ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11748 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Tuire Ranta-Meyer Sähköpostiosoite tuire.ranta-meyer@metropolia.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Suvi Hartikainen Sähköpostiosoite suvi.hartikainen@metropolia.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Musiikki elämään -hanke on toiminut toisena hankevuotenaan samojen lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti kuin hankehakemuksessa määriteltiin ja ensimmäisenä vuonna 2011 toteutettiin. Tavoitteena on edelleen kehittää yleisöyhteistyön ja osallistavan musiikkitoiminnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteisiin pyritään hyödyntämällä hankkeessa pilotoitavaa kolmannen sektorin, kuntatoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön pohjautuvaa palvelumallia. Lisäksi Musiikki elämään -hanke vastaa kulttuurialan työvoiman osaamisen kehittämiseen toteuttaen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa kuntien tarpeita ja toiveita vastaavia hyvinvointipalveluita. Tähän mennessä tehdyissä pilotoinneissa on erityisesti keskitytty lisäämään kolmannen sektorin osaamista osallistavan musiikkitoiminnan palveluiden tuottamisessa sekä ammattikorkeakoulujen pedagogista osaamista tulevien osallistavan musiikkitoiminnan ammattilaisten kouluttajana. Hankkeen lopputulemana EURA JÄRJESTELMÄ 1/20

2 syntyvä aineistopankki keskittyy lisäksi kolmannen sektorin myyntiosaamisen ja kunnan ostajaosaamisen parantamiseen. Musiikki elämään -hankkeen toisena toimintavuotena on edelleen jatkettu musiikkipedagogiikkaopiskelijoiden työnkuvan laajentamista. Musiikkipedagogit työskentelevät perinteisesti musiikkiopistoissa pitäen yksityistunteja. Tiukentuneen taloustilanteen ja uudenlaisten painotusten (taiteen käyttö hyvinvoinnin välineenä) myötä, musiikkipedagogien työnkuva on entistä enemmän painottumassa ryhmäopetukseen. Ryhmäopetustaitoja voidaan käyttää perinteisessä musiikinopetuksessa mm. musiikki- ja kansalaisopistoissa, mutta enenevissä määrin myös erityisryhmien kanssa työskenneltäessä. Musiikki elämään -hankkeessa musiikin opiskelijoille pyritään tarjoamaan pilotointien myötä työkaluja ryhmäopetukseen, jotta he pystyvät käyttämään saatuja taitojaan hyväksi niin perinteisemmässä opetustyössä kuin taiteen soveltavassa käytössä. Pilotoinneissa musiikin opiskelijoita myös tutustutetaan kolmannen sektorin toimijoihin ja ylipäänsä kolmanteen sektoriin työkenttänä. Metropolia on toisena hankevuonna jatkanut työtään mukana olleiden kumppaneiden kanssa sekä hankkinut uusia yhteistyökumppaneita. Metropolian osatoteutuksessa kumppaneina ovat vuonna 2012 olleet Vantaan kaupungin nuorisotoimi ja kulttuuripalvelut, Vantaan musiikkiopisto, Vantaan tanssiopisto, Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikki, Keski-Vantaan musiikkiopisto, Havukosken palvelutalo, Hääppöset-yhtye, MarjaVerkko, Kivistön alueen vanhempainyhdistys KiVa ry. ja Kanniston koulu. Hanketta suunniteltaessa Metropolian osatoteutuksen kohteeksi päätettiin erityisesti Marja-Vantaan uusi asuinalue. Silloin tavoitteena oli luoda tälle nopeasti kasvavalle asuinalueelle musiikkipalveluita erityisesti lapsille ja nuorille. Lisäksi haluttiin testata sukupolvien välistä yhteistyötä. Metropolian osatoteutuksen kohderyhmät ovat vuonna 2012 pysyneet suunnitelman mukaisina, osaprojekteja on tehty ala- ja yläkouluikäisten sekä vanhusten kanssa. Vuonna 2012 on jatkettu Metropolian pop/jazz-musiikin ja musiikin koulutusohjelmien yhteistyön kehittämistä. Musiikki elämään -hankkeen projekteissa eri koulutusohjelmien opiskelijat ovat toimineet yhdessä ja lisäksi on järjestetty koulutusohjelmien yhteinen esiintymistaitokurssi. Kaiken kaikkiaan hankkeeseen luodut sisällölliset tavoitteet ja kohderyhmät ovat olleet realistiset ja Musiikki elämään -hanke eteni Metropoliassa projektisuunnitelman mukaisesti suhteessa sisältöön ja kohderyhmiin toimintakaudella Seuraavat Oulun osatoteutuksen tavoitteista on koettu onnistuneiksi: hyvinvointipalvelujen ja tuottamisen kehittäminen, vuorovaikutuksellisen ja osallistavan konsertti- ja taidetoiminnan kehittäminen, kohdeyleisötuntemuksen lisääminen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen. Sen sijaan palvelumalliajattelu ja sen käytännön testaaminen kaipaa vielä innovointia sekä kehittämistä ja siihen pyritään kiinnittämään huomiota projektin kuluessa. Kulttuurisisältöisten hyvinvointipalvelumarkkinoiden syntymistä jarruttavat taloudelliset realiteetit ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/20

3 vallitsevat toimintatavat, joihin projektilla tosin on voitu joiltain osin vaikuttaa onnistuneiden ja vaikuttaviksi koettujen pilotointien kautta. Onnistuneet pilotoinnit ovat saaneet huomiota ja hyvän vastaanoton ja niillä on voitu vaikuttaa hyvinvointiin. Kysyntää toiminnan jatkamiseksi pilotoinnin jälkeen on myös ollut, mutta toiminnalle ei tunnu löytyvän rahoitusta. Tämä kuvaa sitä, ettei kulttuurinen hyvinvointiajattelu ole juurtunut eikä kulttuuripalveluista terveyden edistämiseksi olla valmiita maksamaan. Projektin pilotointitoiminnan kohderyhmä on Oulun osatoteutuksessa laajentunut maahanmuuttajiin Diakyhteistyön kautta. Oamkin Kulttuurialan yksikön yhteistyö Diak-Pohjoisen kanssa onkin jatkunut ja selkiintynyt. Sen sijaan yhteistyö Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön Eheä elämän ehtoo -hankkeen (EEE) kanssa on toistaiseksi hieman taantunut Kulttuurialan yksikön henkilöstövaihdoksista ja EEEhankkeen projektipäällikön työnkuvan muutoksesta johtuen. Oamkin osatoteutuksen tavoitteena ollut moniammatillisen opiskelijayhteistyön syntyminen sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan kesken on toteutunut käytännössä tähän mennessä maahanmuuttajille suunnatuissa Diak-Pohjoisen kanssa toteutetuissa pilotoinneissa. Osa näistä pilotoinneista jatkuu edelleen vuoden 2013 puolelle. Maahanmuuttajista toimintaan on osallistunut Oulun Seudun Setlementin Naisten koulun maahanmuuttajanaisia ja valmentavassa opetuksessa olevia maahanmuuttajataustaisia lapsia. Jo aiemmin tehdyt kohderyhmävalinnat (vanhukset ja päiväkotilapset) on edelleen koettu onnistuneiksi. Kokkolan osatoteutuksessa ollaan oltu tyytyväisiä koululaisten valintaan kohderyhmäksi. Hankkeen myötä on selkeytynyt, että osallistavalle musiikkitoiminnalle on Kokkolan alueella enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mikä lisää sekä kunnan että Centria Ammattikorkeakoulun motivaatiota Musiikki elämään - hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Palaute kouluilta on ollut positiivista ja koulujen toiveena on saada enemmän palvelutarjontaa Centria Ammattikorkeakoululta ja alueen kolmannen sektorin toimijoilta. Alkuperäisenä tavoitteena ollutta oppilasmäärä ei ole saatu mukaan toimintaan, koska hanketoiminta viivästyi vuonna Konserttikeskus on jatkanut toisena toimintavuotena konserttitoimintansa kehittämistä painottaen osallistavan konserttitoiminnan muotoja. Lisäksi on pilotoitu ja kehitetty saatujen kokemusten pohjalta Oppilaat konsertin järjestäjinä -mallia, joka osallistaa oppilaita tekemään konserttijärjestelyitä ohjatusti omalla koulullaan. Samalla koululaiset pääsevät sukeltamaan kulissien taakse ja näkevät, miten konsertti järjestetään ja mitä kaikkia työvaiheita siihen liittyy. Norjassa vastaavasta mallista on paljon positiivisia kokemuksia ja myös Tanskassa on kehitetty oppilaita aktivoivaa konsertin tuotantomallia. Vuoden 2012 aikana Norjan ja Tanskan materiaalien sekä alakouluilla tehtyjen pilottien pohjalta on syntynyt aineistoa Oppilaat konsertin järjestäjinä -käsikirjaa varten. Saadun palautteen perusteella kentällä on kiinnostusta mallia kohtaan. Käsikirjaa ja muuta siihen liittyvää materiaalia tullaan tarjoamaan kevään 2013 aikana Konserttikeskuksen tilaajille ohjeistetuksi, itsenäisesti toteutettavaksi kokonaisuudeksi, jota hyödyntämällä on mahdollista syventää oppilaiden konserttikokemusta osallistamalla heitä konsertin järjestämiseen. Käsikirjasta tulee kaikille avoin ja se tulee sekä Konserttikeskuksen että Musiikki elämään - hankkeen nettisivuille. EURA JÄRJESTELMÄ 3/20

4 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Vuonna 2012 Musiikki elämään -hankkeen osatoteuttajina ovat jatkaneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Metropolia, LAMK, Oamk, Centria (ent. Keski-Pohjanmaan AMK) ja Konserttikeskus. Myös hankehenkilökunta on pysynyt samana. Ohjausryhmään uusina jäseninä ovat tulleet Lahden kunnan edustaja Matti Karhos ja Centrian Marja-Liisa Hiironen. Koko vuoden ajan osatoteutukset ympäri Suomea ovat etsineet uusia kolmannen sektorin kumppaneita. Tämä on osalla paikkakunnista osoittautunut haastavaksi, lähinnä kolmannen sektorin organisaatioiden alueellisen pienen lukumäärän tai motivaation takia. Palvelutuotantoa ei ole välttämättä nähty tarpeelliseksi omalle organisaatiolle ja siksi osallistumisinnokkuus on paikoin ollut vähäistä. Toisaalta joidenkin kolmannen sektorin edustajien kanssa yhteistyö sujuu erittäin mallikkaasti ja on palvellut hankkeen tavoitteita monipuolisesti ja hyvin. Yhteistyön näkökulmasta hanketoimintaa on kohdannut vuonna 2012 hyvin samanlainen haaste kuin ensimmäisenä toimintavuonna: Ammattikorkeakoulujen jäykkiä vuosikalentereita ja lukujärjestyksiä on vaikea yhdistää dynaamisempaan hanketyöhön ja kolmannen sektorin toiminta painottuu ilta-aikoihin, jolloin ammattikorkeassa ja kunnissa työskentelet ihmiset eivät ole enää töissä. Lisäksi opiskelijat tekevät paljon töitä koulupäivän jälkeen, joten heidänkin saamisensa mukaan toimintaan ilta-aikoina on hankalaa. Metropolia on jatkanut Musiikki elämään -hankkeessa pedagogisen, osallistavan musiikki- ja taidetoiminnan mallin ja soveltavan musiikkikasvatuksen menetelmien kehittämistä. Oman osatoteutuksensa lisäksi Metropolia on vastannut päätoteuttajana osatoteuttajien avulla hankehallinnosta, tiedotuksesta ja tulosten keräämisestä. Metropolia toteuttaa Musiikki elämään -hanketta pienempien osaprojektien muodossa (projektiesittelyt kohdassa 9). Osaprojekteja on käytännössä kolmenlaisia: 1. viikoittain toimiva musiikkikerho valitulle kohderyhmälle 2. useamman kuukauden kestävä kokonaisuus, joka tähtää suurempaan lopputuotokseen esim. konserttiin 3. muutaman viikon kestävä pienprojekti Osaprojekteissa painottuvat lajista riippuen hieman eri asiat, mutta pääsääntöisesti projektit koostuvat neljästä vaiheesta: suunnittelu ja tuotanto, koulutusjakso (opiskelijat, kolmannen sektorin toimijat), käytännön toteutus sekä arviointi ja palaute. Osaprojekteista saatu palaute on ollut lähes poikkeuksetta kiittävää. Rakentavaa palautetta on välillä tullut käytännön toteutukseen liittyvistä asioista kuten tiedonkulusta, mutta itse hankesisältöä eli osallistavaa musiikkitoimintaa koskeva palaute on ollut ainoastaan positiivista niin kohderyhmiltä, opiskelijoilta, kolmannelta sektorilta, kunnalta kuin myös kohderyhmien kanssa työskenteleviltä eli koulujen opettajilta, nuorisotyöntekijöiltä ja palvelutalon työntekijöiltä. Saadun palautteen perusteella toimintaa on pystytty kehittämään ja parantamaan. EURA JÄRJESTELMÄ 4/20

5 Oulun osatoteutuksen projektikoordinaattorin työnkuvan laajentuminen projektin asiantuntijatehtäviin on edistänyt ja syventänyt projektin koulutusten ja pilotointien yhteyttä Oamkissa eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin ja niiden kehittämiseen. Projektikoordinaattorin toimiminen asiantuntijatehtävissä osana opetushenkilöstöä on mm. mahdollistanut aiempaa konkreettisemmin sen, miten amk-opintojen työelämäyhteyksiä ja opetuksen kehittämistyötä voidaan toteuttaa hankeympäristössä. Pilotointien ja niihin liittyvän koulutuksen opinnollistaminen on sujuvoitunut projektikoordinaattorin kuuluessa opetushenkilöstöön. Näin ammattikorkeakoulun saama hyöty hanketoiminnasta on käytännöllistynyt ja syventynyt. Kansainvälistä ulottuvuutta projektin Oulun osatoteutus on saanut maahanmuuttajatyön ja pilotointeihin osallistuneiden Oamkin vaihto-opiskelijoiden kautta. Viimeksi mainittujen kotimaat ovat Norja ja Portugali. Lisäksi on käyty alustavia keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä Oulun Seudun Setlementin kanssa, mutta tarkemmat neuvottelut tästä tapahtuvat vuoden 2013 puolella. Jo tehdyn Diak-yhteistyön kautta projektissa on tutustuttu Setlementin maahanmuuttajatyöhön. Oulun Seudun Setlementti tuottaa myös kansalaisopistopalveluja ja järjestää vanhusten viriketoimintaa Hailuodon kunnalle, jossa projektilla on kumppaneita. Setlementti olisikin sopiva yhteistyökumppani hankkeelle, koska se edesauttaisi pilotointien toteuttamista Hailuodossa. Hanketoiminnan toteuttaminen Hailuodossa on osoittautunut jonkin verran haasteelliseksi kulkuyhteyksien, pilotointeihin varattavan aikaresurssin ja pilotoijien löytymisen takia. Hailuoto sijaitsee saarella, jolle on lauttayhteys. Lahden osatoteutukseen osallistujien rekrytointi on tehty alusta alkaen suorilla yhteydenotoilla kohdistuen ensin esiselvitykseen osallistuneisiin toimijoihin, jonka jälkeen on otettu yhteys kaikkiin Lahden alueen kulttuurikentän kolmannen sektorin toimijoihin Lahden kaupungin yhdistysrekisterin kautta. Myös muita kuin kulttuurin kolmatta sektoria on tullut vuoden varrella toimintaan mukaan, kuten Keskustan eheyttämis ry sekä Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö. Valitettavasti musiikkiyhdistykset ovat olleet huonosti motivoituneita osallistumaan tämän tyyppiseen toimintaan, vaikka koulutusta on erityisesti heitä varten ja heidän konsultointinsa tuloksena räätälöity. Lahden kaupungin kulttuurikeskuksen uusi johto on saatu aktivoitua hankkeeseen mukaan ja kulttuuriasiain päällikkö on nyt myös nimetty hankkeen ohjausryhmän jäseneksi alkuperäisen jäsenen LAMKin Musiikkija draamainstituutin koulutuspäällikön jäätyä vanhempainvapaalle ilman varsinaista sijaista. Yhteistyötä on lisäksi tehty Lahdessa toimivien Osaattori-, Luova polku -, Art&Science Lab - ja TAIKAhankkeiden kanssa. Osaattori-hankkeen Lahden kaupungin yhteyshenkilö osallistui pilottikoulutukseen ja toi samalla oman hankkeensa asiantuntijuuden liittyen vanhuksille suunnattujen kulttuuripalvelujen suunnitteluun. Yhteistyötä on tehty myös Lahden kaupungin tapahtumayksikön sekä lahtelaisten ja ympäristökuntien musiikki- ja liikuntatapahtumien kanssa toteutettavan Kultturalli-tapahtuman tiimoilla. EURA JÄRJESTELMÄ 5/20

6 Erityisesti Konserttikeskuksen kanssa tehty yhteistyö hankkeen sisällä on ollut Lamkille hedelmällistä, Mari Kätkä on ollut asiantuntijana koulutuksissa liittyen koululaisten kanssa tehtävään toimintaan ja freelancerina musiikin kentällä toimimiseen. Lisäksi Konserttikeskus on toteuttanut asiantuntijaluentoja AMKopiskelijoille kaikissa muissakin hankekumppaniammattikorkeakouluissa. Kokkolan osatoteutuksen kevätkauden 2012 hanketoimintaa vaivasi edellisenä vuonna viivästynyt projektikoordinaattori rekrytointi. Lisäksi ongelmia on aiheuttanut muuttunut yhteistyö kokkolalaisen kolmannen sektorin kanssa. Projektisuunnitelmissa oli ajatuksena tehdä yhteistyötä CentriARTin sekä Truban kanssa, mutta CentriARTin toiminta on loppunut kokonaan ja Truballa ei ollut tarpeeksi kiinnostusta lähteä hankkeeseen mukaan. Vuonna 2012 kolmannen sektorin yhteistyökumppaniksi hankkeeseen saatiin Kulttuuriosuuskunta Oravan Pyörä, jonka kanssa yhteistyö toimii hyvin. Kokkolassa ammattikorkeakoulu tekee kolmannen sektorin lisäksi tiivistä yhteistyötä kunnan ja alueen koulujen kanssa. Tämän työn pohjalta osallistavan musiikkitoiminnan työpajoja on viety kunnan toiveiden mukaisesti kouluihin eri puolille Kokkolaa. Vuonna 2012 tehdyt ammattikorkeakoulukentän taloudelliset supistuspäätökset kohdistuivat Centriaammattikorkeakouluun voimakkaasti ja musiikin koulutusohjelman henkilöstöä on niiden takia jouduttu vähentämään kuluneena vuonna. Tämä ja epäselvä työnjako Centrian musiikin koulutusohjelman sisällä aiheutti ongelmia alkuvuonna 2012, mutta ongelmien ratkettua on hanke syksyllä 2012 toiminut hyvin. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Musiikki elämään -hankkeen pääasiallisina ulkoisina tiedotuskanavina toimivat verkkosivu kuukausittainen sähköpostitse lähetettävä uutiskirje ja vuoden 2012 puolella toimintansa varsinaisesti aloittanut Facebook-sivu. Facebook-sivulle hankkeen työntekijät kirjoittavat ennalta sovitun vuorolistan mukaan kuulumisia ja lisäävät kuvia. Sivun tavoitteena on olla epämuodollisempi ja joustavampi tiedotuskanava kuin uutiskirje. Vuoden 2012 lopussa uutiskirje tavoittaa noin sata henkilöä ja Facebook-sivun seuraajia on 88 kpl. Lisäksi Musiikki elämään -hankkeella on wiki-sivusto, joka on tarkoitettu lähinnä hankkeen sisäiseen käyttöön, tiedotukseen ja materiaalipankiksi. Wikisivu (wiki.metropolia.fi/musiikkielamaan) on kaikille avoin, mutta osatoteuttajilla on lisäksi kirjautumiseen tarvittavat tunnukset ja käyttöoikeudet materiaalin lisäämiseksi ja muokkaamiseksi. Wikisivuille on kerätty kattavasti kaikki julkinen hankemateriaali seuraavien otsikoiden alle: Musiikki elämään -palvelumalli, Osatoteutukset, Viestintä, Hankehallinto- ja talous, Esityslistat ja muistiot, Hanketoimijat ja Yhteystiedot. Sivuilla sijaitsee myös tapahtumakalenteri, johon kerätään keskeisimmät hankkeen tapahtumat osatoteuttajittain. Vuonna 2012 on tehty ensimmäisiä kuvauksia hankkeen lopputuloksena syntyvään aineistopankkiin. EURA JÄRJESTELMÄ 6/20

7 Kuvamateriaalia tullaan lisäämään Musiikki elämään -nettisivulle vuonna Metropolian osatoteutuksen tiedottaminen on tapahtunut sekä lehdistön, sosiaalisen median että suoran kohdeviestinnän kautta. Lisäksi yhteistyökumppanit ovat jakaneet tietoa omien yhteyksiensä kautta. Vantaan Sanomat on kirjoittanut artikkelin Kanniston asukas- ja nuorisotilaan etsityistä kylämummeista ja -vaareista ja projektipäällikön kirjoittama artikkeli Havukosken äitienpäiväkonsertista on jaettu mm. musiikin ja sosiaalipuolen ammattilehtiin. Metropolian sisällä hankkeesta on tiedotettu henkilökuntakokouksissa, intranet Tuubissa sekä opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa ja luennoilla. Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut Oamkin osatoteutuksessa seuraavasti: Oamkin osatoteutuksen "Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen" -pilotoinnista on julkaistu lehtiartikkelit Sanomalehti Kalevassa (Alakerta pääkirjoitussivulla) ja Vanhustyön lehdessä kesäkuussa Oamkin nettisivuilla on julkaistu toukokuussa 2012 Kulttuurialan yksikön blogissa kirjoitus "Musiikki elämään - iloa elämään!". Oamkissa syyskuussa 2012 järjestetyistä Start Up! -päivistä julkaistiin lehdistötiedote Sanomalehti Forum24:ssä. Yle Radio Suomen Oulu Radio teki Oulun Palvelusäätiön Keskustan palvelukeskuksessa toteutetusta Seniorimuskarin pilotoinnista noin 10 minuutin radio-ohjelman, joka lähetettiin osana keskipäivän puheohjelmaa. Seniorimuskari valikoitui ohjelman aiheeksi Oamkin Kulttuurialan yksikön mediatiedotteen kautta. Musiikki elämään on näkynyt Oulun seudulla hyvin julkisuudessa. Tiedotus ja julkisuus ovat toteutuneet Oulun osatoteutuksessa suunniteltua laajempana ja projekti on ylittänyt ns. uutiskynnyksen Kulttuurialan yksikön säännöllisten mediatiedotteiden kautta kaksi kertaa. Oamkin sisäisessä tiedottamisessa ja projektin esittelyssä on uutena välineenä käytetty "Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen" -pilotoinnin Oulun Palvelusäätiön Tuiran palvelukeskuksen loppujuhlista kuvattua koostetta sekä noin 10 minuutin pituista videojulkaisua. Video julkaistaan myöhemmin myös Musiikki elämään -hankkeen ja Oamkin nettisivuilla. Lahdessa ulkoisella tiedotuksella on tavoiteltu alueen musiikin kolmannen sektorin toimijoita sekä sähköpostitse että Lahden kaupungin tiedotuskanavien kautta. Hankkeen toimista on myös tiedotettu LAMKin nettisivuilla. Hyvän joulumielen päivästä on kirjoitettu Uusi-Lahti -kaupunkilehdessä kahteen kertaan (erityisesti sen joululiitteessä oli pidempi juttu). Lisäksi päivästä tiedotettiin kattavasti sekä sähköisiin että printtimedioihin. Sisäistä tiedotusta on hoidettu henkilöstökokouksissa, Reppu-alustan kautta sekä kulttuurialan opiskelijoiden tilaisuuksissa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/20

8 Musiikki elämään -hanke sai näkyvyyttä valtakunnallisessa jakelussa olevasta Konserttikeskuksen kausiesitteestä Hanke-esittelyn lisäksi esitteessä oli mukana Oppilaat konsertin järjestäjinä - toimintamallin kuvaus. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite ja wiki.metropolia.fi/musiikkielamaan 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Metropolian kohtaamat haasteet hankevuonna 2012 voidaan jakaa kolmeen osaan: opiskelijarekrytointi, lukuisat yhteistyökumppanit ja tiedotus heidän välillään sekä tuleva ulkopuolinen rahoitus. Metropolian osaprojekteissa pyritään vahvistamaan musiikin ja pop/jazz-musiikin koulutusohjelmien ja opiskelijoiden yhteistyötä. Tätä tavoitellaan koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisillä koulutus- ja projektikokonaisuuksilla. Toisin kuin musiikin koulutusohjelman aiemmassa Kulttuurisilta-hankkeessa, ei Musiikki elämään -hankkeelle ole pääsääntöisesti osoitettu tiettyä opiskelijaryhmää, joka toteuttaisi hanketoimintaa vaan opiskelijarekrytointi täytyy tehdä jokaisen osaprojektin kohdalla uudestaan. Osallistava musiikkitoiminta on monelle musiikin ja erityisesti pop/jazz-musiikin opiskelijalle täysin uusi alue ja totuttautuminen ja innostuminen uusista asioista on vienyt aikaa. Saatu palaute kuitenkin osoittaa, että kunhan opiskelijat saadaan projekteihin mukaan, he ovat kokeneet ne antoisiksi ja kiinnostaviksi. Musiikki elämään -hankkeessa Metropoliassa on lähtökohtaisesti jokaisessa projektissa mukana opiskelijoita ja opettajia musiikin ja pop/jazz-musiikin koulutusohjelmista, yksi tai useampi kolmannen sektorin järjestö sekä kunnan edustajana esim. koulu tai nuorisotoimi. Useat toimijat aiheuttavat haasteita erityisesti osaprojektien aikataulutukselle ja tiedotukselle. Kuten aiemmin kuvattiin, ovat kunnan työntekijöiden, opiskelijoiden ja kolmannen sektorin työajat täysin erilaiset, joten yhteisten palaveri- ja muiden aikojen löytäminen on välillä todella haastavaa. Lisäksi tavoitteena on, että projekteissa kaikkien osapuolten tavoitteet ja toiveet pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tämä lisää vaikeuskerrointa projektien suunnitteluun ja sisältöihin, mutta luo samalla pohjaa innovaatioille ja uusille ratkaisuille. Useiden toimijoiden yhteistyössä toteuttamissa osaprojekteissa haasteena on ollut tiedonkulku. Pääasiallisesti tieto on liikkunut hyvin, mutta välillä on ilmennyt väärinkäsityksiä ja eri näkemyksiä yksityiskohdissa. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut kaiken tiedon kirjaaminen ja "turhankin" tiedon jakaminen yhteistyökumppaneiden kesken. Hankkeiden yleinen vaiva on, että hankerahoituksen jälkeen toiminta katkeaa ulkopuolisen rahoituksen puuttuessa. Tähän kysymykseen on puututtu Metropoliassa jo heti hanketyötä suunniteltaessa ottamalla Vantaan kunta tulevana (mahdollisena) rahoittajana mukaan. Osaprojekteja pyritään toteuttamaan kunnan toiveiden mukaisiksi, mutta silti niiden tuleva rahoitus on vielä täysin auki eikä esim. Vantaa ole sitoutunut kunnan aloitteesta syntyneen rumpukerhon jatkoon. EURA JÄRJESTELMÄ 8/20

9 Metropolian osatoteutuksessa vuonna 2011 oli hankalaa motivoituneen kolmannen sektorin edustajan löytäminen jokaiseen osaprojektiin. Tässä asiassa on edistytty hyvin vuonna 2012, osaltaan siksi, että aiemmin mukaan rekrytoidut järjestöt ovat jatkaneet hankkeessa mukana, mutta myös siksi, että projektipäällikkö ja tuottaja-tiedottaja ovat oppineet paremmin tunnistamaan sopivia yhdistyskumppanikandidaatteja, mm. vuonna 2012 mukaan tuleen Keski-Vantaan musiikkiopiston kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Oulun osatoteutuksessa syksyn 2012 haasteeksi osoittautui projektissa keskeisenä asiantuntijana toimineen opettajan virkavapaalle siirtyminen. Tämä johti osittain jo suunniteltujen uusien pilotointien aloittamisen ja entisten jatkamisen siirtämiseen vuodelle Suositeltavaksi ammattikorkeakoulussa toteutettavan hanketyön käytännön toteuttamistavaksi on sen sijaan osoittautunut Oulun osatoteutuksessa toteutettu projektikoordinaattorin virkamääräyksen muuttaminen lehtorin tehtäväksi. Projektikoordinaattorin kuuluminen opetushenkilöstöön on sujuvoittanut pilotointien käytännön toteutusta, opinnollistamista ja tätä kautta selkiyttänyt hanketyön yhteyttä opetussuunnitelmiin. Siten myös koulutuksen kehittäminen on hanketyössä jatkuvasti läsnä ja koulutuksella on pilotoinneissa käytännön tason työelämäyhteyksiä. Hanketoimintoihin valikoituneet opiskelijat ja asiantuntijat ovat Oulun osatoteutuksessa olleet edelleen erittäin motivoituneita ja innovatiivisia, mikä on haastanut Oamkin osatoteutuksen työajalliset ja taloudelliset resurssit, jotka ovat osoittautuneet mahdollisuuksiin nähden suppeiksi. Oamkin opiskelijat ovat kokeneet Musiikki elämään -hankkeen sisällöllisesti hyväksi, tarpeelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Pilotoinnit ja hankkeen ympärillä tapahtuva innovointi on koettu mielekkääksi ja sen on nähty avaavan ammatillisen toiminnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Keskeinen ongelma Musiikki elämään -hankkeessa on edelleen kulttuuristen hyvinvointipalveluiden markkinoiden puuttuminen ja markkinakulttuurin puute. Esimerkiksi Oulun seudulla jo pilotoituja kulttuurituotteita tiedustellaan eli niitä ollaan kiinnostuneita saamaan oman asiakaskunnan ulottuville, mutta niistä ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan. Esim. vanhusten palveluita tuottavat säätiöt eivät budjetoi kulttuuripalveluiden ostamiseen hallinnollisesti korkeimmalla tasolla ja niiden järjestäminen, mikä kuitenkin näyttäisi olevan kilpailuvaltti asiakaskunnan houkuttelemisessa tai laajentamisessa, jää yksittäisten palvelukeskusten johtajien intressien varaan. Myös Oulun osatoteutuksen koulutuspalautteissa on esitetty seuraavia kysymyksiä: -Kuinka saan tilaajan maksamaan työstäni? -Kuinka työni tulisi hinnoitella? -Tai mikäli tilaaja ei maksa, niin mistä rahoitus kannattaa hankkia? Lahden osatoteutuksen suurin ongelma on ollut LAMKin musiikin koulutuksen lakkautuspäätös, joka laittoi osatoteutuksen henkilökunnan miettimään, mitä hankkeesta Lahteen jää hankekauden jälkeen elämään. Musiikin koulutus lakkaa kokonaan viimeistään vuonna 2016 ja viimeiset 42 opiskelijaa otettiin sisään syksyllä Lakkautuksesta johtuen myös henkilökunta on tehnyt omia ratkaisujaan. Hankkeen asiantuntija, yliopettaja Kaija Huhtanen on ollut opintovapaalla elokuusta 2012 lähtien, minkä vuoksi EURA JÄRJESTELMÄ 9/20

10 koulutuskokonaisuutta jouduttiin Huhtasen osion suhteen muokkaamaan. Kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi Lahdessa on ollut erittäin haasteellista. Yhdistystoiminta, kuten esim. kuoro, on useimmille pelkkä harrastus, jota ei edes haluta kehittää. Vaikka osallistumiskynnys kolmannelle sektorille on tehty mahdollisimman matalaksi, ei osallistujia ole saatu tarpeeksi. Yhdistyksille kohdistuvan koulutuksen on oltava täsmäkoulutusta mahdollisimman tiiviissä, mutta joustavassa muodossa. Vuodelle 2013 onkin suunnitteilla pelkästään kolmannen sektorin toimijoille kohdennettu koulutuskokonaisuus, jossa erityisesti sparraus on pääosassa. Kolmannen lähteen asiantuntijoita pyritään myös käyttämään hyväksi. Centrian hankekevättä 2012 vaivasivat ongelmat, jotka aiheutuivat edellisenä vuonna tapahtuneesta hankehenkilökunnan rekrytoinnin viivästymisestä. Projektikoordinaattorin puuttuessa ei hanketoimintaa saatu ajoissa kevääksi 2012 ammattikorkeakoulun lukujärjestyksiin ja vuosikelloon. Tämän vuoksi myöskään kaikki Kokkolan kaupungin hankkeelle asettamat toiveet eivät ole toteutuneet. Tästä huolimatta Kokkolan kaupunki ja koulut ovat koko hankekauden ajan suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti. Centriassa on koettu myös ongelmia tiedon kulussa ja tiedon saannissa. Osittain tämä johtuu ammattikorkeakoulun henkilöstössä tapahtuneista muutoksista ja vähennyksissä, osittain koulutusyksiköiden sijainnista eri puolilla Kokkolaa. Syksyllä 2012 hankkeen takapainotteinen maksatus aiheutti ongelmia Konserttikeskukselle. Vaikka yhdistys on vakavarainen ja pitkäikäinen toimija, on maksatusten välisen välirahoituksen hankkiminen vallitsevassa taloustilanteessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelma on hankkeissa mukana oleville 3. sektorin toimijoille hyvin tyypillinen. Maksatusten viivästyessä talous kuormittuu entisestään. Jopa Konserttikeskuksen kokoisen toimijan hankeura oli lähellä päättyä näihin rahoitusongelmiin. Näin ollen kolmannen sektorin toimijan näkökulmasta hankkeiden maksatusaikatauluja olisi syytä kehittää. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Musiikki elämään -hanke on edennyt Metropolian osatoteutuksessa tehdyn suunnitelman mukaisesti vuonna Osaprojekteja toteutettiin yhteensä 7 kpl eli suuret urheilukonsertit, sävellys- ja äitienpäiväkonserttiprojekti, rumpuklinikat, improvisaatiotyöpajat, Composti, bändikerhot ja rumpuryhmä. Musiikki elämään -hankkeen Metropolian osatoteutus järjesti myös yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa Heltechin eli Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen osallistavan musiikkitoiminnan päivän ja toteutti Metropolia musiikin ja pop/jazz-musiikin yhteisen esiintymistaitokurssin. Lisäksi Musiikki elämään -hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Metropolian Kulttuuri ja luovan alan isännöimää Uusimaa-viikon seminaaripäivää Suuri urheilukonsertti -projekti, kevät 2012 Projektin tavoitteena oli rakentaa yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja Kanniston koululaisten kanssa Kanniston alueen asukkaille ja koululaisille suunnattu osallistava urheiluaiheinen koko perheen konsertti. EURA JÄRJESTELMÄ 10/20

11 Tarkoituksena oli lisäksi antaa opiskelijoille valmiuksia koululaiskonsertin ja siihen liittyvien työpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Konsertti toimi samalla myös hankkeen pääkaupunkiseudun osatoteutuksen lähtölaukauksena. Suuri urheilukonsertti järjestettiin Kanniston koululla Vantaalla kolme kertaa helmikuussa 2012: kahdesti alueen koululaisille ja kerran kaikille avoimena koko perheen iltakonserttina. Konserteissa Kanniston koululaiset esittivät yhdessä Metropolian musiikin opiskelijoiden kanssa koulussa aiemmin toteutettujen työpajojen antia. Lisäksi konserteissa nähtiin opiskelijoiden omia urheiluaiheisia esityksiä. Konsertteja edelsivät Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden pitämät koululaistyöpajat tammi-helmikuussa Työpajoihin osallistui Kanniston koulun neljä luokkaa. Opiskelijoiden koulutusjakso oli käynnistynyt syksyllä 2011 ja jatkui työpajojen suunnittelemisella ja esitysten valmistelulla tammikuussa Kouluttajina toimivat Sanna Vuolteenaho ja Reijo Karvonen Metropoliasta sekä Mari Kätkä ja Ritva Enäkoski. Konsertit toteutettiin yhteistyössä Kivistön alueen vanhempainyhdistys Kiva ry:n kanssa. Sävellysprojekti, kevät 2012 Sävellysprojekti tarjosi vantaalaisille Lauriina-kuoron lapsille tilaisuuden omaehtoiseen luomisprosessiin ja näin mahdollisti voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia. Tavoitteena oli myös kehittää nykyisten Metropolian opiskelijoiden (ja tulevien musiikkipedagogiikan ammattilaisten) osallistavan musiikkitoiminnan prosessien ohjaamistaitoja ja luoda näkymiä musiikkipedagogin tulevaisuuden työnkuvamahdollisuuksiin. Sävellysprojekti käynnistyi sävellystyöpajalla lauantaina Vantaan Tikkurilassa. Päivän aikana Vantaan musiikkiopiston vuotiaat Lauriina-kuorolaiset tekivät Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden ohjauksessa sävellyksiä ja sävellysaihioita kuorolaisten etukäteen tekemien sanoitusten pohjalta. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat Markku Klami Vantaan musiikkiopistosta sekä Esa Onttonen ja Tapani Heikinheimo Metropoliasta. Opiskelijat nuotinsivat ja sovittivat työpajan tuotokset. Huhtikuussa Lauriina-kuorolaiset harjoittelivat sävellyksiä yhdessä ohjaajansa Jonna Salmisen ja Metropolian opiskelijoiden kanssa. Projekti huipentui pidettyyn äitienpäiväkonserttiin Vantaan Havurastin palvelutalon asukkaille ja asiakkaille. Konsertissa Lauriina-kuorolaiset esittivät yhdessä Metropolian musiikin opiskelijoiden kanssa projektissa syntyneitä sävellyksiä, lisäksi ohjelmassa oli kuoroja yhteislauluja. Rumpuklinikka, kevät 2012 Rumpuklinikka käynnistyi Metropolian opiskelijoille sekä Vantaan musiikkiopiston ja Musaiikin opettajille tarkoitetulla koulutusjaksolla Metropolian musiikin koulutusohjelmassa. Koulutuksessa rakennettiin erilaisia EURA JÄRJESTELMÄ 11/20

12 rytmisoittimia, opeteltiin rytmiikkaa, perehdyttiin Paukepiiri-menetelmään sekä suunniteltiin Kanniston koululaisille huhtikuussa pidettäviä työpajoja. Kanniston koulussa kerättiin oppilailta kouluun ja Marja- Vantaan alueeseen liittyviä kannustushuutoja, joita käytettiin rumpuklinikassa. Kouluttajat: Metropolian Sanna Vuolteenaho ja Reijo Karvonen, Harri Setälä (Paukepiiri-koulutus) sekä Musaiikin rumpupedagogi Janne Mathlin (rytmiikkakoulutus). Koulutuksia oli maalis-huhtikuussa 6 kpl. Lisäksi järjestettiin Marja-Vantaan alueen koulujen opettajille sekä Kanniston nuoriso-ohjaajille koulutus, jossa opeteltiin rakentamaan erilaisia rytmisoittimia sekä soittotekniikkaa ja rytmiikkaa. Metropolian musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoiden vetämiin neljään työpajapäivään osallistui 3 luokkaa Kanniston koulusta. Tavoitteena oli pilotoida tässä projektissa myös sukupolvien välistä toimintaa: työpajoihin kutsuttiin Seutulan Sointu -kuoron aktiivisia eläkeläisiä, mutta valitettavasti heitä ei saatu mukaan tähän projektiin. Klinikka päättyi Kanniston koulun yhteiseen tilaisuuteen, jossa työpajoihin osallistuneet oppilaat esittivät työpajoissa koostetun rytmikappaleen muille koululaisille. Samalla myös koulun muille oppilaille opetettiin kannustushuudot. Lisäksi huudot ja opetellut rytmit pääsivät tositoimiin koulun urheilupäivässä opettajien ja oppilaiden välisessä jalkapallo-ottelussa. Rumpukerho, syksy 2012 Kevään rumputyöpajapilotin positiivisen palautteen innoittamana käynnistettiin syyskuussa 2012 Kannistossa kaksi Marja-Vantaan alueen alakoululaisille suunnattua rumpukerhoa. Kerran viikossa kokoontuvia kerhoja vetää musiikkiopisto Musaiikin rumpupedagogi Janne Mathlin. Kerhoissa sovelletaan Paukepiiri-menetelmää. Tavoitteena kerhoissa on lisätä koululaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia taidetoiminnan keinoin. Rumpukerhot esiintyivät puhallinorkesteri Louhen joulukonsertissa Kanniston koululla Kerhot jatkavat toimintaansa keväällä Lastenmusiikkiprojekti Composti!, syksy 2012 Musiikki elämään -hankkeen Metropolian opiskelijat osallistuivat Vantaan musiikkiopiston, Vantaan tanssiopiston ja lastenmusiikkiorkesteri Orffien lastenmusiikkiprojektiin syys-lokakuussa Composti! - projekti koostui kolmesta sävellystyöpajapäivästä sekä loppukonsertista. Työpajoissa Vantaan musiikkiopiston lapset sävelsivät musiikkiopiston opettajien ja Orffien ohjauksessa musiikkia, johon Vantaan tanssiopiston nuoret tanssijat suunnittelivat koreografian. Projekti huipentui konserttiin Martinus-salissa Vantaalla. Metropolian opiskelijat toimivat työpajoissa ja konsertissa apuopettajina ja kanssaoppijoina. Improvisaatiotyöpajat, syksy 2012 Syksyllä 2012 Musiikki elämään -hanke järjesti yhteistyössä Konserttikeskuksen Hääppöset-yhtyeen kanssa EURA JÄRJESTELMÄ 12/20

13 improvisaatiotyöpajaprojektin Havukosken palvelutalossa. Projektin tavoitteena oli pilotoida Hääppösten kehittämää improvisaatiotyöpajakonseptia sukupolvien välisenä toimintana. Työpajoihin osallistui Havukosken mielenterveys- ja päihdekuntoutujia ja Vantaan musiikkiopiston Lauriina-kuoron koululaisia. Ohjaajina toimivat Hääppöset-yhtyeen Johanna Viksten ja Miska Kajanus, Metropolian musiikin opiskelijat olivat työpajoissa mukana musisoimassa ja observoimassa. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, joista viimeinen oli kaikille palvelutalon asiakkaille avoin. Bändikerho, syksy 2012 Nuorten bänditoiminta käynnistyi syyskuussa 2012 yhteistyössä Keski-Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan nuorisotoimen kanssa. Kaksi luokkalaisten bändiä kokoontui syksyn ajan kerran viikossa Vantaalla Kanniston nuoriso- ja asukastilassa. Tavoitteena bänditoiminnassa on nuorten osallisuuden lisääminen omaehtoisen bänditoiminnan kautta. Toiminnan sisältöä suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Bändien toiminnan suunnitteluun ja vetämiseen osallistuu Metropolian pop/jazzmusiikin ja musiikin opiskelijoita. Keski-Vantaan musiikkiopiston bändiopettajat Esa Hiltunen ja Petri Nyström ovat päävastuussa bändien toiminnasta sekä opiskelijoiden ohjaamisesta. Toinen bändeistä esiintyi Metropolian harjoitusoppilasbändikonsertissa Bänditoiminta jatkuu keväällä Oulun osatoteutuksen hankevuosi 2012 on ollut vilkas. Hanketta on toteutettu Oulun osatoteutuksen Start Up! -päivien koulutuksissa. Koulutuspäivien sisältö käsitteli osallistavaa ja vuorovaikutuksellista musiikkija taidetoimintaa, sen toteuttamista ja sisällöntuotantoa sekä musiikkialan taloudellista toimintaympäristöä ja tämän hetken ansaintatalouden realiteetteja. Koulutuksista kerättiin palaute kyselyllä. Keväällä 2012 Oamkissa toteutettiin seminaari tammikuussa, Innopäivä, KultuInno-hankekerhojen pilotoinnit, Uutta virtaa elämään -, Da capo -, Tiitiäisen satupuu - ja Soitinopetusviikko -koulutukset ja - pilotoinnit. Uutta virtaa elämään - laulaen, liikkuen, muistellen Oulun Palvelusäätiön neljässä eri vanhusten palvelukeskuksessa yht. 24 toteutuskertaa + 8 suunnittelu/ohjaus/arviointikertaa. Toteuttajina olivat neljä muusikko-tanssija työparia + palvelukeskuksen kulttuurityöntekijä. Kaksi ryhmistä dementoituneiden vanhusten ryhmiä. Näyte Tuiran Palvelukeskuksen loppujuhlista "Sambakarnevaalit" Tallenne toteutuksesta (8min): Da capo -konsertit EURA JÄRJESTELMÄ 13/20

14 3 pilotointikonserttia (Hailuoto, Oulu, Kempele), 3 muusikkoa Musiikkiesitys - keskustelu - esitys da capo Aistiparkki EEE-yhteistyö Kempeleen Pirilän tuvassa olemassa olevan kerhon sisällön kehittämiseksi yhteistyössä ohjaavan kotipalveluohjaajan kanssa. 7 pilotointikertaa Tiitiäisen satupuu Lapsille ja vanhuksille suunnattu vuorovaikutuksellinen esitys Eero Sipilän laulusarjasta 1 pilotointikerta Hailuodossa Mukana muusikot ja tanssijat KultuInno -hankekerhot 6 pilotointikertaa Oulussa yhteistyössä EEE-hankkeen ja Diakin kanssa Soitonopetusviikko Vuorovaikutuksellinen soitinesittelykonsertti ja opetustuokioita aamupäivisin yhden viikon aikana. Kuusi muusikkoa, kaksi erilaista päiväkotia. Tavoitti yhteensä noin 100 lasta. Sävelsuunnistus Musiikin perusteita ja soitinesittelyä, tarinoita ja tehtäviä kuudella eri suunnistusrastilla. Suunnitusrasteilla saaduista nuottipalkkioista tehtiin Metsän juhlien -juhlasävellys päätösrastilla. 4 päiväkodissa osallistaen yht. 90 lasta. Organisointi- ja suunnittelu yhteistyössä Oulun kaupungin päivähoidon yksikön Alaköökin kanssa. Valmis huipputuote, jota myydään syksyksi Uuden Oulun juhlavuoden tapahtumiin ja Kempeleen päiväkoteihin. Suunnitelmissa pilotoida myös ulkona esim. puistossa. Syksyn 2012 pilotointipaikat ovat olleet Caritas-koti, Oulun Palvelusäätiön Keskustan palvelukeskus, Metsolan kartano, Päiväkoti Lilliputti, Maikkulan päiväkoti, englanninkielinen päiväkoti Starbright, ruotsinkielinen päiväkoti Svenska Barnträdgård i Uleåborg, päiväkoti OnnenSaari Hailuodossa, Oulun kaupungin monikulttuurinen ystävyystalo Villa Viktor ja Oulun Setlementin alaisuudessa toimiva Naisten koulu sekä Paulaharjun koulun valmentavan opetuksen luokka. Kolmessa eri päiväkodissa, Hailuodon Onnensaaressa, Päiväkoti Lilliputissa ja Maikkulan päiväkodissa, on edelleen pilotoitu Sävelsuunnistusta. Sävelsuunnistus valittiin kesäkuussa 2012 kuntaliitosten jälkeen syntyvän Uuden Oulun juhlavuoden kulttuuritapahtumiin, mikä on merkittävä saavutus tämän pilotin EURA JÄRJESTELMÄ 14/20

15 innovoineilta ja tuottaneilta opiskelijoilta. Seniorimuskaria on toteutettu kolmessa eri vanhusten palvelukeskuksessa. Pilotointi toteutettiin yhdessä Eheä elämän ehtoo -hankkeen kanssa Caritas-säätiön Caritas-kodin koordinoimalle omaishoitajien ryhmälle. Omaishoitajien ryhmän toimintaa päätettiin myös jatkaa pilotoinnin jälkeen ja sitä toteutetaan nyt Oulun ev.lut. seurakunnan diakoniatyön alaisuudessa. Tämän projektin tavoitteena oli hyvinvointipalvelun tuottamisessa kohdeyleisölle, jonka pääsy kulttuuritoiminnan äärelle on käytännön syistä rajoittunutta. Tavoite koettiin niin tärkeäksi että toimintaa haluttiin jatkaa. Jatkajana on seurakunta, joka kuuluu myös Caritas-säätiön omistajiin. Lasten joulukonsertti ja Kauneimmat joululaulut -pilotoinnit syntyivät Eheä elämän ehtoo -projektin kumppanin Metsola Kodit Oy:n tilauksesta Metsolan kartanoon ja sitä ympäröivän asuinalueen asukkaille. Metsola Kodit Oy on yksityinen vanhuspalveluiden tuottaja Oulun Puolivälinkankaan asuinalueella. Samaisessa paikassa pilotoidaan toistamiseen myös Seniorimuskaria. "Suomea musiikin kielellä" on uusi innovaatio, jossa kielenopetuksessa yhdistetään suomen kielen ja musiikin osaaminen. Pilotointi toteutetaan maahanmuuttajalasten valmentavassa opetuksessa Oulun Paulaharjun alakoulussa. Kokeilu alkoi joulukuun puolivälissä 2012 jatkuen tammikuulle Soitinesittelykonsertteihin sekä Da capo -konsertin pilotoimiseen on osallistunut Oamkin vaihto-opiskelijoita ja pilotoinnit on toteutettu englanniksi ja norjaksi (ruotsinkielinen päiväkoti). Pilotoinnit toteutettiin yhteistyössä Diakin sosionomiopiskelijoiden kanssa heidän työharjoittelupaikoissaan. Osana Soitinesittelykonserttia tuotettiin yhteinen esitys, jossa sosionomiopiskelijat tutkivat ja toteuttivat käytännössä sitä, miten hyödyntää taidemenetelmiä hoitotyössä. Projektin tavoitteena oleva hyvinvointipalveluiden sisällön kehittäminen ja tuotanto on toteutunut Oulun osatoteutuksessa hyvin. Lahden osatoteutuksen freelancerkoulutus järjestettiin Sen aikana oli viisi yhteissessiota ja kuusi pienryhmien sparraussessiota (2 per ryhmä, joita oli siis 3). Ryhmissä ideoidut produktiot, tuotteet ja palvelut esiteltiin Lahden kaupungin kulttuuriasiain päällikölle 6.3. kommentointia varten. Kaupungin taholta toivottiin uusia palvelutuotteita Efekti-verkoston tai Talvikarnevaali -tapahtuman kautta lapsille ja koululaisille sekä Osaattori-hankkeen kautta ikääntyneille. Tärkeimmät uusien palvelutuotteiden kohteet Lahdessa ovat päiväkodit ja koulut sekä hoitolaitokset. Kiinnostavina palvelutuotteina keskusteltiin tapahtumista, työpajoista ja kiertuetoiminnasta (esim. Efektin toimintakenttänä on koko Päijät-Häme). Ensimmäiseen koulutuskokonaisuuteen osallistui Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita, kolmannen sektorin edustajia Lahden Naislaulajista ja Lahden Mieskuorosta sekä kaupungin edustaja. Palautetta kerättiin kolmannen sektorin toimijoilta ja kaupungin edustajalta suullisesti koko kurssin ajan. Kirjallinen palaute kerättiin ja vedettiin yhteen toukokuussa. Sisältöä koskien koettiin tärkeäksi, että myös tilaajan (eli Lahden kaupungin) edustajia oli kommentoimassa sekä syntyneitä ideoita että kurssilla käytyä keskustelua. EURA JÄRJESTELMÄ 15/20

16 Käytännönläheisyydestä ja monipuolisuudesta tuli positiivista palautetta. Etenkin sparrauksissa asioita vietiin eteenpäin käytännön tasolla. Kehitettävää oli vielä verkottumisen lisäämisessä eli paikalle toivottiin enemmän kolmannen sektorin toimijoita, sekä vieläkin tiiviimpää yhteistyötä kaupungin kulttuurikeskuksen kanssa. Palaute otettiin huomioon uuden koulutussessiokokonaisuuden suunnittelussa, joka toteutettiin seuraavasti: ke klo Kohdeyleisöt ja osallistavuus Konserttikeskus/Mari Kätkä ma klo Äänentoiston perusteet Veka Salminen Viikko 45 Produktioiden ideointi ja sparraus Marjo Leppä & co. ke klo Elämää freelancerinä Konserttikeskus/Mari Kätkä ke klo Keikkailua, palkkaa ja käytäntöä Marjo Leppä ti klo Lahden kaupungin kulttuurikeskus Matti Karhos, Vuokko Asikainen Viikko Produktioaihioiden sparraus Marjo Leppä & co. pe Ideoidun produktion/tuotteen/palvelun/esitteen palautus eli valmis tarjous lähettäväksi tilaajalle , ja olivat kolmannelle sektorille erityisesti räätälöityjä kokonaisuuksia, mutta yhtään yhdistysten edustajaa ei ollut paikalla. Opiskelijoita koulutukseen osallistui 35. Hankkeessa ideoitu Hyvän joulumielen päivä toteutettiin Lahden kaupunginsairaalassa yhteistyössä Lahden keskustan eheytyksen järjestämän Joulukylän kanssa. Lamkin musiikkiteatteriopiskelijoiden ryhmä vei päivän aikana jouluisen musiikkitervehdyksen kaupunginsairaalan kuudelle osastolle. Ohjelmassa oli monipuolinen setti joululauluja ja soittimina matkassa mukana olivat kitara, viulu ja huilu. Laulun ja soiton lisäksi opiskelijat lausuivat runoja. Opiskelijat kävivät Hyvän joulumielen päivän aikana kuudella kaupunginsairaalan pitkäaikaishoidon osastolla, joilla on yhteensä 171 potilasta. Laulut vietiin jokaiseen huoneeseen eli jokaisen vanhuksen luo. Centria ammattikorkeakoulussa toteutettiin Musiikki elämään -hankkeen työpajoja Monikulttuurinen musiikkikasvatus -kurssilla Työpajat pidettiin Torkinmäen koulussa ja Kälviän kirkonkylän koulussa. Työpajojen teemoina olivat Iso-Britannian musiikkikulttuuri, Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön musiikkikulttuuri, afro-amerikkalainen musiikkikulttuuri ja irlantilainen musiikkikulttuuri. Työpajoissa tutustuttiin näihin teemoihin toiminnallisesti osallistavan musiikkitoiminnan menetelmiä käyttäen. EURA JÄRJESTELMÄ 16/20

17 Lisäksi Kokkolassa järjestettiin työpajoja Hakalahden yläkoulussa. Työpajat olivat osa koulun teemaviikkoa, jossa tutustuttiin erilaisiin kulttuureihin. Viikon aikana Centrian kansanmusiikin opiskelijat pitivät työpajat, joissa koululaisia johdateltiin suomalaiseen kansanmusiikkimusiikkikulttuuriin. Yksi ryhmistä oli erityisoppilaiden luokka. Konserttikeskuksen uudistuneessa ohjelmahakumenettelyssä kiinnitetään Musiikki elämään -hankkeen myötä entistä enemmän huomiota esitysten vuorovaikutuksellisuuteen, osallistavuuteen ja dramaturgiaan. Keväällä 2012 uudistuneeseen kausiohjelmistoon valittuja ohjelmia on kehitetty vuoden aikana edelleen yhteistyössä yhtyeiden kanssa koulu- ja päiväkotiympäristöihin soveltuviksi. Kausiohjelmistoon valikoitui 41 ohjelmaa, joista 12 oli uusia. Syksyllä 2012 Konserttikeskus oli mukana pilotoimassa sukupolvien välistä toimintaa Havukosken palvelutalossa yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa kanssa. Valtakunnalliselle vanhusten viikolle ajoittuviin improvisaatiotyöpajoihin osallistui Vantaan musiikkiopisto lastenkuoro Lauriinan koululaisia sekä Havukosken palvelutalon päivätoiminnan ikäihmisiä. Työpajoja vetivät Konserttikeskuksen Hääppöset-yhtyeen Johanna Viksten ja Miska Kajanus. Konserttikeskuksen osatoteutuksessa on syksyn aikana jatkettu muusikoiden ja opiskelijoiden kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kouluttamista. Konserttikeskuksen ohjelmistossa olevien esitysten sisältöä on jalostettu vuorovaikutteisempaan suuntaan. Lisäksi projektikoordinaattori Mari Kätkä on luennoinut Metropoliassa, Lahden ammattikorkeakoulussa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa esiintymistaidosta kommunikaation ja vuorovaikutuksen näkökulmista. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Musiikki elämään -hanke luo uutta yhteistyötä Metropolian sisällä ja toimii välineenä koulutussisältöjen uudistamisessa. Se avaa niin kouluttajan, musiikinopiskelijan, kunnan ja kolmannen sektorin silmiä taiteen uudenlaisiin käyttötarkoituksiin ja uusiin työllistämis- ja työllistymismahdollisuuksiin. Hankkeessa Metropolian osatoteutuksessa on toteutettu asiakaslähtöisyyttä. Marja-Vantaan alueen järjestöjen ja toimijoiden yhteistyöverkosto MarjaVerkko on toiminut tärkeänä välikätenä ja viestintuojana niistä palveluista, joita alueen asukkaat asuinpaikalleen toivovat. Lisäksi toiminnan suunnittelua ei ole keskitetty hanketyöntekijöille vaan suunnitelmat tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja kunnan kanssa. Näillä toimilla pyritään takaamaan laadukas ja aluelähtöinen työ, joka hyödyttää niin erilaisia kohderyhmiä, heidän kanssaan työskenteleviä kuin Metropolian ja kolmannen sektorin toimijoita. Metropolian osatoteutuksen tärkein ja innovatiivisin sisältö on kuitenkin toiminta ja osaprojektit, jotka on esitelty edellisessä kappaleessa 9. Oulun osatoteutuksen uusimpana innovaationa käynnistettiin pilotti Suomea musiikin kielellä. Tässä pilotissa yhdistetään musiikin ja suomenkielen osaaminen ja se toteutetaan Oulun kaupungin Paulaharjun koulun maahanmuuttajalasten valmentavassa opetuksessa. Pilotointi tapahtuu suomen kielen tunneilla kerran EURA JÄRJESTELMÄ 17/20

18 viikossa viiden viikon ajan opetustuokiona. Pilotointi alkoi joulukuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2013 puolella, jolloin kokemuksia, palautetta ja pilotoinnin tuloksia päästään tarkastelemaan. Lahdessa sparraussessioiden merkitys on ollut suuri. Niiden ansiosta koulutukseen osallistujien ideat ovat alkaneet realisoitua ja saada lihaa luiden ympärille. Musiikkiin pohjautuvan palvelutuotteen käsite on kuitenkin vielä edelleenkin melko rajoittunut sekä tuottajan että tilaajan näkökulmasta eli mielikuvitusta tarvitaan puolin ja toisin. Toiminnan rahoitukseen tarvitaan innovatiivisuutta. Sekä kunnat että yhdistykset ja nyt myös ammattikorkeakoulutkin ovat rahapulassa. Uusia rahoitusmalleja ja uusia palvelujen ostajien kohderyhmiä (yritykset, yksityishenkilöt) tulisikin vakavasti pohtia. On epämotivoivaa tuottaa palveluja, joita kukaan ei pysty hankkimaan tai niistä maksetaan niin vähän, ettei toiminta kannata. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Musiikki elämään -hanke huomioi vuonna 2012 kaikki suunnitellut kohderyhmänsä eli lapset, koululaiset, nuoret, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Osallistujia ei ole jaoteltu sukupuolen mukaan vaan kaikissa ryhmissä oli molemmat sukupuolet läsnä. Hankkeen työntekijöiksi on palkattu sekä naisia että miehiä. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Musiikki elämään -hankkeessa hyväksi käytännöksi on huomattu ns. kohdekäynnit. Kohdekäynnissä käydään osaprojektin toteutuspaikassa ja toteuttajien luona tutustumassa etukäteen ennen ensimmäistä varsinaista toimintapäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi käyntiä palvelutalossa tutustumassa tiloihin, henkilökuntaan ja työpajoihin osallistuviin vanhuksiin vapaamuotoisesti ennen ensimmäistä työpajakertaa. Kohdekäynnillä saadaan molemminpuolista tietoa siitä, kuka on tulossa tekemään, mitä ja miten. Käynnillä pystytään hyvin pohjustamaan tulevaa työpajatilannetta ja vähentämään käytännön hankaluuksia. Käynti lisää molemmin puolista turvallisuuden tunnetta. Samalla tekijät näkevät tilat ja pystyvät sen myötä suunnittelemaan paremmin työpajan käytännön toteutuksen. Kohdekäynneistä on tullut hyvää palautetta sekä kävijöiltä että isänniltä ja niitä aiotaan jatkaa hankkeessa jatkossakin. Metropolian osatoteutuksen perusperiaatteeksi on muodostunut aluelähtöisyys. Sen myötä pystytään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä kunnan toiveiden mukaisia toimia. Tämä on keino varmistaa, että hankkeen tuottama palvelu kohdistuu oikein alueen tarpeisiin ja se saa lisämahdollisuuksia juurtua ja elää hankkeen jälkeen. Alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman kotiseutunsa palveluihin ja kunnan kiinnostus rahoittaa palvelua tulevaisuudessa kasvaa. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2012 toteutettu, MarjaVerkon aloitteesta syntynyt rumpukerho, joka on saanut hyvän menestyksen Marja-Vantaalla. Lisäksi vuonna 2012 on jatkettu hankkeessa hyväksi havaittuja, lähes kuukausittaisia, projektiryhmän tapaamisia vuorotellen jokaisessa osatoteutuksessa. Kasvokkaiset tapaamiset ovat ensiarvoisen tärkeitä EURA JÄRJESTELMÄ 18/20

19 yhteishankkeen tekemisessä hyvistä sähköisistä yhteyksistä huolimatta. Lisäksi kiertämällä osatoteutuspaikkakuntia kaikille työntekijöille syntyy parempi ja realistisempi käsitys hankkeessa työskentelyssä eri puolilla Suomea ja erilaisissa toimintaympäristöissä. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Musiikki elämään -hankkeen tavoitteena on edistää kolmatta sektoria tuottamaan kuntalaisille uudenlaisia ja entistä laadukkaampia osallistavan musiikkitoiminnan palveluita. Tähän pyritään kehittämällä ammattikorkeakoulujen osaamista osallistavien menetelmien ja ryhmäopetuksen opettamisessa opiskelijoille eli mahdollisille tuleville kolmannen sektorin työllistämille ammattilaisille. Samoihin koulutuksiin on mahdollisuuksien mukaan otettu mukaan jo nyt kolmannella sektorilla työskenteleviä musiikkipedagogeja ja muita ammattilaisia. Hanketyössä opitut tiedot ja taidot jäävät opiskelijoiden ja kolmannen sektorin osaamispakkiin ja niitä voi hyödyntää työelämässä hankkeen jälkeen. Hankkeessa on tavoitteena, että toimintavuosien aikana kertyvää tietoa levitetään myös ammattikorkeakoulun henkilöstölle, jotta uudenlaisia opetusmetodeita voidaan käyttää hankekurssien jälkeenkin. Lisäksi hankkeen antia hyödynnetään opetussuunnitelmia uudistettaessa. Näin hankkeen tulokset jäävät elämään myös hankkeen jälkeen tuleville uusille opiskelijoille. Lisäksi Metropoliassa jatketaan läheistä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa, jotta hanketoiminnasta voidaan saada heitä kiinnostavaa ja sellaista, johon heillä olisi rahoitusintressiä hankkeen jälkeenkin. Lahdessa toiminta jatkuu kaupunkipainotteisesti sekä erityisesti kolmatta sektoria painottaen ensi vuonna. Koska LAMKin musiikin koulutus lopetetaan vuonna 2016, on vaikea saada LAMKin sisälle jäämään pysyviä tuloksia hankkeen toiminnasta. Hankkeen alullepaneman Kultturalli -tapahtuman toivotaan aloittavan uuden tavan verkottua ja kehittää yhteistyötä kaupungin kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden, kolmannen sektorin, freelancereiden ja kulttuuri- sekä liikuntatapahtumien välillä. Musiikki elämään -hankkeen yhteisenä lopputulemana syntyy nettiin tuleva aineistopankki, johon tulee materiaalia osallistavan musiikkitoiminnan kouluttajille, tilaajille ja tuottajille. Metropolia vastaa aineistopankin tuottamisesta yhdessä muiden osateuttajien kanssa ja sen ylläpidosta hankkeen jälkeen. Lisäksi Musiikki elämään -hankkeessa kehitettävä palvelumalli kunnan, ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin välillä jää hankkeen jälkeen osatoteutuspaikkakuntien, koulujen ja yhdistysten käytettäväksi. Päiväys ja allekirjoitus Anitta Pankkonen-Rentola EURA JÄRJESTELMÄ 19/20

20 Vs. johtaja, Kulttuuri ja luova ala EURA JÄRJESTELMÄ 20/20

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 15.2.2013 klo 16 19.30 LAMK, Svinhufvudinkatu 6, Lahti

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 15.2.2013 klo 16 19.30 LAMK, Svinhufvudinkatu 6, Lahti Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 15.2.2013 klo 16 19.30 LAMK, Svinhufvudinkatu 6, Lahti Paikalla: Minna Liski, LAMK Marjo Leppä, LAMK Johanna Leponiemi, Oamk Mari Kätkä, Konserttikeskus Ville

Lisätiedot

Rumpu ja bändikerhot ovat jatkaneet entiseen tapaansa Kannistossa. La 18.5. bändit ja rumpukerholaiset esiintyvät Kivistön markkinoilla Vantaalla.

Rumpu ja bändikerhot ovat jatkaneet entiseen tapaansa Kannistossa. La 18.5. bändit ja rumpukerholaiset esiintyvät Kivistön markkinoilla Vantaalla. Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous klo 09.30 11.30 Metropolia, Ruoholahdentori 6, Helsinki, luokka 231 Paikalla: Minna Liski, LAMK Marjo Leppä, LAMK Annika Koivusalo, Centria AMK Johanna Leponiemi,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Metropolia käynnistää syksyllä yhdessä Keski-Vantaan musiikkiopiston ja nuorisotoimen kanssa bändikerhon Kannistossa.

Metropolia käynnistää syksyllä yhdessä Keski-Vantaan musiikkiopiston ja nuorisotoimen kanssa bändikerhon Kannistossa. PROJEKTIRYHMÄ klo 10 16.30, Lahti Paikalla Suvi Hartikainen, Metropolia AMK Mari Kätkä, Konserttikeskus Marjo Leppä, LAMK Minna Liski, LAMK Ville Niutanen, Konserttikeskus Sonja Munter-Mäkeläinen, Metropolia

Lisätiedot

2. Seurantaraportti 7 12/2012, maksatuspäätös 5 8/2012, väliraportti 2012 ja Culture, Health and Wellbeing konferenssi Bristolissa kesäkuussa

2. Seurantaraportti 7 12/2012, maksatuspäätös 5 8/2012, väliraportti 2012 ja Culture, Health and Wellbeing konferenssi Bristolissa kesäkuussa Musiikki elämään hanke Ohjausryhmä klo 11 14.45 Music Finlandin neuvottelutila Lauttasaarentie 1, Helsinki Paikalla Matti Karhos, Lahden kaupunki Jere Laukkanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, saapui klo

Lisätiedot

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 23.11.2011 klo 14 16, OAMK, Kotkantie 1, Oulu (kokous jatkui ravintola Pannukakussa klo 16.20-18.

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 23.11.2011 klo 14 16, OAMK, Kotkantie 1, Oulu (kokous jatkui ravintola Pannukakussa klo 16.20-18. Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous klo 14 16, OAMK, Kotkantie 1, Oulu (kokous jatkui ravintola Pannukakussa klo 16.20-18.) Paikalla: Jere Laukkanen, Metropolia Suvi Hartikainen, Metropolia Sonja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

MUISTIO Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 26.9.2011 klo 13.30 15.30, Ravintola Teivaan Lokki, Lahti

MUISTIO Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 26.9.2011 klo 13.30 15.30, Ravintola Teivaan Lokki, Lahti MUISTIO Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 26.9.2011 klo 13.30 15.30, Ravintola Teivaan Lokki, Lahti Paikalla: Jere Laukkanen, Metropolia Suvi Hartikainen, Metropolia Sonja Munter-Mäkeläinen,

Lisätiedot

Todettiin läsnäolijat. Jere Laukkanen ja Ville Niutanen olivat estyneitä. Muutettiin asiajärjestystä: päätettiin käsitellä muut asiat seuraavaksi.

Todettiin läsnäolijat. Jere Laukkanen ja Ville Niutanen olivat estyneitä. Muutettiin asiajärjestystä: päätettiin käsitellä muut asiat seuraavaksi. Musiikki elämään -hanke n kokous klo 11 16 OAMK, Kotkantie 1 Kutsutut - Jere Laukkanen, Metropolia - Suvi Hartikainen, Metropolia - Sonja Munter-Mäkeläinen, Metropolia - Minna Liski, LAMK - Marjo Leppä,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous klo Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous klo Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous 28.10.2013 klo 12 15 Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki Paikalla: Minna Liski, LAMK Marjo Leppä, LAMK Annika Koivusalo, Centria AMK Johanna Leponiemi,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Musiikki elämään -hanke Ohjausryhmä To 29.9.2011 klo 12.30 14.30 Ruoholahdentori 6, 00079 Metropolia

PÖYTÄKIRJA Musiikki elämään -hanke Ohjausryhmä To 29.9.2011 klo 12.30 14.30 Ruoholahdentori 6, 00079 Metropolia PÖYTÄKIRJA Musiikki elämään -hanke Ohjausryhmä To 29.9.2011 klo 12.30 14.30 Ruoholahdentori 6, 00079 Metropolia Paikalla Annamaija Saarela, asiantuntijajäsen Markus Utrio, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki

Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki Musiikki elämään -hanke Projektiryhmän kokous Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, Helsinki Paikalla: Minna Liski, LAMK Marjo Leppä, LAMK Annika Koivusalo, Centria AMK Johanna Leponiemi, OAMK Mari Kätkä,

Lisätiedot

Musiikki elämään hanke Ohjausryhmä 25.1.2012 klo 13 Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, 00530 Helsinki

Musiikki elämään hanke Ohjausryhmä 25.1.2012 klo 13 Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, 00530 Helsinki Musiikki elämään hanke Ohjausryhmä klo 13 Konserttikeskus, Pengerkatu 11 A 1, 00530 Helsinki Paikalla: Ohjausryhmä: Jere Laukkanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Markus Utrio, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Musiikki elämään osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke Oamkin toimintasuunnitelma

Musiikki elämään osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke Oamkin toimintasuunnitelma Musiikki elämään osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke Oamkin toimintasuunnitelma 12.5.2011 Johanna Leponiemi Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kulttuurialan yksikkö

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 21.8.2013 klo 10 16 Metropolia, Hämeentie 161, Helsinki, H2007

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 21.8.2013 klo 10 16 Metropolia, Hämeentie 161, Helsinki, H2007 Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 21.8.2013 klo 10 16 Metropolia, Hämeentie 161, Helsinki, H2007 Paikalla: Minna Liski, LAMK Marjo Leppä, LAMK Annika Koivusalo, Centria AMK, lähti klo 14 Johanna

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

2. Osatoteutusten tilanne Metropolia Sonja Munter-Mäkeläinen esitteli Metropolian osatoteutustilanteen. Powerpoint-esitys liitteenä.

2. Osatoteutusten tilanne Metropolia Sonja Munter-Mäkeläinen esitteli Metropolian osatoteutustilanteen. Powerpoint-esitys liitteenä. Musiikki elämään -hanke klo 10 12.30 Vantaan musiikkiopisto, Lummetie 4, 01300 Vantaa Paikalla: Marja-Liisa Hiironen, Centria Matti Karhos, Lahden kaupunki Jere Laukkanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Muut: Suvi Hartikainen, projektipäällikkö, Musiikki elämään -hanke Sonja Munter-Mäkeläinen, tuottaja-tiedottaja, Musiikki elämään -hanke

Muut: Suvi Hartikainen, projektipäällikkö, Musiikki elämään -hanke Sonja Munter-Mäkeläinen, tuottaja-tiedottaja, Musiikki elämään -hanke Musiikki elämään -hanke Ohjausryhmä 18.9.2013 klo 12.10-14.10 Metropolia AMK, huone 362 Lummetie 2, Vantaa Paikalla: Matti Karhos, Lahden kaupunki, saapui klo 12.15 Jere Laukkanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 2.3.2011 klo 10.45 14.30, Keski Pohjanmaan AMK, Kokkola

Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 2.3.2011 klo 10.45 14.30, Keski Pohjanmaan AMK, Kokkola Musiikki elämään hanke Projektiryhmän kokous 2.3.2011 klo 10.45 14.30, Keski Pohjanmaan AMK, Kokkola Paikalla: Suvi Hartikainen, Metropolia Sonja Munter Mäkeläinen, Metropolia Minna Liski, LAMK Marjo Leppä,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Korvat auki ry. Toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle Yleistä Toiminnan tarkoitus

Korvat auki ry. Toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle Yleistä Toiminnan tarkoitus 1 Korvat auki ry Toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle 1.8.2019-31.7.2020 Hallituksen esitys kevätkokoukselle 26.5.2019 Toimintasuunnitelma Yleistä Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen yleisluonne Korvat

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Julkinen loppuraportti 29.3.2019 Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018 Kokeilun esittely Kokeilussa Happia Oy kehitti yhdessä Hintan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011 Tuottaja2020 Ohjausryhmä 28.11.2011 ESITYSLISTA Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Maksatushakemuksesta 5-8/2011 tiedottaminen Väliarvioinnin läpikäynti Tutkimuksen status: hankkeen

Lisätiedot

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Metsä. Evaluointi. Puhuu Metsä 2014 Evaluointi Puhuu Metsä Puhuu Evaluointi Esityksen ja keskustelun rakenne! Mitä on tehty Tärkeimmät havainnot Tulokset tavoitteisiin peilaten Työstöä ja ideoita Evaluointi Haastateltava Organisaatio

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma VUOSISUUNNITELMA 2017 2018 SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen koulutus 69 opiskelijaa - musiikkiopisto 520 opiskelijaa - musiikkileikkikoulu 520 opiskelijaa -

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu. Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke

Kulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu. Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke Kulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke 14.6.2018 Perustiedot Päätoteuttaja Oulunkaaren kuntayhtymä Yhteistyössä Taidekeskus KulttuuriKauppila,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot