Arvostukset nousevat yksi jäljellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvostukset nousevat yksi jäljellä"

Transkriptio

1 Arvostukset nousevat yksi jäljellä Korkotuottojen metsästyksestä osakearvostusten jahdiksi Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka on johtanut omaisuusarvojen inflaatioon sekä alenevien korkojen että heikentyvän valuutan kautta. Tämä pääsääntö toimii edelleen, mutta siihen on tulossa muunnelmia. Vuoden 2009 jälkeen Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan osakemarkkinat ovat nousseet yhtä paljon ja Eurooppakin lähes saman verran. Nousun jälkeen kaikkien markkinoiden P/E-arvostukset ovat noin 18. Arvostuskertoimien kasvu on tapahtunut kaikkialla muualla paitsi kehittyvillä markkinoilla, joiden P/E on 13. Korkojen ollessa nollassa arvostustasojen yleistä nousua on vaikea havaita kestämättömäksi. Kassavirtalaskelmissa diskonttokoron laskua voidaan jatkaa pitkään ja sitä kautta perustella kasvavia arvostustasoja. Suuret suhteelliset arvostuserot muodostuvat kuitenkin kestämättömiksi, minkä jälkeen keskuspankkien varallisuusvaikutus valuu muille markkinoille. Euroopan arvostus ei voi kohota Yhdysvaltoja korkeammalle, vaikka kuinka elvytettäisiin. Lyhyellä aikavälillä Euroopan ylipainotuksen aika olisi siten ohi, mikä olisi vastoin markkinoiden konsensusta. Kehittyvät taloudet ulkoisesti vahvoja, sisäisesti heikkoja Kehittyvät taloudet eivät ole entisellään. Ulkoisen tasapainon parannuttua taloudet selviävät Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisestä odotettua paremmin. Euroopan ja Japanin likviditeetin lisäykset voivat siten kanavoitua kehittyville markkinoille, joilla osakkeet ovat halpoja ja lainojen korot korkeita. Elite Varainhoito Oy Eteläesplanadi 22 A Helsinki p fax p Kiinan investointimallin ongelmat ovat kulkeutuneet integroituneen tuotantoketjun kautta Aasiaan. Kehittyvä Aasia on laajasti yritysten velkadeflaatiossa, joten ilman velkojen uudelleenjärjestelyä useiden maiden kasvu jää alla potentiaalinsa. Kiinan osakemarkkinoiden kuplan puhkeaminen voi muuttaa pehmeän laskun kovaksi ja käynnistää talouden tervehdyttämisen. Intia, Indonesia ja erityisesti Filippiinit ovat positiivisia poikkeuksia kehityttävässä Aasiassa. Vaihtotase näyttää jakavan kehittyvän Aasian maat kahteen erilaiseen ryhmään. Ylijäämäiset maat ovat vientivetoisia ja alijäämäiset kotimarkkinavetoisia. Yllättävää on vientimaiden selvästi raskaampi velkadynamiikka, josta on tullut rasite kotimarkkinoille. Vientistrategia on riskisempi kuin kotimarkkinastrategia. 1 / 26

2 Arvostuskertoimien kasvu - yksi jäljellä Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut jo lähes seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka on johtanut omaisuusarvojen inflaatioon sekä alenevien korkojen että heikentyvän valuutan kautta. Osakemarkkinat ovat nousseet Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa ja Kiinassa. Viimeisenä nousseen Kiinan osakemarkkinoilla on jo selkeät kuplan piirteet. Yleisellä tasolla vain kehittyvien markkinoiden osakkeet eivät ole vielä nousseet. Laaja kehittyvien markkinoiden indeksi (MSCI Emerging Market) antaa kuitenkin epätarkan kuvan kehittyvien markkinoiden kehityksestä, koska maakohtaiset erot ovat suuria. (Kuvat 4, 5) Kehittyvät taloudet eivät ole entisellään. Ulkoisen tasapainon parannuttua taloudet selviävät todennäköisesti Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisestä odotettua paremmin, vaikka elvytys on ollut poikkeuksellisen kevyttä. Toisaalta useissa maissa velkaantuminen estää kasvun kiihtymisen potentiaaliinsa. Kehittyvien markkinoiden strategian tulee siten olla valikoiva. Rahapolitiikkaan perustuva sijoitusstrategia Markkinat ovat oppineet yhdistämään osakkeiden nousun likviditeettielvytykseen. Yhdistäminen tehdään riippumatta siitä, miten hyvin elvytys vaikuttaa talouteen. Kun keskuspankit eivät tarkkaile pääomamarkkinoiden vakautta vaan inflaatiota, likviditeettivetoinen nousu voi jatkua pitkään. Tämän vuoden aikana likviditeettiveto on vain vahvistunut markkinoilla. Osakkeiden arvostusten tavoitetaso on löytynyt Kaikkien suurten keskuspankkien elvytettyä kaikki suuret markkinat ovat nousseet elvytysjärjestyksessä. Markkinoiden nousun käynnistyminen on helppo paikallistaa elvytyksen alkuun. (Kuva 2) Todennäköisesti sattumaa, mutta vuoden 2009 jälkeen Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan osakemarkkinat ovat nousseet yhtä paljon ja Eurooppakin lähes saman verran. Sattumaa jälleen, mutta tämän nousun jälkeen kaikkien markkinoiden eteenpäin katsovat P/E-arvostukset ovat noin 18. (Kuva 3) Arvostuskertoimien kasvu on tapahtunut kaikkialla muualla paitsi kehittyvillä markkinoilla, joiden P/E on 13. Kiinan nousun jälkeen olisi helppo olettaa seuraavaan laajan nousun tapahtuvan kehittyvillä markkinoilla. P/E noin 18 tuskin on mikään päätepiste, vaikka se olikin koontipiste. Tähän asti hallitseva ajuri on ollut likviditeettielvytys joko suoraan tai korko- ja valuuttamarkkinoiden kautta. Sama hinnoittelulogiikka todennäköisesti jatkuu jonkin aikaa, vaikka se tarkoittaisikin epäjohdonmukaisia ja korkeita arvostustasoja. Keskuspankkien varallisuusvaikutus toimii arvostusten kasvattamisen kautta. Suuret suhteelliset arvostuserot muodostuvat kuitenkin kohtuullisen pian kestämättömiksi, minkä jälkeen varallisuusvaikutus valuu muille markkinoille. Yhdysvaltojen markkinoiden arvostus ei voi olla samalla tasolla kuin Kiinan, Japanin tai Euroopan, koska Yhdysvaltain yritystalous on perusteiltaan vah- 2 / 26

3 vempi kuin muiden talousalueiden. Yhdysvaltain arvostustaso tulee väistämättä jossain vaiheessa rajoittamaan Euroopan arvostusten nousua, vaikka Eurooppa kuinka elvyttäisi. Sitä vastoin korkojen ollessa nollassa arvostustasojen yleistä nousua on vaikea havaita kestämättömäksi. Kassavirtalaskelmissa diskonttokoron laskua voidaan jatkaa pitkään ja sitä kautta teoreettisesti perustella kasvavia arvostustasoja. Teknokuplan aikana arvostuksia ajoivat vertailuryhmät. Tuolloin osakkeen arvostus ei sinällään ollut tärkeä, kunhan se oli linjassa vertailuryhmän kanssa. Nyt markkinoilla on samankaltaista käyttäytymistä, vaikkakin globaalissa pääindeksien mittaluokassa. Voittajat ja häviäjät elvytyskierrossa Jäljempänä on arvioitu suurten osakemarkkinoiden nousupotentiaalia sen mukaan, miten ne hyötyvät valuutta- ja korkomarkkinoiden kehityksestä. (Kuva 1) Eurooppa ja Japani (valuutta +, korko +) Sekä Euroopan että Japanin keskuspankit ovat luvanneet tehdä kaikkensa saavuttaakseen 2 prosentin inflaatiotavoitteensa. Euroopan keskuspankin lupaus elvyttää ulottuu aina syksyyn Molemmilla talousalueilla rahapolitiikka pysyy kevyenä pitkään, mikä pitää korot alhaalla sekä heikentää valuuttaa. Yhdysvallat (valuutta -, korko -) Yhdysvalloissa sitä vastoin rahapolitiikka kiristyy, ja dollari on vahvistunut. Yhdysvaltain odotettuun korkojen nousuun liittyy edelleen vahvistuva dollari ja palkkainflaation kiihtyminen, jotka aiheuttavat vastatuulta jo pitkälle edenneelle tulossuhdanteelle. Kiina (valuutta -, korko +) Kiinassa rahoituksellisia olosuhteita keventävät keskuspankin koronlaskut, mutta toisaalta kiristää dollarikytkennässä vahvistuva renminbi. Osakemarkkinat ovat reagoineet kevenevään rahapolitiikkaan, mutta markkinoilla on edelleen mahdollisesti paheneva dollaririski. Kehittyvät markkinat (valuutta +, korko +) Yhdysvaltain rahapolitiikan odotettu kiristyminen on jo heikentänyt kehittyvien maiden valuuttoja ilman, että rahapolitiikkaa on jouduttu kiristämään. Rahapolitiikassa on itse asiassa käynnissä keventävä vaihe (Kiina, Intia, Indonesia, Korea ja Thaimaa), koska korkea reaalikorko on taloudelle suurempi riski kuin mahdollisesti heikkenevä valuutta. Kehittyvät markkinat ovat monimutkainen ympäristö likviditeetin suhteen, koska reaalikoron nousu ja dollarin vahvistuminen kiristävät olosuhteita, kun taas korkojen lasku elvyttää. Valuutta- ja korkotarkastelut eivät siis välttämättä anna samaa viestiä rahoituksellisista olosuhteista kuin muilla talousalueilla. 3 / 26

4 Raaka-aineiden supersyklin kääntyminen ja dollarin vahvistuminen laskevat raaka-aineiden hintoja, mikä jakaa kehittyvät taloudet voittajiin ja häviäjiin sen mukaan, ovatko taloudet raaka-aineiden kuluttajia (Aasia) vai tuottajia (Latinalainen Amerikka). Kiinan osakemarkkinoista deflaatiota syventävä riski Kiinan osakekurssit (Shanghain A-osakkeet) ovat lähes kaksinkertaistuneet reilussa puolessa vuodessa. Käynnissä on kiinalainen versio teknologiakuplasta, kun teknologiaosakkeiden P/E-arvostukset ovat ylittäneet selvästi 200 rajan. Kiinassakin halutaan varallisuusvaikutusta Nousua ovat ajaneet syksyllä aloitettu rahapolitiikan keventäminen ja valtion myönteinen suhtautuminen osakemarkkinoihin. Joidenkin kirjoitusten mukaan Kiinassa joutuu ongelmiin, jos puhuu negatiivisesti osakemarkkinoista. Vaikea kuvitella, että viranomaisten mielestä Kiinan talous olisi niin heikko, että se tarvitsisi näin kipeästi osakemarkkinoiden apua. Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan osakemarkkinoiden nousu on tervetullut piriste heikolle taloudelle. Kommentti kuvastaa hyvin, miten päälaelleen suhtautuminen osakemarkkinoihin on kääntynyt. Pitkään jatkuneen globaalin likviditeettielvytyksen jälkeen talouden ja markkinoiden välinen yhteys on hämärtynyt. Kiinan suoraviivaisilla markkinoilla yhteys on katkennut, eikä sitä osata edes kaivata. Osakemarkkinoista on tullut rahapoliittinen työkalu elvyttää taloutta varallisuusvaikutuksen kautta. Osakemarkkinoiden todellinen tehtävä on viestittää talouden tilasta ja allokoida markkinamallin mukaisesti pääomia. Osakekuplasta talouden laskuun ja kestävään kasvuun Kiinan markkinat ovat tulleet yleisen keskuspankkitrendin perässä, mutta kokemattomina markkinatoimijoina kiinalaiset eivät ymmärrä varallisuusvaikutuspolitiikan riskejä samalla tavoin kuin kehittyneillä markkinoilla ymmärretään. Velalla rahoitetusta osakemarkkinoiden noususta on tulossa riski, joka muuttuessaan omaisuusarvojen deflaatioksi kärjistää yritystalouden velkadeflaatiota. Kiina on omituisessa tilanteessa, koska rahapolitiikan kevennys helpottaa velkaantuneiden yritysten tilannetta, mutta toisaalta ruokkii osakekuplan rakentumista ja hidastaa yritysten taseiden korjaantumista. Osakekuplan puhkeaminen voi olla se tekijä, joka lopettaa pitkään jatkuneen talouden pehmeän laskun ja käynnistää kovan laskun. Kuplan puhkeaminen olisi maailmantalouden tasapainoisen kasvun kannalta positiivinen tapahtuma, koska se puhdistaisi huonot lainat pois kasvun tieltä ja johtaisi pääoman tehokkaampaan allokaatioon. 4 / 26

5 Reaalikorko Kehittyvien markkinoiden korkoriski Talouden velkaantumiseen liittyy hidas kasvu ja siten alhainen korkotaso. Yhdysvallat on ainut suuri talousalue, jonka yksityisen sektorin velkaantuneisuus on pienentynyt ja korot voivat nousta ilman kriisiä. Kehittyvät maat ovat rahoituksellisesti linkittyneet Yhdysvaltoihin, kun suurin osa ulkomaisista lainoista on dollarimääräisiä (Kiina 90 %). Talouden kasvun suhteen kehittyvät maat näyttävät olevan yhtä riippuvaisia Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Ultrakevyen rahapolitiikan ja siitä seuranneen heikentyneen lainamarkkinoiden likviditeetin jälkeen riskinä ovat yhä edelleen Yhdysvaltain pitkien korkojen jyrkkä nousu ja dollarin jatkovahvistuminen, mistä riskiaallot iskisivät koko dollaritalouteen: Yhdysvaltain ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, dollarikytkettyihin valuuttoihin sekä hyödykkeisiin. Erityisen herkkä dollarin vahvistumiselle on Kiinan velkaantunut yritystalous. Yhdysvaltain keskuspankki on pehmentänyt korkopolitiikan muutokseen liittyvää riskiä vakuuttamalla koronnostojen tapahtuvan varovaisesti. Riski ei liity niinkään talouteen vaan markkinoiden käyttäytymiseen. Markkinoille halutaan antaa aikaa sopeutua muutokseen. Vuoden 2014 yllätys oli pääomien virtaaminen ulos kehittyviltä markkinoilta, vaikka Yhdysvaltain korot laskivat. Dollarin vahvistuminen ja odotettu Yhdysvaltain korkojen nousu painoivat enemmän sijoituspäätöksissä kuin korojen toteutunut lasku. Yhdysvaltain korkojen nousua on siten jo hinnoiteltu kehittyvillä markkinoilla. Kuva 1: Kaupan rakenteella painotettu valuuttakurssi ja pitkä reaalikorko Latinalainen Amerikka 3 Kehittyvä Aasia ex Kiina Kiina 2 Yhdysvallat 1 Eurooppa 0-30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% -1 Japani -2-3 NEER muutos 5 v 5 / 26

6 Kuva 2: Pääosakeindeksit sama arvonnousu pois lukien EM Yhdysvallat Eurooppa Japani Kiina Kehittyvät Kuva 3: Pääosakeindeksien arvostus sama arvostus pois lukien EM Yhdysvallat Eurooppa Japani Kiina Kehittyvät 6 / 26

7 Kuva 4: Osakeindeksit (paikallinen valuutta), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 5: Valuuttojen kehitykset (USD), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 7 / 26

8 Aasian kehittyvien talouksien rakenteellinen muutos Kehittyvien talouksien ulkoiset valuuttariskit ovat pienentyneet, mutta sisäiset velkariskit kasvaneet. Ulkoisten riskien pienentymisellä on merkitystä lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain rahapolitiikan kiristyessä, mutta sisäisillä riskeillä on merkitystä pidemmällä aikavälillä talouskasvun hidastuessa. Ulkoiseen tasapainoon liittyvä valuuttariski Perinteinen kehittyvien markkinoiden kriisi syntyy, kun Yhdysvaltain korkojen noustessa ulkomaiset sijoittajat myyvät kehittyvien markkinoiden lainoja ja ostavat Yhdysvaltain lainoja. Pääoma pakenee maasta, mikä heikentää valuuttaa. Kun likviditeetti heikkenee jonkin maan lainoissa, hintojen lasku jyrkkenee ja myynti laajenee muiden maiden lainoihin. Samalla yhden maan valuutan heikentyminen kiihdyttää kilpailijamaiden valuuttojen heikentymistä. Sisäiseen tasapainoon liittyvä rahoitusriski Kehittyvät taloudet eivät ole enää entisen kaltaisia kasvumarkkinoita, vaan pääoman tehoton allokointi näkyy niin vienti- kuin kotimarkkinoilla. Liialliset investoinnit ovat johtaneet ylikapasiteettiin ja yrityssektorin velkadeflaatioon. Inflaation hidastuessa reaalikorko on liian korkea ja talouden velkarasitus kasvaa. Pääomapakoriski on pienentynyt Kehittyvien markkinoiden perinteisessä kriisissä on kyse normaalista sijoituspäätöksestä, eli suhtautumisesta riskiin ja odotettuun tuottoon. Kohta alkava korkosyklin käännös on kehittyvillä markkinoilla erilainen kuin aikaisemmat, koska riski on pienempi ja odotettu tuotto suurempi kuin aikaisemmin vastaavissa tilanteissa. Pienempi riski valuutoissa Keskeisin ero edellisiin korkosyklin käännöksiin on kehittyvien markkinoiden valuuttojen laajempi kelluminen, jolloin valuutan heikkenemispaineet dollaria vastaan ovat jo kolmen vuoden ajan purkaantuneet. Perinteisesti kehittyvien markkinoiden valuuttakriisi on liittynyt vaihtotaseen alijäämään. Mitä suurempi vaihtotaseen alijäämä on, sitä suurempi on riippuvuus ulkomaalaisesta rahoituksesta. Tällä hetkellä kehittyvän Aasian maiden vaihtotaseet ovat pääosin ylijäämäisiä. Ylijäämät ovat kertyneet runsaisiin valuuttavarantoihin. Ulkoisen rahoituksen tarpeet ovat siis pienempiä ja valuuttavarantopuskurit pääomapaon varalle suurempia kuin aikaisemmin. Suurempi tuotto lainoissa Kun likviditeetti kasvaa Euroopassa ja Japanissa, likviditeettivirta voi ohjautua kehittyville markkinoille samaan tapaan, kuin se on ohjautunut Yhdysvaltain kasvattaessa likviditeettiään. Markkinat olettavat Yhdysvaltain kiristyksellä olevan suurempi negatiivinen kuin Japanin ja Euroopan elvytyksellä positiivinen vaikutus kehittyviin markkinoihin. Koska normaalihintaisista sijoituskohteista on pulaa kehittyneillä 8 / 26

9 markkinoilla, nettovirrat kehittyville markkinoille voivat olla odotusten vastaisesti positiivisia. Normaalissa suhdannekierrossa Yhdysvaltain kasvun kiihtyessä myös inflaatio kiihtyy, mutta tällä kertaa inflaatio jatkaa hidastumistaan erityisesti kehittyvissä talouksissa. Raaka-aineiden hintojen lasku vaikuttaa inflaatioon enemmän kehittyvissä kuin kehittyneissä talouksissa. Inflaation hidastuessa kehittyvien maiden lainojen odotettu reaalituotto suhteessa Yhdysvaltain lainoihin kasvaa. Reaalikoron noustessa sijoittajilla on aiempaa vähemmän tarvetta hakea korkeampaa tuottoa Yhdysvalloista. Vastaavasti kehittyvien osakemarkkinoiden alhaisempi arvostus houkuttelee sijoituksia, jolloin Japanin ja Euroopan likviditeettielvytys voi valua kehittyville osakemarkkinoille. Samalla inflaation hidastuessa kehittyvien maiden keskuspankkien paine nostaa korkoja pienenee, jolloin riski rahoitusolosuhteiden äkkikiristyksestä pienenee. Kiinan systemaattinen riski Aasiassa on kasvanut Kiinan investointien supersykli johti viime vuosikymmenellä globaalin kasvun ja inflaation kiihtymiseen ja kuluvalla vuosikymmenellä kasvun ja inflaation hidastumiseen. Kiinan kevyestä rahapolitiikasta ja investointimallista syntyneet ongelmat tiivistyvät korkean velan ja tuottajahintadeflaation yhdistelmään. Kiinan talousmalli on levinnyt tuotantoketjujen integraation kautta useisiin Aasian talouksiin, jolloin myös näissä maissa kärsitään samoista ongelmista kuin Kiinassa. Kiinaa kohta jo kolme vuotta vaivannut tuottajahintadeflaatio onkin levinnyt lähes koko Aasiaan. Muiden maiden riippuvuus Kiinan taloudellisesta kehityksestä on yhteinen ominaisuus alueelle. Kiina-riski jakaa kehittyvän Aasian kahteen osaan. Osa maista on rakenteiltaan samankaltaisia kuin Kiina, joten nämä maat ovat herkkiä Kiinan riskeille. Osa maista taas on rakenteellisesti erilaisia ja vähemmän herkkiä Kiinan riskeille. Viennin kasvuvauhdit ovat pienentyneet Vuoden 2009 velkakriisin jälkeen alijäämätalouksien kulutuksen kasvuvauhdit laskivat, jolloin myös ylijäämätalouksien viennin kasvuvauhdit laskivat. Maailmasta tuli vaihtotaseiden osalta tasapainoisempi, mutta vientiin kasvunsa perustaneilla mailla oli kriisin jälkeen liian paljon tuotantoa ja liian vähän kysyntää. Globaalien alijäämien pienentyminen ei näytä olevan väliaikainen ilmiö, vaan vaihtotaseen vajeet ovat pienentyneet rakenteellisesti. Globaaliin kaupan suhde globaaliin talouskasvuun on siten pienentynyt pysyvästi. Alijäämäisten kuluttajatalouksien (Yhdysvallat) potentiaalisen kasvu on hidastunut, jolloin ylijäämäisten vientitalouksien potentiaalinen kasvu on myös hidastunut. 9 / 26

10 Koska kehittyvien maiden reaaliset efektiiviset valuuttakurssit ovat vahvistuneet, viennin hidastumista selittää ulkoisen kysynnän heikentymisen lisäksi myös kilpailukyvyn heikentyminen valuuttamarkkinoilla. Viennin kasvujen hidastumisella on sijoittajalle erityistä merkitystä, koska vienti on osoittautunut parhaaksi yritysten tuloksia ajavaksi makromuuttujaksi. Globaali velkakriisi käynnisti siten samalla myös kehittyvien maiden yritysten tulosten kasvun hidastumisen, millä on merkitystä kehittyvien markkinoiden odotettuihin osaketuottoihin. Tuottavuuden kasvuvauhdit ovat pienentyneet Kompensoidakseen ulkoisen kysynnän heikentymistä on kasvua haettu löysentämällä fiskaali- ja rahapolitiikkaa. Löysä fiskaalipolitiikka on johtanut budjettitalouden heikentymiseen ja löysä rahapolitiikka alhaisiin reaalikorkoihin. Jos kasvutavoitteita ei lasketa potentiaalisen kasvun laskiessa, vaan kasvua ylläpidetään liian kevyellä rahapolitiikalla, tuottavuus laskee. Tuottavuuden laskiessa samalla velan määrällä saadaan aina vain vähemmän talouden kasvua, jolloin velka kasvaa suhteessa BKT:hen. Velkaantumisen kasvu pienentää potentiaalista talouden kasvua edelleen, koska se siirtää osan tulevaisuuden kasvusta nykyiseksi kasvuksi. Pääoman tehoton allokaatio - yritysten velkadeflaatio Ongelman ydin on pääoman tehottomassa allokoitumisessa, josta seuraa tuottavuuden lasku ja pääoman tuottojen lasku. Kun pääomaa on allokoitu riittävän kauan tehottomasti, lopputuloksena on ylikapasiteetti ja yritysten ylivelkaantuminen. Tuottajanhinnat deflaatiossa Ylikapasiteetti johtaa yritysten tuotteiden hintojen (PPI) laskuun, kun hinnat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon, eli tuotantokuilun muodostumiseen. Yritysten tuotteiden hintojen lasku puolestaan johtaa palkkainflaation hidastumiseen, mikä edelleen johtaa kulutuksen kasvun hidastumiseen. Tuotantokuilun pysyessä auki kuluttajahintainflaatio hidastuu. Kolme vuotta vientimarkkinoiden romahtamisen jälkeen vuonna 2011 palkkainflaatio ja kulutuksen kasvu kääntyivät selvään laskuun kehittyvässä Aasiassa. Velanhoidon rasitus kasvaa Ongelmallisin tilanne on yrityssektorilla, jossa velkaantuneisuus on suurinta ja hinnat deflaatiossa. Tuottajien hintojen laskiessa yritysten reaalikorko kasvaa, jolloin velanhoidon kustannukset kasvavat ja kasvu hidastuu. Jos rahoituksen kustannus ylittää kasvuvauhdin, kierre rahoituskriisiin alkaa. 10 / 26

11 Lainojen järjestely vapauttaisi kasvun Kierre johtaa lopulta pankkisektorin huonojen lainojen kasvuun ja lainanannon laskuun, josta kierteen jatkuttua riittävän kauan ainut todellinen ulospääsy on velkojen alaskirjaaminen ja pankkisektorin pääomittaminen. Luovan tuhon kautta eteneminen johtaa ensimmäisessä vaiheessa luottolamaan ja kasvun hidastumiseen, mutta kriisin jälkeen pääoman allokoituminen on tehokkaampaa ja edellytykset kestävälle kasvulle paremmat. Toinen vaihtoehto on joustava riskien valvonta (regulatory tolerance), jossa säännöksiä helpotetaan sitä mukaan, kun riskit kasvavat. Tällöin pääoman tehoton allokointi jatkuu ja kasvu jää alle potentiaalin. Tämä vaikuttaa olevan nykyinen tahtotila. Tuonnin kasvuvauhdit ovat hidastuneet Aasian kehittyvien maiden viennin kasvut ovat hidastuneet, mutta tuonnin kasvut ovat hidastuneet vieläkin nopeammin (kuva 19). Kehittyvissä talouksissa viennin hidastuminen välittyy nopeasti teollisuustuotantoon ja edelleen kotimaiseen kysyntään, mistä merkkinä on tuonnin hidastuminen. Vientivetoisessa mallissa kotimainen kysyntä ei kompensoi ulkoisen kysynnän heikkenemistä, jolloin ulkoinen kysyntä määrää talouden kehityksen suunnan. Tuonnit ovat hidastuneet efektiivisten valuuttakurssien vahvistumisesta huolimatta, joten ilman valuutan vahvistumista kotimainen kysyntä olisi ollut todennäköisesti vieläkin vaisumpaa. Kehittyvän Aasian maavertailu Kehittyvät Aasian markkinat voi jakaa esimerkiksi työmarkkinoiden, velkaantuneisuuden, ulkoisen tasapainon ja viennin rakenteen suhteen. Työmarkkinoiden kehitys Paras pidemmän aikavälin kasvupotentiaali on maissa, joissa BKT/asukasluku on pieni, työikäisten osuus väestöstä kasvaa (suotuisa demografia), ja asukasluku on suuri. Tällaisessa maassa motivaatio tehdä töitä ja työntekijöiden määrän kasvu yhdistyvät suureen asukaslukuun. Kehittyvän Aasian maiden väkiluvut ovat seuraavat: Kiina 1356m, Intia 1236m, Indonesia 254m, Filippiinit 108m, Thaimaa 68m, Etelä-Korea 49m, Malesia 30m ja Taiwan 23m. Neljän maan asukasluku ylittää sata miljoonaa, kun vertailun vuoksi Yhdysvaltain asukasluku on 317m ja Venäjän 142m. Alhaisin BKT/asukasluku, eli kiinniottopotentiaali, on Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Malesiassa. Suotuisin demografia on samoilla mailla. Kiinan demografian kehitys on jo kääntynyt negatiiviseksi. (Kuvat 7,8) Paras kasvupotentiaali on siis seuraavissa maissa: Intia, Indonesia, Filippiinit ja Malesia. 11 / 26

12 Velkadynamiikka Ylivelkaantunut talous lainaa tulevasta kasvusta. Ylivelkaantuneisuuden rajaa on mahdoton määritellä yksiselitteisesti, mutta yksi merkki on tuottajahintojen deflaatio, koska se kertoo yli-investoinneista ja tuottavuuden laskusta. Korkea julkisen velan taso ja budjetin alijäämä viittaavat velkarasituksen kasvuun. Tuottajahintadeflaatio on levinnyt kaikkiin muihin maihin paitsi Intiaan ja Indonesiaan, mikä tosin selittyy osittain valuuttojen heikkenemisellä. (Kuvat 11, 12) Kiinan, Etelä-Korean, Taiwanin ja Malesian kokonaisvelat ovat ylittäneet 200 %. Erityisesti Kiinassa ja Malesiassa taso on erittäin korkea, koska näillä mailla on heikko kyky kestää korkeaa velkaa. Yleensä asukaskohtaisen BKT:n kasvaessa velkakapasiteetti kasvaa, mikä liittyy sosiaalisen pääoman kasvuun. (Kuva 9) Julkinen sektori on parhaiten tasapainoissa Etelä-Koreassa ja Taiwanissa, kun taas Intian budjetin alijäämä on 5 % BKT:stä. Intian julkinen velka on myös korkea, mutta toisaalta kotitalouksien velka on alhainen ja potentiaalinen kasvu korkea. (Kuva 10) Velkadynamiikan suhteen parhaat maat ovat Indonesia, Filippiinit ja Intia. Viennin rakenne Viennin rakenne vaikuttaa viennin kasvuvauhtiin. Arvoketjun alapäässä ovat raaka-aineiden viejät Malesia ja Indonesia ja arvoketjun yläpäässä teknologiaviejät Etelä-Korea ja Taiwan. Kiinan riski vaikuttaa myös vientinäkymiin. Etelä-Korean riippuvuus Kiinasta on suurin. (Kuvat 13, 14, 17, 18) Ulkoinen tasapaino Ulkoinen tasapaino riippuu siitä, kuinka paljon maalla on ulkomaista velkaa ja miten nopeasti maa velkaantuu ulkomaille (vaihtotaseen alijäämä). Ulkoiseen velkaantumisnopeuteen vaikuttaa kauppataseen kehitys. Jos maan kilpailukyky on parantunut valuuttamarkkinoilla, eli NEER ja REER heikentyneet, kauppataseen voi olettaa kasvavan ylijäämäiseen suuntaan. Tällöin myös ulkoisen rahoituksen tarve pienenee. (Kuvat 15, 16, 19) Alijäämäisiä vaihtotaseen suhteen ovat Intia ja Indonesia, joiden efektiiviset valuuttakurssit ovat heikentyneet. Kriisitilanteessa näiden maiden valuutat ovat alttiita heikentymään, mutta toisaalta näiden maiden yritykset ovat saavuttaneet viimeisen viiden vuoden aikana kilpailuetua valuuttamarkkinoilla. (Kuva 20-28) Sisäisen ja ulkoisen tasapainon nelikenttä Vaihtotase näyttää jakavan kehittyvän Aasian maat kahteen erilaiseen ryhmään. Ylijäämäiset maat ovat vientivetoisia ja alijäämäiset ovat kotimarkkinavetoisia. Tämä näkyy hyvin maiden vienti/bkt-luvuissa (2013): Malesia 73 %, Taiwan 60 %, Thaimaa 58 %, Etelä-Korea 43 %, Kiina 23 %, Indonesia 20 %, Filippiinit 20 % ja Intia 17 %. 12 / 26

13 Odottamatonta on vientimaiden selvästi raskaampi velkadynamiikka, josta on tullut rasite kotimarkkinoille. Ainakin Aasiassa vahvuus vientimarkkinoilla näyttää liittyvän rahoitusriskien kasvuun ja kotimarkkinoiden kehittymättömyyteen. Vientistrategia on siten riskisempi kuin kotimarkkinastrategia. Jos olettaa Yhdysvaltain korkosyklin kääntymisen tapahtuvan lievin vaurioin, niin Intia, Indonesia ja Filippiinit ovat asemoituneet parhaiten. Pidemmän aikavälin kasvudynamiikka on näissä maissa paras. Erityisesti Filippiinit on asemoitunut hyvin, koska maan sekä sisäinen että ulkoinen tasapaino on hyvä. Kiinan, Taiwanin, Thaimaan, Etelä-Korean ja Malesian kasvunäkymiä rasittaa negatiivinen velkadynamiikka. (Kuva 6) Efektiiviset valuuttakurssit Valuutan heikentyminen nostaa vientiyritysten ja laskee tuontiyritysten tuloksia. Valuutan arvon muutoksen vaikutukset riippuvat viennin ja tuonnin rakenteesta. Vaikutusta kuvastaa parhaiten kauppakumppaneiden kahdenvälisten valuuttakurssien painotettu keskiarvo, jossa painot perustuvat maiden osuuksiin ulkomaankaupassa, (nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, NEER). Vientiin / tuontiin vaikuttaa eniten muutokset vienti-/ tuontikumppaneiden osuuksilla painotetussa valuuttakurssissa. Kauppakumppanipainotetusta valuuttakurssista saadaan kilpailukykymittari, kun se sovitetaan inflaatioon, jolloin sitä kutsutaan reaaliseksi efektiiviseksi valuuttakurssiksi (REER). Linkki kilpailukykyyn on luonteva ajatella siten, että inflaation kiihtyessä kilpailukyky heikkenee, ellei valuutta heikkene samassa suhteessa. Parhaan käsityksen kilpailukyvyn muutoksesta saa, jos inflaatiossa käytettäisiin yksikkötyökustannuksia, mutta näin rakennettuja efektiivisiä valuuttakursseja on huonosti saatavilla. 13 / 26

14 Ulkoinen tasapaino Kuva 6: Sisäisen ja ulkoisen tasapainon nelikenttä 1 Taiwan 0,5 Malesia 0 Thaimaa Intia Indonesia Etelä-Korea Filippiinit -0,5 Kiina -1-0,8-0,6-0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Sisäinen tasapaino Taulukko 1: Yhteenveto Z-Arvo 2013/2014 Sisäinen tasapaino Ulkoinen tasapaino USD BKT/Henkilö Velka/BKT (%) Huoltosuhdemuutos (%) Budjettialijäämä/BKT (%) REER 5 v muutos (%) Vaihtotase/BKT (%) Kiina ,24-1, 28,53 1,79 Intia ,28-5,89-11,89-2,08 Indonesia ,16-2,47-9,22-3,23 Malesia ,61-4,00-4,17 4,32 Filippiinit ,35-1,42 18,21 3,17 Etelä-Korea ,28-0,40 15,43 5,81 Taiwan ,51-0,11 11,89 Thaimaa ,12-2,55 5,89 2,87 Z-Arvo Z-Arvo Kiina -0,18-0,65 2,03 0,34 1,73-0,29 Intia -0,76 0,05-0,67-2,04-1,32-1,17 Indonesia -0,59 0,72-0,55-0,05-1,08-1,43 Malesia -0,59-0,35 0,39-0,94-0,65 0,29 Filippiinit -0,64 0,79-1,03 0,56 0,96 0,02 Etelä-Korea 1,92-0,29-0,75 1,15 0,75 0,62 Taiwan 1,21-0,17 1,09-0,42 2,01 Thaimaa -0,38-0,11 0,57-0,10 0,03-0, / 26

15 Kuva 7: BKT asukasta kohden (USD) neljä maata alle 4000 dollarin Intia Filippiinit Malesia Indonesia Thaimaa Kiina Taiwan Etelä-Korea Kuva 8: Huoltosuhde ikärakenteen muutos ajaa työn määrää (kasvua) Kiina Thaimaa Etelä-Korea Malesia Intia Indonesia Filippiinit Huoltosuhde=(ihmiset 0-14 vuotta + yli 65 vuotta)/( ihmiset vuotta)* Lähteet: Maailmanpankki, Elite Varainhoito 15 / 26

16 Kuva 9: Velkaantuneisuus / BKT (%) viisi maata 200 %:n tuntumassa Indonesia Filippiinit Intia Thaimaa Taiwan Malesia Kiina Etelä-Korea 0% 50% % 150% 200% 250% Kotitalous Yritys (pois lukien rahoitus) Valtio Yhteensä Lähteet: BIS, Bloomberg, IMF, Elite Varainhoito Kuva 10: Budjetin jäämä / BKT (%) budjetit alijäämäisiä Etelä-Korea Taiwan Kiina Indonesia Filippiinit Thaimaa Malesia Intia -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% / 26

17 Kuva 11: Tuottajainflaatiot (%) - yritysten deflaatio laajalle levinnyt Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 12: Kuluttajainflaatiot (%) - kuluttajahinnat seuraavat tuottajahintoja Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 17 / 26

18 Kuva 13: Viennin maantieteellinen rakenne Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina Intia Venäjä Brasilia Etelä-Korea ASEAN Yhdistyneet Arabiemiraatit Saudi Arabia Sveitsi Australia Hong Kong Muut Thaimaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % % 90 % % Kuva 14: Tuonnin maantieteellinen rakenne Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina Intia Venäjä Brasilia Etelä-Korea ASEAN Yhdistyneet Arabiemiraatit Saudi Arabia Sveitsi Australia Hong Kong Muut Thaimaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % % 90 % % 18 / 26

19 Kuva 15: Valuuttojen nominaalit efektiiviset kehitykset (NEER), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 16: Valuuttojen reaaliset efektiiviset kehitykset (REER), Aasia Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 19 / 26

20 Kuva 17: Kausitasoitettu viennin kehitys 3 kk liukuva keskiarvo Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa Kuva 18: Kausitasoitettu tuonnin kehitys 3 kk liukuva keskiarvo Kiina Intia Indonesia Malesia Filippiinit Etelä-Korea Taiwan Thaimaa 20 / 26

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa

Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa 10000 Dow Jones Ind. Average Index, excl. dividends Osakemarkkinoiden Arvostuskupla 2000 Yksityisen sektorin

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Osakemarkkinat janoavat yrityksiltä tuloskasvua - kuinka paljon on tarpeeksi? Vesa Engdahl, Päästrategi, S-Pankki-konserni

Osakemarkkinat janoavat yrityksiltä tuloskasvua - kuinka paljon on tarpeeksi? Vesa Engdahl, Päästrategi, S-Pankki-konserni Osakemarkkinat janoavat yrityksiltä tuloskasvua - kuinka paljon on tarpeeksi? Vesa Engdahl, Päästrategi, S-Pankki-konserni Kurssinousun ajurit 2014 Kriisiralli on ohi - keskeisten länsimarkkinoiden osakearvostukset

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua

Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua 17.6.215 Kehittyvä Aasia, ylivoimaista liikevaihdon kasvua Kehittyvien markkinoiden neljä kasvustrategiaa Toimiala-analyysissä on mukana 8 kehittyvän Aasian ja 2 kehittyneiden markkinoiden maa-toimialayhdistelmää.

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Korkoriski. Miksi historia ei voi toistaa itseään? 21.5.2015. Olli Hemminki Salkunhoitaja Elite Varainhoito Oy. www.elitevarainhoito.

Korkoriski. Miksi historia ei voi toistaa itseään? 21.5.2015. Olli Hemminki Salkunhoitaja Elite Varainhoito Oy. www.elitevarainhoito. Korkoriski Miksi historia ei voi toistaa itseään? 21.5.2015 Olli Hemminki Salkunhoitaja Elite Varainhoito Oy 1 / 5 Historiallisen tuoton lumoissa Huhtikuun puoliväliin mennessä eurooppalaiset valtionlainat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa. Vesa Engdahl, Päästrategi / maaliskuu 2015

Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa. Vesa Engdahl, Päästrategi / maaliskuu 2015 Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa Vesa Engdahl, Päästrategi / maaliskuu 2015 USA:n talouskasvu trendiä vahvempaa Talous toimii lähellä täyskapasiteettia 17000 16000 y = 58,424x + 12557 R² = 0,9163

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kun Suomi putos teknokelkasta tarina kilpailukyvystä

Kun Suomi putos teknokelkasta tarina kilpailukyvystä 05.11.2015 Kun Suomi putos teknokelkasta tarina kilpailukyvystä Talouden rakenne selittää yksikkötyökustannusten muutokset Suomessa oletetaan olevan 15 prosentin kilpailuhaitta yksikkötyökustannuslaskelmien

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä Rahapäivä 14.9.2010 Sivu 1 Miksi Kehittyville markkinoille? Markkinoiden eri kehitysvaiheet luovat sijoittajille uusia mahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät Kauppasodan uhka varjostaa Eurooppaa - osakemarkkinat herkkiä korjausliikkeelle. Lokakuu 2014 / Vesa Engdahl, Päästrategi

Talouden näkymät Kauppasodan uhka varjostaa Eurooppaa - osakemarkkinat herkkiä korjausliikkeelle. Lokakuu 2014 / Vesa Engdahl, Päästrategi Talouden näkymät Kauppasodan uhka varjostaa Eurooppaa - osakemarkkinat herkkiä korjausliikkeelle Lokakuu 2014 / Vesa Engdahl, Päästrategi USA:n osakemarkkinat murtaneet pitkäkestoisen vaakalentoputken

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013 BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015 Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Markkinaympäristö talouden fundamentit edelleen kunnossa Maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa, joskin hidastunut viime vuodesta

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Katsaus maailmantalouden ja markkinoiden näkymiin

Katsaus maailmantalouden ja markkinoiden näkymiin Katsaus maailmantalouden ja markkinoiden näkymiin Mitä tekisit 100 miljoonalla? Mitä tekisit 100 miljoonalla? The recent record-breaking sale of a penthouse at Extell's One57 for over $100 million will

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot