Palveluverkkoselvitys 2014

Transkriptio

1 Palveluverkkoselvitys 2014 Johdanto... 2 Perusopetusverkon nykytilanne... 3 Yhteenveto... 3 Yksikkökohtainen tarkastelu... 3 Varhaiskasvatusverkon nykytilanne... 5 Yhteenveto... 5 Yksikkökohtainen tarkastelu... 5 Muun verkon nykytilanne... 7 Verkon keskittämismahdollisuuksia... 8 Oinasjoen koulun keskittäminen Kuoppanummen kouluun... 8 Tervalammen koulun keskittäminen Ojakkalan ja Huhmarnummen kouluihin... 9 Vanjärven koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun ja Vanjärven päiväkodin keskittäminen Kirkonkylän päiväkoteihin Jokikunnan koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun Jokikunnan koulun ja Vanjärven koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun sekä Vanjärven päiväkodin yhdistäminen kirkonkylän päiväkoteihin Vihtijärven koulun keskittäminen Haimoon kouluun Kooste koulujen keskittämisestä aiheutuvista säästöistä Koulu- ja päiväkotiverkon peruskorjaustarpeet Karviaisen tilat ja tilatarpeet... 19

2 Johdanto Vihdin kunta tilasi palveluverkkoselvityksen Granlund Oy:ltä keväällä Työ alkoi alkuvuodesta ja valmistui kesällä Vihdin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Vertailuaineistona oli käytettävissä vertailuaineisto, joka sisälsi 13 kuntaa Uudeltamaalta ja 5 kuntaa muualta Suomesta. Selvityksen tarkoituksena oli luoda yleiset tavoitteet kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle sekä tehdä läpinäkyväksi kiinteistöissä tapahtuvan toiminnan kustannukset. Työ aloitettiin aineiston keräämisellä, jatkettiin käyttäjäkyselyyn ja esimiesten seminaariin, jossa määriteltiin hankkeelle visio sekä vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit. Aluksi on todettava, että kiinteistöjen osuus koko palveluverkon kuluista on vain n %. Talouden näkökulmasta onkin keskeistä lähteä tehostamaan tiloissa tapahtuvaa toimintaa ja optimoida tilaverkkoa toiminnan lähtökohdista käsin. Mallien perusteella suoritetuissa laskelmissa Vihdissä olisi mahdollista säästää vuodessa n. 3,2 7,5 miljoonaa euroa luopumalla n huoneistoneliöstö, joka vastaa noin 10-40% koko kiinteistökannasta. Laskelmassa on oletettu, että koko kiinteistökanta rakennettaisi uudestaan. Tällöin uusien investointien määrä olisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta n miljoonaa euroa. Malli on siis teoreettinen tarkastelu lähinnä siitä näkökulmasta kuinka tilakanta rakennettaisiin tänä päivänä optimaalisesti Vihdin nykyiselle väestölle. Mallia on mahdollista noudattaa pidemmän ajan investointisuunnittelussa. Kiinteistökanta on muihin alueen kuntiin verrattuna uudehkoa. Toimitiloista puolet on rakennettu kuitenkin ennen 1990-lukua. Teknisessä mielessä tällä on väistämättä vaikutusta esimerkiksi tilojen energiatehokkuuteen, eivätkä nykyiset tilat kaikilta osin vastaa enää käyttötarkoitukseltaan nykyisiä toiminnan vaatimuksia. Käyttäjistä suuri osa on suhteellisen tyytyväisiä kiinteistöihin, mutta etenkin toiminnan kannalta ongelmallisiksi koettavia tilojakin on. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä on merkittävän paljon parakkiratkaisuja, joiden toiminnallisuus koetaan käyttäjien keskuudessa heikoksi. Ylläpitokustannukset ovat koko kiinteistömassan osalta vertailukuntiin nähden noin 11 % korkeammat. Etenkin päiväkotien ja hoitoalan rakennusten kustannukset ylittivät vertailun keskitason merkittävästi. Päiväkotien osalta selittävänä tekijänä ovat osaltaan vuokraparakkien kustannukset, jotka nostavat neliökustannustasoa monessa kohteessa. Ylläpitohuollon ja kunnossapidon kustannukset olivat vertailukuntia matalammalla tasolla, joka osaltaan aiheutunee pienemmästä henkilöstömäärästä ja uudemmasta kiinteistökannasta. Kiinteistöjen kustannuksia kirjataan ja seurataan kuitenkin kunnalliseen tasoon nähden erittäin tarkasti, joka mahdollistaa kustannusseurannan ohjausvaikutukset varsinaiseen toimintaan. Huomio on syytä jatkossa keskittää siihen, toimitaanko kiinteistönhoidossa jo liian vähäisillä resursseilla. Tilankäytön näkökulmasta etenkin päiväkodit ovat jo nykyisellään neliöihin verrattuna tiiviissä käytössä. Osa yksiköistä toimii kuitenkin ahtaissa parakeissa, jotka eivät pysty täysin tukemaan toiminnan vaatimuksia. Korjausvelan taso on onnistuttu pitämään toistaiseksi suhteellisen hyvällä tasolla. Kunta on investoinut viime vuosina uusiin kiinteistöihin ja laajennuksiin, joka nostaa keskimääräistä tunnuslukua. 2

3 Perusopetusverkon nykytilanne Yhteenveto Perusopetuksen oppilaskohtaiset kokonais- ja nettokustannukset ovat vertailussa keskimääräistä korkeammat. Kustannustasoon vaikuttaa: Laskennallinen opetusryhmäkoko (17) on hieman keskimääräistä pienempi. Huoneistokulut ovat vertailukuntiin nähden korkeat Henkilöstökulut ovat keskimääräiset Tuntiresurssit ovat vertailukuntiin nähden keskimääräiset Kouluruokailukustannukset yhtä oppilasta kohden ovat keskimääräiset ja koulukuljetuskustannukset hieman keskivertoa suuremmat Vihdin koulut ovat vertailukuntiin nähden hieman keskimääräistä suurempia (244) Keskimääräinen koulukoko korreloi kustannusten kanssa eli mitä suurempi koulukoko, sen halvemmat kustannukset. Opetusryhmäkoko kuitenkin korreloi kustannuksiin vielä paremmin Yksikkökohtainen tarkastelu Alla on esitetty koulujen eri tunnuslukujen koontaa kalleusjärjestyksessä Kaikki luvut ovat keskiarvoja vuodelta Henkilöstökuluihin sisältyy kaikki perusopetuksen henkilöstöön liittyvät kulut vuoden 2013 aikana. Huoneistokulut koostuvat sisävuokrista, jotka sisältävät myös pääomavuokrat. Koulukuljetuskulujen jakajana on käytetty koko oppilasmäärää. Muut kulut koostuvat mm. erilaisista hallinnon vyörytyksistä, jotka eivät sovi mihinkään edellä mainituista sarakkeista. Luokkakokojen vaihteluja selittävät lähinnä koulujen koot. Pienissä kouluissa on yhdysluokkia, joissa oppilaita on kahdelta tai kolmelta vuosiluokalta. Yläkoulut sekä suuret alakoulut ovat pääsääntöisesti luokkakokojen yläpäässä. Koulukiinteistöjen tilatehokkuudessa (pinta-ala/oppilas) on huomattavia eroja pinta-alojen vaihdellessa alle 6m2:stä aina 23,5 neliöön/oppilas. Huono tilatehokkuus tarkoittaa sitä, että tiloja käytetään huonolla käyttöasteella tai että kouluun pitäisi saada oppilaita lisää. 3

4 Huoneistokulut/oppilas korreloivat näitä tilatehokkuuslukuja. Mitä enemmän tilaa, sitä enemmän siitä oppilasta kohti myös maksetaan. Ylläpitokulut tosin vaihtelevat eri kiinteistöissä iän mukaan, joka aiheuttaa sen, että täydellistä korrelaatiota tilatehokkuuden ja huoneistokulujen välillä ei ole. Tuntiresurssit päätetään vuosittain erikseen ja niissä ei suuria vaihteluja ole koulujen välillä. Pienet alakoulut vievät tunteja pääsääntöisesti eniten, koska opetustunteja tarvitaan opetussuunnitelman mukainen määrä, mikä ei ole riippuvainen oppilasmäärästä. Tämä sama linja näkyy myös henkilökuluissa, koska opetustunnit tarkoittavat opettajien palkkaa. Henkilöstökuluihin vaikuttaa myös kouluohjaajaresurssin määrä. Oppilaskohtaisiin koulukuljetuskuluihin vaikuttaa lähinnä koulussa opiskelevien koulumatkojen pituus. Mitä enemmän oppilaita kuljetetaan sitä korkeampia nämä luvut ovat. Oppikirjoissa sekä opetusvälineissä ja tarvikkeissa ei ole merkittäviä eroja. Koulujen käyttömenot jaetaan kouluille opetustuntien määrän mukaisesti. Koulut voivat itse päättää käyttömenoistaan. Tieto- ja viestintätekniikan laitteita on hankittu kouluihin keskitetysti. Lisäksi koulu on voinut suunnata omia käyttörahojaan tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen. Kokonaiskulut/oppilas sarakkeesta näemme, missä järjestyksessä eri koulut ovat olleet vuonna Koulumuodoittain kokonaisuutena kalleimpia ovat yläkoulut, seuraavana yhtenäiskoulut ja alakoulut halvimpia. Alakoulujen erot ovat suuret, kun Huhmarnummella ja Tervalammella oppilaskohtaisiin kustannuksiin käytetään yli vuodessa, kun taas Nummelan koulussa käytetään vain alle euroa. Haimoon edullisuus perustuu pääasiassa edullisiin huoneistokuluihin vanhassa poistuvassa koulussa. 4

5 Varhaiskasvatusverkon nykytilanne Yhteenveto Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset ja nettokustannukset asiakasta (laskennallinen lapsi) kohden ovat kuntavertailussa keskimääräisellä tasolla. Kustannustasoon vaikuttaa : Hoidon tukien piirissä olevien lasten hieman keskimääräistä pienempi osuus Hoitohenkilökunta on optimissa Alle 3-vuotiaiden osuus on vertailussa keskimääräinen Vihdin päiväkodit ovat kuntavertailussa keskikokoisia. Muuta henkilökuntaa on paljon verrattuna vertailukuntiin Henkilöstökulut ovat vertailun korkeimmat Yksikkökohtainen tarkastelu Alla on esitetty päiväkotien eri tunnuslukujen koontaa nettokustannusjärjestyksessä päivähoidon osalta. Taulukossa on esitetty pelkkä päivähoito, ei esiopetusta. Selvityksessä ei ole myöskään eritelty esimerkiksi ruokaan, tarvikkeisiin ja hallintoon liittyviä kuluja erikseen. Ne sisältyvät kuitenkin bruttokustannuksiin. Huoneistokuluissa ja lapsikohtaisista pinta-aloissa listan kärjessä ovat suuret päiväkodit. Pajuniityn nettokustannusta nostaa vuorohoito, joka tarkoittaa ympärivuorokautista hoitoa. Nummenselän poikkeavat huoneisto- ja henkilöstökulut johtuvat lähinnä tilapäistiloista, jossa koko päiväkoti toimii. Lapsikohtaisissa nettokustannuksissa on suuria eroja eri päiväkotien välillä. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä tilapäistiloissa Hiidenrannassa kaksi ryhmää ja Nummenselässä viisi ryhmää. Kunta on vuokrannut vaiheittain päiväkotitilaa Luontola-kodista neljälle ryhmälle tuleviksi vuosiksi. Myös lisääntyvä yksityinen päivähoito tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kunnan päiväkotitilojen tarpeeseen. 5

6 Päiväkotiverkon tulevaisuuden tavoitteena on vähentää selvästi tilapäistilojen käyttöä ja lopulta pystyä poistumaan kokonaan niistä. Selvityksen mukaan päiväkotien hoitohenkilöstö on optimaalisella tasolla. Tämän takia merkittävää päiväkotiverkon muuttamistarvetta ei ole lukuun ottamatta em. tilapäistilojen korvaustarvetta. 6

7 Muun verkon nykytilanne Selvityksessä tutkittiin myös muita kunnan kiinteistöjä ja niiden ylläpitokustannuksia. Alla olevasta taulukossa on lajiteltu selvityksessä mukana olleet kohteet kokonaiskustannusten mukaiseen järjestykseen. Listaus on Vihdin kunnan tilapalvelun listaus elokuussa Uimahallin ylläpitokustannukset ovat vuosittain n ja liikuntapalveluiden henkilökulut noin Uimahalli tuottaa liikuntapalveluille käyttömaksuina n /v. Luvut ovat vuoden 2013 toteutuneita lukuja. Kirkonkylän kirjaston (Kuntala) nettokiinteistökulut ovat n /vuosi. Lisäksi henkilöstökulut ovat n Henkilöstökuluihin on arvioitu kahden kirjastovirkailijan ja yhden kirjastonjohtajan palkkakulut. Kirjaston osalta tulee miettiä vaihtoehtoisia tapoja kirjastotoiminnan järjestämiseen tulevina vuosina Kirkonkylällä. Palma-kiinteistöt ovat kiinteistöosake-yhtiön hallussa. Osakeyhtiön hallinnoimista kiinteistöistä on suurin osa tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Kuitenkin kunta maksaa hoito- ja rahoitusvastiketta kaikista näistä kiinteistöistä. Samaan aikaan vuokratuloja ei pääse muodostumaan. Näiden kiinteistöjen purkamista ja vastikkeiden tarkistuksia tulee pohtia tulevaisuudessa. 7

8 Verkon keskittämismahdollisuuksia Oinasjoen koulun keskittäminen Kuoppanummen kouluun Oinasjoen koulussa oli selvityksen tiedonkeruun hetkellä 39 oppilasta. Luokkakoko oli noin 13 oppilasta ja oppilasta kohti oli n. 22 neliömetriä tilaa. Syksyllä 2013 Oinasjoen oppilaaksiottoalueella asui 0-6-vuotiaita yhteensä 42. Mikäli muutoksia lasten määrässä ei tapahtuisi, olisi Oinasjoen koulussa vuonna oppilasta eli muutama oppilas enemmän kuin selvitystiedoissa. Oinasjoen oppilaat on mahdollista sijoittaa Kuoppanummen kouluun. Kuoppanummen koulussa on pääsääntöisesti kolmesarjainen koulu, joten Oinasjoen koulun oppilaat (keskimäärin 6-7 oppilasta/ikäluokka) sijoitettaisiin joko samalle luokalle tai 2-3 eri rinnakkaisluokalle toivomusten mukaan. Investointitarpeita ei tästä aiheutuisi Kuoppanummen koululle. Alla on esitetty luokka-asteittainen ryhmäkokojen kasvu, mikäli nykyinen Oinasjoen koulu yhdistettäisiin Kuoppanummen nykyisiin luokkiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä lk 3 ryhmää 22,6 24,0 2.lk 3 ryhmää 23,3 27,7 3.lk 3 ryhmää 22,0 24,0 4.lk 3 ryhmää 20,0 23,0 5.lk 2 ryhmää 26,5 29,5 Oinasjoen koulun peruskorjausikä on ylitetty merkittävästi. Kiinteistö edellyttää mittavaa peruskorjausta, mikäli siinä tulevaisuuden koulua pidetään. Myös erikoisluokkatilojen soveltuvuus nykyaikaiseen opetukseen on kyseenalaista. Kuoppanummen kouluun oppilaat kulkisivat pääsääntöisesti bussilla 2-tien varresta. Tämän hetken bussiaikataulujen perusteella oppilaiden koulupäivät pitenisivät kuljetusten vuoksi yhteensä noin yhden tunnin. Matka Oinasjoen koululta Kuoppanummen kouluun on n. 7 kilometriä. Kuljetuskustannuksia aiheutuisi bussikorteista n. 750 /oppilas/lukuvuosi. Kokonaiskustannukset kuljetuksista olisivat n /vuosi. Selvityksen mukaan Oinasjoen henkilöstökustannukset olivat 4625,01 /oppilas ja kiinteistökustannukset 2383,55 /oppilas. Mikäli Oinasjoen koulusta luovutaan, henkilöstöstä ja kiinteistöstä aiheutuva vuosittainen säästö olisi yhteensä 7008,56 /oppilas eli yhteensä n Mikäli henkilöstöä tarvitaan lisää vastaanottavalla Kuoppanummen koululla, tämä säästö pienenee. Ruokailusta aiheutuu säästöjä sekä kuljetusten ja henkilöstön poisjäämisen takia. Vuonna 2013 ruokailukustannukset ovat olleet yhteensä n Tästä säästöä arvioidaan tulevaksi n /vuosi. Kuljetuskustannukset puolestaan kasvavat 116,56 eurosta oppilasta kohdin noin 750 euroon oppilasta kohden. Kuljetuskustannusten kokonaiskasvu olisi n /lukuvuosi. Kokonaisuudessaan säästöjä tulisi n ja kuljetusten kasvusta kuluja n eli vuosittainen nettosäästö olisi n Kuoppanummen koululla valmius ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien määrittely, tehdään syksyllä

9 Tervalammen koulun keskittäminen Ojakkalan ja Huhmarnummen kouluihin Tervalammen koulussa oli selvityksen tiedonkeruun hetkellä 45 oppilasta. Luokkakoko oli noin 15,1 oppilasta ja oppilasta kohti oli n. 22 neliömetriä tilaa. Syksyllä 2013 Tervalammen oppilaaksiottoalueella asui 0-6-vuotiaita yhteensä 43. Mikäli muutoksia lasten määrässä ei tapahtuisi, olisi Tervalammen koulussa vuonna 2019 siis nuo 43 oppilasta eli hieman vähemmän kuin selvitystiedoissa. Tervalammen oppilaat olisi mahdollista sijoittaa Ojakkalan ja Huhmarnummen kouluihin. Huhmarnummen koulu on yksisarjainen koulu, jonka keskimääräinen luokkakoko on selvityksen mukaan 15,9 eli ryhmiin mahtuisi keskimäärin Tervalammen n. 7 oppilasta/ikäluokka. Mikäli kaikki Tervalammen oppilaat tulisivat Huhmarnummen kouluun, keskimääräiseksi luokkakooksi Huhmarnummella tulisi n. 23 oppilasta. Alla on esitetty luokka-asteittainen ryhmäkokojen kasvu, mikäli koko nykyinen Tervalammen koulu yhdistettäisiin Huhmarnummen koulun nykyisiin luokkiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä Ojakkalan koulu taas on 2-sarjainen koulu, jonka keskimääräinen luokkakoko on 18,4 oppilasta. Mikäli kaikki Tervalammen oppilaat haluaisivat siirtyä Ojakkalan kouluun, Ojakkalan keskimääräiset luokkakoot kasvaisivat noin 22 oppilaaseen. Alla on esitetty tämän hetkisen Ojakkalan koulun keskimääräisten ryhmäkokojen kasvu, mikäli koko nykyinen Tervalammen koulu yhdistettäisiin Ojakkalan koulun nykyisiin luokkiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä lk 2,5 ryhmä 20,8 23,6 2.lk 2,5 ryhmä 19,2 21,6 3.lk 2 ryhmä 19,5 22,5 4.lk 2 ryhmä 21,0 23,5 5.lk 2 ryhmä 18,0 23,5 Investointeja ei kummallakaan koululla tarvittaisi. Tervalammen koulun etäisyys sekä Ojakkalan että Huhmarnummen koulusta on noin 6,5 kilometriä. Kuljetuskustannuksia arvioidaan aiheutuvan oppilaiden kuljettamista aiheutuvan n /oppilas molempiin kouluihin siirryttäessä. Tämä tarkoittaisi nykyisellä oppilasmäärällä n kokonaiskustannuksia vuosittain. Selvityksen mukaan vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat tällä hetkellä n. 913 /oppilas eli n Lisäystä kuljetuskustannuksiin arvioidaan tulevan n /vuosi. Selvityksen mukaan Tervalammen henkilöstökustannukset olivat n /oppilas ja huoneistokustannukset n /oppilas. Mikäli Tervalammen koulusta luovutaan, henkilöstöstä ja 9

10 kiinteistöstä aiheutuva vuosittainen säästö olisi yhteensä n /oppilas eli n /v. Mikäli henkilöstöä tarvitaan lisää vastaanottavissa kouluissa, tämä säästö pienenee. Ruokailusta aiheutuu säästöjä sekä kuljetusten ja henkilöstön poisjäämisen takia. Vuonna 2013 ruokailukustannukset ovat olleet yhteensä n Tästä säästöä arvioidaan tulevaksi n /vuosi. Kokonaisuudessaan säästöjä tulisi n ja kuljetusten kasvusta kuluja n eli nettosäästö olisi vuosittain n Sekä Ojakkalan että Huhmarnummen koulut ovat valmiit ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien, määrittely tehdään syksyllä

11 Vanjärven koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun ja Vanjärven päiväkodin keskittäminen Kirkonkylän päiväkoteihin Vanjärven koulussa oli selvityksen tiedonkeruun hetkellä 43 oppilasta. Luokkakoko oli noin 14,3 oppilasta ja oppilasta kohti oli n. 10 neliömetriä tilaa. Syksyllä 2013 Vanjärven oppilaaksiottoalueella asui 0-6-vuotiaita yhteensä 44. Mikäli muutoksia lasten määrässä ei tapahtuisi, olisi Vanjärven koulussa vuonna 2019 siis nuo 44 oppilasta. Vanjärven päiväkodissa oli selvityksen mukaan 31 lasta ja esiopetuksessa 12 lasta. Ennusteiden mukaan suurta muutosta lasten määrän ei ole tiedossa. Vanjärven oppilaat sijoitettaisiin Pappilanpellon kouluun. Pappilanpellon koulu on kolmisarjainen koulu, jonka keskimääräinen luokkakoko on selvityksen mukaan n. 18. Jos vanjärveläiset oppilaat sijoitettaisiin haluamallaan tavalla Pappilanpellon luokille, keskimääräinen ryhmäkoko nousisi n. 20,3 oppilaaseen. Investointeja ei Pappilanpellon koululla tarvittaisi. Vanjärven päiväkodin nykyiset noin 30 lasta voitaisiin sijoittaa kirkonkylän päiväkoteihin, joissa on yhteensä 19 ryhmää. Mikäli lapset sijoitettaisiin tasaisesti kaikkiin näihin ryhmiin, kasvaisi niiden ryhmäkoko n. 1,5 lapsella. Esikoululaisia arvioidaan olevan jatkossa n. 10, jotka myös mahtuvat kirkonkylän esikouluryhmiin. Alla olevassa taulukossa on esitetty nykyisen Pappilanpellon koulun keskimääräisten ryhmäkokojen kasvu mikäli nykyisen Vanjärven koulun oppilaat sijoitetaan nykyisiin Pappilanpellon ryhmiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä. 1.lk 3 ryhmää 20,7 25,0 2.lk 3 ryhmää 18,7 21,7 3.lk 3 ryhmää 23,3 25,3 4.lk 3 ryhmää 18,7 20,7 5.lk 3 ryhmää 24,7 27,7 Kuljetuskustannuksia arvioidaan aiheutuvan oppilaiden kuljettamista n /oppilas. Tämä tarkoittaisi nykyisellä oppilasmäärällä n kokonaiskustannuksia vuosittain. Selvityksen mukaan vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat tällä hetkellä n /oppilas eli n Lisäystä kuljetuskustannuksiin arvioidaan tulevan n /vuosi. Matka Vanjärven koululta Pappilanpellon kouluun on n. 11,5 km. Esioppilaiden osalta kuljetuskustannukset arvioidaan lisääntyvän 1500 /lapsi eli noin , jos lapsia laskettaisiin olevan 10 esikoulussa vuosittain. Vanjärven esikoulussa käy tällä hetkellä lapsia myös Jokikunnan alueelta. Selvityksen mukaan Vanjärven koulun henkilöstökustannukset olivat n /oppilas ja huoneistokustannukset n /oppilas. Mikäli Vanjärven koulusta luovutaan, henkilöstöstä ja kiinteistöstä aiheutuva vuosittainen säästö olisi yhteensä n /oppilas eli n /v. Mikäli henkilöstöä tarvitaan lisää vastaanottavissa kouluissa, tämä säästö pienenee. Vanjärven päiväkodin ja esiopetuksen yhteiset bruttokulut ovat selvityksen mukaan n /v. Kun esikoululaisten kuljettamisesta aiheutuu noin vuosittaiset lisäkulut, kokonaissäästöksi päiväkodin yhdistämisestä Kirkonkylän päiväkoteihin tulisi n

12 Ruokailusta aiheutuu säästöjä sekä kuljetusten ja henkilöstön poisjäämisen takia. Vuonna 2013 koulun ruokailukustannukset ovat olleet yhteensä n Tästä säästöä arvioidaan tulevaksi n /vuosi, mikäli päiväkotikin keskitetään kirkonkylälle. Kokonaisuudessaan säästöjä tulisi n ja kuljetusten kasvusta kuluja n eli nettosäästö olisi vuosittain n Pappilanpellon koululla valmius ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien määrittely tehdään syksyllä Myös kirkonkylän päiväkodit voivat ottaa vastaan Vanjärven päiväkodin lapset jo syksyllä

13 Jokikunnan koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun Jokikunnan koulussa oli selvityksen tiedonkeruun hetkellä 59 oppilasta. Luokkakoko oli noin 19,8 oppilasta ja oppilasta kohti oli n. 21,5 neliömetriä tilaa. Syksyllä 2013 Jokikunnan oppilaaksiottoalueella asui 0-6-vuotiaita yhteensä 48. Mikäli muutoksia lasten määrässä ei tapahtuisi, olisi Jokikunnan koulussa vuonna 2019 siis nuo 48 oppilasta, joka on selvästi alempi kuin selvitystietojen oppilasmäärä. Alla olevassa taulukossa on esitetty Pappilanpellon ryhmäkokojen kasvu mikäli Jokikunnan oppilaat sijoitetaan nykyisiin Pappilanpellon ryhmiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä. 1.lk 3 ryhmää 20,7 22,3 2.lk 3 ryhmää 18,7 21,7 3.lk 3 ryhmää 23,3 27,0 4.lk 3 ryhmää 18,7 22,3 5.lk 3 ryhmää 24,7 27,7 Kuljetuskustannuksia arvioidaan aiheutuvan oppilaiden kuljettamista n /oppilas. Tämä tarkoittaisi nykyisellä oppilasmäärällä n kokonaiskustannuksia vuosittain. Selvityksen mukaan vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat tällä hetkellä n. 950 /oppilas eli n Lisäystä kuljetuskustannuksiin arvioidaan tulevan n /vuosi. Matka Jokikunnan koululta Pappilanpellon kouluun on n. 9,5 km. Kokonaissäästöt muodostuvat henkilöstökustannuksista (yhteensä n /v), huoneistokustannuksista (n /v) sekä arvioiduista ruokahuollon säästöistä ( ). Yhteissumma näille on /v. Tämä edellyttää sitä, ettei henkilökuntaa siirretä yhtään mukaan Pappilanpellon koululle. Koulukuljetuksista aiheuttaa arviolta n vuosittaiset kulut. Nettosäästö olisi siis n /v. Pappilanpellon koululla valmius ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien määrittely tehdään syksyllä

14 Jokikunnan koulun ja Vanjärven koulun keskittäminen Pappilanpellon kouluun sekä Vanjärven päiväkodin yhdistäminen kirkonkylän päiväkoteihin Pappilanpellon koulun tilat pystyvät vastaanottamaan 3,5-sarjaisen koulun, mikä tarkoittaa sitä että kolmella vuosiluokalla on 4 rinnakkaisluokkaa ja kolmella vuosiluokalla on 3 rinnakkaisluokkaa. Lisäksi nykyisiin tiloihin mahtuu kolme erityisluokkaa. Mikäli Pappilanpellon kouluun yhdistetään sekä Jokikunnan että Vanjärven oppilaat, joudutaan uusia ryhmiä perustamaan kolme ryhmäkoon kasvamisen johdosta. Mikäli nykyiset Vanjärven koulu ja Jokikunnan koulu yhdistetään Pappilanpellon kouluun, eri luokka-asteiden keskimääräiset ryhmäkokojen muutokset Pappilanpellon koululla olevilla oppilailla muodostuisivat seuraaviksi: 1.lk 4 ryhmää 20,7 20,0 2.lk 3 ryhmää 18,7 24,7 3.lk 4 ryhmää 23,3 22,0 4.lk 3 ryhmää 18,7 24,3 5.lk 4 ryhmää 24,7 23,3 Alla olevassa taulukossa on esitetty vielä keskimääräiset ryhmäkoon muutokset Pappilanpellon koululla, jos luokkia ei perustettaisi lisää ja kaikki Vanjärven ja Jokikunnan oppilaat sijoitettaisiin nykyisiin kolmeen rinnakkaisluokkaan. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä. 1.lk 3 ryhmää 20,7 27,0 2.lk 3 ryhmää 18,7 24,7 3.lk 3 ryhmää 23,3 29,3 4.lk 3 ryhmää 18,7 24,3 5.lk 3 ryhmää 24,7 31,0 Kuljetuskustannuksia arvioidaan aiheutuvan oppilaiden kuljettamista yhteensä Vanjärven ja Jokikunnan koulujen osalta n /oppilas. Tämä tarkoittaisi nykyisellä oppilasmäärällä n kokonaiskustannuksia vuosittain. Lisäystä kuljetuskustannuksiin arvioidaan tulevan n /vuosi. Tässä vaihtoehdossa (perustetaan kolme lisäryhmää) henkilöstökuluista ei saada täyttä säästöä, vaan kolme opettajaa ja muutama avustaja voisivat laskennallisesti siirtyä mukana Pappilanpellon koululle. Henkilöstön kokonaissäästöksi arvioidaan vain Vanjärven koulun henkilöstökustannusten verran eli Vanjärven päiväkodin ja esiopetuksen yhteiset bruttokulut ovat selvityksen mukaan n /v. Kun esikoululaisten kuljettamisesta aiheutuu noin vuosittaiset lisäkulut, kokonaissäästöksi päiväkodin yhdistämisestä Kirkonkylän päiväkoteihin tulisi n Tämä säästö edellyttää että lapset voidaan sijoittaa jo olemassa oleviin ryhmiin Kirkonkylällä eikä henkilöstöä tarvita lisätä vastaanottavissa päiväkodeissa. Kokonaissäästö koulujen osalta muodostuisi henkilöstösäästöstä ( ), huoneistosäästöistä ( ) ja ruokahuollon säästöistä (45 000, päiväkodin säästö sisältyy). Kuljetusten lisäykseksi arvioidaan n Tällöin vuosittaiseksi nettosäästöksi tulisi n koulujen keskittämisen osalta. 14

15 Lisäksi päiväkodin yhdistymisestä Kirkonkylään aiheutuisi n säästöt ja kuljetuskustannukset eli n nettosäästöt. Yhteensä siis Jokikunnan ja Vanjärven koulun sekä päiväkodin keskittäminen Kirkonkylälle tuottaisi n vuosittaiset säästöt. Pappilanpellon koululla valmius ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien määrittely tehdään syksyllä Myös kirkonkylän päiväkodit voivat ottaa vastaan Vanjärven päiväkodin lapset jo syksyllä

16 Vihtijärven koulun keskittäminen Haimoon kouluun Vihtijärven koulussa oli selvityksen tiedonkeruun hetkellä 45 oppilasta. Luokkakoko oli noin 15 oppilasta ja oppilasta kohti oli n. 12 neliömetriä tilaa. Syksyllä 2013 Vihtijärven oppilaaksiottoalueella asui 0-6-vuotiaita yhteensä 43. Mikäli muutoksia lasten määrässä ei tapahtuisi, olisi Vihtijärven koulussa vuonna 2019 siis nuo 43 oppilasta. Vihtijärven oppilaat sijoitettaisiin Haimoon kouluun.. Haimoon koulu on yksisarjainen koulu, jonka keskimääräinen luokkakoko on n. 15,5. Mikäli Vihtijärvi sijoittuisi Haimoon nykyisiin luokkiin, keskimääräinen luokkakoko nousisi n. 23 oppilaaseen. Haimoon oma oppilasennuste on laskemaan päin eli keskimääräinen luokkakoko olisi tulevina vuosina alhaisempi kuin tuo nykyinen 23 oppilasta. Alla olevassa taulukossa on esitetty Haimoon ryhmäkokojen kasvu mikäli Vihtijärven oppilaat sijoitetaan nykyisiin Haimoon ryhmiin. Tiedot on otettu oppilashallintojärjestelmästä. 1.lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä lk 1 ryhmä Vihtijärven koulun ja Haimoon koulun välinen etäisyys on n. 9,5 km. Kuljetuskustannuksia arvioidaan aiheutuvan oppilaiden kuljettamista n /oppilas. Tämä tarkoittaisi nykyisellä oppilasmäärällä n kokonaiskustannuksia vuosittain. Selvityksen mukaan vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat tällä hetkellä n /oppilas eli n Lisäystä kuljetuskustannuksiin arvioidaan tulevan n /vuosi. Koulukiinteistön omistaa Vihtijärven kyläyhdistys. Vihtijärven kyläyhdistyksellä ja Vihdin kunnalla on koulukiinteistön määräaikainen vuokrasopimus syksyyn 2019 asti, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, 6 kk irtisanomisajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että huoneistosäästö ( ) jää saamatta vuoteen 2019 asti. Kokonaissäästöt muodostuvat henkilöstökustannuksista (yhteensä n /v) sekä arvioiduista ruokahuollon säästöistä ( ). Yhteissumma näille on /v. Tämä edellyttää sitä, ettei henkilökuntaa siirretä yhtään mukaan Haimoon koululle. Koulukuljetuksista aiheutuu arviolta n vuosittaiset lisäkulut. Nettosäästö olisi siis n /v. Haimoon koululla valmius ottamaan vastaan oppilaat jo syksystä 2015 alkaen. Lukuvuoden suunnittelu, johon sisältyy oppilassijoittelu ja opetustuntien määrittely tehdään syksyllä

17 Kooste koulujen keskittämisestä aiheutuvista säästöistä Alla olevassa taulukossa on koottu eri koulujen säästömahdollisuudet keskittämällä. Laskelmissa ei ole huomioitu kiinteistön ja tonttien myyntituloja. Lisäksi oletettu että henkilökuntaa ei siirry yhtään uuteen kouluun, paitsi sekä Vanjärven että Jokikunnan yhdistymistilanteessa Pappilanpellon kouluun. Tässä tilanteessa on säästöiksi laskettu vain Vanjärven henkilöstösäästöt. Siivouskulut sisältyvät tässä selvityksessä huoneistokuluihin. 17

18 Koulu- ja päiväkotiverkon peruskorjaustarpeet Alla olevassa listassa on esitetty koulu- ja päiväkotiverkon tulevaisuuden peruskorjausvuodet ja peruskorjauksen kustannusarviot. Peruskorjausikänä on käytetty kahtakymmentä vuotta ja peruskorjauskustannus on laskettu Haahtela Oy:n Taku-ohjelmalla oletuksena, että tiloihin tehdään perusteellinen peruskorjaus Listan alimmaisena ovat muutamat koulut, joiden peruskorjausikä on jo ylittynyt merkittävästi. Näiden kohdalla ei kustannusarvioita ole tehty, koska korjausaste nousee lähes uuden rakentamista vastaavalle tasolle. Kohde 20v-täyttyy hum2 a /m2 kustannus Pappilanpelto pk ,00 Enäranta pk ,00 Annantie pk ,00 Kultaseppä pk ,00 Hiidenranta pk ,00 Ojakkalan koulu ,00 Pappilanpelto ,00 Pääkirjasto ,00 Kirkkoniemi koulu ,00 KK terveysasema ,00 kotihoito ,00 Nummelan terveysasema ,00 työterveys ,00 Uimahalli ,00 Metsäpolku ,00 Kuoppanummi ,00 Huhmarnummi koulu ,00 Lukion uusi puoli ,00 Pajuniityn pk ,00 Otalampi ,00 Vyk uusi puoli ,00 Laajennus , ,00 Vanjärvi Jokikunta Oinasjoki Vihtijärvi päiväkoti Tervalampi Härkälä peruskorjausaika ohittunut 18

19 Karviaisen tilat ja tilatarpeet Perusturvakuntayhtymä Karviaisella on tiloja eri puolilla Vihtiä. Nummelan terveysaseman kokonaislaajuus on noin 6100 brm2 ja siinä on tilat noin 100 työntekijälle. Nykyisissä terveysaseman tiloissa tarjotaan julkisen terveydenhuollon palveluita, kuten lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut (päivä- ja iltavastaanotto ja kiireellinen ensiapu päiväaikaan), laboratorio ja röntgen (HUS), vuodeosasto, suun terveydenhuolto (tiloja myös Pappilanpellon koulun yhteydessä), fysioterapia, aikuisten sosiaalityö, vammaispalvelun sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut (osa sijaitsee vuokratiloissa muualla) ja psykiatrian poliklinikka (HUS). Rakennuksen ikä ja kunto vaatisivat mittavaa saneeraushanketta, mikäli nykyistä toimintaa haluttaisiin jatkaa olemassa olevissa tiloissa vielä 2020-luvulla. Täydellinen saneeraus vastaisi kustannuksiltaan uudisrakentamista, mutta lopputulos tuskin täyttäisi nykyaikaiselle terveyskeskukselle asetettavia laadullisia tai toiminnallisia vaatimuksia. Lisäksi saneerauksen toteutus vaatisi terveysasematoiminnalle työmaan aikaiset sijaistilat. On perusteltua käyttää terveysasemarakennus loppuun ja siirtää toiminta uusiin, ajanmukaisiin tiloihin. Vanha terveysasema on mahdollista tämän jälkeen purkaa tai peruskorjata sopivaan muuhun käyttöön. Nummelan terveysaseman yhteydessä on tällä hetkellä myös työterveydenhuollon ja kotihoidon parakit (n. 230 brm2 ja 180 brm2). Karviaisen työterveyshuolto palvelee perusturvakuntayhtymää, alueen kuntia ja yrityksiä. Kotihoito toimii tällä hetkellä parakissa (Nummelan terveysasema) sekä Jokikunnantie 74:ssä (Vihdin kk.), joiden käyttöiät ovat tulossa tiensä päähän. Vihdin kunnantalolla toimii kolme sosiaaliohjaajaa, joiden toimitilat olisi järjestettävä terveysasemalta. Vihdin kirkonkylän vanha terveysasema (Jokikunnantie 74) on laajuudeltaan n brm2. Kiinteistössä on kaksi 1990-luvun alussa peruskorjattua rakennusta, joihin on sijoitettu hoivaosasto, perheneuvola, lastensuojelu sekä kotihoito. Lasten ja nuorten linjan tiloja on useissa paikoissa, kuten nuorisoasema ja lastensuojelun sosiaaliohjaus (Käppöstie 5), neuvolat Kirkonkylässä (Jokikunnantie 74), Otalammella (Torpparintie 9) ja Pajuniityssä (Huhdanpaju 12) sekä erityispalvelut vuokratiloissa Nummelassa (Erikoispalveluyksikkö, Tehtaantie 3). Perusturvakuntayhtymän käytössä on myös tilaa johdon ja hallinnon tarpeisiin kunnantalolla (Asemantie 30). Karviainen on esittänyt keväällä 2014 heidän akuuteiksi lisätilatarpeikseen seuraavia: Lastensuojelu 5-7 työhuonetta Työikäisen sosiaalipalvelut 5 työhuonetta Lääkärien vastaanotto 9 työhuonetta 1 huone kunnantalolta toimistotiloiksi Suun terveydenhuolto 3 työhuonetta Lähiesimiesten keskittäminen 2 työhuonetta Fysioterapia 1-2 työhuonetta Työterveyshuolto 1 työhuone 19

20 Ratkaisuksi ehdotetaan että Lastensuojelu siirtyisi Kirkonkylällä oleviin perheneuvolan tiloihin Perheneuvola siirtyisi Nummelan koulun pihalla olevaan parakkiin, joka jäisi siihen o nämä siirrokset mahdollisia vasta sitten kun Nummelan koulu on muuttanut takaisin päärakennuksen tiloihin. Arviolta kevään 2015 aikana. Työikäisten sosiaalipalvelut siirtyisivät Haimoon koululta Nummelan terveyskeskukselle siirrettävään parakkiin. o Lääkärit saisivat tarvittavat vastaanottotilat työikäisten sosiaalipalvelujen entisistä tiloista. Kunnantalolla suoritetaan tiivistämistä tilojen käytön suhteen, jolloin yksi toimistotyöhuone vapautuu Karviaisen käyttöön. Etsitään ratkaisua suun terveydenhuollon kolmen työhuoneen tarpeelle. Lähellä olevien toimintojen siirtämistä on mietittävä, samoin kuin aiheutuvia muutostöitä. Etsitään ratkaisua kahdelle lähiesimiehen työhuoneelle Etsitään ratkaisua fysioterapian 1-2 huoneelle. Etsitään ratkaisua työterveyshuollon yhdelle työhuoneelle. Pidempiaikaiset lasten ja nuorten palvelujen tilatarpeet sekä näiden tilojen keskittäminen on huomioitu Etelä-Nummelan monitoimitalon suunnittelussa.. 20