Ilmajoki. Hyvinvointikertomus. Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016
|
|
- Kalevi Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ilmajoki Hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016
2 2 Johdanto Hyvinvoinnin käsite on moniulotteinen ja painotukset vaihtelevat sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Perttilän ym. (2010) mukaan hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Laajimmassa merkityksessä hyvinvointi viittaa siihen, mitä meillä on, kun elämme elämää, joka on hyvää meille. Hyvinvoinnin edistäminen on Kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla. (STM 2012:21,169) Lähes kaikessa kunnan toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä on viittauksia kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen: Perustuslaki: Julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja tuettava mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi Kuntalaki: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan
3 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki / Ympäristölaki: edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Perusopetuslaki: Opetus järjestetään siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Terveydenhuoltolaki: edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta Sosiaalihuoltolaki: Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (sosiaalihuoltolaki 1301 / 2014) Hyvinvointikertomuksen valmistelu on lakisääteinen tehtävä. Velvoite hyvinvointikertomuksen laatimiseen on mainittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 2. luvun 12 :ssä, jonka mukaan Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä hyvinvointikertomus on laadittu käyttäen hyväksi sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälinettä. Sähköisessä hyvinvointikertomusasiakirjassa valtakunnallisesti saatavissa olevat hyvinvointi-indikaattorit on valmiiksi integroitu osaksi hyvinvointikertomusta. Sähköistä työvälinettä hallinnoi Kuntaliitto ja sen alainen yritys FCG. Työväline muuttuu maksulliseksi alkaen. Hyvinvointikertomuksen voi tehdä myös ilman sähköistä työvälinettä ja koota tiedot asukkaiden hyvinvoinnista erilaisista tilastoista ja muista työvälineistä. Tämän hyvinvointikertomuksen laadinta on aloitettu keväällä 2015 ja sitä on käsitelty johtoryhmässä syyskuussa Kiitos kaikille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat joskus kiireisestikin toimittaneet aineiston kokoajalle tietoja toiminnastaan. Kiitos myös johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kommentoineet ja auttaneet tilastomateriaalin tulkinnassa. Hyvinvointikertomuksen kokoaja Seija Kinnunen henkilöstöjohtaja
4 4 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Ilmajoen kunnan väestömäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana jatkanut tasaista kasvuaan. Kuntien välinen nettomuutto on Ilmajoella edelleenkin positiivinen. Muuttoliikkeestä erityisesti lasten ja nuorten aikuisten tulomuutto on ollut voimakasta ja poikkeaa selvästi vertailukuntien vastaavista luvuista. Kaavio 1: 0-6 vuotiaat, % väestöstä Lapsiperheiden osuus kunnan väestöstä on v tilaston mukaan 42,2, %. Lapsia on muuttanut Ilmajoelle n. 400 lasta nettomuuttona kymmenen vuoden aikana. Kaavio 2: Lapsiperheet, % perheistä
5 5 Seuraavaksi suurin ryhmä ovat olleet työssäkäyvät (työlliset) henkilöt, joita on muuttanut kymmenen vuoden aikana yhteensä 2718 henkilöä ja poismuuttanut 2550 henkilöä. Opiskelijoiden ja koululaisten osalta nettotappio on kymmenen vuoden aikana ollut n. 200 henkilöä. Kaavio 3: Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta vv Kunnan elinvoimaa vahvistaa työssä käyvien henkilöiden tulomuutto. Vuoden 2013 tilaston mukaan työllisiä oli Ilmajoen kunnan väestöstä 42,8 %. Kaavio 4: Työlliset, % väestöstä vv Samoin elinvoimaa vahvistaa Ilmajoelle muuttavien henkilöiden koulutustason nousu - korkeaasteen koulutuksen omaavien osalta muuttovoitto on ollut n. 250 henkilöä kymmenen vuoden aikana ja keskiasteen koulutuksen omaavien osalta muuttotappio on ollut n. 250 henkilöä. Väestörakenteen ja muuttoliikkeen rakenne heijastuvat myös huoltosuhteeseen, joka on Ilmajoella selvästi alhaisempi kuin vertailukunnissa.
6 6 Kaavio 5: Demografinen huoltosuhde vv Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Toisin sanoen sataa työikäistä kohden oli v Ilmajoella 65 ei-työikäistä. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki vuotiaat. Eityöikäisiä ovat puolestaan kaikki muut eli vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat. Työttömyyden kasvu, sekä Ilmajoella kuin myös vertailukunnissa, heikentää kunnan elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Vuoden 2014 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli 8,9 % ja 8/2015 työttömien osuus Ilmajoella oli 9,8 %. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku 8/2015 oli 10,4 %. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 8/ ,9 % ja yli 50 -v. 38,7 %. Yli vuoden työttömänä oli elokuussa 2015 ollut 124 henkilöä (22,3 %). Kaavio 6: Työttömät, % työvoimasta vv Ilmajoen kunta käynnisti vuoden 2014 syksyllä Kanto-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää monipuolisia työllistymisen väyliä Ilmajoella työnhakijoiden erilaisiin tarpeisiin yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten, TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, yhdistysten, seurakunnan ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen
7 7 työelämä -polun ja/tai koulutus -polun löytämiseksi. Syyskuun puolivälin 2015 tilaston mukaan aktiivisia asiakkaita oli 88 ja aktiivitoimenpiteissä 58 henkilöä. Palkkatuella oli työllistynyt 27 ja ilman palkkatukea 5 henkilöä. Työkokeilussa oli 12 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 15 henkilöä. Työttömyyden hoito ja työttömien palvelu ja ohjaus ovat siirtyneet viimeisten vuosien aikana entistä enemmän kuntien vastuulle, koska työvoimapalvelupisteiden määrää ja niissä olevan henkilöstön määrää on karsittu. Jatkossa vastuu erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työllistämisestä ja kustannuksista on siirtymässä kunnille. Työ on yksi keskeinen asukkaiden hyvinvointia lisäävä tekijä terveyden ja läheisten ihmissuhteiden ja ystävien ohella. Työ ja siitä saatava toimeentulo heijastuu asumiseen ja sosiaaliseen verkostoitumiseen, mikä lisää kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä. KAIKKI IKÄRYHMÄT KOKONAISUUTENA Tässä osiossa tarkastellaan koko Ilmajoen kunnan väestöä kokonaisuutena, kaikki ikäryhmät huomioon ottaen. Hyvinvointia kuvataan sairastavuuteen, turvallisuuteen, asumiseen ja ympäristöön, terveyteen ja toimeentuloon liittyvien tekijöiden kautta. Sairastavuuteen ja terveyteen liittyviä kuvaajia: Kaavio 7: Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vv Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Ilmajoen kuntaa kuvaavasta sairastavuusindeksistä voidaan todeta, että asukkaiden sairastavuus on hieman alempi (99,6) kuin maassa keskimäärin ja selkeästi vertailukuntia, Seinäjokea lukuun ottamatta, parempi. Selityksenä voitanee pitää mm. edellisessä osiossa selvitettyjä väestön rakennetta kuvaavia tekijöitä.
8 8 Kuitenkin myös Ilmajoella sairastavuus on kääntynyt jälleen nousuun. Kaavio 8: Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / vuotta täyttänyttä kohden vv Erityisesti mielenterveyspalveluiden avohoitokäynnit ovat kasvussa. Osin tämä voi johtua myös palvelujen tarjonnan mahdollisesta lisääntymisestä ja painottumisesta avopalveluihin. Kaavio 9: Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika vv Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kesto oli v ,3 vuorokautta, joka on vertailukuntiin verrattuna kuitenkin vielä maltillinen, vaikkakin kääntynyt jälleen nousuun. Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla ja onko palvelujen kehittämisellä ja hoitoketjujen toimivuuden arvioinnilla ja mahdollisilla muutoksilla saatavissa keskimääräistä vuodeosastohoidon kestoa lyhyemmäksi.
9 9 Turvallisuus: Kaavio 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta vv Kuten kuvaajasta voi lukea, Ilmajoella on verrattain turvallista asua, mikäli asiaa tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten kautta. Ilmajoen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty ja se löytyy Ilmajoen kunnan netti-sivuilta kohdasta asuminen ja rakentaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman johtopäätöksissä on todettu, että Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaa ovat valtakunnalliseen tasoon verrattuna onnettomuusmääriltään keskiarvon yläpuolella. Jatkossa hyvinvointikertomukseen pyritään saamaan tietoja myös palo- ja pelastustoimen hälytyslähdöistä Ilmajoen kunnan alueelle. Asuminen: Ahtaasti asuminen määritellään tilastokeskuksen käyttämässä luokituksessa seuraavasti: ahtaasti asuminen = enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Kaavio 11: Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista vv
10 10 Ilmajoen kunta on muuttoliikkeen ja sen rakenteen vuoksi viimeisten vuosien aikana kaavoittanut alueita nimenomaan omakotitaloasumista varten. Vuonna 2014 kunta myi 23 omakotitonttia ja yhden rivitalotontin. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 89 kpl, joista asuinpientaloja 54. Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä oli kpl ja määräämisvallassa olevien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä oli 458 kpl. Asuminen painottuu omakotiasumiseen, joka merkitsee yleensä väljempää asumista kuin rivitalotai kerrostaloasuminen. Toisaalta asumismuodon valinta voi perustua muiden tekijöiden ohella myös asukkaan arvomaailmaan, eikä ahtaasti asumista välttämättä pidetä silloin hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä yksilötasolla. Toimeentulo: Kaavio 12: Kunnan yleinen pienituloisuusaste vv Tilastokeskuksen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Pienituloisuusraja oli euroa vuodessa eli euroa kuukaudessa vuonna Se oli 60 euroa korkeampi vuonna 2013 kuin vuotta aiemmin. Vertailukuntiin suhteutettuna Ilmajoen kunnan asukkaiden tulotaso pienituloisuusmittarilla kuvattuna on suhteellisen hyvä ja on parantunut edelleen viimeisten vuosien aikana kuten myös vertailukunnissa.
11 11 Kaavio 13: Yleistä asumistukea saaneet yhteensä % asuntokunnista vv Yleistä asumistukea saaneiden määrä on säilynyt Ilmajoen kunnassa tarkastelujakson aikana lähes muuttumattomana. Kaavio 14: Toimeentulotuki, euroa / asukas vv Samoin myönnetty toimeentulotuki euroa / asukas on pysynyt suhteellisen muuttumattomana ja on vertailukuntiin verrattuna alhainen. Erot kuntien välillä voivat johtua mm. harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä käytettävistä kriteereistä, jotka saattavat poiketa eri kuntien välillä. Erot saattavat selittyä myös sillä, että kaikki perustoimeentulotukeen oikeutetut eivät sitä hae omista yksilöllisistä syistä johtuen. Vuonna 2015 toimeentulotuen asiakasmäärissä ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta tuen määrät ovat kääntyneet nousuun (valtuustoseminaari/2015/sosiaalijohtaja Tytti Luoto). Ilmajoen kunnan kuntastrategiassa v on asetettu tavoitteeksi, että kuntalaisten verorasituksen tulee pysyä kohtuullisena. Tavoitteena on, ettei verorasitusta kohtuuttomasti nostamalla kiristetä kuntalaisten taloudellista hyvinvointia. Strategiaa laadittaessa verorasitus on ollut maakunnan keskitasoa.
12 12 Seuraavassa taulukossa on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tuloveroprosentit v Luvulla + on kerrottu, paljonko kyseinen kunta/kaupunki korotti veroprosenttiaan tälle vuodelle. Veroprosenttiluku sisältää ko. korotuksen. Etelä-Pohjanmaa 2015 Tulovero-% Keskiarvo 21,07 Alajärvi 21,50 +0,5% Alavus 20,75 Evijärvi 21,50 Ilmajoki 20,25 +0,5% Isojoki 22,00 (Isokyrö 21,50 + 0,5%) Jalasjärvi 22 Karijoki ,5% Kauhajoki 22,00 Kauhava 21,75 Kuortane 21,00 Kurikka 19,00 (Laihia 21,50 + 0,75%) Lappajärvi 21,00 Lapua 21,00 Seinäjoki 21 Soini 21,50 +0,5% Teuva 22 Vimpeli ,5% Ähtäri 21,25 Taulukko 1: Etelä-Pohjanmaan tuloveroprosentit v Kuten taulukosta voidaan todeta, Ilmajoen kunnan kunnallisvero on pysynyt maakunnan keskiarvon alapuolella kuntastrategian tavoitteen mukaisesti. Suomen keskiarvo oli 19,84 % vuonna Seuraavassa taulukossa on kuvattu Etelä-Pohjanmaan kiinteistöveroprosentit v Yleinen kiinteistö vero% Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentama ttomat rak.paikat Voimalaitos Alajärvi 1,05 0,50 1,10 3,00 0 Alavus 0,90 0,40 1,00 0 0,90 Evijärvi 1,00 0,65 1, Ilmajoki 0,90 0,50 0,90 3,00 1,40 Isojoki 0,80 0,50 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,92 0,65 1, Jalasjärvi 0,80 0,50 1,00 3,00 0 Karijoki 0,90 0,40 1, Kauhajoki 0,90 0,65 1,20 3,00 2,10 Kauhava 0,95 0,55 1,10 2,00 2,85
13 13 Kuortane 0,90 0,45 1, Kurikka 0,80 0,45 1,00 1,00 0 Laihia 1,00 0,60 1,00 3,0 0 Lappajärvi 1,00 0,55 1, Lapua 1,05 0,45 1,05 3,00 2,85 Seinäjoki 1,40 0,55 1,15 3,00 2,85 Soini 1,00 0,50 1, Teuva 0,90 0,50 0, Vimpeli 1,30 0,55 1,15 3,00 0 Ähtäri 1,10 0,50 1,10 0 2,85 Keskiarvo 0,94 0,43 1,05 E-P ka 1,14 0,52 1,08 Taulukko 2: Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista v Myös Ilmajoen kiinteistöveroprosentit ovat Ilmajoella pysyneet maakunnan keskitasolla. Kokonaisuutena tarkastellen, vaikka Ilmajoen kunnan asukkaiden hyvinvointi näyttää em. kuvaajien kautta tarkasteltuna olevan hyvä, ei elinolojen paraneminen näy kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksissa. Kustannukset kasvavat euroa / asukas monista eri syistä johtuen. Osatekijöinä arvioidaan olevan yleinen kustannustason nousu, mm. henkilöstömenojen kautta sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kasvu. Kun palveluja on tarjolla, niitä myös käytetään. Kaavio 15: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vv Vapaa-aikapalveluilla on kuntalaisten hyvinvointiin entistä tärkeämpi merkitys. Ilmajoella kuntalaisten liikunta- ja kulttuuripalveluihin panostetaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Ilmajoki-halli, jossa on tarjolla uimahalli-, liikunta- ja kuntosalitiloja, on kasvattanut kävijämäärää viimeisten vuosien aikana. Ilmajoki-hallin lisäksi kunnalla on myös muita sisäliikuntatiloja erityisesti koulujen yhteydessä sekä v käyttöön otettu palloiluhalli. Ulkoliikuntaan panostetaan kuntoratoja ja hiihtolatuja ylläpitämällä.
14 Uimahallin kävijätilasto Sarja Kaavio 16: Uimahallin kävijätilasto Kulttuuripalveluja tuottavat mm. Ilmajoen Musiikkijuhlat ry ja Ilmajoen Nuorisoseura ry. Ilmajokiopisto tarjoaa kuntalaisille monimuotoisia harrastusmahdollisuuksia liikuntaryhmistä musiikkiopiston tarjoamiin tavoitteellisiin opintoihin saakka. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Tässä osiossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvataan terveyteen ja toimintakykyyn liittyvillä mittareilla, sosiaalitoimen palvelujen käyttöön sekä toimeentuloon liittyvillä mittareilla. Lisäksi tähän osioon on liitetty yhteenveto kouluterveyskyselyn 2013 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama kouluterveyskysely kerää tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat joka toinen vuosi. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Pääosa kouluterveyskyselystä saatavista tiedoista on jätetty tämän hyvinvointikertomuksen ulkopuolelle, koska tiedot perustuvat v kyselyyn, eikä tuoreempia tietoja ole käytettävissä, koska v kyselyn toteuttamisessa oli teknisiä ongelmia koko maassa. Vuoden 2013 kyselyn tuloksia on kuvattu tarkemmin Ilmajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vv , josta alla s. 10 poimittu taulukko kouluterveyskyselyjen tuloksista v ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen - vanhempien työttömyys vähentyi - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan - toistuva rikkeiden teko vähentyi - koulun fyysiset työolot koettiin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen - läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät - läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät - koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi
15 15 paremmiksi - koulutapaturmat vähentyivät - koulun työilmapiiri parani - kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi - opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät - koulukiusatuksi joutuminen vähentyi - lintsaaminen vähentyi - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi - humalajuominen vähentyi - viikottain koetut niska- ja hartiakivut lisääntyivät - koululounaan syöminen päivittäin vähentyi - huumekokeilut lisääntyivät - kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi - koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi - avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi Muutokset pidemmällä aikavälillä - koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen hyvinvointia edistävien toimenpiteiden seuranta ja arviointi tehdään vuosittain, joten sitä ei käsitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu lasten pienituloisuusastetta eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuutta väestöstä. Ilmajoella lasten pienituloisuusaste on tarkastelujaksolla ollut koko ajan kunnan koko väestöä parempi. Kaavio 17: Lasten pienituloisuusaste vv Myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on tarkastelujaksolla laskenut ja on vertailukuntia selvästi alhaisempi.
16 16 Kaavio 18: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, 5 lapsiperheistä vv Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vv korostaa avohoidollisten tukitoimien, monialaisen yhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Kaavio 19: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta kohden vv Vaikka lapsiperheiden määrä kunnassa on kasvanut, näyttää kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä tarkastelujaksolla prosentuaalisesti laskeneen. Tämä johtuu kuitenkin kasvatus- ja perheneuvolan työntekijävajeesta ennemmin kuin tuen tarpeen vähenemisestä. Asiakkaat ovat ohjautuneet kunnan muun perhepalvelun piiriin. Samanaikaisesti näyttää myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 v. lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskeneen ja myös laitoshoitoon sijoitettujen lasten määrä vähentyneen. Kaavioita tulee tulkita siitä näkökulmasta, että asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt, ainoastaan heidän suhteellinen osuutensa on laskenut, koska lasten lukumäärä on noussut.
17 17 Kaavio 20: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Vaikka lastensuojelun asiakkuuksien määrä on suhteellisesti vähentynyt, osoittaa jatkuva ja lisääntyvä tukiperheiden tarve, että lapsiperheiden tuen tarve on lisääntynyt erityislasten osalta.. Kaavio 21: Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta lasta kohden vv Avohoitopalveluilla ja -toimilla voidaan auttaa osaa lapsiperheistä, mutta osa tarvitsee yhä lisääntyvässä määrin erikoissairaanhoidon palveluja, jossa erityisesti lasten (0-12 -vuotiaat) käyntien määrä on tarkastelujaksolla noussut sekä avohoitokäynneissä että laitoshoidossa.
18 18 Kaavio 22: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0 16 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kohden vv Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaraportoinnin saamisella peruskunnan käyttöön kuukausittain, voidaan paremmin ja nopeammin reagoida palvelujen määrän muutoksiin. Monialaisella yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla palvelun tuottajan kanssa voidaan palveluja edelleen kehittää asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia tukevaan suuntaan. Ilmajoen kunnan kuntastrategia v korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä palvelujen tuottamisessa. Sosiaalitoimi on panostanut lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön lisäämällä perheohjaajien palvelua ja lapsiperheiden kotipalvelua. Opetustoimeen on hankerahoituksella saatu v syksyllä kasvatusohjaajan toimi. Lisäksi lasten ja lapsiperheiden kanssa olevia toimijoita on koottu Ilmajoella yhteen monialaiseen lasten ja lapsiperheiden palvelu- ja kehittämisverkostoon syksystä 2013 lähtien. Verkostossa on toimijoita neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulu-, nuorisoja sosiaalitoimesta, perheneuvolasta, vanhempainyhdistyksestä, seurakunnasta, järjestöistä ja perusturvalautakunnasta. Tavoitteena on koota tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloista, edistää heille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta, tehostaa palveluiden käyttöä ja edistää tietojen vaihtoa eri toimijoiden kesken. Tämä ryhmä myös vastaa ja organisoi lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. NUORET JA NUORET AIKUISET Tässä osiossa nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia tarkastellaan koulutukseen, työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvillä mittareilla. Kouluterveyskyselystä saaduista tiedoista on poimittu alla oleva yhteenvetotaulukko, jota on kuvattu tarkemmin Ilmajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vv ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen aamupalan syöminen arkisin vähentyi koululounaan syöminen päivittäin vähentyi
19 19 lisääntyi useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi päivittäin koettu väsymys vähentyi ylipainoisia oli vähemmän hampaiden harjaamistottumukset paranivat liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät viikottain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät viikottain koettu päänsärky vähentyi ruutuaika arkipäivisin sisääntyi päivittäinen tupakointi lisääntyi humalajuominen lisääntyi huumekokeilut lisääntyivät. Edellä olevasta yhteenvedosta voidaan todeta, että elämäntapoihin ja siten terveyteen liittyvät seikat ovat tärkeimpiä nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Kun tarkastellaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaiden prosentuaalista osuutta vastaavan ikäisistä nuorista, voidaan todeta, että tarkastelujakson aikana, osuus on ollut keskimäärin 6,5 7 %. Kaavio 23: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Nuorten työttömien määrä on vuosina vaihdellut 6,5 10 %:n välillä. Vertailukuntiin nähden Ilmajoella kehitys oli laskeva. Kahden viime vuoden aikana nuorisotyöttömyys on lähtenyt kasvuun koko maakunnassa. ELY-keskuksen elokuun 2015 tilaston mukaan nuorten alle 25 vuotiaiden työttömien osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 17,6 % kaikista työttömistä. Ilmajoella vastaavaluku 8/2015 oli 15,9 %.
20 20 Kaavio 24: Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta vv Ilmajoella on panostettu jo usean vuoden ajan sosiaalitoimen ja nuorisotoimen yhteisenä palveluna etsivään nuorisotyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa nuorten ohjautuminen oikeiden palvelujen ja tukien piiriin, kannustetaan nuoria koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorten starttipaja toiminta on aloitettu v Etsivän nuorisotyön ja Starttipajan myötä nuoret ovat ohjautuneet muun muassa opiskelemaan, työpajatoimintaan, työharjoitteluun, terveyspalveluihin, uusiin vapaa-ajan toimintoihin, löytäneet uusia sosiaalisia ryhmiä ja saaneet siten sisältöä elämäänsä ja tukea omaan hyvinvointiinsa. Toimintamuotoja ovat olleet yksilöohjaus, pienryhmätoiminta, yhteistyö starttipajan ja nuorisotyön kanssa sekä jalkautuminen nuorten keskuuteen sekä oppilaitosyhteistyö. Työntekijöitä on etsivässä nuorisotyössä kaksi ohjaajaa (sosiaaliohjaaja ja nuoriso-ohjaaja) sekä Starttipajan yksilövalmentaja. Kun tarkastellaan nuorten hyvinvointia toimeentulotuen kautta, voidaan todeta, että Ilmajoella toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pieni. Osaltaan tähän vaikuttanee kunnan kesätyöllistäminen, tuki yrityksille ym. nuorten kesätyöllistämiseen sekä kesätyöpaikan järjestäminen opiskelijoille toimeentulotuen sijasta. Kaavio 25: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv
21 21 Nuorisotoimi on syksyllä 2015 tehnyt kyselyn ilmajokisille nuorille käsittäen 7-9 luokkalaiset ja lukion oppilaat. Vastauksia yhteensä 205. Tässä kertomuksessa ei kuvata koko kyselyn tuloksia, koska ne esitetään muualla. Joitain poimintoja kyselyn tuloksista: Kysyttäessä, missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella?: kotona, kaverilla, kylällä saivat eniten merkintöjä. Syyt, jotka estävät osallistumasta ohjattuun toimintaan olivat: ystävänikään ei osallistu, osallistuminen yksin pelottaa, toimintaan on pitkä matka ja sinne on vaikea kulkea. Lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisuutena tukee ohjattuun vapaa-ajantoimintaan osallistuminen, jonka kehittäminen ja osallistumisen mahdollistaminen yhä useammalle, on haasteellista nuorten määrän edelleen kasvaessa. Ilmajoen kunnassa on paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat mm. opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. ja siten edistää nuorten hyvinvointia. TYÖIKÄISET Tässä osiossa työikäisten hyvinvointia tarkastellaan terveyteen ja työttömyyteen liittyvillä mittareilla. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä. Vaikka vertailukuntiin verrattuna käyntien määrä on maltillinen, on se kuitenkin ollut nouseva tarkastelujakson aikana. Kaavio 26: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kohden vv Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaraportoinnin saamisella peruskunnan käyttöön kuukausittain, voidaan paremmin ja nopeammin reagoida palvelujen määrän muutoksiin myös talouden näkökulmasta. Monialaisella
22 22 yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla palvelun tuottajan kanssa voidaan palveluja edelleen kehittää asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia tukevaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kuitenkin ollut tarkastelujaksolla laskeva, mikä kuvannee työikäisten terveydentilan olevan suhteellisesti ottaen verraten hyvä; toisaalta samana aikana myös kriteerit työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ovat tiukentuneet. Kaavio 27: Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Eniten hajontaa vertailukuntien kesken on mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuudessa / 1000 asukasta. Ilmajoen osalta tarkastelujakson alussa määrä oli laskeva, mutta v määrä on kääntynyt jyrkkään nousuun. Vertailukunnista ainoastaan yhdellä kunnalla nousu on ollut vielä jyrkempi. Kaavio 28: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä kohden vv
23 23 Vaikeasti työllistyvien osuus on sekä Ilmajoella että muissa vertailukunnissa tarkastelujaksolla kääntynyt nousuun. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu vaikeasti työllistyvien vuotiaiden prosentuaalista osuutta vastaavanikäisistä. Ely-keskuksen elokuun 2015 tilaston mukaan Ilmajoella oli 124 yli vuoden työttömänä ollutta, mikä on 22,3 % kaikista työttömistä. Yli 50 vuotiaita työttömiä oli Ilmajoella 215 henkilöä, joka on 38,7 % kaikista työttömistä. Naisten osuus kaikista työttömistä oli 43,1 % ja 239 henkilöä. Kaavio 29: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista vv v käynnistyneen Kanto-hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisia työllistymisen väyliä Ilmajoella työnhakijoiden erilaisiin tarpeisiin yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten, TEtoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, yhdistysten, seurakunnan ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivoimiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen työelämä -polun ja/tai koulutus -polun löytämiseksi. IKÄIHMISET Ikäihmisten hyvinvointia tarkastellaan tässä hyvinvointikertomuksessa terveyttä, asumismuotoa ja toimeentuloa kuvaavilla mittareilla. Terveys Kaavio 30: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä vv
24 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit / 1000 vastaavanikäistä asukasta kohden olivat vertailukunnista kolmanneksi suurimmat ja nousseet v Kaavio 31: Ikävakioitu dementiaindeksi vv Dementiaindeksi kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Muistisairauksista Alzheimer on yleisin, n. 70 % kaikista muistisairauksista (THL=Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos). THL:n mukaan dementiasairastavuus on voimakkaan ikäriippuvaista, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Hyvinvointikertomusta laadittaessa ei ollut käytettävissä tuoreempaa tilastoa dementiaindeksistä. Kaavio 32: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Kelan myöntämiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on säilynyt tarkastelujaksolla lähes muuttumattomana eikä suuntaus poikkea merkitsevästi vertailukunnista.
25 25 Asuminen Ilmajoen kunnan 75 vuotta täyttäneistä asui 88,9 % v kotona ja luku on pysynyt lähes samana tarkastelujakson aikana. Kaavio 33: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Kotona asuminen mahdollisimman pitkään mahdollistuu omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon avulla. Omaishoidon tuen avulla hoidettavia 75 vuotta täyttäneitä oli v Ilmajoella 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku oli vertailukunnista korkein. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita oli 12,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku oli vertailukunnista pienin. Kaavio 34: Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv
26 26 Ne 75 vuotta täyttäneet, jotka eivät enää syystä tai toisesta pysty asumaan kotona, ovat tehostetun palveluasumisen piirissä. Palveluasumisen asiakkaiden määrä kääntyi nousuun v. 2012, ja vuonna täyttäneistä oli palveluasumisen asiakkaana 8,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kaavio 35: Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä vv Samanaikaisesti vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksessa olevien asiakkaiden osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä kääntyi laskuun. V ei ilmajokelaisia vanhuksia ole enää laitoshoidossa. Kaavio 36: Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä vv Yhä useampi eläkkeelle jäävä ilmajokelainen nauttii työeläkettä, jolloin täyttä kansaneläkettä saavien osuus on laskenut vuosi vuodelta.
27 27 Kaavio 37: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vv Ilmajoella oli yhteensä eläkkeensaajaa, joista 65-vuotta täyttäneiden määrä oli henkilöä (Eläketurvakeskuksen tilasto v. 2013). Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2013 lopussa Ilmajoella euroa, kun otetaan huomioon kaikki eläkkeensaajat. Valtaosan ikäihmisten palveluista Ilmajoen kunnan asukkaille tuottaa JIK ky, joka vuoden 2016 talousarviossaan panostaa mm. ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja toimintakyvyn ylläpitämistä tukeviin toimintoihin. Myös vuonna 2013 heinäkuun alussa voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa korostetaan toimintakyvyn säilyttämisen merkitystä ja säädetään mm. kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta. Vaikka vanhuspalvelulaissa korostetaan erityisesti fyysistä toimintakykyä, ovat sen ohella sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky yhtä tärkeitä ja toinen toisiaan tukevia iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta. YHTEENVETO Terveydenhuoltolain (1326/2010) 2. luvun 12 :n mukaan Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kunnan johdolle ja toimialoille strategian, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa. Hyvinvointikertomuksen kuvaamilla mittareilla mitattuna, kunta on palveluja tuottaessaan kyennyt edistämään asukkaittensa hyvinvointia niillä reunaehdoilla, joilla kunta pystyy hyvinvointiin vaikuttamaan. Sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimessa on panostettu ennaltaehkäiseviin palveluihin.
28 28 Perhepalveluiden lisääminen, tehokas lastensuojelutyö, kuraattori- ja psykologipalvelut, etsivä nuorisotyö, starttipaja sekä Kantohanke ovat tuoneet resursseja kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseen avopalveluja korostamalla. Monialaisella yhteistyöllä ja erilaisten hankkeiden, mm. Kiva koulu hanke, avulla pyritään löytämään ratkaisuja niihin asioihin, jotka ovat nousseet esille esim. kouluterveyskyselystä. Kaavoituksen, alueiden ja rakennusten kunnossapidon avulla on lisätty kunnan vetovoimaa ja mahdollistettu tulomuuton kasvua. Positiivinen tulomuutto asettaa jatkossa lisää haasteita kunnan tuottamien hyvinvointipalvelujen ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Suomen väestön ja ikärakenteen ennustetaan muuttuvan radikaalisti vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön ikääntymisessä ei ole kyse pelkästään ikääntyneiden ihmisten määrän kasvusta, vaan myös eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta. Väestön ikääntyminen johtuu muun muassa syntyvyyden laskusta ja eliniän pidentymisestä. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja tulevat nostamaan eläkkeelle siirtyvien vuosittaista määrää selvästi. Lisääntyvä eläkkeelle siirtyvien määrä on myös aikaisempaa terveempää ja koulutetumpaa, jolloin vapaa-aikaan liittyvien palveluiden tarve kasvaa aikaisempaa enemmän. Kunnan tulee kohdistaa omia vapaa-ajan palveluitaan ja opetus- ja kulttuuripalveluitaan ikäihmisten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka JIK tuottaa kuntalaisten terveyspalvelut ja vanhusten hoito- ja asumispalvelut. Tämä hyvinvointikertomus pohjautuu niihin tekijöihin, joita on ollut käytettävissä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Viihtyisän ympäristön, kauniin maisemakuvan ja kulttuuriympäristön ja puhtaan luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei sovi unohtaa. Jatkossa hyvinvointikertomukseen pyritään löytämään näitä tekijöitä kuvaavia mittareita hyvinvoinnin koko kuvan monipuolistamiseksi. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1. Kuntalaisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen 2. Viihtyisä, vireä ja turvallinen kunta 3. Kunnan vetovoiman kasvattaminen 4. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta 5. Työpaikkojen ja asuntojen aktiivinen lisääminen 6. Kuntalaisten verorasituksen kohtuullisuus 7. Asiakkaiden ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen > avohuollon toimenpiteet korostuvat 8. Päiväkotipainotteinen päivähoito 9. Nuorten itsenäistymisen tukeminen > nivelvaiheet
29 Nuorisotoimen ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevän työn korostaminen henkisen ja fyysisen hyvin voinnin lisäämiseksi erityisesti nuorilla 11. Painopiste: työllisyyden tukeminen ja työttömien osallisuuden lisääminen 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 1. Kuntastrategia 2. Elinkeinostrategia Koulutuspoliittinen ohjelma 4. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kulttuuristrategia 6. Liikenneturvallisuussuunnitelma 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Toimenpiteet Resurssi Tavoitteet ja vastuutaho Arviointimittarit Kanto hankkeen Työttömyyden Kantohanke projektityöntekijä Kuntouttavan työtoiminnan piirissä, vähentäminen päivät / henkilöt Etsivä Työsuunnittelija Työttömien nuorisotyö Työttömyysaste, % osallisuuden tukeminen ja Starttipaja Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääminen Kuntouttava työtoiminta Etsivän nuorisotyön nuoriso-ohjaajat (2) Starttipajan yksilövalmentaja Sosiaalityö OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnitelmaa. / 2015
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotPUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017
Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015
TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotNuorisotakuun määritelmä
Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2013
KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotKuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään
LisätiedotHyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46 ISBN 978-951-766-168-3 (nide) ISBN 978-951-766-169-0 (verkkojulkaisu)
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
Lisätiedot