TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Antti Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä
2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 17 3 HENKILÖSTÖ 20 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 29 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 75 6 TULOSLASKELMAOSA 88 7 INVESTOINTIOSA 96 8 RAHOITUSOSA KONSERNITAVOITTEET 105 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 112 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 120
3 1 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNK KISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia k aiotaan kehittää tule- vaisuudessa. Strategisessaa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdon- mukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimin- tegia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vi- sion ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrate- gia, joka antaa suuntaviivatt kaupunginn muille suunnitelmille. tatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitelläänn kokonaisuutena. Kaupunkistra-
4 2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.
5 3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >70 % lainakanta* max /asukas vuosikate/poistot väh. 100 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni ja yksikkötasolla konsernitasolla kehitetään suunnittelu ja raportointijärjestelmiä talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan päätöksenteon pohjana kustannushyöty analyysit A.HHT kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä Pirkanmaalla D.Sote yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus ok tontit (kpl) rivitalotontit (asunnot) kerrostalotontit (asunnot) yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 130 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)
6 4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein keskustaympäristön uudistaminen Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa maankäytön suunnitelma hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä hanke C.Sisu projektin 2 vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 70 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims hanke). Asiakaspalautejärjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla hallintokeskus sivistystoimen keskus sosiaali ja terveyskeskus kasvatus ja opetuskeskus liikunta ja nuorisokeskus tekninen keskus B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita on toteutettu
7 5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta Etelä Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta10 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan k talolle keskitetty asiakaspalvelu lääkäri hoitaja työpari vastaanottotoimintaan perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään organisaatiorakenteen uudistus johtosääntöuudistus omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.2015 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli
8 6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikana talous ei kasva. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes 3 prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana ja Iso-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Suomen talouskasvu jää seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste on varsin korkealla tasolla. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena, ja kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Osittain tästä syytä vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi v ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Kuluttajahinnat laskevat v ,1 %. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Kansantalouden kehitys 2013* 2014* 2015** 2016** BKT:n arvo, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % -1,1-0,4 0,2 1,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,6 9,4 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 67,9 68,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,5 1,0-0,1 1,1 Pitkä korko, 10 v, % 1,9 1,4 0,7 1,0 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 2016
9 7 Kuntatalous Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen v Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla mm. korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakannan arvioidaan nousevan 20 mrd. euroon v Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua. Erityisesti rakenteellisten uudistusten toteuttaminen mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa on olennaista, jotta tulevia menopaineita voidaan hillitä. Myös kuntien tulee jatkaa omia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia. Kuntatalouden makro-ohjausta on vahvistettu. Julkisen talouden suunnitelmassa hallitus on päättänyt kuntatalouden rahoitusasematavoitteesta ja kuntatalouden menorajoitteesta vuosille VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Vuonna 2016 ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin nousua vastaava tarkistus, mikä vähentää myös kunnallisveron tuottoa. Tarkistus tehdään korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja, perusvähennystä sekä työtulovähennystä. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät euron suuruiset lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden supistamista nopeutetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin v Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin v Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Edellisen hallituksen päättämä merityötulovähennyksen supistaminen kasvattaa kuntien verotuloja. Yhteisövero Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mikä alentaa kuntien yhteisöverotuottoa 258 milj. euroa. Vaikutus vuoden 2016 kertymään jää ajoitustekijöiden takia pienemmäksi, 222 milj. euroon. Kiinteistövero Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöveroa korotetaan 100 milj. eurolla hallituskaudella. Korotus ehdotetaan toteutettavaksi asteittain, ja v kiinteistöverotusta kiristetään 25 milj. eurolla.
10 8 Valtionavut Kuntien ja kuntayhtymien valtionapuihin osoitetaan v yhteensä n. 11 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä n. 9,9 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin n. 1,1 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna n. 0,5 mrd. eurolla. Valtionosuuksia kasvattavat mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio. Hallitusohjelman toimissa on sekä kuntien menoja lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Valtionapujen tasoon vaikuttavat myös edellisen hallituksen päättämät toimet ja eräiden edellisen hallituksen tekemien lisäysten poistuminen. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalveluiden valtionosuutta 269 milj. eurolla ja OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia 31 milj. eurolla. Veromenetysten kompensaatiot kasvattavat valtionosuuksia n. 260 milj. euroa. Toisaalta peruspalvelujen valtionosuutta vähentää edellisen hallituksen päättämä leikkaus, joka on 40 milj. euroa v Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta v Lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun kohdistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 10 milj. euron lisäys v Lisäyksellä tuetaan varsinkin vuoden 2015 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain toimeenpanoa Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan vuodesta 2016 lähtien tavoitteena hidastaa menojen kasvua. Eräitä vaativia toimenpiteitä ja vaativaa päivystystä keskitetään harvempiin terveydenhuollon toimintayksiköihin. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja 50 milj. eurolla v Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään kustannussäästön perusteella 12,9 milj. eurolla v Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan alkaen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Muutosten arvioidaan vähentävän vuositasolla kuntien menoja 62 milj. eurolla, jota vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 15,9 milj. eurolla. Vuonna 2016 kuntien menojen vähennys on 26 milj. euroa ja valtionosuuden vähennys 6,6 milj. euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta muutetaan 1/7:stä 1/8:aan lähtien, mikä vähentää kuntien menoja asteittain vuodesta 2016 lähtien. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 25 milj. eurolla v. 2016, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 6,5 milj. euroa. Vuositasolla kuntatalouden menojen arvioidaan vähentyvän n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on n. 17 milj. euroa. Ryhmäkokojen pienentämiseen perusopetuksessa suunnatut avustukset poistetaan. Tämän lisäksi luovutaan osittain muista yleissivistävään koulutukseen myönnettävistä avustuksista. Näiden ja aiempien päätettyjen muutosten seurauksena kuntien valtionavustukset vähenevät yhteensä 52 milj. euroa v Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,9 milj. euroa v Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö valtionosuuksiin on 19,3 milj. euroa v
11 9 Valtionavustukset nuorisotyöhön alenevat edellisen hallituskauden lisäpanostuksen poistuessa. Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat huomattavasti turvapaikanhakijoiden määrän kasvun seurauksena. Osaamisen ja koulutuksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin osoitetaan lisärahoitusta, josta osa kohdistuu kunnille. Arviot kärkihankkeiden vaikutuksista kuntiin ovat vielä alustavia, ja ne tarkentuvat valmistelun edetessä. Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet kohdistuvat mm. palvelujen uudistamiseen asiakaslähtöisiksi, lapsi- ja perhepalvelujen muutokseen ja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen. Kunnille suunnattava rahoitus kohdistuu kuntakokeiluihin, esimerkiksi perustulokokeiluun ja ikäihmisten kotihoitoa tukevan palvelukokonaisuuden toteuttamiseen. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista kuntiin vaikuttavat v mm. digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen perusopetuksessa sekä Liikkuva koulu hankkeen laajentaminen valtakunnalliseksi. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Sipilän hallituksen toimet: VM, subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos lukien VM, varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos VM, erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen VM, lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun VM, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muutos VM, valtionosuusindeksin jäädytys OKM, osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet OKM, ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen avustusten lopettaminen OKM, muiden koulutuksen laadun parantamiseen suunnattujen avustusten vähentäminen OKM, varhaiskasvatuksen kehittäminen OKM, poistojen takuukorotuksen päättyminen ammatillisessa koulutuksessa 2) OKM, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuden tasomuutos OKM, museoiden valtionosuuden tasomuutos OKM, valtionosuusindeksin jäädytys -5-5 STM, hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden kuntakokeilut Muut toimet: VM, valtionosuusleikkaus (edellinen hallitus) VM, päivystysjärjestelmän uudistus VM, aikuisten hammashuollon säästötoimet VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot -3-3 OKM, koulutuksen laadun kehittäminen OKM, eräiden määräaikaisten lisäysten poistuminen (koulujen kerhotoiminta, oppisopimuskoulutus, aikuisten osaamisperusta, ammatillinen koulutus) OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano: lisämääräraha alueille, joilla tarjonta niukinta suhteessa ikäluokan kokoon OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille OKM, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
12 10 Menot Tulot Netto OKM, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston perustaminen STM, säästö kehittämishankkeissa (Kaste) STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot STM, koulutus-evo-korvaukset STM, kuntouttava työtoiminta STM, perustoimeentulotuen muutokset TEM, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ja niiden valtionosuuskompensaatio (262 milj. euroa) 0 0 Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen Kiinteistöveron korottaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen Päivähoitomaksujen korottaminen lukien Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen lukien Yhteensä Kustannustenjaon tarkistus VM OKM Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2) Sisältää hallitusohjelmalinjauksen lisäksi voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuvan muutoksen. Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 2016
13 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TA- VOITTEET Valkeakosken kaupungin tulos on parina viimeisenä vuotena heilahdellut voimakkaasti. Kun luvuista siivotaan yksittäisiin vuosiin vaikuttavat poikkeukselliset kirjaukset (mm. poistosuunnitelman muutos ja Hämeen Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisjärjestelyt), voidaan kuitenkin todeta, että tulos on ollut jo muutaman vuoden tasapainossa. Valitettavasti tuloksessa ei kuitenkaan ole lainkaan varaa yllätyksille ja lainakannan yhä kasvaessa liikkumavara heikkenee edelleen. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. väestön ikääntyminen, korkeana pysyttelevä työttömyys, yritysten huono tuloskunto sekä lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Uuden vesiaseman rakentamisen myötä investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Myös suunnittelukauden jälkeen on tiedossa välttämättömiä investointitarpeita. Näiden investointien ajoittamisessa ja myös rahoitusvaihtoehtojen valinnassa on huomioitava kaupungin lainakannan kasvu ja sen hillitseminen. Toisaalta on huomioitava, että investoinnit myös tuottavat yllä- ja kunnossapitokustannusten alenemisen ja toiminnan tehostumisen kautta. Suunnittelukauden strategisia painopisteitä ovat mm. koko kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavan laadinta sekä johtamisen kehittäminen. Tasapainotusohjelman päivittämistä ja siinä olemassa olevien hankkeiden toteuttamista jatketaan. Palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman toteuttamista jatketaan, samoin merkityksellisten asiakasprosessien tunnistamista ja kuvaamista. Em. toimien tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia.
14 12 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2014 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 15/ Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) , Varausten muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2016 Muutos% TS TS 2015 Ta 15/ Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) ,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutu , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,
15 13 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2014 TA Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,24 19,25 19,25 19,25 19,25 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Erotus keskiarvosta 0,51 0,50 0,50 0,50 0,50 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 2014 TA ,51 0,51 0,51 0,51 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,49 TP 2014 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 2014 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Vuosikatetavoite TP 2014 TA TP 2014 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2014 TA Lainakanta euroa/as pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatavoite euroa/as Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 2014 Lainakanta euroa/as. TA pankkilainat ilman lunastuspo e/as TP 2014 TA Lainakantatavoite euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as
16 14 Tilikauden ylijäämä TP 2014 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 2014 TA TP 2014 TA Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2014 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vr k Tavoite, kassan riittävyys, vr k TP 2014 TA TP 2014 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2014 TA Omavaraisuusaste %, arvio 62,6 69,4 68,7 69,5 72,1 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70, Ero tavoitteeseen -7,4-0,6-1,3-0,5 2,1 80,0 Omavaraisuusaste %, arvio 3,0 75,0 70,0 65,0 Omavaraisuusaste %, tavoite 2,0 1,0 0,0-1,0 TP 2014 TA ,0 55,0-2,0-3,0-4,0 50,0 TP 2014 TA ,0-6,0 Ero tavoitteeseen
17 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos % Muutos abs ,4 0,8 0,9 0,7-0,2 0,2 0,4 0,2 0,5 0, Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 2014 lopusta syyskuun loppuun 2015 väestö on lisääntynyt 111 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2014 % 2020 % 2030 % 2040 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % ,4 12,1 10,1 9,5 7, ,1 10,5 8,6 8,2 6, ,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 10,3 8, * *syyskuu 13,5 12,2 12,0 12,4 13,6 12,7 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,2 11,6 10,3 10,8 13,1 14,3 14,7 10,0 9,1 9,4 11,3 12,4 12,8 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 8,4
18 16 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut menot Yhteensä menot tulot netto ESR- hankkeet Varjoista Arkeen netto-osuudet Työelämäosallisuutta vahvistavan monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen ja yhteisösosiaalityön kehittäminen netto-osuudet
19 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2014 lopussa asuntoa, joista 41,6 % oli omakotitaloissa, 10,3 % rivitaloissa ja 46,1 % kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 36,8 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,4 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37,3 %. Valkeakoskella asui vuoden 2014 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2014 lopussa oli 41,2 %, kahden henkilön 34,1 %, 3-4 henkilön 19,8 % ja 5 tai useampi henkilöä 4,6 %. Vuonna 2014 valmistui 30 pientaloa (30 asuntoa) ja yksi kerrostalo (29 asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 815 asuntoa ja 8+2 liikehuoneistoa, jotka ovat asuintalossa. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli vuokra-asunnonhakijoita 185 kpl (sisältää myös opiskelijat). Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v on 8,80 /asm 2 /kk ja korkein 12,40 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 10,36 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne oli tilanteen 49 kpl vuokrattavaa asuntoa. Hakijoita mennessä oli 7. Alin vuokra on 5,62 /asm2/kk ja korkein vuokra on 10,82 /asm2/kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja.
20 18 Aluesairaalan läheisyyteen on valmistunut v paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen. Tämän viereen on rakennettu samaan käyttötarkoitukseen 60 -paikkainen Kantele. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 22**) Rivitalo Kerrostalo Työpaikkarakentaminen *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 2014 varattiin 34 kpl omakotitontteja. Vuonna 2015 on lisäksi 31.7.mennessä varattu 13 tonttia. Asuntomarkkinat Valkeakoskella oli syyskuussa 2015 myytäviä asuntokohteita 239 kpl. Asuntojen neliöhinnat ovat kokonaisuudessa laskeneet hieman edellisvuodesta. Omakotitalojen ja paritalojen neliöhinnat ovat nousseet, mutta rivitalojen ja kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet. Yleisesti Valkeakoskella asuntojen hinnat ovat muuta Pirkanmaata alhaisemmat. Myyntiajat ovat lyhyemmät kuin vuonna Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 130 lähialueet lähinnä pohjoisen suuntaan sekä Jutikkalan alue ja Holminrannan / Mahlianmaan alue. Jutikkalan yleiskaava, jossa tutkittiin teollisuuden ja työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia moottoritien välittömään läheisyyteen, sekä Holminrannan yleiskaava ovat saaneet lainvoiman. Jutikkalan alueen asemakaavoitusta on aloitettu.
21 19 Seuraavia yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan yleiskaava, 130-tien yleiskaava sekä keskustan strateginen yleiskaava. Pohjoisen suunnan yleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavat tehdään omana työnä keskustan strategista yleiskaavaa lukuun ottamatta. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/2015) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän yleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa 130-tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) Keskustan strateginen yleiskaava osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) perusselvityksiä aloitettu (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2018 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/2015) Tavoitevuodet Jutikkala; uusi teollisuus- ja työpaikkaalue osayleiskaava valmis, asemakaavatyö aloitettu valmis hyväksyttäväksi 2016, rakentaminen alkaen 2016 Metsä-Tietola Apia-Sointulan alue Eteläinen keskusta Pientaloalueet ehdotusvaihe tulossa, selvitykset laadittu Asemakaavan perusselvitykset aloitettu Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu, asemakaavoitus vaiheittain (osittain keskustan yleiskaavoituksen rinnalla) valmis hyväksyttäväksi 2016 valmis hyväksyttäväksi 2016 asemakaavat valmiita hyväksyttäväksi 2017 vuodesta eteenpäin Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan eri kokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu.
22 20 Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi on aloitettu asemakaavatyöt Salonkadulla, Metsä-Tietolassa sekä Sointulan alueella. Salonkadun asemakaava on hyväksytty valtuustossa, mutta siitä on valitettu. Osa Salonkadusta on vielä kaavoittamatta. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja asemakaavoitus alkaa vaiheittain keskustan strategisen yleiskaavan rinnalla. 3. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstöstrategian sijaan on laadittu henkilöstöohjelma vuosiksi Ohjelmaa laadittaessa arvioitiin henkilöstöstrategian toteutumista ja todettiin sen jääneen asiakirjana henkilöstölle vieraaksi. Henkilöstöohjelmaa laadittaessa yhtenä tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman konkreettinen toimenpideohjelma, joka osaltaan varmistaa kaupunkistrategian sekä palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden toteutumisen. Kaupunkistrategiassa hyväksytyt kaupungin toimintaa ohjaavat arvot: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus ohjaavat myös henkilöstötyötä. Henkilöstöohjelman painopisteiksi valittiin työhyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä osaaminen ja ammattitaito. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiestoiminta, ilmapiiri, työn hallinnan tunne sekä oma asenne ja näkemys työyhteisöstä. Johtaminen ja esimiestyö Hyvä esimiestyö on kaupungin arvojen mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjen työstä sujuvaa ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Osaaminen ja ammattitaito Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoinen henkilöstö on menestymisen avain. Osaaminen on keskiössä niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin. Työyhteisöissä ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Henkilöstön nykyisistä osaamistarpeista on tiedettävä, ja niitä on myös ennakoitava, jotta osaamista voidaan kehittää palvelutarpeiden mukaisesti. Näihin painopisteisiin liittyen on ohjelmaan määritelty tavoitteita, niiden toteuttamiseksi toimenpiteitä, toimenpiteiden aikataulutusta, vastuutusta sekä seurantaa ja mittareita. Henkilöstöohjelma laadittiin vuonna 2015 kaupungin yhteistyökomitean ohjauksessa kaupunginjohtajan nimeämän työryhmän toimesta. Valmisteluun osallistuivat myös kaupun-
23 21 ginhallitus, yhteistyökomitea, kaupungin ja palvelukeskusten johtoryhmät ja yhteistyöryhmät kommentoimalla ohjelmaluonnoksia työn eri vaiheissa, esimiehet ja koko henkilöstö myös vastaamalla heille tehtyyn kyselyyn. Kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät esityksen henkilöstöohjelmaksi loppuvuodesta Henkilöstöohjelman toteuttaminen käynnistyy alkuvuodesta 2016, ja toteutumista arvioidaan vuosittain henkilöstökertomuksissa. Tarvittaessa henkilöstöohjelmaa voidaan tarkistaa talousarvioprosessin yhteydessä. Vakanssi- ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus - toimistopalvelusihteerin vakanssi (ts) sen vapauduttua - apulaiskanslistin vakanssi (ts) - kaavoitusarkkitehdin vakanssi (ts) - ympäristötarkastajan vakanssi (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus - terveyskeskusavustajan vakanssi (ts) - kaksi sairaanhoitajan vakanssia (ts) (päivystyksen siirtäminen VALS:aan) lukien - palvelupäällikön vakanssi (ts) Kasvatus- ja opetuskeskus - lehtorin vakanssi (vs) - yksi perhepäivähoitajan vakanssi (ts) Sivistystoimen keskus - osastonjohtajan vakanssi (ts) - kirjastonhoitajan vakanssi (ts) - näyttelysihteerin vakanssi (ts) Liikunta- ja nuorisokeskus - ei lakkautettavia vakansseja Tekninen keskus - toimistovirkailijan vakanssi sen vapauduttua Perustetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus - ei perustettavia vakansseja Työelämäosallisuutta tukevaan ESR-hankkeeseen varataan määrärahat seuraaviin määräaikaisiin palvelussuhteisiin projektipäällikkö, virkasuhde - sosiaalityöntekijä (3), virkasuhde - lääkäri, virkasuhde - terveydenhoitaja, työsuhde (mikäli lääkäri rekrytoidaan osa-aikaiseen virkasuhteeseen) Sosiaali- ja terveyskeskus sosiaaliohjaaja, virkasuhde (lapsi- ja nuorisohuolto) sosiaaliohjaaja, virkasuhde (työvoiman palvelukeskukseen)
24 22 Varataan lisäksi määrärahat seuraaviin määräaikaisiin palvelussuhteisiin (ei perusteta vakansseja): - sairaanhoitaja, työsuhde, määräaikainen (mielenterveyspalvelut) - kotiavustaja, työsuhde, määräaikainen (terveysneuvonta) - sosiaalityöntekijä, virkasuhde, määräaikainen Kasvatus- ja opetuskeskus - luokanopettaja, virkasuhde Sivistystoimen keskus - ei perustettavia vakansseja Liikunta- ja nuorisokeskus - ei perustettavia vakansseja Tekninen keskus - kaksi siivoojaa, työsuhde Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset lukien, ellei toisin mainita: Kasvatus- ja opetuskeskuksessa: - koulupsykologi -nimikkeet muutetaan opiskeluhuollon psykologi nimikkeiksi (vakanssit ja 42233) - koulun sosiaalityöntekijä nimikkeet muutetaan vastaava kuraattori nimikkeiksi (vakanssit ja 42536) - opiskelijapsykologi (vakanssi 42537) muutetaan opiskeluhuollon psykologi - nimikkeeksi Valkeakoski-opistossa: - koulutussuunnittelija (vakanssi 50040) muutetaan koulutuspäällikkö -nimikkeeksi Sivistystoimessa aloittavaan kaupungin vahtimestaritiimiin siirretään vakanssit (lukiolta), (nuoriso- ja liikuntakeskuksesta), ja muutetaan näiden sekä tiimiin myös siirrettävien vakanssien (opistolta), 42501, (kirjastolta) ja (käyttömestari Voipaalasta) tehtävänimikkeeksi vahtimestari - siirretään vakanssi Musiikkioppilaitoksesta Työllisyyspalvelut/Akseliin ja muutetaan vakanssin tehtävänimikkeeksi ohjaaja Sosiaali- ja terveystoimessa - vanhusten asumispalveluissa vastaavan hoitajan vakanssi (20534) muutetaan palveluvastaavan vakanssiksi - kaksi hoitaja (varahenkilö) vakanssia muutetaan hoitajan vakansseiksi tksairaalassa Teknisessä toimessa Kiinteistökeskuksen kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon resurssien uudelleenjärjestelyyn liittyen - muutetaan kiinteistökeskuksen talonmiesten (vakanssit 72034, 72039, 72035, 72036, ja 72042) ja huoltomiesten (72029, 72031, ja 72038) tehtävänimikkeiksi kiinteistönhoitaja, ja muutetaan myös neljän ulkoaluetyöntekijän tehtävänimikkeeksi kiinteistönhoitaja (vakanssit 73046, 73048, ja 70004).
25 23 Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus 445,5 444,5 444,5 444,5 Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä 1253,5 1244,5 1240,5 1235,5 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille on talousarviokirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina (vuosi 2016 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus 1-2 Tekninen keskus Yhteensä Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2017 tammikuun loppuun saakka. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta Työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta: ensimmäinen jakso 22 kuukautta ajalla ja toinen jakso 13 kuukautta ajalla Kesällä 2015 sovittiin palkkojen tarkistamisesta toisella jaksolla: sopimusten kustannusvaikutus tällä 13 kuukauden sopimusjaksolla on noin 0,59 prosenttia. Palkantarkistukset ovat pääsääntöisesti keskitettyjä yleiskorotuksia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna 1,1 %.
26 24 Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut Palkkaperusteinen KuEL-maksu 17,05 17,05 17,05 Opettajien eläkemaksu 21,6 21,6 21,6 Sairausvakuutusmaksu 2,1 2,1 2,1 Työttömyysvakuutusmaksut 3,1 3,1 3,1 Tapaturma- ja muut vak.maksut 0,4 0,4 0,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Vuodesta 2005 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 2008 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31,0 milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 2016 varattu euroa ja varhemaksuun euroa.
27 25 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja toimenpiteet ja hankkeet valtuustokauden loppuun. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma-osassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairaus-
28 26 päivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osaaikaprosentti/100). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2015 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2016 ja 2017 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali- ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus ja liikuntapalveluissa olosuhdeavustus. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut
Talousarvioesitys 2016
7. Kuntatalous Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen v. 2016. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA
VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA VISIO Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten mansikkapaikka Talous Elinvoima Asiakkaat ja
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki
1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotAsia: HE 30/2015 vp. Saaja: Hallintovaliokunta. Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina (6)
1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto Hannele Savioja finanssineuvos 15.10.2015 Asia: HE 30/2015 vp Saaja: Hallintovaliokunta Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina 2015-2019 Julkisen talouden suunnitelmassa
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotUusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotKuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.
Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotVUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015
RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
LisätiedotKuntatalouden tila ja näkymät
Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotTalousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotTIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotTIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi
Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotTALOUSARVIOMUUTOKSET 2014
1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginhallitus
Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotKuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta
Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden
LisätiedotKuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s
Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta
Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotPalvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset
SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotYhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
LisätiedotAjankohtaista kuntataloudesta
Ajankohtaista kuntataloudesta 2.5.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio Talousennusteet päivittyneet Suomen kansantalous nyt ja ennusteet https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/paaekonomis
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
Lisätiedot