Kielitaito on kielituntoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielitaito on kielituntoa"

Transkriptio

1 KIELTENOPETUS Tuire Matikainen 6 Kielitaito on kielituntoa Steinerpedagogiikassa kieltä ja sen oppimista pidetään luovana ja elävänä prosessina ja potentiaalina. Vieraiden kielten opettamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti, elävästi ja eläytyen. Vieraan kielen oppimisen tavoite ei ensisijassa ole määrällisesti kasvattaa tietoa, vaan se nähdään kokonaisvaltaisena eläytymisenä uuteen elämänpiiriin; positiivisena sukelluksena vieraaseen kieleen, kulttuuriin ja kansanhenkeen; ovena erilaiseen tapaan olla, tuntea ja ajatella. Vieras kieli oppiaineena on taitoaine, joka kehittää ei vain teknistä kielitaitoa, vaan myös oppilaan kommunikatiivis-sosiaalista kompetenssia, sekä kulttuurienvälistä tuntemusta ja suvaitsevaisuutta. Ennen kaikkea vieraiden kielten oppiminen nähdään steinerkouluissa avaimena yleisinhimillisen ymmärryksen ja empatian kehittymiselle. Steinerkoulujen opetussuunnitelma (Rawson & Richter, 2004) perustuu pitkälti Rudolf Steinerin kokonaisvaltaiseen antroposofiseen käsitykseen (kreik. antropos = ihminen, sofia = viisaus) ihmisestä, sen eri olemuspuolista ja ihmisenä kasvamisen eri vaiheista. Steinerkoulussa niin oppimisen kuin opettamisenkin keskiössä on ihminen ja ihmisen sisällä löydettävissä oleva viisaus. Näin on myös kielten oppitunneilla. Oman oivalluksen, intuition ja välittömän kielenkokemisen kautta päästään yhteyteen lapsessa olevan kieliälyn, kielellisen potentiaalin kanssa. Erityisesti runouden ja lyriikan, rytmin ja riimien kautta herätellään oppilaan kielituntoa ja -taitoa. Kielitaito on steinerpedagogisesti nähtynä ennen kaikkea kielituntoa, joka olemukseltaan muistuttaa enemmänkin taiteellista tyylitajua (Richter 2003:146). Oppiminen perustuu kieltä kielellä -ajatukseen Steinerin vieraiden kielten oppimisnäkemys perustuu kieltä kielellä -ajatukseen. Kieltenopettajan oma kielitaito, -taju ja -tunne on näin ollen tärkeässä roolissa. Opettajan puheen äänensävyt, kielen sointi ja sävel, intonaatiot, painotukset ja lauserakenteet, ne kaikki muovaavat lasta ja lapsen kielitajua kokonaisvaltaisesti. Sanoilla ja äänteillä on omat laadullisuutensa ja fyysiset vaikutuksensa ihmisessä. Sana on aina luova teko. Steiner si joittaa kielen oppimisen ja -käytön tunteen alueelle. Koska kieli on vahvasti yhteydessä tunneolemukseemme ja tunteiden ilmaisemiseen, kaikenikäiset oppilaat ymmärtävät todella paljon kohdekieltä ihan intuitiivisesti sekä tietysti opettajan kehonkielen ja eleiden kautta. (Steiner 1966: ) Heti kun siirtää kielenkokemisen pään alueelle ja takertuu ajatteluun ja yksittäisten sanojen merkityksiin, ymmärrys jumiutuu. Vieraiden kielten oppiminen koskettaa juuri meidän suomalaisten heikkoja kohtia : tunneilmaisun, vuorovaikutuksen ja puhumisen aluetta, ja siksi koen erittäin tärkeänä sen, että luokkahuoneessa vallitsisi rento, miellyttävä ja virheiden tekemisen pelosta vapaa ilmapiiri. Oppilaan oman itseilmaisun vapauttaminen ja vahvistaminen on meidän kieltenopettajien mission possible. Vintery, mintery, cutery, corn apple seed and apple thorn Mission impossible? Kahden vieraan kielen opetus alkaa steinerkouluissa jo ensimmäisellä luokalla ja yleisimmin Suomen steinerkouluissa opetettavat vieraat kielet ovat englanti ja saksa, tai englanti ja ruotsi. Steinerpedagoginen kielten oppimiskäsitys ei tee suurta eroa äidinkielen oppimisen ja vieraiden kielten oppimisen välillä, ainakaan alakoulun ensimmäisillä luokilla. Vieraiden kielten oppiminen perustuu pitkälti jäljittelyyn, matkimiseen ja kohdekielen intuitiiviseen kokemiseen. Tästä syystä alaluokkien kielten opetus on steinerkouluissa kielikylpyä, sillä opettaja käyttää pääasiassa vain kohdekieltä opetuksessaan. Lapset saavat pulahtaa kokonaisvaltaisesti vieraaseen kieleen ja kulttuuriin kuulon, ymmärryksen, puheen, laulun ja leikin kautta. (Richter 2003:144) Alaluokilla kieltenoppiminen on siis hyvin interaktiivis-toiminnallista, sillä opettaja liittää puhuttuun kieleen liikkeitä ja toimintaa, tanssia, rytmejä, taputuksia ja leikkiä. Opetusaineisto sisältää paljon runoja, loruja, lauluja, toistuvia fraaseja, sekä pieniä draamallisia tuokioita. Suullinen elementti säilyy tärkeimpänä kaikilla luokilla, mutta pari ensimmäistä vuotta opetus on puhtaasti suullista, jotta vieraan kielen äännemaailma ja intonaatio tulevat lapselle tutuiksi taiteellisena elämyksenä. Ensimmäisten kahden vuoden aikana kielten tunnit ovat enemmänkin kollektiivista kuorolausuntaa ja yhdessä leikkimistä ja lapsi oppii ymmärtämään vierasta kieltä (niin kuin äidinkieltään) välittömien asiayhteyksien kautta. Suullista esitystä harjoitellaan runsaasti ja toisto on oleellisessa asemassa. Yksilösuorituksia puheen suhteen tai kirjallista ilmaisua edellytetään vasta kolmannen luokan jälkeen. (Rawson & Richter 2004: ) Vieraan kielen oppiminen suullisesti (kuulon ja puheen kautta) lisää oppilaan herkkyyttä kokea kieltä: sen sointia ja olemusta, sekä ymmärtää vierasta kieltä muillakin kuin pelkästään sanojen (semanttisella) tasolla. Suullinen oppiminen harjoituttaa myös oppilaiden kykyä kuunnella toista ihmistä, seurata vieraskielistä puhetta ja ymmärtää kielen olemuksesta myös ne ääneen lausumattomat merkitykset. Sanasta sanaan kääntämistä pyritään pienimpien kanssa kielten tunneilla välttämään, jotta oppilaan luottamus omaan kielelliseen ymmärryskykyyn pääsisi kehittymään. Opettajan oma hyvä suullinen kielitaito, sekä non-verbaali eläytymiskyky (elein, ilmein, pantomiimein) korostuvat steinerkoulun kieltenopettajan työssä. (Rawson & Richter 2004: Ich bin da, das ist wahr, das ist wunderbar! Ylemmillä luokilla (4-6) vieraiden kielten opetuksen painopiste säilyy edelleen suullisen ilmaisun kautta oppimisessa, mutta sen lisäksi kieltä aletaan opiskella myös tietoisemmin kielen rakenteen, kieliopin ja lauseenmuodostuksen merkeissä. Ensimmäisten vuosien yhdessä oppiminen muuttuu vähitellen yksilöllisemmäksi. Steinerkouluissa oppilaat aloittavat 7 1/2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015

2 8 kirjoittaa vieraalla kielellä yleensä kolmannella tai neljännellä luokalla ja ensimmäiseksi kirjoitetaan vihkoihin se, mitä on aikaisempien vuosien varrella ulkoa / alitajuisesti opittu. Eli kaikki ne runot, laulut, lorut ja ritirampsut, joita vieraan kielen tunneilla on yhdessä suullisesti opeteltu ja omaksuttu, saa nyt kirjallisen muotonsa. (Rawson & Richter 2004: 249) Suullisen kompetenssin kehittäminen jatkuu ylemmilläkin luokilla keskustelujen, mielipiteen ilmauksien, draamallisten tilanteiden ja runojen lausumisen puitteissa. Kielioppi opetetaan muusta aineistosta erillään ja oppilaiden äidinkielellä (Steiner1966: 142). Kieliopin opetuksessa painottuu induktiivisuus. Oppilaat löytävät ja oivaltavat itse tarkasteltavasta opetusaineksesta kieliopillisia sääntöjä ja keksivät niihin sitten omia kielellisiä esimerkkejä. (Richter 2003: 152) Tavallisia standardisoituja oppikirjoja ei steinerkoulujen kielten tunneilla käytetä ennen yläkoulua ollenkaan (käytäntö tosin vaihtelee opettajasta ja koulusta Yksi tärkeä seikka on oppiainerajat ylittävä opetus. toiseen!). Oppilaat tekevät (kirjoittavat ja kuvittavat) itse omat vieraiden kielten kirjansa / vihkonsa, joista sitten löytyy opittuja runoja, tekstejä, vuoropuheluita, sanalistoja jne. Oppimistie kulkee toissuuntaisesti verrattuna tavallisen peruskoulun vieraiden kielten opetusmetodeihin. Peruskoulun puolella oppikirjat määrittävät pitkälti koko opetusta (sisältöjä + tavoitteita) ja vierasta kieltä opiskellaan oppikirjoista kappaleita lukemalla, kääntämällä, kirjoittamalla ja valmiiksi laadittuja tehtäviä tekemällä. Steinerkouluissa taas (ideaalitapauksessa) kieltä opitaan tunnin aikana eri tavoilla, ja sen jälkeen jo opittu aines kirjataan muistiin vieraiden kielten työvihkoihin. Oppikirjaton opetusmetodi edellyttää kielten opettajalta ennen kaikkea perehtyneisyyttä steinerpedagogiikkaan, sekä paljon oma-aloitteisuutta ja luovuutta opetusmateriaalin sekä oppituntien sisällön kehittämiseksi. Yksi tärkeä seikka steinerpedagogisessa vieraiden kielten opetuksessa on oppiainerajat ylittävä eheyttävä / integroiva opetus. Vieraiden kielten opetuksessa edetään samaan tahtiin kuin luokan opettaja etenee äidinkielen opetuksessaan. Kaikki kieliopilliset termit, joita myöhemmin kielten tunneilla käytetään, tulisi olla oppilaille tuttuja jo oman äidinkielen tunneilta. Historian ja maantiedon oppiaineksia tulisi soveltaa myös vieraiden kielten tunneilla, joka taas edellyttää sujuvaa ja tietoista yhteistyötä eri opettajien välillä. (Rawson & Richter 2004: 249; Richter 2003: 152) Määrää tärkeämpi on opettamisen ja oppimisen laatu Oppituntien säännöllinen hengittävä työskentelyrytmi ja rakenne ovat myös tärkeitä aspekteja steinerpedagogisessa kielten opetuksessa. Vieraiden kielten oppitunneilla on hyvä muistaa sisään- ja uloshengityksen rytmi: välillä toiminnallis-tuottavaa ja interaktiivista tekemistä, välillä taas passiivis-vastaanottavaa kuuntelemista ja lukemista. Valtakunnallinen opetussuunnitelm vieraiden kielten opetuksen suhteen tosin saattaa joskus hengästyttää opettajan kuin opettajan tavoiteasetteluillaan, mutta siinä ei auta muu kuin hengitellä hetki sisään ja ulos ja keskittyä taas asioiden ytimeen. Steinerkoulussa kun määrää tärkeämpänä nähdään opettamisen ja oppimisen laatu. Opettamisen taitoa on keskittyä poimimaan oleellinen oppiaines kaiken maailman materiaalin kes Steinerpedagogiikan kautta voi oppia ja opettaa kokonaisvaltaisemmin, elävämmin ja sydämestä käsin. keltä, ottaa se omakseen ja mahdollistaa oppiminen tunneilla luovasti, elävästi ja tehokkaan hengittävästi. Steinerkouluissa taiteellis-käsityötaidollisia aineita pidetään suuressa arvossa. Taide nähdään ihmisen koko persoonallisuutta syvältä koskettavana ja muovaavana voimana, jonka merkitys tunne-elämän, mielikuvituksen ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä on merkittävä (Paalasmaa 2009:77). Taiteellisen työskentelyn eri elementtejä soveltamalla saa hyvin hengittävyyttä myös vieraiden kielten oppitunneille. Aina voi lurauttaa laulun ilmoille, lausua runon, piirtää kuvituksia vihkoteksteihin, dramatisoida vaikka kahvilassa asioimisen, tai leikkiä ja arvuutella pantomiimia juuri opituilla vieraskielisillä sanoilla. Taiteellisen työskentelyn ja itseilmaisun tulisi olla luonnollinen osa myös vieraiden kielten oppitunteja. Vieraskielisten alueiden kulttuurin- ja elämäntuntemus tulee pikkuhiljaa myös mukaan. Me elämme alati pienentyvässä ja rajoittamattomammassa maailmassa, jossa internetissä kommunikointi, matkustelu, kansainväliset leirit, vaihto-oppilasvuodet ja muut ulkomaille suuntautuvat luokkaretket edellyttävät nuorilta sekä hyvää kielitaitoa että kielituntoa. Kielituntoa, joka on kokonaisvaltaista ja hienovireistä ymmärrystä erilaisten yksilöiden ja kansojen ajattelutapoja, olemisen laatuja ja sosiokulttuurista käyttäytymistä kohtaan. Se on suvaitsevaisuutta. Nuorten on ehdottoman tärkeää tuntea toisten kansakuntien historiaa, elämäntapoja ja oloja ymmärtääkseen toisiaan. Kielentuntemus on kulttuurintuntemusta ja kulttuurintuntemus on kielentuntemusta. Oppilaidensa kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämisessä lähes satavuotias steinerkoulu on ollut pioneerin asemassa. Steinerkoulun opetussuunnitelmaan kun kuuluu jokavuotinen lukiolaisten (12lk.) tekemä, ja aina innolla odottama kulttuurimatka ulkomaille. Vaihtoehto, visio ja tie Jotta kiinnostus vieraaseen kieleen ja kulttuuriin säilyisi, on vieraiden kielten tunneilla saatava kokea peruspuurtamisen ohessa myös iloa, innostusta ja aktiivista toimintaa. Paljon steinerpedagogisesta vieraiden kielten opetuksesta kirjoittanut Johannes Kiersch painottaa mukavan ja viihtyisän oppimisilmapiirin merkitystä kielten tunneilla. Kielten opetuksessa tulisi alusta alkaen panostaa oppilaiden rohkaisemiseen, kannustamiseen, mielikuvituksekkaaseen ja luovaan kieltenkäyttöön ja kielellä kokeiluun. Oppilaiden oppimisinto taas pysyy parhaiten yllä kritiikistä ja kaikesta pedanttisesta pilkunviilauksesta vapaassa ilmapiirissä. (Kiersch 1992: 68). Luovuus ja huumori ovat mielestäni parhaimmat kaverukset ja tykkäävät usein ilmaantua yhdessä juuri sinne missä vallitsee luottavainen, rento, sopivasti kyvyt ja taidot haastava ilmapiiri. En enää muista, kuka seuraavan lainauksen on ilmoille laukonut, mutta hieman mukaeltuna se kuuluu Luovan, elävän ja hengittävän opetustunnelman tunnistaa siitä, että se yltää sydämeen asti, liikuttaen ja huvittaen. Myös Steiner painotti huumorin ja elämyksellisyyden osuutta opetuksessa. Parhaimmillaan steinerpedagogisen opetuksen, myös kielten opetuksen, tulisi puhutella kaikkia lapsen ja nuoren aisteja ja olemuspuolia, sekä vedota niin oppilaan tahtoon, tunteeseen kuin ajatukseenkin. Pitkänlinjan steinerpedagogin, Ulla Ahmavaaran sanoin: Myös vieraiden kielten opettaja on kasvatusvastuussa. Lapsi on kokonaisvaltaisena ja kehittyvänä läsnä myös hänen tunneillaan. (Ahmavaara 1993). Steinerkoulun opettajan tehtävänä ja tavoitteena on tukea ja edistää tietoisesti ja kokonaisvaltaisesti kasvavaa lasta niin oppimisessa, luovuudessa, henkilökohtaisessa kasvussa kuin sosiaalisten taitojen saavuttamisessakin (Richter 2003:24). Tämä meidän kieltenopettajienkin on hyvä pitää mielessä. 9 1/2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015

3 Steinerpedagoginen opettamisen taito on mielestäni sitä, että opettajalla on rakkaudellinen, elävä ja luova suhde omaan opetustyöhönsä ja omiin oppilaisiinsa. Steinerpedagogiikan ideaalit ja lähestymistapa opettamiseen pitävät sisällään jotakin sellaista, joka puhuttelee ihmisyyden syvimpiä arvoja ja käsityksiä oppimisesta, opettamisesta ja elämästä yleensäkin. Vieraiden kielten opettajalle steinerpedagogiikka tarjoaa paljon uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia menetelmiä oppimisen ja opettamisen toteuttamiseen. Steinerpedagogiikka on vaihtoehto, visio ja tie, jonka kautta vieraita kieliä voi oppia ja opettaa kokonaisvaltaisemmin, elävämmin ja sydämestä käsin. Kirjoittaja on filosofianmaisteri, steinerpedagogiikkaan perehtynyt saksanja englannin-opettaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja. Hän työskentelee tällä hetkellä englanninopettajana Porin seudun steinerkoulussa Kuva: Anni Rauha /2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

SYNNYT/ORIGINS 3 2010

SYNNYT/ORIGINS 3 2010 48 Marjo Räsänen TAIDE, TAITAMINEN JA TIETÄMINEN KOKONAISVALTAISEN OPETUKSEN LÄHTÖKOHTIA 1 Kokonaisvaltaiseen tiedonkäsitykseen sisältyy näkemys erilaisten tietämisen tapojen samanarvoisuudesta. Taide-

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) Uusi taidekasvatusliike Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

Taina juurakko-paavola & anneli airola MINUSTAKO TEHOKAS KIELENOPPIJA? VINKKEJÄ ELINIKÄISEN KIELENOPPIMISEN MATKALLE.

Taina juurakko-paavola & anneli airola MINUSTAKO TEHOKAS KIELENOPPIJA? VINKKEJÄ ELINIKÄISEN KIELENOPPIMISEN MATKALLE. Taina juurakko-paavola & anneli airola MINUSTAKO TEHOKAS KIELENOPPIJA? VINKKEJÄ ELINIKÄISEN KIELENOPPIMISEN MATKALLE. MINUSTAKO TEHOKAS KIELENOPPIJA? Vinkkejä elinikäisen kielenoppimisen matkalle. KeVät

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

AINA VAAN LUOTTAA ITTEES JA SEISOA TUKEVIN JALOIN LUOKAN EDESSÄ.

AINA VAAN LUOTTAA ITTEES JA SEISOA TUKEVIN JALOIN LUOKAN EDESSÄ. AINA VAAN LUOTTAA ITTEES JA SEISOA TUKEVIN JALOIN LUOKAN EDESSÄ. Narratiivinen monitapaustutkimus luokanopettajien luokanhallinnasta osana pedagogista ajattelua ja toimintaa. Pro gradu- tutkielma Marjo

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Näkökulmia musiikin aineenopettajien ja oppilaiden väliseen toimivaan vuorovaikutukseen Outi Puupponen Kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen

Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen Pirjo Väyrynen (toim.) KAIKKI KIELIÄ OPPIMAAN Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen OPETUSHALLITUS MONISTE 6/2001 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuva: Elvi

Lisätiedot

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA Hanne Jurvanen Tutkielma Kevät 2005 Musiikkikasvatuksen osasto Sibelius-Akatemia Tiivistelmä Kirjallinen

Lisätiedot

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on Sisältö 1 Aluksi 9 14 Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on 15 Kertomus Sori vaan kaverit, mutta olen somali 19 2 Valtasuhteet koulussa 22 25 Kertomus Onko sinulla poikaystävää? 27 Kertomus Kelaten

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa

6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Varhaiskasvatus 2.1 Varhaiskasvatus Kankaanpäässä 2.2 Arvot 2.3 Tavoitteet 3. Toteuttaminen 3.1 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristö 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut?

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? Katja Kangas Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kesä 2004 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Kangas, K. 2004.

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN

Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN 2009 SISÄLTÖ Miksi äidinkieli on tärkeä? 3 Kaksi- ja monikielisyys 5 Kielten moninaisuus Suomen vahvuutena 7 Kodin merkitys oman äidinkielen

Lisätiedot