SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Liite 1. Sosiaaliasiamies, potilasasiamies Lappeenrannan kaupunginhallitus SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 Lastensuojelulain uudistaminen Vuoden 2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki. (Lakiuudistukseen liittyy myös mm. terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyviä lakimuutoksia.) Uusi lastensuojelulaki korostaa ennalta ehkäisevää työtä lasten ja heidän perheidensä kanssa. Tarkoituksena on, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan mahdollisimman aikaisin ja että perheenjäsenet saavat tarvitsemiaan peruspalveluita riittävästi sekä tukea varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa perhe tulee ohjata lastensuojelun piiriin. Uudessa laissa on lastensuojeluilmoitusvelvollisten piiriä laajennettu. Uusi laki edellyttää laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää yhteistoimintaa kaikilla sosiaalitoimen sektoreilla sekä muilla kunnan toimialoilla. Moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseksi yhden tai useamman kunnan yhdessä on perustettava lastensuojelun asiantuntijaryhmä, joka avustaa sosiaalityöntekijöitä lapsen sijaishuoltoa tai huostaanottoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Asiantuntijaryhmä voi myös antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Suunnitelmallisuutta painotetaan myös lastensuojelun työprosessissa ja sen organisoinnissa. Viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun yhteydenoton vastaanottamisesta on ratkaistava ryhdytäänkö asiassa lastensuojelun tarpeen selvittämiseen. Lastensuojelun tarpeen selvittämiselle on asetettu kolmen kuukauden määräaika lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, joka tekee lapsen ja hänen perheensä kanssa lähityön. Jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee tehdä asiakassuunnitelma. Sen tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti arvioida lapsen ja hänen perheensä tilanne sekä turvata heille riittävän pitkäjänteinen tuki. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Uusi lastensuojelulaki korostaa lapsen etua ja hänen oikeuksiensa huomioon ottamista sekä lapsen ja hänen vanhempiensa oikeusturvaa. Erityisesti lasta, mutta myös hänen lähipiiriään

2 tulee kuunnella riittävän usein ja esiin tulleet toivomukset ja mielipiteet on kirjattava ylös samoin kuin niiden selvittämisen tapa. Avoimuutta lasta ja hänen vanhempiaan kohtaan painotetaan siten, että heillä on ajan tasalla oleva tieto suunnitteilla olevista toimista sekä asiakkuuden päättymisestä. Tällainen asiakaskeskeinen työskentely vie aikaa, mutta myös antaa pohjaa oikeiden päätösten tekemiselle haastavissa lastensuojelutilanteissa. Suostumukseen perustuvan huostaanoton alkamisesta ja lopettamisesta tekee päätöksen johtava sosiaalityöntekijä tai hänen määräämänsä viranhaltija. Hän myös tekee hakemuksen tahdonvastaisesta huostaanotosta hallinto-oikeudelle, joka tekee siitä päätöksen. Jälkihuollon piirissä olevalle lapselle tai nuorelle on järjestettävä riittävä taloudellinen tuki ja asuminen, jos hänen kuntoutumisensa sitä edellyttää. Jälkihuoltovelvoite koskee huostaanotettujen lasten lisäksi yli kuusi kuukautta yksin sijoituksessa avohuollon tukitoimenpiteinä olleita lapsia viiden vuoden ajan kodin ulkopuoleisen sijoituksen loppumisesta 21 ikävuoteen saakka. Laissa säädetään tilanteista, jolloin lapselle on haettava edunvalvoja käyttämään puhevaltaa hänen puolestaan tai hänen rinnallaan. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä toimista ja palveluista sekä lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä tulee laatia suunnitelma, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Laissa on säädetty lastensuojelun henkilöstön määrästä. Lastensuojelutyöntekijöitä tarvitaan avohuoltoon riittävä määrä ja myös laitosten henkilöstö- ja paikkamitoituksiin laki toi muutoksia. Lastensuojelutyöntekijöiden pätevyydestä on säädetty laissa. Laissa on myös säädetty heidän jatkuvasta täydennyskoulutuksestaan. Jo etukäteen on huomattava, että laista aiheutuu kunnalle uusia kustannuksia ja tämä tulee ottaa huomioon talousarviossa. (varhainen tuki ja tarvittaessa lastensuojelutyön aloittaminen riittävän aikaisin, työhön käytettävä aika, kun lasta ja hänen verkostoaan kuullaan, henkilöstön lisäys, laitosten mitoitus, jälkihuoltovelvoitteen laajentaminen, itsenäistymisvarojen määrän korottaminen ja lastensuojelulain velvoite määrätä lapselle edunvalvoja) Taloudellinen panostaminen ennalta ehkäisevään työhön todennäköisesti pienentää kokonaiskustannuksia pidemmällä aikavälillä. Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely Vuoden 2008 alussa tuli myös voimaan laki toimeentulotuen viivytyksettömästä käsittelystä. Toimeentulotukea hakeneen asiakkaan tulee saada päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja kiireellisissä tilanteissa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lain mukaan asiakkaan tulee myös päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt.

3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakaslain mukaan asiakkaan tulee saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua ilman syrjintää. Hyvään palveluun kuuluu, että asiakkaalle annetaan mahdollisuus osallistua sekä vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun sekä toteuttamiseen ja hänellä on oikeus saada selvitys eri toimenpidevaihtoehdoista. Sosiaalihuollossa asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon hänen etunsa. Sosiaalihuollon viranhaltijalla on velvollisuus huolehtia niiden oikeuksista, jotka eivät pysty itse oikeuksiaan valvomaan (esimerkiksi alaikäiset, kehitysvammaiset ja vanhukset). Lasten toivomukset ja mielipide on selvitettävä sekä otettava huomioon iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Täysi-ikäisen asiakkaan, joka ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tms. vuoksi pysty itse vaikuttamaan asioidensa käsittelyyn, tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Laki korostaa asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Salassapidosta ja tietojen luovuttamisesta on erityisiä säännöksiä. Asiakaslaki koskee asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Kunnallisilla sosiaalihuollon palveluilla tarkoitetaan mm. seuraavia palvelualueita: Aikuissosiaalityö Lasten ja lapsiperheiden palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Vammaispalvelut Päihdehuolto Lapsen huolto- ja tapaamisoikeus Elatusturva Isyysasiat Vanhusten laitos- ja avohoito Omaishoito Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lain mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla useamman kunnan yhteinen tuli voimaan kelpoisuuslaki, jonka mukaan sosiaaliasiamiehellä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakasta sosiaalihuollon lainsäädäntöön, mm. asiakaslakiin liittyvissä asioissa. Päätösvaltaa sosiaaliasiamiehellä ei ole, mutta hän voi avustaa asiakasta esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamies on puolueeton ja tarvittaessa ongelmatilanteissa hän voi toimia myös välimiehenä asiakkaan ja työntekijän välillä. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvityksen vuosittain kunnanhallituk-

4 selle. Sosiaaliasiamiestoiminnan puitteet Vuonna 2008 Lappeenrannassa sosiaaliasiamiehen tehtäviä on hoitanut edelleen avoterveydenhuollon sosiaalityöntekijä muiden tehtäviensä ohessa. Hän on toiminut myös potilasasiamiehenä. Lappeenranta on myynyt vuonna 2008 ostopalvelusopimuksella sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen palvelut Joutsenon kaupungille sekä Lemin, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren kunnille (väestöpohja yhteensä asukasta). Lisäksi potilasasiamiessopimuksia on joidenkin yksityisten palvelutuottajien kanssa. Vertailun vuoksi todettakoon, että valtakunnallinen suositus on yksi kokopäiväinen sosiaaliasiamies korkeintaan asukasta kohti. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspiirin myötä alueelle saadaan yksi kokopäiväinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies on tavoitettavissa puhelimitse arkisin virka-aikana. Lisäksi häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla. Tapaamiset tapahtuvat ajanvarauksella. Yhteystiedot ovat esillä mm. esitteissä sosiaalipalvelupisteissä, kaupungin verkkosivuilla ja puhelinluettelotiedoissa. Aktiivista tiedotustoimintaa on pyritty järjestämään muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Edellä mainittujen yhteystietojen esilläolon lisäksi sosiaaliasiamies on käynyt joidenkin yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa asiakkaan oikeuksista mm. vammaisneuvostossa ja Sammonlahden asukastilassa. Sosiaali- ja potilasasiamies on osallistunut kaksipäiväisille potilasasiamiespäiville, sosiaaliasiamiesten koulutuspäivään, Etelä-Karjalan alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivään sekä potilasasiamiesten seudulliseen tapaamiseen. Asiakasyhteydenotot Sosiaaliasiamiehen asiakastyö on vastaamista asiakkaiden esittämiin kysymyksiin, neuvontaa ja ohjausta. Asiakkaan sitä tarvitessa sosiaaliasiamies voi auttaa muistutuksen tai kantelun tekemisessä. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat vähentyneet vuosittain. Asiakkuus samasta asiasta on tilastoitu yhdeksi, vaikka se olisi sisältänyt useampia keskusteluja ja mahdollisesti tapaamisia. Edellisten vuosien tapaan monet yhteydenottajat ovat kysyneet sosiaalihuoltolaista yleisesti. Jotkut ovat kertoneet epämääräisesti tuttavistaan, jotka eivät uskalla valittaa. Toteutuneiden yhteydenottojen perusteella ei voi tehdä laajoja johtopäätöksiä sosiaalitoimen toiminnasta ja epäkohdista. Lähes poikkeuksetta kaikki muistutukset, valitukset ja kantelut on tehty ilman sosiaaliasiamiehen apua. Asiamiestoiminnan tilastoja

5 Kuntien asukasluvut : Joutseno Lappeenranta Lemi Savitaipale Suomenniemi 803 Taipalsaari Yhteensä: ( edelliseen vuoteen asukasta) YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN VUONNA 2008: Yhteydenoton aihe: Lappeen- Jout- Lemi: Savi- Suomen- Taipal- Muut kunnat ranta: seno: taipale: niemi: saari: Yhteensä: Toimeentulotuki Lastensuojelu Vanhustenhuolto Omaishoidontuki 0 Kotipalvelu Vammaispalvelu Kehitysvammaisten p. 2 2 Perheasiat Muut asiat Yhteensä: Lappeenranta Aikuissosiaalityössä toteutettiin tiimirakenteen muutos niin että vuonna 2008 uudet asiakkaat ohjautuivat ensimmäisellä käynnillä vastaanottotiimiin, mikä järjestely mahdollisti palvelutakuun toteutumisen. Aiemmin sosiaalitoimistossa asioineet asioivat jatkohakemuksella joko kirjallisesti tai tarvittaessa sosiaalityöntekijän tapaamisella. Vuonna 2008 aikuissosiaalityössä oli yhdeksän sosiaalityöntekijää, johtava sosiaalityöntekijä sekä aikuissosiaalityön päällikkö. Lisäksi oli seitsemän etuuskäsittelijää ja viisi sosiaaliohjaajaa sekä kuntoutusohjaaja, joka selvitti työkykyyn liittyviä asioita. Maahanmuuttajatyössä oli johtava sosiaaliohjaaja ja kaksi maahanmuuttajien ohjaajaa, joista toisen toimenkuvaan ei kuulunut toimeentulotuki. Lastensuojelussa on 15 sosiaalityöntekijää ja vammaispalvelussa sosiaalityöntekijöitä on kolme. Koko Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys jatkuu edellisten vuosien tapaan Lappeenrannan vastuulla. Vuonna 2008 Lappeenrannassa oikaisuvaatimuksia tehtiin yhteensä 121 kappaletta. Jaosto hyväksyi kuusi oikaisuvaatimusta, 13 tapauksessa tehtiin itseoikaisu ja 12 jaostossa hylättyä päätöstä johti valitukseen Kouvolan hallinto-oikeuteen.

6 Muistutuksia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tehtiin viisi kertaa. Potilasasiamiesasioissa yhteydenottoja oli yhteensä 185 kertaa. Yhteydenotot ovat lisääntyneet jatkuvasti; esimerkiksi edellisenä vuonna yhteydenottoja oli 163, sitä edellisenä 149 kertaa. Huomioita yhteydenottojen perusteella Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat vähentyneet edellisestä vuodesta melkein 15 %. Merkittävä vähennys on ollut toimeentulotukea koskevissa yhteydenotoissa, joita on ollut vuoden aikana ollut 27 kappaletta. Yhteydenotoista 12 on ollut yleisluontoisia lakiin tai toimintakäytäntöihin liittyviä kysymyksiä ja 15 on koskenut asiakkaalle tehtyä päätöstä tai hänen asiointiaan sosiaalitoimistossa. Yhteydenotot ovat liittyneet eniten maksatuksessa olleisiin ongelmiin tai sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen sekä kommunikaatio-ongelmista syntyneeseen epäluottamukseen. Toimeentulotuessa tehdyt rakenteelliset muutokset ovat lyhentäneet hakemusten käsittelyaikoja, niin että poikkeuksia lukuun ottamatta päätökset on tehty lain vaatimassa ajassa, mikä on valtakunnallisesti vertailtuna hyvä tulos. Lastensuojeluun liittyen ovat tulleet toistuvasti esiin perheiden kysymykset, joissa äkillisen olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi, esim. sairauteen liittyen, perhe on pyytänyt tilapäistä kotiapua lapsen hoitoon. Sitä ei ole ollut mahdollista saada ja asiakkaiden kertoman mukaan sosiaalityöntekijöiden reagointi tilanteissa on ollut epäystävällistä tai keskustelu on siirtynyt lastensuojelun toimintavaltuuksiin, kuten huostaanottoon, jonka yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat kokeneet ylireagointina suhteellisen normaaliin avuntarpeeseen. Vammaispalveluun liittyvät kysymykset ovat olleet lähinnä neuvontaa. Muut yhteydenotot ovat sisältäneet hyvin laajasti kaikenlaisia kysymyksiä, mutta muutama niistäkin on liittynyt lapsiperheen mahdollisuuteen saada tilapäistä kotihoitoapua. Syksystä 2008 lähtien on kokoontunut maakunnallinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä toimista ja palveluista sekä lastensuojelusta on tehty viime vuoden aikana. Vuonna 2009 Etelä-Karjalan kunnissa on tehty yhteiset lapsiperheiden kotiavun myöntämisen kriteerit ja päätöksentekoa on ryhdistetty. Resurssit palvelun järjestämiseen ovat edelleen vähäiset. Tietojeni mukaan huostaanottojen määrä Lappeenrannassa on todellisuudessa vähentynyt. Apua on tuonut mm. yhden sosiaalityöntekijän lisäys vastaanottotiimiin. Lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän mukaan lastensuojelua on pyritty painottamaan ennalta ehkäisevään toimintaan huostaanottojen välttämiseksi. Hallinto-oikeuteen siirtymisen myötä tahdonvastaisen huostaanoton käsittelyaika on pidentynyt vuoden aikana. Lapsiperheille tarkoitettuina peruspalveluiden lisäämisenä voidaan mainita esim. neuvolan perhetyö, joka toimii projektina v loppuun. Joutseno

7 Joutsenossa vuonna 2008 tehtiin yksi sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistus. Viranhaltijan päätöksestä tehtiin kolme oikaisuvaatimusta. Niistä kaksi koski toimeentulotukea ja yksi vammaispalvelua. Kaikista sosiaalilautakunnan päätöksistä valitettiin hallinto-oikeuteen. Toimeentulotukiasiat nousivat Joutsenon sosiaalitoimistossa aiempaa useammin esiin. Yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen kahdeksan koski toimeentulotukipäätöksen sisältöä ja kolme valitettiin päätöksen viipymistä. Yhteydenottojen lisääntymisestä huolimatta niiden perusteella ei voi tehdä merkittäviä johtopäätöksiä toimeentulotukiasioiden käsittelystä. Potilasasiamiesasioissa yhteydenottoja oli 14 kertaa. Yksi tapaaminen oli Joutsenossa. Outi Heinola sosiaaliasiamies Lähdeluettelo: /lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki; Kuntaliiton yleiskirje Kuntatiedote 10/2007 sekä 12/2008 Salpakoski Ritva: Lapselta kysymällä pääsee asian ytimeen, artikkeli Sosiaaliturva 18-19,2007 Sinko, Päivi: Lastensuojelutyötä lapsen kanssa, artikkeli Sosiaaliturva-lehdessä 18-19, /