Perhekerhon perustajan opas. Diabetesyhdistyksille

Transkriptio

1 Perhekerhon perustajan opas Diabetesyhdistyksille

2 Sisältö Lukijalle 3 1 Perhekerhon käynnistäminen 4 Perhekerhon kohderyhmä 4 Jäsenrekisteristä apua aloitukseen 4 Perhekerhon suunnittelu 5 Ensimmäinen tapaaminen kannattaa suunnitella hyvin 5 Kerhon perustaminen 6 Tehtävien jako 6 Perheet mukana diabetesyhdistysten muussa toiminnassa 7 2 Toimiva perhekerho 8 Toiminnan suunnittelu 8 Talouden suunnittelu 9 Varainhankinta 9 Toimiva kerho tiedottaa 10 Sisäinen tiedottaminen 10 Ulkoinen tiedottaminen 10 3 Ohjelmaa lapsille ja vanhemmille 11 Lasten ohjelma 11 Vanhempien ohjelma 12 Alueellinen perhetoiminta 12 Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie Tampere vaihde p (ma-pe klo 8-13) Järjestöosasto: jarjestoosasto@diabetes.fi Yhdistysten työkalupakki (vaatii tunnukset) Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Piirrokset: Karoliina Pertamo Taitto: Johanna Häme-Sahinoja ISBN: julkaistu vain PDF-muodossa 2

3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa diabetesyhdistyksen perhekerhon perustamista suunnitteleville. Perhekerhon perustajan opas tarjoaa vastauksia kysymyksiin, jotka voivat askarruttaa kerhon perustamisen ja toiminnan käynnistämisvaiheen aikana. Lisätietoa perhekerhon ohjaajana toimimisesta, vertaistuesta, ryhmän toiminnasta ja toimintavinkkejä myös pidempään toimineille kerhoille löytyy Yhdistysten työkalupakista, eli järjestöosaston ylläpitämästä diabetesyhdistysten extranet-palvelusta. Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen eikä diabeteksen puhkeamisen syytä vielä varmasti tiedetä. Väkilukuun suhteutettuna lasten diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Suomessa sairastuu diabetekseen vuosittain noin 560 lasta ja nuorta, ja yhteensä noin 3900 alle 16-vuotiaalla on diabetes (Kelan tilasto 2011). Vaikka diabeteksen puhkeaminen voi olla järkytys, sen kanssa voi elää täysipainoista, hyvää ja tavallista elämää. Diabeetikkolasten perheet ovat tärkeä osa diabetesyhdistysten jäsenistöä. Yhdistykset toimivat tiedon välittäjinä sekä tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden vuorovaikutukseen vertaisten kanssa. Perhekerhot ovat osa yhdistysten toimintaa sekä diabeetikkolasten perheiden tukiverkostoa. Perhekerhot tarjoavat diabeetikkolapsiperheille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan, saada tukea sekä tavata toisiaan. Perhekerhon toiminta on merkityksellistä sekä diabeetikkolapsille että heidän perheilleen. Perhekerho vaatii käynnistyäkseen innokkaan puuhaihmisen tai -ryhmän. Toivomme, että tämä opas innostaa juuri sinua kerhon perustamiseen sekä madaltaa kynnystä kerhon käynnistäjäksi ryhtymiseen! Lisätietoa, sekä tukea ja apua myös kerhotoiminnan perustamisen matkan varrella, saat Diabetesliiton järjestösuunnittelijoilta: 3

4 1 Perhekerhon käynnistäminen Perhekerhon kohderyhmä Diabetesyhdistyksen perhekerho on tarkoitettu perheille, joissa lapsella on diabetes. Perhekerhoissa mukana olevat lapset ovat useimmiten päiväkoti- tai alakouluikäisiä. Perhekerhot ovat yleensä avoimia koko perheelle. Joskus kohderyhmä on rajatumpi, esimerkiksi äidit ja lapset isät ja lapset isovanhemmat ja lapset vain vanhemmat Jäsenrekisteristä apua aloitukseen Diabetesliitto ylläpitää rekisteriä jäsenistään ja lähettää vuosittain diabetesyhdistyksen jäsenasioidenhoitajalle jäsenanalyysin. Analyysista voi nähdä, kuinka paljon diabeetikkolasten perheitä on yhdistyksessä jäsenenä. Tämän tiedon avulla voidaan arvioida perhetoiminnan tarvetta yhdistyksessä. Jäsenanalyysin voi tarvittaessa pyytää Diabetesliiton jäsensihteeriltä tai p Jäsenrekisterin tietoja luovutetaan lainsäädännön mukaisesti ainoastaan yhdistyksen hallituksen jäsenille. 4

5 Perhekerho voi järjestää myös yksittäisiä vertaistapaamisia pelkästään tietyille kohderyhmille, esimerkiksi äiti lapsi-tapaamiset tai isien oma ilta, vaikka kerho olisikin perustoiminnaltaan koko perheen tapaamispaikka. Perhekerhon suunnittelu Yleensä perhekerhot perustetaan vastaamaan todettuun tarpeeseen: yhdistykselle tulee kyselyjä diabeetikkolapsiperheille järjestettävästä toiminnasta tai diabeetikkolapsen vanhempi kaipaa neuvoa siihen, miten voisi löytää paikkakunnalta muita perheitä, joissa lapsella on diabetes. Perhekerhon perustaminen on yhteistyötä, jossa osapuolina ovat: diabeetikkolasten perheet diabetesyhdistyksen hallitus perhekerhon tuleva ohjaaja: innostunut yhdistyksen jäsen, jolla on kiinnostusta ja aikaa ryhtyä perhekerhon ohjaajaksi Perhekerhon ohjaaja voi joskus löytyä myös yhdistyksen ulkopuolelta. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia yhteistyön ja tiedottamisen sujumisesta kerhon ja diabetesyhdistyksen välillä. Ensimmäinen tapaaminen kannattaa suunnitella hyvin Yksikin aktiivinen henkilö riittää käynnistämään perhekerhotoiminnan. Toiminta kannattaa käynnistää kutsumalla diabeetikkolapsiperheitä koolle suunnittelemaan mahdollista tulevaa perhetoimintaa. Kerhon kohderyhmä voidaan määritellä esimerkiksi lasten iän ja / tai asuinpaikan mukaan. Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen saa yhdistyksen jäsenenä olevien diabeetikkolasten vanhempien yhteystiedot ja osoitetarrat Diabetesliiton jäsensihteeriltä, joten heille voi lähettää suoran kutsun. Myös yhdistyksen jäsentiedotteita ja internetsivuja kannattaa hyödyntää tiedottamisessa. Kaikki diabeetikkolapsiperheet eivät kuitenkaan ole diabetesyhdistyksen jäseniä, joten terveydenhuollon kautta (diabeteshoitaja) tiedottamisen avulla voidaan tavoittaa enemmän perheitä. Lasten diabeteshoitaja voi auttaa perhekerhon perustamisessa vaikkapa jakamalla vastaanotolla käyville perheille esitettä kerhon suunnittelutapaamisesta tai tapahtuman tiedote voidaan toimittaa diabeteshoitajan ja hoitovälinejakelun odotusaulaan. Suunnittelutapaamisessa keskustellaan, onko perhekerhotoiminnalle tarvetta, ja jos on, millaista sen pitäisi olla. Suunnittelutilaisuuden yhteyteen kannattaa rakentaa jotain ohjelmaa, jolla perheitä houkutellaan paikalle. Esimerkiksi koko perheen puuha- ja ulkoilutapahtumat ovat hyviä keinoja saada lapsiperheet liikkeelle. Ensimmäinen tapaaminen voi olla myös tietopainotteinen. Tällöin tapaamisen teemana voi olla vaikkapa lasten diabeteksen hoito yhdistyksen toimialueella, jolloin esimerkiksi diabeteshoitaja voi pitää keskustelun alkajaisiksi alustuksen. Jos lapset ovat mukana tapaamisessa, heille olisi hyvä järjestää omaa toimintaa ja mahdollisuus leikkiä ja pelata. Tapahtuman aikana kootaan suunnitelma perhekerhon käynnistämisestä ja kerätään kiinnostuneiden perheiden yhteystiedot ylös. Tilaisuuden osallistujat muodostavat perhekerhon ensimmäisen postituslistan ja potentiaalisen osallistujakunnan. Perheiden ensimmäisen tapaamisen suunnittelua ja toteutusta varten yhdistyksen hallitus voi nimetä myös työryhmän, joka hoitaa ensimmäisen tapaamisen järjestelyt. Työryhmässä on hyvä olla mukana henkilö yhdistyksen hallituksesta, lasten vanhempia sekä mahdollisesti myös alueella työskentelevä lasten diabeteshoitaja. Työryhmä sopii kohderyhmästä, joka kutsutaan koolle kerhon suunnittelutapaamiseen. 5

6 Kerhon perustaminen Diabetesyhdistyksen perhekerho voidaan perustaa kerhon ensimmäisessä suunnittelutapaamisessa tai erillisellä tapaamiskerralla. Kerhoa perustettaessa on hyvä sopia yhteisistä toimintalinjoista ja pelisäännöistä: Kerholle valitaan yksi tai useampi vastuuhenkilö, jotka koordinoivat kerhon toimintaa. Vastuutahoksi voidaan nimetä myös pieni toimikunta, johon kuuluu lasten vanhempia sekä mahdollisesti joku yhdistyksen hallituksen edustaja. Kerhosta valitaan yksi tai kaksi henkilöä, joilla on kerhon rahojen käyttöoikeus. Samalla päätetään, avataanko kerholle oma tili vai voidaanko kerhon raha-asiat hoitaa yhdistyksen tilin kautta. Sovitaan, kuinka kerho kutsutaan koolle ja kuinka kerhosta tiedotetaan. Määritellään kerhon kohderyhmä sekä kerhon toiminta-alue. Kohderyhmä voi vaihtua kerhon vakiinnuttaessa toimintaansa. Sovitaan kerhon kokoontumispaikka ja -aika. Voidaan luoda kerhon yhteiset pelisäännöt, jotta kaikki voivat tuntea olonsa mukavaksi ja turvalliseksi: kerhossa keskustellaan luottamuksellisesti, lasten ohjelman turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota jne. Lapset voivat tehdä omat sääntönsä ryhmässä toimimiseen. Kerhon perustamiskokouksesta laaditaan muistio, joka toimitetaan Diabetesliiton järjestöosastolle. Mukaan liitetään kerhon tai yhdistyksen tilitiedot. Diabetesliitto tukee uusien kerhojen perustamista taloudellisesti (50 vuonna 2013). 6

7 Tehtävien jako Kerhossa toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoistyön on tuotettava tekijälleen myönteisiä kokemuksia, jotta sitä jaksaa tehdä. Osallistuminen, yhdessä tekeminen ja vastuunjakaminen luovat mehenkeä. Kerhoa perustettaessa ja toimintaa suunniteltaessa kannattaa tutustua kerholaisiin, kartoittaa kunkin tieto-taitoja ja kiinnostuksen kohteita sekä kannustaa kaikkia ottamaan tehtäviä vastaan oman osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Tehtävien vastuuhenkilöt voidaan sopia esimerkiksi vuodeksi kerrallaan. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua kerhon toimintaan omien resurssiensa mukaan. Kerhossa voidaan nimetä erilaisia tehtäviä osallistujille: kerhonohjaaja yhteyshenkilö yhdistyksen hallitukseen tiedottaja rahastonhoitaja lasten ohjelmasta vastaava henkilö yhteyshenkilö terveydenhuoltoon (diabeteshoitajaan) retkivastaava, kahvinkeittäjä jne. Kerhon toiminnasta voi vastata myös siihen nimetty toimikunta, joka yhteisvastuullisesti suunnittelee ja toteuttaa toimintaa. Perheet mukana diabetesyhdistysten muussa toiminnassa Perhekerhon perustaminen ei ole ainoa vaihtoehto lapsidiabeetikoiden huomioimiseen diabetesyhdistyksen toiminnassa. Kaikki perheet eivät myöskään välttämättä ole kiinnostuneita kerhotoiminnasta. Diabetesyhdistys voi hyödyntää myös muita perheiden tukemisen ja huomioimisen tapoja. Esimerkiksi vuosittaiset tapahtumat lapsiperheille voivat olla joissakin yhdistyksissä keino palvella diabeetikkolasten perheitä, ja toisille taas sopivin toimintamuoto on lapsiperheiden tukihenkilötoiminta. Diabetesyhdistykset voivat huomioida lapsiperheitä monella tavalla: Lasten mukanaolo otetaan huomioon tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyssä. Liikuntatapahtumat ja retket voivat olla suunnattuja koko perheelle. Yhdistys voi järjestää perhetoimintaa yhdessä muiden diabetesyhdistysten tai muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys voi tukea taloudellisesti perheitä, joiden lapset osallistuvat esimerkiksi alueellisille lastenleireille. Tuki voi olla esimerkiksi matkakorvaus tai edullisempi osallistumismaksu. Yhdistys voi kouluttaa lapsiperheiden vertaistukihenkilöitä tai -perheitä. Yhdistykset voivat tarjota myös erityisiä lapsiperheiden jäsenetuja. Yhdistys voi esimerkiksi neuvotella diabeetikkolasten liikuntaharrastusten tueksi vaikkapa alennetun hinnan uimahalliin tai muuhun liikuntapaikkaan. Perhetoimintaa voidaan aloittaa myös kestoltaan rajatuksi ajaksi, esimerkiksi viideksi kokoontumiskerraksi. Tällöin osallistujien voi olla helpompi lähteä mukaan, kun heidän ei tarvitse sitoutua kovin pitkäksi aikaa. Kerho voi halutessaan jatkaa toimintaansa tämän ajan kuluttua. Perhekerhoissa vaihtuvuus on luonnollista lasten kasvaessa ja uusien lasten tullessa mukaan. Jos yhdistyksen alueelta ei löydy riittävästi perhekerhosta kiinnostuneita perheitä, voi apu löytyä naapuriyhdistyksestä. Kerho voidaan perustaa yhteistyössä toisen diabetesyhdistyksen kanssa tai oman yhdistyksen perheet ohjataan lähialueella jo toimivaan toisen diabetesyhdistyksen kerhoon. 7

8 2 Toimiva perhekerho Toiminnan suunnittelu Perhekerho on osa diabetesyhdistyksen toimintaa. Kerhon toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat siten osa yhdistyksen toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta käy ilmi, miten perhekerho aikoo toimia seuraavan vuoden aikana ja miten kerhon varoja aiotaan käyttää. Yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa syksyllä. Perhekerhon toiminnan suunnittelu etukäteen helpottaa kerhon toimintaa sekä työnjakoa. Suunnitelmassa kannattaa huomioida mahdollisuuksien mukaan Diabetesliiton valtakunnallisesti toteuttama sekä muiden, etenkin lähidiabetesyhdistysten järjestämä perhetoiminta. Tapahtumista tiedotetaan esimerkiksi Diabetesliiton internetsivuilla tapahtumakalenterissa, Diabetes-lehdessä, Tiedotuslehdessä sekä diabetesyhdistysten internetsivuilla ja jäsenkirjeissä. Perhekerhon toiminnan suunnittelussa olisi hyvä näkyä: 8 kenelle kerho on tarkoitettu mikä on kerhon tavoitteena kuinka usein kerho kokoontuu missä tapaamiset pidetään mitä sisältöjä tapaamisissa on ketkä ovat kerhon ohjaajia. Kiinnostavaa ja helposti toteutettavissa olevaa toimintaa syntyy parhaiten osallistujien odotusten ja toiveiden pohjalta. Toiveista on hyvä keskustella yhdessä ja niiden selvittämiseen kannattaa käyttää ai-

9 kaa. Toimintasuunnitelma rakennetaan käytettävissä olevien varojen ja ajan mukaan. Toiminnan suunnittelu on samalla osa talouden suunnittelua. Talouden suunnittelu Perhekerholla voi olla käytössään oma tili. Diabetesyhdistyksen hallitus tekee päätöksen tilin avaamisesta ja tilinkäyttöoikeudesta. Tilin avaamiseksi perhekerhon edustaja, jolla on tilinkäyttöoikeus, toimittaa kopion hallituksen kokouspöytäkirjasta tai pöytäkirjanotteen pankkiin. Tiliotteet ja kuitit liitetään yhdistyksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Kerholla voi olla myös diabetesyhdistyksen tilin yhteydessä oma kustannuspaikka, jolle kerhon tulot ja menot kirjataan. Tällöin ei tarvita erillisen tilin avaamista. Tositteet tuloista ja menoista on hyvä toimittaa yhdistyksen rahastonhoitajalle sitä mukaan kuin niitä syntyy, jotta yhdistyksen kirjanpito pysyy ajan tasalla. Kaikki perhekerhon rahaliikenne, myös kahvikassat, arpajaistuotot ym. kerhon käteisvarat, on kirjattava kerhon kirjanpitoon, samoin kuin kaikki maksetut ostokset ja laskut. Talousarviossa on hyvä näkyä: Tulot, esim. diabetesyhdistyksen tuki kerholle Diabetesliiton tuki uuden kerhon perustamisessa osallistumismaksut lahjoitukset muu varainhankinta, esimerkiksi sponsoritulot. Menot, esim. tarjoilut luennoitsijapalkkiot tilavuokrat tiedotuskulut matkat ja retket. Toimintavuoden jälkeen kerho laatii toiminta- ja talouskertomuksen. Ne liitetään osaksi yhdistyksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Varainhankinta Kerhon taloutta pitää suunnitella toiminnan mukaan: jos jonakin vuonna on esimerkiksi ajateltu toteuttaa suurempi tapahtuma, vaatii se myös enemmän resursseja. Jos kerhotoimintaan tarvitaan taloudellista tukea, erilaisista varainhankintamuodoista kannattaa sopia yhdistyksen hallituksen kanssa. Kerhon tulot ja varainhankinta voivat muodostua seuraavista lähteistä: Yhdistyksen talousarviossa on määritelty toimintaraha perhekerholle. Osallistumismaksut eli osallistujat maksavat kertyneitä kuluja niissä tapahtumissa, joista tulee kuluja. Niille, jotka eivät ole diabetesyhdistyksen jäseniä, voidaan määritellä kalliimpi hinta osallistumismaksuissa. Kerhon kahvi- tai välipalakuluja voidaan kattaa kahvikassalla eli kahvi ja välipala ovat maksullisia. Lahjoitukset yrityksiltä; hoitovälineyritykset, apteekit, pankit jne. Hyväntekeväisyys: yritysten joulukorttirahat, Lionsit. Kirpputorit, myyjäiset, arpajaiset. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi retkiä voidaan toteuttaa yhdessä, jolloin kuluille on enemmän jakajia. Perhekerho voi toimia OK-Opintokeskus ry:n tukemana vertaisopintoryhmänä silloin, kun se järjestää opinnollista toimintaa yli 15-vuotiaille. Esimerkiksi lasten vanhempien yhteinen perehtyminen diabeteksen hoidon kysymyksiin on oppimistavoitteen sisältävää toimintaa. Tällöin OK-Opintokeskus tukee kerhon toimintaa pienellä summalla jokaisesta oppitunnista. Perhekerho voi järjestää myös OK:n tukemia opintojaksoja, joita voivat olla esimerkiksi luentotilaisuudet. OK-Opintokeskus tukee niitäkin taloudellisesti. Lisätietoa saa OK-Opintokeskuksen verkkosivuilta tai Diabetesliiton järjestösuunnittelijoilta. 9

10 Toimiva kerho tiedottaa Tiedotus on kerhon toiminnan kannalta tärkeässä roolissa. Erityisen tärkeää tiedottaminen on silloin, kun käynnistetään uusi perhekerho tai kun halutaan saada uusia perheitä mukaan toimintaan. Perhekerhon tiedotus koostuu: Sisäisestä tiedottamisesta kerhon osallistujille Ulkoisesta tiedottamisesta yhdistyksen hallitukselle, uusille diabeetikkolasten perheille, diabeteshoitajalle, Diabetesliitolle ja alueen tiedotusvälineille Useissa yhdistyksissä on erikseen nimetty tiedottaja, mutta tätä tehtävää voi hoitaa myös esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtaja tai sihteeri. Perhekerhon tiedotuksessa voidaan käyttää yhdistyksen tiedotuskanavia: yhdistyksen oma jäsentiedote yhdistyksen omat internetsivut paikalliset sanomalehdet ja niiden yhdistyspalstat paikallisradiot Diabetesliiton internetsivujen tapahtumakalenteri, Diabetes-lehden tapahtumakalenteri tiedottaminen diabeteshoitajan tai hoitovälinejakelun kautta ilmoitustaulut Sisäinen tiedottaminen Perhekerhossa on sovittava, miten sisäistä tiedotusta hoidetaan, eli miten tietoa välitetään kerhon jäsenten kesken sekä miten tieto kerhon toiminnasta välittyy myös yhdistyksen hallitukselle. Sovittavia asioita ovat esimerkiksi: kuka sisäistä tiedottamista hoitaa kuinka usein tiedotetaan mitä tiedotuskanavaa tai kanavia käytetään miten sisäisen tiedottamisen kohderyhmään pääsee mukaan miten huolehditaan osallistujien yksityisyydensuojasta (esim. osoitetietojen säilytys) Osoitteiston ylläpidosta ja käyttötarkoituksesta on kerrottava jokaiselle perheelle, jonka tiedot ovat mukana. Sähköpostitiedotus tai esimerkiksi oman facebook-ryhmän perustaminen perhekerholaisille on hyvä, maksuton ja nopea vaihtoehto perinteiselle postitiedotukselle. Ulkoinen tiedottaminen Mikäli perhekerhoon voi tulla uusia osallistujia pitkin vuotta, kerhon toiminnasta on tiedotettava järjestelmällisesti ulospäin. Ulkoisia tiedotuskanavia ovat esimerkiksi yhdistyksen käyttämät tiedotuskanavat sekä tiedottaminen terveydenhuollon kautta. Kerho voi tehdä toiminnastaan tiedotteen tai esitteen, jota esimerkiksi diabeteshoitaja ja hoitovälinejakelun henkilökunta voivat jakaa uusille diabeetikkolapsiperheille tai jota voidaan jakaa erilaisissa tapahtumissa. Esitteestä tulisi käydä ilmi kenelle kerho on tarkoitettu 10

11 mitä kerhossa tehdään milloin ja missä kerho kokoontuu miten voi tulla mukaan mistä saa lisätietoja eli kerhon vastuuhenkilön yhteystiedot. Perhekerhon vastuuhenkilön tai erikseen nimetyn tiedottajan on pidettävä diabetesyhdistyksen hallitus ajan tasalla kerhon toiminnasta. Samalla vastuuhenkilö huolehtii siitä, että kerhosta tiedotetaan yhdistyksen tiedotteissa, internetsivuilla jne. Jos perhekerho laittaa oman ilmoituksen esimerkiksi lehteen, ilmoitusmaksusta ja yhdistyksen logon käytöstä on sovittava etukäteen yhdistyksen hallituksen kanssa. Yhdistykset voivat tiedottaa Diabetes-lehden Tapahtumakalenterissa sekä Diabetesliiton internetsivujen tapahtumakalenterissa maksutta. Diabetesyhdistysten aktiivitoimijoille tarkoitetussa Yhdistysten työkalupakissa on lomake, jonka täyttämällä tiedot tapahtumasta menevät Diabetes-lehden toimitukseen ja internetsivujen tapahtumakalenteriin. Yhdistysten työkalupakkiin pääsee kirjautumaan Diabetesliiton internetsivujen kautta osoitteessa Jokaisen diabetesyhdistyksen hallituksella on oma tunnus ja salasana. Tiedotusvälineet ovat usein kiinnostuneita tekemään juttuja toiminnasta, joka koskee lapsia. Perhekerhon kannattaakin olla aktiivisesti yhteydessä oman alueensa tiedotusvälineisiin ja tarjota juttuideoita. Juttu oman alueen lehdessä tai paikallisradiossa kiinnostaa kerholaisia ja saattaa tuoda myös uusia jäseniä kerhoon tai yhdistykseen. 3 Ohjelmaa lapsille ja vanhemmille Lasten ohjelma Kerhoon osallistuville lapsille on hyvä järjestää omaa heitä kiinnostavaa ohjelmaa. Lasten ohjelmasta voivat huolehtia esimerkiksi vanhemmat vuorotellen tai jonkun diabeetikkolapsen isommat sisarukset tai isovanhemmat. Lastenohjelman toteutukseen voi pyytää mukaan myös opiskelijoita esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksista tai urheiluopistoista. Oppilaitoksesta kannattaa selvittää opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa opintoihinsa liittyviä osia tai harjoittelujaksoja vastaamalla perhekerhon lasten ohjelmasta. Perhekerhoissa on harrastettu lasten kanssa esimerkiksi: Liikuntaa: pulkkamäki, hiihtokoulu, liikuntaleikkikoulut, minigolf, temppuradat, leikkivarjo, uintiretket, tanssi, piiloleikit Musiikkia: lasten itsensä toteuttamana lauluin ja 11 rytmisoittimin tai lasten karaoke Teatteria: roolihahmojen rakentaminen, näytteleminen, tarinoiden kertominen Kokkausta: pipareiden leipominen, yhteisen piparkakkutalon tekeminen, iltapalaleipien valmistaminen, vihanneslautasten kokoaminen, pitsaherkkujen tekeminen Maalausta: vesivärit, sormivärit, katumaalaus Askartelua esimerkiksi vuodenaikateemoilla: joulukoristeiden tekeminen, pääsiäismunien maalaus Satuja, tarinoita, dvd:n katselua, lautapelejä Keskusteluja diabeteksen hoidosta: insuliinin pistäminen, syöminen, verensokerin mittaaminen Keskusteluja diabeteksen hoitoon liittyvistä muista asioista: karkkipäivät, yökylässä kavereilla, liikuntaharrastukset. Keskustelujen ohjaajana voi olla esimerkiksi diabeteshoitaja tai muu asiantuntija.

12 Vanhempien ohjelma Vanhempien ohjelma on yksinkertaisimmillaan keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Vertaistuki ja mahdollisuus kertoa omista kokemuksista ja kuunnella toisten kokemuksia on yksi perhekerhojen perustehtävistä. Toisten samassa tilanteessa olevien tapaaminen antaa tukea, tuo vertailupohjaa sekä selkiyttää omia ajatuksia. Muita vanhempien ohjelmavaihtoehtoja: asiantuntija-alustukset ja keskustelut: diabeteshoitaja, diabeteslääkäri, jalkojenhoitaja, ravitsemusterapeutti, liikuntatoiminnan edustaja, Kelan edustaja, opettajat, Diabetesliiton järjestösuunnittelija tuote-esittelyt: verensokerimittarit, insuliinipumput, jalkojenhoitotuotteet, kengät yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa; miten perhekerholaiset voivat vaikuttaa diabeetikkolapsen hoitoon päiväkodissa ja koulussa sekä mitä tulisi huomioida päiväkotiin mennessä tai koulun aloituksessa rentoutuminen ja oma hyvinvointi: hemmotteluiltapäivä, yhteinen liikuntatuokio, tutustumista erilaisiin tapoihin pitää itsestään huolta Perhekerho voi olla: Tietoa ja asiaa Viihdettä ja virkistystä Välittämistä ja rentoutumista Toimimista lasten kanssa Alueellinen perhetoiminta Diabetesyhdistykset jakautuvat viiteen maantieteelliseen alueeseen, joihin yhdistysten alueellinen yhteistyö perustuu. Nämä alueet noudattavat sairaanhoidon erityisvastuualueiden rajoja. Alueiden yhdistykset voivat toteuttaa perhetoimintaa yhteistyössä ja kutsua mukaan muitakin yhteistyökumppaneita, kuten oppilaitoksia ja terveydenhuollon toimijoita. Jokaisen alueen alueellinen toimintasuunnitelma tehdään syksyisin Diabetesliiton järjestämillä alueellisilla neuvottelupäivillä, jotka ovat kohdennettu alueen diabetesyhdistysten hallituksen jäsenille. Perhekerhon toiveet alueellisesta perhetoiminnasta kannattaa kertoa hyvissä ajoin ennen alueellisia neuvottelupäiviä oman diabetesyhdistyksen hallitukselle. Alueelliseen perhetoimintaan voidaan hakea alueellista toiminta-avustusta Diabetesliiton liittohallitukselta. Alueellisen toiminta-avustuksen hakulomakkeen sekä lisätietoa aluetoiminnasta saa Yhdistysten työkalupakista tai Diabetesliiton järjestösuunnittelijoilta. Perheille ja lapsidiabeetikoille tarkoitettua alueellista toimintaa voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten kesä- ja viikonloppuleirit perhetapahtumat vanhempien tapaamiset retket ja matkat isommat luentotilaisuudet 12