Tervetuloa Turkuun ilmoittaudu nyt! Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa. 7. 8.11. Turkuun ilmoittaudu nyt! Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla. Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 3/2014 Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla Hallitus kaipaa uusia kasvoja ja ideoita IOL-sekaannus kaihikirurgian yleisin virhe Tervetuloa Turkuun ilmoittaudu nyt! Osaamisprofiili varmistaa hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä. Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun muassa rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Sivu 10

2 Lopeta arvailu. Ala mittaaminen! Pyydä koekäyttö tänään! Uusi OCULUS Keratograph 5M Enemmän kuin pelkkä topografi! OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time n ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa. Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva sarveiskalvon topografi, oikea keratometria sisäänrakennetulla keratometrillä ja aikainen keratoconuksen havannointi osoitinikkunan avulla. Ensimmäinen ja ainoa teknologia bulbaarisen ja limbaalisen punaisuuden automaattinen mittaus ja luokittelu, havaitsee ohuet verisuonet sidekalvolla. HD kamera valittavalla valaistuksella ja muunneltavalla suurennuksella korkeatasoisten kuvien ja videoiden ottamiseen silmän ulko-osista. Pöytä ja imac ovat saatavana lisävarusteina. Morfologinen arviointi rauhassolukolle Meibomian rauhasten toimintahäiriön havaitsemiseksi. Ylä- ja alaluomien meibomian rauhasten 3D näyttö. Ilman kontaktia oleva, nopea ja automaattinen kyynelfilmin break up time lle ja kyynelmeniskin korkeuden määrittäminen, lipidikerroksen ja hiukkasten virtauksen näyttäminen. Monipuolinen ja laajennettava tietokanta pehmeille ja puolikoville piilolinsseille mahdollistaa fluoresiinikuvien simuloinnin ja vertailun parhaan linssin löytämiseen nopeasti ja tehokkaasti. 2 Silmähoitaja Optiikka Juurinen Oy Rajatie 4 A Vantaa

3 Sisältö Työpaikan hyvinvointi on jokaisen vastuulla...4 Päijät-Hämeen Silmäklinikka sai omat nettisivut...8 Kokemuksia linssileikkauksesta, osa Osaamisprofiililla tietotaitoa työhön...10 Miten ehkäistä kaihikirurgian virheet jo ennalta?...15 Tule mukaan silmähoitajien hallitustyöhön!...20 Turku kutsuu koulutus-päiville marraskuuta...22 Tehdään yhdessä Alkavan syksyn aikana olen saanut tilaisuuden miettiä silmähoitajan ja silmälääkärin yhteistyötä: millaista sen pitäisi olla, miten sitä voisi parantaa ja kehittää? Parhaillaan yhteistyö on saumatonta ja tehokasta. Molemmat osapuolet tietävät tehtävänsä. Kun kaikki hoitoon osallistuvat ymmärtävät, mihin potilaan hoidossa pyritään ja miksi erilaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä tehdään, on helpompaa työskennellä yhdessä. Hyvä ja sujuva yhteistyö vaatii kokemusta ja työtunteja yhdessä sekä hyvää teoriatietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta. Työhönsä motivoitunut silmähoitaja on yksi hyvän yhteistyön tärkeimmistä tekijöistä. Silmälääkärin luottamus hoitajaan on yhtä tärkeää. Yhteistyö saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen työpisteestä. Poliklinikkatyössä potilaan hoito koostuu erillisistä tutkimuksista, joista yhdessä muodostuu potilaan kokonaisvaltainen hoitotilanne. Leikkaussalissa hoitaja ja lääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä. Parhaimmillaan hoitaja osaa lukea lääkärin ajatuksia ja on aina askeleen edellä. Riippumatta siitä, millainen työnjakomalli on käytössä ja miten tehtäviä jaetaan, on tärkeää löytää meille kaikille sopivat käytännöt tehdä yhdessä työtä. Silmäpotilaiden hoitotyö kehittyy jatkuvasti. Yhdessä silmähoitaja ja silmälääkäri voivat tässä jatkuvassa kehityksessä löytää parhaat mahdolliset käytännöt ja hoitomuodot. Hoitoa tarvitsevien silmäpotilaiden määrä on myös jatkuvassa kasvussa. Siinä meille tulevaisuuden haasteita. Meidän on hyvä joskus miettiä, mitä teemme ja miksi. Miten omalta osaltani voin vahvistaa yhteistyötä lääkärin kanssa, jotta potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Tärkeintä kuitenkin on, että teemme yhdessä työtä silmäpotilaiden parhaaksi. Puheenjohtajalta Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...14 Hallituksen kuulumisia...21 Yhteistyökykyistä syksyä! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMI- TUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Turku, Ruissalo. Kuva: Jouni Tyrisevä AIKATAULU 2014 numero aineistot ilmestyy 4/ Silmähoitaja 3

4 HANNELE RAPATTI Työhyvinvointi syntyy toimivassa arjessa Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi laadun kehittämiskohteeksi työelämän suuressa murroksessa. Työhyvinvointi syntyy arjessa, ja se on oleellinen osa työtä. Organisaation jokainen päätös koskee samalla myös työhyvinvointia. Viime vuosien kehittämistyössä ongelmana on ollut se, että työhyvinvointi on ymmärretty usein omaksi ja erilliseksi hankkeekseen. Tällöin hyvätkin käytännöt ovat eläneet vain kehittämishankkeen ajan, minkä jälkeen on vähitellen ajauduttu entisiin tuttuihin ja turvallisiin kuvioihin. Hyvinvointinäkökulman huomioiminen ja kehittäminen eivät välttämättä edellytä suuria investointeja, konsultteja, projekteja tai muita ihmeellisiä tekoja. Hyvinvointia ei myöskään synny luomalla uusia sääntöjä ja määräyksiä. Se on työn ja osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä, jotta työ olisi sujuvaa ja työssä onnistumiselle olisi hyvät mahdollisuudet. Työhyvinvointia voidaan pitää niin sanottuna kovana työelämäarvona, koska sillä on suora yhteys työn tulokseen. Terveydenhuollossa se tarkoittaa hyvinvoivien asiantuntijoiden tarjoamaa korkeatasoista ja laadukasta hoitoa ja palvelua turvallisessa ilmapiirissä, jonka asiakas, potilas, tunnistaa jo sisään astuessaan. Asiakkaan palvelukokemus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Kenelle kuuluu työhyvinvointi? Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla on jokaisen vastuulla niin korkeimman johdon kuin yksittäisen työntekijänkin. Työnantajalla on lakisääteinen yleinen huolehtimisvelvoite työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnin perusedellytyksistä. Samainen lainsäädäntö edellyttää myös työntekijää huolehtimaan omasta osaamisestaan ja työkyvystään. Mitä työhyvinvointi itse asiassa on? Se on monitasoinen ja kokemuksellinen asia, jota on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Mikä on yhdelle työhyvinvointia, ei ole sitä välttämättä toiselle. Henkilökohtaisen käsityksen, kokemuksen ja tunteen lisäksi työhyvinvoinnin rakentumiseen vaikuttavat työpaikoilla erilaiset tekijät. Yksilön näkökulmasta hyvinvointi työssä koostuu muun muassa terveydestä, työkyvystä, elämäntilanteesta, sopivasta työmäärästä, työn haasteellisuudesta, hyvästä johtamisesta, lähiesimiehestä, työkavereista ja hyvin hoidetusta työturvallisuudesta. Vaikka kokemukset ovat yksilöllisiä, niistä koostuu koko työyhteisön kunto, ilmapiiri ja toimintaenergia. Joskus tuntuu siltä, että keskustelu on liikaa painottunut työpahoinvointiin, stressiin ja uupumukseen. Mediassa ja monissa työpaikoissakin käytetään paljon aikaa ongelmissa vellomiseen ja valittamiseen sen sijaan, että energia käytettäisiin työhön ja työn tekemistä tukevien asioiden kuntoon saattamiseen. Keskustelu kiertää kehää, mikä usein lisää negatiivisuutta ja tyytymättömyyttä. Euroina laskettuna työpahoinvoinnin aiheuttamat kustannukset on arvioitu moninkertaisiksi verrattuna työhyvinvoinnin tukemiseen laitettuihin panoksiin. Kehittämismalleja ei voi suoraan kopioida Työelämän laadun ja hyvinvoinnin kehittämiseksi ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai mallia. Kehittämismalleja ei voi sellaisenaan kopioida toisesta organisaatiosta tai ulkoistaa kehittämistyötä konsulteille. Toki ulkopuolisia asiantuntijoita on hyvä käyttää kehittämistyön käynnistäjinä ja tukena, koska heitä ei sido yhteinen historia ja työyhteisön toimintakulttuuri. Usein kauempaa näkee enemmän ja paremmin. Työhyvinvointia ei myöskään laiteta kerralla kuntoon auditorioissa, eikä se ole ranskalaisin viivoin hoidettavissa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa työtä ja sen kehittämistä. Hyvinvoiva työyhteisö on ihmisen kokoinen ja näköinen ja se rakentuu sellaisista haasteista ja tehtävistä, joissa ihmisyys tulee huomioiduksi. Työhyvinvoinnin kansallisilla kehittämisfoorumeilla keskeisiksi kehittämiskohteiksi on nimetty oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö, työyhteisötaidot, yhteistyö ja yhteisöllisyys, vuorovaikutuksen toimivuus ja luottamuspääoma. Työhyvinvoinnin kehittäjän roolissa pidän tärkeimpinä tekijöinä ja sujuvan työn perusedellytyksinä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Näköalattomuus ja päämäärättömyys sen sijaan ovat selviä riskitekijöitä. Asenteella, suhtautumisella ja omalla ajattelutavalla on merkittävä osuus työelämässä ja työhyvinvoinnin kokemuksessa. Työhyvinvointi on myös tahdon asia. Luottamussuhde kaiken kivijalka Luottamus ja työhyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Luottamusilmapiiri koostuu useista tasoista: luottamuksesta organisaatioon, työyhteisöön, työtovereihin ja esimieheen. Koska luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa, sitä ei voida määrätä. Luottamus syntyy tekojen kautta ja havainnoista, että organisaation kaikilla tasoilla jokainen kantaa vastuuta työstään ja pitää 4 Silmähoitaja

5 lupauksensa. Luottamus rakentuu näistä vahvistuvista kokemuksista ja siirtyy vähitellen osaksi organisaatio- ja toimintakulttuuria. Tyhjät lupaukset ja sovittujen asioiden tekemättä jättäminen nakertavat luottamusta. Kun työyhteisössä on korkea luottamustaso, henkilöt jaksavat panostaa työhönsä, vaikka sen sisältö tai työjärjestelyt eivät kaikilta osin vastaisi odotuksia. Luottamusilmapiirillä on todettu olevan selvä yhteys työurien jatkumiseen, kun epäluottamuksella on selvä työntövaikutus pois organisaatiosta. Suomalaisilla on perinteisesti ollut vahva luottamus työnantajaan ja tulevaisuuteen. Viimeaikaiset muutokset yt-neuvotteluineen ovat tätä kuitenkin horjuttaneet. Samalla työnantajan ja työntekijän välinen psykologinen työsopimus on menettänyt merkitystään. Vastavuoroiseen ja vapaaehtoiseen työhön panostamiseen ei enää taivuta samassa määrin kuin ennen, koska työnantajan lupauksiin on jouduttu pettymään. Luottamusta voitaisiin lisätä hyvin yksinkertaisesti esimerkiksi viestinnän ja tiedottamisen avulla. En ole tavannut vielä yhtään työpaikkaa, jossa työntekijät kertoisivat saavansa liikaa tietoa. Johdon ja esimiesten tulisi kertoa säännöllisin väliajoin avoimesti ja rehellisesti yritystä, organisaatiota ja työtä koskevista asioista. Myös silloin, kun uutta tiedotettavaa ei ole. Tiedottamisen suurin merkitys on turvallisuuden tunteen vahvistaminen ja sitä kautta luottamuksen säilyttäminen. Kyse on huolenpidosta ja välittämisestä: arvostan sinua niin paljon, että haluan kertoa sinulle, missä nyt mennään. Luottamus on keskeinen tekijä kehittämisessä ja uudistumisessa, sillä se lisää rohkeutta esittää omia näkemyksiään, ottaa kantaa sekä kokeilla uutta ja uskaltaa epäonnistua. Esimies johtaa asioita ja ihmisiä Johtaminen ja esimiestyö ovat yhtä suuressa mullistuksessa kuin työelämä kokonaisuudessaan. Aiemmin johtamisen keskeinen lähestymistapa oli vallan käyttö, joka perustui asemaan, määräyksiin, valvontaan ja kontrolliin. Tämän päivän esimiestyö on muuttumassa yhä enemmän valmentavaksi ja johtajuutta jakavaksi. Esimiehen ydintehtävänä on yksinkertaisesti johtaa sekä asioita että ihmisiä. Keskeinen haaste on strategian toteuttaminen ja realisointi eli asioiden kääntäminen paperilta toiminnaksi. Esimiehen tehtävänä on johtaa joukkoja tavoitteiden suuntaisesti. Tosin johdettavana oleva henkilöstö ei välttämättä koe esimiehensä toteuttavan organisaation strategiaa, sillä sen toiveena on tulla johdetuksi kokonaisina ihmisinä. Joskus henkilöstö kokee heille epämieluisat esimiehen päätökset loukkaavina, jopa epäasiallisena käyttäytymisenä. Esimiehellä on työnantajan edustajana työnjohto eli direktio-oikeus, mikä antaa hänelle oikeuden ja velvollisuuden johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän tulee puolestaan suostua johdettavaksi. Esimiestyössä tärkeintä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen, työntekijöiden ja heidän osaamisensa arvostaminen ja kunnioittaminen, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Esimieheltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja halua aitoon kohtaamiseen. Omasta henkilöstöstä välittäminen heijastuu takaisin haluna panostaa työhön ja tehdä yhdessä tulosta. Haasteena eri työntekijäsukupolvet Tämän päivän työelämässä on mukana eri aikakausina työelämään mukaan tulleita henkilöitä. Työelämään 40 vuotta sitten tulleet ovat eläneet läpi monta muutosta. Heillä on ammattitaitoa ja kokemuksellista osaamista, mitä nuoremmilla sukupolvilla ei voi vielä olla. Nuoremmilla x-, z- ja y-sukupolvilla on puolestaan hallussaan sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja, joita vanhemmalla sukupolvella ei välttämättä ole. Eri sukupolvien tulee oppia elämään keskenään, arvostamaan toinen toisiaan ja hyväksymään erilaisia tapoja tehdä työtä. Mahdolliset ristiriidat tulisi ottaa välittömästi ja rohkeasti käsittelyyn, sillä pitkittyessään ongelmat vain mutkistuvat. Ristiriidat ja ongelmat eivät katoa vaikenemalla. Vaikeiden asioiden esille ottamista ja suvaitsevaisuutta opitaan vain niitä kohtaamalla. Esimiehen tehtävänä on saada työyhteisö toimimaan. Erilaisuus on voimavara, ei ongelma tai kehittämisen este. X-sukupolven edustajat eli 1970-luvulla syntyneet ovat olleet jo mukana työelämän muutoksessa, ja heillä on jo kokemuksellista asiantuntijuutta. He haluavat vaikuttaa omaan työhönsä. He odottavat esimiehen olevan kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja antavan tilaa kehittämiselle. Mikäli epäkohtiin ei puututa eikä kehittämistä tapahdu, he eivät epäröi äänestää jaloillaan. Z-sukupolven työntekijät eli 1980-luvulla syntyneet kyseenalaistavat entistä rohkeammin työelämän käytäntöjä ja johtamista. Tutkijoiden mukaan organisaatioiden niin sanotut kirjoittamattomat säännöt, normit ja pyhät lehmät, ovat heille yhdentekeviä. Y-sukupolvi on vielä suuri arvoitus, koska se on vasta siirtymässä työelämään. Työnantajien ja esimiesten tulisi ottaa uusien työntekijäsukupolvien odotukset vakavasti varsinkin, kun samaan aikaan suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta. Silmähoitaja 5

6 Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia Työelämän tutkijat muistuttavat, että tulevaisuudessa työpaikan menestyminen on yhä enemmän kiinni ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Yhteisöllisyyden tukeminen on ratkaisevaa. Yhteisöllisyyttä kutsutaan myös sosiaaliseksi pääomaksi. Yhteisöllisyyskäsitteellä ymmärretään kokonaisuutta, joka on vuorovaikutusta, kohtaamista, vastuullisuutta, auttamista, reiluutta, tahtoa toimia yhdessä valittamatta pikkuasioista, vellomatta tunnemössössä ja nostamatta esille vanhoja ristiriitoja. Se on resurssien järkevää käyttöä, mielipiteen ilmaisua asioiden eteenpäin viemiseksi, aktiivista kehittämistä ja työympäristöstä huolehtimista. Yhteisöllisyys näyttäisi siis olevan kaikkea sitä, mitä kutsutaan hyvin toimivaksi työyhteisöksi. Se koostuu taidoista, joita kutsutaan työyhteisötaidoiksi. Niillä puolestaan tarkoitetaan esimies-alaissuhteen elementtejä. Yhteisöllisyys vaikuttaa paperilla selkeältä ja vain toteuttamista odottavalta asialta. Näin ei välttämättä arkitodellisuudessa aina ole, koska työn näyttämönä ovat erilaiset työpaikat, toisistaan poikkeavat työ- ja toimintakulttuurit, erityyppiset työt ja työroolit sekä ennen kaikkea erilaiset työn toteuttajat eli ihmiset. Ihmisten välistä kanssakäymistä ja työn tekemistä helpottavat yhdessä sovitut toimintasopimukset ja pelisäännöt. Hyvän yhteisön tunnusmerkki on sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja toisaalta kyky ratkaista eteen tulevia ristiriitoja. Oppiva organisaatio mukautuu muutokseen Oppivat ja uudistuvat organisaatiot kykenevät joustavasti vastaamaan muutokseen ja siten säilyttämään kilpailukykynsä ja pysymään hengissä. Hyvä työn hallinta ja oman osaamisen kehittäminen ovat merkittävä muutosvoimavara ja työhyvinvoinnin tunnetta lisäävä tekijä. Työyhteisöjen ongelmana on ollut se, että uusia tehtäviä tulee kiihtyvällä vauhdilla ja ne ikään kuin kasataan entisten päälle. Eräs työntekijä kuvasi tilannetta siten, että uusia työtehtäviä vain tulee jostain, ne ikään kuin ajelee päälle eikä niille voi mitään. Työkuorma kasvaa ja hoitotyön ydinajatus hämärtyy, kokonaisvaltainen ote katoaa ja samalla työn mielekkyys häviää. Vaarana on kyynistyminen, väsyminen ja lopulta uupuminen. Tähän ongelmaan voidaan hakea ratkaisua työmäärää vähentämällä, tekemällä työstä ihmisen kokoinen. Yhtä tärkeä keino on hakea tilanteeseen ratkaisuja, kokeilla rohkeasti toisin tekemistä ja lähteä tavoitteellisesti uudistamaan vanhoja toimintakulttuureja ja tekemisen malleja. Uudistaminen ja uudistuminen tuntuvat työläältä, koska ne edellyttävät vanhasta poisoppimista ja vahvaa sitoutumista prosessiin. Tuominen ja Pohjakallio (2012) kumppaneineen kiinnostuivat tutkimaan 925-hankkeessa työelämän ristiriitaisuuksia. He kiinnostuivat työelämää koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmiset tekevät entistä enemmän työtä, mutta saavat entistä vähemmän aikaan tuloksia. Heitä kiinnosti, miksi ihmiset väsyvät ja vaipuvat apaattisuuteen ja kokevat elämän lipuvan käsistä. He eivät uskoneet selityksen löytyvän pelkästään suuresta työmäärästä. He huomasivatkin melko pian, että syynä täytyy olla työn merkityksellisyys. Näytti siltä, että työelämää vaivasi merkityksettömyys ja näköalattomuus. Nämä ennakkoluulottomat ja rohkeat yritysjohtajat joukkoineen lähtivät tutkimaan ja kehittämään työtä. He halusivat muuttaa koko työelämän, mutta kakku oli liian iso haukattavaksi kerralla. Tutkimushanke rajattiin ajattelua vaativaan toimistotyöhön, jota tehdään kello yhdeksästä viiteen. Kehittämishanke sai nimekseen 925, Nine to five. Työelämän kolme vallankumousta Tuominen ja Pohjakallio tarjoavat mielenkiintoisia ajatuksia ja käytännön keinoja työelämän ongelmien ratkomiseen. He esittävät kolme työelämän vallankumousta, joita nyt vapaasti lainaan ja tulkitsen: Ensimmäinen työelämän vallankumous on se, että on siirrytty tehtaasta mieleen eli enemmän ajattelua kuin fyysistä ponnistusta vaativaan asiantuntijatyöhön. Kuitenkin meidän organisaatiorakenteemme, johtamiskäytännöt ja työvälineet ovat vahvasti vielä kiinni teollisen ajan työelämässä. Toinen työelämän vallankumous on se, että on siirrytty työajan mittaamisesta aikaansaannosten mittaamiseen. Kellokortin leimaaminen ja työpaikalle saapuminen eivät takaa tuottavaa työpanosta. Nykypäivänä tulisi olla kiinnostunut työn laadusta ja tuloksista. Työn ja työajan kontrollointi ei siis ole tätä päivää. Joku onkin sanonut osuvasti, että asiakas ei maksa pelkästä läsnäolosta. Olisiko jo aika luopua kontrollista johtamisen menetelmänä? Kolmas vallankumous on siirtyminen ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Entiset määräysvaltaan perustuvat johtamiskäytännöt eivät tue itseohjautuvaa asiantuntijatyötä. Kehittämistoimintaan lähdetään usein tarpeettoman raskaalla kalustolla eli siitä tehdään liian iso ja arjesta voimavaroja syövä projekti. Kehittämishanke tulisi palastella realistisesti saavutettavissa oleviksi kokonaisuuksiksi. Silloin on mahdollista säilyttää mielekkyys ja 6 Silmähoitaja

7 jokaisen tavoitteen saavuttaminen toisi työn iloa ja onnistumisen tunnetta. Esimiehen rooli on mahdollistaa uudistaminen: Mitä te tarvitsette, jotta tämä onnistuisi? Vuorovaikutus on taitolaji Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kyse on kohtaamisesta, mikä vaikuttaa olevan joskus yllättävän vaikeaa. Työpaikalla vuorovaikutus on hyvien käytöstapojen noudattamista, ihmisiksi olemista, toisen kunnioittamista, asiallista keskustelua ja toisen kuulemista. Työkäyttäytymiseen eivät kuulu epäasiallinen kommunikointi, huutaminen, selän takana pahan puhuminen tai toisen työn mitätöinti. Jokaisen velvollisuutena on toimia niin, että epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä. Vuorovaikutusta sanotaan taitolajiksi. Monet esimiehet kokevat avuttomuutta esimerkiksi valmistautuessaan kehityskeskusteluihin tai vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Ei ole häpeä tunnustaa epävarmuuttaan ja pyytää käytännön apua. Eräässä työhyvinvoinnin kehittämisprojektissa harjoittelimme pk-yritysten esimiesten kanssa kehityskeskusteluja. Miesvaltaisella alalla ei ollut aiemmin pidetty kehityskeskusteluja tai jutusteluja, kuten he niitä nimittivät. Suunnittelimme yhdessä koko prosessin lomakkeineen. Harjoittelimme keskustelutapahtumaa ja lomakkeen käyttöä niin kauan, että esimies rohkaistui aloittamaan oikeat keskustelut. Näiden keski-ikäisten, miespuolisten metallialan esimiesten onnistumisen tunne ja työn ilo heijastui koko työyhteisöön. Esimiehen positiivisuus, oma innostuneisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Usko onnistumiseen lisää luottamusta ja antaa työlle merkityssisältöä. Onnistuminen näkyy ulospäin silmien loisteena ja säteilynä. Taitoa johtaa omaa itseään Tänä päivänä puhutaan paljon työn kuormittavuudesta. On hyvä muistaa, että työ kuormittaa aina. Työnantajan tulee kuitenkin välittömästi puuttua terveyttä vaarantavaan ja haitalliseen kuormitukseen. Työsuojeluhenkilöiden asiantuntemus, työterveyshuollon tuki ja oma aktiivisuus ovat tarpeen silloin, kun työn kuormitus käy liialliseksi. Kuormitustekijöitä tulee myös työn ulkopuolelta, kuten työn ja perheen yhteensovittamisesta tai vapaa-ajan aktiviteeteista. Työnantajien tulisi yhä enemmän kiinnittää perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen. Niillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi perheen ruuhkavuosien aikaa tai ikääntyvien vanhempien hoitovastuusta aiheutuvaa väliaikaista kuormitusta. Itsensä johtamisen taitoja tarvitaan myös yksityiselämän eri osa-alueiden yhteensovittamisessa ja oman elämän ohjaksista kiinni pitämisessä. Tuore pääministerikin on muistuttanut täysipainoisen ja nautittavan elämän perussäännöstä: kahdeksan tuntia unta, kahdeksan tuntia työtä ja kahdeksan tuntia vapaa-aikaa. Monet asiantuntijat ovat tällä hetkellä eniten huolissaan aivoterveydestä. Lisääntyvä tekniikka, sosiaalinen media ja kaikenlainen infoähky kuormittavat yhä enemmän muistia ja aivoja. Vaikka maailma on muuttunut, ihmisen fysiikka ja aivot eivät ole muuttuneet, vaan niidenkin kuormituskapasiteetti on rajallinen. Moni aloittaa aivojen kuormittamisen jo aamukahvilla levittäen keittiön pöydälle kahvikupin viereen oman sähköisen työpöytänsä avaamalla lehdet, uutissivut, sähköpostit, facebookin, twiitit, kännykkäviestit ja mahdollisesti vielä television. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä kätevämmin ja vaivattomammin hän sukkuloi yhtä aikaa useilla eri kanavilla. Työyhteisöissä olisi syytä käynnistää keskustelut sähköisten työvälineiden käyttämisestä ja sähköpostietiketistä. Yksikkö voisi myös sopia yhteisestä digipaastopäivästä. Ei tarvitse osata kaikkea Lukijalle saattaa tulla ahdistus: tuohon kaikkeenko minun pitää tässä arjen puserruksessa kyetä? Ei tarvitse kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, kaikkien ei tarvitse olla yhtä hyviä. Riittää, kun tekee parhaansa ja voi päivän päätteeksi todeta selviytyneensä riittävän hyvin kaikesta. Aiemmin siteeraamani Saku Tuominen kirjoittaa jokaisen työpäivän päätteeksi kalenteriinsa asioita, joita hän päivän mittaan sai tehtyä. Ja erityisesti hän poimii ne asiat, jotka sujuivat hyvin. Hän antaa itselleen positiivista palautetta, mikä tukee onnistumisen tunnetta ja ylläpitää myönteistä ajattelua. Jokainen voi ohjata omaa ajatteluaan ja mieltään vaikka pienin askelin. Millaisia hyviä asioita sinä aiot tehdä tai jo teit tänään? Lehtori, TtM Hannele Rapatti toimii työsuojeluvaltuutettuna Tampereen ammattikorkeakoulussa ja työnohjaajana omalla toiminimellään. Lisätiedot ja kirjoituksen lähdeluettelo: puh Silmähoitaja 7

8 MARITTA JAATINEN, MARJUT UIMONEN-SYRJÄ Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikka sai omat nettisivut: Ajatus Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikan nettisivuista oli pyörinyt mielessä jo useita kertoja, mutta jäänyt vain ajatuksen tasolle. Kun lakimuutos potilaan hoitopaikan valinnanvapaudesta oli tulossa voimaan vuoden 2014 alusta, nettisivujen tekeminen alkoi vuodenvaihteessa Silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäen ajatuksena oli laatia näyttävät wwwsivut, joiden välityksellä saataisiin jaettua asiallista tietoa Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmätautien klinikasta. Toimikuntaan kuului kolme lääkäriä, yksi sairaanhoitaja silmäpoliklinikalta ja kaksi sairaanhoitajaa silmäleikkausosastolta. Ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa 2013 hahmoteltiin pääotsikoita ja alustavaa sisältöä. Aikatauluksi sovittiin, että sivut olisivat käyttäjille avoimet vuoden 2013 lopussa. Ulkoasun toteuttajaksi valittiin mainostoimisto, joka oli aiemmin tehnyt yhteistyötä keskussairaalan kanssa. Maaliskuussa kokoonnuttiin seuraavan kerran. Kokoukseen kutsuttiin mukaan myös Päijät-Hämeen keskussairaalan järjestelmäasiantuntija ja mainostoimiston edustaja. Tässä vaiheessa käytiin läpi nettisivujen julkaisuun liittyviä teknisiä toteutustapoja ja suunniteltiin ulkoasua. Maalis-, huhti- ja toukokuussa aloimme suunnitella nettisivujen sisältöä, joka tuotettaisiin itse. Osa-alueet jaettiin henkilökunnalle työstettäviksi ja deadline sovittiin syksymmälle. Kuvat otti Silmäklinikan henkilökunta. Klinikalla järjestettiin slogankilpailu, jonka voittajaksi valittiin yhdistelmä kahdesta ehdotuksesta: Näkösi silmällä pitäen laadukasta osaamista Lahdessa. Olemme täällä töissä vain näön vuoksi - Sairaanhoitaja Auli Pastila-Nielikäinen ja muu Silmäklinikan henkilökunta osallistuivat aktiivisesti yhteiseen projektiin. sloganehdotus sisällytettiin nettisivuille erillisenä lauseena. Olimme oikeasti netissä! Kesän aikana tapaamisia oli vähemmän, mutta työ jatkui. Syksyn tullen tekstiä alkoi ilmaantua sivuston sisältökansioon. Mainostoimiston kanssa oli sovittu, että sisältö tarkistetaan, oikoluetaan ja muokataan itse. Kun sisältö saatiin valmiiksi, mainostoimisto muokkasi ulkoasun ja toimitti sen talon järjestelmäasiantuntijalle, joka teki tekniset järjestelyt. Osoitteeksi tuli Teimme silmäklinikalla myös asiakaskyselyn, joka koski käynnin sujuvuutta ja tyytyväisyyttä. Kyselyn tuloksena oli lähes 100 prosentin tyytyväisyys asiakaskäyntiin. Pitkän tarkistus-, oikoluenta- muokkausvaiheen jälkeen saimme marraskuussa nettisivuista demoversion testattavaksi. Viimeisten viilausten ja säätöjen jälkeen sivut avattiin kaikille käyttöön Olimme oikeasti netissä! Vuoden 2014 alussa laadittiin www-sivuista mediatiedote, joka ilmestyi Päijät- Hämeen keskussairaalan sivuilla ja paikallisissa lehdissä. Helmikuussa 2014 ensimmäiset päivitykset oli jo toteutettu. Apulaisosastonhoitaja Maritta Jaatinen ja sairaanhoitaja Marjut Uimonen-Syrjä Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikka 8 Silmähoitaja

9 RIITTA-LIISA ALM Linssileikkauskokemuksia osa 2/3 Taustaa: Riitta-Liisa Alm kävi 19. joulukuuta kirkkaan mykiön kaihileikkauksessa eli linssileikkauksessa, jossa silmiin asennettiin monitehotekomykiö. Tavallisessa kaihileikkauksessa linssi on yksitehoinen tekomykiö. Silmälasitarve on ja pysyy Juhannuksena tuli kuluneeksi kuusi kuukautta linssileikkauksestani. Leikkaavan yksikön ohjeen mukaisesti kävin ennen juhannusta toisessa jälkitarkastuksessa, tälläkin kertaa Vantaalla. Optikko teki jälkitarkastuksen ja tarkisti refraktion. Refraktioksi tuli sf -0.25, cyl.-0.25, ax 135/+-0. Lähtötilannehan oli -8,0, cyl.+0.75, ax 170/-7.25, cyl.+0.25, ax 110. Näen nyt kauas hyvin ilman laseja, mutta en ole saavuttanut multifokaalilinssien lupaamaa parempaa lähinäköä. Tarvitsen lähilaseja. Oikeammin moniteholaseja, vaikka luulin, että multifokaalilinssillä vältyn moniteholasien hankinnalta kokonaan. Mainos lupasi: Nyt myös ikänäköinen voi nauttia elämästä ilman silmälaseja. Uudella linssileikkauksella 95 prosenttia ikänäköisistä vapautuu kokonaan silmälasien köytöstä. Joskus kuitenkin pidempiaikaiseen ja erityistä tarkkuutta vaativaan lähityöhön tarvitaan lasit leikkauksen jälkeenkin. Itse jotenkin asennoiduin, että tarvitsisin silmälaseja vain niin sanotulle välialueelle eli näyttöpäätteelle. Nyt tarvitsen kuitenkin silmälaseja sekä lähelle että välialueelle noin 70 sentin etäisyydelle. Myooppina menetin tarkan näkemisen kyvyn lähelle kokonaan. Tuntuu, etten saa lankaa neulansilmään millään laseilla, enkä minkäänlaisessa valaistuksessa. Välillä tuntuu, että kädet eivät millään riitä tarkkaan näkemiseen. Hyvä valaistus kotona ja työssä Niin ikänäköiselle kuin kaihi- ja multifokaalilinssileikatulle hyvän valaistuksen merkitys korostuu. Pyrinkin järjestämään aina hyvän valaistuksen sekä kotona että työpaikalla. Aivan helppoa se ei kyllä ole. Silmiini laitetun monitehomykiön halorenkaat ovat ja pysyvät kaukana olevien valojen ympärillä. Renkaat näkyvät sekä päivällä että yöllä. Mitä kauempana kohde on, sitä suuremmat renkaat. Mainos lupasi: Nyt myös ikänäköinen voi nauttia elämästä ilman silmälaseja. Jännitin etukäteen tämän linssin rengasmaista rakennetta. Miten ymmärrän linssin renkaan muotoiset näköalueet. Rakenteen kanssa ei ole ollut pulmia. Silti tuntuu kuin multifokaalit eivät olisi vielä valmiita. Onko kehitystyö vielä kesken vai pitäisikö likitaitteiseen silmään laittaakin ihan erilainen linssi. Onkohan tällaista linssiä vielä edes kehitetty? Minulle olisi luultavasti riittänyt tavallinen kaihileikkaus eli kirkkaan mykiön leikkaus. Lopputulos olisi ollut siinä sama kuin linssileikkauksessa. Hinta vain olisi ollut puolet halvempi ja lopputulos jatkoa ajatellen helpompi. Silmälasitarve on ja pysyy. Suosittelen lukemaan Pekka Järvisen artikkelin lehdestämme 3/2013: Monitehomykiöt yleistyvät, oletko valmis? Artikkelissa Järvinen kertoo multifokaalileikkaukseen soveltuvien olevan hyperooppeja eli kaukotaitteisia. He eivät näe millekään etäisyydelle ilman lasikorjausta, joten monitekomykiö on loistava apu heidän näköongelmiinsa. Itse suosittelen kyllä harkitsemaan huolella ja odottelemaan linssien kehittymistä. Näkeminen on monen osasen summa. Jos yhtä osa-aluetta muuttaa, se vaikuttaa toiseenkin. Silmähoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Sarjan osa 1 julkaistiin Silmähoitaja-lehdessä 1/2014. Osa 3/3 ilmestyy, kun leikkauksesta on kulunut vuosi. Silmähoitaja 9

10 Kehittämisprojekti Ahvenanmaan silmäpoliklinikalla Osaamisprofiili varmistaa silmäh Ålands hälso- och sjukvårdin (ÅHS) Silmäklinikassa toteutettiin työelämälähtöinen kehittämisprojekti, jonka tuotoksena syntyi sairaanhoitajan perusja erityisosaamista kuvaava osaamiskartta sekä osaamisen kartoittamisessa käytettävä arviointimittari. Osaamisprofiilia on tarkoitus käyttää silmähoitajien osaamisen kehittämiseen. Kehittämisprojekti oli osa Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin tavoitteena oli kuvata sairaanhoitajan osaaminen silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ja tuottaa sairaanhoitajan osaamisprofiili osaamisen kartoittamiseen. Silmäsairaanhoito on ollut nopeasti kehittyvä erikoissairaanhoidon ala, jossa tarvitaan paljon suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen kuulumatonta osaamista. Kansallisia ja kansainvälisiä sairaanhoitajan osaamista kuvaavia tutkimuksia eri toimialoilta löytyi paljon, mutta silmähoitajan osaamisesta löytyi vain muutama. Luonnollinen osa muuta johtamista Osaamisen johtaminen on toimintaa, joka mahdollistaa organisaation tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen, jakamisen, kehittämisen ja hyödyntämisen. Osaamisen kehittäminen vaatii osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamista sekä jatkuvaa arviointia. Osaamisen johtaminen on prosessi, joka alkaa organisaation vision ja strategian mukaisen ydinosaamisen määrittämisellä ja jatkuu osaamisen kuvaamisella, nykyhetken osaamisen kartoittamisella, kehittämissuunnitelmien laatimisella ja vaikuttavuuden arvioimisella. Osaamisen johtamisen tulisi olla luonnollinen osa muuta johtamista. Esimies varmistaa osaamisen Organisaation tavoitteiden saavuttaminen vaatii tarkastelua, millaista strategian mukaista ydinosaamista tarvitaan menestyksen takaamiseksi. Osaamisen kehittäminen alkaa ydinosaamisen määrittelyllä. Esimiehen tehtävänä on selkiyttää henkilökunnalle, mitä strateginen osaaminen tarkoittaa juuri oman työn kannalta. Osaamista voidaan tarkastella osaamiskartan avulla. Siihen kuvataan työryhmän yhteinen käsitys osaamisesta. Lisäksi on osattava tunnistaa organisaation osaamiskapeikot. Asiantuntijuus on nykyään yhä enemmän tiimi- ja yhteistyötä, ei niinkään yksittäisten yksilöiden erityisosaamista. Organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä ja onnistuneessa osaamisen jakamisessa. Avoimen vuorovaikutuksen ja luottamuksen tukeminen sekä työntekijöiden kannustaminen edistävät osaamisen jakamista ja sen kehittymistä, mutta ajan ja resurssien puutetta on tutkimusten mukaan pidetty osaamisen jakamisen esteenä. Erikoissairaanhoidon osastonhoitajien osaaminen on tutkimusten mukaan heikointa juuri osaamisen johtamisen alueella, minkä kehittymisen arviointiin ei esimiehillä aina ole riittäviä keinoja. Kehittämisprojekti ÅHS:n Silmäklinikassa ÅHS:n Silmäklinikkaan kuuluu silmäpoliklinikka, joka vastaa Ahvenanmaan julkisesta silmäsairaanhoidosta. Silmäpoliklinikalla on puolitoista silmätautien ylilääkärin, kaksi ja puoli sairaanhoitajan, yksi osastonhoitajan ja puolikas osastosihteerin virka. Silmäpoliklinikka diagnosoi ja hoitaa enimmäkseen näköä uhkaavia silmäsairauksia. Suurimmat potilasryhmät ovat glaukoo- 10 Silmähoitaja

11 Carita Karlsson, Raija Nurminen oitajan tietotaidon maa, silmänpohjan makulopatiaa, diabeettista verkkokalvosairautta ja harmaakaihia sairastavia henkilöitä. Silmäklinikan henkilökunnalle erityisiä osaamisvaatimuksia asettaa laaja asiakaskunta ennenaikaisesti syntyneistä lapsista vanhuksiin. Soveltavan tutkimuksen aineistonkeruussa käytettiin kaksiosaista Delfoi-menetelmää, jolla selvitetään tavallisesti asiantuntijoista muodostetun ryhmän mielipiteitä, arvioita ja kannanottoja. Delfoin ensimmäinen vaihe toteutettiin sairaanhoitajien ryhmäteemahaastatteluna (N=3), ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Delfoin toinen vaihe toteutettiin asiantuntijapaneelityöskentelynä (N=5). Kaikki tutkimukseen osallistuvat edustivat alan asiantuntijoita. Kahdeksan osaamisaluetta Jokainen työyhteisön sairaanhoitaja tarvitsee silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä perusosaamista. Erityisosaaminen on sairaanhoitajan syvällistä tietämystä ja taitamista silmäpotilaan hoitoprosessissa. Määrittelyssä huomioidaan koulutuksen, työkokemuksen ja työn vaativuuden kautta muodostunut osaaminen. Kyseistä osaamista ei tarvitse olla kaikilla, mutta sitä voidaan tarvita usein. Osaaminen voi myös olla harvoin tarvittavaa osaamista. Tulosten mukaan sairaanhoitajan kahdeksan osaamisaluetta silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ovat kliininen osaaminen lääkehoito-osaaminen tekninen osaaminen yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen päätöksenteko-osaaminen eettinen osaaminen talousosaaminen ammattitaidon kehittämisosaaminen. Kliininen osaamista Kliininen osaaminen osoittautui laajimmaksi osaamisalueeksi. Siihen kuuluvat silmäleikkauksiin liittyvä pre- ja postoperatiivinen osaaminen silmän varjoainetutkimuksiin, polikliinisiin toimenpiteisiin, laboratorionäytteisiin, silmätutkimuksiin, silmän anatomiaan, silmäsairauksiin ja näön käytön ohjaukseen liittyvä osaaminen aseptisen työskentelyn osaaminen. Sairaanhoitajan kliininen perusosaaminen vaatii kykyä haastatella ja informoida potilaita erilaisista tutkimuksista, hoidoista ja kirurgisista toimenpiteistä. Hoitajan tulee osata tunnistaa erilaisten lääketeknisten laitteiden ja välineiden käytön tarve sekä tehdä itsenäisesti erilaisia silmätutkimuksia niiden avulla. Vastuualueen mukaiset hoitajavastaanotot tulee osata suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti. Laboratorionäytteiden ottamisen tarpeen tunnistaminen ja näytteenotto ovat osa sairaanhoitajan työtä. Hänen on osattava silmän anatomia, sairaudet ja muita oireita aiheuttavat sairaudet. Lisäksi on oltava tietoa aseptisesta ja steriilistä työskentelystä. Kliininen erityisosaamiseen kuuluvat näön käytön ohjaus, iv-kanyylien käsittely ja lasten näöntutkimus. Kliinisen osaamisen alueista laajin on silmätutkimuksiin liittyvä osaaminen. Tekninen perusosaamista Sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen tarkoittaa lääketeknisten laitteiden ja välineiden käyttöä, huoltamista ja huollon järjestämistä. Hoitajan on myös osattava arvioida tutkimustulosten luotettavuutta. Tietoteknisten ohjelmien käyttäminen on osa sairaanhoitajan teknistä perusosaamista. Tekninen erityisosaamiseen kuuluvat applanaatiotonometrin mittaus ja silmänpohjan kuvaus silmän varjoainekuvauksen yhteydessä. Silmähoitaja 11

12 Sairaanhoitajan perus- ja erityisosaamisen määrittely Perusosaaminen on sellaista osaamista, jota jokainen työyhteisön sairaanhoitaja tarvitsee silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä. Erityisosaaminen on sellaista osaamista, joka on sairaanhoitajan syvällistä tietämystä ja taitamista silmäpotilaan hoitoprosessissa. Määrittelyssä huomioidaan koulutuksen, työkokemuksen ja työn vaativuuden kautta muodostunut osaaminen. Kyseistä osaamista ei ole kaikilla, mutta osaamista voidaan tarvita usein. Osaaminen voi myös olla harvoin tarvittavaa osaamista. Lääkehoidon perusosaamista Lääkehoidon perusosaaminen edellyttää sairaanhoitajalta tietoa silmäpoliklinikalla käytettävistä lääkeaineista, niiden käsittelystä ja lääkehoidon toteuttamisesta. Lääkehoidon onnistumiseksi hänen on ymmärrettävä potilaan erilaiset tutkimusprosessit. Lääkkeiden vaikutusajoista ja sivuvaikutuksista on myös oltava osaamista. Sytostaattien käsittely määriteltiin erityisosaamiseksi, koska sitä tarvittiin silmäpoliklinikalla erittäin harvoin. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamista Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on perusosaamista. Se vaatii sairaanhoitajalta taitoa informoida potilasta silmäsairauksista sekä ohjata ja opastaa lääkehoitoa, siihen liittyvää aseptiikkaa, silmätippojen annostelutekniikkaa ja näön käytön apuvälineitä. Hoitajan on lisäksi osattava tukea ja motivoida potilaita ja omaisia hoitoon sitoutumisessa. Vuorovaikutustilanteessa on osattava ottaa huomioon potilaan näkökyky ja muut tarpeet. Potilasta on osattava informoida ja tukea silmätutkimuksissa, laboratorionäytteiden otossa sekä erilaisissa hoidoissa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Sairaanhoitajalla on myös oltava osaamista puhelinneuvonnasta ja yhteistyöstä kollegoiden ja muiden ammattiryhmän edustajien kanssa. Yhteistyötaidot sekä lääkärin ja kollegan konsultointimahdollisuus ovat tärkeitä potilaan hyvän hoidon kannalta. Silmäpoliklinikalla työskentely vaatii työn uudelleen järjestelyn taitoa ja sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Päätöksentekoosaamista Päätöksenteko-osaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista. Hoitajan on osattava arvioida hoidon kiireellisyys silmäoireiden perusteella. Silmäpotilaan hoitoprosessin tunteminen koko organisaatiossa on tärkeää hoidon sujuvuuden kannalta. Ajanvaraukseen liittyvässä päätöksenteossa tulee ottaa huomioon potilaalle lähetettävän kutsukirjeen valinta, tilankäytön rajoitteet ja käytettävissä olevat henkilökuntaresurssit. Jatkuva tilannetarkkailu ja nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin ovat osa päätöksenteko-osaamista. Eettistä, talous- ja ammattitaito-osaamista Eettinen osaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista. Hoitajan on osattava ottaa huomioon hoitotyön eettiset periaatteet. Talousosaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista ja vaatii tietoa kustannustietoisesta käyttäytymisestä. Ammattitaidon kehittämisosaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista ja edellyttää kykyä arvioida omia henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Uutta tietoa on osattava etsiä aktiivisesti silmäsairaanhoidon ja muun hoitotyön alueilta. Hoitajan on osattava ohjata ja opastaa opiskelijoita, kollegoita ja uusia työntekijöitä. Hänen on lisäksi osattava vaikuttaa käyttäytymisellään oppivan organisaation luomiseen jakamalla omaa tietoaan työyhteisössään. Osaamisen kartoittaminen Osaamiskuvauksista laadittiin sairaanhoitajan osaamiskartta, jossa perus- ja erityisosaaminen eroteltiin värein. Sairaanhoitajan työ silmäpoliklinikalla on suurimmaksi osaksi perusosaamista, joka todennäköisesti johtuu työyhteisön pienestä koosta. Osaamiskuvausten perusteella laadittiin nykytilanteen kartoittamiseen soveltuva arviointimittari. Se sisältää kaikki empiirisen osan tuloksena saadut osaamisalueet ja niiden kuvaukset. Mittari laadittiin yksityiskohtaiseksi mahdollisimman kattavan arvioinnin mahdollistamiseksi. 12 Silmähoitaja

13 Tekninen osaaminen Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen Päätöksentekoosaaminen Eettinen osaaminen Lääkehoitoosaaminen Talousosaaminen Kliininen osaaminen Sairaanhoitajan osaamisalueet silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä Ammattitaidon kehittämisosaaminen Osaamisen tasokuvaukset ovat osa sairaanhoitajan arviointimittaria. Tasokuvausten laadinnassa sovellettiin Bennerin aloittelijasta asiantuntijaksi kehittymisen asteikkoa, sillä sen on todettu soveltuvan hyvin hoitotyön osaamisen arviointiin. Asiantuntijuuden kehittymistä voidaan kuvata viisiportaisen asteikon avulla, jossa sairaanhoitaja kehittyy kokemuksen kautta vaiheittain aloittelijasta asiantuntijaksi. Pätevyys on kehitysprosessi, jonka saavuttamiseen tarvitaan koulutusta tai työkokemusta. Osaamisen nykytasoa verrataan tavoitetasoihin, jolloin osaamisvajeet ja kehittämiskohteet saadaan selville. Sairaanhoitaja arvioi ensin itse mittarin avulla omaa osaamistaan, jonka jälkeen osaamisen kehittämisen kohteista voidaan keskustella kehityskeskustelussa esimiehen kanssa. Osaamisen varmistusta Sairaanhoitajan osaamisprofiili varmistaa ÅHS:n silmäpoliklinikan hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä, kun kehittämissuunnitelmat on liitetty osaksi vuosittaisia kehityskeskusteluja. Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun muassa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Karlsson, Carita Sairaanhoitajan osaaminen silmäpotilaan hoitotyössä osana osaamisen johtamisen kokonaisuutta. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK). Carita Karlsson sairaanhoitaja YAMK osastonhoitaja Ahvenanmaan keskussairaalan silmäpoliklinikka Raija Nurminen Yliopettaja TtT, kehittämisprojektin ohjaaja Lisätiedot ja tekstin lähdekirjallisuus: Silmähoitaja 13

14 Työssä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä, kun sekä työpisteet ja työtehtävät muuttuvat usein, Satu Ruotsalainen ja Paula Niemi sanovat. ammattitaitoaan, tietämystään ja asiantuntijuutta silmähoitajana. Silmäsairauksista oppii uutta koko ajan. Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä vuorossa ovat lähihoitaja Satu Ruotsalainen ja perushoitaja Paula Niemi Päijät-Hämeen keskussairaalan silmäklinikalta Lahdesta Mitä työhönne kuuluu? Työhömme kuuluu diabeetikoiden silmänpohjakuvaus sairaanhoitopiirimme terveyskeskuksissa ja poliklinikkahoitajan työ silmäklinikassa. Silmänpohjakuvauksissa kuljemme terveyskeskuksissa vuorottain, kaksi viikon jaksoissa. Terveyskeskuksissa pidämme vastaanottoa yksin: huolehdimme laajentavien silmätippojen laitosta, silmänpohjan kuvaamisesta, kuvan tulkinnasta ja hoitoa vaativien potilaiden ohjaamisesta silmälääkärin Minun työni Hymynkare sulattaa totisenkin kanssapelaajan tutkimuksiin. Suurin osa vastaanottoajasta menee potilaiden kanssa diabeteksen ja silmäasioiden neuvontaan sekä opastukseen. Terveyskeskustyö kuormittaa, koska työskentelemme yksin, eikä työparia tai auttavia käsiä ole juuri saatavilla. Kuvausaikataulujen ja -päivien suunnittelu vaatii tarkkuutta. Pyrimmekin tekemään suunnitelmat jopa puoli vuotta etukäteen. Silmänpohjakamerat ja kannettavat tietokoneet ovat silmäklinikan omaisuutta. Muun muassa niiden toiminnan varmistaminen, huollot ja päivitykset kuuluvat toimenkuvaamme. Poliklinikalla työskentelemme lääkärin työparina vastaanotoilla ja perjantaisin pidämme omaa silmänpohjakuvausvastaanottoa. Vuonna 2006 aloitettu silmänpohjakuvaseulonta on suhteellisen uusi toimintamuoto klinikassamme. Siinä on saanut kehittää omaa Miten työnne on muuttunut? Yleisesti hoitajan toimenkuva muuttuu koko ajan kiireisemmäksi ja tehtäväsiirtoja lääkäriltä hoitajille tulee koko ajan lisää. Työssä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä, kun sekä työpisteet ja työtehtävät muuttuvat usein. Toimintojen tehostamiseen ja uudistamiseen tulisi panostaa. Myös diabetespoliklinikka yksikössämme on jäänyt muiden varjoon ja kehittämistä riittäisi. Miten kehityt työssäsi? Ammattitaidon ylläpito jää pitkälti oman aktiivisuuden varaan eli tietoa saa ammattikirjallisuudesta ja -julkaisuista. Silmälääkärit pitävät koulutuksia ja tietoiskun omaisia infoja tarvittaessa. Myös silmänpohjakuvauksien kautta tulevia erikoistapauksia tai ongelmia mietimme yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Silmähoitajapäiville osallistumme säännöllisesti, mutta muihin koulutuksiin pääseminen on vähäisempää. Mitkä ovat työnne haasteet? Suurimmat haasteet tällä hetkellä tulevat hoitajan työn lisääntymisestä ja kiireestä. Aikaa ei jää riittävästi potilaan neuvontaan ja ohjaukseen. Myös klinikkamme työtilat ovat ahtaat, eikä vastaanottotiloja tahdo olla riittävästi tai ne on suunniteltu muuhun kuin vastaanottotoimintaan. Mistä saat iloa ja energiaa työhösi? Työnilo syntyy hyvistä työkaverista, sujuvasta yhteistyöstä ja potilaiden palautteesta. Hyvinvointi perustuu pitkälti hyvään yleiskuntoon, jota ylläpidämme kuntoilemalla ja ulkoilemalla monipuolisesti. Sisällä vietetyn päivän jälkeen raitista ulkoilmaa ei voita mikään. Myös perhe ja ystävät auttavat jaksamaan. Iloisella ja positiivisella asenteella saa parempaa aikaan. Hymynkare suupielessä totisempikin kanssapelaaja hiljalleen "sulaa". 14 Silmähoitaja

15 PETRI MUSTONEN Miten ehkäistä virheet ennalta? IOL-sekaannus kaihikirurgian yleisin virhe Tekomykiön valintaan liittyvät sekaannukset ja virheet ovat yleisimpiä kaihikirurgiaan liittyviä postoperatiivisia haittavaikutuksia. Virhe voi syntyä missä vaiheessa tahansa, leikkauspäätöksestä IOL:n asennukseen. Yleisimmät virheet liittyvät preoperatiiviseen valmistautumiseen. Lääketieteellinen virhe voi syntyä diagnostisesta sekaannuksesta, joka johtuu kokemattomuudesta tai väärästä olettamuksesta. Tämäntyyppisiä virheitä ei voi koskaan estää täysin. Kuitenkin varsin suuri osa virheistä johtuu inhimillisestä erehdyksestä. Tällaisten virheiden mahdollisuutta voidaan radikaalisti pienentää, teoriassa häivyttää jopa olemattomiin. Diagnostinen virhe käsittää kognition, arviointi- ja arvostelukyvyn, kliinisen pätevyyden ja -taidot. Näiden virheiden täydellinen ennaltaehkäisy on vaikeaa, ellei mahdotonta. Inhimillinen erehdys aiheutuu sekaannuksesta, tarkkaavaisuuden herpaantumisesta tai laiminlyönnistä. Vaikka tämä johtuu myös yksilöstä, systeemiin ja hoitoketjuun liittyvät tekijät voimistavat virheen mahdollisuutta. Näitä yksilöstä riippumattomia ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi työpaine ja kommunikaatiokatkokset eri tiimien välillä. Kun analysoitiin 444 kirurgista hoitovirhettä, havaittiin, että systeemivirhe liittyi 82 prosenttiin haittatapahtumista ja on näin enimmäkseen ennalta ehkäistävissä. Useimmiten virhe havaitaan hoitoketjun jossakin vaiheessa, mutta joskus virhe pääsee läpi. Universaali protokolla The Joint Commission on Accreditation of Health Care Organizations julkaisi vuonna 2004 Yhdysvalloissa universaalin protokollan, jota voidaan käyttää kaikissa sen akreditoimissa sairaaloissa, poliklinikoilla ja yksityisvastaanotoilla. Protokolla luotiin paljastamaan toistuvat ongelmat, jotka liittyvät väärään potilaaseen väärässä paikassa väärään aikaan ja väärässä kirurgisessa toimenpiteessä. Protokollan pääkohdat: 1. preoperatiivinen tarkistaminen 2. preoperatiivinen leikkausalueen merkitseminen 3. aikalisä leikkaussalissa Aikalisän aikana selvitetään oikea toimenpide, sijainti ja puoli. Koko leikkaustiimi on sen aikana jo läsnä. Joint commissionin julkaiseman protokollan innoittamana American Academy of Ophthalmology ja American Association of Eye and Ear Hospitals päivittivät käytäntöjään ja ottivat käyttöön omin tarpeisiinsa mukaillun protokollan. Se päivitettiin vuonna 2010 kentältä saadun palautteen perusteella The Veterans Health Adminitration (VHA) totesi, että heikko koulutus sekä huono kommunikaatio olivat pääsyyt haittatapahtumille. VHA aloitti leikkaussalihenkilöstön valmennusohjelman sekä rohkaisi selkeään ja ajantasaiseen kommunikaatioon preoperatiivisissa ja postoperatiivisissa raportoinneissa Virheistä havaittavia Virheet voidaan redusoida lähes nollaan muuttamalla ne havaittaviksi. Never events: väärä potilas tai toimenpide esimerkiksi väärän silmän poisto, väärä implantti, kirurgisen instrumentin unohtaminen potilaaseen tai kaihileikkauspotilaalle tehty luomileikkaus. Virhe voi syntyä yhdessä tai useammassa alla kuvatussa vaiheessa: 1. Tarkka biometria ja tarkoituksenmukaisen kaavan käyttö IOL:n vahvuuden määrityksessä. 2. Oikeantyyppisen ja -vahvuisen IOL:n valinta Silmähoitaja 15

16 RVEEH:ssa sattuneet IOL-sekaannukset vuosina Case 1. Väärä IOL valittu ja implantoitu. Kirurgi katsoi väärä saraketta ja käytti etukammiolinssin arvoja valitessaan takakammiolinssiä. Potilaalle vaihdettiin usean päivän päästä uusi IOL ilman komplikaatioita. Protokolla olisi todennäköisesti estänyt virheen Turvallisuusprotokolla paljastaa ongelmat, jotka liittyvät väärään potilaaseen väärässä paikassa väärään aikaan ja väärässä kirurgisessa toimenpiteessä. Case 2 ja 3. Kaksi väärää tekomykiötä implantoitiin ja kirurgit sekoittivat potilaat toisiinsa leikkauslistoja suunnitellessaan. Potilaille tehtiin komplikaatioton IOLvaihtoleikkaus välittömästi ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Protokollan noudattaminen olisi todennäköisesti estänyt sekaannuksen. Case 4 ja 5. Kaksi läheltä piti -tilannetta. Kirurgi sekoitti vasemman ja oikean silmän biometriset arvot keskenään. Molemmissa tapauksissa ortoptistin suositus ylitti 0,5 diopteria ja virhe havaittiin ajoissa. Protokollan noudattaminen paljasti virheen ajoissa. Case 6. Läheltä piti -tilanne. Kirurgi sekoitti biometrisen printoutin antaman etukammiolinssin arvot takakammiolinssin arvoihin. Ortoptistin määrittämä IOL-arvo poikkesi yli 0,5 diopteria ja virhe paljastui ajoissa. Protokolla tunnisti virheen. Case 7. Läheltä piti -tilanne. Ortoptisti valitsi epähuomiossa väärän IOL:n, koska sekoitti biometrisessa mittaustulosteessa olevan etukammiolinssin arvot takakammiolinssin arvoihin. Kirurgin mittaustulos erosi yli 0,5 diopteria ja virhe paljastui. Protokolla tunnisti virheen ajoissa. Case 8. Peribulbaaripuudutus annettiin potilaalle, jonka biometriset mittaukset oli epähuomiossa jätetty tekemättä. Leikkaus peruttiin ja sitä siirrettiin eteenpäin. Potilas altistui turhaan puudutukselle. Protokolla olisi todennäköisesti paljastanut virheen, jos sitä olisi noudatettu. Virheentunnistusprotokollaa päivitetään säännöllisesti. Tällä hetkellä harkinnan kohteena on, millä tavalla voitaisiin selventää biometristä mittaustulosliuskaa, koska etukammiolinssivoimakkuus sekoaa joskus takakammiolinssin voimakkuuden kanssa. Monissa maissa ja yksiköissä on jo omia, paikallisiin olosuhteisiin sopivia virheentunnistusprotokollia. Hyvä virheentunnistusprotokolla on yksinkertainen ja nopea, koska tarkistuslistoja ei aina käydä kunnolla läpi. Esimerkiksi keskeytykset ja muut häiriötekijät voivat johtaa siihen, että tarkistus merkitään suoritetuksi, vaikka sitä ei ole tehty protokollan mukaisesti. Dr. James Reason reikäjuustoteorian kehittäjä on sanonut, että erehtyväisyys pysyy aina. Organisatoriset ja paikalliset ongelmat sen sijaan ovat molemmat hallittavissa. kliinisen ja biometrisen tiedon perusteella. 3. Preoperatiivinen suunnittelu ja valmistautuminen valitun IOL:n asennukseen. 4. Kirurginen IOL:n asennus (korrekti meridiaani toorisessa IOL:ssä). Väärä tavoiterefraktio on yksi virhe, joka voitaisiin ehkäistä kokonaan. Voidaan myös pyrkiä emmetropiaan, vaikka potilas olisi halukas postoperatiiviseen myopiaan. Ennaltaehkäistäviä ovat lisäksi tilanteet, jolloin käytetään eri potilaille kuuluvia biometrisiä mittaustuloksia sekoitetaan oikean ja vasemman silmät keskenään sekoitetaan linssityypit, joissa on merkittävä A-constantero; esimerkiksi etukammiolinssin data sekoitetaan takakammiolinssin dataan. Transkriptiovirheitä Transkriptiovirhe syntyy biometrisen datan manuaalisessa siirrossa tietokoneellistettuun IOL-laskuriin. Virheet voivat liittyä jyrkän ja laakean meridiaanin sekaannuksiin, väärän potilaan tietojen syöttämiseen koneeseen tai oikean ja vasemman silmän sekoittamiseen keskenään. Huono käsiala lisää virheen 16 Silmähoitaja

17 Jos ortoptistin ja kirurgin selektiot eroavat toisistaan enemmän kuin 0,5 diopteria, IOL-voimakkuus joudutaan arvioimaan uudelleen. Kun molemmat valinnat osuvat alle 0,5 diopterin päähän toisistaan, kirurgi kirjoittaa lopullisen IOL-voimakkuuden ortoptistin ehdotuksen oikealle puolelle. Molempia vaihtoehtoja käytetään vielä myöhemmin rinta rinnan lopullisessa tarkistuksessa leikkaussalissa. Tarkistuslista arkistoidaan sairaskertomukseen. mahdollisuutta. Anestesia voidaan antaa ennen kuin huomataan, ettei kyseistä IOL:ää löydy varastosta tai IOL-pakkaus merkitä nimitarralla tietylle potilaalle kuuluvaksi, mutta sekoitetaankin tarrat ja potilaat keskenään. Väärä IOL on tuotu leikkaussaliin johtuen aiemmasta virheestä eli ylävirran virhe ajautuu alavirtaan. Väärä IOL on voitu valita aikaisemmin tai oikea IOL on valittu, mutta pakkauksessa on väärän potilaan nimi. Kun väärä IOL tuodaan leikkaussaliin, tulee sekaannus leikkauksen päivämäärästä, kahdella potilaalla on samanlainen nimi tai syntyy joku muu satunnainen tarkkaavaisuuden häiriö, mikä johtaa väärän IOL:n asennukseen. Oikea IOL voidaan tuoda leikkaussaliin, mutta sen lisäksi huoneessa on myös toinen IOL, joka on jäänyt esimerkiksi edellisestä leikkauksesta. Tämä ojennetaan vahingossa kirurgille. Käytössä on oikea toorinen IOL, mutta se asennetaan väärään meridiaaniin. Jos korrektin IOL:n ja implantoidun IOL:n välinen refraktioero on pieni, kirurginen lopputulos voi silti olla tyydyttävä, eikä virheestä välttämättä ole potilaalle haittaa. Hänen kyky sietää pieniä refraktioyllätyksiä voi riippua virheen tyypistä (myopia, hyperopia, astigmatia), postoperatiivisista odotuksista, visuaalisista tarpeista, potentiaalisesta näöntarkkuudesta ja binokulariteetistä. Kelly Et Jalil -tutkimuksessa 10 prosenttia potilaista ei tarvinnut mitään jatkotoimenpiteitä, koska refraktiovirhe oli niin pieni. Kliinisesti merkittävän refraktioeron korjauksen eri vaihtoehtoja 1. Silmälasikorjaus, tätä ratkaisua käytettiin 40 prosentissa virheellisiä refraktioita 2. Refraktiivinen sarveiskalvokirurgia. Tätä ratkaisua käytettiin 3 prosentissa tapauksista 3. Reppuselkäpiilolasin asennus (Piggyback). Toinen posteriorinen IOL jo voimassa olevan päälle. Tavallisimmin ciliaarisulkukseen. Tämä tehtiin 1/67 potilaalle Mahdollinen komplikaatio on interlentikulainen membraani, jota voidaan yrittää avata YAG:lla, mutta usein joudutaan koko linssi poistamaan. Lisäksi etukammio voi madaltua ja värikalvo ärtyä kontaktista IOL:n kanssa, mikä saattaa aiheuttaa pigmenttidispersiota, mikrohyfeemaa ja sekundaarisen glaukooman (uveiitti-glaukooma-hyfeemasyndrooma) 4. IOL:n vaihto on yleisin kirurginen toimenpide, jolla korjataan IOL:n aiheuttama refraktiovirhe. Vaihto on helpointa tehdä melko pian ensimmäisen leikkauksen jälkeen, ennen kuin ehtii tulla fibroosia kapselipussiin. Kahdelle potilaalle tuli sarveiskalvoödeemaa IOL-vaihdon jälkeen ja toiselle piti tehdä penetroiva keratoplastia. Yksi potilas kehitti glaukooman näkökenttäpuutoksineen ja hänelle asennettiin Ahmad-venttiili. Kahdessa tutkimuksessa todettiin, että reppuselkä-iol oli turvallisempi kuin IOL-vaihto. Kokemuksia Australiasta The Royal Victorian Eye and Ear Hospital (RVEEH) on suurin julkinen silmäsairaala Australiassa. Sairaalassa tehdään vuosittain julkista ja yksityistä kaihileikkausta. Sairaalassa on kahdeksan leikkaussalia, noin 30 erikoistuvaa lääkäriä, viisi erikoislääkäriä, 48 osa-aikaista anestesiologia ja 50 leikkaussalihoitajaa. Kaihileikkaustoiminta on päiväkirurgiaa. Vuonna 2007 RVEEH otti käyttöön turvallisuusprotokollan rutiinikaihileikkauksiin protokollaa päivitettiin. Protokolla on suunni- Silmähoitaja 17

18 RVEEH-virheentunnistusprotokolla. Kaarevat nuolet kuvaavat kahta toisistaan riippumatonta IOL-valintaa (DISEL), STOP-merkit kahta pakollista varmistusta. teltu tunnistamaan ennaltaehkäistävissä olevat virheet, jotka liittyvät IOL-leikkauksiin. Virheentunnistusprotokollan mekanismi: 1. Selektiovirheen tunnistus käyttämällä kahta toisistaan riippumatonta selektiota. Disel (Dual independent selection) 2. Kaksi GO/NO GO-porrasta leikkauspäivänä - Anestesiaa ei anneta ennen kuin on varmistuttu oikean IOL:n paikallaolosta. - Kirurgia ei ala ennen kuin leikkausalitiimi on tarkastanut ja vahvistanut, että vain oikea IOL on paikalla. Sekä ortoptisti että kaihikirurgi määrittävät molemmat tahollaan ja toisistaan tietämättä potilaan IOL:n. Protokolla pyrkii havaitsemaan satunnaisen virheen, joka liittyy esimerkiksi sekaannukseen Mr. Smithin ja Mr. Smithin välillä, Mr. Smithin ja Mrs. Williamsin välillä, Mr. Smithin oikean ja vasemman silmän välillä. Oletetaan, että on olemassa x-määrä mahdollisia virhevaihtoehtoja erilaisille IOL-sekaannuksille. Virheen todennäköisyys yhden IOL-määrittäjän suorittamana on 1 virhe y- määrässä tapauksia. Näin ollen yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan liittyy riski, joka on 1/(xy). Kun kaksi toisistaan riippumatonta ammattilaista määrittää IOL:n, virheen todennäköisyys on enää 1/(xy)2 Jos esimerkiksi yhdelle potilaalle on mahdollista tehdä 10 satunnaista virhettä (x=10) ja keskimäärin ammattilainen erehtyy kerran tuhannessa leikkauksessa (y=1000), virheen todennäköisyys on 1/(10*1000)2=1/ , joka on jo hyväksyttävän pieni verrattuna vain yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan (virhemahdollisuus 1/10 000). Preoperatiivinen valmistautuminen Kirurgi vahvistaa verbaalisesti anestesialääkärille, että oikea IOL on paikalla ennen anestesia alkamista. Satunnaisten virheiden välttämiseksi IOL-laatikoita ei merkitä potilaalle kuuluvaksi. Leimaaminen on paitsi tarpeetonta, myös riskialtista virheille. Jos IOL-pakkauksessa on potilaan nimitarra, se aiheuttaa oletuksen, että IOL olisi jo varmennettu kuuluvan oikealle potilaalle. Protokollaan kuuluu, että kaksoisselektiolla varmennetun IOL:n vahvuutta verrataan suoraan IOL-voimakkuuteen, jonka valmistaja on merkinnyt pakkaukseen. 18 Silmähoitaja

19 Koulutustapahtumista energiaa ja innostusta Toiminta leikkaussalissa Kirurgi tuo IOL:n leikkaussaliin ennen jokaisen toimenpiteen alkua. Tärkeää on, ettei leikkaussalissa ole kuin yksi IOL kerrallaan! Time out aikalisä leikkaussalissa alkaa siten, että kirurginen tiimi varmistaa, että leikkaussalissa on vain oikea IOL paikalla. Tämän jälkeen IOL laitetaan sille varattuun laatikkoon, jonka ainoa paikka on leikkaussalissa. Anestesiahoitaja lukee leikkaussalikaavakkeesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen ääneen. Leikkaava kirurgi ja instrumenttihoitaja kuuntelevat tämän, minkä jälkeen instrumenttihoitaja lukee potilaan rannekkeesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen. Anestesiahoitaja ja leikkaava kirurgi kuuntelevat. Myös potilas on hereillä vielä tässä vaiheessa ja kuulee keskustelun. Jos he kaikki yhtä mieltä potilaan henkilöllisyydestä, protokollaa voidaan jatkaa. Mikäli paljastuu virhe, toiminta pysähtyy Leikkausalueen sijainti vahvistetaan, samoin, että se on merkitty oikein. Yksi lukee ääneen ja muut vastaavat: vahvistan tai en vahvista. Varmistetaan potilaan oikea asento leikkaukseen valmistautuessa. Yksi lukee ja muut vahvistavat. Vielä varmistetaan radiologisten kuvien, piirrosten tai muistiinpanojen avulla oikea leikkausalue, jos niitä on käytettävissä. Luetaan potilaan allergiat kaikki salissa olijat vahvistavat. Kysytään, onko potilas saanut jo antibioottia tai onko kenelläkään leikkaussalissa muuta olennaista tietoa ennen kuin leikkaus aloitetaan. Alkuperäisteksti: Intraocular Lens Confusions: A Preventable "Never Event" The Royal Victorian Eye and Ear Hospital Protocol: Survey of ophthalmology vol 57, number 5 sept-oct 2012 Käännös: Petri Mustonen, silmätauteihin erikoistuva lääkäri, TYKS Viime viikolla huomasin, että pihlajanmarjat ovat punaiset. Varma syksyn merkki niin kuin se, että sairaalassamme paiskitaan taas töitä täysillä. Leikkaussalien listat ovat täyttyneet, samoin poliklinikoiden odotusaulat. Puhelimet soivat joskus taukoamatta ja ensi vuoden toimintaa suunnitellaan kiivaasti. Investoinnit, erilaiset pienemmät hankinnat, toimintasuunnitelma, budjetti, henkilöstösuunnitelma, koulutus- ja hyvinvointisuunnitelmat täyttävät pään. Takana ovat erilaiset toiminnan supistukset ja sulut. Suurin osa henkilökunnasta on palannut kesäloman jälkeen töihin. Levänneinä ja voimaantuneina, toivon. Syksy on hiipinyt lähettyville varkain, niin minusta ainakin tuntuu. Pitkään jatkuneet helteet saivat kesän tuntumaan pitkältä ja onneksi niin, kun kesäkuussa meinasin vaipua epätoivoon juuri sään takia. Talven ja kevään aikana energiani oli käynyt vähiin ja pelkäsin, että kuinka jaksan taas pitkän talven, jos lämpöä ja aurinkoa ei tulekaan. Ja tulihan sitä lopulta ja riittävästi tulikin. Nyt jaksaminen ei ole ainakaan auringon ja lämmön puutteesta kiinni. Tänä syksynä pääsen osallistumaan kahteen silmätauteihin ja silmähoitotyöhön liittyvään koulutustapahtumaan. Ne rytmittävät mukavasti loppuvuotta ja toivottavasti antavat lisäenergiaa ja innostusta. ESONT-KONGRESSI, Euroopan silmäsairaanhoitajien ja teknikoiden oma koulutustapahtuma, järjestetään syyskuussa Lontoossa. Pääsen osallistumaan siihen ensimmäistä kertaa. Kongressin ohjelma on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen silmähoitaja pääsee osallistumaan ja löytää sieltä omaan työhönsä jotain uutta, tapaa mielenkiintoisia ihmisiä sekä saa vaihtaa ajatuksia muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Ehkä jossain välissä jokainen ehtii myös nauttia hetken Lontoon nähtävyyksistä, ostosmahdollisuuksista, kulttuurista, urheilusta siis siitä, mikä nyt itse kutakin kiinnostaa. SILMÄHOITAJAPÄIVÄT järjestetään tänä vuonna Turussa marraskuuta. Ne katkaisevat mukavasti pimeän ja synkän loppusyksyn. Päivien pitopaikkana on Radisson Blu Marina Palace Hotel Aurajoen rannalla ja siellä järjestetään myös perjantain iltatilaisuus. Silmähoitajayhdistyksen hallitus on laatinut päiville mielenkiintoisen ja monipuolisen ohjelman: lääkäreiden ja hoitajien luentoja, paneelikeskustelua, postereita ja yhdistyksen vuosikokous. Myös monet yhteistyökumppanit tulevat paikalle esittelemään tuotteitaan ja keskustelemaan osallistujien kanssa. Toiveemme on, että mahdollisimman moni löytää ohjelmasta jotain itselleen sopivaa ja ilmoittautuu mukaan. Silmähoitajapäivien ilmoittautuminen avataan ja 250 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ole siis nopea! Oikein mukavaa alkanutta syksyä. Tapaamisiin Lontoossa ja Turussa! Johanna Alaloukusa Suomen Silmähoitajat ry:n sihteeri Hallituksen kuulumisia Silmähoitaja 19

20 JAANA HAKOLA Tervetuloa mukaan silmähoitajien hallitustyöhön! Mietitkö tänä syksynä uuden harrastuksen aloittamista? Tutkailitko paikkakuntasi kansalaisopiston kursseja tai alasi pitempiä koulutuksia? Tarjoamme sinulle mukaansa tempaavaa harrastusta yhdistystoiminnan parissa! On eduksi, että olet toiminut jossain yhdistyksessä tai järjestössä aktiivisesti, mutta voit tulla yhtä hyvin mukaan ilman kokemustakin: riittää, että olet kiinnostunut silmähoitotyöstä ja haluat olla ajan tasalla alasi uusista tuulista. Hallituksessa on konkareita ja vuosi sitten mukaan tulleita, jotka sinua perehdyttävät. Silmähoitajien hallitus on ennen kaikkea yhdistyksen jäsenten puolesta vapaaehtoista työtä tekevä yhteistyötiimi. Yhdistystoimintalakien mukaan toimitaan, mutta työ on rentoa ja sujuvaa. Nuorekas puheenjohtajamme Kati Nieminen vetää napakoita kokouksia: vakioksi on muodostunut lauantai kello Kokoonnumme yleensä Helsinkiin, koska se on vaivattomien yhteyksien päässä eri puolilta Suomea. Pitkämatkalaiset voivat yöpyä hotellissa yhden yön, jotta matkustelusta ei tulisi rasitetta. Tänä vuonna olemme kokoontuneet myös Seinäjoella ja Porissa. Molemmilla paikkakunnilla tutustuimme paikkakunnan silmäklinikkaan. Vuoden 2014 viimeinen kokous pidetään Rovaniemellä. Tietopaketti toiminnastamme Miten? Osallistu vuosikokoukseen opintopäivillä Turussa Käytännössä valinnan tekevät silmähoitajapäivien vuosikokoukseen osallistuvat jäsenet. Erovuoroisia on tänä vuonna useita. Joukkoon kaivataan aina uutta virtaa, ja uusien jäsenten tueksi jäävät kokeneet hallitus edustajat. Pesti on kaksivuotinen. Usein tämä työhön liittyvä mukava harrastus imaisee mukaansa useammaksikin vuodeksi. Ensimmäinen vuosi menee toimintaan tutustumiseen, eikä paineita haluta kenellekään luoda. Ketä ja missä? Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5 7 varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Varsinainen hallitus kokoontuu 6 8 kertaa vuodessa. Harrastusta tehdään vapaa-ajalla ja kokoukset ovat lauantaisin. Puheenjohtajan ideoima kokouspaketti on osoittautunut toimivak- si. Kati varaa kokouspaketin ruokailuineen samasta hotellista, jonne pitkämatkalaiset majoittuvat. Helppoa ja sujuvaa! Varajäsen osallistuu 2 3 kertaa vuodessa kokouksiin ja aina tarvittaessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitus valitsee lehden päätoimittajan ja jakaa keskenään vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtävät. Mitä touhutaan? Toimintaa ohjaavat yhdistystoimintamalli ja yhdistyksen omat säännöt. Hallituksen päätehtävä on järjestää jäsenilleen opintopäivät kerran vuodessa yleensä vuorotellen viidellä yliopistopaikkakunnalla käytännössä yhtä aikaa silmälääkäripäivien kanssa. Tämä on järkevää silmäyksiköiden toiminnan kannalta: näin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Koulutuspäivät järjestetään jäsenten palautteista poimittujen ideoiden, toiveiden ja ehdotusten pohjalta. Nuorille jäsenille ovat tärkeitä silmähoitotyön perusasiat, mutta pyrimme järjestämään luentoja myös alan uusista käytännöistä. Edellisten opintopäivien päätyttyä aloitetaan seuraavien päivien järjestäminen: varataan muun muassa riittävän suuri luentosali, majoituskiintiö ja aletaan rakentaa luentorunkoa. Opintopäiville osallistuu koko hallitus. Kokoonnumme talkoilemaan ja viimeistelemään järjestelyt edellisenä iltana ennen ensimmäistä opintopäivää. Suurin hallitustyön kiitos ovatkin onnistuneet opintopäivät. Toiminnan toinen painopiste on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Silmähoitaja-lehti. Viime vuosina rinnalle ovat tiedotuskanavaksi nousseet noussut nettisivut. Hallituksen vastuulla on myös niiden kehittäminen. Molempien asiasisältö pyritään kokoamaan kuuntelemalla jäsenistön toiveita. Kuluja? Hallituksen jäsenten kokouskulut kuten matkat, ruokailun ja mahdollisen majoituksen maksaa yhdistys. Vuosittain järjestettä- 20 Silmähoitaja

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot