Esipuhe edessä hallitusvuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe edessä hallitusvuosi"

Transkriptio

1

2 Alayhdistysopas Uudistettu painos Elokuu 2012 Julkaisija: Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta () Toimittanut: Kaisa Immonen, tiedotus- ja järjestösihteeri

3 i ALAYHDISTYSOPAS Esipuhe edessä hallitusvuosi Vuosi killan tai kerhon hallituksessa on antoisa ja opettavainen kokemus, mutta vaatii usein yllättävänkin paljon oman vapaa-ajan käyttämistä puljun asioiden parissa puuhastelemiseen. Jotta hallitustyöskentely sujuisi mahdollisimman jouhevasti ja tehokkaasti, perehtyminen yhdistystoiminnan perusteisiin on suotavaa. Tehokas hallitustyöskentely ei tarkoita hymytöntä suorittamista, vaan ennen kaikkea sitä, ettei aikaa kulu turhaan erilaisten kokousteknisten koukeroiden miettimiseen tai sellaisten asioiden käsittelemiseen, jotka on parempi hoitaa kokouksen ulkopuolella. Näin hallituksen jäsenille ja killan/kerhon toimihenkilöille jää enemmän aikaa mukavaan yhdessäoloon ja oman työn hedelmien nauttimiseen. Tämä opas on tarkoitettu avuksi niin hallitustyöskentelyn suunnitteluun kuin yksittäisten kinkkisten tilanteiden ratkaisemiseen. Näin ollen opasta ei tarvitse kahlata alusta loppuun, vaan sitä voi lukea osissa ja tilannekohtaisesti. Selkeän otsikoinnin on tarkoitus auttaa löytämään vastaukset käsillä oleviin ongelmiin vaivattomasti. Oppaassa käsitellään hallitustyöskentelyn eri vaiheet hallituksen valinnasta ja sisäisestä tehtävienjaosta kokoustoimintaan, kokousten valmisteluun ja pöytäkirjojen laatimiseen sekä tiedottamiseen ja taloudenpitoon. Oma lukunsa on varattu kokoustekniikalle ja erilaisille termeille, jotka tuottavat usein päänvaivaa. Samoin oppaassa käydään läpi ylioppilaskunnan eri toimijat sekä ylioppilaskunnan ja alayhdistysten välinen suhde. Oppaassa käytetään sanaa pulju merkitsemään niin kiltoja kuin harraste- ja ammattiainekerhoja. Antoisaa hallitusvuotta! Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan puolesta, Kaisa Immonen tiedotus- ja järjestösihteeri

4 Sisällys ii Sisällys Esipuhe edessä hallitusvuosi... i Sisällys... ii 1. Hallitus Hallituksen jäsenten lukumäärä Valinta ja järjestäytyminen Hallituksen toimikausi Erottaminen tai eroaminen hallituksesta Hallituksen sisäinen työnjako Puheenjohtaja organisoi ja johtaa hallituksen toimintaa Ennen kokousta Kokouksen aikana Puheenjohtajan nuija Sihteeri huolehtii paperit kuntoon Ennen kokousta Kokouksen aikana Kokouksen jälkeen Rahastonhoitaja pitää huolta puljun taloudesta Tiedotusvastaava Hallituksen muut jäsenet Toimihenkilöt Yleistä kokouksista Killan/kerhon kokoukset Hallituksen kokoukset Hallituksen kokouksen osallistujat Hallituksen kokouskäytännöt Läsnäolo- ja puheoikeus Äänivaltaisuus Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kuinka päätösvaltaisuus lasketaan? Päätösvallaton kokous Ennen kokousta Kokouksen valmistelu Kokouskutsu Puljun kokouksen koolle kutsuminen Hallituksen kokouksen koolle kutsuminen Esityslista Milloin esityslistan tulee olla valmiina? Esityslistan hyväksyminen Ilmoitusasiat ja META Kokouksessa Hyvä kokous Kokoustekniikkaa ja termejä Este Jääviys/esteellisyys Pöytääminen ja pöydältä palauttaminen Asian palauttaminen valmisteluun Eriävä mielipide Ponsi Esittäminen ja kannattaminen Äänestys Yksityiskohtainen äänestysjärjestys Lyhyt äänestysjärjestys Henkilövaali Kokouksen jälkeen Pöytäkirja... 20

5 iii ALAYHDISTYSOPAS Pöytäkirjan tarkastaminen ja pöytäkirjantarkastajat Kuinka puljun yleiskokouksen pöytäkirja eroaa puljun hallituksen kokouksen pöytäkirjasta? Pöytäkirjojen julkisuus Kun pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Puljun talousasiat Hallitus huolehtii puljun taloudesta ja omaisuudesta Kuitit talteen Talousarvio (TA) Toimintasuunnitelma (TOSU) Tilinpäätös ja toimintakertomus (TP ja TOKE) Toiminnantarkastus Toiminnantarkastaja vai tilintarkastaja? Kuka voidaan valita toiminnantarkastajaksi? Kuinka toiminnantarkastus tehdään? Toiminnantarkastajan muistilista Toiminnantarkastuskertomus Mitä jos tilinpäätöksen vahvistamista ei voida suositella? Tekniset virheet Puutteet taloudenpidossa ja hallinnossa Isot ongelmat Tili- ja vastuuvapaus Mainosmyynti Tiedotus ja viestintä POP ja Tutka Uutisen lisääminen ja muokkaaminen POPissa Uutiset vai Tapahtumakalenteri? POP in English Ylioppilaskunnan nettisivut ja Facebook wiki WerkkoAnturi Sähköpostilistat Ilmoitustaulut Ylioppilaskunnan julkaisut Ylioppilaskunta ja alayhdistykset Puljutietolomake Alayhdistysavustus Projektiavustusanomus Kannatusavustus Edustajisto Miksi edustajistotoiminnan pitäisi kiinnostaa myös puljuja? Ylioppilaskunnan hallitus Kiltakummi Sihteeristö Pääsihteeri vastaa taloudesta ja hallinnosta Toimistosihteeri pyörittää ylioppilaskunnan palvelutiskiä Koposihteeri valmistelee koulutuspolitiikkaan liittyviä asioita Soposihteeri vastaa toimeentuloon, asumiseen sekä terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä Tiedotus- ja järjestösihteeri tiedottaa ja neuvoo järjestöjä Saunaisäntä huolehtii teekkarisaunasta Muut sihteerit Mistä ylioppilaskunnan väen tavoittaa? Hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit Kuinka hallopedit valitaan? Miten kilta liittyy halloped-toimintaan? Jaostot... 40

6 iv Kenen kuuluu osallistua jaostoihin? Jaostoaktiivisuusporkkanat Kaikille avoimet jaostot Suljetut jaostot Alayhdistyksille tarjottavat palvelut Teekkarisauna Hotelli Torni Pakettiauto ja peräkärry Liite 1: esityslista Liite 2: pöytäkirja Lähteet... 48

7 1 ALAYHDISTYSOPAS 1. Hallitus Puljun kokous valitsee puljulle hallituksen vastaamaan puljun taloudesta, päivittäisestä toiminnasta ja muista puljun asioista, jotka laki, puljun kokous ja säännöt määrittelevät. Hallituksen on pyrittävä noudattamaan puljun kokouksen antamia ohjeita, mutta sillä on myös itsenäistä harkintavaltaa käytännön toiminnan pyörittämiseen. Hallituksen toimivaltaa rajoittavat hallitusta ylemmältä taholta eli puljun kokouksesta tulleet toimintaohjeet ja hyväksytty talousarvio, puljun säännöt ja toisinaan myös esteellissyyskysymykset. Yhdistyslain 35.1 määrittelee hallituksen tehtävät näin: Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä. Hallituksen tehtäviin kuuluu pitää huolta puljun taloudesta ja omaisuudesta. Tämä tarkoittaa mm. kirjanpidosta huolehtimista sekä tilinpäätöksen ja taseen asianmukaista laatimista. Hallitus valmistelee vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman, joista puljun kokous päättää. Hallitus myös valitsee mahdolliset toimihenkilöt sekä valvoo heidän toimintaa. Hallitus edustaa koko puljua ulospäin, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puljun hallitus voi tehdä sopimuksen ulkopuolisen toimijan kanssa. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi vuosijuhlien sponsorisopimuksien kohdalla. Alayhdistystoiminnassa puljujen hallitusten asema korostuu, koska puljuilla ei ole palkattuja työntekijöitä ja puljun kokouksia pidetään harvakseltaan, usein vain kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa, jolloin viikoittainen toiminta jää pitkälti hallituksen ja mahdollisten toimihenkilöiden vastuulle Hallituksen jäsenten lukumäärä Yhdistyslain 35 :n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä, ja lisäksi hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puljun säännöissä on määrättävä hallituksen jäsenten tarkasta lukumäärästä tai vähimmäis- ja enimmäismäärästä ja toimikaudesta. Hallituksen jäsenten lukumäärällä on merkitystä puljun käytännön toiminnan kannalta, sillä jos hallitus on liian suuri, päätöksenteko saattaa olla tehotonta. Riittävän pieni hallitus helpottaa esimerkiksi säännöllisen kokousajan sopimista. Jokainen saa myös kokouksissa äänensä kuuluville, kun hallitus pysyy sopivan kokoisena. Liian pieni hallitus voi kuitenkin johtaa hoidettavien tehtävien kasaantumiseen harvoille ihmisille, aikataulun venymiseen ja siihen, ettei kaikkia toimintasuunnitelmassa määrättyjä asioita saada toteutettua Valinta ja järjestäytyminen Hallitus valitaan vaalikokouksessa puljun sääntöjen määrittämällä tavalla. Hallitukseen valittavilta henkilöiltä tarvitaan suostumus valintaan, ketään ei voida pakottaa ottamaan vastaan hallituspaikkaa. Kun hallitus on valittu, se järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan, joka voidaan pitää jo ennen kuin hallituksen varsinainen toimikausi alkaa. Tällöin kokouksessa tehdyt päätökset tulee vahvistaa hallituksen toimikauden alettua ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että kullekin hallituksen jäsenelle määritellään ne tehtävät, joita hän vuoden aikana hallituksessa hoitaa, jollei henkilöitä ole valittu suoraan tiettyihin pesteihin. Järjestäytymiskokouksessa hallitus myös päättää omista toimintatavoistaan kuten kokouskutsun lähettämisen ajankohdasta, esityslistan laatimisesta, mahdollisesta

8 Hallitus 2 vakiokokousajasta, ajankohtaisista asioista ja päätöksistä tiedottamisesta jäsenistölle päin ja muista hyödyllisiksi katsotuista käytännöistä Hallituksen toimikausi Puljun säännöissä määrätään hallituksen toimikaudesta, joka useimmiten on kalenterivuosi. Jos puljun kokousta uuden hallituksen valitsemiseksi ei ole syystä tai toisesta onnistuttu pitämään tai kokous ei ole ollut päätösvaltainen (liian vähän jäseniä paikalla), jatkuu vanhan hallituksen toimikausi. Jos puljun hallitus joutuu toimimaan yli oman toimikautensa, on sen ensisijaisena tehtävänä huolehtia kerhon kokouksen koollekutsumisesta, jotta uusi hallitus saadaan valittua. Vanha hallitus myös hoitaa puljun toimintaan kuuluvia rutiiniasioita uuden hallituksen valintaan saakka. Isoihin linjanvetoihin kuten monivuotisen projektin aloittamiseen ei tällöin kuitenkaan pidä ryhtyä Erottaminen tai eroaminen hallituksesta Hallituksen jäsen tai koko hallitus voidaan erottaa milloin tahansa toimikautensa aikana. Erottamiseen riittää epäluottamus eikä päätöstä tarvitse perustella. Erottamisesta päättää puljun kokous, ja erottamispäätös astuu voimaan heti, ellei päätöksessä ole mainittu myöhempää ajankohtaa. Puljun kokous voi vapauttaa tehtävästään vain itse nimittänsä henkilöt (hallituksen jäsenet tai mahdolliset toimihenkilöt). Vastaavasti hallitus vapauttaa tehtävistään itse valitsemansa henkilöt. Puljun kokous ei siis voi kävellä hallituksen yli ja erottaa hallituksen nimittämää toimihenkilöä. Jos kokous kuitenkin katsoo, että hallituksen nimittämä toimihenkilö ei suorita tehtäviään vaadittavalla tavalla tai toimii muutoin yhdistyksen sääntöjen tai lain vastaisesti, keinoiksi vaikuttaa tilanteeseen jäävät hallitukselle annettu ponsi (toivomusesitys, esim. hallituksen tulee valvoa ja ohjeistaa aiempaa paremmin toimihenkilöiden toimintaa ) tai hallituksen erottaminen. Puljun kokous voi siis järeimpänä toimenaan erottaa koko hallituksen, nimetä uuden ja toivoa, että uusi hallitus erottaa toimihenkilön ja valitsee tämän tilalle tarvittaessa uuden. Hallituksen jäsen voi myös perustellusta syystä erota hallituksesta, jolloin hänen on ilmoitettava erostaan hallitukselle. Hallitusta on täydennettävä, jos jäljelle jää niin vähän jäseniä, ettei hallitusta saada enää päätösvaltaiseksi ja/tai jos puljun säännöt vaativat hallituksen täydentämistä. Täydentämisestä vastaa puljun kokous.

9 3 ALAYHDISTYSOPAS 2. Hallituksen sisäinen työnjako Hyvin toimivassa hallituksessa ilmapiiri on kannustava ja hallituksen sisäinen työnjako selkeä. Hallituksen jäsenillä on hyvä olla nimetty rooli tai vastuualue, vaikka tilanteen mukaan tehtäviä tulee voida kuitenkin jakaa kaikkien kesken. Työnjaosta päättäminen niin hallituskauden alussa kuin kunkin projektin kohdalla on tärkeää ensinnäkin siksi, etteivät tehtävät pääse kasaantumaan muutaman (liian) tunnollisen ihmisen niskaan. Toisekseen pöytäkirjojen laatiminen, tilinpidosta huolehtiminen, tapahtumien järjestäminen, mainosmyynti tai vaikkapa kiltalehden toimittaminen vaativat perehdyttämisen lisäksi osaamista ja hiljaista tietoa joka kertyy pikkuhiljaa hallituskauden aikana. Tämän vuoksi hallituksen sisäinen työnjako on tärkeää, sillä se nopeuttaa jokapäiväistä toimintaa sitä mukaan, kun hallituksen jäsenille ja toimareille kertyy kokemusta omien tehtäviensä hoitamisesta. Jatkuvasti vaihtuvat tehtävät johtaisivat tilanteeseen, jossa toiminta on epävarmaa, hidasta ja jopa turhauttavaa, kun ei ole selvää kuvaa siitä, miten mikäkin asia tulee hoitaa. Kuten yllä todettiin yhdistyslain mukaan yhdistyksellä on oltava vähintään kolmihenkinen hallitus, jolla on oltava puheenjohtaja. Muutoin hallitus voi itse päättää sisäisestä tehtävienjaostoon. Jokainen kilta ja kerho voi siten vapaasti määritellä erilaisia vastuualueita/tehtävänimikkeitä niin hallituksen jäsenille kuin toimihenkilöille. Alla on kuvattuna yleisimpien hallituspestien työnkuvaa Puheenjohtaja organisoi ja johtaa hallituksen toimintaa Puheenjohtaja organisoi hallituksen toiminnan, suunnittelee hallituskauden aikataulua sekä huolehtii työnjaosta. Puheenjohtajan ei ole tarkoitus hoitaa kaikkea itse, päinvastoin delegoimisen jalo taito on hyvä oppia jo varhaisessa vaiheessa puheenjohtajuuskautta. Puheenjohtajan tulee olla kuitenkin perillä siitä, miten eri projektit etenevät ja että kaikki hallituksen jäsenet sekä toimihenkilöt hoitavat omat tehtävänsä. Samalla hyvä puheenjohtaja huolehtii, ettei kukaan uuvu liian suuren tehtävämäärän alle. Hallituskavereiden kannustaminen ja motivoiminen ovat myös osa puheenjohtajan tehtäväkenttää. Puheenjohtaja myös edustaa koko puljua ulospäin. Halusi sitä tai ei, koko pulju samaistuu helposti puheenjohtajaan ja/tai muutamaan hallituksen jäseneen, joten sillä, miten puheenjohtaja toimii ulkopuolisten edessä on suuri merkitys ensivaikutelman luomisessa. Monen fuksin ensikosketus kilta- tai kerhotoimintaan saattaa olla juurikin se puljun puheenjohtajan pitämä lyhyt esitys orientaatioviikolla, joten kannattaa miettiä, millaisen kuvan itsestään ja siten koko puljusta antaa Ennen kokousta Puheenjohtajan tehtäviin ennen kokousta kuuluvat esityslistan valmistelu ja toimittaminen hallitukselle (yhdessä sihteerin kanssa). Tällä voidaan varmistaa, että kaikki hallituksen jäsenet voivat valmistautua kokoukseen etukäteen Kokouksen aikana Puheenjohtaja avaa kokouksen ( ja muistaa tietenkin myös lopettaa sen aikanaan). Kokouksen aikana puheenjohtaja varmistaa, että jokaisesta esityslistalla olevasta asiasta käydään riittävästi keskustelua, ja että jokainen saa äänensä kuuluville. Puheenjohtajan tehtävänä on ohjata keskustelua ja palauttaa se takaisin asiaan, jos puheenvuorot alkavat eksyä sivupoluille. Puheenjohtaja myös varmistaa, että erimielisyydet tuodaan julki ja ratkaistaan. Käydyn keskustelun pohjalta puheenjohtaja pyrkii muotoilemaan päätösesityksen siten, että kaikki kokouksen osallistujat pystyisivät sen hyväksymään. Jos käsiteltävästä

10 Hallituksen sisäinen työnjako 4 asiasta ei synny yksimielisyyttä, ratkaistaan asia viime kädessä äänestämällä. Tällöin puheenjohtajan tehtävä on todeta ehdotukset, asettaa ehdotukset äänestysjärjestykseen, ehdottaa äänestystapaa, huolehtia äänestyksen järjestämisestä ja todeta äänestyksen tulos (ks. luku 6.8). Puheenjohtaja valvoo, että killan/kerhon sääntöjä noudatetaan. Toisin sanoen puheenjohtaja varmistaa, että päätökset ovat puljun sääntöjen sekä lain mukaisia. Puheenjohtajan tulee myös varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet päätösehdotukset sekä lopullisen päätöksen sisällön, ja että tehty päätös kirjataan oikein pöytäkirjaan. Hyvä puheenjohtaja pitää aina pienen tauon ennen nuijan lyömistä päätöksen teon merkiksi. Tarkoitus on antaa kaikille mahdollisuus älähtää, jos joku katsoo jonkun asian menneen väärin. Esimerkiksi näin: Päätöksenä siis on, että pidetään bileet Cupolassa Mari varaa paikan, Jussi hankkii pääsyliput ja Jukka hoitaa mainokset. Tämä sopinee kaikille? (Nyt tässä kohtaa katsellaan ympärille ja varmistetaan, ovatko kaikki samaa mieltä) - Selvä, päätetään näin. [PAM] Puheenjohtajan nuija Puheenjohtajan nuija tai muu vastaava väline on lähinnä tärkeä symboli. Kokouksen aikana nuijaa kopautetaan aina sen merkiksi, että yksi vaihe kokouksessa on ohi ja siirrytään seuraavaan. Nuijan kopautus on myös merkkinä tehdystä päätöksestä. Nuijaa voidaan myös käyttää nukkuvien herättämiseen tai liiallisen metelin ja häsmäämisen lopettamiseen. Nuijaa voidaan käyttää muun muassa seuraavasti: - Kokouksen avaaminen: [PAM PAM PAM] Avaan kokouksen, kello on 19:03 (suomalainen traditio on avata kokous kopauttamalla kolmasti) - Kohdan päättäminen: Kohta 4 on käsitelty [PAM], siirrytään kohtaan 5 (pidetään ihmiset selvillä siitä, missä asialistalla mennään) - Päätöksen julistaminen: Äänestyksen tulos on 5 puolesta ja 1 vastaan eli hankitaan kiltaan opossumi [PAM] - Huomion herättäminen: HILJAISUUS! [PAMPAMPAMPAMPAMPAMPAM] (Hiljennetään hälisevä kokous) 2.2. Sihteeri huolehtii paperit kuntoon Sihteerin tehtäviin kuuluvat ensisijaisesti kokoustoiminnan järjestelyt: esityslistan ja kokouskutsun laatiminen ja lähettäminen, kokousmateriaalin toimittaminen kokoukseen, tarpeellisten kokousvälineitten huolehtiminen kokouspaikalle (kynät, paperi, fläppitaulu, läppäri tms.), pöytäkirjojen laatiminen ja allekirjoitusten hankkiminen pöytäkirjoihin. Sihteeri myös useimmiten vastaa asiakirjahallinnosta eli arkistoi pöytäkirjat ja muut paperit, laatii toimintasuunnitelman ja kertomuksen (yhdessä puheenjohtajan kanssa) sekä tarpeen vaatiessa valmistelee myös muita dokumentteja. Sihteerin on hyvä pysytellä muutoinkin ajan tasalla killan/kerhon tapahtumista, sillä tämä helpottaa esityslistan laatimista. Sihteerin tehtäviin kuuluu myös ylläpitää jäsenluetteloa Ennen kokousta Sihteeri valmistelee esityslistan puheenjohtajan kanssa (pj ja sihteeri voivat käyttää esim. valmista pohjaa, johon lisäävät sopivien kohtien alle seuraavassa kokouksessa käsiteltävät asiat). Esityslistan tekeminen voi kuulua myös ainoastaan puheenjohtajalle, joten työnjako kannattaa aina sopia heti vuoden alussa. Sihteeri toimittaa kokouskutsun sovitulla tavalla

11 5 ALAYHDISTYSOPAS (esim. hallituksen tai koko jäsenistön sähköpostilistalle) sekä kopioi esityslistan ja muun materiaalin hallituksen jäsenille ennen kokousta Kokouksen aikana Sihteerin tärkein tehtävä on laatia kokouspöytäkirjat. Tehtäviensä tasalla oleva sihteeri pysyy hereillä koko kokouksen ajan ja kirjaa päätökset ja muut asiat huolella ylös kokousmuistioon tai pöytäkirjaluonnokseen, jonka pohjalta lopullinen pöytäkirja on helppo kirjoittaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että pöytäkirjojen pohjalta tulisi voida kirjoittaa kerhon historiikki (eli mieluummin liikaa tietoa kuin liian vähän, kirjoittamatta kuitenkaan romaania). Pöytäkirja kannattaa laatia mahdollisimman nopeasti kokouksen jälkeen, jolloin asiat ovat vielä tuoreena mielessä. Sihteeri myös huolehtii, että edellisen kokouksen pöytäkirja(t) tulee hyväksyttäväksi seuraavaan kokoukseen Kokouksen jälkeen Kirjoitettuaan pöytäkirjan puhtaaksi sihteeri lähettää sen nopeasti hallituksen sähköpostilistalle kommentoitavaksi tai muutoin pitää huolta, että pöytäkirja on mahdollista tarkistaa ennen sen hyväksymistä. Sihteeri myös toimittaa kopiot allekirjoitetuista pöytäkirjoista ylioppilaskuntaan, kun ne on kokouksessa hyväksytty ja allekirjoitettu. Killat toimittavat sekä hallituksen kokousten että killan kokousten pöytäkirjat ja muut alayhdistykset vain yleiskokousten pöytäkirjat. Pöytäkirjoja voi toimittaa esim. 10 kpl:n nippuina. Ensimmäiset kolme pöytäkirjaa kannattaa toimittaa nopeasti, jotta ay-sektori ennättää huomata, jos jokin on menossa pahasti pieleen Rahastonhoitaja pitää huolta puljun taloudesta Rahastonhoitaja huolehtii puljun kirjanpidosta, laatii talousarvion sekä tilinpäätöksen. Rahastonhoitajan tehtävänä on myös huolehtia, että jokainen lasku hyväksytään hallituksen kokouksessa. Jotta hallitus osaisi arvioida ja suunnitella toimintaansa, rahastonhoitajan tulee toimittaa hallitukselle säännöllisin väliajoin katsaus puljun talouteen. Talouskatsauksen avulla pystytään myös seuraamaan, että pulju pysyy talousarviossa asetetuissa puitteissa Tiedotusvastaava Hallituksen tiedotusvastaava tai tiedottaja on tärkeä linkki hallituksen ja jäsenistön välillä. Tiedotusvastaava viestittää hallituksen päätökset eteenpäin jäsenille, mutta hänen tehtäviinsä voi kuulua esimerkiksi myös puljun lehden toimittaminen, kutsujen, tiedotteiden, tapahtumamainosten ja -julisteiden laatiminen ja puljun verkkosivujen ja/tai Facebook-sivun päivittäminen. Monissa killoissa on käytössä viikkotiedotteet, joihin tiedotusvastaava kokoaa tietoa killan tulevista tapahtumista sekä eri sähköpostilistoille tulevista viesteistä jäsenistöä potentiaalisesti kiinnostavat tapahtumat ja tiedotteet. Viikkotiedote voidaan koota esimerkiksi teemoittain (tulevat tapahtumat/killan tapahtumat/muut tapahtumat, yleiset asiat, ylioppilaskunta, työpaikat jne.) tai sitten kronologisesti tapahtumien päivämäärän mukaan Hallituksen muut jäsenet Hallituksen jäsenillä on velvollisuus valmistautua riittävästi hallituksen kokouksiin lukemalla esityslista ja mahdolliset liitteet. Esityslistaa saa kommentoida ja kohtia saa esittää lisättäväksi ja poistettavaksi jo ennen kokousta. Hallituksen jäsenten pitää olla puolueettomia, avarakatseisia, keskusteluun osallistuvia ja vastaanottavaisia toisten näkökulmille. Jokainen hallituksen jäsen tuo hallitustoimintaan oman erityisosaamisensa ja tietoa päätöksentekoa

12 Hallituksen sisäinen työnjako 6 varten. Hallituksen jäsenet sitoutuvat kollektiivisesti tehtyihin päätöksiin ja pysyvät ajan tasalla meneillään olevista asioista kokousten välillä. Jäsenten tulee myös muistaa, että puheenjohtaja ei ole diktaattori, vaan hallitus päättää kaikista asioista yhdessä viime kädessä vaikka äänestämällä. Toisin sanoen puheenjohtajan ratkaisuehdotusta ei ole pakko hyväksyä, vaan vaihtoehtoisia päätösesityksiä saa ehdottaa ja kannattaa. Jos hallituksen jäsen ei pääse johonkin kokoukseen, on hänen vastuullaan ottaa selvää tehdyistä päätöksistä lukemalla kyseisen kokouksen pöytäkirja ja/tai kysymällä kokouksen kulusta ja päätöksistä esimerkiksi kokouksen puheenjohtajalta Toimihenkilöt Varsinkin monissa killoissa valitaan toimihenkilöitä eli toimareita. Toimihenkilö on hallituksen ulkopuolinen luottamustoiminen henkilö, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, muttei äänivaltaa varsinaisessa päätöksenteossa.

13 7 ALAYHDISTYSOPAS 3. Yleistä kokouksista 3.1. Killan/kerhon kokoukset Varsinaista päätösvaltaa yhdistyksessä/killassa/kerhossa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen/killan/kerhon kokouksessa. Puljun kokouksia voidaan kutsua eri nimillä (vuosikokoukset, kevät- ja syyskokoukset, vaalikokoukset, ylimääräiset yhdistyksen kokoukset), oleellista on kuitenkin, että näissä kokouksissa jäsenistö kokoontuu päättämään toiminnan ja talouden suurista linjoista, joita hallitus sitten toimikautensa aikana toteuttaa. Hallituksen tehtävänä on valmistella ja kutsua koolle puljun kokoukset sekä panna täytäntöön kokousten päätökset kuten esimerkiksi toimintasuunnitelmaan kirjattujen tapahtumien, excursioiden ja seminaarien toteuttaminen sekä jäsenmaksujen kerääminen Hallituksen kokoukset Hallituksen kokoukset muodostavat merkittävän osan hallitustyöskentelystä. Hallituksen kokouksissa päätetään erilaisista tapahtumista ja niiden käytännönjärjestelyistä sekä huolehditaan puljun juoksevista asioista ja taloudesta (kuten puljun kokous on velvoittanut). Hallitusten kokousten osalta olisi hyvä pyrkiä vakiokokousaikaan. Esimerkiksi voidaan sopia, että hallitus kokoontuu joka viikko maanantaisin kiltahuoneella klo Tällöin hallituksen jäsenten on helpompi varata kokoukselle aikaa omasta kalenteristaan ja kokouspoissaolot vähenevät. Hallituksen jäsenillä ei ole läsnäolovelvollisuutta hallituksen kokouksissa, mutta jatkuvat poissaolot voivat olla osoitus siitä, että henkilö laiminlyö yhdistyslain edellyttämää huolellisuusvelvollisuutta. Toistuvat poissaolot myös viestittävät motivaation puutetta Hallituksen kokouksen osallistujat Kokoukseen osallistuvat hallituksen varsinaiset jäsenet (ne, jotka puljun kokous on hallitukseen valinnut) sekä hallituksen valitsemat toimihenkilöt. Lisäksi kokouksiin voi osallistua hallituksen ulkopuolisia henkilöitä, esimerkiksi opintoneuvoja, kiltakummi, hallopedit tai vaikka puljun jäsen, jolla on asiaa hallitukselle Hallituksen kokouskäytännöt Hallituksen yhteisistä pelisäännöistä ja kokouskäytännöistä on hyvä keskustella heti hallituskauden alussa tai jo ennen kauden alkua. Yhteisistä käytännöistä voidaan päättää esimerkiksi järjestäytymiskokouksessa. Odotukset hallituksen kokoustoiminnalle saattavat erota: yksi voi toivoa rentoa yhdessäoloa, toinen tehokasta päätäntäprosessia. Molemmissa ääripäissä on omat huonot ja hyvä puolensa. Liian epävirallinen kokous menee kaaokseksi, liian muodollinen kokous tappaa luovuuden ja hauskuuden. Hallituksen tehtävä on löytää itselleen sopivin toimintatapa. Myös erilaisista sanktioista (esim. myöhästelyt kokouksista) ja palkitsemisista (hyvät ideat, aktiivinen toiminta tms.) voidaan sopia. Kokouskäytäntöjen yhteydessä on hyvä sopia ainakin näistä asioista: miten ja milloin esityslista toimitetaan hallitukselle (esim. sähköpostitse viimeistään vuorokausi ennen kokousta) pidetäänkö kokoukset vakioaikana ja päivinä (esim. tiistaisin klo alkaen) VAI päätetäänkö seuraava aina edellisessä kokouksessa/sähköpostitse/doodlen avulla jne Läsnäolo- ja puheoikeus Kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on

14 Yleistä kokouksista 8 - puljun hallituksen kokouksissa hallituksen varsinaisilla jäsenillä sekä hallituksen valitsemilla toimihenkilöillä - puljun kokouksessa puljun jäsenillä Kokouksissa läsnäolo-oikeus on - alayhdistyssäännön 9 :n mukaisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä ja hallituksen osoittamilla henkilöillä on oikeus olla läsnä alayhdistysten kaikissa kokouksissa - hallitus voi kokouskohtaisesti päättää myöntää läsnäolo-oikeuden (ja puheoikeuden) myös muille henkilöille Äänivaltaisuus Puljun hallituksen kokouksessa äänivaltaisia jäseniä ovat puljun hallituksen varsinaiset jäsenet. Hallituksen varsinaisia jäseniä ovat henkilöt, jotka on valittu hallitukseen puljun vaalikokouksessa. Puljun kokouksissa äänivaltaisia jäseniä ovat puljun jäsenet, jotka ovat suorittaneet jäsenvelvollisuutensa eli esimerkiksi vuosittaisen jäsenmaksun. Jäsenvelvollisuudet määritellään puljun säännöissä. Äänivaltaa ei voida myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden tapaan Laillisuus ja päätösvaltaisuus Laillisuutta ja päätösvaltaisuutta koskevilla säännöillä halutaan turvata kaikkien jäsenten osallistumismahdollisuudet ja se, ettei päätöksenteosta muodostu pienen sisäpiirin mielivaltaista toimintaa. Kun kaikki jäsenet (puljun kokouksessa koko jäsenistä ja hallituksen kokouksessa hallituksen jäsenet) saavat tiedon kokouksesta ajoissa, he voivat itse päättää, osallistuvatko vai eivät. Jättäessään osallistumatta kokoukseen he hyväksyvät samalla sen, että muut tekevät sitovia päätöksiä heidän puolestaan. Kokouksen laillisuuden ehtoja ovat kokouskutsuja, kutsutapa- ja aika sekä käsiteltävät asiat. Yleensä säännöissä määrätään, että hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle, hänen ollessaan estynyt (esim. sairaana, lomalla) tai esteellinen kutsujana toimii varapuheenjohtaja. Lisäksi puljun säännöissä voidaan määritellä, että kokous pitää kutsua koolle myös, jos tietty määrä hallituksen jäseniä sitä vaatii. (Temppu-mallisäännön mukainen suositus on vähintään kaksi hallituksen jäsentä.) (Ks. lisää kappaleesta 4.2.) Puljun säännöissä määritellään harvoin, kuinka ja mihin määräaikaan mennessä hallituksen kokoukset tulee kutsua koolle. Kokous on laillisesti koolle kutsuttu, jos on noudatettu hallituksen itsensä sopimia käytäntöjä. (ks. tarkemmin kappale 4.2). Kokouksen koolle kutsumistapa kannattaa päättää järjestäytymiskokouksessa. Esimerkiksi näin: Esitys: Päätetään, että vuoden 2012 hallituksen kokous on laillisesti koolle kutsuttu, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja on sen koolle kutsunut vähintään vuorokautta aikaisemmin ja lähettänyt esityslistan raadin sähköpostilistalle vähintään kaksi tuntia ennen kokousta. Päätös: Esityksen mukaan. Toisin sanoen, jos on sovittu, että kokouskutsu lähetetään vuorokautta aiemmin hallitukselle ja todellisuudessa kutsuminen tapahtuu vasta tuntia ennen kokousta muutamalla hätäisellä puhelinsoitolla, voidaan todeta, ettei kokous ole laillisesti koolle kutsuttu.

15 9 ALAYHDISTYSOPAS Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on puljun sääntöjen edellyttämä määrä hallituksen jäseniä. Yleensä päätösvaltaisuuden ehtona on, että paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Toisinaan säännöissä määrätään päätösvaltaisuuden ehdoksi se, että paikalla on joko puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä Kuinka päätösvaltaisuus lasketaan? Sääntöjen sanamuodolla voi olla yllättävän iso merkitys päätösvaltaisuuden kannalta kuten alla oleva esimerkki osoittaa. Samalla hallituksen jäsenmäärällä, mutta erilaisella kirjauksella päästään kahteen eri lopputulokseen. Kerhon X hallituksessa on yhteensä seitsemän jäsentä (pj + kuusi jäsentä). Puheenjohtaja lasketaan mukaan hallituksen jäsenmäärään. VAIHTOEHTO 1: Kerhon X sääntöjen mukaan Kerhon hallitus on kokouksessaan päätösvaltainen, jos kokouksesta on ilmoitettu hallituksen päättämällä tavalla, ja puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä. pj tai vpj + puolet hallituksesta 1+7:2=1+3,5 koska puolikasta ihmistä ei kokoukseen voi raahata, käytännössä henkilömäärä on 1+4=5 kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on viisi hallituksen jäsentä (pj/vpj + neljä hallituksen jäsentä) VAIHTOEHTO 2: Kerhon X sääntöjen mukaan Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien ja kokous on hallituksen päättämällä tavalla kokoon kutsuttu. puolet hallituksesta mukaan lukien pj tai vpj 7:2=3,5 eli käytännössä 4 henkeä kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on neljä hallituksen jäsentä (pj/vpj + kolme hallituksen jäsentä) Päätösvallaton kokous Joskus voi käydä niin, ettei kokoukseen saavu sääntöjen edellyttämää määrää hallituksen jäseniä, ja kokous on siten päätösvallaton. Voidaanko tällöin ylipäätään päättää mitään ja ovatko kokouksessa tehdyt päätökset täytäntöönpanokelpoisia (= voidaanko ne toteuttaa)? Ehtona täytäntöönpanokelpoisuudelle on se, että päätökset on hyväksytty päätösvallattomassa kokouksessa yksimielisesti (niistä ei ole äänestetty) ja päätöksille hankitaan jälkikäteen poissaolleiden hyväksyntä. Tämä voidaan tehdä niin, että kokouksesta laaditaan normaalisti pöytäkirja, jonka jälkeen kaikki hallituksen jäsenet allekirjoittavat sen. Päätökset ovat nyt täytäntöönpanokelpoisia. Jos kyseessä on merkittävä asia, kuten isommasta hankinnasta päättäminen (esim. uusi tietokone kerhohuoneelle), kannattaa asia hyväksyä vielä myöhemmin normaalissa, laillisesti kokoonkutsutussa ja päätösvaltaisessa kokouksessa.

16 Ennen kokousta Ennen kokousta Hyvä kokous ei synny itsestään vaan vaatii aina ennakkovalmisteluja, joiden laajuus riippuu käsiteltävistä asioista. Joka kokouksessa toistuvat kohdat kuten vaikkapa kuittien hyväksyminen hoituvat yleensä nopeasti, mutta esimerkiksi uudenlaisen toiminnan aloittamisesta päättäminen vaatii enemmän valmistelua ja valmistautumista. Myös kokoustekniikan tunteminen edesauttaa kokousten jouhevaa sujumista. Vähintäänkin puheenjohtajan tulee olla perillä päätöksentekoprosessin eri vaiheista ja kokoustekniikasta, mutta kaikkien hallitustyöskentelyyn osallistuvien olisi hyvä tietää ainakin perusteet. Erilaisten kokousteknisten jippojen tarkoituksena ei ole niillä brassailu tai kokouksen viivyttäminen, vaan päinvastoin ne mahdollistavat sen, että päätökset syntyvät demokraattisesti ja sääntöjä noudattaen ja, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. On hyvä muistaa, että puljun hallituksen kokous ei ole oikea paikka ideariihen pitämiselle. Pohjakeskustelua voidaan kokouksessa käydä, mutta ideoinnille on syytä varata oma aikansa. Asiaan liittyviä dokumentteja voi laittaa puljun www-sivuille/wikiin, ilmoitustaululle tai vaikkapa kerhohuoneen pöydälle näkyville, jolloin kokoukseen osallistujilla on aikaa tutustua materiaaliin. Esimerkiksi ennen yleiskokousta hallitus voi laittaa toimintasuunnitelman tai - kertomuksen esille, jolloin lisäys- ja muutosehdotuksia voidaan tehdä jo ennen kokousta Kokouksen valmistelu Pääsääntönä voidaan pitää, että mitään ei päätetä kylmiltään kokouksessa, vaan asiat valmistellaan huolella ennen kokousta, minkä jälkeen niistä voidaan kokouksessa käydä keskustelua ja tehdä varsinainen päätös. Puljun säännöt sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma antavat yleiset toimintaraamit asioita valmisteltaessa. Käytännön tasolla kannattaa kiinnittää huomiota raha-asioiden lisäksi myös toteutusaikatauluun ja työnjakoon. Excursion toteuttaminen ei onnistu viikossa, samoin monet muiden tapahtumien järjestelyihin on syytä varata riittävästi aikaa. Tämä pitää huomioida päätöksenteossa: päätös tapahtuman järjestämisestä tai asioiden taustaselvittelystä kannattaa tehdä ajoissa. Puheenjohtajan tehtävänä on laatia kokouksen esityslista yhdessä sihteerin kanssa, mutta myös muiden hallituksen jäsenten tulee valmistautua kokoukseen käymällä ennakolta läpi esityslista sekä mahdolliset muut materiaalit. Tietystä asiakohdasta vastuullisen hallituksen jäsenen tulisi ainakin miettiä etukäteen kysymyksiä, joihin kaipaa muilta vastauksia. (Esimerkiksi Ajattelin, että lähdetään exculle, mennäänkö Ouluun vai Helsinkiin? Ajattelin, että X, Y ja Z voisivat olla kiinnostavia kohteita. Mitä mieltä olette? ) Huom. Jos kyseessä on pidempikestoinen projekti, esimerkiksi vuosijuhlien järjestäminen, kannattaa sille varata esityslistalla oma vakiokohta, vaikkei aina olisikaan mitään uutta päätettävää. Vähintäänkin asiasta vastaava(t) voi pitää lyhyen tilannekatsauksen siihen, miten projekti tms. etenee. Näin muutkin hallituksen jäsenet tietävät, missä mennään eivätkä järjestelyt jää viime tippaan, kun asia on säännöllisesti esillä Kokouskutsu Yhdistyslain 8 :n 8 kohdan mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava, miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Yhdistyslain 24 :n mukaan yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty, ja kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka.

17 11 ALAYHDISTYSOPAS Puljun kokouksen koolle kutsuminen Yhdistyslakia soveltaen puljun kokouksen koollekutsumisen määrittelevät puljun säännöt. Temppu-mallisäännön suuntaa-antava ohjeen mukaan: Kerhon kokouksista on ilmoitettava vähintään viisi (5) arkipäivää ennen kokousta kerhon varsinaisella ilmoitustaululla. Kokouskutsun yhteydessä on esitettävä myös esityslista. Puljun kokouksen kutsussa on mainittava vähintään seuraavat asiat: - puljun nimi - kokouksen luonne (syys-, kevät-, yleis-, vuosi- tai ylimääräinen kokous) - kokousaika (pvm, klo) ja paikka - käsiteltävät asiat (ks. alla) - kokouskutsun antamisen päiväys ja kellonaika Yhdistyslain 23 määrittelee ne asiat, joista tulee päättää yhdistyksen kokouksessa. Niistä EI siis voi päättää hallituksen kokouksessa, vaan koko jäsenistölle on annettava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Näistä asioista on myös oltava maininta kokouskutsussa, toisin sanoen, jos niitä ei ole mainittu, ei niistä voida päättääkään. Puljuja koskevia kohtia ovat: - sääntöjen muuttaminen - huomattavan omaisuuden luovuttaminen - hallituksen, hallituksen jäsenen, tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen - tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen taloudesta vastuussa olleille - killan tai kerhon purkaminen Hallituksen kokouksen koolle kutsuminen Hallitus päättää itse siitä tavasta, jolla hallituksen kokoukset kutsutaan koolle. Esimerkiksi kokouskutsun lähettäminen sähköpostilistalle, seuraavasta kokouksesta sopiminen edellisessä kokouksessa tai kokouspäivien ja aikojen sopiminen etukäteen vaikka puoleksi vuodeksi eteenpäin ovat kaikki käypiä kutsutapoja. Kokouskutsu hallituksen kokoukseen ei ole määrämuotoinen. Kokouskutsusta on kuitenkin tultava esille, mikä kokous on kyseessä sekä missä ja milloin kokous pidetään. Kokouskutsussa ei myöskään tarvitse mainita kokouksessa käsiteltäviä asioita, mutta on suotavaa kertoa ainakin tärkeimmistä asioista etukäteen, jotta hallituksen jäsenet osaavat valmistautua asioiden käsittelyyn. Yhdistyslaista ei seuraa mitään pakollista määräaikaa, jolloin hallituksen kokouskutsu olisi viimeistään lähetettävä. Kuitenkin tulee noudattaa hyvää tapaa eli toisin sanoen kokouskutsu tulisi lähettää riittävän ajoissa siten, että kaikilla hallituksen jäsenillä on realistinen mahdollisuus osallistua kokoukseen. Tämän vuoksi ylioppilaskunta suosittaa, että alayhdistykset määrittävät jonkin vähimmäisajan, esimerkiksi yksi vuorokausi ennen kokousta, jolloin kokouskutsu tulisi viimeistään lähettää. Lisäksi voidaan sopia erikseen, miten toimitaan kiireellisissä tapauksissa, joissa hallitus pitäisi saada päättämään jostakin asiasta nopealla aikataululla (esim. soittokierros kaikille hallituksen jäsenille). Viime hetken ilmoittaminen ei saa kuitenkaan muodostua pääsääntöiseksi tavaksi kutsua hallitus koolle. Sovittuaan kutsutavasta hallitus tekee siitä päätöksen, joka kirjataan pöytäkirjaan.

18 Ennen kokousta Esityslista Esityslista sisältää kokouksessa käsiteltävät asiakohdat niiden käsittelyjärjestyksessä (kohta 1, 2, 3, jne.) sekä usein taustatietoa asiakohdasta ja monesti myös päätösehdotuksen. Päätösehdotuksen ei tarvitse olla yksityiskohtainen siinä mielessä, että siinä ehdotettaisiin konkreettista päivämäärää/rahasummaa/tapahtumapaikkaa jne. Päätösehdotuksen tulee sen sijaan olla tavoitteellinen eli siinä on eritelty ne yksityiskohdat, joista halutaan päättää. Varsinaisesta sisällöstä päättää hallitus. Esimerkiksi näin: Esitys: Päätetään kevätkemujen järjestämisestä. Päätetään kemujen paikasta (1), ajankohdasta (2), kustannuksista (3) sekä järjestelyvastuista (4). Päätös: Päätetään järjestää kevätkemut Juvenes-saunalla (1) (2). Varataan 200 euroa tilavuokraan, 40 euroa tarjoiluihin ja 25 euroa koristeiden ja pääsylippujen hankkimiseen (3). Anna H. varaa tilan, Markus J. hoitaa pääsyliput ja koristeet, Anna K. ja Krista P. vastaavat tarjoiluista ja Jarkko A. hoitaa julisteiden laatimisen ja tiedottamisen (4). Esityslistan alkupäähän sijoitetaan usein tärkeimmät asiat, joiden käsittelyyn halutaan varata enemmän aikaa. Tätä puoltaa myös se, että alkuvaiheessa kokousta osallistujien keskittymiskyky on tunnetusti parempi kuin kokouksen lopussa. Lisäksi esityslistalla on järkevää olla ns. vakiokohtia, jotka ovat jokaisessa esityslistassa, vaikka asiaa ei aina käsiteltäisikään. Tällaisia kohtia ovat esim. raha-/talousasiat. Vakiokohdat helpottavat esityslistan laatimista ja niitten avulla varmistetaan, ettei mikään tärkeä asia (kuten laskujen ja kuittien hyväksyminen) unohdu. Esityslistan laatimisessa kannattaa muistaa seuraavia asioita: - Tärkeimmät ja isoimmat asiat ensin, kokouksen alkupuolella ihmiset jaksavat keskittyä paremmin. - Toisiinsa liittyvät asiat peräkkäin, edellinen päätös voi vaikuttaa seuraavaan kohtaan. - Vakioasiat, joita käsitellään joka kokouksessa esim. Fuksivastaavan tilitykset tai Talousasiat, kannattaa pitää samalla paikalla joka kokouksessa. Näin kohta ei pääse ainakaan unohtumaan esityslistalta Milloin esityslistan tulee olla valmiina? Hallituksen kokouksille on ominaista, että kokouksia on tiuhaan, ja esityslista muuttuu vuoden mittaan. Puheenjohtajan tehtävän on huolehtia esityslistan laatimisesta ajoissa. On tuskallista olla kokouksessa, jonka esityslista laaditaan vasta paikan päällä. Tärkeitä asioita saattaa unohtua, esityslistan laatimiseen vasta kokouksen alussa menee kallista kokousaikaa hukkaan eikä kukaan pysty valmistautumaan ennakolta satunnaisesti valikoituihin asiakohtiin. Sen sijaan ennakkoon toimitetun esityslistan asioita voivat kaikki esityslistan saajat kommentoida etukäteen, vaikka eivät kokoukseen pääsisikään paikalle. Näin voidaan käydä keskustelua jo ennen kokousta, ja jokaisella on aikaa tutustua asioihin rauhassa. Näiden seikkojen vuoksi esityslistan tulisikin aina olla valmiina ennen kokousta. Yhdistyslaki ei määrittele esityslistan lähettämiselle mitään aikarajaa. Esityslistan ei tarvitse lähteä samaan aikaan kokouskutsun kanssa, mutta tällöin jo kokouskutsussa voidaan mainita keskeiset kokouksessa käsiteltävät asiat. On kuitenkin hyvän tavan mukaista lähettää esityslista tiedoksi ennakkoon, jolloin kokoukseen osallistuvat henkilöt pystyvät valmistautumaan kokoukseen. Jos asiasta kuulee vasta kokouksessa, on usein vaikea muodostaa omaa mielipidettä. Määräaika esityslistan lähettämiselle voidaan - ja olisi hyvä - määritellä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Voidaan esimerkiksi sopia, että esityslista toimitetaan aina kokousta edellisenä päivänä klo mennessä. Samoin hallitus voi keskenään sopia

19 13 ALAYHDISTYSOPAS esityslistan toimittamistavasta; jokaisen hallituksen jäsenen sähköpostiin kolahtava esityslista on yksi vaihtoehto ja sellaisenaan varsin toimiva, koska sähköpostilistalle toimitettu esityslistaan voi kuka tahansa esittää korjaus- ja täydennysehdotuksia nopeasti ja vaivattomasti ( Hei entäs ne meidän haalarit, puuttuu esityslistasta! ) Esityslistan hyväksyminen Kokous voi hyväksyä esityslistan sellaisenaan tai päättää lisätä tai poistaa asiakohtia. Myös asiakohtien käsittelyjärjestystä voidaan päättää muuttaa. Näin tehdään usein siksi, että kokouksen osanottaja joutuu poistumaan kokouksesta ennen sen päättymistä, mutta haluaa olla mukana käsittelemässä jotakin asialistan loppupuolella olevaa asiaa (esimerkiksi on ollut mukana tapahtuman järjestelyissä ja haluaa olla kertomassa järjestelyjen etenemisestä) Ilmoitusasiat ja META Esityslistalla on usein varsinaisten päätöstä vaativien asioiden lisäksi kohdat ilmoitusasiat sekä META (=muut esille tulevat asiat), joissa ei varsinaisesti päätetä mitään. Ilmoitusasioissa nimensä mukaisesti annetaan tiedoksi kokouksen osallistujille. Ilmoitusasioissa kerrotaan lyhyesti esimerkiksi menneistä tai tulevista tapahtumista (esim. osanottajamäärä, onnistuiko vai ei, järjestelyjen edistyminen) tai ilmoitetaan/muistutetaan jostain ajankohtaisesta asiasta (esim. POP uudistuu, uutisten jättäminen ei onnistu välillä x.x. y.y.2012). Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi pöytäkirjaan. META-kohdassa voidaan ottaa kokouksen osanottajien aloitteesta käsittelyyn esityslistassa mainitsemattomia, kokouksen aikana esille tulleita asioita. Näistä asioista voidaan keskustella, muttei tehdä sitovia päätöksiä. METAssa voidaan myös keskustella alustavasti jostain tulevasta asiasta (esim. killan nettisivujen uudistus), jos halutaan tietää hallituksen jäsenten mielipiteitä ennakkovalmistelun tueksi. Samoin METAssa voidaan tehdä aloitteita tai ehdotuksia, kuten esittää toiveita kokousjärjestelyjen tai vaikkapa seuraavan esityslistan suhteen.

20 Kokouksessa Kokouksessa Kokouksen esityslista kuvaa hyvin kokouksen kulkua. Tietyt asiakohdat tulee käsitellä ennen muita, kun taas toisten paikkaa voidaan vaihtaa. Kokous ei voi tehdä päätöksiä ennen kuin se on todettu laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Tämän jälkeen seuraa kokouksen järjestäytyminen. Hallituksen kokouksissa ei yleensä tarvita järjestäytymistä, koska kaikki jäsenet on joko valittu suoraan tehtäviinsä tai he ovat itse päättäneet tehtävänjaosto hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Ainoat valittavat henkilöt ovat pöytäkirjantarkastajat, jos pöytäkirjaa ei tarkisteta seuraavassa kokouksessa. Kokoukselle voidaan valita myös sihteeri, jos vakituinen sihteeri on estynyt osallistumasta kokoukseen. Ääntenlaskijat valitaan aina puljun kokouksissa kokouksen järjestäytymisvaiheessa. Ääntenlaskijat laskevat äänet, jos kokous päätyy äänestämään (ks. kappale 6.8) jostakin asiasta tai jos kokouksen aikana järjestetään henkilövaali (ks. kappale 6.9). Hallituksen kokouksissa ääntenlaskijat voidaan valita vasta äänestystilanteessa; varalta ääntenlaskijoita ei tarvitse valita kokouksen alussa vain varmuuden varalta, koska käytännössä hallituksen kokouksissa joudutaan harvoin äänestämään. Ilmoitusasioiden paikka voi olla joko kokouksen alkupuolella tai sitten päätöskohtien jälkeen. Ilmoitusasioihin ei välttämättä kannata käyttää pitkää aikaa varsinkaan kokouksen alussa, jolloin osanottajien mielenkiinto alkaa herpaantua jo ennen kuin varsinaisiin päätösasioihin on päästy. Hallituksen kokous voi noudattaa esimerkiksi seuraavaa etenemisjärjestystä: 1. Kokouksen avaus (ei pakollinen, avausaika tulee kirjata pöytäkirjaan joka tapauksessa) 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Kokouksen järjestäytyminen (ei välttämätön, tilanteen mukaan) 4. Esityslistan hyväksyminen (hyväksytään sellaisenaan tai muutoksin, muutokset kirjataan ylös ja kohtien numerointi muutetaan vastaamaan uutta esityslistaa) 5. Ilmoitusasiat (tai esityslistan loppuun METAn jälkeen) 6. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen (jos ei ole valittu pöytäkirjan tarkastajia) 7. Päätösasiat a. Raha-asiat/Talousasiat/Rahat ja laskut b. Excursion järjestäminen c. Killan fuksilehden painaminen d. Työelämäpäivän ohjelmasta päättäminen 8. Keskusteluasiat (asiat, joista halutaan käydä keskustelua valmistelun tueksi) a. Killan nettisivu-uudistus 9. META/Muut esille tulevat asiat 10. Kokouksen päättäminen 5.1. Hyvä kokous Hyvä kokous etenee suhteellisen nopeasti ja kokous pysyy asiassa eikä keskustelu hairahdu väärille urille tai mene henkilökohtaisuuksiin. Hyvän kokouksen edellytyksenä on, että se on

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 1 2 TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 11.12.2012 3 4 5 6 7 I LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö. 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite

Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö. 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite Nuorisoneuvoston tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman puoluepoliittisia tai uskonnollisia

Lisätiedot

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka ei voi liittyä varsinaiseksi tai seniorijäseneksi.

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka ei voi liittyä varsinaiseksi tai seniorijäseneksi. Synop ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Synop ry ja kotipaikka Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on 1. toimia Helsingin yliopiston meteorologian

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on, Finlands Coach Förening rf Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Coach Federation kansainvälisissä yhteyksissä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry, josta voidaan käyttää lyhennystä

Lisätiedot

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Kokouksen valmistelu Valmistaudu olemaan rohkeasti esillä Tunne yhtiökokouksen kannalta

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa.

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. Lieksan taitoluistelijat ry SÄÄNNÖT 20.3.1998 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. 2. Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

Stansvikin kyläyhdistys ry:n Stansvikin kyläyhdistys ry:n SÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallitus hyväksynyt 14.12.2016, rekisterinumero 194.862 Yhdistyksen nimi ja kotikunta Stansvikin kyläyhdistys ry, kotikunta Helsinki Tarkoitus

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi.

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 1(1) LTKY:n retkeilykerho Ulvovan Suden säännöt: Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja vastuu 1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 2 Kerhon

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt Punkalaitumen kunta Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus, tavoite ja tehtävät Edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman poliittista tai uskonnollista sidonnaisuutta

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Helsinki Outsiders ry:n säännöt

Helsinki Outsiders ry:n säännöt 1 Helsinki Outsiders ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsinki Outsiders Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on perustettu toukokuun 28. päivänä vuonna 2011 ja siitä käytetään

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2017 Paikka Rakennusmestarien toimitila Kajaaninkatu 16, Oulu Valtakirjojen tarkastus on kokoushuoneessa klo 15.45. Aika 3.3.2016 klo 16.15

Lisätiedot

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jakkukylän kyläyhdistys ry ja sen toimipaikka on Iin kunta. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on: o valvoa

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki. AVITA - AUDIOVISUAALINEN TOIMIALA ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 15.12.2015 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki VANHA 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen tehtävät ja vastuut AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Agenda Hallituksen asema Hallituksen tehtävät Mitä hallitus ei saa tehdä Vastuu Pelisäännöt Toimintaohjeita

Lisätiedot

Läsnä: Perttu Ristimella (siht.), Tommi Kohonen, Teemu Kursu, Lauri Uotinen (pj.), Juha Päällysaho, Elisa Kaurala, Antti Hoivala ja Antti Törmä.

Läsnä: Perttu Ristimella (siht.), Tommi Kohonen, Teemu Kursu, Lauri Uotinen (pj.), Juha Päällysaho, Elisa Kaurala, Antti Hoivala ja Antti Törmä. Oulun ylioppilaskamerat ry Yhdistyksen syyskokous 4/2011 Pöytäkirja Aika: ke 30.11.2011 klo 18:00 Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu Läsnä: Perttu Ristimella (siht.), Tommi Kohonen, Teemu

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen Sivu 1 / 5 EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika: Torstai 3.12.2015 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kutsu edustajiston

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Kouvolan pelastuskoirat ry. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Kouvolan pelastuskoirat ry. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kouvolan pelastuskoirat ry Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kouvolan Pelastuskoirat ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistyksen toimialueena on Kymenläänin kennelpiiri.

Lisätiedot

Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli.

Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. Yhdistyksen nimi on Kotitalouspedagogiopiskelijat ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. 2 Epävirallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Yhdistystoiminnan peruskurssi: Yhdistyksen kokouskäytännöt 2.2.2015 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Illan aiheet Yhdistyksen eri kokoukset ja kokousten

Lisätiedot

Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari

Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari 1 KOKOUSTAITO 2 Miksi kokoonnutaan? Keskustelemaan yhteisistä asioista Tekemään päätöksiä Kokoustekniikka kannattaa tuntea, jotta

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Lepaan oppilaskunta ry

Lepaan oppilaskunta ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lepaan Oppilaskunta ry ja sen kotipaikka on Hattulan kunta. Näissä säännöissä koulutusalajärjestöä kutsutaan yhdistykseksi. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Lempäälän nuorisovaltuuston toimintasääntö

Lempäälän nuorisovaltuuston toimintasääntö Lempäälän nuorisovaltuuston toimintasääntö 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus ja tavoite Nuorisovaltuuston tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorison asemaa Lempäälän kunnassa. Nuorisovaltuusto edustaa nuoria

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki Gospel Riders moottoripyöräkerho ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys on paikallisyhdistys

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kontinkankaan kampuksella luentosalissa T117. Osoite on Aapistie 5, Oulu.

Kontinkankaan kampuksella luentosalissa T117. Osoite on Aapistie 5, Oulu. OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON KOKOUS 6/2016 Aika: Torstai 13.10.2016 klo 17.00 Paikka: Kontinkankaan kampuksella luentosalissa T117. Osoite on Aapistie 5, 90220 Oulu. 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot