Tervetuloa Turkuun ilmoittaudu nyt! Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa. 7. 8.11. Turkuun ilmoittaudu nyt! Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 3/2014 Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita IOL-sekaannus kaihikirurgian yleisin virhe Tervetuloa Turkuun ilmoittaudu nyt! Osaamisprofiili varmistaa hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä. Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun muassa rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Sivu 10

2 Lopeta arvailu. Ala mittaaminen! Pyydä koekäyttö tänään! Uusi OCULUS Keratograph 5M Enemmän kuin pelkkä topografi! OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time n ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa. Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva sarveiskalvon topografi, oikea keratometria sisäänrakennetulla keratometrillä ja aikainen keratoconuksen havannointi osoitinikkunan avulla. Ensimmäinen ja ainoa teknologia bulbaarisen ja limbaalisen punaisuuden automaattinen mittaus ja luokittelu, havaitsee ohuet verisuonet sidekalvolla. HD kamera valittavalla valaistuksella ja muunneltavalla suurennuksella korkeatasoisten kuvien ja videoiden ottamiseen silmän ulko-osista. Pöytä ja imac ovat saatavana lisävarusteina. Morfologinen arviointi rauhassolukolle Meibomian rauhasten toimintahäiriön havaitsemiseksi. Ylä- ja alaluomien meibomian rauhasten 3D näyttö. Ilman kontaktia oleva, nopea ja automaattinen kyynelfilmin break up time lle ja kyynelmeniskin korkeuden määrittäminen, lipidikerroksen ja hiukkasten virtauksen näyttäminen. Monipuolinen ja laajennettava tietokanta pehmeille ja puolikoville piilolinsseille mahdollistaa fluoresiinikuvien simuloinnin ja vertailun parhaan linssin löytämiseen nopeasti ja tehokkaasti. 2 Silmähoitaja Optiikka Juurinen Oy Rajatie 4 A Vantaa

3 Sisältö Työpaikan hyvinvointi on jokaisen vastuulla...4 Päijät-Hämeen Silmäklinikka sai omat nettisivut...8 Kokemuksia linssileikkauksesta, osa Osaamisprofiililla tietotaitoa työhön...10 Miten ehkäistä kaihikirurgian virheet jo ennalta?...15 Tule mukaan silmähoitajien hallitustyöhön!...20 Turku kutsuu koulutus-päiville marraskuuta...22 Tehdään yhdessä Alkavan syksyn aikana olen saanut tilaisuuden miettiä silmähoitajan ja silmälääkärin yhteistyötä: millaista sen pitäisi olla, miten sitä voisi parantaa ja kehittää? Parhaillaan yhteistyö on saumatonta ja tehokasta. Molemmat osapuolet tietävät tehtävänsä. Kun kaikki hoitoon osallistuvat ymmärtävät, mihin potilaan hoidossa pyritään ja miksi erilaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä tehdään, on helpompaa työskennellä yhdessä. Hyvä ja sujuva yhteistyö vaatii kokemusta ja työtunteja yhdessä sekä hyvää teoriatietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta. Työhönsä motivoitunut silmähoitaja on yksi hyvän yhteistyön tärkeimmistä tekijöistä. Silmälääkärin luottamus hoitajaan on yhtä tärkeää. Yhteistyö saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen työpisteestä. Poliklinikkatyössä potilaan hoito koostuu erillisistä tutkimuksista, joista yhdessä muodostuu potilaan kokonaisvaltainen hoitotilanne. Leikkaussalissa hoitaja ja lääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä. Parhaimmillaan hoitaja osaa lukea lääkärin ajatuksia ja on aina askeleen edellä. Riippumatta siitä, millainen työnjakomalli on käytössä ja miten tehtäviä jaetaan, on tärkeää löytää meille kaikille sopivat käytännöt tehdä yhdessä työtä. Silmäpotilaiden hoitotyö kehittyy jatkuvasti. Yhdessä silmähoitaja ja silmälääkäri voivat tässä jatkuvassa kehityksessä löytää parhaat mahdolliset käytännöt ja hoitomuodot. Hoitoa tarvitsevien silmäpotilaiden määrä on myös jatkuvassa kasvussa. Siinä meille tulevaisuuden haasteita. Meidän on hyvä joskus miettiä, mitä teemme ja miksi. Miten omalta osaltani voin vahvistaa yhteistyötä lääkärin kanssa, jotta potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Tärkeintä kuitenkin on, että teemme yhdessä työtä silmäpotilaiden parhaaksi. Puheenjohtajalta Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...14 Hallituksen kuulumisia...21 Yhteistyökykyistä syksyä! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMI- TUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Turku, Ruissalo. Kuva: Jouni Tyrisevä AIKATAULU 2014 numero aineistot ilmestyy 4/ Silmähoitaja 3

4 HANNELE RAPATTI Työhyvinvointi syntyy toimivassa arjessa Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi laadun kehittämiskohteeksi työelämän suuressa murroksessa. Työhyvinvointi syntyy arjessa, ja se on oleellinen osa työtä. Organisaation jokainen päätös koskee samalla myös työhyvinvointia. Viime vuosien kehittämistyössä ongelmana on ollut se, että työhyvinvointi on ymmärretty usein omaksi ja erilliseksi hankkeekseen. Tällöin hyvätkin käytännöt ovat eläneet vain kehittämishankkeen ajan, minkä jälkeen on vähitellen ajauduttu entisiin tuttuihin ja turvallisiin kuvioihin. Hyvinvointinäkökulman huomioiminen ja kehittäminen eivät välttämättä edellytä suuria investointeja, konsultteja, projekteja tai muita ihmeellisiä tekoja. Hyvinvointia ei myöskään synny luomalla uusia sääntöjä ja määräyksiä. Se on työn ja osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä, jotta työ olisi sujuvaa ja työssä onnistumiselle olisi hyvät mahdollisuudet. Työhyvinvointia voidaan pitää niin sanottuna kovana työelämäarvona, koska sillä on suora yhteys työn tulokseen. Terveydenhuollossa se tarkoittaa hyvinvoivien asiantuntijoiden tarjoamaa korkeatasoista ja laadukasta hoitoa ja palvelua turvallisessa ilmapiirissä, jonka asiakas, potilas, tunnistaa jo sisään astuessaan. Asiakkaan palvelukokemus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Kenelle kuuluu työhyvinvointi? Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla on jokaisen vastuulla niin korkeimman johdon kuin yksittäisen työntekijänkin. Työnantajalla on lakisääteinen yleinen huolehtimisvelvoite työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnin perusedellytyksistä. Samainen lainsäädäntö edellyttää myös työntekijää huolehtimaan omasta osaamisestaan ja työkyvystään. Mitä työhyvinvointi itse asiassa on? Se on monitasoinen ja kokemuksellinen asia, jota on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Mikä on yhdelle työhyvinvointia, ei ole sitä välttämättä toiselle. Henkilökohtaisen käsityksen, kokemuksen ja tunteen lisäksi työhyvinvoinnin rakentumiseen vaikuttavat työpaikoilla erilaiset tekijät. Yksilön näkökulmasta hyvinvointi työssä koostuu muun muassa terveydestä, työkyvystä, elämäntilanteesta, sopivasta työmäärästä, työn haasteellisuudesta, hyvästä johtamisesta, lähiesimiehestä, työkavereista ja hyvin hoidetusta työturvallisuudesta. Vaikka kokemukset ovat yksilöllisiä, niistä koostuu koko työyhteisön kunto, ilmapiiri ja toimintaenergia. Joskus tuntuu siltä, että keskustelu on liikaa painottunut työpahoinvointiin, stressiin ja uupumukseen. Mediassa ja monissa työpaikoissakin käytetään paljon aikaa ongelmissa vellomiseen ja valittamiseen sen sijaan, että energia käytettäisiin työhön ja työn tekemistä tukevien asioiden kuntoon saattamiseen. Keskustelu kiertää kehää, mikä usein lisää negatiivisuutta ja tyytymättömyyttä. Euroina laskettuna työpahoinvoinnin aiheuttamat kustannukset on arvioitu moninkertaisiksi verrattuna työhyvinvoinnin tukemiseen laitettuihin panoksiin. Kehittämismalleja ei voi suoraan kopioida Työelämän laadun ja hyvinvoinnin kehittämiseksi ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai mallia. Kehittämismalleja ei voi sellaisenaan kopioida toisesta organisaatiosta tai ulkoistaa kehittämistyötä konsulteille. Toki ulkopuolisia asiantuntijoita on hyvä käyttää kehittämistyön käynnistäjinä ja tukena, koska heitä ei sido yhteinen historia ja työyhteisön toimintakulttuuri. Usein kauempaa näkee enemmän ja paremmin. Työhyvinvointia ei myöskään laiteta kerralla kuntoon auditorioissa, eikä se ole ranskalaisin viivoin hoidettavissa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa työtä ja sen kehittämistä. Hyvinvoiva työyhteisö on ihmisen kokoinen ja näköinen ja se rakentuu sellaisista haasteista ja tehtävistä, joissa ihmisyys tulee huomioiduksi. Työhyvinvoinnin kansallisilla kehittämisfoorumeilla keskeisiksi kehittämiskohteiksi on nimetty oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö, työyhteisötaidot, yhteistyö ja yhteisöllisyys, vuorovaikutuksen toimivuus ja luottamuspääoma. Työhyvinvoinnin kehittäjän roolissa pidän tärkeimpinä tekijöinä ja sujuvan työn perusedellytyksinä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Näköalattomuus ja päämäärättömyys sen sijaan ovat selviä riskitekijöitä. Asenteella, suhtautumisella ja omalla ajattelutavalla on merkittävä osuus työelämässä ja työhyvinvoinnin kokemuksessa. Työhyvinvointi on myös tahdon asia. Luottamussuhde kaiken kivijalka Luottamus ja työhyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Luottamusilmapiiri koostuu useista tasoista: luottamuksesta organisaatioon, työyhteisöön, työtovereihin ja esimieheen. Koska luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa, sitä ei voida määrätä. Luottamus syntyy tekojen kautta ja havainnoista, että organisaation kaikilla tasoilla jokainen kantaa vastuuta työstään ja pitää 4 Silmähoitaja

5 lupauksensa. Luottamus rakentuu näistä vahvistuvista kokemuksista ja siirtyy vähitellen osaksi organisaatio- ja toimintakulttuuria. Tyhjät lupaukset ja sovittujen asioiden tekemättä jättäminen nakertavat luottamusta. Kun työyhteisössä on korkea luottamustaso, henkilöt jaksavat panostaa työhönsä, vaikka sen sisältö tai työjärjestelyt eivät kaikilta osin vastaisi odotuksia. Luottamusilmapiirillä on todettu olevan selvä yhteys työurien jatkumiseen, kun epäluottamuksella on selvä työntövaikutus pois organisaatiosta. Suomalaisilla on perinteisesti ollut vahva luottamus työnantajaan ja tulevaisuuteen. Viimeaikaiset muutokset yt-neuvotteluineen ovat tätä kuitenkin horjuttaneet. Samalla työnantajan ja työntekijän välinen psykologinen työsopimus on menettänyt merkitystään. Vastavuoroiseen ja vapaaehtoiseen työhön panostamiseen ei enää taivuta samassa määrin kuin ennen, koska työnantajan lupauksiin on jouduttu pettymään. Luottamusta voitaisiin lisätä hyvin yksinkertaisesti esimerkiksi viestinnän ja tiedottamisen avulla. En ole tavannut vielä yhtään työpaikkaa, jossa työntekijät kertoisivat saavansa liikaa tietoa. Johdon ja esimiesten tulisi kertoa säännöllisin väliajoin avoimesti ja rehellisesti yritystä, organisaatiota ja työtä koskevista asioista. Myös silloin, kun uutta tiedotettavaa ei ole. Tiedottamisen suurin merkitys on turvallisuuden tunteen vahvistaminen ja sitä kautta luottamuksen säilyttäminen. Kyse on huolenpidosta ja välittämisestä: arvostan sinua niin paljon, että haluan kertoa sinulle, missä nyt mennään. Luottamus on keskeinen tekijä kehittämisessä ja uudistumisessa, sillä se lisää rohkeutta esittää omia näkemyksiään, ottaa kantaa sekä kokeilla uutta ja uskaltaa epäonnistua. Esimies johtaa asioita ja ihmisiä Johtaminen ja esimiestyö ovat yhtä suuressa mullistuksessa kuin työelämä kokonaisuudessaan. Aiemmin johtamisen keskeinen lähestymistapa oli vallan käyttö, joka perustui asemaan, määräyksiin, valvontaan ja kontrolliin. Tämän päivän esimiestyö on muuttumassa yhä enemmän valmentavaksi ja johtajuutta jakavaksi. Esimiehen ydintehtävänä on yksinkertaisesti johtaa sekä asioita että ihmisiä. Keskeinen haaste on strategian toteuttaminen ja realisointi eli asioiden kääntäminen paperilta toiminnaksi. Esimiehen tehtävänä on johtaa joukkoja tavoitteiden suuntaisesti. Tosin johdettavana oleva henkilöstö ei välttämättä koe esimiehensä toteuttavan organisaation strategiaa, sillä sen toiveena on tulla johdetuksi kokonaisina ihmisinä. Joskus henkilöstö kokee heille epämieluisat esimiehen päätökset loukkaavina, jopa epäasiallisena käyttäytymisenä. Esimiehellä on työnantajan edustajana työnjohto eli direktio-oikeus, mikä antaa hänelle oikeuden ja velvollisuuden johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän tulee puolestaan suostua johdettavaksi. Esimiestyössä tärkeintä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen, työntekijöiden ja heidän osaamisensa arvostaminen ja kunnioittaminen, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Esimieheltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja halua aitoon kohtaamiseen. Omasta henkilöstöstä välittäminen heijastuu takaisin haluna panostaa työhön ja tehdä yhdessä tulosta. Haasteena eri työntekijäsukupolvet Tämän päivän työelämässä on mukana eri aikakausina työelämään mukaan tulleita henkilöitä. Työelämään 40 vuotta sitten tulleet ovat eläneet läpi monta muutosta. Heillä on ammattitaitoa ja kokemuksellista osaamista, mitä nuoremmilla sukupolvilla ei voi vielä olla. Nuoremmilla x-, z- ja y-sukupolvilla on puolestaan hallussaan sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja, joita vanhemmalla sukupolvella ei välttämättä ole. Eri sukupolvien tulee oppia elämään keskenään, arvostamaan toinen toisiaan ja hyväksymään erilaisia tapoja tehdä työtä. Mahdolliset ristiriidat tulisi ottaa välittömästi ja rohkeasti käsittelyyn, sillä pitkittyessään ongelmat vain mutkistuvat. Ristiriidat ja ongelmat eivät katoa vaikenemalla. Vaikeiden asioiden esille ottamista ja suvaitsevaisuutta opitaan vain niitä kohtaamalla. Esimiehen tehtävänä on saada työyhteisö toimimaan. Erilaisuus on voimavara, ei ongelma tai kehittämisen este. X-sukupolven edustajat eli 1970-luvulla syntyneet ovat olleet jo mukana työelämän muutoksessa, ja heillä on jo kokemuksellista asiantuntijuutta. He haluavat vaikuttaa omaan työhönsä. He odottavat esimiehen olevan kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja antavan tilaa kehittämiselle. Mikäli epäkohtiin ei puututa eikä kehittämistä tapahdu, he eivät epäröi äänestää jaloillaan. Z-sukupolven työntekijät eli 1980-luvulla syntyneet kyseenalaistavat entistä rohkeammin työelämän käytäntöjä ja johtamista. Tutkijoiden mukaan organisaatioiden niin sanotut kirjoittamattomat säännöt, normit ja pyhät lehmät, ovat heille yhdentekeviä. Y-sukupolvi on vielä suuri arvoitus, koska se on vasta siirtymässä työelämään. Työnantajien ja esimiesten tulisi ottaa uusien työntekijäsukupolvien odotukset vakavasti varsinkin, kun samaan aikaan suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta. Silmähoitaja 5

6 Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia Työelämän tutkijat muistuttavat, että tulevaisuudessa työpaikan menestyminen on yhä enemmän kiinni ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Yhteisöllisyyden tukeminen on ratkaisevaa. Yhteisöllisyyttä kutsutaan myös sosiaaliseksi pääomaksi. Yhteisöllisyyskäsitteellä ymmärretään kokonaisuutta, joka on vuorovaikutusta, kohtaamista, vastuullisuutta, auttamista, reiluutta, tahtoa toimia yhdessä valittamatta pikkuasioista, vellomatta tunnemössössä ja nostamatta esille vanhoja ristiriitoja. Se on resurssien järkevää käyttöä, mielipiteen ilmaisua asioiden eteenpäin viemiseksi, aktiivista kehittämistä ja työympäristöstä huolehtimista. Yhteisöllisyys näyttäisi siis olevan kaikkea sitä, mitä kutsutaan hyvin toimivaksi työyhteisöksi. Se koostuu taidoista, joita kutsutaan työyhteisötaidoiksi. Niillä puolestaan tarkoitetaan esimies-alaissuhteen elementtejä. Yhteisöllisyys vaikuttaa paperilla selkeältä ja vain toteuttamista odottavalta asialta. Näin ei välttämättä arkitodellisuudessa aina ole, koska työn näyttämönä ovat erilaiset työpaikat, toisistaan poikkeavat työ- ja toimintakulttuurit, erityyppiset työt ja työroolit sekä ennen kaikkea erilaiset työn toteuttajat eli ihmiset. Ihmisten välistä kanssakäymistä ja työn tekemistä helpottavat yhdessä sovitut toimintasopimukset ja pelisäännöt. Hyvän yhteisön tunnusmerkki on sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja toisaalta kyky ratkaista eteen tulevia ristiriitoja. Oppiva organisaatio mukautuu muutokseen Oppivat ja uudistuvat organisaatiot kykenevät joustavasti vastaamaan muutokseen ja siten säilyttämään kilpailukykynsä ja pysymään hengissä. Hyvä työn hallinta ja oman osaamisen kehittäminen ovat merkittävä muutosvoimavara ja työhyvinvoinnin tunnetta lisäävä tekijä. Työyhteisöjen ongelmana on ollut se, että uusia tehtäviä tulee kiihtyvällä vauhdilla ja ne ikään kuin kasataan entisten päälle. Eräs työntekijä kuvasi tilannetta siten, että uusia työtehtäviä vain tulee jostain, ne ikään kuin ajelee päälle eikä niille voi mitään. Työkuorma kasvaa ja hoitotyön ydinajatus hämärtyy, kokonaisvaltainen ote katoaa ja samalla työn mielekkyys häviää. Vaarana on kyynistyminen, väsyminen ja lopulta uupuminen. Tähän ongelmaan voidaan hakea ratkaisua työmäärää vähentämällä, tekemällä työstä ihmisen kokoinen. Yhtä tärkeä keino on hakea tilanteeseen ratkaisuja, kokeilla rohkeasti toisin tekemistä ja lähteä tavoitteellisesti uudistamaan vanhoja toimintakulttuureja ja tekemisen malleja. Uudistaminen ja uudistuminen tuntuvat työläältä, koska ne edellyttävät vanhasta poisoppimista ja vahvaa sitoutumista prosessiin. Tuominen ja Pohjakallio (2012) kumppaneineen kiinnostuivat tutkimaan 925-hankkeessa työelämän ristiriitaisuuksia. He kiinnostuivat työelämää koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmiset tekevät entistä enemmän työtä, mutta saavat entistä vähemmän aikaan tuloksia. Heitä kiinnosti, miksi ihmiset väsyvät ja vaipuvat apaattisuuteen ja kokevat elämän lipuvan käsistä. He eivät uskoneet selityksen löytyvän pelkästään suuresta työmäärästä. He huomasivatkin melko pian, että syynä täytyy olla työn merkityksellisyys. Näytti siltä, että työelämää vaivasi merkityksettömyys ja näköalattomuus. Nämä ennakkoluulottomat ja rohkeat yritysjohtajat joukkoineen lähtivät tutkimaan ja kehittämään työtä. He halusivat muuttaa koko työelämän, mutta kakku oli liian iso haukattavaksi kerralla. Tutkimushanke rajattiin ajattelua vaativaan toimistotyöhön, jota tehdään kello yhdeksästä viiteen. Kehittämishanke sai nimekseen 925, Nine to five. Työelämän kolme vallankumousta Tuominen ja Pohjakallio tarjoavat mielenkiintoisia ajatuksia ja käytännön keinoja työelämän ongelmien ratkomiseen. He esittävät kolme työelämän vallankumousta, joita nyt vapaasti lainaan ja tulkitsen: Ensimmäinen työelämän vallankumous on se, että on siirrytty tehtaasta mieleen eli enemmän ajattelua kuin fyysistä ponnistusta vaativaan asiantuntijatyöhön. Kuitenkin meidän organisaatiorakenteemme, johtamiskäytännöt ja työvälineet ovat vahvasti vielä kiinni teollisen ajan työelämässä. Toinen työelämän vallankumous on se, että on siirrytty työajan mittaamisesta aikaansaannosten mittaamiseen. Kellokortin leimaaminen ja työpaikalle saapuminen eivät takaa tuottavaa työpanosta. Nykypäivänä tulisi olla kiinnostunut työn laadusta ja tuloksista. Työn ja työajan kontrollointi ei siis ole tätä päivää. Joku onkin sanonut osuvasti, että asiakas ei maksa pelkästä läsnäolosta. Olisiko jo aika luopua kontrollista johtamisen menetelmänä? Kolmas vallankumous on siirtyminen ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Entiset määräysvaltaan perustuvat johtamiskäytännöt eivät tue itseohjautuvaa asiantuntijatyötä. Kehittämistoimintaan lähdetään usein tarpeettoman raskaalla kalustolla eli siitä tehdään liian iso ja arjesta voimavaroja syövä projekti. Kehittämishanke tulisi palastella realistisesti saavutettavissa oleviksi kokonaisuuksiksi. Silloin on mahdollista säilyttää mielekkyys ja 6 Silmähoitaja

7 jokaisen tavoitteen saavuttaminen toisi työn iloa ja onnistumisen tunnetta. Esimiehen rooli on mahdollistaa uudistaminen: Mitä te tarvitsette, jotta tämä onnistuisi? Vuorovaikutus on taitolaji Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kyse on kohtaamisesta, mikä vaikuttaa olevan joskus yllättävän vaikeaa. Työpaikalla vuorovaikutus on hyvien käytöstapojen noudattamista, ihmisiksi olemista, toisen kunnioittamista, asiallista keskustelua ja toisen kuulemista. Työkäyttäytymiseen eivät kuulu epäasiallinen kommunikointi, huutaminen, selän takana pahan puhuminen tai toisen työn mitätöinti. Jokaisen velvollisuutena on toimia niin, että epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä. Vuorovaikutusta sanotaan taitolajiksi. Monet esimiehet kokevat avuttomuutta esimerkiksi valmistautuessaan kehityskeskusteluihin tai vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Ei ole häpeä tunnustaa epävarmuuttaan ja pyytää käytännön apua. Eräässä työhyvinvoinnin kehittämisprojektissa harjoittelimme pk-yritysten esimiesten kanssa kehityskeskusteluja. Miesvaltaisella alalla ei ollut aiemmin pidetty kehityskeskusteluja tai jutusteluja, kuten he niitä nimittivät. Suunnittelimme yhdessä koko prosessin lomakkeineen. Harjoittelimme keskustelutapahtumaa ja lomakkeen käyttöä niin kauan, että esimies rohkaistui aloittamaan oikeat keskustelut. Näiden keski-ikäisten, miespuolisten metallialan esimiesten onnistumisen tunne ja työn ilo heijastui koko työyhteisöön. Esimiehen positiivisuus, oma innostuneisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Usko onnistumiseen lisää luottamusta ja antaa työlle merkityssisältöä. Onnistuminen näkyy ulospäin silmien loisteena ja säteilynä. Taitoa johtaa omaa itseään Tänä päivänä puhutaan paljon työn kuormittavuudesta. On hyvä muistaa, että työ kuormittaa aina. Työnantajan tulee kuitenkin välittömästi puuttua terveyttä vaarantavaan ja haitalliseen kuormitukseen. Työsuojeluhenkilöiden asiantuntemus, työterveyshuollon tuki ja oma aktiivisuus ovat tarpeen silloin, kun työn kuormitus käy liialliseksi. Kuormitustekijöitä tulee myös työn ulkopuolelta, kuten työn ja perheen yhteensovittamisesta tai vapaa-ajan aktiviteeteista. Työnantajien tulisi yhä enemmän kiinnittää perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen. Niillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi perheen ruuhkavuosien aikaa tai ikääntyvien vanhempien hoitovastuusta aiheutuvaa väliaikaista kuormitusta. Itsensä johtamisen taitoja tarvitaan myös yksityiselämän eri osa-alueiden yhteensovittamisessa ja oman elämän ohjaksista kiinni pitämisessä. Tuore pääministerikin on muistuttanut täysipainoisen ja nautittavan elämän perussäännöstä: kahdeksan tuntia unta, kahdeksan tuntia työtä ja kahdeksan tuntia vapaa-aikaa. Monet asiantuntijat ovat tällä hetkellä eniten huolissaan aivoterveydestä. Lisääntyvä tekniikka, sosiaalinen media ja kaikenlainen infoähky kuormittavat yhä enemmän muistia ja aivoja. Vaikka maailma on muuttunut, ihmisen fysiikka ja aivot eivät ole muuttuneet, vaan niidenkin kuormituskapasiteetti on rajallinen. Moni aloittaa aivojen kuormittamisen jo aamukahvilla levittäen keittiön pöydälle kahvikupin viereen oman sähköisen työpöytänsä avaamalla lehdet, uutissivut, sähköpostit, facebookin, twiitit, kännykkäviestit ja mahdollisesti vielä television. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä kätevämmin ja vaivattomammin hän sukkuloi yhtä aikaa useilla eri kanavilla. Työyhteisöissä olisi syytä käynnistää keskustelut sähköisten työvälineiden käyttämisestä ja sähköpostietiketistä. Yksikkö voisi myös sopia yhteisestä digipaastopäivästä. Ei tarvitse osata kaikkea Lukijalle saattaa tulla ahdistus: tuohon kaikkeenko minun pitää tässä arjen puserruksessa kyetä? Ei tarvitse kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, kaikkien ei tarvitse olla yhtä hyviä. Riittää, kun tekee parhaansa ja voi päivän päätteeksi todeta selviytyneensä riittävän hyvin kaikesta. Aiemmin siteeraamani Saku Tuominen kirjoittaa jokaisen työpäivän päätteeksi kalenteriinsa asioita, joita hän päivän mittaan sai tehtyä. Ja erityisesti hän poimii ne asiat, jotka sujuivat hyvin. Hän antaa itselleen positiivista palautetta, mikä tukee onnistumisen tunnetta ja ylläpitää myönteistä ajattelua. Jokainen voi ohjata omaa ajatteluaan ja mieltään vaikka pienin askelin. Millaisia hyviä asioita sinä aiot tehdä tai jo teit tänään? Lehtori, TtM Hannele Rapatti toimii työsuojeluvaltuutettuna Tampereen ammattikorkeakoulussa ja työnohjaajana omalla toiminimellään. Lisätiedot ja kirjoituksen lähdeluettelo: puh Silmähoitaja 7

8 MARITTA JAATINEN, MARJUT UIMONEN-SYRJÄ Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikka sai omat nettisivut: Ajatus Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikan nettisivuista oli pyörinyt mielessä jo useita kertoja, mutta jäänyt vain ajatuksen tasolle. Kun lakimuutos potilaan hoitopaikan valinnanvapaudesta oli tulossa voimaan vuoden 2014 alusta, nettisivujen tekeminen alkoi vuodenvaihteessa Silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäen ajatuksena oli laatia näyttävät wwwsivut, joiden välityksellä saataisiin jaettua asiallista tietoa Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmätautien klinikasta. Toimikuntaan kuului kolme lääkäriä, yksi sairaanhoitaja silmäpoliklinikalta ja kaksi sairaanhoitajaa silmäleikkausosastolta. Ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa 2013 hahmoteltiin pääotsikoita ja alustavaa sisältöä. Aikatauluksi sovittiin, että sivut olisivat käyttäjille avoimet vuoden 2013 lopussa. Ulkoasun toteuttajaksi valittiin mainostoimisto, joka oli aiemmin tehnyt yhteistyötä keskussairaalan kanssa. Maaliskuussa kokoonnuttiin seuraavan kerran. Kokoukseen kutsuttiin mukaan myös Päijät-Hämeen keskussairaalan järjestelmäasiantuntija ja mainostoimiston edustaja. Tässä vaiheessa käytiin läpi nettisivujen julkaisuun liittyviä teknisiä toteutustapoja ja suunniteltiin ulkoasua. Maalis-, huhti- ja toukokuussa aloimme suunnitella nettisivujen sisältöä, joka tuotettaisiin itse. Osa-alueet jaettiin henkilökunnalle työstettäviksi ja deadline sovittiin syksymmälle. Kuvat otti Silmäklinikan henkilökunta. Klinikalla järjestettiin slogankilpailu, jonka voittajaksi valittiin yhdistelmä kahdesta ehdotuksesta: Näkösi silmällä pitäen laadukasta osaamista Lahdessa. Olemme täällä töissä vain näön vuoksi - Sairaanhoitaja Auli Pastila-Nielikäinen ja muu Silmäklinikan henkilökunta osallistuivat aktiivisesti yhteiseen projektiin. sloganehdotus sisällytettiin nettisivuille erillisenä lauseena. Olimme oikeasti netissä! Kesän aikana tapaamisia oli vähemmän, mutta työ jatkui. Syksyn tullen tekstiä alkoi ilmaantua sivuston sisältökansioon. Mainostoimiston kanssa oli sovittu, että sisältö tarkistetaan, oikoluetaan ja muokataan itse. Kun sisältö saatiin valmiiksi, mainostoimisto muokkasi ulkoasun ja toimitti sen talon järjestelmäasiantuntijalle, joka teki tekniset järjestelyt. Osoitteeksi tuli Teimme silmäklinikalla myös asiakaskyselyn, joka koski käynnin sujuvuutta ja tyytyväisyyttä. Kyselyn tuloksena oli lähes 100 prosentin tyytyväisyys asiakaskäyntiin. Pitkän tarkistus-, oikoluenta- muokkausvaiheen jälkeen saimme marraskuussa nettisivuista demoversion testattavaksi. Viimeisten viilausten ja säätöjen jälkeen sivut avattiin kaikille käyttöön Olimme oikeasti netissä! Vuoden 2014 alussa laadittiin www-sivuista mediatiedote, joka ilmestyi Päijät- Hämeen keskussairaalan sivuilla ja paikallisissa lehdissä. Helmikuussa 2014 ensimmäiset päivitykset oli jo toteutettu. Apulaisosastonhoitaja Maritta Jaatinen ja sairaanhoitaja Marjut Uimonen-Syrjä Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikka 8 Silmähoitaja

9 RIITTA-LIISA ALM Linssileikkauskokemuksia osa 2/3 Taustaa: Riitta-Liisa Alm kävi 19. joulukuuta kirkkaan mykiön kaihileikkauksessa eli linssileikkauksessa, jossa silmiin asennettiin monitehotekomykiö. Tavallisessa kaihileikkauksessa linssi on yksitehoinen tekomykiö. Silmälasitarve on ja pysyy Juhannuksena tuli kuluneeksi kuusi kuukautta linssileikkauksestani. Leikkaavan yksikön ohjeen mukaisesti kävin ennen juhannusta toisessa jälkitarkastuksessa, tälläkin kertaa Vantaalla. Optikko teki jälkitarkastuksen ja tarkisti refraktion. Refraktioksi tuli sf -0.25, cyl.-0.25, ax 135/+-0. Lähtötilannehan oli -8,0, cyl.+0.75, ax 170/-7.25, cyl.+0.25, ax 110. Näen nyt kauas hyvin ilman laseja, mutta en ole saavuttanut multifokaalilinssien lupaamaa parempaa lähinäköä. Tarvitsen lähilaseja. Oikeammin moniteholaseja, vaikka luulin, että multifokaalilinssillä vältyn moniteholasien hankinnalta kokonaan. Mainos lupasi: Nyt myös ikänäköinen voi nauttia elämästä ilman silmälaseja. Uudella linssileikkauksella 95 prosenttia ikänäköisistä vapautuu kokonaan silmälasien köytöstä. Joskus kuitenkin pidempiaikaiseen ja erityistä tarkkuutta vaativaan lähityöhön tarvitaan lasit leikkauksen jälkeenkin. Itse jotenkin asennoiduin, että tarvitsisin silmälaseja vain niin sanotulle välialueelle eli näyttöpäätteelle. Nyt tarvitsen kuitenkin silmälaseja sekä lähelle että välialueelle noin 70 sentin etäisyydelle. Myooppina menetin tarkan näkemisen kyvyn lähelle kokonaan. Tuntuu, etten saa lankaa neulansilmään millään laseilla, enkä minkäänlaisessa valaistuksessa. Välillä tuntuu, että kädet eivät millään riitä tarkkaan näkemiseen. Hyvä valaistus kotona ja työssä Niin ikänäköiselle kuin kaihi- ja multifokaalilinssileikatulle hyvän valaistuksen merkitys korostuu. Pyrinkin järjestämään aina hyvän valaistuksen sekä kotona että työpaikalla. Aivan helppoa se ei kyllä ole. Silmiini laitetun monitehomykiön halorenkaat ovat ja pysyvät kaukana olevien valojen ympärillä. Renkaat näkyvät sekä päivällä että yöllä. Mitä kauempana kohde on, sitä suuremmat renkaat. Mainos lupasi: Nyt myös ikänäköinen voi nauttia elämästä ilman silmälaseja. Jännitin etukäteen tämän linssin rengasmaista rakennetta. Miten ymmärrän linssin renkaan muotoiset näköalueet. Rakenteen kanssa ei ole ollut pulmia. Silti tuntuu kuin multifokaalit eivät olisi vielä valmiita. Onko kehitystyö vielä kesken vai pitäisikö likitaitteiseen silmään laittaakin ihan erilainen linssi. Onkohan tällaista linssiä vielä edes kehitetty? Minulle olisi luultavasti riittänyt tavallinen kaihileikkaus eli kirkkaan mykiön leikkaus. Lopputulos olisi ollut siinä sama kuin linssileikkauksessa. Hinta vain olisi ollut puolet halvempi ja lopputulos jatkoa ajatellen helpompi. Silmälasitarve on ja pysyy. Suosittelen lukemaan Pekka Järvisen artikkelin lehdestämme 3/2013: Monitehomykiöt yleistyvät, oletko valmis? Artikkelissa Järvinen kertoo multifokaalileikkaukseen soveltuvien olevan hyperooppeja eli kaukotaitteisia. He eivät näe millekään etäisyydelle ilman lasikorjausta, joten monitekomykiö on loistava apu heidän näköongelmiinsa. Itse suosittelen kyllä harkitsemaan huolella ja odottelemaan linssien kehittymistä. Näkeminen on monen osasen summa. Jos yhtä osa-aluetta muuttaa, se vaikuttaa toiseenkin. Silmähoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Sarjan osa 1 julkaistiin Silmähoitaja-lehdessä 1/2014. Osa 3/3 ilmestyy, kun leikkauksesta on kulunut vuosi. Silmähoitaja 9

10 Kehittämisprojekti Ahvenanmaan silmäpoliklinikalla Osaamisprofiili varmistaa silmäh Ålands hälso- och sjukvårdin (ÅHS) Silmäklinikassa toteutettiin työelämälähtöinen kehittämisprojekti, jonka tuotoksena syntyi sairaanhoitajan perusja erityisosaamista kuvaava osaamiskartta sekä osaamisen kartoittamisessa käytettävä arviointimittari. Osaamisprofiilia on tarkoitus käyttää silmähoitajien osaamisen kehittämiseen. Kehittämisprojekti oli osa Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin tavoitteena oli kuvata sairaanhoitajan osaaminen silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ja tuottaa sairaanhoitajan osaamisprofiili osaamisen kartoittamiseen. Silmäsairaanhoito on ollut nopeasti kehittyvä erikoissairaanhoidon ala, jossa tarvitaan paljon suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen kuulumatonta osaamista. Kansallisia ja kansainvälisiä sairaanhoitajan osaamista kuvaavia tutkimuksia eri toimialoilta löytyi paljon, mutta silmähoitajan osaamisesta löytyi vain muutama. Luonnollinen osa muuta johtamista Osaamisen johtaminen on toimintaa, joka mahdollistaa organisaation tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen, jakamisen, kehittämisen ja hyödyntämisen. Osaamisen kehittäminen vaatii osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamista sekä jatkuvaa arviointia. Osaamisen johtaminen on prosessi, joka alkaa organisaation vision ja strategian mukaisen ydinosaamisen määrittämisellä ja jatkuu osaamisen kuvaamisella, nykyhetken osaamisen kartoittamisella, kehittämissuunnitelmien laatimisella ja vaikuttavuuden arvioimisella. Osaamisen johtamisen tulisi olla luonnollinen osa muuta johtamista. Esimies varmistaa osaamisen Organisaation tavoitteiden saavuttaminen vaatii tarkastelua, millaista strategian mukaista ydinosaamista tarvitaan menestyksen takaamiseksi. Osaamisen kehittäminen alkaa ydinosaamisen määrittelyllä. Esimiehen tehtävänä on selkiyttää henkilökunnalle, mitä strateginen osaaminen tarkoittaa juuri oman työn kannalta. Osaamista voidaan tarkastella osaamiskartan avulla. Siihen kuvataan työryhmän yhteinen käsitys osaamisesta. Lisäksi on osattava tunnistaa organisaation osaamiskapeikot. Asiantuntijuus on nykyään yhä enemmän tiimi- ja yhteistyötä, ei niinkään yksittäisten yksilöiden erityisosaamista. Organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä ja onnistuneessa osaamisen jakamisessa. Avoimen vuorovaikutuksen ja luottamuksen tukeminen sekä työntekijöiden kannustaminen edistävät osaamisen jakamista ja sen kehittymistä, mutta ajan ja resurssien puutetta on tutkimusten mukaan pidetty osaamisen jakamisen esteenä. Erikoissairaanhoidon osastonhoitajien osaaminen on tutkimusten mukaan heikointa juuri osaamisen johtamisen alueella, minkä kehittymisen arviointiin ei esimiehillä aina ole riittäviä keinoja. Kehittämisprojekti ÅHS:n Silmäklinikassa ÅHS:n Silmäklinikkaan kuuluu silmäpoliklinikka, joka vastaa Ahvenanmaan julkisesta silmäsairaanhoidosta. Silmäpoliklinikalla on puolitoista silmätautien ylilääkärin, kaksi ja puoli sairaanhoitajan, yksi osastonhoitajan ja puolikas osastosihteerin virka. Silmäpoliklinikka diagnosoi ja hoitaa enimmäkseen näköä uhkaavia silmäsairauksia. Suurimmat potilasryhmät ovat glaukoo- 10 Silmähoitaja

11 Carita Karlsson, Raija Nurminen oitajan tietotaidon maa, silmänpohjan makulopatiaa, diabeettista verkkokalvosairautta ja harmaakaihia sairastavia henkilöitä. Silmäklinikan henkilökunnalle erityisiä osaamisvaatimuksia asettaa laaja asiakaskunta ennenaikaisesti syntyneistä lapsista vanhuksiin. Soveltavan tutkimuksen aineistonkeruussa käytettiin kaksiosaista Delfoi-menetelmää, jolla selvitetään tavallisesti asiantuntijoista muodostetun ryhmän mielipiteitä, arvioita ja kannanottoja. Delfoin ensimmäinen vaihe toteutettiin sairaanhoitajien ryhmäteemahaastatteluna (N=3), ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Delfoin toinen vaihe toteutettiin asiantuntijapaneelityöskentelynä (N=5). Kaikki tutkimukseen osallistuvat edustivat alan asiantuntijoita. Kahdeksan osaamisaluetta Jokainen työyhteisön sairaanhoitaja tarvitsee silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä perusosaamista. Erityisosaaminen on sairaanhoitajan syvällistä tietämystä ja taitamista silmäpotilaan hoitoprosessissa. Määrittelyssä huomioidaan koulutuksen, työkokemuksen ja työn vaativuuden kautta muodostunut osaaminen. Kyseistä osaamista ei tarvitse olla kaikilla, mutta sitä voidaan tarvita usein. Osaaminen voi myös olla harvoin tarvittavaa osaamista. Tulosten mukaan sairaanhoitajan kahdeksan osaamisaluetta silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ovat kliininen osaaminen lääkehoito-osaaminen tekninen osaaminen yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen päätöksenteko-osaaminen eettinen osaaminen talousosaaminen ammattitaidon kehittämisosaaminen. Kliininen osaamista Kliininen osaaminen osoittautui laajimmaksi osaamisalueeksi. Siihen kuuluvat silmäleikkauksiin liittyvä pre- ja postoperatiivinen osaaminen silmän varjoainetutkimuksiin, polikliinisiin toimenpiteisiin, laboratorionäytteisiin, silmätutkimuksiin, silmän anatomiaan, silmäsairauksiin ja näön käytön ohjaukseen liittyvä osaaminen aseptisen työskentelyn osaaminen. Sairaanhoitajan kliininen perusosaaminen vaatii kykyä haastatella ja informoida potilaita erilaisista tutkimuksista, hoidoista ja kirurgisista toimenpiteistä. Hoitajan tulee osata tunnistaa erilaisten lääketeknisten laitteiden ja välineiden käytön tarve sekä tehdä itsenäisesti erilaisia silmätutkimuksia niiden avulla. Vastuualueen mukaiset hoitajavastaanotot tulee osata suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti. Laboratorionäytteiden ottamisen tarpeen tunnistaminen ja näytteenotto ovat osa sairaanhoitajan työtä. Hänen on osattava silmän anatomia, sairaudet ja muita oireita aiheuttavat sairaudet. Lisäksi on oltava tietoa aseptisesta ja steriilistä työskentelystä. Kliininen erityisosaamiseen kuuluvat näön käytön ohjaus, iv-kanyylien käsittely ja lasten näöntutkimus. Kliinisen osaamisen alueista laajin on silmätutkimuksiin liittyvä osaaminen. Tekninen perusosaamista Sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen tarkoittaa lääketeknisten laitteiden ja välineiden käyttöä, huoltamista ja huollon järjestämistä. Hoitajan on myös osattava arvioida tutkimustulosten luotettavuutta. Tietoteknisten ohjelmien käyttäminen on osa sairaanhoitajan teknistä perusosaamista. Tekninen erityisosaamiseen kuuluvat applanaatiotonometrin mittaus ja silmänpohjan kuvaus silmän varjoainekuvauksen yhteydessä. Silmähoitaja 11

12 Sairaanhoitajan perus- ja erityisosaamisen määrittely Perusosaaminen on sellaista osaamista, jota jokainen työyhteisön sairaanhoitaja tarvitsee silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä. Erityisosaaminen on sellaista osaamista, joka on sairaanhoitajan syvällistä tietämystä ja taitamista silmäpotilaan hoitoprosessissa. Määrittelyssä huomioidaan koulutuksen, työkokemuksen ja työn vaativuuden kautta muodostunut osaaminen. Kyseistä osaamista ei ole kaikilla, mutta osaamista voidaan tarvita usein. Osaaminen voi myös olla harvoin tarvittavaa osaamista. Lääkehoidon perusosaamista Lääkehoidon perusosaaminen edellyttää sairaanhoitajalta tietoa silmäpoliklinikalla käytettävistä lääkeaineista, niiden käsittelystä ja lääkehoidon toteuttamisesta. Lääkehoidon onnistumiseksi hänen on ymmärrettävä potilaan erilaiset tutkimusprosessit. Lääkkeiden vaikutusajoista ja sivuvaikutuksista on myös oltava osaamista. Sytostaattien käsittely määriteltiin erityisosaamiseksi, koska sitä tarvittiin silmäpoliklinikalla erittäin harvoin. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamista Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on perusosaamista. Se vaatii sairaanhoitajalta taitoa informoida potilasta silmäsairauksista sekä ohjata ja opastaa lääkehoitoa, siihen liittyvää aseptiikkaa, silmätippojen annostelutekniikkaa ja näön käytön apuvälineitä. Hoitajan on lisäksi osattava tukea ja motivoida potilaita ja omaisia hoitoon sitoutumisessa. Vuorovaikutustilanteessa on osattava ottaa huomioon potilaan näkökyky ja muut tarpeet. Potilasta on osattava informoida ja tukea silmätutkimuksissa, laboratorionäytteiden otossa sekä erilaisissa hoidoissa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Sairaanhoitajalla on myös oltava osaamista puhelinneuvonnasta ja yhteistyöstä kollegoiden ja muiden ammattiryhmän edustajien kanssa. Yhteistyötaidot sekä lääkärin ja kollegan konsultointimahdollisuus ovat tärkeitä potilaan hyvän hoidon kannalta. Silmäpoliklinikalla työskentely vaatii työn uudelleen järjestelyn taitoa ja sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Päätöksentekoosaamista Päätöksenteko-osaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista. Hoitajan on osattava arvioida hoidon kiireellisyys silmäoireiden perusteella. Silmäpotilaan hoitoprosessin tunteminen koko organisaatiossa on tärkeää hoidon sujuvuuden kannalta. Ajanvaraukseen liittyvässä päätöksenteossa tulee ottaa huomioon potilaalle lähetettävän kutsukirjeen valinta, tilankäytön rajoitteet ja käytettävissä olevat henkilökuntaresurssit. Jatkuva tilannetarkkailu ja nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin ovat osa päätöksenteko-osaamista. Eettistä, talous- ja ammattitaito-osaamista Eettinen osaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista. Hoitajan on osattava ottaa huomioon hoitotyön eettiset periaatteet. Talousosaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista ja vaatii tietoa kustannustietoisesta käyttäytymisestä. Ammattitaidon kehittämisosaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista ja edellyttää kykyä arvioida omia henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Uutta tietoa on osattava etsiä aktiivisesti silmäsairaanhoidon ja muun hoitotyön alueilta. Hoitajan on osattava ohjata ja opastaa opiskelijoita, kollegoita ja uusia työntekijöitä. Hänen on lisäksi osattava vaikuttaa käyttäytymisellään oppivan organisaation luomiseen jakamalla omaa tietoaan työyhteisössään. Osaamisen kartoittaminen Osaamiskuvauksista laadittiin sairaanhoitajan osaamiskartta, jossa perus- ja erityisosaaminen eroteltiin värein. Sairaanhoitajan työ silmäpoliklinikalla on suurimmaksi osaksi perusosaamista, joka todennäköisesti johtuu työyhteisön pienestä koosta. Osaamiskuvausten perusteella laadittiin nykytilanteen kartoittamiseen soveltuva arviointimittari. Se sisältää kaikki empiirisen osan tuloksena saadut osaamisalueet ja niiden kuvaukset. Mittari laadittiin yksityiskohtaiseksi mahdollisimman kattavan arvioinnin mahdollistamiseksi. 12 Silmähoitaja

13 Tekninen osaaminen Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen Päätöksentekoosaaminen Eettinen osaaminen Lääkehoitoosaaminen Talousosaaminen Kliininen osaaminen Sairaanhoitajan osaamisalueet silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä Ammattitaidon kehittämisosaaminen Osaamisen tasokuvaukset ovat osa sairaanhoitajan arviointimittaria. Tasokuvausten laadinnassa sovellettiin Bennerin aloittelijasta asiantuntijaksi kehittymisen asteikkoa, sillä sen on todettu soveltuvan hyvin hoitotyön osaamisen arviointiin. Asiantuntijuuden kehittymistä voidaan kuvata viisiportaisen asteikon avulla, jossa sairaanhoitaja kehittyy kokemuksen kautta vaiheittain aloittelijasta asiantuntijaksi. Pätevyys on kehitysprosessi, jonka saavuttamiseen tarvitaan koulutusta tai työkokemusta. Osaamisen nykytasoa verrataan tavoitetasoihin, jolloin osaamisvajeet ja kehittämiskohteet saadaan selville. Sairaanhoitaja arvioi ensin itse mittarin avulla omaa osaamistaan, jonka jälkeen osaamisen kehittämisen kohteista voidaan keskustella kehityskeskustelussa esimiehen kanssa. Osaamisen varmistusta Sairaanhoitajan osaamisprofiili varmistaa ÅHS:n silmäpoliklinikan hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä, kun kehittämissuunnitelmat on liitetty osaksi vuosittaisia kehityskeskusteluja. Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun muassa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Karlsson, Carita Sairaanhoitajan osaaminen silmäpotilaan hoitotyössä osana osaamisen johtamisen kokonaisuutta. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK). Carita Karlsson sairaanhoitaja YAMK osastonhoitaja Ahvenanmaan keskussairaalan silmäpoliklinikka Raija Nurminen Yliopettaja TtT, kehittämisprojektin ohjaaja Lisätiedot ja tekstin lähdekirjallisuus: Silmähoitaja 13

14 Työssä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä, kun sekä työpisteet ja työtehtävät muuttuvat usein, Satu Ruotsalainen ja Paula Niemi sanovat. ammattitaitoaan, tietämystään ja asiantuntijuutta silmähoitajana. Silmäsairauksista oppii uutta koko ajan. Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä vuorossa ovat lähihoitaja Satu Ruotsalainen ja perushoitaja Paula Niemi Päijät-Hämeen keskussairaalan silmäklinikalta Lahdesta Mitä työhönne kuuluu? Työhömme kuuluu diabeetikoiden silmänpohjakuvaus sairaanhoitopiirimme terveyskeskuksissa ja poliklinikkahoitajan työ silmäklinikassa. Silmänpohjakuvauksissa kuljemme terveyskeskuksissa vuorottain, kaksi viikon jaksoissa. Terveyskeskuksissa pidämme vastaanottoa yksin: huolehdimme laajentavien silmätippojen laitosta, silmänpohjan kuvaamisesta, kuvan tulkinnasta ja hoitoa vaativien potilaiden ohjaamisesta silmälääkärin Minun työni Hymynkare sulattaa totisenkin kanssapelaajan tutkimuksiin. Suurin osa vastaanottoajasta menee potilaiden kanssa diabeteksen ja silmäasioiden neuvontaan sekä opastukseen. Terveyskeskustyö kuormittaa, koska työskentelemme yksin, eikä työparia tai auttavia käsiä ole juuri saatavilla. Kuvausaikataulujen ja -päivien suunnittelu vaatii tarkkuutta. Pyrimmekin tekemään suunnitelmat jopa puoli vuotta etukäteen. Silmänpohjakamerat ja kannettavat tietokoneet ovat silmäklinikan omaisuutta. Muun muassa niiden toiminnan varmistaminen, huollot ja päivitykset kuuluvat toimenkuvaamme. Poliklinikalla työskentelemme lääkärin työparina vastaanotoilla ja perjantaisin pidämme omaa silmänpohjakuvausvastaanottoa. Vuonna 2006 aloitettu silmänpohjakuvaseulonta on suhteellisen uusi toimintamuoto klinikassamme. Siinä on saanut kehittää omaa Miten työnne on muuttunut? Yleisesti hoitajan toimenkuva muuttuu koko ajan kiireisemmäksi ja tehtäväsiirtoja lääkäriltä hoitajille tulee koko ajan lisää. Työssä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä, kun sekä työpisteet ja työtehtävät muuttuvat usein. Toimintojen tehostamiseen ja uudistamiseen tulisi panostaa. Myös diabetespoliklinikka yksikössämme on jäänyt muiden varjoon ja kehittämistä riittäisi. Miten kehityt työssäsi? Ammattitaidon ylläpito jää pitkälti oman aktiivisuuden varaan eli tietoa saa ammattikirjallisuudesta ja -julkaisuista. Silmälääkärit pitävät koulutuksia ja tietoiskun omaisia infoja tarvittaessa. Myös silmänpohjakuvauksien kautta tulevia erikoistapauksia tai ongelmia mietimme yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Silmähoitajapäiville osallistumme säännöllisesti, mutta muihin koulutuksiin pääseminen on vähäisempää. Mitkä ovat työnne haasteet? Suurimmat haasteet tällä hetkellä tulevat hoitajan työn lisääntymisestä ja kiireestä. Aikaa ei jää riittävästi potilaan neuvontaan ja ohjaukseen. Myös klinikkamme työtilat ovat ahtaat, eikä vastaanottotiloja tahdo olla riittävästi tai ne on suunniteltu muuhun kuin vastaanottotoimintaan. Mistä saat iloa ja energiaa työhösi? Työnilo syntyy hyvistä työkaverista, sujuvasta yhteistyöstä ja potilaiden palautteesta. Hyvinvointi perustuu pitkälti hyvään yleiskuntoon, jota ylläpidämme kuntoilemalla ja ulkoilemalla monipuolisesti. Sisällä vietetyn päivän jälkeen raitista ulkoilmaa ei voita mikään. Myös perhe ja ystävät auttavat jaksamaan. Iloisella ja positiivisella asenteella saa parempaa aikaan. Hymynkare suupielessä totisempikin kanssapelaaja hiljalleen "sulaa". 14 Silmähoitaja

15 PETRI MUSTONEN Miten ehkäistä virheet ennalta? IOL-sekaannus kaihikirurgian yleisin virhe Tekomykiön valintaan liittyvät sekaannukset ja virheet ovat yleisimpiä kaihikirurgiaan liittyviä postoperatiivisia haittavaikutuksia. Virhe voi syntyä missä vaiheessa tahansa, leikkauspäätöksestä IOL:n asennukseen. Yleisimmät virheet liittyvät preoperatiiviseen valmistautumiseen. Lääketieteellinen virhe voi syntyä diagnostisesta sekaannuksesta, joka johtuu kokemattomuudesta tai väärästä olettamuksesta. Tämäntyyppisiä virheitä ei voi koskaan estää täysin. Kuitenkin varsin suuri osa virheistä johtuu inhimillisestä erehdyksestä. Tällaisten virheiden mahdollisuutta voidaan radikaalisti pienentää, teoriassa häivyttää jopa olemattomiin. Diagnostinen virhe käsittää kognition, arviointi- ja arvostelukyvyn, kliinisen pätevyyden ja -taidot. Näiden virheiden täydellinen ennaltaehkäisy on vaikeaa, ellei mahdotonta. Inhimillinen erehdys aiheutuu sekaannuksesta, tarkkaavaisuuden herpaantumisesta tai laiminlyönnistä. Vaikka tämä johtuu myös yksilöstä, systeemiin ja hoitoketjuun liittyvät tekijät voimistavat virheen mahdollisuutta. Näitä yksilöstä riippumattomia ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi työpaine ja kommunikaatiokatkokset eri tiimien välillä. Kun analysoitiin 444 kirurgista hoitovirhettä, havaittiin, että systeemivirhe liittyi 82 prosenttiin haittatapahtumista ja on näin enimmäkseen ennalta ehkäistävissä. Useimmiten virhe havaitaan hoitoketjun jossakin vaiheessa, mutta joskus virhe pääsee läpi. Universaali protokolla The Joint Commission on Accreditation of Health Care Organizations julkaisi vuonna 2004 Yhdysvalloissa universaalin protokollan, jota voidaan käyttää kaikissa sen akreditoimissa sairaaloissa, poliklinikoilla ja yksityisvastaanotoilla. Protokolla luotiin paljastamaan toistuvat ongelmat, jotka liittyvät väärään potilaaseen väärässä paikassa väärään aikaan ja väärässä kirurgisessa toimenpiteessä. Protokollan pääkohdat: 1. preoperatiivinen tarkistaminen 2. preoperatiivinen leikkausalueen merkitseminen 3. aikalisä leikkaussalissa Aikalisän aikana selvitetään oikea toimenpide, sijainti ja puoli. Koko leikkaustiimi on sen aikana jo läsnä. Joint commissionin julkaiseman protokollan innoittamana American Academy of Ophthalmology ja American Association of Eye and Ear Hospitals päivittivät käytäntöjään ja ottivat käyttöön omin tarpeisiinsa mukaillun protokollan. Se päivitettiin vuonna 2010 kentältä saadun palautteen perusteella The Veterans Health Adminitration (VHA) totesi, että heikko koulutus sekä huono kommunikaatio olivat pääsyyt haittatapahtumille. VHA aloitti leikkaussalihenkilöstön valmennusohjelman sekä rohkaisi selkeään ja ajantasaiseen kommunikaatioon preoperatiivisissa ja postoperatiivisissa raportoinneissa Virheistä havaittavia Virheet voidaan redusoida lähes nollaan muuttamalla ne havaittaviksi. Never events: väärä potilas tai toimenpide esimerkiksi väärän silmän poisto, väärä implantti, kirurgisen instrumentin unohtaminen potilaaseen tai kaihileikkauspotilaalle tehty luomileikkaus. Virhe voi syntyä yhdessä tai useammassa alla kuvatussa vaiheessa: 1. Tarkka biometria ja tarkoituksenmukaisen kaavan käyttö IOL:n vahvuuden määrityksessä. 2. Oikeantyyppisen ja -vahvuisen IOL:n valinta Silmähoitaja 15

16 RVEEH:ssa sattuneet IOL-sekaannukset vuosina Case 1. Väärä IOL valittu ja implantoitu. Kirurgi katsoi väärä saraketta ja käytti etukammiolinssin arvoja valitessaan takakammiolinssiä. Potilaalle vaihdettiin usean päivän päästä uusi IOL ilman komplikaatioita. Protokolla olisi todennäköisesti estänyt virheen Turvallisuusprotokolla paljastaa ongelmat, jotka liittyvät väärään potilaaseen väärässä paikassa väärään aikaan ja väärässä kirurgisessa toimenpiteessä. Case 2 ja 3. Kaksi väärää tekomykiötä implantoitiin ja kirurgit sekoittivat potilaat toisiinsa leikkauslistoja suunnitellessaan. Potilaille tehtiin komplikaatioton IOLvaihtoleikkaus välittömästi ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Protokollan noudattaminen olisi todennäköisesti estänyt sekaannuksen. Case 4 ja 5. Kaksi läheltä piti -tilannetta. Kirurgi sekoitti vasemman ja oikean silmän biometriset arvot keskenään. Molemmissa tapauksissa ortoptistin suositus ylitti 0,5 diopteria ja virhe havaittiin ajoissa. Protokollan noudattaminen paljasti virheen ajoissa. Case 6. Läheltä piti -tilanne. Kirurgi sekoitti biometrisen printoutin antaman etukammiolinssin arvot takakammiolinssin arvoihin. Ortoptistin määrittämä IOL-arvo poikkesi yli 0,5 diopteria ja virhe paljastui ajoissa. Protokolla tunnisti virheen. Case 7. Läheltä piti -tilanne. Ortoptisti valitsi epähuomiossa väärän IOL:n, koska sekoitti biometrisessa mittaustulosteessa olevan etukammiolinssin arvot takakammiolinssin arvoihin. Kirurgin mittaustulos erosi yli 0,5 diopteria ja virhe paljastui. Protokolla tunnisti virheen ajoissa. Case 8. Peribulbaaripuudutus annettiin potilaalle, jonka biometriset mittaukset oli epähuomiossa jätetty tekemättä. Leikkaus peruttiin ja sitä siirrettiin eteenpäin. Potilas altistui turhaan puudutukselle. Protokolla olisi todennäköisesti paljastanut virheen, jos sitä olisi noudatettu. Virheentunnistusprotokollaa päivitetään säännöllisesti. Tällä hetkellä harkinnan kohteena on, millä tavalla voitaisiin selventää biometristä mittaustulosliuskaa, koska etukammiolinssivoimakkuus sekoaa joskus takakammiolinssin voimakkuuden kanssa. Monissa maissa ja yksiköissä on jo omia, paikallisiin olosuhteisiin sopivia virheentunnistusprotokollia. Hyvä virheentunnistusprotokolla on yksinkertainen ja nopea, koska tarkistuslistoja ei aina käydä kunnolla läpi. Esimerkiksi keskeytykset ja muut häiriötekijät voivat johtaa siihen, että tarkistus merkitään suoritetuksi, vaikka sitä ei ole tehty protokollan mukaisesti. Dr. James Reason reikäjuustoteorian kehittäjä on sanonut, että erehtyväisyys pysyy aina. Organisatoriset ja paikalliset ongelmat sen sijaan ovat molemmat hallittavissa. kliinisen ja biometrisen tiedon perusteella. 3. Preoperatiivinen suunnittelu ja valmistautuminen valitun IOL:n asennukseen. 4. Kirurginen IOL:n asennus (korrekti meridiaani toorisessa IOL:ssä). Väärä tavoiterefraktio on yksi virhe, joka voitaisiin ehkäistä kokonaan. Voidaan myös pyrkiä emmetropiaan, vaikka potilas olisi halukas postoperatiiviseen myopiaan. Ennaltaehkäistäviä ovat lisäksi tilanteet, jolloin käytetään eri potilaille kuuluvia biometrisiä mittaustuloksia sekoitetaan oikean ja vasemman silmät keskenään sekoitetaan linssityypit, joissa on merkittävä A-constantero; esimerkiksi etukammiolinssin data sekoitetaan takakammiolinssin dataan. Transkriptiovirheitä Transkriptiovirhe syntyy biometrisen datan manuaalisessa siirrossa tietokoneellistettuun IOL-laskuriin. Virheet voivat liittyä jyrkän ja laakean meridiaanin sekaannuksiin, väärän potilaan tietojen syöttämiseen koneeseen tai oikean ja vasemman silmän sekoittamiseen keskenään. Huono käsiala lisää virheen 16 Silmähoitaja

17 Jos ortoptistin ja kirurgin selektiot eroavat toisistaan enemmän kuin 0,5 diopteria, IOL-voimakkuus joudutaan arvioimaan uudelleen. Kun molemmat valinnat osuvat alle 0,5 diopterin päähän toisistaan, kirurgi kirjoittaa lopullisen IOL-voimakkuuden ortoptistin ehdotuksen oikealle puolelle. Molempia vaihtoehtoja käytetään vielä myöhemmin rinta rinnan lopullisessa tarkistuksessa leikkaussalissa. Tarkistuslista arkistoidaan sairaskertomukseen. mahdollisuutta. Anestesia voidaan antaa ennen kuin huomataan, ettei kyseistä IOL:ää löydy varastosta tai IOL-pakkaus merkitä nimitarralla tietylle potilaalle kuuluvaksi, mutta sekoitetaankin tarrat ja potilaat keskenään. Väärä IOL on tuotu leikkaussaliin johtuen aiemmasta virheestä eli ylävirran virhe ajautuu alavirtaan. Väärä IOL on voitu valita aikaisemmin tai oikea IOL on valittu, mutta pakkauksessa on väärän potilaan nimi. Kun väärä IOL tuodaan leikkaussaliin, tulee sekaannus leikkauksen päivämäärästä, kahdella potilaalla on samanlainen nimi tai syntyy joku muu satunnainen tarkkaavaisuuden häiriö, mikä johtaa väärän IOL:n asennukseen. Oikea IOL voidaan tuoda leikkaussaliin, mutta sen lisäksi huoneessa on myös toinen IOL, joka on jäänyt esimerkiksi edellisestä leikkauksesta. Tämä ojennetaan vahingossa kirurgille. Käytössä on oikea toorinen IOL, mutta se asennetaan väärään meridiaaniin. Jos korrektin IOL:n ja implantoidun IOL:n välinen refraktioero on pieni, kirurginen lopputulos voi silti olla tyydyttävä, eikä virheestä välttämättä ole potilaalle haittaa. Hänen kyky sietää pieniä refraktioyllätyksiä voi riippua virheen tyypistä (myopia, hyperopia, astigmatia), postoperatiivisista odotuksista, visuaalisista tarpeista, potentiaalisesta näöntarkkuudesta ja binokulariteetistä. Kelly Et Jalil -tutkimuksessa 10 prosenttia potilaista ei tarvinnut mitään jatkotoimenpiteitä, koska refraktiovirhe oli niin pieni. Kliinisesti merkittävän refraktioeron korjauksen eri vaihtoehtoja 1. Silmälasikorjaus, tätä ratkaisua käytettiin 40 prosentissa virheellisiä refraktioita 2. Refraktiivinen sarveiskalvokirurgia. Tätä ratkaisua käytettiin 3 prosentissa tapauksista 3. Reppuselkäpiilolasin asennus (Piggyback). Toinen posteriorinen IOL jo voimassa olevan päälle. Tavallisimmin ciliaarisulkukseen. Tämä tehtiin 1/67 potilaalle Mahdollinen komplikaatio on interlentikulainen membraani, jota voidaan yrittää avata YAG:lla, mutta usein joudutaan koko linssi poistamaan. Lisäksi etukammio voi madaltua ja värikalvo ärtyä kontaktista IOL:n kanssa, mikä saattaa aiheuttaa pigmenttidispersiota, mikrohyfeemaa ja sekundaarisen glaukooman (uveiitti-glaukooma-hyfeemasyndrooma) 4. IOL:n vaihto on yleisin kirurginen toimenpide, jolla korjataan IOL:n aiheuttama refraktiovirhe. Vaihto on helpointa tehdä melko pian ensimmäisen leikkauksen jälkeen, ennen kuin ehtii tulla fibroosia kapselipussiin. Kahdelle potilaalle tuli sarveiskalvoödeemaa IOL-vaihdon jälkeen ja toiselle piti tehdä penetroiva keratoplastia. Yksi potilas kehitti glaukooman näkökenttäpuutoksineen ja hänelle asennettiin Ahmad-venttiili. Kahdessa tutkimuksessa todettiin, että reppuselkä-iol oli turvallisempi kuin IOL-vaihto. Kokemuksia Australiasta The Royal Victorian Eye and Ear Hospital (RVEEH) on suurin julkinen silmäsairaala Australiassa. Sairaalassa tehdään vuosittain julkista ja yksityistä kaihileikkausta. Sairaalassa on kahdeksan leikkaussalia, noin 30 erikoistuvaa lääkäriä, viisi erikoislääkäriä, 48 osa-aikaista anestesiologia ja 50 leikkaussalihoitajaa. Kaihileikkaustoiminta on päiväkirurgiaa. Vuonna 2007 RVEEH otti käyttöön turvallisuusprotokollan rutiinikaihileikkauksiin protokollaa päivitettiin. Protokolla on suunni- Silmähoitaja 17

18 RVEEH-virheentunnistusprotokolla. Kaarevat nuolet kuvaavat kahta toisistaan riippumatonta IOL-valintaa (DISEL), STOP-merkit kahta pakollista varmistusta. teltu tunnistamaan ennaltaehkäistävissä olevat virheet, jotka liittyvät IOL-leikkauksiin. Virheentunnistusprotokollan mekanismi: 1. Selektiovirheen tunnistus käyttämällä kahta toisistaan riippumatonta selektiota. Disel (Dual independent selection) 2. Kaksi GO/NO GO-porrasta leikkauspäivänä - Anestesiaa ei anneta ennen kuin on varmistuttu oikean IOL:n paikallaolosta. - Kirurgia ei ala ennen kuin leikkausalitiimi on tarkastanut ja vahvistanut, että vain oikea IOL on paikalla. Sekä ortoptisti että kaihikirurgi määrittävät molemmat tahollaan ja toisistaan tietämättä potilaan IOL:n. Protokolla pyrkii havaitsemaan satunnaisen virheen, joka liittyy esimerkiksi sekaannukseen Mr. Smithin ja Mr. Smithin välillä, Mr. Smithin ja Mrs. Williamsin välillä, Mr. Smithin oikean ja vasemman silmän välillä. Oletetaan, että on olemassa x-määrä mahdollisia virhevaihtoehtoja erilaisille IOL-sekaannuksille. Virheen todennäköisyys yhden IOL-määrittäjän suorittamana on 1 virhe y- määrässä tapauksia. Näin ollen yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan liittyy riski, joka on 1/(xy). Kun kaksi toisistaan riippumatonta ammattilaista määrittää IOL:n, virheen todennäköisyys on enää 1/(xy)2 Jos esimerkiksi yhdelle potilaalle on mahdollista tehdä 10 satunnaista virhettä (x=10) ja keskimäärin ammattilainen erehtyy kerran tuhannessa leikkauksessa (y=1000), virheen todennäköisyys on 1/(10*1000)2=1/ , joka on jo hyväksyttävän pieni verrattuna vain yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan (virhemahdollisuus 1/10 000). Preoperatiivinen valmistautuminen Kirurgi vahvistaa verbaalisesti anestesialääkärille, että oikea IOL on paikalla ennen anestesia alkamista. Satunnaisten virheiden välttämiseksi IOL-laatikoita ei merkitä potilaalle kuuluvaksi. Leimaaminen on paitsi tarpeetonta, myös riskialtista virheille. Jos IOL-pakkauksessa on potilaan nimitarra, se aiheuttaa oletuksen, että IOL olisi jo varmennettu kuuluvan oikealle potilaalle. Protokollaan kuuluu, että kaksoisselektiolla varmennetun IOL:n vahvuutta verrataan suoraan IOL-voimakkuuteen, jonka valmistaja on merkinnyt pakkaukseen. 18 Silmähoitaja

19 Koulutustapahtumista energiaa ja innostusta Toiminta leikkaussalissa Kirurgi tuo IOL:n leikkaussaliin ennen jokaisen toimenpiteen alkua. Tärkeää on, ettei leikkaussalissa ole kuin yksi IOL kerrallaan! Time out aikalisä leikkaussalissa alkaa siten, että kirurginen tiimi varmistaa, että leikkaussalissa on vain oikea IOL paikalla. Tämän jälkeen IOL laitetaan sille varattuun laatikkoon, jonka ainoa paikka on leikkaussalissa. Anestesiahoitaja lukee leikkaussalikaavakkeesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen ääneen. Leikkaava kirurgi ja instrumenttihoitaja kuuntelevat tämän, minkä jälkeen instrumenttihoitaja lukee potilaan rannekkeesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen. Anestesiahoitaja ja leikkaava kirurgi kuuntelevat. Myös potilas on hereillä vielä tässä vaiheessa ja kuulee keskustelun. Jos he kaikki yhtä mieltä potilaan henkilöllisyydestä, protokollaa voidaan jatkaa. Mikäli paljastuu virhe, toiminta pysähtyy Leikkausalueen sijainti vahvistetaan, samoin, että se on merkitty oikein. Yksi lukee ääneen ja muut vastaavat: vahvistan tai en vahvista. Varmistetaan potilaan oikea asento leikkaukseen valmistautuessa. Yksi lukee ja muut vahvistavat. Vielä varmistetaan radiologisten kuvien, piirrosten tai muistiinpanojen avulla oikea leikkausalue, jos niitä on käytettävissä. Luetaan potilaan allergiat kaikki salissa olijat vahvistavat. Kysytään, onko potilas saanut jo antibioottia tai onko kenelläkään leikkaussalissa muuta olennaista tietoa ennen kuin leikkaus aloitetaan. Alkuperäisteksti: Intraocular Lens Confusions: A Preventable "Never Event" The Royal Victorian Eye and Ear Hospital Protocol: Survey of ophthalmology vol 57, number 5 sept-oct 2012 Käännös: Petri Mustonen, silmätauteihin erikoistuva lääkäri, TYKS Viime viikolla huomasin, että pihlajanmarjat ovat punaiset. Varma syksyn merkki niin kuin se, että sairaalassamme paiskitaan taas töitä täysillä. Leikkaussalien listat ovat täyttyneet, samoin poliklinikoiden odotusaulat. Puhelimet soivat joskus taukoamatta ja ensi vuoden toimintaa suunnitellaan kiivaasti. Investoinnit, erilaiset pienemmät hankinnat, toimintasuunnitelma, budjetti, henkilöstösuunnitelma, koulutus- ja hyvinvointisuunnitelmat täyttävät pään. Takana ovat erilaiset toiminnan supistukset ja sulut. Suurin osa henkilökunnasta on palannut kesäloman jälkeen töihin. Levänneinä ja voimaantuneina, toivon. Syksy on hiipinyt lähettyville varkain, niin minusta ainakin tuntuu. Pitkään jatkuneet helteet saivat kesän tuntumaan pitkältä ja onneksi niin, kun kesäkuussa meinasin vaipua epätoivoon juuri sään takia. Talven ja kevään aikana energiani oli käynyt vähiin ja pelkäsin, että kuinka jaksan taas pitkän talven, jos lämpöä ja aurinkoa ei tulekaan. Ja tulihan sitä lopulta ja riittävästi tulikin. Nyt jaksaminen ei ole ainakaan auringon ja lämmön puutteesta kiinni. Tänä syksynä pääsen osallistumaan kahteen silmätauteihin ja silmähoitotyöhön liittyvään koulutustapahtumaan. Ne rytmittävät mukavasti loppuvuotta ja toivottavasti antavat lisäenergiaa ja innostusta. ESONT-KONGRESSI, Euroopan silmäsairaanhoitajien ja teknikoiden oma koulutustapahtuma, järjestetään syyskuussa Lontoossa. Pääsen osallistumaan siihen ensimmäistä kertaa. Kongressin ohjelma on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen silmähoitaja pääsee osallistumaan ja löytää sieltä omaan työhönsä jotain uutta, tapaa mielenkiintoisia ihmisiä sekä saa vaihtaa ajatuksia muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Ehkä jossain välissä jokainen ehtii myös nauttia hetken Lontoon nähtävyyksistä, ostosmahdollisuuksista, kulttuurista, urheilusta siis siitä, mikä nyt itse kutakin kiinnostaa. SILMÄHOITAJAPÄIVÄT järjestetään tänä vuonna Turussa marraskuuta. Ne katkaisevat mukavasti pimeän ja synkän loppusyksyn. Päivien pitopaikkana on Radisson Blu Marina Palace Hotel Aurajoen rannalla ja siellä järjestetään myös perjantain iltatilaisuus. Silmähoitajayhdistyksen hallitus on laatinut päiville mielenkiintoisen ja monipuolisen ohjelman: lääkäreiden ja hoitajien luentoja, paneelikeskustelua, postereita ja yhdistyksen vuosikokous. Myös monet yhteistyökumppanit tulevat paikalle esittelemään tuotteitaan ja keskustelemaan osallistujien kanssa. Toiveemme on, että mahdollisimman moni löytää ohjelmasta jotain itselleen sopivaa ja ilmoittautuu mukaan. Silmähoitajapäivien ilmoittautuminen avataan ja 250 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ole siis nopea! Oikein mukavaa alkanutta syksyä. Tapaamisiin Lontoossa ja Turussa! Johanna Alaloukusa Suomen Silmähoitajat ry:n sihteeri Hallituksen kuulumisia Silmähoitaja 19

20 JAANA HAKOLA Tervetuloa mukaan silmähoitajien hallitustyöhön! Mietitkö tänä syksynä uuden harrastuksen aloittamista? Tutkailitko paikkakuntasi kansalaisopiston kursseja tai alasi pitempiä koulutuksia? Tarjoamme sinulle mukaansa tempaavaa harrastusta yhdistystoiminnan parissa! On eduksi, että olet toiminut jossain yhdistyksessä tai järjestössä aktiivisesti, mutta voit tulla yhtä hyvin mukaan ilman kokemustakin: riittää, että olet kiinnostunut silmähoitotyöstä ja haluat olla ajan tasalla alasi uusista tuulista. Hallituksessa on konkareita ja vuosi sitten mukaan tulleita, jotka sinua perehdyttävät. Silmähoitajien hallitus on ennen kaikkea yhdistyksen jäsenten puolesta vapaaehtoista työtä tekevä yhteistyötiimi. Yhdistystoimintalakien mukaan toimitaan, mutta työ on rentoa ja sujuvaa. Nuorekas puheenjohtajamme Kati Nieminen vetää napakoita kokouksia: vakioksi on muodostunut lauantai kello Kokoonnumme yleensä Helsinkiin, koska se on vaivattomien yhteyksien päässä eri puolilta Suomea. Pitkämatkalaiset voivat yöpyä hotellissa yhden yön, jotta matkustelusta ei tulisi rasitetta. Tänä vuonna olemme kokoontuneet myös Seinäjoella ja Porissa. Molemmilla paikkakunnilla tutustuimme paikkakunnan silmäklinikkaan. Vuoden 2014 viimeinen kokous pidetään Rovaniemellä. Tietopaketti toiminnastamme Miten? Osallistu vuosikokoukseen opintopäivillä Turussa Käytännössä valinnan tekevät silmähoitajapäivien vuosikokoukseen osallistuvat jäsenet. Erovuoroisia on tänä vuonna useita. Joukkoon kaivataan aina uutta virtaa, ja uusien jäsenten tueksi jäävät kokeneet hallitus edustajat. Pesti on kaksivuotinen. Usein tämä työhön liittyvä mukava harrastus imaisee mukaansa useammaksikin vuodeksi. Ensimmäinen vuosi menee toimintaan tutustumiseen, eikä paineita haluta kenellekään luoda. Ketä ja missä? Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5 7 varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Varsinainen hallitus kokoontuu 6 8 kertaa vuodessa. Harrastusta tehdään vapaa-ajalla ja kokoukset ovat lauantaisin. Puheenjohtajan ideoima kokouspaketti on osoittautunut toimivak- si. Kati varaa kokouspaketin ruokailuineen samasta hotellista, jonne pitkämatkalaiset majoittuvat. Helppoa ja sujuvaa! Varajäsen osallistuu 2 3 kertaa vuodessa kokouksiin ja aina tarvittaessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitus valitsee lehden päätoimittajan ja jakaa keskenään vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtävät. Mitä touhutaan? Toimintaa ohjaavat yhdistystoimintamalli ja yhdistyksen omat säännöt. Hallituksen päätehtävä on järjestää jäsenilleen opintopäivät kerran vuodessa yleensä vuorotellen viidellä yliopistopaikkakunnalla käytännössä yhtä aikaa silmälääkäripäivien kanssa. Tämä on järkevää silmäyksiköiden toiminnan kannalta: näin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Koulutuspäivät järjestetään jäsenten palautteista poimittujen ideoiden, toiveiden ja ehdotusten pohjalta. Nuorille jäsenille ovat tärkeitä silmähoitotyön perusasiat, mutta pyrimme järjestämään luentoja myös alan uusista käytännöistä. Edellisten opintopäivien päätyttyä aloitetaan seuraavien päivien järjestäminen: varataan muun muassa riittävän suuri luentosali, majoituskiintiö ja aletaan rakentaa luentorunkoa. Opintopäiville osallistuu koko hallitus. Kokoonnumme talkoilemaan ja viimeistelemään järjestelyt edellisenä iltana ennen ensimmäistä opintopäivää. Suurin hallitustyön kiitos ovatkin onnistuneet opintopäivät. Toiminnan toinen painopiste on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Silmähoitaja-lehti. Viime vuosina rinnalle ovat tiedotuskanavaksi nousseet noussut nettisivut. Hallituksen vastuulla on myös niiden kehittäminen. Molempien asiasisältö pyritään kokoamaan kuuntelemalla jäsenistön toiveita. Kuluja? Hallituksen jäsenten kokouskulut kuten matkat, ruokailun ja mahdollisen majoituksen maksaa yhdistys. Vuosittain järjestettä- 20 Silmähoitaja

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Opintoasiainpäivät

Opintoasiainpäivät Opintoasiainpäivät 7.-8.11.2012 Hannele Rapatti Työsuojeluvaltuutettu, Lehtori, TAMK Hannele Rapatti, TAMK 13.11.2012 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN TYÖHYVINVOINNISTA? MITKÄ TEKIJÄT NÄYTTÄISIVÄT TÄMÄN PÄIVÄN

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot