Kulttuurin Tuusula HELMIKUU TOUKOKUU Irroitettava tapahtumakalenteri keskiaukeamalla

Transkriptio

1 Kulttuurin Tuusula HELMIKUU TOUKOKUU 2009 Irroitettava tapahtumakalenteri keskiaukeamalla

2 TEKSTI: Taiju Kiesilä, Tuusulan kulttuuripalvelut KUVA: Tammi SISÄLLYSLUETTELO 2 Uuden alussa 3 Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut - yhteistyötä yli hallintorajojen 3 Kultu kertoo kulttuurista PÄÄKIRJOITUS TUUSULAN KUNNAN KULTTUURIPALVELUT yhteistyötä yli hallintorajojen 4 Perinteitä ja pulkkamäkeä 5 Uudistunut Lottamuseo 6 Nykytaide saapui Tuusulaan 8 Skidiviikot tuo teatterin kylään 8 Lauluniloa lapsikuorosta 9 Tapahtumakalenteri 12 Museot ja näyttelyt 13 Lukemisen nälkä 14 Mietteitä ja musiikkia Erkkolassa 16 Tikanojan kokoelmia Halosenniemessä 17 Tunnelmointia Museoiden yössä 18 Hillityt lämpimät värit 18 Meidän Herramme muurahaisia 19 Kirjailija kertoo kirjoistaan 19 Tähtitiede Nyt! HELMIKUU TOUKOKUU 2009 JULKAISIJA: Tuusulan kunta, kulttuuripalvelut ja museo Postiosoite: PL 60, Tuusula TOIMITUS: Inkeri Borgman, Sanna Hokkanen, Taiju Kiesilä, Tarja Kärkkäinen Puhelin: (09) , Sähköposti: kulttuuri@tuusula.fi ULKOASU: Päivi Vainionpää/Linea Nera Oy KANSI: Heikki Virolainen, Kukko, teräs 1991, Aune Laaksosen Taidesäätiö. Kuva: Tuusulan taidemuseo/timo Laaksonen KUVATIEDOT: Kuvien yhteydessä tai Tuusulan museo PAINOPAIKKA: Savion Kirjapaino, Kerava PAINOSMÄÄRÄ: ISSN Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. KULTU 2/2009 ilmestyy kesäkuussa. UUDEN ALUSSA On asioita, joita on vaikea kuvata sanoilla. Mieleen tulevat adjektiivit tuntuvat latteilta, joten on parempi ettei edes yritä. Tuusulan taidemuseon kokoelma ei tämän jälkeen ole sanoin kuvattavissa se pitää nähdä. Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma on ainutlaatuinen missä tahansa seurassa. Kokonaisuus on valmis, ja tulevat näyttelyt tulevat avaamaan kävijän tajunnan uudella tavalla. Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma nostaa taidemuseon mahdollisuudet sellaiselle tasolle, jota isommatkin saavat vapaasti kadehtia. Kuntalaisille ja vieraillemme tämä tarkoittaa yhä uusia taide-elämyksiä vuosiksi eteenpäin. Taiteesta voi nyt nauttia uudistetussa ja uuden nimen saaneessa Taidekeskus Kasarmissa. Taidekokoelmaa tullaan kehittämään kokonaisuutena, jossa uusi moderni osa on keskeinen elementti. Haluan kiittää kaikkia tämän mahdollistaneita, erityisesti Aune Laaksosta. Taidekeskus Kasarmi tarjoaa jatkossa visuaalisia elämyksiä kuvataiteen kautta, kun Taiteilijakoti Erkkola jatkaa alkutaivaltaan pienimuotoisten tapahtumien näyttämönä. Erkkola on kahdessa vuodessa vakiinnuttanut asemansa ja toimintatapansa. Vastaanotto on ollut myönteinen; erilaiset konsertit ja klubitoiminta ovat täyttäneet Erkkolan, eivätkä kaikki halukkaat ole aina mahtuneet sisälle. Erkkolan tarjonta jatkuu ja kehittyy edelleen. Vuoden 2009 uutena kokonaisuutena aloittaa Muusa Klubi, joka tarjoaa kirjallisuuteen keskittyneen J. H. Klubin rinnalle esittävää taidetta. Tapahtuma, jota odotamme lisäksi mielenkiinnolla, on J. H. Erkko -lausunta- ja laulusävellyskilpailu. Erkkolan keväästä ja uudesta kilpailusta voi lukea lisää sivuilta Kirjaston rooli sivistystyön peruskivenä on vahvempi ja vanhempi, kuin usein tulee ajatelleeksi. Siinä missä kansakoululaitos syntyi 1800-luvun lopulla, ensimmäinen julkinen koko kansalle avoin maksuton kirjasto avattiin jo 1700-luvulla Anjalaan. Taustalla oli rousseaulainen ajattelu; kun kansaa oli opetettu lukemaan, uskottiin, että tiedon ja sivistyksen helppo saatavuus vahvistaa kansallista itsetuntoa ja mahdollistaa menestyksen. Ihan hyvin aikana, jolloin maamme etelä- ja itäpuolella kamppailtiin maaorjuuden kahleissa. Juuri omaehtoisen oppimisen ajatus oli vahvasti aikaansa edellä. Omaehtoinen oppiminen ja aktiivinen ajattelu ovat tämänkin päivän kirjastotyön kulmakiviä. Menetelmät ovat toki kehittyneet. Kirjasto on ollut vuoden alusta osa kulttuuripalveluja. Tämän odotetaan lisäävän kirjaston ja kulttuuritoimen ennestään hyvää yhteistyötä ja vahvistavan kirjaston roolia kulttuurilaitoksena, kuntalaisten olohuoneena ja paikkana, josta pääsee tiedon ja sivistyksen lähteille. Hyvän esimerkin kirjaston, museon ja kulttuurin yhteistyöstä voi lukea seuraavalta sivulta. Odotettavissa olevista haasteellisimmista taloudellisista ajoista huolimatta tuusulalainen sivistystyö kulkee vahvassa myötätuulessa. Meillä on erinomaiset puitteet; kasvatus- ja sivistystoimen organisaatiota on vahvistettu siten, että se mahdollistaa entistä paremman ja hedelmällisemmän yhteistyön koulujen, päiväkotien, museoiden, kirjastojen, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden välillä. Kaikki kuntalaisten parhaaksi. Tervetuloa kasvamaan, sivistymään, virkistymään ja saamaan elämyksiä! Esa Ukkola, kasvatus- ja sivistystoimen johtaja kertoo kulttuurista Tuusulan tapahtumatarjontaan on nyt helppo tutustua. Samojen kansien väliin, Kultu-lehteen, on painettu monipuolisesti tietoa tapahtumista artikkeleiden ja tapahtumakalenterin muodossa. Entisen kulttuurikalenteri-esitteen tilalla ilmes tyvä kulttuurilehti Kultu jaetaan jokaiseen tuusulalaiseen talouteen kolme kertaa vuodessa. Kulttuurilehti on laajempi julkaisu kuin kulttuurikalenteri, ja se palvelee kaikkia elämyksen etsijöitä vauvasta vaariin. Toivomme lehden säilyvän pitkään ja tarjoavan mukavia lukuhetkiä. Tämän lehden tapahtumakalenteriin on kerätty tapahtumatietoja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Lehden voi hakea maksutta muun muassa Tuusulan kirjastoista, kunnantalon neuvonnasta ja Taidekeskus Kasarmista. Voit ilmoittaa tapahtumia lehteen lähettämällä tapahtumatiedot toimituksen osoitteeseen kulttuuri@tuusula.fi. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2009 ja tapahtumatietojen tulee olla toimituksella mennessä. Tuusulan kunnassa kulttuuripalveluja tuotetaan yhteistyössä. Kulttuuripalveluissa toimivat omina yksiköinään kulttuuri, museo ja kirjasto, mutta yhteistyötä tehdään yli hallintorajojen. Kulttuuriyksikkö jakaantuu kahteen osaan: lastenkulttuuriin ja muuhun tapahtumatuotantoon. Museo puolestaan jakaantuu taidemuseotoimintaan ja kulttuurihistorialliseen museotoimintaan. Taidemuseoon kuuluvat Halosenniemen museo sekä uudessa Taidekeskus Kasarmissa toimivat Tuusulan Nykytaiteen museo ja Kuvitustaiteen museo. Kulttuurihistorialliseen museoon kuuluvat Taiteilijakoti Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki sekä kotiseutumuseo Klaavola. Kirjastoja Tuusulassa on neljä: Hyrylässä pääkirjasto sekä Riihikallion, Jokelan ja Kellokosken kirjastot. Lisäksi kuntaa kiertää kirjastoauto. KUVITUSNÄYTTELY YHTEISTYÖNÄ Esimerkkinä yksikköjen välisestä yhteistyöstä toimii maaliskuussa Tuusulan pääkirjastossa nähtävä näyttely Salla Savolaisen kuvittamien Vesta-Linnea -kirjojen kuvitusoriginaaleista. Kuvitusnäyttely on osa lastenkulttuuritapahtuma Skidiviikkojen ohjelmaa. Näyttelyn siis tuottaa kulttuuri, tilan tarjoaa kirjasto ja ripustuksesta vastaa museon henkilökunta. Tuusulan pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston johtaja Tarja Mattila kertoo, että kuvitustaiteen vaalimisella on pitkät perinteet kirjastossa. - Martta Wendelinin kokoelmahan oli kirjastossa ennen kuin se siirtyi museolle. Wendelinin aakkoskuvia on edelleen nähtävillä lastenosaston seinällä. Kuvitustaiteen tämänhetkisestä tilasta Tuusulan taidemuseossa kertoo tutkija Päivi Ahdeoja. - Kuvitustaide tulee olemaan jatkossakin eräs taidemuseon kehityskohteista. Painotus siirtyy Martta Wendelinin kuvitustaiteesta laajemmaksi koko kuvitustaiteen kentän kattavaksi. Uudempaa kuvitustaidetta on ensi vuonna esillä Wendelin Galleriassa Hannu Tainan kuvitusnäyttelyssä. Esillä on muun muassa tuttuja Uppo Nalle -kuvituksia. Lisäksi on tämä Skidiviikkojen näyttely Salla Savolaisen kuvitusoriginaaleista kirjastossa. Kesäksi on Erkkolaan tulossa Nuori Suomi kuvissa -kuvitusnäyttely, jossa on esillä kultakauden ajan taiteilijoiden kuvitustaidetta. Taidemuseotoiminta on nyt uudistumassa Tuusulassa, joten tulevaisuuden linjauksista ei ole vielä tarkemmin päätetty. Saa nähdä miltä tulevaisuus näyttää! - Kirjastossa näyttelyt ovat yleensä kirjaston ensimmäisessä kerroksessa, siellä missä ihmiset kulkevat ja missä on henkilökunnan palvelupiste. Nyt on saatu ripustuskisko tuloaulan seinälle. Näyttelytoimintaa on tarkoitus ja tarpeellista kehittää. Uskomme että yhteistyö näissä asioissa kulttuurin ja museon kanssa tuo lisää osaamista ja resursseja, Tarja Mattila kirjastosta toteaa. KUVITUSNÄYTTELYT Skidiviikkojen näyttely Salla Savolaisen kuvitusoriginaaleja Vesta-Linnea -kirjoista Tuusulan pääkirjastossa, Autoasemankatu 2, Tuusula Avoinna ma to 10 20, pe 10 18, la Tuusulan Kuvitustaiteen museo Hannu Taina Martta Wendelinin vieraana Taidekeskus Kasarmi, Wendelinin Galleria Jääkärinpolku 2, Tuusula Avoinna ti pe 12 16, la su p. (09) Kuva Tove Appelgrenin kirjasta Vesta-Linnea mieli mustana, kuvitus Salla Savolainen. 2 3

3 PULKKAMÄKEÄ TEKSTI: Inkeri Borgman, Tuusulan museo ja Kaisa Lepistö-Salojärvi KUVAT: Tarja Kärkkäinen PERINTEITÄ JA Tuusulassa kolmatta kertaa järjestettävä Klaavolantien perhelaskiainen valloittaa kotiseutumuseo Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon laskiaissunnuntaina Rekiajeluperinteen ympärille koottu päivä tarjoaa lämpimiä laskiaisperinteitä koko perheelle. Suomen laskiaisperinteet juontavat 1500-luvulta, jolloin Turun teinit esittivät Juhana-herttuan iloksi laskiaisleikkejä. Laskiaisesta kehittyi talonpoikainen työväenjuhla, joka heijasteli luontaistaloudessa elävien ihmisten odotuksia ja arvomaailmaa. Laskiaisen viettoon kehittyi myös oma kaupunkilaiseen elämänmenoon sopinut juhla naamiaishuveineen ja tanssiaisineen. Klaavolantien perhelaskiaisessa sukelletaan perinteiseen suomalaiseen laskiaisenviettoon rekiajeluineen ja pulkkamäkineen. Laskiaiseen liittyy valtava määrä tapoja ja uskomuksia. Laskiaisaamuna oli hyvä nousta varhain ylös, sillä mitä aiemmin nousi ylös sitä Klaavolan piharakennuksia virkeämpänä pysyi loppuvuoden. Villan ja pellavan tuli olla kehrättynä laskiaiseen mennessä, sillä laskiaisena kehräämisellä oli vakavia vaikutuksia: lampaiden sairastuminen pyörötautiin, lehmän jalan katkeaminen, käärmeiden luikerteleminen kesällä pihapiiriin, kärpäset ja rajut ukkosilmat. Kädet tuli pyyhkiä ruoan jälkeen mieluiten pellavalankaan, sillä sen uskottiin kasvattavan tulevan pellavasadon pitkäksi. Emäntien tuli myös pitkien pellavien toivossa laskea mäkeä rukin lavalla tai jopa paljaalla takapuolella ja huutaa samalla lipo, lipo liinoja, pitkiä pellavia! KLAAVOLANTIEN PERHELASKIAINEN Nykyään laskiainen kokoaa perheitä yhteen nauttimaan talvipäivästä. Klaavolantien perhelaskiaisessa Ilmatorjuntamuseolla on mahdollista lähteä rekiajelulle ja pulkkamäessä on lupa huutaa pitkiä pellavia! Hernerokka ja mehutarjoilu lämmittävät pulkkamäessä kylmenneitä pieniä ja isoja kävijöitä. Klaavolassa opastuksien lomassa Teatteri T Laskiaisena avoimet ovet kotiseutumuseo Klaavolassa ja Senioriteatteri Aikamoinen tuovat välähdyksiä perinteisestä laskiaisesta; mummo ja lapset tutkivat yhdessä laskiaisperinteitä ja luovat vanhanajan laskiaistunnelmaa. Klaavolan talon ison pöydän äärellä valmistetaan risukoristeita koivun risuista ja rautalangasta. Helena Latvala Taito Uusimaa ry:stä ohjaa pieniäkin kävijöitä muotoilemaan risuista esimerkiksi pienen linnun tai sydämen. - On tärkeää, että lapsi voi askarrella luonnonmateriaaleista koristeita omien taitojensa mukaan, ja nähdä sitä kautta luonnon tarjoamat kauniit materiaalit, kertoo Helena. LASKIAISSUNNUNTAI 22.2 Kotiseutumuseo Klaavola Avoinna Yleisöopastukset 11 ja 14 Risukoristepaja Ilmatorjuntamuseo Avoinna Yleisöopastukset 12 ja 15 Klaavolantie 2 ja 3, Tuusula Tapahtumaan on vapaa pääsy Lisätietoja p. (09) tai Tapahtuman järjestää Ilmatorjuntamuseo sekä Tuusulan kulttuuripalvelut ja museo. LIlmavalvontakurssille uudistuneeseen Syvärannan Lottaopiston ilmavalvontakurssilla opettajatar Lempi Hoppania, Lotta Svärd -järjestöstä, johdattaa oppilaansa vuoden 1943 ilmavalvonnan, lentokonetyyppitunnistuksen ja puhelinviestinnän perusteisiin. Oppitunnilla perehdytään myös järjestön keskeisiin toimintaperiaatteisiin. Syvärannan Lottamuseossa on käynnistetty vuoden 2008 aikana museopedagoginen ohjelma, jonka tuottamisesta vastaa museoamanuenssi Susanna Koski. Ohjelman tavoitteena on tarjota erilaisille kohderyhmille räätälöityä, laadukasta museoopetusta. Museopedagoginen ohjelma toteutetaan valitsemalla kullekin vuodelle oma erityinen teemansa, jonka ympärille rakennetaan elämyksellistä ohjelmaa. Vuoden 2009 teemaksi on valittu ilmavalvonta. Syvärannan huvila toimi vuosina Lottaopistona. Syvärannan Lottaopistolla järjestettiin joka vuosi kymmeniä keskusjohtokunnan toimeenpanemia lottakursseja. Lottia kurssitettiin pääosin johtotehtäviin ja vaikeisiin teknisiin aloihin, kuten ilmavalvontaan. Huhtikuusta alkaen museo tarjoaa draamaopastusta yli 11-vuotiaiden koululaisten ryhmille. Opastuksen aikana kokeillaan pienoismallien avulla lentokonetyypin tunnistamista ja harjoitellaan puhelinviestien lähettämistä sota-ajan mallin mukaan. Kurssilla opitaan mitä tarkoittaa, kun ilmavalvontatornista lähetetään viesti: Kymmenen kautta kaksi ja nelonen kautta ykkönen Koillisesta etelään kolmetuhatta. Toukokuusta alkaen järjestetään myös aikuisempaan makuun tehtyä draamaopastusta. Opettajatar Lempi Hoppania kertoo lempeästi mutta päättäväisesti kurssilaisilleen mitä tulevalta ilmavartijalta ja lottalupauksen antaneelta järjestön jäseneltä vaaditaan. LOTTAMUSEON UUDISTUNEET TILAT TEKSTI: Syvärannan Lottamuseo: Maria Andersin, Päivi Hartikainen, Tuija Keskinen, Susanna Koski KUVA: Syvärannan Lottamuseo OTTAMUSEOON Lotta ilmavalvonnassa vuonna 1941 täin aktiiviset suhteet Ruotsin vastaavaan järjestöön Landstormskvinnoriin. Jo avoinna olevassa päänäyttelyhuoneessa esitellään lottien eri jaostojen toimintaa. Arkistohuoneiden saaminen on merkittävä askel museon toiminnalle. Niiden avulla voidaan paremmin taata kokoelmien säilyminen myös tulevien sukupolvien käyttöön. Esine-, valokuva ja asiakirjakokoelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja museon kokoelmiin niitä kuuluu jo kymmeniä tuhansia kappaleita. Näiden luettelointi, tutkiminen ja konservointi luovat museotyön perustan. MUSEO OTTAA EDELLEEN VASTAAN LAHJOITUKSIA Lahjoituksia vastaanotettaessa selvitetään mahdollisimman tarkasti taustatiedot, jotka liittyvät esineen omistajaan tai käyttäjään. Esineen mukana tuleva tarina tekee esineestä museaalisesti arvokkaan. - Yhden sota-aikaisen kirjeenvaihdon luettelointi saattaa kestää viikkoja, kertoo lahjoitus- Syvärannan Lottamuseon toisen kerroksen museotilat ovat olleet remontista johtuen kiinni syksyn Remontissa tilat järjestettiin niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin museon eri perustoimintoja. Päänäyttelysalin viereen on valmistunut uusi näyttelytila, joka muodostaa tiloista aiempaa yhtenäisemmän kokonaisuuden. Remontin yhteydessä rakennettiin myös erilliset paperi- ja kuva-arkistot. Toukokuun alussa avautuvaan uuteen näyttelytilaan sijoitetaan aluksi vaihtuvia näyttelyitä. Ensimmäinen näyttely tulee valottamaan Ruotsin Majan ja sen esineistön historiaa. Ruotsin Majassa kulminoituu Lotta Svärd -järjestön läheiset ja eritten rekisteröinnistä vastaava museoamanuenssi Susanna Koski. Kirjeiden kautta välittyy runsaasti tietoa sodan ajan arkielämästä ja tavallisen rivi-lotan tuntemuksista. - Sotaa eläneen sukupolven ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää historiaa rekonstruoitaessa seuraavia sukupolvia varten, toteaa museonjohtaja Maria Andersin. SYVÄRANNAN LOTTAMUSEO Rantatie 39, Tuusula p. (09) , lottamuseo@kolumbus.fi Avoinna: ke su ti su ti su Soppasunnuntain keittolista museon kotisivuilta 4 5

4 NTEKSTI: Päivi Ahdeoja, Tuusulan taidemuseo, Taidekeskus Kasarmi YKYTAIDE SAAPUI TUUSULAAN Jääkärinpolunpuiston molemmat punatiiliset rakennukset ovat täyttyneet Poimintoja Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta -näyttelyn teoksista. Nykytaiteen näkyminen Tuusulassa liittyy kunnan ja Aune Laaksosen Taidesäätiön tekemään yhteistyösopimukseen. Suuria veistoksia on ilmestynyt myös Ilmatorjuntamuseon pihalle. Tero Laaksosen kookas teos Il moro di Venezia (1993) liittyy nimensä mukaan Shakespearen näytelmään Othello (Venetsian mauri). Taidekeskus Kasarmi pääkirjaston kulmalta kuvattuna Marraskuun lopulta alkaen tuusulalaiset ja keskiuusimaalaiset ovat voineet tutustua mittavaan nykytaiteen kokoelmaan Tuusulan Nykytaiteen museon tiloissa Taidekeskus Kasarmissa. Entinen varuskuntapitäjä Tuusula uudisti elokuisen Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmadeponoinnin myötä taidemuseonsa ilmettä. Entisestä Taide- ja kulttuurikeskuksesta sekä viereisestä rakennuksesta kunnostetusta uudesta tilasta, AuneLasta, muodostui Taidekeskus Kasarmi. Valoisat, holvimaiset tilat vaaleine seinineen ja suurine ikkuna-aukkoineen muistuttavat vanhan venäläisen tiilikasarmin historiasta. Ne rakennettiin alunperin esikuntaupseerien käyttöön ja sairaalaksi. AuneLa-rakennus toimi viimeksi lasten kuvataidekouluna ja on nimetty Aune Laaksosen mukaan. Keravan kuningattareksi sanottu Aune Laaksonen on taiteen puolesta tehdyn vapaaehtoistyön mestari. Läheinen suhde taiteeseen ja taiteilijoihin välittyy hänen kokoamassaan taidekokoelmassa. Teoksia on kutsuttu Aunen omiksi kuviksi, mutta hän itse pitää niitä rakkaina lapsinaan. Kuten yleensäkin yksityisen henkilön kokoamat taidekokoelmat myös Aune Laaksosen kokoelma on hyvin persoonallinen ja kertoo rakkaudesta taiteeseen. Mukana ovat kuvataiteen arvoituksellisuus, mystisyys sekä leikkimielisyys ja rohkeus. Taidesäätiön kokoelma käsittää nykyään yli 1300 teosta. Kokoelma on karttunut pääosin taiteilijoilta saaduin lahjoituksin. Teokset on deponoitu Tuusulan kunnalle elokuussa 2008 viisivuotissopimuksella. Taidekokoelma karttuu edelleen. Poimintoja Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta -näyttely on Aune Laaksosen ja professori Leena Peltolan ( ) kokoama. Leena Peltola kuului kuvanveistäjä Heikki Häiväojan kanssa Keravan taidemuseon asiantuntijaryhmään Poimintoja-näyttely jäi Leena Peltolan viimeiseksi kuratoinniksi. Hän toimi aktiiviuransa jälkeen eri taidesäätiöiden ja yritysten taideasiantuntijana ja oli monien tunnettujen näyttelyiden kuraattori. Poimintoja-näyttelyn hän suunnitteli vuosien aikana tutuksi tulleesta kokoelmasta. Näyttelyn ripustuksessa saattoi vain ihailla iäkkään kuraattorin upeaa työskentelyvarmuutta. Nopeasti hän tottuneella silmällä valitsi taideteoksista ne oikeat, tilaan ja toisiinsa juuri sopivat teokset. Näyttelyn ripustus on harmoninen ja se antaa teoksille tilaa ympärilleen. Veistokset sulautuvat näyttelytilaan saumattomasti ja pienet, läheltä katsottavat akvarellit ja grafiikan työt on ripustettu intiimeihin nurkkauksiin. Poimintoja-näyttelyssä painottuu Maaliskuulaisten ryhmän taide, suomalainen taidegrafiikka sekä lukujen postmodernismi. Vajaan sadan teoksen otos antaa kokoelmasta monipuolisen kuvan: suomalaisen kuvanveistotaiteen huippunimiä Kain Tapperista Laila Pulliseen, suomalaisen taidegrafiikan helmiä Pentti Kaskipurosta Outi Heiskaseen sekä maalauksia 1970-luvulta nykypäiviin luvulla muodostuneen Maaliskuulaisten ryhmän keskeiset taiteilijat kuten Ulla Rantanen, Reino Hietanen ja Kauko Lehtinen esittäytyvät näyttelyssä. VEISTOKSIA HYRYLÄÄN Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmaan kuuluu 14 ulkoveistosta. Tuusulan kunnantalon pihaaukealle sijoitettiin kuvanveistäjä Antero Koskisen graniittiveistos Corona. Muut ulkoveistokset siirrettiin Ilmatorjuntamuseon piha-alueelle. Ulkoveistosnäyttely on esillä toistaiseksi. Tulevaisuudessa veistoksia tullaan sijoittamaan Hyrylän keskustan alueelle sekä entiselle varuskunta-alueelle. NYKYTAITEEN NÄYTTELYT Poimintoja Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta Tuusulan Nykytaiteen museo Taidekeskus Kasarmi (ent. Taide- ja kulttuurikeskus) Jääkärinpolku 2, Tuusula p. (09) Avoinna ti pe klo 12 16, la su klo Ulkoveistosnäyttely Ilmatorjuntamuseon piha-alue Klaavolantie 2, Tuusula Avoinna ti su klo Ulla Rantasen Kivi-maalauksessa (1990) voi nähdä vaikutteita pop-taiteesta. Kuutti Lavosen tummasävyisissä naishahmoissa on vaikutteita renessanssin ja barokin taiteesta. Peili-teos vuodelta 1994, tempera kankaalle. 6 7

5 TEKSTI: Taiju Kiesilä, Tuusulan kulttuuripalvelut KUVA: Raatikko: Satusirkus, Kuvaaja Johnny Korkman 8 SKIDIVIIKOT Tuusulassa vietetään lastenkulttuuriviikkoja kaksi kertaa vuodessa: marraskuussa vietetään Syysskidiä ja maaliskuussa on Skidiviikkojen aika. Skidiviikkojen ohjelmisto muodostuu suomalaisten ammattiteattereiden esityksistä. Tarjolla on esittävää taidetta laidasta laitaan. Tuusulassa ei ole kiinteää teatteritilaa, joten suurin osa esityksistä on muun muassa koulujen jumppasaleissa. Jumppasali on teatterilaisille tuttu paikka, koska suuri osa lastenteattereista vie esityksensä sinne missä yleisö on: kouluihin, päiväkoteihin ja monitoimitaloihin. Tanssijat Esko Hakala ja Kati Korosuo TEKSTI: Tuusulan Seurakunta KUVA: Tuula Rasilainen Tuusulan seurakunnassa on ollut lapsikuorotoimintaa jo vuodesta 1976 alkaen. Ryhmien määrä ja nimet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Tällä hetkellä lapsikuoroja on kolme: Joutsenet Jokelassa, Kyyhkyset Kellokoskella ja Laululintuset Etelä- Tuusulassa. Kolme eri kuoroa tarvitaan, koska välimatkat Tuusulassa ovat pitkät. Pohjois-Tuusulan lapsikuorojen esityksille on myös kysyntää niin oman kirkon perhemessuissa ja konserteissa kuin paikkakunnan maallisemmissakin tilaisuuksissa. Tuusulan kanttorit suosittelevat lämpimästi perheitä johdattamaan lapsensa kuoroharrastuksen pariin. - Lapsikuoro antaa musiikillisia virikkeitä ja rohkaisee lasta itsensä ilmaisemiseen, korostaa Jokelan Joutsenten johtaja, kanttori Erja Hartala. Hänen mukaansa kuorolla on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisen kasvun edistäjänä. tuo teatterin kylään Kevään Skidiviikkojen ohjelmassa on muun muassa Tanssiteatteri Raatikon esitys Satusirkus. Tanssiteatteri Raatikko on yksi Suomen vanhimpia tanssiteattereita. Sillä on oma teatteritila Vantaalla, mutta se myös kiertää esiintymässä eri puolilla Suomea. Raatikolla on vuodessa noin 300 esitystä, joista kiertue-esityksiä on noin 100. Tanssija Esko Hakala esiintyy Raatikon Satusirkus-esityksessä ja kiertäminen on tullut hänelle tutuksi myös esityksessä Hys-Hys-Hymylään, joka nähtiin Tuusulan Syysskidissä toissa vuonna. Laulun iloa LAPSIKUOROSTA - Tanssiteatteriesitys vaatii yleensä paljon tilaa. Kiertueilla esiinnytään aina eri tilassa ja se vaikuttaa myös omaan työhön eli tanssimiseen, tanssi pitää sovittaa tilaan. Pienessä tilassa esimerkiksi happi käy nopeasti vähiin, ja se vaikuttaa tietysti sekä tanssijan että yleisön jaksamiseen. Mutta ennemminkin erilaiset esiintymistilat ovat haaste kuin rasite. Sitä paitsi jännite esiintyjien ja katsojien välillä on aina yhtä intensiivinen tilasta riippumatta, Esko pohtii. Esko kertoo mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin yleisö näkee esityksen koulun salissa. - Hyvissä ajoin ennen esiintymistä on tietysti sovittu kaikki käytännön asiat järjestäjän kanssa. Ennen esitystä sitten pakataan esityksessä tarvittavat varusteet, ajetaan esiintymispaikkaan varhain aamulla, roudataan tavarat sisälle, rakennetaan näyttämö, teknikko rakentaa äänentoiston ja teatterivalot ja sitten valmistaudutaan esitykseen. Esityksen jälkeen puretaan rakennelmat, pakataan tavarat takaisin autoon ja matkustetaan seuraavaan esiintymispaikkaan. Juuri tämä suuri työmäärä on välillä ikävintä kiertueella, silloin unet jää vähiin. Mukavinta kiertueilla on se, että näkee uusia paikkoja eri puolella Suomea ja tutustuu useisiin uusiin ihmisiin ja saa esiintyä lapsille ympäri Suomen. On hienoa olla tuottamassa elämyksiä; jotkut lapsista saattavat nähdä teatteriesityksen ensimmäistä kertaa elämässään juuri meidän esityksessämme! Raatikon lisäksi Tuusulan Skidiviikoille ( ) esityksensä rakentavat muun muassa Totem-teatteri ja Teatteri Hevosenkenkä Es poosta, Nukketeatteri Sytkyt Helsingistä ja Linnateatteri Turusta. Skidiviikkojen ohjelmaan voi tutustua osoitteessa Painettua ohjelmaesitettä on jaossa esimerkiksi Tuusulan kirjastoissa, Tuusulan museoissa ja kunnantalon neuvonnassa. Lippujen varaus alkaa keskiviikkona numerosta (09) Liput 2. Skidiviikot järjestää Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut. - Kuorossa tehdään ja koetaan yhdessä. Siellä opitaan kurinalaisuutta ja toisten huomioonottamista. Suunnitelmien mukaan lapsikuorotoiminta Tuusulassa muodostaa muutaman vuoden kuluttua polun, jolla pieni lapsi voi vaihtaa varttuessaan uuteen ja vaativampaan ryhmään. Näin lauluharrastus voi jatkua motivoivana myös läpi nuoruusvuosien. Kehitteillä oleva systeemi on riippuvainen seurakunnan musiikkityön työntekijäresursseista. Vahva toivo työvoiman lisääntymisestä lähivuosina on olemassa ja panostus tähän asiaan tuntuu järkevältä. Tuusulassa riittää lapsiperheitä, eikä vastaavaa kaikille avointa kuoromahdollisuutta ole. Joutsenet, Kyyhkyset ja Laululintuset astuvat estradille vielä kuluvan kevään aikana. Tuusulan seurakuntakeskuksessa (Hyryläntie 11) on lapsikuorojen yhteiskonsertti huhtikuun 19. päivä klo 15.00, jossa esitetään hengellistä lapsikuoromusiikkia. Konsertti on samalla kenraaliharjoitus Viron matkaa varten. Viikkoa myöhemmin lapsikuorot suuntaavat Viljandiin kirkkomusiikkijuhlille. Lisätietoa kuorotoiminnasta: kanttori Erja Hartala p tai erja.hartala@evl.fi HELMIKUU-TOUKOKUU 2009 HELMIKUU Tähtitiede on nykyajan ympäristöoppia Tuusulan kansalaisopiston luento 9.2. klo 18 Lue lisää s. 19. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Lapset ja nuoret netissä - missä? Tuusulan kansalaisopiston luento klo 18 Lasten ja nuorten mediamaailmasta puhuvat Mediakasvatus ry:n puheenjohtaja Sara Sintonen ja Kehityspiikki Oy:n koulutusjohtaja Harri Ruotsalainen. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Talvilomaleffa lapsille Taidekeskus Kasarmissa klo 15 Pelikaanimies Vapaa pääsy, paikat varattava ennakkoon p. (09) Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Lisätietoja Tuusulan kulttuuripalvelut, Kulttuuri pursuaa taivaalta ja tähtitieteestä tulevia määritelmiä, käsitteitä ja käytäntöjä Tuusulan kansalaisopiston luento klo 18 Lue lisää s. 19. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Kuvataidepainotteinen talvilomakurssi 7 11-vuotiaille Taidekeskus Kasarmissa Päivittäin klo Kurssimaksu 25. Ilmoittautumiset p. (09) Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Lisätietoja Tuusulan kulttuuripalvelut, Taiteilijatapaamisia Hannu Taina klo 18 Graafikko ja kuvittaja Hannu Taina kertoo taiteestaan. Hänen lastenkirjakuvituksistaan tunnetuimpia ovat Elina Karjalaisen Uppo-Nallet. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Järjestää KuumArt ry, p J. H. Klubi: Tekijä Tuntematon klo 19 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Illan kokoonpanossa esiintyvät runoilijat Tomi Kontio ja Tommy Tabermann sekä muusikot Mikko Perkola, Jarmo Julkunen ja Max Lilja. Liput 7. Klaavolantien perhelaskiainen klo Lue lisää s. 4. Vapaa pääsy. Kotiseutumuseo Klaavola ja Ilmatorjuntamuseo, Klaavolantie, Tuusula. Lisätietoja p. (09) Puolet maisemasta on taivasta Tuusulan kansalaisopiston luento klo 18 Lue lisää s. 19. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Tommy Tabermann ja Tekijä Tuntematon J. H. Klubilla Kuva: Hanne Nykänen Kultainen nuoruus Jokelan kansalaisopiston luento klo Musiikinharrastaja, KTM Aimo Ruusunen kertoo musiikkinäyttein vanhoista suomalaisista iskelmistä, erityisesti 1950-luvun iskelmistä. Vapaa pääsy Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela. Lisätietoja p. (09) Web 2.0 tulee - oletko valmis? Tuusulan kansalaisopiston luento klo 18 Juhana Mykrä kertoo esimerkkejä sosiaalisen median nettipalveluista. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Elias Lönnrot Vienan Karjalassa Jokelan kansalaisopiston luento klo 19 Professori Pekka Laaksonen kertoo miten Kalevalan pohjana olleet kansanrunot ja niiden laulajat löydettiin. Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela. Lisätietoja p. (09) Rantatie-kvartetin konserttisarja keväällä Erkkolassa kalenteri MAALISKUU Maan korvessa kauneimpia hengellisiä lauluja Tuusulan kirkossa 1.3. klo 18 Tilaisuudessa lauletaan yhdessä ja kuullaan esityksinä rakastetuimpia hengellisiä lauluja. Yhteislaulua siivittämässä laulusolisti sekä Tuusulan kirkkokuoro ja soitinyhtye Tuula Saarensolan johdolla. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. p Aamuleffoja lapsille Taidekeskus Kasarmissa 2.3. klo 9.00 ja Zdenêk Miller: Kuinka myyrä sai housut?, Myyrä ja Sateenvarjo, Myyrä ja maansiirtokone. Vapaa pääsy, paikat varattava ennakkoon p. (09) Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Lisätietoja Tuusulan kulttuuripalvelut, Lapsen aivojen arvokapasiteetin kehitys ja kasvatus - vaikuttaako lukeminen? luento pääkirjastossa 3.3. klo 18 Professori Matti Bergström puhuu aivojen tasapainoisen kehittymisen tärkeydestä. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Keisari ja kaunis Ulrika Jokelan kansalaisopiston luento 3.3. klo 19 Suomen sodasta 200 vuotta, Professori Martti Turtola. Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela. Lisätietoja p. (09)

6 HELMIKUU-TOUKOKUU 2009 kalenteri MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU TEATTERI Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa 8.3. klo 15 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Liput 15. Naistenpäivän tanssit 8.3. Jani & Jetsetters Kellokosken Juhlatalo, Juhlatalontie 4, Kellokoski. Lisätietoja Tuusulan kulttuuripalvelut p. (09) , Uniikkikoteja ja sarjatuotantoa Jokelan kansalaisopiston luento klo Lue lisää s. 18. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela. Lisätietoja p. (09) , Tour around the UK Tuusulan kansalaisopiston luento klo Introduction of The British Isles as a travel destination. Tuusulan kansalaisopisto, Koskenmäenpolku 4. Talvisodan ilmatorjuntaa panssarilaivoilla luento Ilmatorjuntamuseolla klo Luento ja Panssarilaivat talvisodassa -näyttelyn esittely. Sisäänpääsy museolipulla. Ilmatorjuntamuseo, Klaavolantie 3, Tuusula. Lisätietoja p. (09) Profiilikonsertti I Erja Hartala Tuusulan kirkossa klo 18 Tuusulan kanttorit esittäytyvät vuorotellen puolivuosittain järjestettävissä profiilikonserteissa. Ensimmäisessä konsertissa kanttori Erja Hartala musisoi mukanaan mm. Jarkko Yli-Annala, urut ja piano. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. p Me kahvilassa istuttihin Viihdekuoro Essujen 35-vuotiskonsertti Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 218, Tuusula. Liput 15. Lisätietoja p Skidiviikot Lastenkulttuuriviikoilla pajoja, näyttelyitä, tanssia, teatteria ja musiikkia ympäri Tuusulaa. Ohjelmisto osoitteessa Lisätietoja ja ennakkovaraukset (25.2. alkaen) Tuusulan kulttuuripalvelut p. (09) J. H. Klubi: Imbi Paju klo 19 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lue lisää s Liput 7. Liekki palaa -musikaali Riihikallion koululla klo 15 Liekki palaa -musikaali kertoo Laurasta ja Jonista. Se on heidän rakkaustarinansa ja samalla kahden erilaisen ihmisen kohtaaminen. Vapaa pääsy, käsiohjelma maksullinen. Riihikallion koulu, Pellavamäentie 7, Tuusula. p Sanoilla leikkimisen tärkeys luento pääkirjastossa 2.4. klo 18 Kirjailija Kirsi Kunnas kertoo lastenrunouden tärkeydestä kielellisen ajattelun kehittämisessä. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Muusa Klubi: Sväng Harmonica Quartet 2.4. klo 19 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lue lisää s Liput 7. p. (09) Pitkäperjantain konsertti Tuusulan kirkossa klo 18 Kamarikuoro Sonores johtajanaan Eero Hartikainen, soitinyhtye ja solisteja. Ohjelma 7. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. p Taidon päivän tunnelmissa klo Tervetuloa valmistamaan pöytäliinapainoja kesäisiin ulkokattauksiin sekä tutustumaan kevään ja kesän kurssitarjontaan. Vapaa pääsy, työpajassa materiaalimaksu. Hyrylän käsityökeskus, Hyryläntie 12. Lisätietoja p. (09) Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa klo 15 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Liput 15. Tuusulan seurakunnan lapsikuorojen konsertti klo 15 Hengellistä lapsikuoromusiikkia. Ohjelma 5. Tuusulan seurakuntakeskus, Hyryläntie 11. p Helikopterit lentävät Ilmatorjuntamuseolla Radio-ohjattavien pienoismallien lennätysnäytös ja esittelyä. Sisäänpääsy museolipulla. Ilmatorjuntamuseo, Klaavolantie 3, Tuusula. Lisätietoja p. (09) Kevät - sinäkö se olet! klo 15 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Konsertissa esiintyy sopraano Laura Heinonen ja säestäjänä pianisti Tuula Hällström. Liput 15. p Koko perheen vapunvastaanottajaiset Kellokoskella klo 17 Ohjelmassa perinteen mukaisesti mm. lipunnosto, pikkukarhujen pesu ja lakitus, suihkukaivon käynnistys kesäksi ja Anna Pakalénin patsaan seppelöinti. Toimelan puisto, Toimelantie, Kellokoski. Järjestää Me Kellokoskelaiset ry, LC-Kellokoski/ Annat, Partiolippukunta Kellokontiot, Kellokosken Martat ja Kellokosken VPK:n Nuoriso-osasto. Runotapahtuma pääkirjastossa Huhtikuussa alkaa 6 8-vuotiaille runotapahtuma, jossa piirretään Lauri Pohjanpään eläinrunojen innoittamana Lasten työt ovat esillä pääkirjastossa, Autoasemankatu 2. Gospeloratorio Suola 3.5. klo 15 Jokelan kirkkokuoro ja yhtye sekä Teatteri Sisaren nuorisoryhmä Syrre. Sävellys Pekka Simojoki, käsikirjoitus ja laulujen tekstit Anna-Mari Kaskinen. Jokelan kirkko, Kouluraitti 11, Jokela. p. (09) J. H. Klubi: Hannu Mäkelä ja Anna Kortelainen 7.5. klo 19 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Pala Suomen taidehistoriaa, aiheina Eino Leino ja L. Onerva. Liput 7. Runoja pääkirjastossa 7.5. klo 18 Teatteri T:n S-ryhmä esittää Pohjanpään lastenrunoja. Lauri Pohjanpään syntymästä tulee kesällä kuluneeksi 120 vuotta. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2. Lisätietoja Muuttunut ja muuttuva Jokela Keväinen kävelykierros Jokelassa klo 18 Rauhallinen kävelykierros, oppaana FM Anja Tyrväinen. Lähtö aseman etelänpuoleiselta parkkipaikalta. Järjestää Jokelan kansalaisopisto, p. (09) Ruukin Saviset ry:n myyjäiset klo Keramiikkamyyntiä ja arpajaiset. Ruukin Savisten paja, Vanha Valtatie, Kellokoski. Lisätietoja p , Teatteri- ja museoviikko Kansainvälistä museoviikkoa vietetään Tuusulassa teatterin merkeissä. Lue lisää s klo Museoiden Yö Halosenniemessä Kansainvälinen museopäivä Mukana mm. Taidekeskus Kasarmi, Erkkola, Halosenniemi, Klaavola, Ilmatorjuntamuseo, Työläiskotimuseo, Suojeluskuntain päällystökoulun perinnetilat, Tuusulan Automuseo ja Kellokosken Sairaalamuseo. Lisätietoja p. (09) Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa klo 18 Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Liput 15. Kevätlaulajaiset Paijalan kappelissa klo 18 Tuusulan seurakunnan naiskuorot Primavera ja Tuulahdus. Paijalan kappeli, Paijalannummentie 11, Tuusula. p KUTISTETTU POIKA Teatteri T:n L-ryhmä Metsänpeitto on paikka, jossa asuvat kiltit tontut ja ilkeät peikot. Jolletonttu 107 v. johdattaa 7-vuotiaan Joelin hurjaan seikkailuun ja auttaa häntä löytämään itsestään rohkeuden. Ikäsuositus yli 4-v. Kesto noin 1 h. Teksti Anna Krogerus, ohjaus Tiina Häkkinen. Lisätietoja p Esitykset: klo 15 (ensi-ilta) Ruukin koulu, Koulutie 7, Kellokoski klo 15 Hyökkälän koulun auditorio, Kirkkotie 11, Tuusula klo 15 Hyökkälän koulu RUUSUTARHA Teatteri T:n XL-ryhmä Hulvattoman ja absurdin näytelmän sisarukset Marjaana ja Kreeta elävät Ruusutarhassa, rapistuvassa pohjalaisessa maalaistalossa kyläläisten karsastamina. Äiti on jättänyt heidät ja lähtenyt hakemaan maailman rikkainta miestä. Ikäsuositus yli 15-v. Elokuvakäsikirjoitus Eeva ja Maria Ruotsala, näyttämölle sovitus ja ohjaus Tiina Häkkinen. Lisätietoja p Esityksiä kevätkaudella 2009 Tuusulassa klo 19 Hyökkälän koulun auditorio, Kirkkotie 11, Tuusula. KATSELEN KIRSIKKAPUUTA Senioriteatteri Aikamoinen Vanhoja japanilaisia runoja luonnosta ja elämänkulusta, japanilaisissa tunnelmissa. Kesto n. 30 min. Dramatisointi ja ohjaus Tiina Häkkinen. Lisätietoja p Ensi-ilta tammikuussa. TARINOITA TOSIA Senioriteatteri Aikamoinen Muisteluita ja tarinoita. Esiintyjien omia elämän suuria muistoja tarinoituina. Ohjaus Tiina Häkkinen. Lisätietoja p Ensi-ilta keväällä RAKAS MURHAKOPLA Tuus-Teatteri Ränsistyneessä kotitalossaan kaatopaikan reunalla asuu höpsähtänyt, mutta hyväntahtoinen mummeli, Opaali. Opaalin nurkissa pyörii epämääräinen huijari-kopla, joka yrittää keksiä konsteja, joilla voisi rikastua helposti ja nopeasti ja paljon. Jännärikomedian ensi-ilta helmi-maaliskuussa Seuratalo Väinölä, Kirkkotie 6, Tuusula. Lisätietoja p MEIDÄN HERRAMME MUURAHAISIA Keski-Uudenmaan Teatteri Lue lisää s. 18. Tuusulan ja Keravan esitysten esitysajat ja -paikat sekä lippuvaraukset osoitteesta tai teatterin toimistolta p. (09) Liput 20. Nada-yhtye tunnelmoi Museoiden yössä Kuva: Pekka Elomaa 10 Sväng Harmonica Quartet huhtikuun Muusa Klubilla Kuva: Juha Reunanen Hannu Mäkelä ja Anna Kortelainen Erkkolassa 7.5. Kuva: Tammi Liekki palaa -musikaali Riihikallion koululla Kuva: Jarmo Kulonen 11

7 TEKSTI: Tarja Mattila ja Katri Rahkola KEVÄT 2009 ja näyttelyt Jännitys- ja kauhukirjat olivat viidennelle luokalle mieleisiä. Einarin suosikkeja olivat Nightmare room -sarjan kirjat, ja Tuomas piti Viisikoista. Saara hevostyttönä luki paljon heppakirjoja. Ainolla lukutahti saattoi olla kirja päivässä. HALOSENNIEMI Rantatie, Tuusula, p. (09) , , Avoinna: ti su 12 17, ti su Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Tikanojan taidekodin kokoelmia Vaasalaisen kauppaneuvos Frithjof Tikanojan ( ) kokoelmasta esillä taidetta kultakaudelta ja 1900-luvun ensivuosikymmeniltä. Fanny Churberg, Maria Wiik, Victor Westerholm, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eemu Myntti, Eero Nelimarkka ja Arvi Mäenpää Askel maisemaan Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, Risto Suomi, Kristian Krokfors ja Aino Favén TAIDEKESKUS KASARMI Jääkärinpolku 2, Tuusula, p. (09) , Avoinna: ti pe 12 16, la su ti su 11 18, Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Tuusulan Nykytaiteen museo Poimintoja Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta Mm. Ulla Rantanen, Kuutti Lavonen, Outi Heiskanen, Hannele Kylänpää, Markus Konttinen, Kain Tapper Tuusulan Kuvitustaiteen museo Hannu Taina Martta Wendelinin vieraana Tuttuja kuvituksia Uppo-Nalle, Katti Koljatti ja Utelias Fauni -lastenkirjoista sekä Martta Wendelinin kuvituksia. Martta Wendelinin kuvituskokoelman helmiä ERKKOLA Rantatie 25, Tuusula. p. (09) , , Avoinna: ti su Pääsymaksut: 4/3/2. Nuori Suomi kuvissa kuvitustaidetta J. H. Erkon ajalta Näyttely esittelee Nuori Suomi albumin kuvituksia ja maalauksia Pekka Haloselta, Albert Gebhardilta, Venny Soldan-Brofeldtiltä, Eero Järnefeltiltä ja Väinö Blomstedtiltä. ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI Rantatie, Tuusula, p. (09) Avoinna: ti su Pääsymaksu: 1. KLAAVOLA Klaavolantie 3, p. (09) , Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu: 2. SYVÄRANNAN LOTTAMUSEO Rantatie 39, Tuusula, p. (09) , Avoinna: ke su 11 17, ti su Pääsymaksut: 5/4/1. ILMATORJUNTAMUSEO Klaavolantie 2, Tuusula, p. (09) , , Avoinna: ti su Pääsymaksut: 6/4/1. SUOJELUSKUNTAIN PÄÄLLYSTÖKOULUN PERINNETILAT Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus (TKKK) Rantatie 66, p Avoinna sopimuksen mukaan. TYÖLÄISKOTIMUSEO Kirkkotie 21, Tuusula, p Avoinna: la su 12 16, ti su 12 16, ke Pääsymaksu: 1. SAIRAALAMUSEO Kellokoski, p.(09) , Avoinna sopimuksen mukaan. TUUSULAN AUTOMUSEO Fallbackantie 20, ovi 3, p Avoinna sopimuksen mukaan. TUUSULAN KUNNANTALON AULAGALLERIA Hyryläntie 16, Tuusula Avoinna: ma, pe klo 8 16, ti to klo 8 19 Tiedustelut: Kulttuuripalvelut p. (09) Arja Pettinen: Havainnointia ja visuaalista leikkiä, öljyvärimaalauksia, akvarelleja ja savitöitä Taide- ja kulttuuripäiväkoti Aarteiden Talo: Sadut ja tunteet lasten satujen pohjalta syntyneitä teoksia KuumArt ry: kevätnäyttely Mikkolan päiväkoti: Karvatassut Nalle-teemavuoden töitä. Osa Tuusulan Skidiviikkoja Tuusulan kansalaisopisto: aikuisten kuvataiteen perusopetusryhmän päättötyönäyttelyssä grafiikkaa, maalauksia, veistoksia ja installaatioita Hyrylän alueen koulut: oppilastöiden yhteisnäyttely Tuusulan kansalaisopisto: Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttely Puutarha Tuusulan Taito käsityökoulu Helmi: oppilastöiden näyttely Taika-Aika MUITA NÄYTTELYITÄ Poppanatekstiilinäyttely Hyrylän käsityökeskuksessa Esillä poppanatekstiilejä Pirkanmaan kotityö Oy:n mallistosta. Hyrylän käsityökeskus, Hyryläntie 12, Tuusula. Järjestää Taito Uusimaa ry, p. (09) Avoinna: ma ke klo , to klo Salla Savolaisen kuvitusoriginaaleja Vesta-Linnea -kirjoista Tuusulan pääkirjastossa Näyttely on osa Tuusulan Skidiviikkojen ohjelmaa. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2, Tuusula. p. (09) Avoinna: ma to 10 20, pe 10 18, la 9 15 Ympäristönäyttely Tuusulan pääkirjastossa Toukokuussa Aiheena jokamiehenoikeudet. Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2, Tuusula. p. (09) Avoinna: ma to 10 20, pe 10 18, la 9 15 LUKEMISEN NÄLKÄ Kirsti Tirkkosen luokka, Hyökkälän koulun 6A, on tuttu näky kirjastossa. Luokassa on aina luettu paljon: ääneen, pareittain ja yksikseen. Opettaja pitää itse lukemisesta ja haluaa antaa oppilailleen lukevan aikuisen mallin. Kun Tuusulan kirjasto aloitti uuden lukudiplomikäytännön vuonna 2007, olivat Kirsti Tirkkosen oppilaat heti valmiina haasteeseen. Kirjastossa oli opettajien kanssa yhteistyössä laadittu jokaista vuosiluokkaa varten kirjavalikoima, josta diplomin saadakseen oli luettava kuusi kirjaa. Noin puolet luokasta ehti suorittaa diplomin kevään aikana ja innokkaimmat siirtyivät suorittamaan jo seuraavaa. Tirkkonen on lukenut paljon lasten- ja nuortenkirjoja, joten niitä on helppo suositella myös oppilaille. Kirjaston lukudiplomilistat antavat tukea kirjavalintaan ja monipuolisuutta vinkkaamiseen. Tirkkosen mielestä listat ovat olleet melko sopivia ikäryhmän tarpeisiin nähden, mutta niitä voi myös soveltaa. Kirjastossa toivotaan, että lukijat osallistuvat valikoimalistojen uudistamiseen palautetta antamalla. Viidennen luokan lukudiplomin kirjavalikoimat sisältävät jonkin verran nuorten kirjoja, joissa voi olla jo vaikeitakin aiheita. Kuudennen luokan listoilla on nuorten kirjojen lisäksi myös joitakin aikuisten kirjoja kuten Agatha Christietä. Lastenkirjallisuuden parhaat sopivat tietenkin kaiken ikäisille. Tirkkonen toivoo, että kirjastosta löytyisi sopiva ja turvallinen reitti lasten- ja nuortenkirjallisuudesta aikuistenkirjojen maailmaan. Myös kirjoissa voisi joskus olla K15 -rajoitus. Oppilaat olivat jo viidesluokkalaisina innokkaita lainaamaan esimerkiksi Stephen Kingin kauhuromaaneja. Romaanien lukemista ei kielletty, mutta sisällöstä keskusteltiin opettajan kanssa. Tirkkonen harmittelee, ettei koulussa jää ylemmillä luokilla enää kovin paljon aikaa kaunokirjallisuuden lukemiseen. Tietotekstit, sanomalehdet ja nettitiedonhaku ovat kaunokirjallisuutta suuremmassa roolissa. Kaunokirjallisuus kulkee kuitenkin mukana, kuten viidennen luokan Kalevala-projektissa, jossa oppilaat tutkivat niin Kalevalaa kuin Elias Lönnrotin matkojakin. Eriaiheiset oppimisprojektit ovat jatkuneet kuudennella luokalla. Koulutöiden ja lukemisen lisäksi nuoret ehtivät puuhata paljon muutakin. Monelle liikunta on mieleinen harrastus, ja tietokonepelejäkin tulee pelattua. Mutta kun on lukemisen makuun päässyt, voi hyvällä syyllä joskus huokaista kuten eräs Kirstin oppilas: - Nyt on kamala nälkä - lukemisen nälkä! SATUTUNNIT Kevätkaudella kirjastoissa pidettävät satutunnit alkavat klo 10, ja niille voivat osallistua kaikki alle kouluikäiset lapset. Satutunnin kesto on noin puoli tuntia. Pääkirjasto: 8.1., 22.1., 5.2., 19.2., 5.3., 19.3., 2.4., ja 7.5. Jokelan kirjasto: 23.1., 27.2., 27.3., ja Kellokosken kirjasto: 13.1., 10.2., 17.3., ja Riihikallion kirjasto: 22.1., 19.2., 19.3., ja Kevään viimeisillä satutunneilla vierailee jokaisessa Tuusulan kirjastossa taiteilija Liisa Svenn. Hän kertoo ja piirtää iloisen keväisiä satuja ja kuvia. Taiteilija Liisa Svenn Halosenniemessä esillä Tikanojan taidekodin kokoelmasta Werner Åströmin teos Alaston Taiteilijakoti Erkkola Rantatiellä Kuva: Tarja Kärkkäinen 12 13

8 ETEKSTI: Inkeri Borgman, Tuusulan museo KUVAT: Juha Reunanen ja Toomas Dettenborn Mietteitä ja musiikkia Taiteilijakoti RKKOLASSA J. H. Klubi sai kaverikseen Muusa Klubin Vuodesta 2006 Tuusulan kunnan omistuksessa ollut Taiteilijakoti Erkkola on kasvattanut toimintaansa uudella klubikokonaisuudella. Kirjallisia ja ajankohtaisia elämyksiä tarjoava J. H. Klubi on saanut rinnalleen esittävään taiteeseen keskittyneen Muusa Klubin. Kevään esitystarjonta on monipuolista; Muusa Klubilla esiintyy huhtikuussa kansainvälistä menestystä saavuttanut huuliharppuyhtye Sväng. Maaliskuun J. H. Klubilla pureudutaan vakavampiin aiheisiin toimittaja-kirjailija Imbi Pajun johdatuksella. Erkkola tarjoaa kävijöilleen myös pieniä näyttelyelämyksiä, kun toukokuun ensimmäisenä päivänä avautuu kesänäyttely Nuori Suomi kuvissa kuvitustaidetta J. H. Erkon ajalta. Sväng Harmonica Quartet Muusa Klubilla 2.4. Kirjailija Imbi Paju SVÄNGIÄ ERKKOLAAN Huuliharppuorkesteri Sväng ei ensi kuulemalta herätä mielikuvia vakavasti otettavasta taiteesta tai musiikista. Vuonna 2003 toimintansa aloittanut huuliharppukvartetti Sväng on osoittanut epäilijöille tämän pienen instrumentin ilmaisuvoiman ja moniulotteiset mahdollisuudet. Ensilevy oli arvostelumenestys, ja yhtye saavutti nopeasti kulttimaineen, joka levisi myös kotimaan ulkopuolelle. Syy Svängin suosioon saattaa piillä huuliharppuorkesterin nykypäivän kuulijalle tuoreessa soundissa yhdistettynä ohjelmistoon, jota ei ole totuttu yhdistämään huuliharppuun. Yhtyeen ohjelmisto on suurelta osin muusikoiden omaa tuotantoa. Sväng loihtii esiin virtuoottisia Balkanrytmejä, svengaavaa ragtimea, kansansävelmiä tai tunteikasta tangoa aidolla, mutta niin oudolla soundilla, että se pitää ehdottomasti kuulla ja nähdä elävänä. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston huuliharpun soiton opettaja Jouko Kyhälä ja kaksi opiskelijaa, Eero Turkka ja Eero Grundström herättivät henkiin tämän positiivista ilmapiiriä säteilevän ja rytmijalkaa vipattavan yhtyesoittamisen. Mukaan löydettiin Sibelius- Akatemian ulkopuolelta suomalaisen huuliharppuyhtyemusiikin konkari, bassohuuliharpisti Pasi Leino, ja konsepti oli valmis. Ehkäpä yhtyeen soundissa on ripaus nostalgiaa vuosien takaa, mutta soittamisen railakas ja improvisatorinen ote on reilusti nykypäivää. IMBI PAJUN TORJUTUT MUISTOT Imbi Paju on toimittaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja. Vuonna 2005 valmistuneessa, palkitussa dokumenttielokuvassa Torjutut muistot hän on käsitellyt neuvostomiehityksen vaikutuksia Viron kansaan oman perheensä kokemuksien kautta. Imbi Paju kertoo dokumenttielokuvan taustalla olleen halu ymmärtää mitä tapahtui ja miksi. - Onko muistojen torjuminen terrorin julmuudet kokeneille ainoa tapa selvitä? Mikä on tämä koko kansakunnan vaientanut pelko? Mielestäni itsenäisyyden ja rauhan aika antaa mahdollisuuden kansallisten traumojen välttämättömään käsittelyyn. Imbi Paju on kokenut esiintymismatkoillaan Euroopassa, että Torjutut muistot -dokumenttielokuva on aukaissut keskustelun Itä- ja Länsi- Euroopan välillä. Paju on kirjoittanut elokuvan pohjalta saman nimisen kirjan ja työskentelee tällä hetkellä uuden dokumenttielokuvansa parissa, jossa hän yhdistää suomalaisten ja virolaisten naisten tarinat. Mitä painolasteja, vaiettuja asiota, me kannamme edellisiltä sukupolvilta perittynä? Mitä tarkoittaa kansallinen muisti? Maaliskuun J. H. Klubilla pohditaan näitä asioita Imbi Pajun ajatuksien johdolla. KLUBEJA ERKKOLASSA Muusa Klubi: Sväng Harmonica Quartet torstai 2.4. klo 19 / liput 7 J. H. Klubi: Imbi Paju torstai klo 19 / liput 7 Lipputiedustelut Tuusulan matkailuneuvonnasta p. (09) Liput J. H. Klubiin ja Muusa Klubiin tulevat myyntiin noin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Lisätiedot tapahtumista sekä kevään muut tapahtumat J. H. ERKKO -LAUSUNTA- JA LAULUSÄVELLYSKILPAILU Tuusulan kunta järjestää ensimmäistä kertaa valtakunnallisen lausunta- ja laulusävellyskilpailun. Kilpailun tarkoituksena on Juhana Heikki Erkon tuotannon ja ajatusten tunnetuksi tekeminen. Kilpailutöitä lähetettiin määräaikaan mennessä yhteensä 71. Parhaimmat teokset karsitaan kesäkuussa käytäviin välieriin ja finaaleihin. Kilpailu toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi, eli seuraavan kerran vuonna J. H. Erkko -lausunta- ja laulusävellyskilpailun finaali järjestetään Hyökkälän koululla Tuomaristossa vaikuttavat muun muassa Jukka Rantanen, Markus Lehtinen, Seppo Hovi, Helka-Maria Kinnunen, Esa Ukkola ja kilpailun taiteellinen johtaja Tiina Häkkinen. Pakollisena teoksena kilpailussa on J. H. Erkon Kukko-runo. Lisätietoja tai KUKKO Kun kukko läiskytti siipiänsä, Niin lentävänsä se luuli: Se huomas aidalle pääsevänsä, Kun sattui myötäinen tuuli. Nyt kukko laukesi laulajaksi Ja taiteheksi sen keksi, Niin kukon laulua ihanaksi Sai kana kiittäneheksi. Jo kukon äänikin halkes aivan Ja sortui surkean lailla, Mut kanan kiitokset maksoi vaivan Hän niit ei viel ole vailla. Se oikein totta on tämä taulu: On taideastetta monta, Mut kanan mielestä kukon laulu On suurta, vertaamatonta. - J. H. Erkko