointi, ruokapalvelu, koulukuljetukset). Toinen keskeinen elementti ovat toimintaympäristöt ja niiden turvallisuus sekä terveellisyys. sisäisen valvonnan ja riskienhallinta kokonaisuus liitteenä. Sivistystoimen toimintaympäristöjen terveellisyyden ja turvallisuuden takaaminen on aiheuttanut ja aiheuttavat jatkossakin suuret haasteet koko toimialan toiminnan ja käyttötalouden osalta ja vaikuttavat koko kunnan taloussuunnitteluun hyvin merkittävällä tavalla. Matti Ruotsalainen Sivistysjohtaja

42 42 Palvelusuunnitelman kuvaus Sivistystoimen palveluilla tuetaan ja annetaan laaja-alaista ja monipuolista hoitoa, kasvatusta ja opetusta lapsille ja nuorille. Lisäksi tarjotaan vapaa-aikatoimen palveluja kuntalaisille sekä luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle. Sivistyspalvelut huolehtii laadukkaasti varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen, muiden kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä vapaa-aikapalvelujen järjestämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hollola tuottaa sivistystoimen palvelut myös Kärkölän kunnalle lukuun ottamatta kulttuuripalveluja. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tavoitteet Arviointitapa/mittari Tavoitetaso 2012 Vaikuttavuustavoitteet Laadukkaat sivistystoimialan palvelut Zef-arviointi ja muut arviointikyselyt ja seuranta Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin hyvää keskitasoa Palautetta saatu palautekyselyllä määrällisesti niukalti, mutta tavoite toteutunut Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö Ilmastomuutosten hillitseminen Tuotantotavoitteet Palvelut tuotetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla Työhyvinvointikysely Seuranta Valtakunnalliset vertailuluvut tehtäväalueittain Työhyvinvoinnin ammattitaitoa ja sitoutumista kuvaavien osioiden ka. 3,5 Vuoden 2012 työhyvinvointikyselyn osioiden ka. sivistystoimialalla oli 4,09 Käynnistetään ympäristösertifikaattien valmistelutyö kaikissa kouluissa ja yksiköissä Prosessi ei ole käynnistynyt, ei toteutunut lukiota lukuun ottamatta. Lapsi- ja oppilaskohtaiset kustannukset enintään valtakunnallista keskitasoa OH:n tilasto v. 2011: kuntien ka. perusopetuksessa /opp, P-Hämeessä 7.812, Hollola/Kärkölässä Lukio-opetuksessa valtakunn, Hollola/Kärkölä /opp. Kouluikkunavertailu v 2011: asukkaan kunnissa perusopetus 7.852, Hollola /opp. Perustelut Palvelutarpeeseen liittyvänä haasteena ja epävarmuustekijänä on palvelutarpeen vaihtelevuus. Toiminnan painopisteenä ja kehittämistarpeena on hyvä asiakasvuorovaikutus. Määrärahojen käyttö TP TA TA-MUUTOKSET TA KÄYTTÖ Käyttö Yli (+) % Alle (-) TOIMINTATULOT ,2 % TOIMINTAMENOT ,8 % TOIMINTAKATE (NETTO) ,1 % Suunnitelmapoistot MENOT ,9 %

43 43 YHDISTELMÄSIVU TUNNUSLUVUISTA TEHTÄVÄALUEITTAIN SIVISTYSPALVELUT TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 VARHAISKASVATUSPALVELUT ( ) ( ) ( ) ( ) Päivähoito / Hollola 0-6 v:n ikäluokka yht Joista kunnan tuottamassa päiväkotihoidossa Joista kunnan tuottamassa perhepäivähoidossq joista kunnan tukemassa yksityisessä päivähoidossa Päivähoito / Kärkölä 0-6 v:n ikäluokka yht Joista kunnan tuottamassa päiväkotihoidossa Joista kunnan tuottamassa perhepäivähoidossa joista kunnan tukemassa yksityisessä päivähoidossa Kotihoidon tuki / Hollola tuen saajia, keskimäärin / vuosi lapsia tuen piirissä, keskimäärin / vuosi kotihoidon tuki / tuensaaja / vuosi Kotihoidon tuki / Kärkölä tuen saajia, keskimäärin / vuosi lapsia tuen piirissä, keskimäärin / vuosi kotihoidon tuki/tuensaaja / vuosi Hoitopaikan hinta (netto) / vuosi / Hollola päiväkodit perhepäivähoito yksityinen päivähoito Hoitopaikan hinta (netto) / vuosi / Kärkölä päiväkodit perhepäivähoito yksityinen päivähoito Hoitopäivän hinta (netto) / Hollola päiväkodit 56,72 61,00 66,43 73,30 82,35 perhepäivähoito 56,71 58,00 79,88 69,65 75,19 Hoitopäivän hinta (netto) / Kärkölä päiväkodit 69,44 76,07 70,42 85,12 79,57 perhepäivähoito 53,84 58,01 66,21 60,00 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 ( ) ( ) ( ) ( ) Perusopetus / Hollola Lapsia esiopetuksessa 294,0 306,0 317,0 344,0 311,5 Lapsia perusopetuksessa 2 540, , , , ,0 Lapsia koululaisten iltapäivätoiminnassa ,5 269,0 Käyttömenot (brutto) / Käyttömenot (brutto) / oppilas Valtionosuuden laskennallinen peruste / oppilas Tuntikehys / oppilas, alakoulut 1,44 1,52 1,50 1,52 Tuntikeys / oppilas, yläkoulu 1,59 1,62 1,60 1,65 Tuntikehys / oppilas, Kankaan erityiskoulu 5,29 4,69 4,85 4,75 Perusopetus / Kärkölä Lapsia esiopetuksessa 57,0 49,0 50,0 65,0 50,0 Lapsia perusopetuksess 514,5 507,5 502,0 501,5 473,0 Lapsia koululaisten iltapäivätoiminnassa 27,0 27,0 29,0 26,0 25,0 Käyttömenot (brutto) / Käyttömenot (brutto) / oppilas Valtionosuuden laskennallinen peruste / oppilas Tuntikehys / oppilas, alakoulut 1,66 1,67 1,59 Tuntikehys / oppilas, yläkoulu 1,89 1,95 1,97 Lukio / Hollola Oppilaita Hollolassa 235,5 220,0 203,5 193,5 184,0 Käyttömenot (brutto) / Käyttömenot (brutto) / oppilas Valtionosuuden laskennallinen peruste / oppilas Tuntikehys / oppilas 1,71 1,78 Lukio / Kärkölä Oppilaita Kärkölässä 74,0 68,5 58,0 56,0 51,0 Käyttömenot (brutto) / Käyttömenot (brutto) / oppilas Valtionosuuden laskennallinen peruste / oppilas Tuntikehys / oppilas 3,35 3,71 VAPAA-AIKAPALVELUT TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 ( ) ( ) ( ) ( ) Kirjastopalvelut / Hollola: lainausten määrä kävijöiden määrä lainan hinta, euroa 2,47 2,32 2,56 2,50 2,62 Kirjastopalvelut / Kärkölä: lainausten määrä kävijöiden määrä lainan hinta, euroa 3,61 3,68 3,18 3,50 3,26 lainan hinta, euroa (Etelä-S. läänin keskiarvo) 3,19 3,54 3,42 Kulttuuripalvelut / Hollola kulttuuritilaisuuksien määrä / osallistujamäärä 25 / / / / / Nuorisopalvelut / Hollola Nuorisotyön piiriin kuuluvien ikäluokka (0-29 vuotiaat) Toiminnoissa kirjattujen kävijöiden / osallistujien määrä Menot (brutto) / asukas 13,57 15,11 11,23 14,55 12,03 Nuorisopalvelut / Kärkölä Nuorisotyön piiriin kuuluvien ikäluokka (0-29 vuotiaat) Toiminnoissa kirjattujen kävijöiden / osallistujien määrä Menot (brutto) / asukas 19,62 26,18 21,21 28,97 27,27

44 44 Tekniset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Heikki Salonsaari Teknisen johtajan katsaus vuoteen 2012 Vuoden 2012 teknisen toimialan keskeisimpänä haasteena oli kuntakeskuksen liikekortteleiden kaavamuutoksen läpivienti. Valtuusto hyväksyi kaavamuutoksen kesäkuun valtuustossa. Kaavahanke oli paljon esillä myös julkisuudessa. Toinen merkittävä kaavahanke oli Perhoslehdon asuntoalueen asemakaava, joka saatiin myös vuonna 2012 päätökseen. Toimialan henkilöresurssimuutokset kohdistuivat maankäyttöpalveluihin, kun toinen kaavasuunnittelija voitiin vakinaistaa. Työnsä aloitti vuonna 2012 myös paikkatietoinsinööri, joka palkattiin irtisanoutuneen kaavoitusja mittausinsinöörin tilalle. Tilapalveluiden ja rakennusvalvonnan henkilöstöresursseissa syntyi vajetta rakennuttajavalvojan irtisanoutumisen vuoksi. Hänen tilalleen ei palkattu uutta henkilöä vuonna Toimitilojen sisäilmaongelmat nousivat vuoden loppua kohden aina vain suuremmiksi. Sisäilmatyöryhmä teki hyvää työtä vaikeassa tilanteessa. Sisäilmaongelmiin liittyen teetätettiin useisiin kiinteistöihin joko kuntotutkimus tai kuntoarvio. Kuntotutkimuksien perusteella pahin tilanne on paloasemalla ja yläasteen ykkösrakennuksessa, jotka molemmat ovat käytännössä purkukuntoisia. Toimitilojen hallintaan liittyvä kiinteistöpoliittinen toimenpideohjelma ja siihen liittyvä tilahankkeiden suunnitteluohjeisto hyväksyttiin valtuustossa. Suunnitteluohjeiston käyttöönotto ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Ohjeistoon sisältyvä ajattelumalli tarveperusteisista investoinneista eteni hieman, mutta toimintamalliksi se ei vielä muotoutunut Vuonna 2011 aloitettu uusien toimintamallien ja toimintatapojen kehittämistä jatkettiin aktiivisesti koko vuoden. Oman työn kehittämisen toimintamalli on otettu vastaan alkuongelmien jälkeen hyvin. Vesihuoltoyhteistyössä jatkettiin Lahti Aquan kanssa neuvotteluja konsessiosopimuksen muuttamisesta. Muuttaminen on todettu tarpeelliseksi käytännön yhteistyön myötä. Näihin neuvotteluihin liittyen tutkittiin mahdollisuutta sanoa sopimus irti. Tähän ei kuitenkaan päädytty. Vuonna 2011 eri tahojen kanssa alkanut pohjavesiä koskeva alkanut neuvottelusarja jatkui myös vuonna Pohjavesikysymyksessä ei ole kuitenkaan päästy kuntaa tyydyttävään toimintamalliin Vesikansan alueella tukipalveluiden ulkoistetussa tuottamismallissa tuli täyteen ensimmäinen vuosi. Palaute palveluiden tasosta on ollut pääsääntöisesti positiivista. Ainoastaan siivouspalveluiden osalta on valvontaa jouduttu tehostamaan ja reklamoimaan palvelun laadusta palvelun tuottajaa. Investoinneissa jatkui edelleen vuonna 2010 alkanut voimakas investointijakso. Suurimpana investointikohteena olevan Salpakankaan koulun toinen vaihe valmistui vuoden lopussa. Osa kuntatekniikan suunnitelluista investoinneista jäi toteutumatta katusuunnitelmasta tehdyn valituksen vuoksi. Toteutuneiden investointien loppusumma oli (ei sis. Vesihuoltolaitosta ), josta talonrakennuksen osuus on 82,1 % ja kuntatekniikan osuus 16,4 %. Käyttötalouteen teknisen toimialan talousarvioon varatut määrärahat euroa eivät aivan riittäneet. Menot ylittyivät eurolla eli 1,1 %:lla. Ylitykselle suurin yksittäinen selittäjä löytyy tilapalveluista. Talousarvioon varattu tulomääräraha euroa ylittyi kuitenkin euroa eli 2,7 %. Nettotulos on noin euroa parempi kuin talousarviossa. Teknisen toimialan tulevaisuuden haasteita ovat edelleen yhteistyösopimusten riskien hallinta ja kiinteistöpoliittisen ohjelman toimenpiteiden täytäntöönpano. Suurena haasteena nähdään myös teknisen toimialan toimintaprosessien virtaviivaistaminen. Teknisen toimialan yhä lisääntyvät haasteet tulee voida kohdata olemassa olevilla resursseilla.

45 45 Edellisten lisäksi ratkaistavaksi tulee tukipalveluiden ulkoistaminen valtuuston päätöksen mukaisesti. Alueellisena toteutetusta tukipalveluiden kilpailutuksesta ja ulkoistamisesta Vesikansan alueella saadut kokemukset ovat suurena apuna kilpailutettaessa kunnan ruokapalveluiden, siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon kokonaisuutta. Heikki Salonsaari Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Teknisen toimialan päävastuualueet ovat hallinto, maankäyttö, rakennusvalvonta, kuntatekniikka, tilakeskus, kiinteistöpalvelut, liikunta ja vesihuoltolaitos. Tekninen toimiala järjestää asumisen ja elinkeinoelämän tarvitsemat kuntatekniikan palvelut joustavasti ja taloudellisesti, vastaa toimitilojen rakennuttamisesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja käyttäjäpalveluista ammattitaitoisesti ja kustannukset halliten, luo osaltaan laadukkaat ja monipuoliset edellytykset liikunnan harrastamiseen sekä vastaa vesihuoltolaitoksen liiketoiminnasta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tavoitteet Arviointitapa/mittari Tavoitetaso 2012 Vaikuttavuustavoitteet Kestävä ja pitkäjänteinen infran omistajapolitiikka ja omistajaohjaus Infran omaisuuden arviointi ja peruskorjausohjelman laatiminen Katujen kuntoselvityksen toteutus 30 % - tehty ja toteutunut tavoitetason mukaisesti Tonttireservin nostaminen Tuotantotavoitteet Kiinteistöomaisuuden kunnon arviointi Tilahankkeiden suunnitteluohje Raakamaan hankinta vastaa kaavoitustarvetta Tonttireservin riittävyys Korjausvastuu määrä Valmiusaste Ostettu raakamaan määrä ha 2 vuoden tonttireservi valmiina kaavoitettuna ja varanto valmiina Korjausvastuu keskimäärin korkeintaan 75 % - toteutunut, korjausvastuu 73 % Valmis vuonna 2012 toteutunut, valmis 30 ha ei ole toteutunut ollenkaan Perustelut Kunnan omistajuuden ohjaus ja omaisuuden arvon ylläpitäminen ovat suuri haaste. Nämä vaikuttavat paitsi itse omaisuuden tasearvoon myös omaisuuden käytettävyyteen ja sitä kautta asiakkaiden tyytyväisyyteen. Tässä parhaimpina työkaluina ovat tietämys omaisuuden niin infran kuin rakennustenkin kunnosta: yhdessä sovitut pelisäännöt toimitilojen hankkimisesta ja mm. käyttäjähallintokuntien mahdollisuudet vaikuttaa sisäisten vuokrien määrään. Tässä otetaankin käyttöön järjestelmä, jossa käyttäjähallintokunnan toiminnallaan aikaansaamat kulutussäästöt vaikuttavat seuraavan vuoden vuokratasoon. Yhdyskuntarakenteen ohjauskeinona tonttireservin saattaminen tasolle, jossa tonttitarjonnan puute ei aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista, on yksi parhaimpia keinoja ohjata kunnan rakentumista. Samalla se on myös haastavin keino. Tässä oleellisena on resurssien riittävyys niin maanhankinnassa kuin maankäytön suunnittelussakin.

46 46 Määrärahojen käyttö (ei sis. VHL) TP TA TA-MUUTOKSET TA KÄYTTÖ Käyttö Yli (+) % Alle (-) TOIMINTATULOT ,0 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,7 % TOIMINTAMENOT ,9 % TOIMINTAKATE (NETTO) ,8 % Suunnitelmapoistot MENOT ,8 % Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: vesihuoltopäällikkö Juha-Pekka Ristola Palvelusuunnitelman kuvaus Hollolan vesihuoltolaitos vastaa Hollolan kunnan yleisen vesihuollon järjestämisestä lakien ja määräysten mukaisesti. Hollolan kunta on sopinut vesihuollon järjestämisestä ja vesihuoltopalvelujen tuottamisesta Lahti Aqua Oy:n kanssa konsessiosopimukseen perustuen vuodesta 2008 alkaen. Sopimuksen kokonaiskesto on 15 vuotta. Tavoitteet ja mittarit Tavoitteet Arviointitapa/mittari Tavoitetaso 2012 Vaikuttavuustavoitteet Kestävä ja pitkäjänteinen omistajapolitiikka ja omistajaohjaus Tuotantotavoitteet Uusien kaavoitettujen tonttien vesihuollon rakentaminen Infran omaisuuden arviointi ja peruskorjausohjelman laatiminen Liittyneiden kiinteistöjen määrä Vesi- ja viemäriverkkojen selvityksen toteutus yli 40-vuotta vanhan verkon osalta selvitys on aloitettu vuositasolla 50 uutta liittyjää uusilla kaavaalueilla toteutunut 48 liittymää: 45 omakotitaloa, 2 yritystä ja 1 kerrostalo Perustelut Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltolain mukaisin hinnoitteluperustein vedenhankinnasta ja jakelusta sekä viemäröinnistä alueilla, jossa se toimii. Laitoksen palveluja käyttäviltä asiakkailta peritään vesihuoltolain edellyttämiä vesihuoltomaksuja. Laitos antaa asiantuntijatukea kunnan vesihuollon kehittämisessä. Lahti Aqua Oy:n kanssa tehdyn konsessiosopimuksen mukaisesti Lahti Aqua Oy huolehtii aiemmin mainittujen palveluiden järjestämisestä Hollolan kunnan puolesta. Lahti Aqua Oy:n ja kunnan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain yhteistyöryhmän kokouksissa.

47 47 Määrärahojen käyttö TP TA TA-MUUTOKSET TA KÄYTTÖ Käyttö Yli (+) % Alle (-) TOIMINTATULOT ,9 % TOIMINTAMENOT ,8 % TOIMINTAKATE (NETTO) ,9 % Suunnitelmapoistot MENOT ,8 %

48 48 YHDISTELMÄSIVU TUNNUSLUVUISTA TEHTÄVÄALUEITTAIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Kuntatekniikka ja varikkotoimi Liikennealueet: Liikennealueiden ylläpito, /asukas **) 41,9 29,3 27,6 36,0 Liikenneväylien hoito, /m² **) 0,55 0,70 0,63 0,81 Yksityisteiden kunnossapitoavustus tiekunnille Puistot ja yleiset alueet: Puistojen hoito, /asukas *) 6,4 6,4 6,4 7,1 Traktoreiden käyttöaste, % Ajoneuvojen käyttöaste, % Erikoistyökoneiden laskutus, **) vuodesta 2010 eteenpäin mittarin laskentatapaa muutettu Kiinteistöpalvelut Siivouksen kokonaiskustannukset /siiv.m²/kk 1,60 1,56 1,58 1,85 *terveysasemat ei mukana TP luvuissa Siivouksen työaika menekit h/sm 2/v 0,98 0,96 0,96 0,94 Ruokapalvelu/ sivistystoimiala, aterian keskihinta/ 2,98 3,05 3,10 3,1 Ruokapalvelu/ kokopäivälaitos, aterian keskihinta/ *4,77 *4,86 5,68 *Salpakankaan terveysasema ei mukana luvussa Tilakeskus Rakennusten ylläpitokustannukset /rak-m 3 8,86 9,92 12,19 10,82 Rakennusten kunnossapito /rak-m³ 1,92 2,07 3,85 2,72 Lämmitysenergian menekki - kaukolämpökiinteistöt MWh 31,37 36,58 33,28 31,17 - öljylämmityskiinteistöt kwh/rak-m³ 14,07 12,90 15,15 13,69 Hakelämpö MWh/rak-m³ 0,42 0,44 0,44 0,45 Sähköenergian menekki kwh/rak-m³ 19,89 20,01 21,02 20,43 Huollon henkilöstömenot /rak-m³ 1,58 1,43 1,20 1,23 Liikunta Liikunta-alueiden hoito /asukas 20,77 20,44 21,42 23,17 Jäähalli, /käyttötunti *) 65,78 72,08 92,02 87,32 Uimahalli, /uintikerta *) 2,50 3,03 3,56 4,02 *) ei sisällä pääomakuluja Maankäyttöpalvelut Raakamaan hankinta, hehtaaria 6 35,5 33,2 0 Kunnan tonttitarjonta: Uudet kaavoitetut tontit (A0), kpl Myyty tai vuokrattu (AO), kpl Tonttireservi Uudet kaavatontit (AP, AR), k-m Tonttireservi (AP, AR), k-m Rakennusvalvonta Rakennuslupien ja ilmoitusten määrä Valmistuneet asunnot Vesihuoltolaitos Laskutettu vesimäärä, 1000 m Laskutettu jätevesi, 1000 m Liittyneden kiinteistöjen määrä, kpl Vesimaksu, /m 3 1,31 1,34 1,34 1,34 Jätevesimaksu, /m 3 2,14 2,18 2,18 2,18 Tuloutus kunnalle, milj. 0,30 0,30 0,30 0,30 Väestö: (VRK ) (VRK )

49 49 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUSTULOISTA JA MENOISTA Yhdistelmä tuloista Konsernipalvelut Alkuperäinen TA Ta muutokset Ta muutoksen jälkeen Käyttö 2012 Käyttö % Vaalit ,00 Tarkastustoimi Valtuusto Yli/Alle 113, ,00 Hallintopalvelut ,00 189, ,00 Talous- ja kehittämiseskus ,00 123, ,00 Henkilöstöpalvelut ,00 112, ,00 Maaseutupalvelut Tietohallintopalvelut ,00 136, ,00 Hankkeet 219,00 219,00 Yhteensä ,00 118, ,00 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ,00 115, ,00 Yhteensä ,00 115, ,00 Sivistyspalvelut Sivistystoimen hallinto- ja talouspalvelut ,00 111, ,00 Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut ,00 100, ,00 Yleissivistävä peruskoulutus ,00 106, ,00 Muut kasvatus- ja opetuspalvelut ,00 64, ,00 Vapaa-aikapalvelut ,00 104, ,00 Yhteensä ,00 103, ,00 Tekniset palvelut Hallinto 48,00 48,00 Kuntatekniikka ,00 91, ,00 Tilakeskus (nettobudj.) ,00 103, ,00 Kiinteistöpalvelut (nettobudj.) ,00 100, ,00 Liikunta (nettobudj.) ,00 108, ,00 Maankäyttöpalvelut ,00 105, ,00 Rakennus- ja ympäristövalvonta ,00 95, ,00 Palo- ja pelastustoimi Varikko (nettobudj.) ,00 119, ,00 Yhteensä ,00 102, ,00 Vesihuoltolaitos (taseyksikkö) ,00 101, ,00 Toimintatuotot yhteensä ,00 103, ,00 Valmistus omaan käyttöön ,00 67, ,00

50 50 Yhdistelmä menoista Konsernipalvelut Alkuperäinen TA Ta muutokset Ta muutoksen jälkeen Käyttö 2012 Käyttö % Yli/Alle Vaalit ,00 75, Tarkastustoimi ,00 105, Valtuusto ,00 69, Hallintopalvelut ,00 99, Talous- ja kehittämiskeskus ,00 83, Henkilöstöpalvelut ,00 98, Maaseutupalvelut ,00 91, Tietohallintopalvelut ,00 482, Hankkeet ,00 18, Yhteensä ,00 96, Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ,00 103, Yhteensä ,00 103, Sivistyspalvelut Sivistystoimen hallinto- ja talouspalvelut ,00 98, Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut ,00 96, Yleissivistävä peruskoulutus ,00 102, Muut kasvatus- ja opetuspalvelut ,00 98, Vapaa-aikapalvelut ,00 97, Yhteensä ,00 100, Tekniset palvelut Hallinto ,00 101, Kuntatekniikka ,00 107, Tilakeskus (nettobudj.) ,00 102, Kiinteistöpalvelut (nettobudj.) ,00 99, Liikunta (nettobudj.) ,00 101, Maankäyttöpalvelut ,00 107, Rakennus- ja ympäristövalvonta ,00 91, Palo- ja pelastustoimi ,00 99, Varikko (nettobudj.) ,00 89, Yhteensä ,00 101, Vesihuoltolaitos (taseyksikkö) ,00 98, Toimintamenot yhteensä ,00 101,

51 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 2012 (KUNTA + VHL) Alkuperäinen talousarvio yhteensä Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma yhteensä Poikkeama +yli/-alle arvion Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.)

52 52 Tuloslaskelman toteutumisvertailu kunta + liikelaitos Ta kunta Ta Oiva - liikelaitos Yhteensä Toteutuma kunta Toteutuma liikelaitos Yht. Erotus Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.)

53 2.4. Investointiosa INVESTOINTIOSA Toimielin Sitovuustaso valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Eri toimielimet Irtain omaisuus (yli ) Tekninen ltk Hankekohtaiset rakennusinvestoinnit Erittely hankkeittain Muut rakennusinvestoinnit Liikennealueet Muut yleiset alueet

54 54 Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion INVESTOINTI YHT. MENOT , ,00 75, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT TULOT , ,00 95, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT NETTO , ,00 66, ,00 Kust.lask.erät MENOT , ,00 0, , KIINTEÄOMAISUUS Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 0, ,00 MRM 0 MENOT YHTEENSÄ TULOT , ,00 15, ,00 MRM 0 TALOUSARVIO YHT NETTO , ,00-2, ,00 Kust.lask.erät MENOT 0,00 0 0,00 0,00 Varaus kiinteistöjen ostoon Tuloina myytäväksi arvioidut tontit 9042 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 99, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT TULOT , , ,00 MRM 0 TALOUSARVIO YHT. 0 NETTO , ,00 83, ,00 Varaus valtakunnallisiin perustamis- ja kehittämishankkeisiin 1 euro/asukas KH

55 SIVISTYSLAUTAKUNTA (IRTAIN OMAISUUS) Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 63, ,00 MRM 0 TALOUSARVIO YHT TULOT 108,65 0 NETTO , ,00 63, ,00 Kust.lask.erät MENOT , , ,00 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä koulutoimen irtain omaisuus 9705 TEKNINEN LAUTAKUNTA (IRTAIN OMAISUUS) Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 69, ,00 Kust.lask.erät MENOT , ,00 0, ,00 Kuntatekniikka: Opastaulut ja viitat Varikko: Pakettiauton vaihto varusteineen Keräävä harjalaite Kiinteistöpalvelut: Laitteiden uusiminen loppuun kuluneiden tilalle Liikunta: Kukonkoivun urheilukentän kaluston uusinta Uimarantojen opastetaulut Maankäyttöpalvelut: Kirkonkylän kartoitus Korkeusjärjestelmän muutos 9721 HANKEKOHTAISET RAKENNUSINVESTOINNIT Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 83, ,00 MRM MENOT YHTEENSÄ TULOT , ,00 100,00 0,00 MRM 0 TULOT YHTEENSÄ NETTO , ,00 148, ,00 Kust.lask.erät MENOT , ,00 0, ,00

56 56 ERITTELY HANKKEITTAIN Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion KALLIOLAN KOULU MENOT , ,00 63, ,00 HANKESUUNNITTELU MENOT 0 0,00 0,00 0,00 MRM TALOUSARVIO YHT YLÄASTE MENOT ,00 0, ,00 KANKAAN KOULU MENOT 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 SALPAKANKAAN KOULU MENOT , ,00 84, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT TULOT , , ,00 NETTO SALPAKANKAAN PÄIVÄKOTI MENOT ,00 0, ,00 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN MENOT , ,00 0, ,00 TERVEYSKESKUS MENOT ,00 81, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT

57 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 94, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT , ,00 TULOT 0,00 0 0,00 0,00 NETTO , ,00 94, ,00 Kust.lask.erät MENOT , ,00 0, ,00 Kalliolan päiväkoti/julkisivut-katos-jätekatos korjaus Päiväkoti Viirikukko/Pääsisäänkäyntikatto Kankaan koulu/leikki- ja liikennealueet Kukkilan päiväkodin laajennus Salpakankaan terveysaseman vuodeosastojen sammutusjärjestelmä, kiinteistöautomaatio ja vanhimman osan vesikatto Pyhäniemen vanhainkodin tehostettu palveluasuminen, kosteusvauriot ja keittiön remontti Uimahallin peruskorjaus, pukukaapit, wc-ovet Teknisen työn tilojen turvallisuuden parantaminen Piha-alueiden turvallisuuden parantaminen Kiinteistöjen suunnittelu Kiinteistövalvonta-, hälytys- ja atk-järjestelmien laajennus Rakennusten kuntokatselmukset Sisäilmaan liittyvät kuntotutkimukset 9731 LIIKENNEALUEET Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 83, ,00 MRM TALOUSARVIO YHT TULOT , ,00 0,00-500,00 MRM TULOT YHTEENSÄ 500 NETTO , ,00 83, ,00 Kust.lask.erät MENOT , , ,00 Kuntatekninen suunnittelu Kadut, tiet ja sillat Valaistus Tarkemmat erittelyt kuntatekniikan rakentamisohjelmassa

58 MUUT YLEISET ALUEET Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 74, ,00 MRM 0 MENOT YHTEENSÄ TULOT 0,00 0 0,00 0,00 NETTO , ,00 74, ,00 Kust.lask.erät MENOT , ,00 0, ,00 Puistot, aukiot ja leikkipaikat Maankaatopaikat Liikunta-alueet Tarkemmat erittelyt kuntatekniikan rakentamisohjelmassa 80 VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT (taseyksikkö) Käyttö TA Käyttö KÄYTTÖ +Yli/-alle % arvion MENOT , ,00 76, ,00 MRM MENOT YHTEENSÄ TULOT , ,00 94, ,00 MRM TULOT YHTEENSÄ NETTO , ,00 58, ,00 Kust.lask.erät MENOT 0,00 0 0,00

59 Rahoitusosa TOIMINNAN RAHAVIRTA Ta 2012 Talousarvio toteutuma VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT 0 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 0 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos

60 60 Rahoitusosan toteutuma kunta ja liikelaitos Hollolan kunta Ppk Oiva Kunta ta 2012 Oiva ta 2012 Yhteensä (ml. taseyks.) Yhteensä Erotus TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT Talousarvio Toteutuma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 0 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos

61 2.6. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat Tuloarviot Alkuperäinen TA:n TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen TA:n TA muutoksen Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen talousarvio muutokset jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernipalvelut , , , , , , , , , ,00 Perusturvalautakunta , , , , , ,00 0, , , ,00 Sivistyslautakunta , , , , , ,00 0, , , ,00 Tekninen lautakunta , , , , , , , , , ,00 Vesihuoltolaitos ,00 0, , , , ,00 0, , , ,00 Käyttötalousosa yht , , , , , , , , , ,00 Valmistus omaan käyttöön ,00 0, , , ,00 Käyttötalousosa yhteensä , , , , , , , , , ,00 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , ,00 Valtionosuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , ,00 Korkotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, , , ,00 Muut rahoitustulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, , , ,00 Korkomenot ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitusmenot ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuloslaskelmaosa yhteensä ,00 0, , , , , , , , ,00 INVESTOINTIOSA Kiinteä omaisuus , , , , ,00 0, , , ,00 Arvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineeton käyttöomaisuus , , , ,00-22,00 0,00 0,00 0, , ,00 Irtainomaisuus Kunnanhallitus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sosiaalilautakunta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sivistyslautakunta ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tekninen lautakunta ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteistöt Hankekohtaiset investoinnit Kalliolan koulu -hankes ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yläaste perusk.tai uud.rak ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Salpakankaan koulu , , , , , ,00 0, , ,00 0,00 Hankesuunnittelu , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilaelementit Kalliola ,00 0, , ,00-273,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kalliolan koulu paikoitus ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yläkoulun uudisrak ,00 0, , , , ,00 0, , ,00 0,00 Salpakank. Pvkoti+alakoulu ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Terv.aseman kuntotutk , , , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rakennusinvestoinnit , , , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kunnallistekniikka Liikennealueet , , , , , , ,00 500,00 0,00-500,00 Muut yleiset alueet ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vesihuoltolaitos (taseyksikkö) , , , , ,00 0, , , , ,00 Investointiosa yhteensä , , , , , , , , , ,00 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0, , , , ,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, , , ,23 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0, , , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset ,00 0, , , ,00 Vaikutus maksuvalmiuteen , , , , , , , , , ,77

62 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma HOLLOLAN KUNTA Tuloslaskelma Toimintatuotot , ,31 Myyntituotot , ,86 Maksutuotot , ,49 Tuet ja avustukset , ,17 Muut toimintatuotot , ,79 Valmistus omaan käyttöön , ,96 Toimintakulut , ,49 Henkilöstökulut , ,06 Palkat ja palkkiot , ,04 Henkilösivukulut , ,02 Eläkekulut , ,76 Muut henkilösivukulut , ,26 Palvelujen ostot , ,54 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,55 Avustukset , ,82 Muut toimintakulut , ,52 TOIMINTAKATE , ,22 Verotulot , ,36 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,12 Korkotuotot , ,96 Muut rahoitustuotot , ,65 Korkokulut , ,79 Muut rahoituskulut , ,94 VUOSIKATE , ,02 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS , ,94 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 5 897, ,59 Varausten lisäys(-)/vähennys(+) 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ) , ,53

63 Rahoituslaskelma HOLLOLAN KUNTA Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , ,32 Vuosikate , ,02 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,70 Investointien rahavirta , ,76 Investointimenot , ,55 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,26 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,44 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , ,15 Antolainasaamisten lisäykset ,01 0,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,15 Lainakannan muutokset , ,99 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,01 Lyhyaikaisten lainojen muutos 0, ,00 Oman pääoman muutokset 0, ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,06 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,96 Vaihto-omaisuuden muutos , ,10 Saamisten muutos , ,05 Korottomien velkojen muutos , ,17 Rahoituksen rahavirta , ,20 Rahavarojen muutos , ,24 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,36 Rahavarat , , , ,24

64 Tase HOLLOLAN KUNTA Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,47 I Aineettomat hyödykkeet , ,28 Aineettomat oikeudet , ,04 Muut pitkävaikutteiset menot , ,24 II Aineelliset hyödykkeet , ,98 Maa ja vesialueet , ,81 Rakennukset , ,77 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,18 Koneet ja kalusto , ,40 Muut aineelliset hyödykkeet , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,67 III Sijoitukset , ,21 Osakkeet ja osuudet , ,87 Muut lainasaamiset , ,34 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,37 Valtion toimeksiannot , ,97 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,40 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,93 I Vaihto- omaisuus , ,10 Valmiit tuotteet , ,10 II Saamiset , ,47 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,47 Myyntisaamiset , ,43 Muut saamiset , ,26 Siirtosaamiset , ,78 III Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,01 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,58 Muut arvopaperit , ,43 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,77 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,39 I Peruspääoma , ,38 IV Edellisten tilikausien ylijäämä , ,48 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,53 B POISTOERO JA VATAAEHTOISET VARAUKSET , ,94 Poistoero , ,94 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,34 Valtion toimeksiannot , ,68 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,66 E VIERAS PÄÄOMA , ,10 I Pitkäaikainen , ,99 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 3 663, ,64 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,22 Siirtovelat , ,13 II Lyhytaikainen , ,11 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,38 Lainat julkisyhteisöiltä , ,69 Saadut ennakot , ,22 Ostovelat , ,72 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,04 Siirtovelat , ,06 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,77

65 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,42 Valmistus omaan käyttöön ,86 0,00 Toimintakulut , ,98 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,68 TOIMINTAKATE , ,24 Verotulot , ,36 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,82 Korkotuotot , ,23 Muut rahoitustuotot , ,82 Korkokulut , ,88 Muut rahoituskulut , ,99 VUOSIKATE , ,30 Poistot ja arvonalentumiset , ,94 Suunnitelman mukaiset poistot , ,94 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,30 0,00 Satunnaiset erät 0, ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,36 Tilinpäätössiirrot , ,56 Vähemmistöosuudet 11,36-12,49 Varausten ja rahastojen muutos 5 897,59 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ) , ,31

66 66 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,35 OMA PÄÄOMA , ,85 Aineettomat hyödykkeet , ,70 Peruspääoma , ,38 Aineettomat oikeudet , ,88 Arvonkorotusrahasto , ,93 Muut pitkävaikutteiset menot , ,82 Muut omat rahastot , ,82 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,41 Aineelliset hyödykkeet , ,35 Tilikauden yli-/alijäämä , ,31 Maa- ja vesialueet , ,94 Rakennukset , ,32 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,22 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,65 Koneet ja kalusto , ,20 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,90 Muut aineelliset hyödykkeet , ,52 Poistoero , ,46 Ennakkomaksut ja kesken , ,72 Vapaaehtoiset varaukset , ,44 eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET , ,86 Muut pakolliset varaukset , ,86 Sijoitukset , ,30 Muut osakkeet ja osuudet , ,32 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,96 Muut lainasaamiset , ,86 Valtion toimeksiannot , ,06 Muut saamiset 2 025, ,12 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,66 Muut toimeksiantojen pääomat , ,24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,73 Valtion toimeksiannot , ,52 VIERAS PÄÄOMA , ,15 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,40 Muut toimeksiantojen varat 2 511, ,81 Pitkäaikainen , ,09 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,86 Lainat julkisyhteisöiltä , ,13 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,65 Vaihto-omaisuus , ,93 Siirtovelat , ,60 Aineet ja tarvikkeet , ,93 Keskeneräiset tuotteet , ,43 Lyhytaikainen , ,06 Valmiit tuotteet , ,79 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,16 Muu vaihto-omaisuus 0, ,12 Lainat julkisyhteisöiltä , ,73 Ennakkomaksut 0,00 506,66 Lainat muilta luotonantajilta ,58 0 Saadut ennakot , ,21 Saamiset , ,36 Ostovelat , ,65 Pitkäaikaiset saamiset , ,04 Muut velat ja liittymismaksut , ,20 Myyntisaamiset , ,39 Siirtovelat , ,11 Lainasaamiset 0, ,00 Muut saamiset , ,74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,94 Siirtosaamiset , ,91 Lyhytaikaiset saamiset , ,32 Myyntisaamiset , ,00 Lainasaamiset 685,10 0,00 Muut saamiset , ,71 Siirtosaamiset , ,61 Rahoitusarvopaperit , ,83 Osakkeet ja osuudet 9 979,67 0,00 Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin , ,34 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,39 Muut arvopaperit , ,10 Rahat ja pankkisaamiset , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,94

67 67 HOLLOLAN KUNTA Konsernin rahoituslaskelman ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , ,95 Vuosikate , ,30 Satunnaiset erät 0, ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,35 Investointien rahavirta , ,98 Investointimenot , ,24 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,08 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,18 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,03 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , ,31 Antolainasaamisten lisäykset ,68-285,00 Antolainasaamisten vähennykset 4 642, ,31 Lainakannan muutokset , ,65 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,15 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,48 Lyhyaikaisten lainojen muutos , ,02 Oman pääoman muutokset , ,31 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,91 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,68 Vaihto-omaisuuden muutos , ,90 Saamisten muutos , ,87 Korottomien velkojen muutos , ,36 Rahoituksen rahavirta , ,56 Rahavarojen muutos , ,47 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,57 Rahavarat , , , ,47

68 68 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnalla. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain (vain ulkoiset erät) Yleishallinto (Yleishallinto, Talouspalvelut, Henkilöstöpalvelut) ,55 Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. PPK Oiva) , ,73 Opetus- ja kulttuuripalvelut , ,81 Yhdyskuntapalvelut (sis. Vesihuoltolaitos) , ,25 Muut palvelut (Vaalit, Maaseutupalvelut) , ,97 Kunnan toimintatuotot yhteensä , ,31 Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,07 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,73 Kiinteistövero , ,56 Verotulot yhteensä , ,36

69 69 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelmapoistojen perusteet. Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet ATK-ohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet ja laitteet 20 % Menojäännöspoisto Vesi- ja viemäriverkostot ja sen rakenteet vuotta Tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 5 vuotta Tasapoisto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta Tasapoisto tai 40 % Menojäännöspoisto Muut laitteet ja kalusteet % Menojäännöspoisto tai 3-5 vuotta Tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Vuosina : Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien hankintameno Ero Ero % -143 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu tarkastelujaksoon ajoittuvasta poikkeuksellisen suurista investointihankkeista.

70 70 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa-alueiden myynnistä , ,36 Koneiden ja kaluston myynnistä , ,86 Muut osakkeet ja osuudet 820, ,48 Myyntivoitot yhteensä , Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot , ,00 Voittovarojen palautukset kuntayhtymiltä 0,00 0,00 Voittovarojen palautuksen korjaus kuntayhtymiltä/pääjärvi 0,00 0,00 Peruspääomien korot kuntayhtymiltä 0,00 0,00 AB sijoitusrahasto Arvopapereiden myyntivoitot , ,47 AB sijoitusrahasto arvonalentumisten palautumiset , ,15 Yhteensä , , Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,28 Lisäykset tilikauden aikana 9 166, , ,80 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä -/+ 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto , , ,99 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,09 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,09 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset työt Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,98 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,78 0, , ,88 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,52 0,00 0,00 0, ,52 Vähennykset tilikauden aikana ,76 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,76 Siirrot erien välillä -/+ 0, , ,63 0,00 0, ,41 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,23 0,00 0, ,47 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,11 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,11

71 71 Maa-ja vesialueet erittely Maa-ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,29 Muut maa- ja vesialueet , ,52 Maa-ja vesialueet yhteensä , ,81 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisö osakkeet ja osuudet Kuntayhtymä osuudet Osakkuusyhteisö osakkeet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,87 Lisäykset 44000,00 0,00 0, , ,00 Vähennykset 0,00 0,00 0, , ,40 Hankintameno , , , , ,47 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,47 JVK-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno , , ,34 Lisäykset , , ,01 Vähennykset , , ,48 Hankintameno , , ,87 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,87 Olennaiset Tasearvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Tase-arvo Kunnan Ero kuntayhtymäosuuksien Tilikaudelta Tilikaudelta osuus arvon muutokset kuntayhtymän peruspääomasta Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymä ,20 0,00 0, , ,20 0,00 Eteva kuntayhtymä ,46 0,00 0, , , ,33 Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky ,64 0,00 0, , ,64 0,00 Päijät-Hämeen liitto ,39 0,00 0, , ,39 0,00 Päijät-Hämeen sos. ja terveydenhuollon ky ,98 0,00 0, , , ,80

72 72 Omistukset muissa yhteisöissäkotipaikka Omistusosuus Kuntakonsernin osuus Tilikauden omasta pääomasta vieraasta pääomasta voitto/tappio Tytäryhteisöt Hollolan Asuntotalot Oy Hollola 100,00 % Hollolan Palveluasunnot Oy Hollola 100,00 % Asunto Oy Tervasmiilu Hollola 88,08 % Työvomapalvelu Soiva Oy Hollola 68,00 % Kuntayhtymät Hollolan-Lahden vesilaitos ky Päijät-Hämeen koulutuskonserni Hollola 60,00 % Päijät-Hämeen liitto Lahti 7,60 % Päijät-Hämeen sosiaali- ja Lahti 10,23 % terveyden huolto Ky Lahti 9,85 % Eteva kuntayhtymä Mäntsälä 0,48 % Osakkuusyhteisöt Kiint.Oy Harmaaleppä Hollola 44,74 % Kiint.Oy Liikejalava Hollola 35,46 % Päijät-Tili Oy Hämeenkoski 33,14 % Saamisten erittely Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 2 300, ,44 Yhteensä 2 300, ,44 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , ,87 Siirtosaamiset , ,70 Yhteensä , ,57 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Valtionosuussaamiset , ,00 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 4 015, ,66 Kelan korv. työterveyshuollosta , ,29 EU-tuet ja muut avustukset , ,97 PHSOTEYN ensihoidon hyvitykset 0, ,00 Kuntien loppulaskut , ,72 Muut tulojäämät , ,14 Tulojäämät yhteensä , ,78 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,78

73 73 Rahoitusarvopaperit Joukkovelkakirjasaamiset Jälleenhankintahinta , ,58 Kirjanpitoarvo , ,58 Erotus , ,00 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , ,85 Kirjanpitoarvo , ,43 Erotus , ,42 Yhteensä arvopaperit , ,01 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,38 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Peruspääoma , ,38 Arvonkorotusrahasto , ,13 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0, ,20 Arvonkorotusrahasto , ,93 Muut omat rahastot , ,82 Muutos 0,00 0,00 Muut omat rahastot , ,82 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,23 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,39 Edellisten tilikausien oikaisut/muutos , ,79 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,41 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,31 Oma pääoma yhteensä , ,85 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,94 Poistoero yhteensä , ,94 Pitkäaikaiset velat Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,00

74 74 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat 0, ,44 0, ,29 Siirtovelat , , , ,40 Yhteensä , , , ,69 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0, ,38 0, ,79 Yhteensä 0, ,38 0, ,79 Muiden velkojen erittely Muut velat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Muut velat Liittymismaksut ,45 0, ,22 0,00 Muut velat 0, ,19 0, ,04 Muut velat yhteensä , , , ,04 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset Potilasvahinkovakuutus , ,13 Pitkäaikaiset siirtovelat yhteensä , ,13 Lyhytaikaiset tuloennakot ja menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,89 Korkojaksotukset , ,25 Valtionosuusennakot , ,00 Päijät-Hämeen sos. ja terv.huollon ky, lisämaksu , ,40 Sivystyspalv. projektirahat, käyttö seur. vuonna , ,05 Muut menojäämät , ,47 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,06 Siirtovelat yhteensä , ,19 Huollettavien varat Huollettavien varat , ,37 Elatustuen takautusmisaatavan laskenn. korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä , ,32 Elatustukilain mukaiset toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,75 Myöhemmin maksettavat , ,76 Yhteensä , ,51

75 75 Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvan yhteisön puolesta Alkuperäinen pääoma , ,34 Jäljellä oleva pääoma , ,51 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,26 Jäljellä oleva pääoma , ,71 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,44 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,15 Muut taloudelliset vastuut Sopimusvastuut Merkittäviä sopimuksia joihin kunta sitoutunut: Yhteistoimintasopimus ja hankesopimus kuntakeskus /Hämeenmaan Kiinteistöt Oy Maankäyttösopimus/Naisten Pukutehdas ja Ruokakesko, Salpakankaan teollisuusalueen kortteli 113 Maankäyttösopimus/ Hämeenmaan kiinteistöt Oy Maankäyttösopimus/Koy Kukkaro Maankäyttösopimus/Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Sopimus Ladec Oy ja Lahti Region Oy (valtuustokausi , arvo n. 500 t eur/vuosi Sopimus Päijät-Tili Oy, Wellamo Oy Arvonlisäveron palautusvastuu Kunnalla ei ole tiedossa todennäköisiä arvonlisäveroon liittyviä palautusvastuita Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu v PERUSTAMISHANKKEIDEN VALTIONOSUUDEN PALAUTUSVASTUU Hanke PERUSKUNTA/TEKNINEN Päätös Vastuu päättyy Myönnetty avustus Pääkirjaston rakennushanke OPM 123/610/2002/ ,00 Herralan koulun peruskorjaus- ja lisärakennushanke OPM 45/510/2005/ ,00 Pyhäniemen koulun ja päiväkodin rakennushanke ESLH /So-61/STH327A ,00 Pyhäniemen vanhainkodin osittainen muuttaminen tehostetuksi asumispalveluyksiköksi ja tilojen kosteusvauriokorjaukset ESAVI /So-61/ ,00 Salpakankaan koulun uudisrakennushanke 1. vaihe UUDELY/200/ /2010/ ,00 Salpakankaan koulun uudisrakennushanke 1. vaihe, liikuntasali OPM 34/611/2011/ ,00 VESIHUOLTOLAITOS Herralan siirtovesijohto ja -viemäri HÄMELY/0070/ /2010/ ,00 (työllisyysperusteinen investointiavustus)

76 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Konsernipalvelut Perusturva (tilaaja) 3 4 Sivistys Tekninen Kunta yhteensä Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva yhteensä Työllistetyt Kunta yhteensä Naisia Miehiä Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Työllistetyt Oppisopimussuhteiset 24 Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,06 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,14 Henkilöstökulut yhteensä , , Liitetietojen erittely Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Tilinpäätöksistä Taloussuunnitelmista Suunnitelman mukaiset poistot Poiston alaisten investointien omahankintameno Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poiston alaisten investointien hankintameno Ero Poikkeama-% -143

77 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kunnan tytäryhtiöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä, kuin myös osakkuusyhteisöt. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt 1 Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt 3 - Kuntayhtymät 5 - Osakkuusyhteisöt 3 - Yhteensä 12 - Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kuntayhtymien keskinäiset tapahtumat on eliminoitu pienemmän omistusosuuden mukaan. Se osa sisäisistä eristä, jotka sisältyvät molempien osapuolten tilinpäätökseen, eliminoidaan. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu, koska niitä eivät kaikki ilmoittaneet. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kunnan ja kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja asunto-osakeyhtiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Kuntayhtymät Kuntayhtymät on yhdistelty konsernitilinpäätökseen peruspääomaosuuden suhteessa. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä.

78 78 Konsernituloslaskelman liitetiedot Konsernin toimintatuotot tehtäväalueittain Yleishallinto , ,44 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,08 Opetus- ja kulttuuripalvelut , ,28 Yhdyskuntapalvelut , ,24 Muut palvelut , ,39 Konsernin toimintatuotot yhteensä , ,42 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot Hollolan Asuntotalot Oy 0, ,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0, ,00 Satunnaiset kulut Hollolan kunta/kunnantuvan kiinteistön myyntitappio 0,00 0,00 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä 820, ,48 Maa-alueiden myynnistä , ,36 Koneiden ja kaluston myynnistä , ,86 Myyntivoitot yhteensä , ,70 Konsernitasetta koskevat liitetiedot Maa-ja vesialueet erittely Maa-ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,20 Muut maa- ja vesialueet , ,74 Maa-ja vesialueet yhteensä , ,94 Olennaiset kuntayhtymäosuuksien Tasearvo Lisäykset Vähennykset Tase-arvo Kunnan osuus Ero arvon muutokset 1.1. Tilikaudelta Tilikaudelta kuntayhtymän peruspääomasta Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymä ,20 0,00 0, , ,20 0,00 Eteva kuntayhtymä ,46 0,00 0, , , ,33 Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky ,64 0,00 0, , ,64 0,00 Päijät-Hämeen liitto ,39 0,00 0, , ,39 0,00 Päijät-Hämeen sos. ja terv.huollon ky ,98 0,00 0, , , ,80

79 79 Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Omistusosuus Kuntakonsernin Kuntakonsernin Tilikauden osuus omasta osuus vieraasta pääomasta pääomasta voitto/tappio Tytäryhteisöt 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Hollolan Asuntotalot Oy Hollola 100,00 % Hollolan Palveluasunnot Oy Hollola 100,00 % Asunto Oy Tervasmiilu Hollola 88,08 % Työvoimapalvelu Soiva Oy Hollola 68,00 % Kuntayhtymät Hollolan-Lahden vesilaitos ky Hollola 60,00 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahti 7,60 % Päijät-Hämeen liitto Lahti 10,23 % Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon Lahti ky 9,85 % Eteva kuntayhtymä Mäntsälä 0,48 % Osakkuusyhteisöt Kiint.Oy Harmaaleppä Hollola 44,74 % Kiint.Oy Liikejalava Hollola 35,46 % Päijät-Tili Oy Hämeenkoski 33,14 % Pitkäaikaisten saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,39 Muut lainasaamiset 0, ,00 Muut siirtosaamiset , ,91 Muut saamiset , ,74 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,04 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot 5 143, ,52 Kelan korv. työterveyshuollosta , ,07 EU-tuet ja muut avustukset , ,08 Muut siirtosaamiset , ,95 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,61 Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,38 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Peruspääoma , ,38 Arvonkorotusrahasto , ,13 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0, ,20 Arvonkorotusrahasto , ,93

80 80 Muut omat rahastot , ,82 Muutos 0,00 0,00 Muut omat rahastot , ,82 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,23 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,39 Edellisten tilikausien oikaisut/muutos , ,79 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,41 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,31 Oma pääoma yhteensä , ,85 Pakollisten varausten muutokset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky Potilasvahinkovakuutusvastuu , ,84 Lisäykset tilikaudella , ,02 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky Potilasvahinkovastuu , ,86 Muiden velkojen erittely Muut velat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Muut velat Liittymismaksut ,18 0, ,65 0,00 Muut velat 0, ,43 0, ,20 Muut velat yhteensä , , , ,20 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset Päijät-Hämeen sairaus- ja terveydenhuollon ky Potilasvahinkovakuutus , ,60 Pitkäaikaiset siirtovelat yhteensä , ,60 Lyhytaikaiset Tuloennakot ja menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,12 Korkojaksotukset , ,45 Valtionennakot , ,00 Seuraavan vuoden projektirahat , ,05 Muut menojäämät , ,49 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,11 Siirtovelat yhteensä , ,71

81 81 Konsernin vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,47 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,73 Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,82 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo , ,39 Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,95 Myöhemmin maksettavat , ,85 Yhteensä , ,80 Vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,26 Jäljellä oleva pääoma , ,37 Muut taloudelliset vastuut Sopimusvastuut , ,00 Vuokravastuut 0, ,23 Saadut pantit ja vakuudet 0, ,54 Arvonlisäveron palautusvastuu *) 0,00 0,00 Ara-avustusten palautusvastuu 0,00 0,00 Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Hollolan kunnalle ja konserniyhtiöille saattaa muodostua palautusvastuu alkaen uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenojen arvonlisäveroista, mikäli kiinteistöjä myydään tai niiden käyttötarkoitus muuttuu vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan käyttöön (AVL 11 luku 120 ). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai toimenpideohjelmaan perustuen. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu v Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta /1705, 7:53 sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta /733, 4:30.

82 82 5. Taseyksikön ja liikelaitoksen erillistilinpäätökset 5.1 Liikelaitoksen vaikutus tulokseen ja rahoitukseen

83 83