Arvostukset nousevat yksi jäljellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvostukset nousevat yksi jäljellä"

Transkriptio

1 Arvostukset nousevat yksi jäljellä Korkotuottojen metsästyksestä osakearvostusten jahdiksi Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka on johtanut omaisuusarvojen inflaatioon sekä alenevien korkojen että heikentyvän valuutan kautta. Tämä pääsääntö toimii edelleen, mutta siihen on tulossa muunnelmia. Vuoden 2009 jälkeen Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan osakemarkkinat ovat nousseet yhtä paljon ja Eurooppakin lähes saman verran. Nousun jälkeen kaikkien markkinoiden P/E-arvostukset ovat noin 18. Arvostuskertoimien kasvu on tapahtunut kaikkialla muualla paitsi kehittyvillä markkinoilla, joiden P/E on 13. Korkojen ollessa nollassa arvostustasojen yleistä nousua on vaikea havaita kestämättömäksi. Kassavirtalaskelmissa diskonttokoron laskua voidaan jatkaa pitkään ja sitä kautta perustella kasvavia arvostustasoja. Suuret suhteelliset arvostuserot muodostuvat kuitenkin kestämättömiksi, minkä jälkeen keskuspankkien varallisuusvaikutus valuu muille markkinoille. Euroopan arvostus ei voi kohota Yhdysvaltoja korkeammalle, vaikka kuinka elvytettäisiin. Lyhyellä aikavälillä Euroopan ylipainotuksen aika olisi siten ohi, mikä olisi vastoin markkinoiden konsensusta. Kehittyvät taloudet ulkoisesti vahvoja, sisäisesti heikkoja Kehittyvät taloudet eivät ole entisellään. Ulkoisen tasapainon parannuttua taloudet selviävät Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisestä odotettua paremmin. Euroopan ja Japanin likviditeetin lisäykset voivat siten kanavoitua kehittyville markkinoille, joilla osakkeet ovat halpoja ja lainojen korot korkeita. Elite Varainhoito Oy Eteläesplanadi 22 A Helsinki p fax p Kiinan investointimallin ongelmat ovat kulkeutuneet integroituneen tuotantoketjun kautta Aasiaan. Kehittyvä Aasia on laajasti yritysten velkadeflaatiossa, joten ilman velkojen uudelleenjärjestelyä useiden maiden kasvu jää alla potentiaalinsa. Kiinan osakemarkkinoiden kuplan puhkeaminen voi muuttaa pehmeän laskun kovaksi ja käynnistää talouden tervehdyttämisen. Intia, Indonesia ja erityisesti Filippiinit ovat positiivisia poikkeuksia kehityttävässä Aasiassa. Vaihtotase näyttää jakavan kehittyvän Aasian maat kahteen erilaiseen ryhmään. Ylijäämäiset maat ovat vientivetoisia ja alijäämäiset kotimarkkinavetoisia. Yllättävää on vientimaiden selvästi raskaampi velkadynamiikka, josta on tullut rasite kotimarkkinoille. Vientistrategia on riskisempi kuin kotimarkkinastrategia. 1 / 26

2 Arvostuskertoimien kasvu - yksi jäljellä Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut jo lähes seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka on johtanut omaisuusarvojen inflaatioon sekä alenevien korkojen että heikentyvän valuutan kautta. Osakemarkkinat ovat nousseet Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa ja Kiinassa. Viimeisenä nousseen Kiinan osakemarkkinoilla on jo selkeät kuplan piirteet. Yleisellä tasolla vain kehittyvien markkinoiden osakkeet eivät ole vielä nousseet. Laaja kehittyvien markkinoiden indeksi (MSCI Emerging Market) antaa kuitenkin epätarkan kuvan kehittyvien markkinoiden kehityksestä, koska maakohtaiset erot ovat suuria. (Kuvat 4, 5) Kehittyvät taloudet eivät ole entisellään. Ulkoisen tasapainon parannuttua taloudet selviävät todennäköisesti Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisestä odotettua paremmin, vaikka elvytys on ollut poikkeuksellisen kevyttä. Toisaalta useissa maissa velkaantuminen estää kasvun kiihtymisen potentiaaliinsa. Kehittyvien markkinoiden strategian tulee siten olla valikoiva. Rahapolitiikkaan perustuva sijoitusstrategia Markkinat ovat oppineet yhdistämään osakkeiden nousun likviditeettielvytykseen. Yhdistäminen tehdään riippumatta siitä, miten hyvin elvytys vaikuttaa talouteen. Kun keskuspankit eivät tarkkaile pääomamarkkinoiden vakautta vaan inflaatiota, likviditeettivetoinen nousu voi jatkua pitkään. Tämän vuoden aikana likviditeettiveto on vain vahvistunut markkinoilla. Osakkeiden arvostusten tavoitetaso on löytynyt Kaikkien suurten keskuspankkien elvytettyä kaikki suuret markkinat ovat nousseet elvytysjärjestyksessä. Markkinoiden nousun käynnistyminen on helppo paikallistaa elvytyksen alkuun. (Kuva 2) Todennäköisesti sattumaa, mutta vuoden 2009 jälkeen Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan osakemarkkinat ovat nousseet yhtä paljon ja Eurooppakin lähes saman verran. Sattumaa jälleen, mutta tämän nousun jälkeen kaikkien markkinoiden eteenpäin katsovat P/E-arvostukset ovat noin 18. (Kuva 3) Arvostuskertoimien kasvu on tapahtunut kaikkialla muualla paitsi kehittyvillä markkinoilla, joiden P/E on 13. Kiinan nousun jälkeen olisi helppo olettaa seuraavaan laajan nousun tapahtuvan kehittyvillä markkinoilla. P/E noin 18 tuskin on mikään päätepiste, vaikka se olikin koontipiste. Tähän asti hallitseva ajuri on ollut likviditeettielvytys joko suoraan tai korko- ja valuuttamarkkinoiden kautta. Sama hinnoittelulogiikka todennäköisesti jatkuu jonkin aikaa, vaikka se tarkoittaisikin epäjohdonmukaisia ja korkeita arvostustasoja. Keskuspankkien varallisuusvaikutus toimii arvostusten kasvattamisen kautta. Suuret suhteelliset arvostuserot muodostuvat kuitenkin kohtuullisen pian kestämättömiksi, minkä jälkeen varallisuusvaikutus valuu muille markkinoille. Yhdysvaltojen markkinoiden arvostus ei voi olla samalla tasolla kuin Kiinan, Japanin tai Euroopan, koska Yhdysvaltain yritystalous on perusteiltaan vah- 2 / 26

3 vempi kuin muiden talousalueiden. Yhdysvaltain arvostustaso tulee väistämättä jossain vaiheessa rajoittamaan Euroopan arvostusten nousua, vaikka Eurooppa kuinka elvyttäisi. Sitä vastoin korkojen ollessa nollassa arvostustasojen yleistä nousua on vaikea havaita kestämättömäksi. Kassavirtalaskelmissa diskonttokoron laskua voidaan jatkaa pitkään ja sitä kautta teoreettisesti perustella kasvavia arvostustasoja. Teknokuplan aikana arvostuksia ajoivat vertailuryhmät. Tuolloin osakkeen arvostus ei sinällään ollut tärkeä, kunhan se oli linjassa vertailuryhmän kanssa. Nyt markkinoilla on samankaltaista käyttäytymistä, vaikkakin globaalissa pääindeksien mittaluokassa. Voittajat ja häviäjät elvytyskierrossa Jäljempänä on arvioitu suurten osakemarkkinoiden nousupotentiaalia sen mukaan, miten ne hyötyvät valuutta- ja korkomarkkinoiden kehityksestä. (Kuva 1) Eurooppa ja Japani (valuutta +, korko +) Sekä Euroopan että Japanin keskuspankit ovat luvanneet tehdä kaikkensa saavuttaakseen 2 prosentin inflaatiotavoitteensa. Euroopan keskuspankin lupaus elvyttää ulottuu aina syksyyn Molemmilla talousalueilla rahapolitiikka pysyy kevyenä pitkään, mikä pitää korot alhaalla sekä heikentää valuuttaa. Yhdysvallat (valuutta -, korko -) Yhdysvalloissa sitä vastoin rahapolitiikka kiristyy, ja dollari on vahvistunut. Yhdysvaltain odotettuun korkojen nousuun liittyy edelleen vahvistuva dollari ja palkkainflaation kiihtyminen, jotka aiheuttavat vastatuulta jo pitkälle edenneelle tulossuhdanteelle. Kiina (valuutta -, korko +) Kiinassa rahoituksellisia olosuhteita keventävät keskuspankin koronlaskut, mutta toisaalta kiristää dollarikytkennässä vahvistuva renminbi. Osakemarkkinat ovat reagoineet kevenevään rahapolitiikkaan, mutta markkinoilla on edelleen mahdollisesti paheneva dollaririski. Kehittyvät markkinat (valuutta +, korko +) Yhdysvaltain rahapolitiikan odotettu kiristyminen on jo heikentänyt kehittyvien maiden valuuttoja ilman, että rahapolitiikkaa on jouduttu kiristämään. Rahapolitiikassa on itse asiassa käynnissä keventävä vaihe (Kiina, Intia, Indonesia, Korea ja Thaimaa), koska korkea reaalikorko on taloudelle suurempi riski kuin mahdollisesti heikkenevä valuutta. Kehittyvät markkinat ovat monimutkainen ympäristö likviditeetin suhteen, koska reaalikoron nousu ja dollarin vahvistuminen kiristävät olosuhteita, kun taas korkojen lasku elvyttää. Valuutta- ja korkotarkastelut eivät siis välttämättä anna samaa viestiä rahoituksellisista olosuhteista kuin muilla talousalueilla. 3 / 26

4 Raaka-aineiden supersyklin kääntyminen ja dollarin vahvistuminen laskevat raaka-aineiden hintoja, mikä jakaa kehittyvät taloudet voittajiin ja häviäjiin sen mukaan, ovatko taloudet raaka-aineiden kuluttajia (Aasia) vai tuottajia (Latinalainen Amerikka). Kiinan osakemarkkinoista deflaatiota syventävä riski Kiinan osakekurssit (Shanghain A-osakkeet) ovat lähes kaksinkertaistuneet reilussa puolessa vuodessa. Käynnissä on kiinalainen versio teknologiakuplasta, kun teknologiaosakkeiden P/E-arvostukset ovat ylittäneet selvästi 200 rajan. Kiinassakin halutaan varallisuusvaikutusta Nousua ovat ajaneet syksyllä aloitettu rahapolitiikan keventäminen ja valtion myönteinen suhtautuminen osakemarkkinoihin. Joidenkin kirjoitusten mukaan Kiinassa joutuu ongelmiin, jos puhuu negatiivisesti osakemarkkinoista. Vaikea kuvitella, että viranomaisten mielestä Kiinan talous olisi niin heikko, että se tarvitsisi näin kipeästi osakemarkkinoiden apua. Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan osakemarkkinoiden nousu on tervetullut piriste heikolle taloudelle. Kommentti kuvastaa hyvin, miten päälaelleen suhtautuminen osakemarkkinoihin on kääntynyt. Pitkään jatkuneen globaalin likviditeettielvytyksen jälkeen talouden ja markkinoiden välinen yhteys on hämärtynyt. Kiinan suoraviivaisilla markkinoilla yhteys on katkennut, eikä sitä osata edes kaivata. Osakemarkkinoista on tullut rahapoliittinen työkalu elvyttää taloutta varallisuusvaikutuksen kautta. Osakemarkkinoiden todellinen tehtävä on viestittää talouden tilasta ja allokoida markkinamallin mukaisesti pääomia. Osakekuplasta talouden laskuun ja kestävään kasvuun Kiinan markkinat ovat tulleet yleisen keskuspankkitrendin perässä, mutta kokemattomina markkinatoimijoina kiinalaiset eivät ymmärrä varallisuusvaikutuspolitiikan riskejä samalla tavoin kuin kehittyneillä markkinoilla ymmärretään. Velalla rahoitetusta osakemarkkinoiden noususta on tulossa riski, joka muuttuessaan omaisuusarvojen deflaatioksi kärjistää yritystalouden velkadeflaatiota. Kiina on omituisessa tilanteessa, koska rahapolitiikan kevennys helpottaa velkaantuneiden yritysten tilannetta, mutta toisaalta ruokkii osakekuplan rakentumista ja hidastaa yritysten taseiden korjaantumista. Osakekuplan puhkeaminen voi olla se tekijä, joka lopettaa pitkään jatkuneen talouden pehmeän laskun ja käynnistää kovan laskun. Kuplan puhkeaminen olisi maailmantalouden tasapainoisen kasvun kannalta positiivinen tapahtuma, koska se puhdistaisi huonot lainat pois kasvun tieltä ja johtaisi pääoman tehokkaampaan allokaatioon. 4 / 26

5 Reaalikorko Kehittyvien markkinoiden korkoriski Talouden velkaantumiseen liittyy hidas kasvu ja siten alhainen korkotaso. Yhdysvallat on ainut suuri talousalue, jonka yksityisen sektorin velkaantuneisuus on pienentynyt ja korot voivat nousta ilman kriisiä. Kehittyvät maat ovat rahoituksellisesti linkittyneet Yhdysvaltoihin, kun suurin osa ulkomaisista lainoista on dollarimääräisiä (Kiina 90 %). Talouden kasvun suhteen kehittyvät maat näyttävät olevan yhtä riippuvaisia Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Ultrakevyen rahapolitiikan ja siitä seuranneen heikentyneen lainamarkkinoiden likviditeetin jälkeen riskinä ovat yhä edelleen Yhdysvaltain pitkien korkojen jyrkkä nousu ja dollarin jatkovahvistuminen, mistä riskiaallot iskisivät koko dollaritalouteen: Yhdysvaltain ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, dollarikytkettyihin valuuttoihin sekä hyödykkeisiin. Erityisen herkkä dollarin vahvistumiselle on Kiinan velkaantunut yritystalous. Yhdysvaltain keskuspankki on pehmentänyt korkopolitiikan muutokseen liittyvää riskiä vakuuttamalla koronnostojen tapahtuvan varovaisesti. Riski ei liity niinkään talouteen vaan markkinoiden käyttäytymiseen. Markkinoille halutaan antaa aikaa sopeutua muutokseen. Vuoden 2014 yllätys oli pääomien virtaaminen ulos kehittyviltä markkinoilta, vaikka Yhdysvaltain korot laskivat. Dollarin vahvistuminen ja odotettu Yhdysvaltain korkojen nousu painoivat enemmän sijoituspäätöksissä kuin korojen toteutunut lasku. Yhdysvaltain korkojen nousua on siten jo hinnoiteltu kehittyvillä markkinoilla. Kuva 1: Kaupan rakenteella painotettu valuuttakurssi ja pitkä reaalikorko Latinalainen Amerikka 3 Kehittyvä Aasia ex Kiina Kiina 2 Yhdysvallat 1 Eurooppa 0-30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% -1 Japani -2-3 NEER muutos 5 v 5 / 26

6 Kuva 2: Pääosakeindeksit sama arvonnousu pois lukien EM Yhdysvallat Eurooppa Japani Kiina Kehittyvät Kuva 3: Pääosakeindeksien arvostus sama arvostus pois lukien EM Yhdysvallat Eurooppa Japani Kiina Kehittyvät 6 / 26

7 Kuva 4: Osakeindeksit (paikallinen valuutta), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 5: Valuuttojen kehitykset (USD), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 7 / 26

8 Aasian kehittyvien talouksien rakenteellinen muutos Kehittyvien talouksien ulkoiset valuuttariskit ovat pienentyneet, mutta sisäiset velkariskit kasvaneet. Ulkoisten riskien pienentymisellä on merkitystä lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain rahapolitiikan kiristyessä, mutta sisäisillä riskeillä on merkitystä pidemmällä aikavälillä talouskasvun hidastuessa. Ulkoiseen tasapainoon liittyvä valuuttariski Perinteinen kehittyvien markkinoiden kriisi syntyy, kun Yhdysvaltain korkojen noustessa ulkomaiset sijoittajat myyvät kehittyvien markkinoiden lainoja ja ostavat Yhdysvaltain lainoja. Pääoma pakenee maasta, mikä heikentää valuuttaa. Kun likviditeetti heikkenee jonkin maan lainoissa, hintojen lasku jyrkkenee ja myynti laajenee muiden maiden lainoihin. Samalla yhden maan valuutan heikentyminen kiihdyttää kilpailijamaiden valuuttojen heikentymistä. Sisäiseen tasapainoon liittyvä rahoitusriski Kehittyvät taloudet eivät ole enää entisen kaltaisia kasvumarkkinoita, vaan pääoman tehoton allokointi näkyy niin vienti- kuin kotimarkkinoilla. Liialliset investoinnit ovat johtaneet ylikapasiteettiin ja yrityssektorin velkadeflaatioon. Inflaation hidastuessa reaalikorko on liian korkea ja talouden velkarasitus kasvaa. Pääomapakoriski on pienentynyt Kehittyvien markkinoiden perinteisessä kriisissä on kyse normaalista sijoituspäätöksestä, eli suhtautumisesta riskiin ja odotettuun tuottoon. Kohta alkava korkosyklin käännös on kehittyvillä markkinoilla erilainen kuin aikaisemmat, koska riski on pienempi ja odotettu tuotto suurempi kuin aikaisemmin vastaavissa tilanteissa. Pienempi riski valuutoissa Keskeisin ero edellisiin korkosyklin käännöksiin on kehittyvien markkinoiden valuuttojen laajempi kelluminen, jolloin valuutan heikkenemispaineet dollaria vastaan ovat jo kolmen vuoden ajan purkaantuneet. Perinteisesti kehittyvien markkinoiden valuuttakriisi on liittynyt vaihtotaseen alijäämään. Mitä suurempi vaihtotaseen alijäämä on, sitä suurempi on riippuvuus ulkomaalaisesta rahoituksesta. Tällä hetkellä kehittyvän Aasian maiden vaihtotaseet ovat pääosin ylijäämäisiä. Ylijäämät ovat kertyneet runsaisiin valuuttavarantoihin. Ulkoisen rahoituksen tarpeet ovat siis pienempiä ja valuuttavarantopuskurit pääomapaon varalle suurempia kuin aikaisemmin. Suurempi tuotto lainoissa Kun likviditeetti kasvaa Euroopassa ja Japanissa, likviditeettivirta voi ohjautua kehittyville markkinoille samaan tapaan, kuin se on ohjautunut Yhdysvaltain kasvattaessa likviditeettiään. Markkinat olettavat Yhdysvaltain kiristyksellä olevan suurempi negatiivinen kuin Japanin ja Euroopan elvytyksellä positiivinen vaikutus kehittyviin markkinoihin. Koska normaalihintaisista sijoituskohteista on pulaa kehittyneillä 8 / 26

9 markkinoilla, nettovirrat kehittyville markkinoille voivat olla odotusten vastaisesti positiivisia. Normaalissa suhdannekierrossa Yhdysvaltain kasvun kiihtyessä myös inflaatio kiihtyy, mutta tällä kertaa inflaatio jatkaa hidastumistaan erityisesti kehittyvissä talouksissa. Raaka-aineiden hintojen lasku vaikuttaa inflaatioon enemmän kehittyvissä kuin kehittyneissä talouksissa. Inflaation hidastuessa kehittyvien maiden lainojen odotettu reaalituotto suhteessa Yhdysvaltain lainoihin kasvaa. Reaalikoron noustessa sijoittajilla on aiempaa vähemmän tarvetta hakea korkeampaa tuottoa Yhdysvalloista. Vastaavasti kehittyvien osakemarkkinoiden alhaisempi arvostus houkuttelee sijoituksia, jolloin Japanin ja Euroopan likviditeettielvytys voi valua kehittyville osakemarkkinoille. Samalla inflaation hidastuessa kehittyvien maiden keskuspankkien paine nostaa korkoja pienenee, jolloin riski rahoitusolosuhteiden äkkikiristyksestä pienenee. Kiinan systemaattinen riski Aasiassa on kasvanut Kiinan investointien supersykli johti viime vuosikymmenellä globaalin kasvun ja inflaation kiihtymiseen ja kuluvalla vuosikymmenellä kasvun ja inflaation hidastumiseen. Kiinan kevyestä rahapolitiikasta ja investointimallista syntyneet ongelmat tiivistyvät korkean velan ja tuottajahintadeflaation yhdistelmään. Kiinan talousmalli on levinnyt tuotantoketjujen integraation kautta useisiin Aasian talouksiin, jolloin myös näissä maissa kärsitään samoista ongelmista kuin Kiinassa. Kiinaa kohta jo kolme vuotta vaivannut tuottajahintadeflaatio onkin levinnyt lähes koko Aasiaan. Muiden maiden riippuvuus Kiinan taloudellisesta kehityksestä on yhteinen ominaisuus alueelle. Kiina-riski jakaa kehittyvän Aasian kahteen osaan. Osa maista on rakenteiltaan samankaltaisia kuin Kiina, joten nämä maat ovat herkkiä Kiinan riskeille. Osa maista taas on rakenteellisesti erilaisia ja vähemmän herkkiä Kiinan riskeille. Viennin kasvuvauhdit ovat pienentyneet Vuoden 2009 velkakriisin jälkeen alijäämätalouksien kulutuksen kasvuvauhdit laskivat, jolloin myös ylijäämätalouksien viennin kasvuvauhdit laskivat. Maailmasta tuli vaihtotaseiden osalta tasapainoisempi, mutta vientiin kasvunsa perustaneilla mailla oli kriisin jälkeen liian paljon tuotantoa ja liian vähän kysyntää. Globaalien alijäämien pienentyminen ei näytä olevan väliaikainen ilmiö, vaan vaihtotaseen vajeet ovat pienentyneet rakenteellisesti. Globaaliin kaupan suhde globaaliin talouskasvuun on siten pienentynyt pysyvästi. Alijäämäisten kuluttajatalouksien (Yhdysvallat) potentiaalisen kasvu on hidastunut, jolloin ylijäämäisten vientitalouksien potentiaalinen kasvu on myös hidastunut. 9 / 26

10 Koska kehittyvien maiden reaaliset efektiiviset valuuttakurssit ovat vahvistuneet, viennin hidastumista selittää ulkoisen kysynnän heikentymisen lisäksi myös kilpailukyvyn heikentyminen valuuttamarkkinoilla. Viennin kasvujen hidastumisella on sijoittajalle erityistä merkitystä, koska vienti on osoittautunut parhaaksi yritysten tuloksia ajavaksi makromuuttujaksi. Globaali velkakriisi käynnisti siten samalla myös kehittyvien maiden yritysten tulosten kasvun hidastumisen, millä on merkitystä kehittyvien markkinoiden odotettuihin osaketuottoihin. Tuottavuuden kasvuvauhdit ovat pienentyneet Kompensoidakseen ulkoisen kysynnän heikentymistä on kasvua haettu löysentämällä fiskaali- ja rahapolitiikkaa. Löysä fiskaalipolitiikka on johtanut budjettitalouden heikentymiseen ja löysä rahapolitiikka alhaisiin reaalikorkoihin. Jos kasvutavoitteita ei lasketa potentiaalisen kasvun laskiessa, vaan kasvua ylläpidetään liian kevyellä rahapolitiikalla, tuottavuus laskee. Tuottavuuden laskiessa samalla velan määrällä saadaan aina vain vähemmän talouden kasvua, jolloin velka kasvaa suhteessa BKT:hen. Velkaantumisen kasvu pienentää potentiaalista talouden kasvua edelleen, koska se siirtää osan tulevaisuuden kasvusta nykyiseksi kasvuksi. Pääoman tehoton allokaatio - yritysten velkadeflaatio Ongelman ydin on pääoman tehottomassa allokoitumisessa, josta seuraa tuottavuuden lasku ja pääoman tuottojen lasku. Kun pääomaa on allokoitu riittävän kauan tehottomasti, lopputuloksena on ylikapasiteetti ja yritysten ylivelkaantuminen. Tuottajanhinnat deflaatiossa Ylikapasiteetti johtaa yritysten tuotteiden hintojen (PPI) laskuun, kun hinnat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon, eli tuotantokuilun muodostumiseen. Yritysten tuotteiden hintojen lasku puolestaan johtaa palkkainflaation hidastumiseen, mikä edelleen johtaa kulutuksen kasvun hidastumiseen. Tuotantokuilun pysyessä auki kuluttajahintainflaatio hidastuu. Kolme vuotta vientimarkkinoiden romahtamisen jälkeen vuonna 2011 palkkainflaatio ja kulutuksen kasvu kääntyivät selvään laskuun kehittyvässä Aasiassa. Velanhoidon rasitus kasvaa Ongelmallisin tilanne on yrityssektorilla, jossa velkaantuneisuus on suurinta ja hinnat deflaatiossa. Tuottajien hintojen laskiessa yritysten reaalikorko kasvaa, jolloin velanhoidon kustannukset kasvavat ja kasvu hidastuu. Jos rahoituksen kustannus ylittää kasvuvauhdin, kierre rahoituskriisiin alkaa. 10 / 26

11 Lainojen järjestely vapauttaisi kasvun Kierre johtaa lopulta pankkisektorin huonojen lainojen kasvuun ja lainanannon laskuun, josta kierteen jatkuttua riittävän kauan ainut todellinen ulospääsy on velkojen alaskirjaaminen ja pankkisektorin pääomittaminen. Luovan tuhon kautta eteneminen johtaa ensimmäisessä vaiheessa luottolamaan ja kasvun hidastumiseen, mutta kriisin jälkeen pääoman allokoituminen on tehokkaampaa ja edellytykset kestävälle kasvulle paremmat. Toinen vaihtoehto on joustava riskien valvonta (regulatory tolerance), jossa säännöksiä helpotetaan sitä mukaan, kun riskit kasvavat. Tällöin pääoman tehoton allokointi jatkuu ja kasvu jää alle potentiaalin. Tämä vaikuttaa olevan nykyinen tahtotila. Tuonnin kasvuvauhdit ovat hidastuneet Aasian kehittyvien maiden viennin kasvut ovat hidastuneet, mutta tuonnin kasvut ovat hidastuneet vieläkin nopeammin (kuva 19). Kehittyvissä talouksissa viennin hidastuminen välittyy nopeasti teollisuustuotantoon ja edelleen kotimaiseen kysyntään, mistä merkkinä on tuonnin hidastuminen. Vientivetoisessa mallissa kotimainen kysyntä ei kompensoi ulkoisen kysynnän heikkenemistä, jolloin ulkoinen kysyntä määrää talouden kehityksen suunnan. Tuonnit ovat hidastuneet efektiivisten valuuttakurssien vahvistumisesta huolimatta, joten ilman valuutan vahvistumista kotimainen kysyntä olisi ollut todennäköisesti vieläkin vaisumpaa. Kehittyvän Aasian maavertailu Kehittyvät Aasian markkinat voi jakaa esimerkiksi työmarkkinoiden, velkaantuneisuuden, ulkoisen tasapainon ja viennin rakenteen suhteen. Työmarkkinoiden kehitys Paras pidemmän aikavälin kasvupotentiaali on maissa, joissa BKT/asukasluku on pieni, työikäisten osuus väestöstä kasvaa (suotuisa demografia), ja asukasluku on suuri. Tällaisessa maassa motivaatio tehdä töitä ja työntekijöiden määrän kasvu yhdistyvät suureen asukaslukuun. Kehittyvän Aasian maiden väkiluvut ovat seuraavat: Kiina 1356m, Intia 1236m, Indonesia 254m, Filippiinit 108m, Thaimaa 68m, Etelä-Korea 49m, Malesia 30m ja Taiwan 23m. Neljän maan asukasluku ylittää sata miljoonaa, kun vertailun vuoksi Yhdysvaltain asukasluku on 317m ja Venäjän 142m. Alhaisin BKT/asukasluku, eli kiinniottopotentiaali, on Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Malesiassa. Suotuisin demografia on samoilla mailla. Kiinan demografian kehitys on jo kääntynyt negatiiviseksi. (Kuvat 7,8) Paras kasvupotentiaali on siis seuraavissa maissa: Intia, Indonesia, Filippiinit ja Malesia. 11 / 26

12 Velkadynamiikka Ylivelkaantunut talous lainaa tulevasta kasvusta. Ylivelkaantuneisuuden rajaa on mahdoton määritellä yksiselitteisesti, mutta yksi merkki on tuottajahintojen deflaatio, koska se kertoo yli-investoinneista ja tuottavuuden laskusta. Korkea julkisen velan taso ja budjetin alijäämä viittaavat velkarasituksen kasvuun. Tuottajahintadeflaatio on levinnyt kaikkiin muihin maihin paitsi Intiaan ja Indonesiaan, mikä tosin selittyy osittain valuuttojen heikkenemisellä. (Kuvat 11, 12) Kiinan, Etelä-Korean, Taiwanin ja Malesian kokonaisvelat ovat ylittäneet 200 %. Erityisesti Kiinassa ja Malesiassa taso on erittäin korkea, koska näillä mailla on heikko kyky kestää korkeaa velkaa. Yleensä asukaskohtaisen BKT:n kasvaessa velkakapasiteetti kasvaa, mikä liittyy sosiaalisen pääoman kasvuun. (Kuva 9) Julkinen sektori on parhaiten tasapainoissa Etelä-Koreassa ja Taiwanissa, kun taas Intian budjetin alijäämä on 5 % BKT:stä. Intian julkinen velka on myös korkea, mutta toisaalta kotitalouksien velka on alhainen ja potentiaalinen kasvu korkea. (Kuva 10) Velkadynamiikan suhteen parhaat maat ovat Indonesia, Filippiinit ja Intia. Viennin rakenne Viennin rakenne vaikuttaa viennin kasvuvauhtiin. Arvoketjun alapäässä ovat raaka-aineiden viejät Malesia ja Indonesia ja arvoketjun yläpäässä teknologiaviejät Etelä-Korea ja Taiwan. Kiinan riski vaikuttaa myös vientinäkymiin. Etelä-Korean riippuvuus Kiinasta on suurin. (Kuvat 13, 14, 17, 18) Ulkoinen tasapaino Ulkoinen tasapaino riippuu siitä, kuinka paljon maalla on ulkomaista velkaa ja miten nopeasti maa velkaantuu ulkomaille (vaihtotaseen alijäämä). Ulkoiseen velkaantumisnopeuteen vaikuttaa kauppataseen kehitys. Jos maan kilpailukyky on parantunut valuuttamarkkinoilla, eli NEER ja REER heikentyneet, kauppataseen voi olettaa kasvavan ylijäämäiseen suuntaan. Tällöin myös ulkoisen rahoituksen tarve pienenee. (Kuvat 15, 16, 19) Alijäämäisiä vaihtotaseen suhteen ovat Intia ja Indonesia, joiden efektiiviset valuuttakurssit ovat heikentyneet. Kriisitilanteessa näiden maiden valuutat ovat alttiita heikentymään, mutta toisaalta näiden maiden yritykset ovat saavuttaneet viimeisen viiden vuoden aikana kilpailuetua valuuttamarkkinoilla. (Kuva 20-28) Sisäisen ja ulkoisen tasapainon nelikenttä Vaihtotase näyttää jakavan kehittyvän Aasian maat kahteen erilaiseen ryhmään. Ylijäämäiset maat ovat vientivetoisia ja alijäämäiset ovat kotimarkkinavetoisia. Tämä näkyy hyvin maiden vienti/bkt-luvuissa (2013): Malesia 73 %, Taiwan 60 %, Thaimaa 58 %, Etelä-Korea 43 %, Kiina 23 %, Indonesia 20 %, Filippiinit 20 % ja Intia 17 %. 12 / 26

13 Odottamatonta on vientimaiden selvästi raskaampi velkadynamiikka, josta on tullut rasite kotimarkkinoille. Ainakin Aasiassa vahvuus vientimarkkinoilla näyttää liittyvän rahoitusriskien kasvuun ja kotimarkkinoiden kehittymättömyyteen. Vientistrategia on siten riskisempi kuin kotimarkkinastrategia. Jos olettaa Yhdysvaltain korkosyklin kääntymisen tapahtuvan lievin vaurioin, niin Intia, Indonesia ja Filippiinit ovat asemoituneet parhaiten. Pidemmän aikavälin kasvudynamiikka on näissä maissa paras. Erityisesti Filippiinit on asemoitunut hyvin, koska maan sekä sisäinen että ulkoinen tasapaino on hyvä. Kiinan, Taiwanin, Thaimaan, Etelä-Korean ja Malesian kasvunäkymiä rasittaa negatiivinen velkadynamiikka. (Kuva 6) Efektiiviset valuuttakurssit Valuutan heikentyminen nostaa vientiyritysten ja laskee tuontiyritysten tuloksia. Valuutan arvon muutoksen vaikutukset riippuvat viennin ja tuonnin rakenteesta. Vaikutusta kuvastaa parhaiten kauppakumppaneiden kahdenvälisten valuuttakurssien painotettu keskiarvo, jossa painot perustuvat maiden osuuksiin ulkomaankaupassa, (nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, NEER). Vientiin / tuontiin vaikuttaa eniten muutokset vienti-/ tuontikumppaneiden osuuksilla painotetussa valuuttakurssissa. Kauppakumppanipainotetusta valuuttakurssista saadaan kilpailukykymittari, kun se sovitetaan inflaatioon, jolloin sitä kutsutaan reaaliseksi efektiiviseksi valuuttakurssiksi (REER). Linkki kilpailukykyyn on luonteva ajatella siten, että inflaation kiihtyessä kilpailukyky heikkenee, ellei valuutta heikkene samassa suhteessa. Parhaan käsityksen kilpailukyvyn muutoksesta saa, jos inflaatiossa käytettäisiin yksikkötyökustannuksia, mutta näin rakennettuja efektiivisiä valuuttakursseja on huonosti saatavilla. 13 / 26

14 Ulkoinen tasapaino Kuva 6: Sisäisen ja ulkoisen tasapainon nelikenttä 1 Taiwan 0,5 Malesia 0 Thaimaa Intia Indonesia Etelä-Korea Filippiinit -0,5 Kiina -1-0,8-0,6-0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Sisäinen tasapaino Taulukko 1: Yhteenveto Z-Arvo 2013/2014 Sisäinen tasapaino Ulkoinen tasapaino USD BKT/Henkilö Velka/BKT (%) Huoltosuhdemuutos (%) Budjettialijäämä/BKT (%) REER 5 v muutos (%) Vaihtotase/BKT (%) Kiina ,24-1, 28,53 1,79 Intia ,28-5,89-11,89-2,08 Indonesia ,16-2,47-9,22-3,23 Malesia ,61-4,00-4,17 4,32 Filippiinit ,35-1,42 18,21 3,17 Etelä-Korea ,28-0,40 15,43 5,81 Taiwan ,51-0,11 11,89 Thaimaa ,12-2,55 5,89 2,87 Z-Arvo Z-Arvo Kiina -0,18-0,65 2,03 0,34 1,73-0,29 Intia -0,76 0,05-0,67-2,04-1,32-1,17 Indonesia -0,59 0,72-0,55-0,05-1,08-1,43 Malesia -0,59-0,35 0,39-0,94-0,65 0,29 Filippiinit -0,64 0,79-1,03 0,56 0,96 0,02 Etelä-Korea 1,92-0,29-0,75 1,15 0,75 0,62 Taiwan 1,21-0,17 1,09-0,42 2,01 Thaimaa -0,38-0,11 0,57-0,10 0,03-0, / 26

15 Kuva 7: BKT asukasta kohden (USD) neljä maata alle 4000 dollarin Intia Filippiinit Malesia Indonesia Thaimaa Kiina Taiwan Etelä-Korea Kuva 8: Huoltosuhde ikärakenteen muutos ajaa työn määrää (kasvua) Kiina Thaimaa Etelä-Korea Malesia Intia Indonesia Filippiinit Huoltosuhde=(ihmiset 0-14 vuotta + yli 65 vuotta)/( ihmiset vuotta)* Lähteet: Maailmanpankki, Elite Varainhoito 15 / 26

16 Kuva 9: Velkaantuneisuus / BKT (%) viisi maata 200 %:n tuntumassa Indonesia Filippiinit Intia Thaimaa Taiwan Malesia Kiina Etelä-Korea 0% 50% % 150% 200% 250% Kotitalous Yritys (pois lukien rahoitus) Valtio Yhteensä Lähteet: BIS, Bloomberg, IMF, Elite Varainhoito Kuva 10: Budjetin jäämä / BKT (%) budjetit alijäämäisiä Etelä-Korea Taiwan Kiina Indonesia Filippiinit Thaimaa Malesia Intia -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% / 26

17 Kuva 11: Tuottajainflaatiot (%) - yritysten deflaatio laajalle levinnyt Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 12: Kuluttajainflaatiot (%) - kuluttajahinnat seuraavat tuottajahintoja Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 17 / 26

18 Kuva 13: Viennin maantieteellinen rakenne Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina Intia Venäjä Brasilia Etelä-Korea ASEAN Yhdistyneet Arabiemiraatit Saudi Arabia Sveitsi Australia Hong Kong Muut Thaimaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % % 90 % % Kuva 14: Tuonnin maantieteellinen rakenne Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina Intia Venäjä Brasilia Etelä-Korea ASEAN Yhdistyneet Arabiemiraatit Saudi Arabia Sveitsi Australia Hong Kong Muut Thaimaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % % 90 % % 18 / 26

19 Kuva 15: Valuuttojen nominaalit efektiiviset kehitykset (NEER), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 16: Valuuttojen reaaliset efektiiviset kehitykset (REER), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 19 / 26

20 Kuva 17: Kausitasoitettu viennin kehitys 3 kk liukuva keskiarvo Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 18: Kausitasoitettu tuonnin kehitys 3 kk liukuva keskiarvo Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 20 / 26

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua

Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua 17.6.215 Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua Kehittyvien markkinoiden neljä kasvustrategiaa Toimiala-analyysissä on mukana 8 kehittyvän Aasian ja 2 kehittyneiden markkinoiden maa-toimialayhdistelmää.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Esityksen sisältö 1. Suomi ei ole rakenteellisessa kriisissä 2. Suomen talouskriisi kysyntäkriisinä 3. Poli1ikkasuositukset

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 21.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Markkinakatsaus. joulukuu 2016 Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

VR-konsernin henkilöstörahasto. Jäseninfo

VR-konsernin henkilöstörahasto. Jäseninfo VR-konsernin henkilöstörahasto Jäseninfo VR-konsernin henkilöstörahasto Henkilöstörahasto on yrityksen työntekijöiden omistama rahasto, jonka tarkoituksena on yrityksen työntekijöilleen maksamien palkkioiden

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

JOM SILKKITIE -ERIKOISSIJOITUSRAHASTO

JOM SILKKITIE -ERIKOISSIJOITUSRAHASTO Aasiassa kurssikehitys oli elokuussa hyvin epäyhtenäistä, kun Kaakkois-Aasian maiden pörssit jatkoivat kiihtyvällä vauhdilla laskujaan, eikä kyseisten maiden heikkenevät valuutat auttaneet tilannetta.

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016 Markkinakatsaus Marraskuu 2016 Talouskehitys Donald Trump voitti yllättäen presidenttivaalit Yhdysvalloissa Trump sanoi mm. uudelleenrakentavansa maan infrastruktuurin ja on aiemmin puhunut verojen leikkaamisesta

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä Erkki Liikanen Suomen Pankki Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä Helsingin yliopisto 6.2.2017 6.2.107 Julkinen 1 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen talouskehityksestä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot