MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti"

Transkriptio

1 MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti Juho Niemelä Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Juho Niemelä. MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti. Turku, syksy 2006, 41 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Työn tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin suunnittelulle ja toteutukselle ominaisia erityispiirteitä. Prosessia tutkittiin vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkolehden näkökulmasta. Toissijaisena tavoitteena oli tutkia vaihtoehtomusiikkijournalismin soveltumista Internetiin. Aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, omaa työprosessia ja verkkolehteen sisällytetyn käyttäjäkyselyn tuloksia. Tutkimusmenetelmänä oli oman työprosessin kriittinen havainnointi ja analysointi. Työhön sisältyi myös pieni kvantitatiivinen käyttäjätutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten vaihtoehtomusiikin kuluttajien mediankäyttötottumuksia. Tutkielman avulla saatiin selville, että vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin suunnittelulle ja toteutukselle ovat ominaista vapaa, epäkaupallinen ja sääntöjä kyseenalaistava työskentelytapa sekä kokeelliset ratkaisut. Myös kohderyhmän huomioiminen on vaihtoehtojulkaisussa erityisen tärkeää. Toisaalta vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin onnistuminen edellyttää myös yleisten käytäntöjen, kuten sisällön selkeyden ja hyvän käytettävyyden, noudattamista. Lisäksi tutkielma osoitti, että suomalaisten vaihtoehtomusiikin kuluttajien mielestä Internet on sopivin tiedotusväline vaihtoehtomusiikkiin keskittyvälle journalismille. Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkolehden työprosessi on jokaisessa tapauksessa vahvasti yksilöllinen, eikä sille voida esittää mitään yleispätevää kaavaa. Kaiken kaikkiaan Internetiä voidaan tämän työprosessin analyysin tulosten mukaan pitää vaihtoehtomusiikkijournalismille hyvin soveltuvana tiedotusvälineenä. Asiasanat: musiikki, populaarimusiikki, vaihtoehtoisuus, musiikkilehdet, verkkolehdet, työprosessin analyysi, käyttäjätutkimus

3 ABSTRACT Juho Niemelä. MGM-MEDIA.NET An Alternative Music Web Journalism Project. Turku, Autumn 2006, 41 p., 1 appendice. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Option of TV, Radio and Web Journalism. The aim of this study was to discover the special features of planning and carrying out of an alternative web journalism project. The process was studied by conceiving and complementing an alternative music webzine. The secondary aim of the study was to research Internet s suitability as a medium for alternative music journalism. The material of the study consisted of media literature, analysis of the working process and the results of the survey attached to the webzine. The working methods used were the critical analysis of the working process and a limited quantitative user survey which studied the media habits of Finnish alternative music fans. It was discovered that liberal, uncommercial and experimental working methods are characteristic for conceiving and complementing of an alternative web journalism project. In addition, in an alternative project it is very crucial to take the chosen target group well into consideration. On the other hand, it is necessary for the success of an alternative webzine project to obey certain general procedures, such as the aim for clear contents supported by good usability. The study also revealed that according to Finnish alternative music fans the Internet is the most suitable medium for alternative music journalism. The process of making an alternative music webzine is unique in every project. Thus it cannot be reflected through any universal pattern. However, according to the results of this process analysis, the Internet can be held as a well suitable medium for alternative music. Key words: music, popular music, alternative music, webzines, fanzines, process analysis, user research

4 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT TYÖPROSESSILLE JA TUTKIMUKSELLE 5 2 VAIHTOEHTOISUUDEN MÄÄRITELMÄ.7 3 VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN SUUNNITTELU Konseptisuunnitelma Multimedia Interaktiivisuus Lisäpalvelut Projektisuunnitelma Visuaalinen suunnittelu Graafinen ilme Kuvitus Typografia Tekninen suunnittelu Käytettävyys Ohjelmointitekniikat Journalistinen suunnittelu Juttutyypit Näkökulmat Käyttäjäkysely VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN TOTEUTUS Visuaalinen toteutus Tekninen toteutus Journalistinen toteutus Testaus Tiedotus ja julkaisu Käyttäjäkyselyn toteutus ja tulokset 35 5 YHTEENVETO TYÖPROSESSISTA JA TUTKIMUKSESTA.38 LÄHTEET 40 LIITE 1: Käyttäjäkyselyn kyselylomakesivu...41

5 1 LÄHTÖKOHDAT TYÖPROSESSILLE JA TUTKIMUKSELLE Sain idean verkkolehden tekemisestä opinnäytetyönä syksyllä Olin kokenut verkkojournalismin yllättävän mielenkiintoisena journalismin osa-alueena ja vaikka en ole koskaan pitänyt itseäni minkäänlaisena nörttityyppinä, innostus verkkojournalismia kohtaan jäi kytemään koulutukseni verkko-opintojen päätyttyäkin. Havainnoituani useita verkkolehtiä analyyttisesti vahvistui mielessäni ajatus oman lehden rakentamisesta. Verkkojulkaisu tarjoaa monia mielenkiintoisia tapoja tuottaa journalismia. Se on nopea, persoonallinen, dynaaminen ja moniulotteinen kanava. Verkosta on lisäksi tullut oikea vaihtoehtojulkaisujen pelastaja, koska se on halpa ja tehokas tapa tuottaa journalismia ja sen tavoittavuus on rajoja ylittävän laaja. Internetin laajamittaisen käytön aikakausi on sen lyhyydestä huolimatta osoittanut myös historiallisesti, että aina kun uusi teknologia tekee journalismin tuottamisesta halvempaa, sillä on positiivinen vaikutus juuri vaihtoehtoisen median kannalta (Waltz 2005, 19). Musiikkiaiheen valinta lähti omasta elämäntavastani ja vaihtoehtoisuus omista mielenkiinnon kohteistani. Musiikkijournalismissa yhdistyvät loogisesti kaksi mielenkiintoni kohdetta: musiikki ja journalismi. Vaihtoehtomediaan erikoistuneen mediatutkija Chris Attonin (2002, 54) mukaan vaihtoehtoisten julkaisujen tekijöille onkin ominaista juuri omien elämänkokemustensa, sekä intohimon ja mielenkiinnon kohteidensa kääntäminen kirjoittamiensa juttujen aiheiksi. Tavoitteenani oli luoda vaihtoehtomusiikin eri ilmiöitä käsittelevä verkkolehti, joka pyrkii löytämään vastauksia esittämiinsä kysymyksiin bändejä ja artisteja käsittelevien juttujen kautta. Musiikkityylit ja genret, jotka eivät nauti massasuosiota tai taloudellista menestystä, eivät ole ainoastaan fanien varassa. Näemme myös muusikkoja tuottamassa ja kirjoittamassa fanilehtiä tai fanilehtien tyyppisiä julkaisuja. (Atton 2004, 150.) Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvä journalismi on viime vuosina löytänyt uusia uria ja kanavia alati kasvavan ja monipuolistuvan verkkojournalismin kautta. Verkosta on

6 6 tullut verraton foorumi myös alakulttuurien kohtauspaikkana, ja vaihtoehtomusiikkiin erikoistuneiden verkkolehtien määrä ympäri maailmaa kasvaa nopeasti. Ongelmana on usein kuitenkin ammattitaidottomuus, eli määrä korvaa laadun journalistisessa osaamisessa ja teknisessä toteutuksessa. Tärkeintä on innostus, mikä näkyykin lähinnä tarjonnan suuressa määrässä. Suomessa vaihtoehtomusiikkiin keskittyviä verkkolehtiä ei kuitenkaan vielä ole kovin paljon, vaikka uusia on viime vuosien aikana ilmestynyt yllättävän tiheästi. Oma verkkolehteni jatkaa toimintaansa myös opinnäytetyöni valmistumisen jälkeen. Tarkoitukseni on tutkia opinnäytteen kirjallisessa osassa vaihtoehtoisen musiikkijournalismijulkaisun työprosessia ja sille ominaisia piirteitä. Oman työprosessin havainnointi antaa näin ollen yhden kurkistusikkunan idean toteutukselle käytännössä. Selvitän tutkimuksessani, mitä tunnusomaisia piirteitä vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin tekemiseen liittyy ja millä tavalla prosessi noudattaa tavanomaisen verkkojournalismiprojektin työn kaavaa. Jokainen verkkojournalismiprojekti on tietenkin aina erilainen, mutta projektissa on löydettävä sekä kaikille verkkojournalismiprojekteille yhteisiä tekijöitä että omalle projektille tunnusomaiset piirteet. Tämä antaa oman työprosessin tutkimiselle raikkaan ja mielenkiintoisen lähtökohdan. Oman työn kriittinen havainnointi on opettavaista varsinkin silloin, kun projekti on tekijälleen lajissaan ensimmäinen. Kokemattomuudesta kokonaisen verkkojulkaisun rakentamisessa alusta loppuun voi olla sekä hyötyä että haittaa. Näkökulma omaan työhön ja koko työprosessin etenemiseen on tuore ja aito, mutta toisaalta kokemuksen tuoma viisastuminen, aiemmista virheistä oppiminen ja laajempi näkökenttä puuttuvat. Varmaa on kuitenkin se, että vaihtoehtoisen musiikkijournalismin toteuttaminen verkkolehden muodossa sisältää monia tunnusomaisia piirteitä, jotka erottavat vaihtoehtoisen julkaisun valtavirtajulkaisusta, kaupallisesta julkaisusta puhumattakaan.

7 7 2 VAIHTOEHTOISUUDEN MÄÄRITELMÄ Vaihtoehtoisuus, jonka synonyymiksi luetaan usein marginaalisuus, on sikäli moniulotteinen käsite, että se on varsin abstrakti, eikä mitään universaalia vaihtoehtoisuuden määritelmää voida kovin tarkasti esittää (Atton 2002, 9). Yleisimmän lyhyen määritelmän mukaan vaihtoehtoisuuden sanotaan usein tarkoittavan yksinkertaisesti valtavirrasta poikkeavaa, mikä tarkoittaa usein myös epäkaupallista. Attonin (2002, 10) näkemyksen mukaan termit vaihtoehtoisuus ja epäkaupallisuus tulisi kuitenkin erottaa toisistaan. Vaihtoehtoisuus on analyyttisenä terminä epäkaupallisuutta tarkempi, vaikka monet tuntuvat termit sekoittavankin (emt. 10). Se, minkä kukakin kokee valtavirraksi (engl. mainstream) tai valtavirrasta poikkeavaksi (alternative), on kuitenkin pitkälti subjektiivista. Atton (2002, 12) esittää kolme kohtaa, jotka ovat ominaisia vaihtoehtoiselle julkaisulle. Näissä kohdissa on otettu huomioon etenkin uutisjulkaisuun pätevät seikat, mutta ne ovat käypiä niin painetussa julkaisussa kuin verkkojulkaisussakin. 1. Vaihtoehtoinen julkaisu käsittää pienten vähemmistöjen mielipiteitä 2. Se ilmaisee asenteita, jotka ovat ristiriidassa yleisesti tunnustettujen uskomusten kanssa 3. Se esittää näkökulmia aiheisiin, joita uutistoimistojen yleisesti esillä olevat säännölliset julkaisut eivät käsittele. (Atton 2002, 12.) Verkkolehdessäni vaihtoehtoisuuden määritelmä tarkoittaa julkaisun aihealueen eli musiikin kannalta ensinnäkin sitä, että lehden artikkeleissa esiintyvät artistit edustavat vaihtoehtomusiikin monia eri genrejä ja alalajeja, kuten progressiivista rockia, vaihtoehtopoppia, ambientia tai heavy-metallin ja punkin eri alalajeja. Ovet ovat kuitenkin siinä mielessä avoinna, että jos näköpiiriin ilmestyy esimerkiksi marginaalista folk-musiikkia soittava mielenkiintoinen yhtye, ei jutun tekemiselle ole esteitä. Jollain tavalla lehdessä esiintyvät yhtyeet tulevat kuitenkin aina liittymään kevyeen musiikkiin, vaikka se onkin

8 8 terminä siinä mielessä harhaanjohtava, että esimerkiksi heavy-metal luetaan nimestään huolimatta kuuluvaksi kevyen musiikin piiriin. Toiseksi lehden jutuissa käsiteltävät artistit poikkeavat musiikilliselta ulosanniltaan selvästi radiossa enimmäkseen soivasta musiikista. Tämän poikkeavuuden teknisiin tuntomerkkeihin voi kuulua esimerkiksi se, että kyseisten artistien kappaleet eivät välttämättä sovi radioformaattipituuteen, joka on kirjoittamattoman standardin ja yleisen käytännön mukaan noin kolmesta viiteen minuuttia. Ne saattavat olla moninkertaisesti pitempiä tai toisaalta puolet lyhyempiä. Näiden artistien musiikkivideot, jos heillä sellaisia on, eivät myöskään näy Music TV:llä tai muulla vastaavalla valtavirtaan luettavalla tv-kanavalla, eivätkä he nauti niin sanotun suuren yleisön suosiota tai välttämättä edes tiedostusta. Niiden kannattajakunta ja fanipohja koostuu usein musiikillisesti valveutuneista pienistä piireistä. Kun näitä pieniä piirejä on kuitenkin lukemattomia ympäri maailman, on Internet omiaan yhdistämään ne ja tuomaan esimerkiksi verkkolehtien avulla vaihtoehtomusiikin ystävät yhteen. Yhteiset musiikkimieltymykset ylittävät maantieteellisiä rajoja, mutta Internetin vaihtoehtoisten musiikkilehtien kautta vaihtoehtomusiikin ystävien tiedonsaanti ja kokoontuminen eivät ole enää alueellisesti sidottuja (Atton 2004, 141). Tämä voi osaltaan auttaa faneja myös itse määrittelemään vaihtoehtomusiikkia ja löytämään paremmin oman musiikillisen identiteettinsä. Vaihtoehtoisuuden määritteleminen kun on yksilöllistä ja pitkälti subjektiivista. Musiikissa vaihtoehtoisuus ei siis ole välttämättä sidoksissa mihinkään tiettyyn musiikkigenreen. Vaihtoehtoista musiikkia voi löytyä minkä tahansa musiikkityylin piiristä. Vaihtoehtoisuus onkin artistisidonnainen tekijä. Jokainen artisti tai bändi joko tietoisesti tai tiedostamattaan määrittää omalla musiikillisella ja taiteellisella ulosannillaan sen, kuinka vahvasti sen musiikki valtavirtaan soveltuu, vai soveltuuko ollenkaan. Riippumatta artistin toiveista tai tarkoituksista, vastaanottajan asemassa oleva yleisö määrittelee siis viime kädessä sen, kuinka vaihtoehtoista artistin musiikki loppujen lopuksi on.

9 9 3 VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN SUUNNITTELU Internet on pelastanut vaihtoehtoisen musiikkijournalismin tulevaisuudennäkymät. Jokaisella julkaisijalla on aina mahdollisuus saattaa sisältönsä maailmanlaajuisesti esille (Alasilta 2002, 57). Mediatutkija ja professori Martin J. Smithin (1999, 88) mukaan tämä on verkkolehtien suurimpia etuja painettuihin lehtiin verrattuna. Jotta tämän edun hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta, tarvitsevat vaihtoehtoisetkin julkaisut suunnitelman, joka auttaa niitä tavoittamaan kohderyhmänsä ja pysymään julkaisulle tärkeiden lukijoiden tietoisuudessa ja käytössä. Verkkojournalismiprojektissa yleensäkin hyvä ja perinpohjainen suunnittelu on puoli työtä. Se on elinehto toimivan verkkopalvelun syntymiselle. (Metsämäki 2000, 95.) Verkkolehden työprosessi lähtee liikkeelle alkumetrien konseptisuunnitelmasta ja projektisuunnitelmasta. Hyvä työ on helppo toteuttaa, kun se on suunniteltu hyvin. Tällöin kyse onkin enää suunnitelman toteuttamisesta. Toisaalta paremman lopputuloksen saavuttamiseksi suunnitelmasta on helppo poiketa, ainakin silloin kun se on olemassa. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä idean kehittely että tekninen toteutus, unohtamatta ajankäytön hallintaa. Oma projektini osoitti käytännön tasolla, että yhden henkilön toteuttamassa vaihtoehtoisessa verkkojournalismiprojektissa suunnittelulla on löyhempi rooli kuin esimerkiksi kaupallisessa tiimityönä toteutetussa projektissa. Siitä huolimatta mitään varteenotettavaa ja onnistunutta työtä ei voi toteuttaa ilman suunnitelmaa. Verkkokirjoittamisen asiantuntija Anja Alasillan (2002, 133) mukaan sivuston suunnittelussa ja tuotannossa tarvitaan niin monipuolisia tietoja ja taitoja, ettei yksi ihminen juuri koskaan pysty riittävän hyvään lopputulokseen. Alasilta ei kuitenkaan erittele millään tavalla sitä, millaista tai millaisia sivustoja hän tarkoittaa. Maailmanlaajuisen yrityksen asiakkaille suunnattua portaalia tai verkkokauppaa ei yksi ihminen pysty tietenkään yksin suunnittelemaan, saati toteuttamaan, mutta pienen, vaihtoehtoisen ja epäkaupallisen musiikkiverkkolehden varmasti pystyy. Tästä huolimatta Alasillan (2002,

10 10 133) mainitsemat osaamisalueet, jotka tekijätiimin tulisi hallita, pätevät myös vaihtoehtoisessa yhden miehen verkko-journalismiprojektissa. Osaamisalueet ovat seuraavat: 1. sisältö asiantuntemus 2. kohderyhmä ihmistuntemus 3. välineet tekninen osaaminen 4. ilmaisu sana, kuva, ääni, interaktiot 5. tuntuma viestinnän teorioihin 6. näkemys organisaation kokonaisviestinnästä Omassa projektissani pyrin määrittämään ja rajaamaan sisällön hyvin alusta asti, kuten tässä työssä käy ilmi. Asiantuntemukseen liittyvää pohjatietoa minun ei tarvinnut erikseen hankkia, koska halusin alusta alkaen toteuttaa omaan elämäntapaani ja kiinnostuksen kohteisiini liittyvän verkkolehden. Toisena kohtana oleva kohderyhmäajattelu ja ihmistuntemus muodostuivat projektilleni erittäin tärkeiksi, koska kyseessä on vaihtoehtoinen julkaisu. En kuitenkaan halunnut rajata lehteä vain tietylle ihmisryhmälle, tietyn musiikkityylin kannattajille, vaan päätin toteuttaa monipuolisesti vaihtoehtoisen julkaisun. Tätä projektia varten tarvitut välineet ja tekniset perustaidot minulla oli ennestään. Teknistä osaamista työn lomassa terävöittämällä selviäisin teknisestä puolesta vain vähäisellä asiantuntijakonsultoinnilla. Ilmaisun ja interaktiivisuuden rooli ja muoto selkiytyivät jo projektin alusta lähtien, kun taas tuntuma viestinnän teorioihin ja näkemys organisaation kokonaisviestinnästä hakivat linjansa yhä tarkemmin työn edetessä. Viestinnän teorioiden perustietämyksen olin saanut opiskeluni aikana, ja tässä lopputyöprojektissa organisaatio tarkoitti vain yhtä ihmistä, siis itseäni. Silti olin koko ajan nähnyt muotoutuvan verkkolehteni organisaationa, vaihtoehtoisuudelle tyypillisenä epäkaupallisena yrityksenä, jota itse johtaisin ja jonka todellisen lopputuloksen käyttäjien keskuudessa saisi aikaan itse lehti ja sen sisältö. Vaihtoehtoisen julkaisun suunnittelussa on kaiken kaikkiaan otettava huomioon myös se, että se voi omalta osaltaan olla monille valtavirtamedian kuluttajille portti vaihtoehtoisuuteen. Tämän takia julkaisu ei saa olla liian luotaantyöntävä, vaikka siinä korostuvatkin vaihtoehtoiset aspektit. Mitzi Waltzin (2005, 7) mukaan vaihtoehtoista mediaa tarvitsevatkin loppujen lopuksi kaikki ihmiset, kun otetaan huomioon massamedian viihteellisyyden ja kaupallisuuden hallitsema tila. Ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti vaihtoehtoja.

11 Konseptisuunnitelma Konseptisuunnitelma on ikään kuin liikeidea, vaikka suunnitteilla oleva verkkojulkaisu ei tähtäisikään taloudellisiin voittoihin. Menestymisellä voidaan ja pitääkin tarkoittaa myös muuta kuin taloudellista menestystä, mikä kulminoituu avainasiaksi juuri vaihtoehtoisten julkaisujen kohdalla. Niiden menestymismahdollisuudet piilevätkin juuri vaihtoehtoisuudessa. Ne keskittävät voimansa sellaisiin genreihin ja seikkoihin, jotka jäävät valtavirtamediassa vaille huomiota (Atton 2004, 139). Oman julkaisuni konseptisuunnitelmaa olin hionut mielessäni jo siitä hetkestä lähtien, kun sain idean vaihtoehtomusiikkiverkkolehden tekemisestä. Enimmäkseen pyörittelin suunnitelmaa päässäni, mutta kirjoitin myös perusajatuksia ja ideoita ylös. Alusta asti uskoin siihen, että verkkolehteni tarjoamat palvelut tulevat kiinnostamaan kohderyhmääni, eli kevyen vaihtoehtomusiikin ystäviä. Suomessa vastaavien verkkojulkaisujen valikoima on vielä varsin vähäinen. Suunnittelussa luin yhdeksi suurimmista verkkolehteni valteista myös sen, että valitsen haastateltaviksi sellaisia bändejä ja artisteja, jotka eivät yleensä esiinny nimenomaan suomalaisten vaihtoehtojulkaisujen sivuilla. Verkkopalvelun menestyksen ehto on se, että palvelu tarjoaa käyttäjiä kiinnostavia palveluita (Metsämäki 2000, 19). Vaihtoehtoisen verkkolehden, kuten muidenkin verkkolehtien, suunnittelussa on erityisen tärkeää määrittää mahdollisimman tarkasti kohderyhmä ja sen jälkeen hahmottaa ne asiat ja ratkaisut, joilla käytännön toteutus saadaan osumaan mahdollisimman lähelle kohderyhmän tarpeita ja odotuksia. Sivustolle on siis märitettävä tehtävä, jotta sitä voisi monimuotoisine toimintoineen hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti (Alasilta 2002, 140). Suunnitelman päätarkoituksiin kuuluu myös antaa itse tekijälle mahdollisimman kattava kuva paitsi tarkoituksenmukaisesta lopputuloksesta, myös niistä työvaiheista ja työtavoista, joilla siihen päästään. Kohderyhmä on otettava tarkasti huomioon, eli sisällöllä on turha yrittää tavoitella liian suurta kohderyhmää, varsinkin kun sivusto on varta vasten tehty vaihtoehtoiseksi. Mäkäläisen (2001, 26) mukaan kohderyhmä-ajattelun perustana onkin juuri se, että kaikkea ei kannata suunnitella kaikille, vaan tekijän kannalta on tärkeää määrittää nimenomaan oma yleisönsä. Asialla on vaihtoehtojulkaisussa vielä suurempi rooli kuin valtavirtajulkaisussa.

12 12 Kohderyhmällä tarkoitan tämän projektin yhteydessä musiikkiin intohimoisesti suhtautuvaa yleisöä, jonka mieltymykset liikkuvat yleisesti ottaen radioystävällisen, eli kuuntelijalle helpoksi tehdyn musiikin ulkopuolella ja joka on kiinnostunut kevyen marginaalimusiikin eri genreistä popista aina metalliin saakka. Kaikkien käyttäjien ei toki tarvitse, eikä heidän odotetakaan, kiinnostuvan kaikesta lehdessä olevasta sisällöstä. Musiikkimieltymyksissä on kyse makuasioista. Vaihtoehtoisen verkkolehden perustamisen ja olemassaolon syyt ovat aina hieman erilaiset kuin valtavirtalehdellä. Esimerkiksi kaupallisuudella on tässä suuri erottava tekijä. Valtavirtamedia näkee yleisönsä usein rahaa syytäville mainostajille myytävänä tuotteena, kun taas vaihtoehtojulkaisu pyrkii tuomaan ihmisiä yhteen. (Waltz 2005, 25.) Vaihtoehtomedian näkökulmasta loppukäyttäjän funktio on siis inhimillisempi kuin valtavirtamedian näkökulmasta. Tätä silmällä pitäen halusin rakentaa myös oman verkkolehteni. Lehti on olemassa yksinomaan lukijoita varten, palvelemassa heidän mielenkiitoaan ja antamassa heille lisää näkökulmia rakastamaansa musiikkiin ja sen ilmiöihin. Se ei siis ole mainostajia varten, eikä siksi että lukijat nähtäisiin ostavana massana. Verkkolehden nimen keksiminen on yksi suurista konseptisuunnitelmaan kuuluvista asioista. Vaikka lehdellä ei haeta taloudellista voittoa, on se kuitenkin ajateltava ikään kuin tuotteena, koska muuten se ei myisi itseään loppukäyttäjille ja koko toteutus menisi tavallaan hukkaan. Tuotteella on oltava ytimekäs, mieleenpainuva ja kuvaileva nimi. Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkojulkaisun vaativuus on näiden kriteerien osalta varsin korkealla tasolla, koska on hyvä ottaa huomioon niin musiikki, journalismi kuin vaihtoehtoisuuskin ja silti pitää nimi ytimekkäänä. Valitsin pitkän kehittelyprosessin jälkeen verkkolehteni nimeksi mgm-media.net. Nimen alkuosa mgm on lyhenne sanasta marginaalimusiikki, joka voidaan lukea synonyymiksi vaihtoehtomusiikille. Loppuosaan halusin sisällyttää sanan media, koska marginaalimusiikin verkkolehtien nimet eivät usein ole kovin vakuuttavia. Halusin lehden nimeen ammattitaitoista ja vakuuttavaa otetta. Media-sanan käyttö ei sinänsä ole mikään uusi tai omaperäinen ratkaisu, mutta vaihtoehtoiseen viitekehykseen liitettynä se voi erottua edukseen klassisuudellaan ja luotettavalla soinnillaan. Nimen valintaan vaikutti myös se, että koska olin alusta asti konseptisuunnitelmassani suunnitellut verkkolehden nimen ja lehden wwwosoitteen olevan sama, täytyi nimen olla sellainen, jonka verkkotunnus eli domain-nimi

13 13 oli vapaana. Esteettisesti ajatellen nimi myös näyttää mielestäni hyvältä ja vakuuttavalta ja on samalla informatiivinen ja palvelemaansa kohderyhmää kohtaan uskollinen. Verkko-osoite toimii myös ilman www-etuliitettä, eli sivuille pääsee kirjoittamalla selaimen osoitekenttään ainoastaan mgm-media.net. Konseptisuunnitelma oli työprosessini ensimmäinen työvaihe. Suunnitelma alkoi kasvaa ja elää ajatuksissani jo syksyllä 2005, jolloin sain idean vaihtoehtoisen musiikkiverkkolehden tekemisestä. Konseptisuunnitelma tarkentui jatkuvasti aina alkukevääseen 2006 saakka, jolloin lehden pääteemat, kohderyhmä ja tavoitteet alkoivat olla selvillä. Spontaani suunnittelu ja kokeellinen toteutus tarkensivat ja kehittivät konseptisuunnitelmaa kuitenkin jatkuvasti aina loppukesään 2006 saakka Multimedia Internetin vahvimpiin puoliin kuuluu eri mediamuotojen yhdistäminen. Verkossa on tärkeää pystyä ilmaisemaan asiat niin, että sisältö erottuu edukseen. Lukijoita ei kiinnosta pelkkä kuiva teksti, koska verkko antaa mahdollisuudet paljon monipuolisempaankin ilmaisuun. (Alasilta 2002, 163.) Tämä on noussut yhä suurempaan rooliin myös journalistisissa verkkopalveluissa. Esimerkiksi videoiden esittäminen on verkossa tärkeää, koska varsinkaan vaihtoehtomusiikin piirissä niille ei ole olemassa muuta niin julkista ja tavoittavaa jakelukanavaa. Vaihtoehtomusiikkia käsittelevässä verkkolehdessä on lisäksi ensiarvoisen tärkeää tuoda multimedian keinoja käyttämällä esiin myös itse pääasia, eli musiikki. Printatussa lehdessä ei huomion kohteena olevaa musiikkia voi kuulla, ellei sitten lehden mukana ole cd:tä, mikä on kuitenkin käytännössä rajoitettua ja lehdelle kallista. Verkossa musiikki on klikkauksen päässä, vieläpä täysin ilmaiseksi. Todettakoon kuitenkin, että vaihtoehtomusiikin kuluttajien keskuudessa alkuperäisten levyjen ostaminen on suuressa arvossa, koska pieniä artisteja ja levy-yhtiöitä halutaan tukea. Musiikin kuunteleminen verkossa ei kuitenkaan sodi tätä vastaan, koska verkko tarjoaa oivallisen näköalapaikan tarjolla olevaan musiikkiin ja se voi maistiaisten muodossa saada ihmisiä ostamaan hyväksi havaitsemiansa levyjä.

14 14 Vaihtoehtomusiikkijournalismissa käsiteltävistä artisteista monet ovat yleisölle tuntemattomia, joten verkkojournalismin yksi päätehtävä onkin tuoda uusia artisteja esille ja nostaa niitä yleisön tietoisuuteen, ruohonjuuritasolta lähtien. Tässä tehtävässä verkon multimedialliset keinot, kuten helposti ja halvasti kuunneltavissa oleva musiikki ja näppärästi nähtävissä olevat videonpätkät, ovat loistava apu. En halunnut sisällyttää lehteen kuitenkaan minkäänlaista soitinta, vaan päädyin siihen, että viittaan juttujen kohteina olevien bändien musiikkinäytteisiin linkkejä käyttämällä. Jutun aiheena olevan artistin omille sivuille viittaamalla saisin kuunneltavat kappaleet vain yhden klikkauksen päähän verkkolehdessäni olevasta jutusta. Jos listaisin musiikkinäytteitä suoraan artistista kertovan jutun yhteyteen, sekoittaisi se käyttäjiä liikaa ja tekisi juttusivusta yleensäkin turhan sekavan. Videot halusin sen sijaan liittää suoraan verkkolehdessäni olevan jutun yhteyteen, koska se tuo jutulle heti lisää mielenkiintoa ja väriä. Videon sisältämän jutun luettuaan käyttäjä voi suoraan napsauttaa videon pyörimään ja halutessaan jatkaa vielä jutun lukemista. Koska itselleni olisi mahdotonta ajan ja resurssien puutteen takia tehdä laadukkaita videoita esimerkiksi ulkomaisista bändeistä, päätin ainakin aluksi käyttää valmiita videoita, joihin on lupa viitata muilta sivustoilta. Tämän mahdollisuuden tarjoavat laillisesti esimerkiksi ja -verkkosivustot. Videon tai videoiden valinnassa suosin dokumentaarista videota tai livevideota musiikkivideon sijaan. Suunnitelmissani on myöhemmin tehdä lehteeni dokumentin tyylisiä lyhyitä videoita myös itse. Musiikkivideoiden rooli on vaihtoehtomusiikissa toisarvoinen, eikä niiden tekemiseen panosteta läheskään niin paljoa kuin valtavirtamusiikissa. Vaihtoehtomusiikissa panostetaan musiikkiin, eikä kimalteleviin, isoilla rahalla tehtyihin musiikkivideoihin Interaktiivisuus Tänä päivänä Internet-sivujen käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa sivujen sisältöön alkaa olla jo itsestäänselvyys (Alasilta 2002, 126). Yksi Internetin mukanaan tuomista suurista hyödyistä onkin sen välitön interaktiivisuus, mikä on noussut suureen rooliin etenkin vaihtoehtoisten verkkojulkaisujen keskuudessa. Verkkojulkaisu kerää näppärästi saman-

15 15 henkisiä ihmisiä yhteen ja vaikka heitä olisi maantieteellisellä tasolla paikallisesti vähän, verkossa heistä muodostuu usein suuri, joka puolelta maailmaa yhteen kerääntynyt joukko (Smith 1999, 99). Monelle vaihtoehtoista tieteen-, taiteen-, uskonnon- tai mitä tahansa alaa edustavalle henkilölle verkko voi olla monessa tapauksessa ainut kokoontumispaikka tai mahdollisuus kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Musiikkilehdet ovat niin painetussa mediassa, kuin verkkomediassakin syntyneet usein tekijöidensä mielenkiinnosta käsittelemiään asioita kohtaan. Chris Atton (2002, 54) käyttää vaihtoehtoisista musiikkilehdistä termiä fanzines eli fanilehdet ja painottaa sitä, että juuri fanilehdet ovat usein joko osa tiettyä yhteisöä, aktivoivat yhteisön elämää tai parhaassa tapauksessa onnistuvat perustamaan kokonaisen yhteisön. Internetissä julkaistavista fanilehdistä Atton (2004, 139) käyttää termiä ezine, joka on lyhenne termistä electronic magazine eli sähköinen lehti. Internetin yhteisöllisyydelle suotuisten ominaisuuksien myötä samanhenkisten ihmisten yhteisöllisyyden aktivoituminen saakin verkossa yhä enemmän polttoainetta ja kasvaa jatkuvasti. Attonin (2002, 51) mukaan vaihtoehtomedian tulisi aina olla interaktiivinen ja käsitellä ensisijaisesti jokapäiväistä elämää ja ihmisten jokapäiväisiä tarpeita, eikä niinkään tähdätä taloudellisiin tavoitteisiin. Smith (1999, 99) korostaa paitsi verkkolehtien roolia printtilehtiä paljon tehokkaampana fanien vuorovaikutuspaikkana, myös niiden kykyä tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta sellaisille faneille, joilla sitä ei muuten elämässään ole. Keskustelufoorumi on interaktiivisuutta silmällä pitäen vahvasti perusteltava ominaisuus vaihtoehtoisessa verkkojulkaisussa. Keskustelufoorumissa halusin lähteä liikkeelle siitä lähtökohdasta, että jokaisella lukijalla tulee olla mahdollisuus jättää jälkensä ja ilmaista ajatuksensa julkisesti lehden sivustolla, mutta keneltäkään ei silti edellytetä kirjautumista ja oman profiilin luomista. Internet on nykyään täynnä erilaisia verkkoyhteisöjä, joissa käyttäjät luovat saman verkkopalvelun alle omat profiilinsa, ikään kuin pienimuotoiset kotisivunsa kuvineen ja henkilökohtaisine tietoineen. Monista verkkolehdistäkin on tullut yhä ilmeisempiä nettiyhteisöjä, joihin ei välttämättä enää tulla juttujen lukemisen takia, vaan keskustelemaan muiden käyttäjien kanssa ja muokkaamaan omaa profiilia. En missään tapauksessa halunnut, että omasta verkkolehdestäni tulisi tällainen, ensisijaisesti verkkoyhteisöksi pyrkivä julkaisu, vaan halusin asettaa pääpainon journalistiselle sisällölle. Lisäksi salasanoja ja käyttäjätunnuksia on jokaisella Internetin käyttäjällä jo

16 16 valmiiksi niin paljon, ettei kaikkia voi edes muistaa. Myös kynnys keskusteluun osallistumiseen on käyttäjillä paljon matalampi, jos kirjautumispakkoa ei ole. Halusin siis tarjota interaktiivisen keskustelupalstan ja rakentaa verkkoyhteisön ilman käyttäjäprofiilien luomista ja kirjautumispakkoa. Palautteen antamisen ja verkkolehden tekijän kannalta ennen kaikkea sen saamisen mahdollisuus on elintärkeää. Kun kyseessä on alkumetreillä oleva verkkojulkaisu, kaikki käyttäjiltä saatu informaatio ja palaute on erittäin tärkeää. Välitön palautteen antamisen mahdollisuus on osa interaktiivisuutta. Käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa sivuston sisältöön ja uusien suunnitelmien lopputulokseen on vuorovaikutusta parhaimmillaan (Alasilta 2002, 126). Palautteen avulla lehteä on myös helpompi lähteä kehittämään vieläkin käyttäjäystävällisempään suuntaan. Palautetta on helppo antaa yksinkertaiseen palautelaatikkoon, johon ei viestin lisäksi tarvitse kirjoittaa muuta kuin nimi ja sähköpostiosoite. Palautelaatikolla on verkkolehdessäni oma alasivunsa ja se on jatkuvasti käyttäjien ulottuvilla. Ylläpitäjälle palautteen jatkuva saaminen ja sen käsitteleminen on aina tärkeää (Mäkäläinen 2001, 49). Palautelaatikosta viesti tulee suoraan omaan sähköpostiini, josta se on helppo koota ja käsitellä Lisäpalvelut Kuten aiemmin todettiin, verkko on täynnä teknisiä mahdollisuuksia myös journalismin kannalta. Lisäpalveluiden käyttöä mietittäessä on kuitenkin ajateltava sitä, mikä on tarpeellista. Anja Alasilta (2002, 182) painottaa, että verkkojulkaisun suunnittelijan ja toteuttajan on tehtävä selväksi itselleen yrittävätkö sivut paistatella teknisten hienouksiensa luomassa valossa, vai onko teknologian rooli olla enemmän taustalla, lukijan apuna. Journalistisessa julkaisussa tulisi olla kyse eittämättä jälkimmäisestä vaihtoehdosta, oli kyseessä sitten vaihtoehtoinen tai valtavirtaan kuuluva julkaisu. Hakutoiminto kuuluu verkkojournalismin niihin hyödyllisiin toimintoihin, joita esimerkiksi printtimedia ei voi lukijalleen tarjota. Toistaiseksi päätin kuitenkin jättää lehden varsinaiseen sisältöosioon asetettavan hakutoiminnon lisäämisen tulevaisuuteen, koska lehden sisältö on julkaisuhetkellä luonnollisesti vielä sen verran suppea, ettei hakutoi-

17 17 minnosta olisi todellista hyötyä. Viiden jutun julkaisussa hakutoiminto voisi näyttää tökeröltä, koska käyttäjä voi löytää etsimänsä jo parilla silmäyksellä. Keskustelufoorumilla on sen sijaan hyvä olla hakutoiminto jo alusta alkaen, koska foorumi voi parhaimmassa tapauksessa kerätä paljon sisältöä varsin lyhyessä ajassa. Foorumin hakusanakenttään voi syöttää vapaasanahaulla haluamansa hakusanan, jolle haku etsii mahdollisimman tarkat tulokset. Kun lehdessä on tulevaisuudessa moninkertainen määrä juttuja, on parin sekunnin hakutoiminnolla helppo tarkastaa, löytyykö tietokannasta esimerkiksi tiettyä artistia käsittelevää juttua. Tällöin otan hakutoiminnon foorumin lisäksi käyttöön myös varsinaisessa sisältöosiossa. Jokainen edes kohtuulliset tietokoneenkäyttötaidot omistava henkilö osaa ja pystyy tulostamaan verkossa lukemiaan juttuja omatoimisesti selaimen tulostustoiminnon avulla. Tästä huolimatta käyttäjämukavuuden parantamiseksi on jokaisen jutun yhteyteen hyvä lisätä tulostusmahdollisuus. Printtaa tästä -nappi tuo loppukäyttäjän aina yhtä askelta lähemmäksi jutun täysipainoista lukemista, esimerkiksi siinä tapauksessa että hän on sattumalta tullut verkkolehteen ja huomannut yllättäen kiinnostavan jutun, jota hänellä ei sillä hetkellä kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuuksia lukea. Suunnittelin paperiarkkia muistuttavan tulostuskuvakesymbolin jokaisen juttusivun oikeaan yläkulmaan. Edellisessä alaluvussa käsitellyt palautelomake ja keskustelufoorumi voidaan myös lukea lisäpalveluiksi. Ne tuovat yhdessä syvyyttä koko julkaisun olemukselle ja toiminnalle, sekä korostavat verkkojournalismin interaktiivisia etuja. 3.2 Projektisuunnitelma Projektiksi kutsutaan erilaisten tehtävien muodostamaa työkokonaisuutta, jolla on jokin selkeä päämäärä ja tavoite. Projekti on kronologinen tapahtumasarja, eli sillä on aina olemassa alku ja loppu. Jo ennen projektin aloittamista on hyvä asettaa päätavoite ja joukko alitavoitteita. Tavoitteen asettamisen lähtökohtana on aina jonkin tarpeen tyydyttäminen. (Metsämäki 2000, 11.) Omassa projektissani asetin päätavoitteeksi vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän journalistisen verkkojulkaisun tuottamisen. Tyydytettävä tarve oli siis suomalaisten kevyen vaih-

18 18 toehtomusiikin ystävien tarve laadukkaalle musiikkijulkaisulle, jota voidaan lukea mahdollisimman helposti ja kätevästi Internetin kautta. Alitavoitteiksi asetin esimerkiksi uusien vaihtoehtoartistien saattamisen yhä useampien musiikin ystävien tietoisuuteen ja yleisön mielenkiinnon ja tietoisuuden herättämisen vaihtoehtomusiikin eri ilmiöitä kohtaan. Projektisuunnitelmaa voidaan kutsua ikään kuin käsikirjoitukseksi. Siinä tehdään esimerkiksi projektin kalenteriin ajankäyttösuunnitelma, sekä määritellään käytössä olevat resurssit ja laaditaan tehtäväluettelo. (Metsämäki 2000, 14.) Tein alustavan ajankäyttösuunnitelman talvella Suunnitelma oli varsin tarkka, joten tiesin heti että se ei tule pitämään paikkaansa. Etukäteen kaavailemani aikataulut eivät loppujen lopuksi toteutuneet juuri millään tavalla, eivätkä eri työvaiheiden rajat pysyneet liioin selkeinä. Toisaalta siitä ei ollut suurta haittaa työn etenemiselle, koska projektin edetessä täytyy elää joustavasti sen mukana. Pitkän tähtäimen projektissa tarkka ajankäyttösuunnitelma tuntuu olevan ennemmin vakautta ja turvallisuutta tuova runko, kuin viimeiseen asti noudatettava aikataulu. Osittain tämän takia luovuin myös projektinhallintaohjelmistojen käytöstä. Työkalenterin tyylinen Ganttin karttakin (ks. Metsämäki 2000, 14) oli ja eli lähinnä omassa mielessäni, eikä paperilla. Vaihtoehtoisen julkaisun tekemiselle on ominaista se, että prosessi ei ole niin sidonnainen sääntöihin, säädöksiin ja normeihin, kuin valtavirtajulkaisu (Atton 2002, 155). Suunnitelmia ei tarvitse myöskään noudattaa turhan orjallisesti. Julkaisua tehdään ikään kuin tunteen pohjalta, mikä juontaa juurensa hyvin pitkälti siitä, etteivät vaihtoehtoisia julkaisuja usein sido kaupallisuuden asettamat lait ja rajoitukset. Vaihtoehtoiselle julkaisulle on ominaista etenkin epäkaupallisuus (Atton 2002, 51). Silloin ei tarvitse jokaista pientä ratkaisua tehdessä miettiä miten julkaisulla saisi kerättyä mahdollisimman paljon rahaa. Vapaamieliseen projektisuunnitelman noudattamiseen on olemassa hyvä peruste myös silloin, kun työryhmään kuuluu vain yksi henkilö. Tällöin tekijä ei ole riippuvainen työtoverien aikatauluista, eikä vastuu projektin etenemisestä ole kenelläkään muulla kuin tekijällä itsellään, ellei sitten kyseessä ole jonkun muun tahon tilaus tai toimeksianto.

19 19 Näistä perusteista huolimatta projektini yksi suurimmista puutteista oli liian löyhä käsikirjoitus, koska menin ehkä hivenen liian pitkälle vapaamuotoisen työskentelytavan toteuttamisessa. Uskon, että jos olisin noudattanut projektisuunnitelmaani hieman tarkemmin, projektin eteneminen ja toteutuminen, varsinkin teknisen toteutuksen osalta, olisi ollut varmemmalla pohjalla. Siitä huolimatta sain lopulta todeta, että vapaamuotoinen projektisuunnitelman toteuttaminen osoittautui lopullisen lopputuloksen kannalta vaihtoehtojulkaisussa paremmaksi menetelmäksi. Projektisuunnitelma olisi jäänyt työstä jälkeen, ellei työ olisi sitä edetessään muokannut. 3.3 Visuaalinen suunnittelu Visuaalisen suunnittelun tärkein tehtävä on luoda mahdollisuus sille, että lopputulos näyttäisi loppukäyttäjän silmään mahdollisimman hyvältä. Omassa työssäni törmäsin jatkuvasti siihen ajatukseen, että haluan visuaalisen ilmeen olevan hyvin tuore ja raikas, mutta silti arvokkaalla tavalla hillitty. Ei siis liikaa voimakkaita tunteita herättävä, mutta ei missään nimessä tylsä tai mitäänsanomaton. Vaihtoehtoisissa julkaisuissa visuaalinen ilme on usein räväkkä ja kokeileva, mutta sen tulisi silti olla silmää miellyttävä. Näiden tekijöiden määrittelyssä ei loppujen lopuksi juuri voi luottaa muuhun kuin omaan arvostelukykyynsä. Jos tietty ratkaisu näyttää itselle hyvältä, voi vaihtoehtomusiikin kuluttajana luottaa siihen, ettei se kovin huonolta voi muillekaan samanhenkisille ihmisille näyttää. Tietysti vaihtoehtomusiikin piirissä on lukemattomia alalajeja, joilla kaikilla on jonkinasteinen oma visuaalinen kulttuurinsa, mutta niistä voi pyrkiä ottamaan eri elementtejä ja yhdistelemään ne siten, että visuaalisen ilmeen kokonaistunne tukee vaihtoehtoiselle musiikille ominaisia piirteitä. Esimerkiksi abstrakti taidegrafiikka tai sotku, kuten sitä jotkut nimittävät, voi olla yksi tällainen alalajeja yhdistävä tekijä. Visuaalisuuden tehtävä on aina myös tukea käytettävyyttä, riippumatta siitä onko kyseessä vaihtoehtoinen vai valtavirtaan luettava julkaisu.

20 Graafinen ilme Suunnittelija Aaron Marcusin määritelmän (Metsämäki 2000, 105) mukaan graafisen ilmeen suunnittelussa tärkeintä on organisointi, taloudellisuus ja viestivyys. Kaiken tulee siis olla tarkkaan järjestettyä, harkittua ja tiivistä, mutta silti paljon informaatiota sisältävää. Suunnittelin verkkolehteni graafiselle ilmeelle yksinkertaisen ulkoasun ja pehmeät värisävyt. Yleissävyn halusin säilyttää vaaleana, koska se tekee verkkolehden lukemisen ja silmäilyn kevyemmäksi, sekä luo puhtauden ja avaruuden tunnetta. Vaihtoehtoisuudelle ei luonnollisesti ole olemassa mitään tiettyjä tunnusomaisia värejä tai värikaavaa, vaan kirjoittamattomat graafiset käytännöt noudattavat lähinnä tarkempien musiikkigenrejen kulttuurisia koodistoja. Graafisen ilmeen suunnittelussa olinkin näin ollen vapaa tiettyjen musiikkigenrejen vallitsevista käytännöistä. Valitsemani merenturkoosi taustaväri luo uutuuden tunnetta ja häivytys antaa sille modernin vivahteen. Sisältöalueen graafinen tausta sulautuu ruskean ja turkoosin sävyineen taustaväriin, sekä tukee modernia vaikutelmaa abstrakteilla linjoillaan ja kuvioillaan. Sinällään graafisen ilmeen suunnittelu onnistui omasta mielestäni hyvin. Valitun värimaailman luoman yleisvaikutelman tulisi kuitenkin tukea lehden aihealuetta ja aihepiiriä, mikä ei oman lehteni kohdalla täysin osoittautunut todeksi. Päädyin pehmeän puhtailla väreillä ja grafiikoilla kritisoimaan myös vaihtoehtomusiikin maailman vallitsevia käytäntöjä. Tämä näkyy siinä, että ainakin lehden ensimmäisten juttujen käsittelemien artistien musiikillisesta ja jopa graafisesta tuotannosta suurin osa on tavallaan synkempää kuin lehden graafinen ilme antaa ymmärtää. Tämä vastakohta tosin kiehtoi minua todella paljon, joten tein rohkean valinnan graafisen ilmeen suunnittelussa. Valinta saattoi olla ehkä liiankin rohkea, koska lehden päätarkoitus on kuitenkin tukea vaihtoehtoista musiikkimaailmaa ja kritisoida ensisijaisesti valtavirtaa, eikä lähteä kohti monisyisempää kritiikkiä. Joka tapauksessa graafisen ilmeen muunteleminen on tulevaisuudessa ennemmin tai myöhemmin ajankohtaista, koska verkkolehden on hyvä uudistua tasaisin väliajoin säilyttääksensä lukijoidensa mielenkiinnon. Tyhjän tilan hyödyntäminen oli yksi avainasioista, joita halusin käyttää lehden yleisnäkymää suunnitellessani. Ensinnäkin asetin varsinaisen sisältöosion keskeltä katsottuna hieman vasemmalle, jotta oikealle jäisi suuri tyhjä tila. Tämä tyhjä tila luo avaruutta ja

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 09/2012 Tämän ohjeen avulla lippukuntanne voi luoda uudet nettisivut käyttäen valmista Google sivusto mallipohjaa. OHJE: Google

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus 5/2012

Graafinen ohjeistus 5/2012 Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Katsaus verkkojulkaisuihin Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Käytettävyys Käytettävyys eli: - navigoitavuus - sivuston rakenteen selkeys - intuitiivisuus, asioiden löydettävyys - yhteystietojen

Lisätiedot

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen NETTISIVUOHJE SISÄLTÖ 2 JULKAISUJÄRJESTELMÄ tietoa WordPress julkaisujärjestelmästä perustoiminnot (kirjautuminen, asetukset) 6 MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

Lisätiedot

Mikä on facebook? Rekisteröityminen

Mikä on facebook? Rekisteröityminen Mikä on facebook? Facebook on Internetissä toimiva sosiaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ ja opiskelu kavereita ja tuttuja. Ihmiset käyttävät facebookkia ollakseen yhteydessä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto Liitteenä Laurea-ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ohjeiston mukaiset mallit, joiden pohjalta visuaalista ilmettä toteutetaan. Sisällys 2

Lisätiedot

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran Ohjeet. Sivu 1/7 Tämä ohje on tarkoitettu Ristijärven metsästysseuran jäsenille. Ohjeen tarkoitus on opastaa kuinka seuran jäsenet saavat Jahtipaikat.fi verkkosivustolla olevan metsästyskartta sovelluksen

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Verkkosivuston laatumalli

Verkkosivuston laatumalli Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva verkkopalvelun tilasta Laadun taustat 2 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 toimisto@scriptio.fi www.scriptio.fi 1 Avuksi

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Nuoret ja museon houkutus Museoliiton seminaari Marko Kuparinen 25.11.2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mikä on verkkopalvelu? Verkkopalvelu on

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ Johdanto...3 Logo...4 Logon käyttö...6 Logo ja sloganit...8 Typografia...10 Värit...12 Valokuvien käyttö...14 2 Suomen Vapaakirkon lapsi-

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

ELINA ROINE, SANTERI TUOMINEN, MIIKKA VUORINEN LUMIHANGESSA. Elmisa

ELINA ROINE, SANTERI TUOMINEN, MIIKKA VUORINEN LUMIHANGESSA. Elmisa ELINA ROINE, SANTERI TUOMINEN, MIIKKA VUORINEN LUMIHANGESSA Elmisa MATHM-47250 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6.2.2013 Sisällys 1 Synopsis... 3 2 Konseptisuunnitelma... 4 2.1 Menetelmiä ja malleja...

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Lyhyt ohje Ning-verkoston hallinnoimiseksi ja muokkaamiseksi

Lyhyt ohje Ning-verkoston hallinnoimiseksi ja muokkaamiseksi Lyhyt ohje Ning-verkoston hallinnoimiseksi ja muokkaamiseksi Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina, Jenni Kaisto Sisältö NÄKYMÄ SISÄÄNKIRJAUTUESSA... 1 NINGIN HALLINNOINTI JA MUOKKAUS... 3 KOJELAUTA...

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Veistämö Knaapi. Projektidokumentaatio

Veistämö Knaapi. Projektidokumentaatio Veistämö Knaapi Projektidokumentaatio 2015 1 Sisällysluettelo 1 Esittely... 3 1.1 Idea/Tarve... 3 1.2 Synopsis/ Projektin kuvaus... 3 1.3 Aikataulutus ja kustannusarvio... 4 2 Suunnittelu... 6 2.1 Banneri

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE

YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE 1 2 PAINO/PRINTING: WG PRINT OY, VAASA KANSI/COVER: GALERIE ART SILK 250G SISÄSIVUT/INSIDE: GALERIE ART SILK 130G KANSIKUVA/COVER PHOTO, VAASA SCIENCE PARK: TIMO LEHTONEN

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Oma kartta Google Maps -palveluun

Oma kartta Google Maps -palveluun TAMPERE 1 (6) Oma kartta Google Maps -palveluun Google Maps palveluun on mahdollista luoda karttoja omilla paikkamerkeillä. Tilin luonti Google-palveluihin Tehdäksesi karttoja omilla paikkamerkinnöillä,

Lisätiedot