MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti"

Transkriptio

1 MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti Juho Niemelä Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Juho Niemelä. MGM-MEDIA.NET Vaihtoehtoisen musiikkijournalismin verkkojournalismiprojekti. Turku, syksy 2006, 41 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Työn tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin suunnittelulle ja toteutukselle ominaisia erityispiirteitä. Prosessia tutkittiin vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkolehden näkökulmasta. Toissijaisena tavoitteena oli tutkia vaihtoehtomusiikkijournalismin soveltumista Internetiin. Aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, omaa työprosessia ja verkkolehteen sisällytetyn käyttäjäkyselyn tuloksia. Tutkimusmenetelmänä oli oman työprosessin kriittinen havainnointi ja analysointi. Työhön sisältyi myös pieni kvantitatiivinen käyttäjätutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten vaihtoehtomusiikin kuluttajien mediankäyttötottumuksia. Tutkielman avulla saatiin selville, että vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin suunnittelulle ja toteutukselle ovat ominaista vapaa, epäkaupallinen ja sääntöjä kyseenalaistava työskentelytapa sekä kokeelliset ratkaisut. Myös kohderyhmän huomioiminen on vaihtoehtojulkaisussa erityisen tärkeää. Toisaalta vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin onnistuminen edellyttää myös yleisten käytäntöjen, kuten sisällön selkeyden ja hyvän käytettävyyden, noudattamista. Lisäksi tutkielma osoitti, että suomalaisten vaihtoehtomusiikin kuluttajien mielestä Internet on sopivin tiedotusväline vaihtoehtomusiikkiin keskittyvälle journalismille. Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkolehden työprosessi on jokaisessa tapauksessa vahvasti yksilöllinen, eikä sille voida esittää mitään yleispätevää kaavaa. Kaiken kaikkiaan Internetiä voidaan tämän työprosessin analyysin tulosten mukaan pitää vaihtoehtomusiikkijournalismille hyvin soveltuvana tiedotusvälineenä. Asiasanat: musiikki, populaarimusiikki, vaihtoehtoisuus, musiikkilehdet, verkkolehdet, työprosessin analyysi, käyttäjätutkimus

3 ABSTRACT Juho Niemelä. MGM-MEDIA.NET An Alternative Music Web Journalism Project. Turku, Autumn 2006, 41 p., 1 appendice. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Option of TV, Radio and Web Journalism. The aim of this study was to discover the special features of planning and carrying out of an alternative web journalism project. The process was studied by conceiving and complementing an alternative music webzine. The secondary aim of the study was to research Internet s suitability as a medium for alternative music journalism. The material of the study consisted of media literature, analysis of the working process and the results of the survey attached to the webzine. The working methods used were the critical analysis of the working process and a limited quantitative user survey which studied the media habits of Finnish alternative music fans. It was discovered that liberal, uncommercial and experimental working methods are characteristic for conceiving and complementing of an alternative web journalism project. In addition, in an alternative project it is very crucial to take the chosen target group well into consideration. On the other hand, it is necessary for the success of an alternative webzine project to obey certain general procedures, such as the aim for clear contents supported by good usability. The study also revealed that according to Finnish alternative music fans the Internet is the most suitable medium for alternative music journalism. The process of making an alternative music webzine is unique in every project. Thus it cannot be reflected through any universal pattern. However, according to the results of this process analysis, the Internet can be held as a well suitable medium for alternative music. Key words: music, popular music, alternative music, webzines, fanzines, process analysis, user research

4 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT TYÖPROSESSILLE JA TUTKIMUKSELLE 5 2 VAIHTOEHTOISUUDEN MÄÄRITELMÄ.7 3 VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN SUUNNITTELU Konseptisuunnitelma Multimedia Interaktiivisuus Lisäpalvelut Projektisuunnitelma Visuaalinen suunnittelu Graafinen ilme Kuvitus Typografia Tekninen suunnittelu Käytettävyys Ohjelmointitekniikat Journalistinen suunnittelu Juttutyypit Näkökulmat Käyttäjäkysely VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN TOTEUTUS Visuaalinen toteutus Tekninen toteutus Journalistinen toteutus Testaus Tiedotus ja julkaisu Käyttäjäkyselyn toteutus ja tulokset 35 5 YHTEENVETO TYÖPROSESSISTA JA TUTKIMUKSESTA.38 LÄHTEET 40 LIITE 1: Käyttäjäkyselyn kyselylomakesivu...41

5 1 LÄHTÖKOHDAT TYÖPROSESSILLE JA TUTKIMUKSELLE Sain idean verkkolehden tekemisestä opinnäytetyönä syksyllä Olin kokenut verkkojournalismin yllättävän mielenkiintoisena journalismin osa-alueena ja vaikka en ole koskaan pitänyt itseäni minkäänlaisena nörttityyppinä, innostus verkkojournalismia kohtaan jäi kytemään koulutukseni verkko-opintojen päätyttyäkin. Havainnoituani useita verkkolehtiä analyyttisesti vahvistui mielessäni ajatus oman lehden rakentamisesta. Verkkojulkaisu tarjoaa monia mielenkiintoisia tapoja tuottaa journalismia. Se on nopea, persoonallinen, dynaaminen ja moniulotteinen kanava. Verkosta on lisäksi tullut oikea vaihtoehtojulkaisujen pelastaja, koska se on halpa ja tehokas tapa tuottaa journalismia ja sen tavoittavuus on rajoja ylittävän laaja. Internetin laajamittaisen käytön aikakausi on sen lyhyydestä huolimatta osoittanut myös historiallisesti, että aina kun uusi teknologia tekee journalismin tuottamisesta halvempaa, sillä on positiivinen vaikutus juuri vaihtoehtoisen median kannalta (Waltz 2005, 19). Musiikkiaiheen valinta lähti omasta elämäntavastani ja vaihtoehtoisuus omista mielenkiinnon kohteistani. Musiikkijournalismissa yhdistyvät loogisesti kaksi mielenkiintoni kohdetta: musiikki ja journalismi. Vaihtoehtomediaan erikoistuneen mediatutkija Chris Attonin (2002, 54) mukaan vaihtoehtoisten julkaisujen tekijöille onkin ominaista juuri omien elämänkokemustensa, sekä intohimon ja mielenkiinnon kohteidensa kääntäminen kirjoittamiensa juttujen aiheiksi. Tavoitteenani oli luoda vaihtoehtomusiikin eri ilmiöitä käsittelevä verkkolehti, joka pyrkii löytämään vastauksia esittämiinsä kysymyksiin bändejä ja artisteja käsittelevien juttujen kautta. Musiikkityylit ja genret, jotka eivät nauti massasuosiota tai taloudellista menestystä, eivät ole ainoastaan fanien varassa. Näemme myös muusikkoja tuottamassa ja kirjoittamassa fanilehtiä tai fanilehtien tyyppisiä julkaisuja. (Atton 2004, 150.) Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvä journalismi on viime vuosina löytänyt uusia uria ja kanavia alati kasvavan ja monipuolistuvan verkkojournalismin kautta. Verkosta on

6 6 tullut verraton foorumi myös alakulttuurien kohtauspaikkana, ja vaihtoehtomusiikkiin erikoistuneiden verkkolehtien määrä ympäri maailmaa kasvaa nopeasti. Ongelmana on usein kuitenkin ammattitaidottomuus, eli määrä korvaa laadun journalistisessa osaamisessa ja teknisessä toteutuksessa. Tärkeintä on innostus, mikä näkyykin lähinnä tarjonnan suuressa määrässä. Suomessa vaihtoehtomusiikkiin keskittyviä verkkolehtiä ei kuitenkaan vielä ole kovin paljon, vaikka uusia on viime vuosien aikana ilmestynyt yllättävän tiheästi. Oma verkkolehteni jatkaa toimintaansa myös opinnäytetyöni valmistumisen jälkeen. Tarkoitukseni on tutkia opinnäytteen kirjallisessa osassa vaihtoehtoisen musiikkijournalismijulkaisun työprosessia ja sille ominaisia piirteitä. Oman työprosessin havainnointi antaa näin ollen yhden kurkistusikkunan idean toteutukselle käytännössä. Selvitän tutkimuksessani, mitä tunnusomaisia piirteitä vaihtoehtoisen verkkojournalismiprojektin tekemiseen liittyy ja millä tavalla prosessi noudattaa tavanomaisen verkkojournalismiprojektin työn kaavaa. Jokainen verkkojournalismiprojekti on tietenkin aina erilainen, mutta projektissa on löydettävä sekä kaikille verkkojournalismiprojekteille yhteisiä tekijöitä että omalle projektille tunnusomaiset piirteet. Tämä antaa oman työprosessin tutkimiselle raikkaan ja mielenkiintoisen lähtökohdan. Oman työn kriittinen havainnointi on opettavaista varsinkin silloin, kun projekti on tekijälleen lajissaan ensimmäinen. Kokemattomuudesta kokonaisen verkkojulkaisun rakentamisessa alusta loppuun voi olla sekä hyötyä että haittaa. Näkökulma omaan työhön ja koko työprosessin etenemiseen on tuore ja aito, mutta toisaalta kokemuksen tuoma viisastuminen, aiemmista virheistä oppiminen ja laajempi näkökenttä puuttuvat. Varmaa on kuitenkin se, että vaihtoehtoisen musiikkijournalismin toteuttaminen verkkolehden muodossa sisältää monia tunnusomaisia piirteitä, jotka erottavat vaihtoehtoisen julkaisun valtavirtajulkaisusta, kaupallisesta julkaisusta puhumattakaan.

7 7 2 VAIHTOEHTOISUUDEN MÄÄRITELMÄ Vaihtoehtoisuus, jonka synonyymiksi luetaan usein marginaalisuus, on sikäli moniulotteinen käsite, että se on varsin abstrakti, eikä mitään universaalia vaihtoehtoisuuden määritelmää voida kovin tarkasti esittää (Atton 2002, 9). Yleisimmän lyhyen määritelmän mukaan vaihtoehtoisuuden sanotaan usein tarkoittavan yksinkertaisesti valtavirrasta poikkeavaa, mikä tarkoittaa usein myös epäkaupallista. Attonin (2002, 10) näkemyksen mukaan termit vaihtoehtoisuus ja epäkaupallisuus tulisi kuitenkin erottaa toisistaan. Vaihtoehtoisuus on analyyttisenä terminä epäkaupallisuutta tarkempi, vaikka monet tuntuvat termit sekoittavankin (emt. 10). Se, minkä kukakin kokee valtavirraksi (engl. mainstream) tai valtavirrasta poikkeavaksi (alternative), on kuitenkin pitkälti subjektiivista. Atton (2002, 12) esittää kolme kohtaa, jotka ovat ominaisia vaihtoehtoiselle julkaisulle. Näissä kohdissa on otettu huomioon etenkin uutisjulkaisuun pätevät seikat, mutta ne ovat käypiä niin painetussa julkaisussa kuin verkkojulkaisussakin. 1. Vaihtoehtoinen julkaisu käsittää pienten vähemmistöjen mielipiteitä 2. Se ilmaisee asenteita, jotka ovat ristiriidassa yleisesti tunnustettujen uskomusten kanssa 3. Se esittää näkökulmia aiheisiin, joita uutistoimistojen yleisesti esillä olevat säännölliset julkaisut eivät käsittele. (Atton 2002, 12.) Verkkolehdessäni vaihtoehtoisuuden määritelmä tarkoittaa julkaisun aihealueen eli musiikin kannalta ensinnäkin sitä, että lehden artikkeleissa esiintyvät artistit edustavat vaihtoehtomusiikin monia eri genrejä ja alalajeja, kuten progressiivista rockia, vaihtoehtopoppia, ambientia tai heavy-metallin ja punkin eri alalajeja. Ovet ovat kuitenkin siinä mielessä avoinna, että jos näköpiiriin ilmestyy esimerkiksi marginaalista folk-musiikkia soittava mielenkiintoinen yhtye, ei jutun tekemiselle ole esteitä. Jollain tavalla lehdessä esiintyvät yhtyeet tulevat kuitenkin aina liittymään kevyeen musiikkiin, vaikka se onkin

8 8 terminä siinä mielessä harhaanjohtava, että esimerkiksi heavy-metal luetaan nimestään huolimatta kuuluvaksi kevyen musiikin piiriin. Toiseksi lehden jutuissa käsiteltävät artistit poikkeavat musiikilliselta ulosanniltaan selvästi radiossa enimmäkseen soivasta musiikista. Tämän poikkeavuuden teknisiin tuntomerkkeihin voi kuulua esimerkiksi se, että kyseisten artistien kappaleet eivät välttämättä sovi radioformaattipituuteen, joka on kirjoittamattoman standardin ja yleisen käytännön mukaan noin kolmesta viiteen minuuttia. Ne saattavat olla moninkertaisesti pitempiä tai toisaalta puolet lyhyempiä. Näiden artistien musiikkivideot, jos heillä sellaisia on, eivät myöskään näy Music TV:llä tai muulla vastaavalla valtavirtaan luettavalla tv-kanavalla, eivätkä he nauti niin sanotun suuren yleisön suosiota tai välttämättä edes tiedostusta. Niiden kannattajakunta ja fanipohja koostuu usein musiikillisesti valveutuneista pienistä piireistä. Kun näitä pieniä piirejä on kuitenkin lukemattomia ympäri maailman, on Internet omiaan yhdistämään ne ja tuomaan esimerkiksi verkkolehtien avulla vaihtoehtomusiikin ystävät yhteen. Yhteiset musiikkimieltymykset ylittävät maantieteellisiä rajoja, mutta Internetin vaihtoehtoisten musiikkilehtien kautta vaihtoehtomusiikin ystävien tiedonsaanti ja kokoontuminen eivät ole enää alueellisesti sidottuja (Atton 2004, 141). Tämä voi osaltaan auttaa faneja myös itse määrittelemään vaihtoehtomusiikkia ja löytämään paremmin oman musiikillisen identiteettinsä. Vaihtoehtoisuuden määritteleminen kun on yksilöllistä ja pitkälti subjektiivista. Musiikissa vaihtoehtoisuus ei siis ole välttämättä sidoksissa mihinkään tiettyyn musiikkigenreen. Vaihtoehtoista musiikkia voi löytyä minkä tahansa musiikkityylin piiristä. Vaihtoehtoisuus onkin artistisidonnainen tekijä. Jokainen artisti tai bändi joko tietoisesti tai tiedostamattaan määrittää omalla musiikillisella ja taiteellisella ulosannillaan sen, kuinka vahvasti sen musiikki valtavirtaan soveltuu, vai soveltuuko ollenkaan. Riippumatta artistin toiveista tai tarkoituksista, vastaanottajan asemassa oleva yleisö määrittelee siis viime kädessä sen, kuinka vaihtoehtoista artistin musiikki loppujen lopuksi on.

9 9 3 VAIHTOEHTOISEN MUSIIKKIVERKKOLEHDEN SUUNNITTELU Internet on pelastanut vaihtoehtoisen musiikkijournalismin tulevaisuudennäkymät. Jokaisella julkaisijalla on aina mahdollisuus saattaa sisältönsä maailmanlaajuisesti esille (Alasilta 2002, 57). Mediatutkija ja professori Martin J. Smithin (1999, 88) mukaan tämä on verkkolehtien suurimpia etuja painettuihin lehtiin verrattuna. Jotta tämän edun hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta, tarvitsevat vaihtoehtoisetkin julkaisut suunnitelman, joka auttaa niitä tavoittamaan kohderyhmänsä ja pysymään julkaisulle tärkeiden lukijoiden tietoisuudessa ja käytössä. Verkkojournalismiprojektissa yleensäkin hyvä ja perinpohjainen suunnittelu on puoli työtä. Se on elinehto toimivan verkkopalvelun syntymiselle. (Metsämäki 2000, 95.) Verkkolehden työprosessi lähtee liikkeelle alkumetrien konseptisuunnitelmasta ja projektisuunnitelmasta. Hyvä työ on helppo toteuttaa, kun se on suunniteltu hyvin. Tällöin kyse onkin enää suunnitelman toteuttamisesta. Toisaalta paremman lopputuloksen saavuttamiseksi suunnitelmasta on helppo poiketa, ainakin silloin kun se on olemassa. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä idean kehittely että tekninen toteutus, unohtamatta ajankäytön hallintaa. Oma projektini osoitti käytännön tasolla, että yhden henkilön toteuttamassa vaihtoehtoisessa verkkojournalismiprojektissa suunnittelulla on löyhempi rooli kuin esimerkiksi kaupallisessa tiimityönä toteutetussa projektissa. Siitä huolimatta mitään varteenotettavaa ja onnistunutta työtä ei voi toteuttaa ilman suunnitelmaa. Verkkokirjoittamisen asiantuntija Anja Alasillan (2002, 133) mukaan sivuston suunnittelussa ja tuotannossa tarvitaan niin monipuolisia tietoja ja taitoja, ettei yksi ihminen juuri koskaan pysty riittävän hyvään lopputulokseen. Alasilta ei kuitenkaan erittele millään tavalla sitä, millaista tai millaisia sivustoja hän tarkoittaa. Maailmanlaajuisen yrityksen asiakkaille suunnattua portaalia tai verkkokauppaa ei yksi ihminen pysty tietenkään yksin suunnittelemaan, saati toteuttamaan, mutta pienen, vaihtoehtoisen ja epäkaupallisen musiikkiverkkolehden varmasti pystyy. Tästä huolimatta Alasillan (2002,

10 10 133) mainitsemat osaamisalueet, jotka tekijätiimin tulisi hallita, pätevät myös vaihtoehtoisessa yhden miehen verkko-journalismiprojektissa. Osaamisalueet ovat seuraavat: 1. sisältö asiantuntemus 2. kohderyhmä ihmistuntemus 3. välineet tekninen osaaminen 4. ilmaisu sana, kuva, ääni, interaktiot 5. tuntuma viestinnän teorioihin 6. näkemys organisaation kokonaisviestinnästä Omassa projektissani pyrin määrittämään ja rajaamaan sisällön hyvin alusta asti, kuten tässä työssä käy ilmi. Asiantuntemukseen liittyvää pohjatietoa minun ei tarvinnut erikseen hankkia, koska halusin alusta alkaen toteuttaa omaan elämäntapaani ja kiinnostuksen kohteisiini liittyvän verkkolehden. Toisena kohtana oleva kohderyhmäajattelu ja ihmistuntemus muodostuivat projektilleni erittäin tärkeiksi, koska kyseessä on vaihtoehtoinen julkaisu. En kuitenkaan halunnut rajata lehteä vain tietylle ihmisryhmälle, tietyn musiikkityylin kannattajille, vaan päätin toteuttaa monipuolisesti vaihtoehtoisen julkaisun. Tätä projektia varten tarvitut välineet ja tekniset perustaidot minulla oli ennestään. Teknistä osaamista työn lomassa terävöittämällä selviäisin teknisestä puolesta vain vähäisellä asiantuntijakonsultoinnilla. Ilmaisun ja interaktiivisuuden rooli ja muoto selkiytyivät jo projektin alusta lähtien, kun taas tuntuma viestinnän teorioihin ja näkemys organisaation kokonaisviestinnästä hakivat linjansa yhä tarkemmin työn edetessä. Viestinnän teorioiden perustietämyksen olin saanut opiskeluni aikana, ja tässä lopputyöprojektissa organisaatio tarkoitti vain yhtä ihmistä, siis itseäni. Silti olin koko ajan nähnyt muotoutuvan verkkolehteni organisaationa, vaihtoehtoisuudelle tyypillisenä epäkaupallisena yrityksenä, jota itse johtaisin ja jonka todellisen lopputuloksen käyttäjien keskuudessa saisi aikaan itse lehti ja sen sisältö. Vaihtoehtoisen julkaisun suunnittelussa on kaiken kaikkiaan otettava huomioon myös se, että se voi omalta osaltaan olla monille valtavirtamedian kuluttajille portti vaihtoehtoisuuteen. Tämän takia julkaisu ei saa olla liian luotaantyöntävä, vaikka siinä korostuvatkin vaihtoehtoiset aspektit. Mitzi Waltzin (2005, 7) mukaan vaihtoehtoista mediaa tarvitsevatkin loppujen lopuksi kaikki ihmiset, kun otetaan huomioon massamedian viihteellisyyden ja kaupallisuuden hallitsema tila. Ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti vaihtoehtoja.

11 Konseptisuunnitelma Konseptisuunnitelma on ikään kuin liikeidea, vaikka suunnitteilla oleva verkkojulkaisu ei tähtäisikään taloudellisiin voittoihin. Menestymisellä voidaan ja pitääkin tarkoittaa myös muuta kuin taloudellista menestystä, mikä kulminoituu avainasiaksi juuri vaihtoehtoisten julkaisujen kohdalla. Niiden menestymismahdollisuudet piilevätkin juuri vaihtoehtoisuudessa. Ne keskittävät voimansa sellaisiin genreihin ja seikkoihin, jotka jäävät valtavirtamediassa vaille huomiota (Atton 2004, 139). Oman julkaisuni konseptisuunnitelmaa olin hionut mielessäni jo siitä hetkestä lähtien, kun sain idean vaihtoehtomusiikkiverkkolehden tekemisestä. Enimmäkseen pyörittelin suunnitelmaa päässäni, mutta kirjoitin myös perusajatuksia ja ideoita ylös. Alusta asti uskoin siihen, että verkkolehteni tarjoamat palvelut tulevat kiinnostamaan kohderyhmääni, eli kevyen vaihtoehtomusiikin ystäviä. Suomessa vastaavien verkkojulkaisujen valikoima on vielä varsin vähäinen. Suunnittelussa luin yhdeksi suurimmista verkkolehteni valteista myös sen, että valitsen haastateltaviksi sellaisia bändejä ja artisteja, jotka eivät yleensä esiinny nimenomaan suomalaisten vaihtoehtojulkaisujen sivuilla. Verkkopalvelun menestyksen ehto on se, että palvelu tarjoaa käyttäjiä kiinnostavia palveluita (Metsämäki 2000, 19). Vaihtoehtoisen verkkolehden, kuten muidenkin verkkolehtien, suunnittelussa on erityisen tärkeää määrittää mahdollisimman tarkasti kohderyhmä ja sen jälkeen hahmottaa ne asiat ja ratkaisut, joilla käytännön toteutus saadaan osumaan mahdollisimman lähelle kohderyhmän tarpeita ja odotuksia. Sivustolle on siis märitettävä tehtävä, jotta sitä voisi monimuotoisine toimintoineen hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti (Alasilta 2002, 140). Suunnitelman päätarkoituksiin kuuluu myös antaa itse tekijälle mahdollisimman kattava kuva paitsi tarkoituksenmukaisesta lopputuloksesta, myös niistä työvaiheista ja työtavoista, joilla siihen päästään. Kohderyhmä on otettava tarkasti huomioon, eli sisällöllä on turha yrittää tavoitella liian suurta kohderyhmää, varsinkin kun sivusto on varta vasten tehty vaihtoehtoiseksi. Mäkäläisen (2001, 26) mukaan kohderyhmä-ajattelun perustana onkin juuri se, että kaikkea ei kannata suunnitella kaikille, vaan tekijän kannalta on tärkeää määrittää nimenomaan oma yleisönsä. Asialla on vaihtoehtojulkaisussa vielä suurempi rooli kuin valtavirtajulkaisussa.

12 12 Kohderyhmällä tarkoitan tämän projektin yhteydessä musiikkiin intohimoisesti suhtautuvaa yleisöä, jonka mieltymykset liikkuvat yleisesti ottaen radioystävällisen, eli kuuntelijalle helpoksi tehdyn musiikin ulkopuolella ja joka on kiinnostunut kevyen marginaalimusiikin eri genreistä popista aina metalliin saakka. Kaikkien käyttäjien ei toki tarvitse, eikä heidän odotetakaan, kiinnostuvan kaikesta lehdessä olevasta sisällöstä. Musiikkimieltymyksissä on kyse makuasioista. Vaihtoehtoisen verkkolehden perustamisen ja olemassaolon syyt ovat aina hieman erilaiset kuin valtavirtalehdellä. Esimerkiksi kaupallisuudella on tässä suuri erottava tekijä. Valtavirtamedia näkee yleisönsä usein rahaa syytäville mainostajille myytävänä tuotteena, kun taas vaihtoehtojulkaisu pyrkii tuomaan ihmisiä yhteen. (Waltz 2005, 25.) Vaihtoehtomedian näkökulmasta loppukäyttäjän funktio on siis inhimillisempi kuin valtavirtamedian näkökulmasta. Tätä silmällä pitäen halusin rakentaa myös oman verkkolehteni. Lehti on olemassa yksinomaan lukijoita varten, palvelemassa heidän mielenkiitoaan ja antamassa heille lisää näkökulmia rakastamaansa musiikkiin ja sen ilmiöihin. Se ei siis ole mainostajia varten, eikä siksi että lukijat nähtäisiin ostavana massana. Verkkolehden nimen keksiminen on yksi suurista konseptisuunnitelmaan kuuluvista asioista. Vaikka lehdellä ei haeta taloudellista voittoa, on se kuitenkin ajateltava ikään kuin tuotteena, koska muuten se ei myisi itseään loppukäyttäjille ja koko toteutus menisi tavallaan hukkaan. Tuotteella on oltava ytimekäs, mieleenpainuva ja kuvaileva nimi. Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän verkkojulkaisun vaativuus on näiden kriteerien osalta varsin korkealla tasolla, koska on hyvä ottaa huomioon niin musiikki, journalismi kuin vaihtoehtoisuuskin ja silti pitää nimi ytimekkäänä. Valitsin pitkän kehittelyprosessin jälkeen verkkolehteni nimeksi mgm-media.net. Nimen alkuosa mgm on lyhenne sanasta marginaalimusiikki, joka voidaan lukea synonyymiksi vaihtoehtomusiikille. Loppuosaan halusin sisällyttää sanan media, koska marginaalimusiikin verkkolehtien nimet eivät usein ole kovin vakuuttavia. Halusin lehden nimeen ammattitaitoista ja vakuuttavaa otetta. Media-sanan käyttö ei sinänsä ole mikään uusi tai omaperäinen ratkaisu, mutta vaihtoehtoiseen viitekehykseen liitettynä se voi erottua edukseen klassisuudellaan ja luotettavalla soinnillaan. Nimen valintaan vaikutti myös se, että koska olin alusta asti konseptisuunnitelmassani suunnitellut verkkolehden nimen ja lehden wwwosoitteen olevan sama, täytyi nimen olla sellainen, jonka verkkotunnus eli domain-nimi

13 13 oli vapaana. Esteettisesti ajatellen nimi myös näyttää mielestäni hyvältä ja vakuuttavalta ja on samalla informatiivinen ja palvelemaansa kohderyhmää kohtaan uskollinen. Verkko-osoite toimii myös ilman www-etuliitettä, eli sivuille pääsee kirjoittamalla selaimen osoitekenttään ainoastaan mgm-media.net. Konseptisuunnitelma oli työprosessini ensimmäinen työvaihe. Suunnitelma alkoi kasvaa ja elää ajatuksissani jo syksyllä 2005, jolloin sain idean vaihtoehtoisen musiikkiverkkolehden tekemisestä. Konseptisuunnitelma tarkentui jatkuvasti aina alkukevääseen 2006 saakka, jolloin lehden pääteemat, kohderyhmä ja tavoitteet alkoivat olla selvillä. Spontaani suunnittelu ja kokeellinen toteutus tarkensivat ja kehittivät konseptisuunnitelmaa kuitenkin jatkuvasti aina loppukesään 2006 saakka Multimedia Internetin vahvimpiin puoliin kuuluu eri mediamuotojen yhdistäminen. Verkossa on tärkeää pystyä ilmaisemaan asiat niin, että sisältö erottuu edukseen. Lukijoita ei kiinnosta pelkkä kuiva teksti, koska verkko antaa mahdollisuudet paljon monipuolisempaankin ilmaisuun. (Alasilta 2002, 163.) Tämä on noussut yhä suurempaan rooliin myös journalistisissa verkkopalveluissa. Esimerkiksi videoiden esittäminen on verkossa tärkeää, koska varsinkaan vaihtoehtomusiikin piirissä niille ei ole olemassa muuta niin julkista ja tavoittavaa jakelukanavaa. Vaihtoehtomusiikkia käsittelevässä verkkolehdessä on lisäksi ensiarvoisen tärkeää tuoda multimedian keinoja käyttämällä esiin myös itse pääasia, eli musiikki. Printatussa lehdessä ei huomion kohteena olevaa musiikkia voi kuulla, ellei sitten lehden mukana ole cd:tä, mikä on kuitenkin käytännössä rajoitettua ja lehdelle kallista. Verkossa musiikki on klikkauksen päässä, vieläpä täysin ilmaiseksi. Todettakoon kuitenkin, että vaihtoehtomusiikin kuluttajien keskuudessa alkuperäisten levyjen ostaminen on suuressa arvossa, koska pieniä artisteja ja levy-yhtiöitä halutaan tukea. Musiikin kuunteleminen verkossa ei kuitenkaan sodi tätä vastaan, koska verkko tarjoaa oivallisen näköalapaikan tarjolla olevaan musiikkiin ja se voi maistiaisten muodossa saada ihmisiä ostamaan hyväksi havaitsemiansa levyjä.

14 14 Vaihtoehtomusiikkijournalismissa käsiteltävistä artisteista monet ovat yleisölle tuntemattomia, joten verkkojournalismin yksi päätehtävä onkin tuoda uusia artisteja esille ja nostaa niitä yleisön tietoisuuteen, ruohonjuuritasolta lähtien. Tässä tehtävässä verkon multimedialliset keinot, kuten helposti ja halvasti kuunneltavissa oleva musiikki ja näppärästi nähtävissä olevat videonpätkät, ovat loistava apu. En halunnut sisällyttää lehteen kuitenkaan minkäänlaista soitinta, vaan päädyin siihen, että viittaan juttujen kohteina olevien bändien musiikkinäytteisiin linkkejä käyttämällä. Jutun aiheena olevan artistin omille sivuille viittaamalla saisin kuunneltavat kappaleet vain yhden klikkauksen päähän verkkolehdessäni olevasta jutusta. Jos listaisin musiikkinäytteitä suoraan artistista kertovan jutun yhteyteen, sekoittaisi se käyttäjiä liikaa ja tekisi juttusivusta yleensäkin turhan sekavan. Videot halusin sen sijaan liittää suoraan verkkolehdessäni olevan jutun yhteyteen, koska se tuo jutulle heti lisää mielenkiintoa ja väriä. Videon sisältämän jutun luettuaan käyttäjä voi suoraan napsauttaa videon pyörimään ja halutessaan jatkaa vielä jutun lukemista. Koska itselleni olisi mahdotonta ajan ja resurssien puutteen takia tehdä laadukkaita videoita esimerkiksi ulkomaisista bändeistä, päätin ainakin aluksi käyttää valmiita videoita, joihin on lupa viitata muilta sivustoilta. Tämän mahdollisuuden tarjoavat laillisesti esimerkiksi ja -verkkosivustot. Videon tai videoiden valinnassa suosin dokumentaarista videota tai livevideota musiikkivideon sijaan. Suunnitelmissani on myöhemmin tehdä lehteeni dokumentin tyylisiä lyhyitä videoita myös itse. Musiikkivideoiden rooli on vaihtoehtomusiikissa toisarvoinen, eikä niiden tekemiseen panosteta läheskään niin paljoa kuin valtavirtamusiikissa. Vaihtoehtomusiikissa panostetaan musiikkiin, eikä kimalteleviin, isoilla rahalla tehtyihin musiikkivideoihin Interaktiivisuus Tänä päivänä Internet-sivujen käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa sivujen sisältöön alkaa olla jo itsestäänselvyys (Alasilta 2002, 126). Yksi Internetin mukanaan tuomista suurista hyödyistä onkin sen välitön interaktiivisuus, mikä on noussut suureen rooliin etenkin vaihtoehtoisten verkkojulkaisujen keskuudessa. Verkkojulkaisu kerää näppärästi saman-

15 15 henkisiä ihmisiä yhteen ja vaikka heitä olisi maantieteellisellä tasolla paikallisesti vähän, verkossa heistä muodostuu usein suuri, joka puolelta maailmaa yhteen kerääntynyt joukko (Smith 1999, 99). Monelle vaihtoehtoista tieteen-, taiteen-, uskonnon- tai mitä tahansa alaa edustavalle henkilölle verkko voi olla monessa tapauksessa ainut kokoontumispaikka tai mahdollisuus kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Musiikkilehdet ovat niin painetussa mediassa, kuin verkkomediassakin syntyneet usein tekijöidensä mielenkiinnosta käsittelemiään asioita kohtaan. Chris Atton (2002, 54) käyttää vaihtoehtoisista musiikkilehdistä termiä fanzines eli fanilehdet ja painottaa sitä, että juuri fanilehdet ovat usein joko osa tiettyä yhteisöä, aktivoivat yhteisön elämää tai parhaassa tapauksessa onnistuvat perustamaan kokonaisen yhteisön. Internetissä julkaistavista fanilehdistä Atton (2004, 139) käyttää termiä ezine, joka on lyhenne termistä electronic magazine eli sähköinen lehti. Internetin yhteisöllisyydelle suotuisten ominaisuuksien myötä samanhenkisten ihmisten yhteisöllisyyden aktivoituminen saakin verkossa yhä enemmän polttoainetta ja kasvaa jatkuvasti. Attonin (2002, 51) mukaan vaihtoehtomedian tulisi aina olla interaktiivinen ja käsitellä ensisijaisesti jokapäiväistä elämää ja ihmisten jokapäiväisiä tarpeita, eikä niinkään tähdätä taloudellisiin tavoitteisiin. Smith (1999, 99) korostaa paitsi verkkolehtien roolia printtilehtiä paljon tehokkaampana fanien vuorovaikutuspaikkana, myös niiden kykyä tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta sellaisille faneille, joilla sitä ei muuten elämässään ole. Keskustelufoorumi on interaktiivisuutta silmällä pitäen vahvasti perusteltava ominaisuus vaihtoehtoisessa verkkojulkaisussa. Keskustelufoorumissa halusin lähteä liikkeelle siitä lähtökohdasta, että jokaisella lukijalla tulee olla mahdollisuus jättää jälkensä ja ilmaista ajatuksensa julkisesti lehden sivustolla, mutta keneltäkään ei silti edellytetä kirjautumista ja oman profiilin luomista. Internet on nykyään täynnä erilaisia verkkoyhteisöjä, joissa käyttäjät luovat saman verkkopalvelun alle omat profiilinsa, ikään kuin pienimuotoiset kotisivunsa kuvineen ja henkilökohtaisine tietoineen. Monista verkkolehdistäkin on tullut yhä ilmeisempiä nettiyhteisöjä, joihin ei välttämättä enää tulla juttujen lukemisen takia, vaan keskustelemaan muiden käyttäjien kanssa ja muokkaamaan omaa profiilia. En missään tapauksessa halunnut, että omasta verkkolehdestäni tulisi tällainen, ensisijaisesti verkkoyhteisöksi pyrkivä julkaisu, vaan halusin asettaa pääpainon journalistiselle sisällölle. Lisäksi salasanoja ja käyttäjätunnuksia on jokaisella Internetin käyttäjällä jo

16 16 valmiiksi niin paljon, ettei kaikkia voi edes muistaa. Myös kynnys keskusteluun osallistumiseen on käyttäjillä paljon matalampi, jos kirjautumispakkoa ei ole. Halusin siis tarjota interaktiivisen keskustelupalstan ja rakentaa verkkoyhteisön ilman käyttäjäprofiilien luomista ja kirjautumispakkoa. Palautteen antamisen ja verkkolehden tekijän kannalta ennen kaikkea sen saamisen mahdollisuus on elintärkeää. Kun kyseessä on alkumetreillä oleva verkkojulkaisu, kaikki käyttäjiltä saatu informaatio ja palaute on erittäin tärkeää. Välitön palautteen antamisen mahdollisuus on osa interaktiivisuutta. Käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa sivuston sisältöön ja uusien suunnitelmien lopputulokseen on vuorovaikutusta parhaimmillaan (Alasilta 2002, 126). Palautteen avulla lehteä on myös helpompi lähteä kehittämään vieläkin käyttäjäystävällisempään suuntaan. Palautetta on helppo antaa yksinkertaiseen palautelaatikkoon, johon ei viestin lisäksi tarvitse kirjoittaa muuta kuin nimi ja sähköpostiosoite. Palautelaatikolla on verkkolehdessäni oma alasivunsa ja se on jatkuvasti käyttäjien ulottuvilla. Ylläpitäjälle palautteen jatkuva saaminen ja sen käsitteleminen on aina tärkeää (Mäkäläinen 2001, 49). Palautelaatikosta viesti tulee suoraan omaan sähköpostiini, josta se on helppo koota ja käsitellä Lisäpalvelut Kuten aiemmin todettiin, verkko on täynnä teknisiä mahdollisuuksia myös journalismin kannalta. Lisäpalveluiden käyttöä mietittäessä on kuitenkin ajateltava sitä, mikä on tarpeellista. Anja Alasilta (2002, 182) painottaa, että verkkojulkaisun suunnittelijan ja toteuttajan on tehtävä selväksi itselleen yrittävätkö sivut paistatella teknisten hienouksiensa luomassa valossa, vai onko teknologian rooli olla enemmän taustalla, lukijan apuna. Journalistisessa julkaisussa tulisi olla kyse eittämättä jälkimmäisestä vaihtoehdosta, oli kyseessä sitten vaihtoehtoinen tai valtavirtaan kuuluva julkaisu. Hakutoiminto kuuluu verkkojournalismin niihin hyödyllisiin toimintoihin, joita esimerkiksi printtimedia ei voi lukijalleen tarjota. Toistaiseksi päätin kuitenkin jättää lehden varsinaiseen sisältöosioon asetettavan hakutoiminnon lisäämisen tulevaisuuteen, koska lehden sisältö on julkaisuhetkellä luonnollisesti vielä sen verran suppea, ettei hakutoi-

17 17 minnosta olisi todellista hyötyä. Viiden jutun julkaisussa hakutoiminto voisi näyttää tökeröltä, koska käyttäjä voi löytää etsimänsä jo parilla silmäyksellä. Keskustelufoorumilla on sen sijaan hyvä olla hakutoiminto jo alusta alkaen, koska foorumi voi parhaimmassa tapauksessa kerätä paljon sisältöä varsin lyhyessä ajassa. Foorumin hakusanakenttään voi syöttää vapaasanahaulla haluamansa hakusanan, jolle haku etsii mahdollisimman tarkat tulokset. Kun lehdessä on tulevaisuudessa moninkertainen määrä juttuja, on parin sekunnin hakutoiminnolla helppo tarkastaa, löytyykö tietokannasta esimerkiksi tiettyä artistia käsittelevää juttua. Tällöin otan hakutoiminnon foorumin lisäksi käyttöön myös varsinaisessa sisältöosiossa. Jokainen edes kohtuulliset tietokoneenkäyttötaidot omistava henkilö osaa ja pystyy tulostamaan verkossa lukemiaan juttuja omatoimisesti selaimen tulostustoiminnon avulla. Tästä huolimatta käyttäjämukavuuden parantamiseksi on jokaisen jutun yhteyteen hyvä lisätä tulostusmahdollisuus. Printtaa tästä -nappi tuo loppukäyttäjän aina yhtä askelta lähemmäksi jutun täysipainoista lukemista, esimerkiksi siinä tapauksessa että hän on sattumalta tullut verkkolehteen ja huomannut yllättäen kiinnostavan jutun, jota hänellä ei sillä hetkellä kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuuksia lukea. Suunnittelin paperiarkkia muistuttavan tulostuskuvakesymbolin jokaisen juttusivun oikeaan yläkulmaan. Edellisessä alaluvussa käsitellyt palautelomake ja keskustelufoorumi voidaan myös lukea lisäpalveluiksi. Ne tuovat yhdessä syvyyttä koko julkaisun olemukselle ja toiminnalle, sekä korostavat verkkojournalismin interaktiivisia etuja. 3.2 Projektisuunnitelma Projektiksi kutsutaan erilaisten tehtävien muodostamaa työkokonaisuutta, jolla on jokin selkeä päämäärä ja tavoite. Projekti on kronologinen tapahtumasarja, eli sillä on aina olemassa alku ja loppu. Jo ennen projektin aloittamista on hyvä asettaa päätavoite ja joukko alitavoitteita. Tavoitteen asettamisen lähtökohtana on aina jonkin tarpeen tyydyttäminen. (Metsämäki 2000, 11.) Omassa projektissani asetin päätavoitteeksi vaihtoehtomusiikkiin keskittyvän journalistisen verkkojulkaisun tuottamisen. Tyydytettävä tarve oli siis suomalaisten kevyen vaih-

18 18 toehtomusiikin ystävien tarve laadukkaalle musiikkijulkaisulle, jota voidaan lukea mahdollisimman helposti ja kätevästi Internetin kautta. Alitavoitteiksi asetin esimerkiksi uusien vaihtoehtoartistien saattamisen yhä useampien musiikin ystävien tietoisuuteen ja yleisön mielenkiinnon ja tietoisuuden herättämisen vaihtoehtomusiikin eri ilmiöitä kohtaan. Projektisuunnitelmaa voidaan kutsua ikään kuin käsikirjoitukseksi. Siinä tehdään esimerkiksi projektin kalenteriin ajankäyttösuunnitelma, sekä määritellään käytössä olevat resurssit ja laaditaan tehtäväluettelo. (Metsämäki 2000, 14.) Tein alustavan ajankäyttösuunnitelman talvella Suunnitelma oli varsin tarkka, joten tiesin heti että se ei tule pitämään paikkaansa. Etukäteen kaavailemani aikataulut eivät loppujen lopuksi toteutuneet juuri millään tavalla, eivätkä eri työvaiheiden rajat pysyneet liioin selkeinä. Toisaalta siitä ei ollut suurta haittaa työn etenemiselle, koska projektin edetessä täytyy elää joustavasti sen mukana. Pitkän tähtäimen projektissa tarkka ajankäyttösuunnitelma tuntuu olevan ennemmin vakautta ja turvallisuutta tuova runko, kuin viimeiseen asti noudatettava aikataulu. Osittain tämän takia luovuin myös projektinhallintaohjelmistojen käytöstä. Työkalenterin tyylinen Ganttin karttakin (ks. Metsämäki 2000, 14) oli ja eli lähinnä omassa mielessäni, eikä paperilla. Vaihtoehtoisen julkaisun tekemiselle on ominaista se, että prosessi ei ole niin sidonnainen sääntöihin, säädöksiin ja normeihin, kuin valtavirtajulkaisu (Atton 2002, 155). Suunnitelmia ei tarvitse myöskään noudattaa turhan orjallisesti. Julkaisua tehdään ikään kuin tunteen pohjalta, mikä juontaa juurensa hyvin pitkälti siitä, etteivät vaihtoehtoisia julkaisuja usein sido kaupallisuuden asettamat lait ja rajoitukset. Vaihtoehtoiselle julkaisulle on ominaista etenkin epäkaupallisuus (Atton 2002, 51). Silloin ei tarvitse jokaista pientä ratkaisua tehdessä miettiä miten julkaisulla saisi kerättyä mahdollisimman paljon rahaa. Vapaamieliseen projektisuunnitelman noudattamiseen on olemassa hyvä peruste myös silloin, kun työryhmään kuuluu vain yksi henkilö. Tällöin tekijä ei ole riippuvainen työtoverien aikatauluista, eikä vastuu projektin etenemisestä ole kenelläkään muulla kuin tekijällä itsellään, ellei sitten kyseessä ole jonkun muun tahon tilaus tai toimeksianto.

19 19 Näistä perusteista huolimatta projektini yksi suurimmista puutteista oli liian löyhä käsikirjoitus, koska menin ehkä hivenen liian pitkälle vapaamuotoisen työskentelytavan toteuttamisessa. Uskon, että jos olisin noudattanut projektisuunnitelmaani hieman tarkemmin, projektin eteneminen ja toteutuminen, varsinkin teknisen toteutuksen osalta, olisi ollut varmemmalla pohjalla. Siitä huolimatta sain lopulta todeta, että vapaamuotoinen projektisuunnitelman toteuttaminen osoittautui lopullisen lopputuloksen kannalta vaihtoehtojulkaisussa paremmaksi menetelmäksi. Projektisuunnitelma olisi jäänyt työstä jälkeen, ellei työ olisi sitä edetessään muokannut. 3.3 Visuaalinen suunnittelu Visuaalisen suunnittelun tärkein tehtävä on luoda mahdollisuus sille, että lopputulos näyttäisi loppukäyttäjän silmään mahdollisimman hyvältä. Omassa työssäni törmäsin jatkuvasti siihen ajatukseen, että haluan visuaalisen ilmeen olevan hyvin tuore ja raikas, mutta silti arvokkaalla tavalla hillitty. Ei siis liikaa voimakkaita tunteita herättävä, mutta ei missään nimessä tylsä tai mitäänsanomaton. Vaihtoehtoisissa julkaisuissa visuaalinen ilme on usein räväkkä ja kokeileva, mutta sen tulisi silti olla silmää miellyttävä. Näiden tekijöiden määrittelyssä ei loppujen lopuksi juuri voi luottaa muuhun kuin omaan arvostelukykyynsä. Jos tietty ratkaisu näyttää itselle hyvältä, voi vaihtoehtomusiikin kuluttajana luottaa siihen, ettei se kovin huonolta voi muillekaan samanhenkisille ihmisille näyttää. Tietysti vaihtoehtomusiikin piirissä on lukemattomia alalajeja, joilla kaikilla on jonkinasteinen oma visuaalinen kulttuurinsa, mutta niistä voi pyrkiä ottamaan eri elementtejä ja yhdistelemään ne siten, että visuaalisen ilmeen kokonaistunne tukee vaihtoehtoiselle musiikille ominaisia piirteitä. Esimerkiksi abstrakti taidegrafiikka tai sotku, kuten sitä jotkut nimittävät, voi olla yksi tällainen alalajeja yhdistävä tekijä. Visuaalisuuden tehtävä on aina myös tukea käytettävyyttä, riippumatta siitä onko kyseessä vaihtoehtoinen vai valtavirtaan luettava julkaisu.

20 Graafinen ilme Suunnittelija Aaron Marcusin määritelmän (Metsämäki 2000, 105) mukaan graafisen ilmeen suunnittelussa tärkeintä on organisointi, taloudellisuus ja viestivyys. Kaiken tulee siis olla tarkkaan järjestettyä, harkittua ja tiivistä, mutta silti paljon informaatiota sisältävää. Suunnittelin verkkolehteni graafiselle ilmeelle yksinkertaisen ulkoasun ja pehmeät värisävyt. Yleissävyn halusin säilyttää vaaleana, koska se tekee verkkolehden lukemisen ja silmäilyn kevyemmäksi, sekä luo puhtauden ja avaruuden tunnetta. Vaihtoehtoisuudelle ei luonnollisesti ole olemassa mitään tiettyjä tunnusomaisia värejä tai värikaavaa, vaan kirjoittamattomat graafiset käytännöt noudattavat lähinnä tarkempien musiikkigenrejen kulttuurisia koodistoja. Graafisen ilmeen suunnittelussa olinkin näin ollen vapaa tiettyjen musiikkigenrejen vallitsevista käytännöistä. Valitsemani merenturkoosi taustaväri luo uutuuden tunnetta ja häivytys antaa sille modernin vivahteen. Sisältöalueen graafinen tausta sulautuu ruskean ja turkoosin sävyineen taustaväriin, sekä tukee modernia vaikutelmaa abstrakteilla linjoillaan ja kuvioillaan. Sinällään graafisen ilmeen suunnittelu onnistui omasta mielestäni hyvin. Valitun värimaailman luoman yleisvaikutelman tulisi kuitenkin tukea lehden aihealuetta ja aihepiiriä, mikä ei oman lehteni kohdalla täysin osoittautunut todeksi. Päädyin pehmeän puhtailla väreillä ja grafiikoilla kritisoimaan myös vaihtoehtomusiikin maailman vallitsevia käytäntöjä. Tämä näkyy siinä, että ainakin lehden ensimmäisten juttujen käsittelemien artistien musiikillisesta ja jopa graafisesta tuotannosta suurin osa on tavallaan synkempää kuin lehden graafinen ilme antaa ymmärtää. Tämä vastakohta tosin kiehtoi minua todella paljon, joten tein rohkean valinnan graafisen ilmeen suunnittelussa. Valinta saattoi olla ehkä liiankin rohkea, koska lehden päätarkoitus on kuitenkin tukea vaihtoehtoista musiikkimaailmaa ja kritisoida ensisijaisesti valtavirtaa, eikä lähteä kohti monisyisempää kritiikkiä. Joka tapauksessa graafisen ilmeen muunteleminen on tulevaisuudessa ennemmin tai myöhemmin ajankohtaista, koska verkkolehden on hyvä uudistua tasaisin väliajoin säilyttääksensä lukijoidensa mielenkiinnon. Tyhjän tilan hyödyntäminen oli yksi avainasioista, joita halusin käyttää lehden yleisnäkymää suunnitellessani. Ensinnäkin asetin varsinaisen sisältöosion keskeltä katsottuna hieman vasemmalle, jotta oikealle jäisi suuri tyhjä tila. Tämä tyhjä tila luo avaruutta ja

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sähköisen toimijakartan suunnittelu ja toteutus

Sähköisen toimijakartan suunnittelu ja toteutus Sähköisen toimijakartan suunnittelu ja toteutus Satojen koulutusten Satakunta - Verkostoseminaari 24.1.2012 Idearäätäli Oy, Sari Toivonen Identiteetin luominen Viestintälehti verkossa Viestintästrategia,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota.

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. AJATELTAVAA. Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. Portfolio on viestintää.. Portfoliolla on selkeä päämäärä. Oman osaamisen esiintuominen sekä tietenkin itsensä myyminen Te ette tee tätä

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 / / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT Graafinen ohjeistus 28.10.2016 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. VAAKUNA... 4 3. TUNNUKSET... 5 3.1. Puolangan logo... 5 3.2. Slogan... 6 4. TYPOGRAFIA... 7 5. VÄRIT... 8 6. GRAAFINEN ELEMENTTI... 9 7. SÄHKÖPOSTIN

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Tehtävä 1. Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Kirjallinen tehtävä Ennakkoon luettava materiaali: Typografia Kieltä vai visuaalisuutta (sivut 81 156). Kirjoita essee, jossa pohdit kysymystä siitä, millaisia

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Miro Lahdenperä Visuaalisen suunnittelun raportti 15.10.2010 VBP06S G 0505188 1. Oppimisteknologiat... 3 2.MobileWorks... 5 3. Print Media...

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot