Punainen irlanninsetteri
|
|
- Asta Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KKK-HHS RY/IRLANNINSETTERIJAOS Punainen irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt
2 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja Populaation rakenne ja sukusiitos Jalostuspohja Rodun populaatiot muissa maissa Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Jakautuminen näyttely- ja käyttölinjoihin Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Käyttäytyminen kotona Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta Terveys ja lisääntyminen PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä Ulkomuoto Rotumääritelmä Näyttelyt ja jalostustarkastukset...68
3 Sivu Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus Yhteenveto rodun keskeisimmistä ulkomuoto- ja rakenneongelmista YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA 5.1. Käytetyimpien jalostuskoirien taso Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 6.1. Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotujärjestön toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta LÄHTEET 8. LIITTEET
4 Sivu 3 1.Yhteenveto Tämä on järjestyksessään toinen Kennelliiton ohjeen mukaan tehty jalostuksen tavoiteohjelma punaiselle irlanninsetterille. Seurantajakso on lyhyt, vain kolme vuotta, sillä PEVISA-ohjelman muutoksen myötä (voimaan ) JTO ja PEVISA-ohjelma haluttiin päivittää samaan rytmiin. Rotujärjestö anookin PEVISA-ohjelmalle jatkoa nykymuodossa vuosille , jonka jälkeen sen vaikuttavuudesta voidaan tehdä ensimmäisiä varovaisia arvioita. Populaation ja jalostuspohjan osalta muutokset ovat olleet vähäisiä lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin penturekisteröintien määrä jäi keskiarvoa selvästi pienemmäksi. Kehitys kaikilla mittareilla on ollut hidasta, mutta oikean suuntaista. Esimerkiksi sukusiitosastetta rodussa on onnistuttu pienentämään merkittävästi. Uuden PEVISAohjelman mukanaan tuoman jälkeläisrajoituksen myötä (max. 40 jälkeläistä) ylilyönneiltä on tässäkin suhteessa vältytty. Tuontikoirien määrä on pysynyt vakiona ja niitä on myös päästy hyödyntämään jalostuskäytössä. Rotu on jakautunut käyttö- ja seurakoiralinjoihin, eikä eri linjojen koiria käytetä jalostukseen keskenään. Rotujärjestön ensisijainen tavoite on alkuperäisen tyypin säilyttäminen ja käyttöominaisuuksien vaaliminen. Seurakoiraharrastajien puolella toiminnan painopiste on koiranäyttelyissä ja harrastajien toiminta on keskittynyt oman yhdistyksen Punaiset ja punavalkoiset irlanninsetterit ry:n alaisuuteen. Viime vuosina yhteistyö on tiivistynyt ja yhteisiä tavoitteita (terveys ja tasapainoinen luonne) on viety yhteisymmärryksessä eteenpäin. Yhdistysten pentuvälityksen ehdot ovat terveyden osalta yhtäläiset ja ensimmäisen kerran myös terveyskysely toteutettiin yhteistyössä. Viime vuosina on järjestetty yhdistysten yhteistyönä koulutustilaisuuksia, joissa on tuotu esille ulkomuotoon ja käyttöominaisuuksiin liittyviä asioita. Myös luonneominaisuuksien mittaamista pyritään tulevaisuudessa viemään eteenpäin yhteistyössä. Tässä ohjelmassa luonneominaisuuksia on kartoitettu omistajakyselyn ja rodunomaisten kokeiden antaman tiedon kautta. Ongelmia esiintyy, mutta mikään yksittäinen asia ei nouse korostetusti esille. Pääosin rodunharrastajat ovat tyytyväisiä koiriensa luonteeseen, ja myös rodunomaisten kokeiden antama informaatio tukee näkemystä. Käyttöominaisuuksien osalta voidaan todeta rodun hyvän kehityksen jatkuvan. Tuomareiden ominaisuusarviot näyttävät nousevaa käyrää, mutta kehityskohteitakin löytyy. Käyttöominaisuuksien osalta on jatkossa kiinnitettävä huomiota linnunkäsittelytaitoihin, joissa sekä tuomariarvioiden että omistajakyselyn valossa on parannettavaa. Terveyden osalta aktiivisin seuranta kohdistuu PEVISA- ohjelmaan kirjattuun lonkkaniveldysplasiaan luvulta saakka voimassa ollut PEVISA-ohjelma (lonkkaniveldysplasian raja-arvo C) muuttui vuoden 2011 alusta muotoon rajaarvo B tai indeksi 102. Kuten alussa todettiin, johtopäätöksiä vaikuttavuudesta on liian aikaista tehdä, mutta muutos näyttää ennakko-oletuksista poiketen lisänneen kuvausaktiivisuutta ja kasvattajien mielenkiintoa yhdistelmien indekseihin. Ikäluokkien kuvausasteessa ollaan pääsemässä tavoiteltuun noin 40 prosenttiin ja myös yhdistelmien indeksit pääsääntöisesti ylittävät 100:n molemmissa linjoissa. Kyynärnivelen kuvausaktiivisuus on myös ilahduttavasti kasvanut. Tällä vuosituhannella ikäluokkien kuvausaste on saatu nousemaan muutamasta prosentista lähelle 30 prosenttia. Tulosten perusteella kyynärnivelsairaudet eivät ole rodussa ongelma, ikäluokista yli 95 prosenttia on terveitä. Uusi terveyden seurannan painopistealue liittyy silmäsairauksiin. Vuoden 2012 elokuussa tuli mahdolliseksi testata uutta PRA-tyyppiä geenitestillä. Nyt valmistuneella geenitestillä seulotaan (vanhuusiän) PRA rcd4-tyyppiä. Jo aiemmin käytössä on ollut testi (nuoruusiän) PRA rcd1-tyypin kartoittamiseen. Koska PRA rcd4-testaus on helppo ja suhteellisen edullinen, vanhuusiän PRA rcd4:ä testattiin melko aktiivisesti heti alkuvaiheessa. Näyttää siltä, että muiden maiden tavoin myös Suomessa 30-40% kannasta on kantajia tai geneettisesti sairaita. Sairaus kuitenkin puhkeaa tyypillisimmin vasta yli 10 vuoden iässä. Koska joitain vakavampia yksittäistapauksia silmäsairauksissa on tullut esiin, on rotujärjestö ottanut pentuvälityksensä ehdoksi silmäpeilauksen alkaen. Suosituksena on, että jalostukseen käytettävien koirien PRA-status selvitetään ennen käyttöä. Tavoitteena on kiinnittää silmäsairauksiin erityistä huomiota tulevalla viisivuotiskaudella. Vaikka rodussa esiintyvien sairauksien lista on pitkä, useimmat esiintyvät yksittäistapauksina. Rodun lisääntymisominaisuudet ovat hyvät ja keski-ikä kohtalaisen korkea. Rodun terveystilannetta voidaan siis pitää kohtuullisen hyvänä. Ulkomuodon osalta alkuperäisen, toimintakykyisen rotutyypin vaaliminen on keskeistä jatkossakin. Näyttelyarvostelujen perusteella rotutyypin liioitteluun liittyvät virheet ovat edelleen yleisiä, esimerkiksi liiallinen karvoitus ja takaraajojen ylikulmautuminen. Rodun koon pysyminen rotumääritelmän mitoissa on osoittautunut vaikeaksi, sillä vain harva tuomari kirjauttaa mittaustuloksen arvostelulomakkeeseen. Rotujärjestön tuleekin painottaa asiaa entistä enemmän ulkomuototuomareiden koulutuksessa.
5 Sivu 4 2. Rodun tausta Irlanninsetterin arvellaan saaneen alkunsa espanjalaisista spanieleista. Varsinainen rodun kehittäminen tapahtui kuitenkin Irlannissa vasta 1800-luvulla. Jo 1300-luvulla käytettiin Ranskassa haukalla metsästettäessä peltopyiden ja viiriäisten ylösajoon punavalkoisia koiria, joilla oli hapsutusta hännässä. Nämä muistuttivat kuitenkin enemmän pitkähäntäistä spanielia kuin nykyisin tuntemaamme jalomuotoista irlanninsetteriä luvulla lähetettiin Euroopasta Irlantiin diplomaattilahjoina koiria, joita kutsuttiin nimellä setting dogs. Näitä kuvaili Caius vuonna 1555 seuraavasti: koira, jota setteriksi kutsutaan -latinaksi Index-, ryömii kuin mato vatsa maata viistäen riistan lähelle. Varsinainen linnun saalistaminen tapahtui joko haukalla tai verkolla. Sen vuoksi koirilta vaadittiin ensisijaisesti hyvää linnunlöytö- ja paikallistamiskykyä, mihin riitti verkkainenkin vauhti luvulla seisovien koirien jalostukseen tuli uusia tavoitteita. Lentoonammunta (wing shooting) syrjäytti verkkometsästyksen ja aseiden kevenemisen myötä nopeiden, laajasti hakevien koirien tarve tuli ilmeiseksi luvun alkupuolelle saakka irlantilaiset käyttivät linnustuksessa Englannista tuotua punaista seisovaa spanielia, josta käytettiin gaelinkielellä nimitystä Modder Rhu eli punainen koira. Nykyinen irlanninsetteri kehittyi 1800-luvun puoliväliin mennessä ja Birminghamin koiranäyttelyssä 1860 se esitettiin virallisesti omana rotunaan. On esitetty poikkeavia käsityksiä siitä, mitä eri rotuja jalostustyössä käytettiin. Spanielin ja vesispanielin lisäksi aineksia lienee otettu pointterista, englanninsetteristä, vihikoirasta ja keltinkoirasta (celtic hound) luvun puolivälissä Harry Blake Knox otti käyttöön nimityksen Irish Red Setter : siihen saakka tunnettiin vain irlanninsetteri, jossa oli enemmän tai vähemmän valkoista. Vuonna 1874 Dublinin koiranäyttelyssä punainen ja punavalkoinen irlanninsetteri kilpailivat ensi kerran itsenäisinä rotuina. Molemmista roduista alettiin käyttää nimitystä Irish Setter (E. Irwing Eldredge: The New Complete Irish Setter). Punaisia irlanninsettereitä tavattiin jo 1700-luvulla, mutta varsinaisesti rotu yleistyi 1800-luvun puolella. Jalostuksessa kiinnitettiin päähuomio väriin ja käyttöominaisuudet jäivät vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli se, että jo vuosisadan puolivälissä kenttäkokeissa kilpaili huomattavasti enemmän punavalkoisia kuin punaisia settereitä. Punaisesta setteristä oli tulossa seurakoira. Tilanteeseen pyrittiin saamaan korjaus ja 1882 perustettiin Irish Red Setter Club, jonka tehtävänä oli rodun käyttöominaisuuksien vaaliminen ulkomuodon ohella. Jalostustyössä keskityttiin uudelleen käyttöominaisuuksien parantamiseen aina 1930-luvulle saakka, jolloin jälleen näyttelysettereiden määrä kääntyi jyrkkään nousuun. Ilmiö liittyi maailmansotien välissä tapahtuneeseen yleiseen kehitykseen: metsästys ei enää ollut suosittu ajanviete yläluokan keskuudessa, eikä alemmilla luokilla ollut mahdollisuutta metsästykseen vallitsevien maanomistusolosuhteiden vuoksi luvulle saakka irlanninsetterin jalostus oli Brittein saarilla melko yhtenäistä ja muodostuneissa näyttelylinjoissa oli takana samoja koiria kuin käyttökoiralinjoissa. Jo 1800-luvulla vietiin irlanninsettereitä Venäjälle, Amerikkaan, Australiaan, Manner-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Suurin osa nykyisistä koirista ovat kaikkialla maailmassa näyttelylinjaisia. Erikoisuutena voidaan vielä mainita, että Irlannissa esiintyi 1800-luvulla varsin erikoinen linja: täplikäs irlanninsetteri (Shower of Hail Setters). Näillä koirilla oli hentoja valkeita täpliä muuten punaisessa turkissa. Sittemmin linja on valitettavasti täysin hävinnyt. Suomen kanta Irlanninsetterin arvellaan tulleen Suomeen 1860-luvulla Venäjällä palvelleiden upseereiden mukana. Otto Wreden mukaan noihin aikoihin kanakoirametsästystä harjoitti Suomessa vain muutama henkilö, heidän joukossa oli irlanninsettereitä harrastanut kapteeni A. von Daehn. Hän oli hankkinut Venäjältä mm. irlanninsetterinartun nimeltä Rädd sekä myöhemmin Fimka-nimisen nartun luvun lopulla harrastus levisi jo laajemmalti ja koiria tuotiin mm. Irlannista. Tunnetuimpia olivat v syntynyt Ben (Count - Alma, kasv. G. Rose - Shin) sekä vuotta vanhempi Killery (Fermoy - Breffni, kasv. Rev. O Callaghan). Ben sai AVO 2 palkinnon ensimmäisissä Suomessa järjestetyissä kenttäkokeissa 1893 Boe-kartanon mailla Porvoon lähistöllä ja Killery ylsi AVO 1:een vuotta myöhemmin Janakkalassa. Näihin aikoihin kilpaili kolmaskin tuontikoira, Skotlannista hankittu Box (Rock - Stella, kasv. tuntematon) saaden AVO 2 samoin Boe-kartanon alueilla.
6 Sivu 5 Ensimmäinen Suomessa syntynyt Finska Kennelklubbenin rekisteröimä irlanninsetteripentue on vuodelta Siinä oli emänä Irlannista tuotu Rose of Killaloe (Count - Queen) ja uroksena Rev. O Callaghanilta tuotu Dermot (Frisco - Grouse II). Tähän aikaan harjoitettiin varsin voimakasta sisäsiitosta Friscolla ja Grouse II:lla, sillä yhdistelmästä syntynyt Inver-niminen narttu astutettiin niinikään Dermotilla. Irlantilaisten tuontikoirien lisäksi käytettiin jalostukseen myös Venäjältä tuotuja yksilöitä. Niinpä Otto Wreden kasvattama v syntynyt Ready oli yhdistelmästä CH Boy (Glenkar - Kerry Kate) Erne Dermot (Dermot - Rose of Killaloe). Myös Ruotsista tuotiin muutama yksilö, joiden alkuperä oli Irlannista. Näistä tunnetuimpia olivat E.Krookin Sörängens Go on yhdistelmästä Lally (CH Riversdale Red Guide - Autrin Molly) ja Sörängens Erin (Erin Pam - Erin Flora) sekä W. Spåhren omistama Nellie yhdistelmästä Forester Frick Donegal (Donegal Rake - CH Derry Una) ja Holmsunds Monna (Phil - Solbackens Monna Vanna). Vuoden 1905 jälkeen irlanninsettereitä esitettiin kokeissa yhä harvemmin. Satunnaisia yksilöitä nähtiin kuitenkin kokeiden huipulla, kuten v R. Ehlersin omistama rekisteröimätön narttu Daisy, joka saavutti voittajaluokan ensimmäisen palkinnon. Samassa kilpailussa tunnetumpi englanninsetterinarttu Denbury Down tuli kolmanneksi. Koko 1920-luvun aikana ei irlanninsettereitä nähty käytännöllisesti katsoen lainkaan kokeissa ja Hönshundssektionen tilastojen mukaan v kenttäkokeisiin osallistui vain viisi irlanninsetteriä! 1930-luvulla pyrittiin tilannetta kohentamaan useilla tuontikoirilla. E. Krook toi Ruotsista Holmsunds-kennelistä puhdasta of Boyne-verta olevan Royn ja Norjasta hän hankki Montebellos Blendan ja Indian Rockyn. Jaakko Hankajärvi tuotti irlantilaisesta Portlairgekennelistä uroksen nimeltä Hero ja Queenie-nimisen nartun. Hero syntyi v yhdistelmästä Ulster Hero (FT CH Rhu Gorse - Drumcrow Sally) ja Portlairge Dodo (Pat O Moy - Oonagh of Gadeland). Queenie oli vuotta nuorempi ja se oli yhdistelmästä Ulster Hero ja Colleen of Boyne. Queenie oli tuotaessa astutettu uroksella nimeltä Concubar Neasan (CH Corona Toby - CH Nessa). Näistä koirista polveutuivat 1950-luvun siitosurokset A. Anttilan omistama SF MVA Patrick yhdistelmästä Panu (Portlairge Hero - Sessan) ja Sara av Solhäll (Holmsunds Roy - Flossie) sekä J. Hovilaisen Jack yhdistelmästä Terry (Concubar Neasan - Portlairge Queenie) ja emä yhdistelmästä Portlairge Hero - Huli. Vaikka käyttöominaisuuksien onkin sanottu tuontien ansiosta kohentuneen, koemenestyksellä mitattuna kehitys oli edelleen vaatimatonta. Näiden koirien jälkeläisiä oli paljon käytännön metsästäjillä, eikä niillä ole suurtakaan merkitystä nykypäivän irlanninsetterin sukulinjojen muodostumisessa. Koetuloksia saavuttivat Patrickin lisäksi muutamat T. Kujalan Karrin-kennelin kasvatit (Karrin Kaja ja Ika), mutta niillekään ei rakennettu merkittävää jatkoa. Kasvattajakin luopui yrityksestä ja vaihtoi rotua. Muutkin rotua aktiivisesti harrastaneet kanakoiramiehet kuten Vennu Ekman ja A. Westerstråhle päättivät luovuttaa rodun uusiin käsiin luvulle tultaessa hankittiin jälleen uutta ainesta. Norjasta tuotiin v Björntangens Patsy (Montebellos Jack - Penny), joka K.V. Andersinin omistuksessa kilpaili menestyksellä kentällä voittajaluokassa saaden VOI 1. Patsy saavutti myös muotovalion arvon. Seuraavana vuonna tuotiin samasta yhdistelmästä Astrid ja Arne. Näiden vahvasti Montebellolinjaisten koirien kasvattaja oli Egil Röed. Montebello-kennelin omistajan John Borgen kasvatustyö perustui englantilaisen rouva F. Naglen kasvattaman Sulhamstead Sally d Orin ja CH d Joucen avulla toteutettuun linjasiitokseen. Arnella ja Astridilla ei tosin ollut koemenestystä, mutta ulkomuodoltaan Arne oli varsin korkeatasoinen. Patsy ja Arne muodostivat ensimmäisen yhdistelmän Javelin-kennelissä M. Tuura toi Ruotsista nartun nimeltä Tråssebergs Java (Grönsjöens Ripper - Berry). Javan parhaaksi koetulokseksi kirjataan AVO 3, mutta sen molemmat vanhemmat kilpailivat voittajaluokassa. Ulkomuodoltaan tämä narttu oli huippuluokkaa tuotiin Suomeen Tanskasta tuon ajan ehdottomasti menestyksekkäimmän irlanninsetterin Garvergårdens Pedron ja Halneas Ritan pentu Boy. Pedro kilpaili kotimaassaan jo kaksivuotiaana voittajaluokassa ja toiveet olivat korkealla myös uuden tulokkaan suhteen. Boy selviytyikin Derbyssä toiseksi, ja sai seuraavana vuonna AVO 2, mutta ei onnistunut nousemaan voittajaluokkaan. Irlanninsetterin käyttöominaisuuksien parantamiseksi tehtiin 1950-luvulla työtä varsin ponnekkaasti ja uutta ainesta valittaessa pyrittiin hankkimaan vain korkealuokkaisten koirien jälkeläisiä. On vahinko, että käytettävissä ei ole tuon ajan kokeiden tuomarikertomuksia. Niistä kävisi ilmi, kuinka moni koira osallistui kokeisiin ja mistä ominaisuuksista kilpailumenestys jäi kiinni. Kanta säilyi hyvin pienenä aina 1960-luvulle asti. Siitä eteenpäin rekisteröintimäärät ovat olleet noususuuntaisia, samoin tuontikoirien määrät. Tuonnit ovat olleet pääosin Pohjoismaista, mutta jonkin verran koiria on tuotu myös muualta Euroopasta sekä rodun synnyinmaasta.
7 Sivu 6 Rasitteena rodulla on ollut voimakas jakaantuminen käyttö- ja seurakoiralinjaan. Irlanninsetteri käsitetään vieläkin liian usein seurakoiraksi. Se on kuitenkin ensisijaisesti käyttökoira. Viime vuosina irlanninsetterit ovat suorittaneet menestyksekkään esiinmarssin käyttökokeissa. Irlanninsetteri on noussut ensiluokkaiseksi metsästyskoiraksi. Rodun jakautumisen historiaa Suomessa Suomessa rodun jakautumisen kaava on jokseenkin sama kuin edellisessä luvussa mainittu jakautumisen kulku Britteinsaarilla, joskin vuosikymmeniä myöhemmin. Kannan kasvaessa ja tuontien lisääntyessä luvuilla joukossa oli jo joitakin seurakoiralinjaa edustavia yksilöitä, mutta kokonaisuutena populaatio oli vielä ulkoisilta ominaisuuksiltaan yhtenäinen. Vielä 1980-luvulla eri linjojen yksilöitä käytettiin myös jossain määrin ristiin, mutta tämä toi ei-toivottua kehitystä käyttöominaisuuksiin. Lopullisen jakautumisen Suomessa voidaan katsoa tapahtuneen vasta 1990-luvulla. Tuolloin Suomeen tuotiin tyypiltään selkeästi käyttötyypistä poikkeavia yksilöitä. Ne saavuttivat menestystä näyttelyissä ja niille kertyi sangen paljon jälkeläisiä. Tämä tarkoitti myös rodun rekisteröintimäärien kääntymistä jyrkkään kasvuun. Voimallisimmin seurakoiralinjaisten määrän lisääntymiseen Suomessa olivat 1990-luvulla vaikuttamassa muun muassa kennelit Chic Choix ja Lecibsin, joiden yhteenlaskettu pentumäärä reilun kymmenen vuoden aikana lähentelee 300. Seurakoiralinjoihin keskittyneet harrastajat perustivat oman yhdistyksensä Punaiset ja punavalkoiset irlanninsetterit ry Valtakunnallisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää irlanninsetteriharrastusta ja toimia yhdyssiteenä harrastavien jäsenten kesken. Vuonna 2013 yhdistyksessä on jäseniä noin 350. Yhdistys ei ole pitänyt kirjaa siitä, kuinka moni jäsenistä on nimenomaan punaisen irlanninsetterin omistaja. Selkeiden näkemyserojen vuoksi rotujärjestön ja Punaiset ja punavalkoiset irlanninsetterit ry:n jäsenten välit olivat vuosia etäiset ja yhteistyö oli vähäistä luvulla yhteistyö on tiivistynyt ja nyt asioita voidaan viedä eteenpäin yhdessä rakentavassa hengessä.
8 Sivu 7 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Englantilaisten kanakoirien rotujärjestö Kanakoirakerho -Hönshundssektionen ry (KKK-HHS) on Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö. Se perustettiin Finska Kennelklubbenin ensimmäiseksi osastoksi nimellä Finska Kennelklubbens Hönshundssektion. Vuonna 1935 perustettiin Suomen Kanakoirakerho ry, johon liittyivät lähinnä suomenkieliset. Finska Kennelklubbens Hönshundssektion ja Suomen Kanakoirakerho yhdistyivät vuonna Yhdistyksen nimeksi tuli tällöin Kanakoirakerho - Hönshundssektionen ry. Nykyään Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry. toimii valtakunnallisella tasolla Suomen Kennelliiton alaisena rotujärjestönä ja edustaa englantilaisia kanakoirarotuja pointtereita ja settereitä. Kanakoirakerho-Hönhundssektionen ry:n toimiva organisaatio muodostuu hallituksesta, rotujaoksista sekä eri tehtäviin nimetyistä toimikunnista. Jokaisella rodulla on rodun harrastajien esittämä ja yhdistyksen hallituksen nimeämä jaostoimikunta. Rotujaokset järjestävät edustamansa rodun harrastajille omia koulutuspäiviä ja kilpailuja. Tavoitteena on harrastajien keskinäistä yhteydenpitoa lisäämällä viedä kunkin rodun tasoa eteenpäin. Jaostoimikunnat ovat vastanneet 1990-luvun alusta alkaen rotukohtaisesti kunkin rodun jalostuksen ohjauksesta. Tätä ennen KKK-HHS ry:ssä toimi kaikkien rotujen yhteinen jalostustoimikunta. Tiedon tarpeen ja määrän kasvaessa katsottiin 2000-luvulla jälleen tarpeelliseksi muodostaa kaikkien rotujen yhteinen jalostustoimikunta jaosten rinnalle. Toimikunta perustettiin yleiskokouksessa maaliskuussa Päävastuu rotukohtaisesta jalostuksen ohjauksesta kuuluu kuitenkin yhä rotujaoksille. Jalostustoimikunta on kerhon hallituksen alainen toimikunta, joka koordinoi jalostukseen liittyvää tiedonkeruuta kerhon sisällä ja toimii linkkinä kerhon ja jaosten välillä mm. eri asiantuntijaelimiin. Jalostustoimikunta myös pyrkii pysymään ajan tasalla yleisistä koiran jalostukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista ja auttaa jaoksia tiedon hankinnassa kerhon ulkopuolisilta tahoilta. Jalostustoimikunta myös antaa lausunnot kennelnimianomuksiin sekä mahdollisiin rekisteröintiin liittyviin poikkeuslupa-anomuksiin. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää kokeita ja kilpailuja jalostustyön tueksi settereiden ja pointtereiden käyttöominaisuuksien selvittämiseksi ja parantamiseksi. Toiminnan painopiste on kuluneen sadan vuoden aikana ollut selkeästi koetoiminnan kehittämisessä, mutta myös näyttelytoiminta on kuulunut Kerhon aktiivisen mielenkiinnon kohteisiin. Kanakoirien jakaantuminen näyttely- ja käyttölinjoihin on herättänyt jäsenet puolustamaan Kennelliiton jalostusstrategian hengessä rakenteeltaan tervettä, vaativaan metsästykseen soveltuvaa kanakoiratyyppiä. Yhdistyksen jäsenmäärä on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 1980 jäseniä oli 170 ja v Jäsenrekisterissä ei ole tietoa kuinka moni on punaisen irlanninsetterin omistaja. Jäsenyys KKK-HHS ry:ssä KKK-HHS ry:llä on useita eri jäsenmuotoja. Yhdistyksen jäsenet ovat koe-, vuosi-, perhe-, vapaa-, kirjeenvaihtaja- tai kunniajäseniä. Yksityinen henkilö voidaan hyväksyä koe- tai vuosijäseneksi kirjallisen hakemuksen perusteella. Koejäseneksi hyväksytään kaikki rotujärjestön jäsenyydestä kiinnostuneet. Koejäsen on oikeutettu kaikkiin rotujärjestön tarjoamiin palveluihin kuten kerhon julkaisuihin, jalostusneuvontaan, osallistumiseen koulutustapahtumiin ja koetoimintaan samalla tavalla kuin muutkin jäsenet. Koejäsenellä on äänioikeutta lukuun ottamatta kaikki samat etuudet kuin vuosijäsenelläkin. Koejäsenen osallistuttua kanakoirien koetoimintaan (ei tulosvaatimusta) hänet voidaan hyväksyä vuosijäseneksi ilman uutta hakemusta. Osallistumista rodunomaiseen kokeeseen on haluttu pitää varsinaisen jäsenyyden ehtona siksi, että päätösvalta rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta vaalivassa rotujärjestössä pysyisi jatkossakin niillä, joilla on asiaan harrastusta.
9 Sivu 8 4. Rodun nykytilanne Tässä osiossa arvioidaan rodun tilannetta Kennelliiton Koiranet-jalostustietojärjestelmän avulla. Tavoitteena on tilastojen avulla hahmottaa rodun elinvoimatekijöitä, kehitystä ja toisaalta uhkia Populaation rakenne ja jalostuspohja Suomeen punaisen irlanninsetterin arvellaan tulleen 1860-luvulla. Ensimmäinen Suomessa syntynyt FKK:n rekisteröimä irlanninsetteripentue on vuodelta Punaisia irlanninsettereitä on rekisteröity Suomessa vuosina yhteensä 1460 yksilöä, viimeisen viiden vuoden jaksolla lähes 260 koiraa vuosittain. Käyttölinjaisten osuus rekisteröinneistä on ollut melko vaihteleva. Tarkastelujaksolla niitä oli keskimäärin 18 % vuosittaisista rekisteröintimääristä. Rodun suosio metsästyskoirana on kasvanut tasaisesti. Suomen irlanninsetteripopulaatio on jakautunut kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat sukulinjat joiden yksilöt ovat rodunomaisessa käytössä ja joita käytetään metsästyskokeissa. Tätä ryhmää kutsutaan käyttölinjaiseksi irlanninsetteriksi. Toisen ryhmän muodostavat koirat ovat lähinnä näyttely- ja seurakoiria. Tämän ryhmän koiria rekisteröidään vuosittain enemmän. Suurin osa Suomen käyttölinjaisesta irlanninsetterikannasta on pohjoismaisia sukulinjoja. Irlanninsettereitä on tuotu Suomeen myös alkuperämaasta sekä muualta Euroopasta. Yksittäisiä koiria on tuotu eripuolilta maailmaa. Tuontikoiria rekisteröidään vuosittain joitakin kymmeniä. Pohjoismainen irlanninsetterikanta on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Siksi olisi tärkeää tuoda sellaisia koiria, joiden geneettinen tausta olisi mahdollisimman erilainen. Yleistäen rodusta löytyy toisistaan geneettisesti eroavia linjoja: pohjoismaiset, amerikkalaiset, irlantilaiset metsästyslinjaiset sekä näyttely- että seurakoirakäyttöön jalostetut koirat. Perinnöllinen monimuotoisuus Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geeniversioiden (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät geeniversionsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä geeniversiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä geeniversiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista. Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Yhdessäkään rodussa ei yhdellä yksilöllä saisi olla enempää kuin 100 jälkeläistä. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin. (lähde: Perinnöllinen monimuotoisuus ja jalostuspohja, MMT Katariina Mäki )
10 Sivu Populaation rakenne ja sukusiitos Tässä osiossa esitetään rodun vuosittainen rekisteröintimäärä, tuontikoirien määrä, jalostukseen käytettyjen koirien keskimääräinen ikä ja sukusiitosprosentin kehittyminen. Rotujärjestö on kirjannut jalostussuosituksiinsa ja pentuvälityksen ehtoihin, ettei yhdistelmän sukusiitosaste saa ylittää 6,25% viiden sukupolven mukaan laskettuna. Punaisen irlanninsetterin populaatio Suomessa on suhteellisen pieni. Rodun harrastajakunta usein mieltääkin kannan osaksi yhteispohjoismaista kantaa, kuten se käytännössä onkin. Rotu on jakaantunut seura- ja käyttökoiratyyppeihin, eikä linjoja käytetä keskenään jalostukseen. Syynä on se, kuten rodun tausta -osuudessa tuli esille, että käyttöominaisuuksien säilyminen edellyttää niiden pitämistä keskeisessä asemassa jalostusvalintoja tehtäessä ja seurakoirakoirapuolella painopisteet ovat olleet toisaalla. Tilanne on sama myös muissa maissa. Uutta verta molemmissa linjoissa haetaan tuonneilla. Vuosien ajan molempien linjojen suosima tuontimaa on ollut Ruotsi. Käyttöpuolella yhtä suosittu on Norja, jossa kanta on lähes kokonaan käyttölinjainen. Sukusiitos ja sukusiitosaste Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman taustainfon perusteella. Jalostuksessa suositellaan neljästä viiteen sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. (lähde: Kennelliiton artikkelit/mmt Katariina Mäki)
11 Sivu 10 Taulukko Vuositilasto Vuositilasto rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 7,9 8,3 7,2 8,1 8,3 7,1 7,9 8,2 7,9 7,8 8,8 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 3 v 8 kk 3 v 6 kk 3 v 8 kk 3 v 11 kk 4 v 8 kk 4 v 8 kk 4 v 5 kk 4 v 2 kk 4 v 4 kk 5 v 7 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 4 kk 3 v 10 kk 3 v 11 kk 4 v 3 kk 3 v 8 kk 3 v 8 kk 3 v 9 kk 4 v 2 kk 4 v 4 v 9 kk 3 v 4 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 1,04% 1,66% 1,43% 1,13% 2,25% 1,61% 2,31% 2,46% 1,85% 2,31% 2,91% Taulukko Rodun rekisteröintien sekä tuontikoirien vuosittainen lukumäärä Tuontikoirien sukupuolijakauma on tarkastelujaksolla jokseenkin samansuuruinen uroksia ja narttuja tuodaan maahan keskimäärin yhtä paljon. Suomessa pentuerekisteröintien määrissä on ollut jonkin verran vaihtelua. Enimmillään pentuja on rekisteröity 322, kun pienimmillään määrä on ollut reilut 160. PEVISA- ohjelmaan tuli mukaan uutena jälkeläisrajoitus (max. 40 pentua) vuoden 2011 alussa. Ensimmäisenä vuonna se ei tuonut muutosta rekisteröintimääriin, mutta on mahdollista että sen vaikutus näkyy vuonna 2012, jolloin rekisteröinneissä jäätiin selvästi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Linjoittain käyttölinjaisten osuus rekisteröinneistä on kasvanut. Tarkastelujaksolla käyttölinjaisten penturekisteröintien osuus on kasvanut keskimäärin n. 10 prosentista n. 20 prosenttiin. Tuonneissa määrä näyttää viime vuosina vakiintuneen vuosittain noin 15 koiraan, jotka jakautuvat linjoittain tasaisesti.
12 Sivu 11 Molemmissa linjoissa suosituin tuontimaa on edelleen Ruotsi. Käyttökoiria tuodaan Ruotsin ohella myös muista Pohjoismaista, mutta mukaan mahtuu myös joitain tuonteja Isosta-Britanniasta. Muualta maailmasta käyttölinjan koiria ei ole tarkastelujaksolla tuotu Suomeen. Seurakoirapuolella on selvästi havaittavissa tuonnin lisääntyminen itäisistä naapurimaista. Vaikka Ruotsi on suosituin tuontimaa, on Viro useana vuonna kirinyt sen rinnalle. Seurakoiratyypin settereitä on tuotu lisäksi Venäjältä, Liettuasta ja Puolasta. Seurakoiralinjassa tuontimaiden kirjo on muutenkin käyttöpuolta laajempi. Useita koiria on tuotu muun muassa Yhdysvalloista, Belgiasta ja Alankomaista. Taulukko Tuonnit linjoittain Tuonnit linjoittain Yhteensä käyttölinja seurakoirat Taulukko Keskimääräinen jalostukseen käyttöikä vuosittain Jalostukseen käytettyjen narttujen keski-ikä on trendiviivan mukaan hieman noussut, kun vastaavasti jalostukseen käytettyjen urosten keski-ikä on tarkastelujakson aikana laskenut. Tarkasteluhetkellä keskimääräinen sukupolven pituus on noin 49 kk eli 4 vuotta ja 1 kuukausi.
13 Taulukko Sukusiitosprosentin kehittyminen Keskimääräinen sukusiitosprosentti on laskenut tarkastelujaksolla merkittävästi. Sivu 12
14 Sivu Jalostuspohja Tässä osiossa tarkastellaan miltä näyttää rodun jalostuspohja 2000-luvulla. Jalostuspohjan laajuuteen ja perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa muun muassa se, että jalostuskäyttöön valikoituu mahdollisimman paljon eri koiria. Tämän vuoksi rotujärjestö ei suosittele yhdistelmien uusimista. Rotujärjestön jalostussuosituksiin ja pentuvälityksen ehtoihin on kuitenkin kirjattu, että yhdistelmän voi uusia kerran, jos pentuja on ollut viisi tai vähemmän. Tehollinen populaatio Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Rodun monimuotoisuutta voidaan arvioida myös molekyyli-geneettisesti, esimerkiksi immuunijärjestelmää säätelevien DLAhaplotyyppien lukumäärän ja heterotsygotian perusteella. Tehollinen koko kertoo kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran geeniversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä kertaa jalostukseen käytettyjen, eri sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen. Jos aineisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska siinä oletetaan etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Jos sukusiitosasteen kasvunopeuteen perustuva tehollinen koko on alle , rodusta häviää geeniversioita niin nopeasti ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jolloin voi olla mahdollista tuoda maahamme uutta verta. Monella rodulla ulkomailta ei kuitenkaan ole saatavissa sen erilaisempaa geenimateriaalia kuin kotimaastakaan. (lähde: Kennelliiton artikkelit/mmt Katariina Mäki) Taulukko Vuositilasto jalostuspohja Vuositilasto jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,86 0,90 0,76 0,78 0,88 0,87 0,88 0,96 0,86 0,87 0,84 - tehollinen populaatio 28 (64%) 40 (65%) 46 (61%) 39 (61%) 43 (63%) 38 (63%) 51 (62%) 33 (66%) 37 (62%) 39 (63%) 24 (63%) - uroksista käytetty jalostukseen 0% 1% 2% 4% 10% 9% 3% 14% 5% 9% 9% - nartuista käytetty jalostukseen 0% 2% 3% 7% 13% 16% 15% 13% 28% 18% 15% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,80 0,82 0,80 0,76 0,76 0,80 0,79 0,82 0,84 0,82 0,67 - tehollinen populaatio 122 (50%) 138 (51%) 134 (50%) 138 (50%) 134 (52%) 120 (48%) 126 (50%) 104 (50%) 93 (46%) 83 (45%) 73 (45%) - uroksista käytetty jalostukseen 2% 4% 6% 6% 8% 7% 7% 9% 7% 9% 8% - nartuista käytetty jalostukseen 3% 7% 10% 13% 14% 18% 19% 19% 22% 19% 18%
15 Sivu 14 Taulukko Jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen sukupolvittainen lukumäärä Taulukko Jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen osuus syntyneistä sukupolvittain Tehollinen koko kasvaa käyttämällä uroksia ja narttuja mahdollisimman tasaisesti siitokseen ja kasvattamalla jalostusurosten ja -narttujen lukumäärän suhdetta sekä nostamalla siitoskoirien osuutta kannasta. Perinnöllistä monimuotoisuutta ajatellen kannalla tulisi aina olla mahdollisimman monta eri esivanhempaa. Jalostuksessa tulisi suosia koiria, joiden sukutaulussa viiden polven ajalla on mahdollisimman monta eri koiraa. Punaisen irlanninsetterin kohdalla uroksista käyttämättä jää edelleen yli 90 prosenttia. Narttujen kohdalla jalostuskäytössä päästään yli 20 prosentin. Osuutta voidaan pitää varsin hyvänä.
16 Sivu 15 Taulukko Isät/emät luku eli eri isien ja emien lukumäärien suhde sukupolvittain Jalostusurosten narttuja pienempi lukumäärä asettaa teholliselle kannan koolle rajat: tehollinen koko ei koskaan voi olla suurempi kuin jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä kerrottuna neljällä. Vaikka uroksia olisi 20 ja narttuja 1000, olisi tehollinen koko vain 4*20*1000 / ( ) = 78. Mitä yhteneväisempiä urosten ja narttujen lukumäärät ovat, sitä lähempänä tehollinen koko on varsinaista jalostuskoirien lukumäärää. Isien ja emien lukumäärän suhde eli isien lukumäärä jaettuna emien lukumäärällä on Koiranetin antamien tietojen avulla helposti laskettava luku, joka kuvaa kuinka lähellä urosten lukumäärä on narttujen lukumäärää. Kun suhde on yksi, uroksia käytetään yhtä paljon kuin narttuja, ja perinnöllistä vaihtelua säilyy tehokkaimmin. (lähde: Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki) Punaisen irlanninsetterin kohdalla isät/emät suhdeluku on varsin hyvä. Suuntausta tukee jatkossakin jälkeläismäärille asetettu rajoitus. Taulukko Sukupolvittainen tehollinen populaatiokoko ja sen osuus maksimista (prosenttiluku)
17 Sivu 16 Taulukko Jalostusurokset/seurakoiralinja Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 urosta. Kaikki taulukossa listatut urokset edustavat seurakoiralinjaisia sukuja. Viidentoista käytetyimmän uroksen pentueiden kokonaismäärä on 49, joista rekisteröitiin yhteensä 418 pentua. Suurin osa listan uroksista on tuontikoiria 10/15. Tuontimaat: Ruotsi, Alankomaat, Austarlia, Iso-Britania, Viro, Liettua. Lähisukulaisuutta löytyy yhdessä tapauksessa: Irish Melody Piece Of Diamond on Kalutara Diamondin poika. Jalostusurokset seurakoirat Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja %-osuus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 FRINAN LOYAL FRIEND (s.97 Newlinacre Sensation In Red-Frinan Hazel) ,72 % 3 % KALUTARA DIAMOND (s.98 Tatterslee Special Effect-Tatterslee Duchess) ,72 % 5 % MISTY LAKE'S CHEVALIER (s.2000 Frinan Happy Hero-Chic Choix Dawn of Derry) QUEENSTONE I'AM WHAT I'AM (s. 02 Goldings Jeroboam-Queenstone Elegant Lady) IRISH MELODY PIECE OF DIAMOND (s.03 Kalutara Diamond-Irish Melody Sunday Morning) TATTERSLEE LEGEND (s.08 Autumnglow Legend- Tatterslee Sunflower) FANSETT GOLDEN PROMISE (s.04 Queenstone Golden Glen-Fansett Be My Bride) COPPER'S BUBBLE POWER (s.07 Caskeys Consept at Aoibheanne-Balintyne Coppers Home n Dry) COPPER'S BLOMSTER PRINSEN (s.06 Dark Auburn's Michigan - Copper's Prinsessa på Vift) CLONAGEERA JOSHUA (s.97 Glonageera Whisper - Fearnley Fire Mystic at Glonageera) DUBLINER TIGER WOODS (s.05 Asoftwind of the Golden Vale - Dubliner Image) SUMMERGATE KEEP IN TOUCH (s. 05 Baibreeze Peer Gynt at Summergate - Summergate Foxy Lady) BRODRUGGAN ADVENTURER (s.04 Pendoric Perfect Thyming - Brodruggan Summertime) VICARY'S YEDIDAH (s.99 Vicary's US Dollar- Vicary's Sugartop) COPPER'S FEATHER IN MY CAP (s.03 Light my Fire vh Adelaarsvaren -Coppers Bounce Back) ,63 % 8 % ,63 % 11 % ,31 % 13 % ,08 % 15 % ,99 % 17 % ,95 % 19 % ,95 % 21 % ,86 % 23 % ,77 % 25 % ,72 % 26 % ,59 % 28 % ,40 % 29 % ,36 % 31 % Taulukossa olevien urosten toisen polven jälkeläisten määrä on muutamassa tapauksessa todella suuri. Tähän pitää jatkossa kiinnittää huomiota.
18 Sivu 17 Taulukko Jalostusurokset/käyttölinja Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 käyttölinjaista urosta. Ensimmäisen sarakkeen lukuarvo kertoo uroksen sijoituksen kaikkien jalostusurosten listalla ajanjaksolla Viidentoista käytetyimmän uroksen pentueiden kokonaismäärä on 24, joista rekisteröitiin yhteensä 204 pentua. Käyttökoirien puolella myös suurin osa käytetyistä uroksista on tuonteja 8/15. Tuontimaat: Ruotsi, Norja, Tanska, Iso- Britannia ja Yhdysvallat.. Sukulaisuutta löytyy kuudessa tapauksessa: Redneck on Tydalen s Rabben poika, Håkoya s C-Aaron on Douedal s Irwinin poika, Douedal s Oz-zo on Gaudyn poika ja Douedal s Mitro on Celtic s Dixie Rebelin poika sekä Auburn Wings Rex ja Auburn Wings Renny ovat täysveljekset ja Douedal s Oz-zolla ja Douedal s Mitrolla on sama emä. Jalostusurokset käyttökoirat Tilastointiaikana Toisessa Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja %-osuus kumulat. Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 23 TYDALENS RABBE (s Reppeåen's Louis-Tydalens Megg) ,27 % 6 % HÅKØYA'S C-AARON (s Douedal's Irwin-Håköya's Aggi) ,34 % 11 % DOUEDAL'S OZ-ZO (s Gaudy-Douedal's Uniqua) ,34 % 15 % THODOS QUATTRO (s.2000 Englysts Lasse - Thodos Lhea) ,61 % 19 % THODOS LE ROI DE (s Zico - Remkilens Fjoppa ,37 % 22 % REGULOS OF LEO (s.2003 Gargycreevy Lad - Gortingreagh ,37 % 25 % AUBURN WINGS REX (s Douedal's Arthur - Gristan Iringa) ,13 % 28 % DOUEDAL'S IRWIN (s Thodos Enrico - Kragereden ,13 % 32 % VIEKSA'S VEETI (s.2001 Pav -Vieksa's Föyka) ,89 % 34 % WINGBEAT BENJAMIN (s.1993 US Edison - Janås Sina) ,65 % 37 % GAUDY (s.2003 Sheantullagh Glenn - Englysts Canel) ,41 % 40 % CELTIC'S DIXIE REBEL (s.? Celtic's Superfund - Red Rebel's ,41 % 42 % AUBURN WINGS RENNY (s Douedal's Arthur - Gristan ,41 % 44 % REDNECK (s.2003 Tydalens Rabbe - Lady) ,41 % 47 % DOUEDAL'S MITRO (s.2004 Celtic's Dixie Rebel - Douedal's ,41 % 49 % 1 10 Taulukko Jalostusurokset ja niiden pentueiden ja pentujen kokonaislukumäärät Jalostusurokset Käytetyt urokset 182 Pentueita kaikkiaan 332 Pentuja kaikkiaan 2623 Pentuja/pentue 7,9 Toisen sukupolven määrät Pentueita kaikkiaan 465 Pentuja kaikkiaan 3058 Pentuja/pentue 6,6 Taulukko Seurakoiralinjaisten jalostusurosten pentueiden ja pentujen kokonaismäärät Seurakoirien jalostusurokset Käytetyt urokset 133 Pentueita kaikkiaan 276 Pentuja kaikkiaan 2208 Pentuja/pentue 8,0 Toisen sukupolven määrät Pentueita kaikkiaan 400 Pentuja kaikkiaan 2735 Pentuja/pentue 6,8
19 Sivu 18 Taulukko Käyttölinjaisten jalostusurosten pentueiden ja pentujen kokonaismäärät Käyttökoirien jalostusurokset Käytetyt urokset 49 Pentueita kaikkiaan 59 Pentuja kaikkiaan 415 Pentuja/pentue 7,0 Toisen sukupolven määrät Pentueita kaikkiaan 70 Pentuja kaikkiaan 358 Pentuja/pentue 5,1 Taulukko Jalostukseen käytettyjen käyttö- ja seurakoiralinjaisten urosten määrä Hieman reilu kaksi kolmasosaa jalostukseen käytetyistä uroksista edusti seurakoiralinjaa. Narttujen osalta seurakoiralinjaa edusti peräti 81% jalostukseen käytetyistä nartuista.
20 Sivu 19 Taulukko Jalostusnartut/seurakoiralinja Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 narttua. Viidentoista käytetyimmän nartun pentueiden kokonaismäärä on 45, joista rekisteröitiin yhteensä 412 pentua. Kolmannes käytetymmistä nartuista on tuonteja 5/15. Tuontimaat seurakoiralinjoissa ovat: Unkari, Ruotsi, Australia, Iso-Britannia. Sukulaisuutta löytyy yhdessä tapauksessa Original Gigglin Glenda on Berboss Penny-Piecen tytär. Seurakoirat jalostusnartut Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja %-osuus Pentueit Pentuja Pentueita Pentuja BERBOSS PENNY-PIECE (s. 03 Erinade Extinguished Dr. Robin ,77 % Martinridge Dazlin Flame) 2 LECIBSIN MIRAGE (s.01 Clonageera Joshua-Lecibsin Therese) ,50 % GWAIHIR'S BALLINASLOE (s.05 Frinan Loyal Friend-Chic Choix Jezebel) RED FELLOW'S PEARL OF MINE (s. 99 Loriens Johnnie Walker Red-Red Fellow's Northern Sun) GROVE CREEK'S XCTASY CRYSTAL (s.00 Vicary's US Dollar-Chic Choix Dame Donnybrook) COPPER'S PIPPI LONGSTOCKINGS (s.03 Queensett's Highlander-Copper's Prinsessan På Ärten) DUBLINER HIP HURRAY (s. 00 Dubliner Donovan The Demure- Dark Auburn's Fun in Dublin) FRINAN OPIUM (s. 00 Withersdale World Wide Web-Frinan Josephine) BRODRUGGAN CHINA DOLL (s.06 Brodruggan Temptation- Brodruggan Dresdin Doll) RUADHAN CALISTA (s.04 Pure Geniuse by Clonageera-Enryb Starlet) CHIC CHOIX MAID MARION (s.03 Chic Choix Avington-Chic Choix Iowa of Zinnia) ORIGINAL GIGGLIN GLENDA (s.07 Windrose Who's on First- Berboss Penny-Piece) MERRYVIEW'S BIRDIE NAM-NAM (s.06 Irish Melody Piece Of Diamond-Copper's Creme Caramelle) ,50 % ,41 % ,32 % ,32 % ,18 % ,18 % ,14 % ,09 % ,09 % ,09 % ,05 % REDSEEKER AMAYA (s.04 Kalutara Diamond-Redseeker Tara) ,05 % MARJAKARHUN AURINGON-KUKKA (s.04 Original Asha Bhosle-Sydäntalven Aurora) ,05 % Taulukko Jalostusnartut/käyttölinja Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 käyttölinjaista narttua. Ensimmäisen sarakkeen lukuarvo kertoo nartun sijoituksen kaikkien jalostusnarttujen listalla ajanjaksolla Myös käyttölinjoissa kolmannes käytetymmistä nartuista on tuonteja. Tuontimaat: Iso-Britannia, Norja, Tanska, Uusi- Seelanti ja Saksa. Viidentoista käytetyimmän nartun pentueiden kokonaismäärä on 28, joista rekisteröitiin yhteensä 226 pentua. Sukulaisuutta löytyy useammassa tapauksessa: Douedal s Uniqua on Douedal s Heilin tytär. Douedal s Merili on Douedal s Uniquan tytär. Kaidanpaljakan Elli ja Kaidanpaljakan Emilia ovat täyssisarukset. Douedal s Heilillä, Perlean Prima Pincessillä ja Ladyllä on sama isä. Fowlers Nigelle on Fowlers Ocariina II:n emä. Käyttökoirat jalostusnartut Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 18 DOUEDAL'S HEILI (s.97 Thodos Enrico- Kragereden Nitouche) ,20 % RUSHFIELD RENA (s.06 Bownard Ali-Rushfield Gael) ,96 % RAMSJÖPIKEN'S L LARA (s.02 Reppeåsen's Louis-Tydalens Luna) ,96 % DOUEDAL'S UNIQUA (s-00 Thodos Le Roi de Soleil-Douedal's Heili) ,73 % KOKOS (s.04 Sheantullagh Glenn-Kiwi) ,73 % KAIDANPALJAKAN ELLI (s.01 Vieksa's Nasti-Ballynawn Deluxe) ,26 % DOUEDAL'S MERILI (s. 04 Celtic's Dixie Rebel-Douedal's Uniqua) ,02 % FORESTSET ESPRIT (s.03 Auburn Wings Rex-Victoria) ,31 % KAIDANPALJAKAN EMILIA (s.01 Vieksa's Nasti-Ballynawn Deluxe) ,60 % PERLEAN PRIMA PRINCESS (s.99 Thodos Enrico-Perlean Famous ,60 % LADY (s. 98 Thodos Enrico-US Aida-H) ,60 % FOWLERS OCARINA II (s.05 Tydalens Rabbe-Fowlers Nigelle) ,36 % KILSHEELAN NINA (s.99 Kilsheelan Fergus-Kilsheelan Irish Fen QC) ,36 % LOHMANN'S GILDA(s.02 Asco vom Wondsbarg-Livaline's Donna) ,36 % FOWLERS NIGELLE (s.01 Fowlers Hunter-US Kapris) ,36 %
Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli
Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta
LisätiedotPunainen irlanninsetteri
Punainen irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2009 2013 Sisällys: 1. Yhteenveto........................................ 3 2. Rodun tausta........................................4 3. Järjestöorganisaatio
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotJALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014
Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä
Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat
LisätiedotENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020
ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen
LisätiedotUrokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.
Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotRodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020
ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?
1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotSaksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014
Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.
LisätiedotBriardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA
Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen
LisätiedotBriardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA
Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotSiitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010
Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotJackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017
Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE
Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa
LisätiedotSukulaisuussuhteesta sukusiitokseen
Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn
LisätiedotMITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)
MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan
LisätiedotBeaglen jalostuksen tavoiteohjelma
Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO * JTO
SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne
LisätiedotEhdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin
Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien
LisätiedotBORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]
LisätiedotBORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO
LisätiedotKennelliiton jalostusstrategian tavoitteet
Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi
LisätiedotESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE
ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri
Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...
LisätiedotPunavalkoinen Irlanninsetteri
KKK-HHS RY / IRLANNINSETTERIJAOS Punavalkoinen Irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 15.3.2014 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotPäivitetty
Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry:n Vuoden Koira -kilpailujen säännöt 1.1.2017 alkaen 1. Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry järjestää Vuoden Koira -kilpailut yhdistyksen edustamille roduille (englanninsetteri,
LisätiedotESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA
VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018
AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt
LisätiedotAMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018
AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4
LisätiedotSuomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016
Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Beagle
Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...
LisätiedotVASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JA PERINNÖLLISTEN VIKOJEN JA SAIRAUKSIEN VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 Hyväksytty Gordoninsetterijaoksen kokouksessa 16.3.2013 Kanakoirakerho-Hönshundssektionen
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotKoiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen
Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen
LisätiedotVastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?
1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118
Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:
LisätiedotKanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI
Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri
Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO
LisätiedotSUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017
SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 2 Sisältö 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 2.1 Rodun alkuperä... 4 2.2 Rodun kehitys nykyiseen muotoon...
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri
Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.
LisätiedotSUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017
SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ
LisätiedotTaulukko 1 Vuositilasto - rekisteröinnit ja rodun vuosittainen sukusiitosaste (Lähde: Koiranet 05/2018)
7.9.2018 TIETOA ROTUMME TÄMÄN HETKISESTÄ TILANTEESTA JA JALOSTUSPOHJASTA Jalostuksen tavoiteohjelmaa (JTO) varten vuosille 2020 2024 on tarkasteltu tilastoja vuosilta 2008-2017 Suomen Kennelliiton Koiranetistä:
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma Jackrussellinterrieri FCI numero 345
Jalostuksen tavoiteohjelma 2019-2023 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 25.03.2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]
LisätiedotTERVEYSRISKILASKURI v. 2014
TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on
LisätiedotBICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Briardi Brienpaimenkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 18.2.2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Kuva Ulla-Maija Kuutti Sisällys 1.
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI
Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotKasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?
Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,
LisätiedotPEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys
PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA
LisätiedotLIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ
LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta
LisätiedotKennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua
Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,
LisätiedotEsitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen
Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten
LisätiedotIslanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotEnsimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille
1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,
LisätiedotSaksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117
Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti pitkäkarvaisesta
LisätiedotSuomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje
Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa..6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä
LisätiedotENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011 2015. Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta
ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011 2015 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto... 3 2 Rodun tausta... 5 3 Järjestöorganisaatio
LisätiedotPointteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2015
Pointteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2015 SISÄLTÖ 1 YHTEENVETO... 1 2 RODUNTAUSTA... 3 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4 RODUN NYKYTILANNE... 7 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja...
LisätiedotRotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle
Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle 1 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 8 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja...
LisätiedotEURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.10.2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 20.11.2017 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
LisätiedotSuomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET
PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa
LisätiedotSuomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET
PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa
LisätiedotKilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.
Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen
LisätiedotJokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.
Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja
1 Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja Koonnut: Victoria Ahlström, Susanna Fontell, Johanna Helminen, Piia Joki-Erkkilä, Erika Jylhä- Pekkala, Johanna Koskiahde, Viveca Lahokoski, Henna
LisätiedotSUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017
SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ
LisätiedotLAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017
LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto
LisätiedotEURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt SISÄLLYS
LisätiedotEpilepsian vastustaminen
Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin
LisätiedotYleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa
Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC
Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA
LisätiedotBICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018
BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo
LisätiedotSisällys 1. YHTEENVETO...4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja
Sisällys 1. YHTEENVETO......4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 10 4.1.2 Jalostuspohja... 18 4.1.3
LisätiedotSUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE
Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen
LisätiedotEurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma
Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021. Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021 Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]
LisätiedotLAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017
LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019
Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]
LisätiedotCHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 3.11.2012 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.12.2012 Voimassa 1.1.2013-31.12.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016
YORKSHIRENTERRIERI ry 1(25) 2012-2016 Yorkshirenterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty Yorkshirenterrieri ry:n vuosikokouksessa 17.3.2007 Hyväksytty SKKY:n syyskokouksessa 28.11.2007
LisätiedotV 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist
Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013 2017 V 2.1 V 1.0 V 2.0 V 2.1 Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Päivittäneet v 1.0:n pohjalta
LisätiedotJalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset
Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma
LisätiedotRHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017
SUOMEN RIDGEBACK YHDISTYS RY RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 1(72) RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 Laatinut rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Ridgeback yhdistys
LisätiedotUudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita
Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita Katariina Mäki 2008 Kahdessa tänä vuonna valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin kahdentoista koirarodun jalostuspohjan
LisätiedotSyyskokouksen pöytäkirja 2014
Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana
LisätiedotLAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017
LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty
LisätiedotSUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI
SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-
Lisätiedot