Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2. Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985 2005. Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2. Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim."

Transkriptio

1 Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006

2

3 Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006 1

4 2

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Jyrki Tala ja Marjukka Litmala sekä tutkimusryhmä KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Työryhmämietintö Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Julkaisun osat: - Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1 - Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 3 Tiivistelmä: Turun yliopistossa ja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa laaditut artikkelit sisältävät yleisluontoisen kuvauksen lainsäädännön tilasta ja muutoksista vuosina , erilliskatsaukset viideltä indikaattorilainsäädäntölohkolta sekä selvityksen lainsäädännön toimivuudesta kansalaisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmista ja erillisselvitykset valikoiduilta neljältä sääntelyalueelta vuosina Julkaisu 1: Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1: Paremman sääntelyn toimintaohjelman projektiryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut paremman sääntelyn toimintaohjelman, joka sisältää oikeusjärjestyksen kehittämisen säädöspoliittiset periaatteet ja linjaukset ottaen huomioon erityisesti yritysten toimintakyvyn ja kansalaisten toimintamahdollisuuksien turvaamisen sekä lainvalmisteluprosessissa noudatettavat periaatteet ja menetelmät voimassa olevan lain säädännön laadun ja toimivuuden jatkuvalle arvioinnille. Toimintaohjelman puitteissa on laadittu lainsäädännön tilaa ja kehitystä vuosina kuvaavia tutkimuksia ja selvityksiä. Julkaisu 2: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Julkaisu 3: Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 3: Julkaisu sisältää kolme oikeusministeriössä laadittua selvitystä sekä yhden Stakesissa laaditun artikkelin. Julkaisu sisältää selvityksen säädösten määrästä ja säädöstason kehityksestä vuosina , toimintaohjelman laadinnan yhteydessä suoritettuun kyselyyn perustuvan yhteenvedon ja selvityksen eri alojen lainsäädännön kehityksestä vuosina sekä selvityksen EU-lainsäädännön vaikutuksesta kansalliseen lainsäädäntöön. Stakesissa laadittu artikkeli käsittelee kunnallisen toimintaympäristön muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen taustalla asiakkaan näkökulmasta. Avainsanat: lainvalmistelu, säädöspolitiikka, säädösympäristö, kilpailukyky, hyvinvointi, parempi sääntely, Lissabonin strategia Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006 Kokonaissivumäärä: 378 Julkaisun jakelu: Valtioneuvoston kanslia, ISSN: Kieli: Fi Painopaikka: Edita, 2006 ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia 3

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Jyrki Tala och Marjukka Litmala samt forskargruppen PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Arbetsgruppsbetänkande Uppdragsgivare: Statsrådets kansli Datum då organet tillsattes: Publikation (även den finska titeln): Översikter över utvecklingen av lagstiftningen i Finland Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 2 (Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2) Publikationens delar: - Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 1 - Utredningar om lagstiftningen på olika förvaltningsområden Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 3 Referat: Artiklarna som sammanställts vid Åbo universitet och Rättspolitiska forskningsinstitutet innehåller en allmän beskrivning av situationen för och ändringarna av lagstiftningen åren , särskilda översikter från fem indikatorsektorer inom lagstiftningen samt en utredning av hur väl lagstiftningen fungerar ur medborgarnas och den sociala trygghetens synvinklar samt särskilda utredningar ur denna synvinkel från fyra regleringsområden åren Publikation 1: Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 1: Projektgruppen för åtgärdsprogram för en bättre reglering har i enlighet med sitt uppdrag sammanställt ett åtgärdsprogram för en bättre reglering. Åtgärdsprogrammet innehåller de författningspolitiska principerna och linjedragningarna för utveckling av rättsordningen och de principer som skall iakttas vid lagberedningsprocessen med beaktande av särskilt tryggande av företagens verksamhetsförmåga och medborgarnas verksamhetsmöjligheter samt metoder för en kontinuerlig utvärdering av kvaliteten på den gällande lagstiftningen och hur väl den fungerar. Inom ramen för åtgärdsprogrammet har sammanställts undersökningar och utredningar som beskriver situationen för och utvecklingen av lagstiftningen åren Publikation 2: Översikter över utvecklingen av lagstiftningen i Finland Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 2 Publikation 3: Utredningar om lagstiftningen på olika förvaltningsområden Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 3: Publikationen innehåller tre utredningar som sammanställts inom justitieministeriet och en artikel som sammanställts inom Stakes. Publikationen innehåller en utredning över författningarnas antal och utvecklingen av nivån på författningarna åren , ett sammandrag som grundar sig på en enkät som genomfördes i samband med att åtgärdsprogrammet sammanställdes och en utredning över utvecklingen av lagstiftningen inom olika områden samt en utredning över EU-lagstiftningens inverkan på den nationella lagstiftningen. Artikeln som sammanställts inom Stakes behandlar förändringar inom den kommunala verksamhetsmiljön mot bakgrund av privatiseringen av social- och hälsotjänster ur kunderns synvinkel. Nyckelord: lagberedning, författningspolitik, författningsmiljö, konkurrenskraft, välfärd, bättre reglering, Lissabonstrategin Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 9/2006 ISSN: ISBN: Sidantal: 378 Distribution: Statsrådets kansli, Språk: Fi Tryckort: Edita, 2006 Sekretessgrad: Offentligt Förlag: Statsrådets kansli 4

7 ESIPUHE Valtioneuvoston kanslia käynnisti keväällä 2005 kansallisen hankkeen paremman sääntelyn toimintaohjelman valmistelemiseksi. Hankkeen yhtenä osatehtävänä päätettiin laatia katsaus eri oikeuden- ja hallinnonalojen nykytilaan. Jotta nykyistä oikeustilaa voidaan selvittää ja ymmärtää, on välttämätöntä tuntea ainakin pääkohdin se kehitys, joka siihen on johtanut. Käsillä oleva artikkelikokoelma on tarkoitettu palvelemaan paremman sääntelyn toimintaohjelman laadintaa mainitun osatehtävän täyttämiseksi. Artikkelikokoelma kattaa Suomen lainsäädäntökehitystä vuosilta vain valikoiduin osin, mutta kuitenkin suhteellisen laajasti ja lainsäädännön eri osa-alueilta. Kirjoitusten aihepiirit, niin sanotut indikaattorilainsäädäntölohkot, täsmentyivät paremman sääntelyn toimintaohjelmaa laativan ryhmän aloitteesta, tosin vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut tarkastella sekä yksityisoikeudellista että julkisoikeudellista sääntelyä ja sekä yksityishenkilöiden että yritysten kannalta keskeistä lainsäädäntöä. Kansainvälisten impulssien aste sääntelyn muotoutumiseen on ollut yksi lainsäädäntölohkojen valintaa ohjannut periaate. Tämän vuoksi hankkeessa on mukana edelleen vahvasti kansallisiin lähtökohtiin nojaavaa sääntelyä, mutta myös olennaisesti kansainvälisten vaikutteiden, etenkin Euroopan unionin leimaamia lain säädäntö lohkoja. Artikkelien päätavoitteena on ollut vastata kahteen pääkysymykseen: 1) millainen on ollut lainsäädäntökehityksen yleiskuva tarkasteltavalla ajanjaksolla ja 2) millaiset eri tekijät ja impulssit ovat keskeisesti määrittäneet tätä kehitystä. Hankkeen edetessä ilmeni, että lainsäädäntökehityksen pitkän ajan erittelyjä on tehty Suomessa melko vähän. Tämä on hieman yllättävää, koska myös käytännön lainvalmistelutyössä on tuntuvaa tarvetta eri lainsäädäntöolojen kehityksen ja kokonaiskuvan käsittäville tarkasteluille. Lainvalmistelussa tarvitaan informaatiota erityisesti aiemman sääntelyn toimivuuden, sen uudistamistarpeen ja harkinnanarvoisten erilaisten sääntelykeinojen selvittelyä ja arviointia varten. Aiemman sääntelykehityksen ja sen vaiheiden tunteminen on edellytyksenä myös yhä tarpeellisemmiksi käyville sääntelyn yksinkertaistamishankkeille. Näiden hankkeiden tarvetta on korostettu myös paremman sääntelyn toimintaohjelmaa laadittaessa. Artikkelien laadinta annettiin Turun yliopiston ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhteyteen kootun tutkijaryhmän tehtäväksi. Ryhmää ovat ohjanneet professori Jyrki Tala Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja tutkimusjohtaja Marjukka Litmala Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Ohjaajien ohella tutkijaryhmässä ovat työskennelleet yliassistentti Antti Aine (Turun yliopisto), professori 5

8 Pentti Arajärvi (Joensuun yliopisto), erityisasiantuntija Kaijus Ervasti (oikeusministeriö), yliassistentti Anu Lähteenmäki-Uutela (Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu), erikoistutkija Vesa Muttilainen (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos), professori Kalle Määttä (Joensuun yliopisto), tutkija Kristina Stenman (Åbo Akademi) ja professori Kauko Wikström (Turun yliopisto). Tutkijaryhmä on pyrkinyt yhteisten suuntaviivojen ja keskustelujen avulla siihen, että eri lainsäädäntölohkoja tarkasteltaisiin niiden olennaisista eroista huolimatta samansuuntaisin kysymyksenasetteluin. Käsillä oleva artikkelikokoelma lukeutuu lainsäädäntötutkimuksen alaan. Tämä tarkastelutapa on ollut viime vuosina kasvavassa määrin esillä yliopisto- ja sektoritutkimuksen piirissä, samoin kuin yliopisto-opetuksessakin. Lainsäädäntötutkimuksen laajentamisen ja vahvistamisen tarve on noussut esiin lakien ja lainvalmistelun laadun kehittämistyössä, kuten myös paremman sääntelyn toimintaohjelmassa painotetaan. Vastaavasti myös oikeustutkimuksen ja oikeustieteen opetuksen kehittämistarpeet edellyttävät lainsäädäntötutkimuksen vahvistamista Jyrki Tala Marjukka Litmala 6

9 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 JYRKI TALA: LAINSÄÄDÄNTÖTOIMINNAN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Johdanto Taustatekijöitä lainsäädäntötoiminnan muutoksille Lainsäädännön määrällinen kehitys Suomen lainsäädäntö Euroopan unionin lainsäädäntö Päätelmiä lainsäädännön määrällisestä kehityksestä Muutoksia lainsäädäntötoiminnan institutionaalisissa kehyksissä Vuoden 2000 perustuslakiin liittyviä muutoksia Euroopan unioni ja lainsäädäntötoiminta Julkisen organisaation kehityspiirteet osana lainsäädäntötoiminnan muutosta Lainvalmisteluresurssit Lainvalmistelijoiden käsityksiä ja arvioita lainsäädäntötoiminnan kehityksestä Aluksi Lainsäädäntötoiminnan perusote: aktiivista kehittämistä vai jälkikäteistä mukautumista? Lainsäädäntötoiminnan strategisia kysymyksiä Lainsäädännön alan laajentuminen vs. deregulaatio Lainsäädännön vaihtoehdot sekä julkisen ja yksityisen sääntelyn vuorovaikutus Sääntelyn yleispiirteisyys vs. eriytyneisyys ja yksityiskohtaisuus Lainvalmistelijoiden kokemuksia ja kriittisiä arvioita Euroopan unionin lainsäädäntötoiminnasta Havaintoja unionin lainsäädännön laadusta Näkökohtia unionin lainvalmistelutoiminnan piirteistä Lainsäädäntökehityksen pääkohtia tietyillä lainsäädäntö lohkoilla vuosina Aluksi Elintarvikelainsäädäntö Ulkomaalaislainsäädäntö Kuluttajansuojalaki Kilpailunrajoituslainsäädäntö Yritys- ja pääomaverolainsäädäntö Perhelainsäädäntö Velkaongelmien hallintaa koskeva lainsäädäntö Siviiliprosessilainsäädännön kehitys Toimeentulotuen sääntely Päätelmiä Suomen lainsäädäntökehityksestä

10 MARJUKKA LITMALA: PERHEOIKEUDEN KEHITYSLINJOJA Perheoikeus oikeudenalana Yleistä Lapsioikeus Lapsen elatus Sääntelyn sisältö ja tausta Tulevaisuuden kehitysnäkymiä Elatuksen empiriaa Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Sääntelyn sisältö ja tausta Tulevaisuuden kehitysnäkymiä Huollon empiriaa Parisuhdelainsäädäntö Avioliittolainsäädäntö Avopuolisoiden oikeusasema Samaa sukupuolta olevien parisuhteiden sääntely Yhteenvetoa KALLE MÄÄTTÄ: KULUTTAJANSUOJA SUOMESSA KULUTTAJIEN ETUJEN AJAJASTA SISÄMARKKINOIDEN VAHVISTAJAKSI Kuluttajansuojasta ja sen lähikäsitteistä Kuluttajansuojalainsäädännön kehitysvaiheet Kuluttajansuojalainsäädännön funktioista Kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevista muutoksista Kuluttajansuojalainsäädännön muutosten syistä EU-sääntely kuluttajansuojalainsäädännön taustalla Kotimaiseen oikeustilaan palautuvat muutokset Ulkoiset olosuhdemuutokset uudistusten taustalla Periaatteellisia sääntelyvaihtoehtoja Kokoavia näkökohtia VESA MUTTILAINEN: VELKAONGELMIEN HALLINTAPOLITIIKAN KEHITYSLINJOJA Johdanto Velkaongelmien hallintapolitiikan uudistamisen taustaa Luottojen säännöstelystä velkojen järjestelyyn Velallisen aseman vahvistumista edistäneitä tekijöitä Velkajärjestelylain synty ja keskeiset periaatteet Velkajärjestelylain valmistelu ja tavoitteet Velkajärjestelylain sisältö ja tärkeimmät muutokset

11 4 Velkajärjestelylakiin perustuvan uuden sääntelystrategian vaikutuksia Lain välittömät vaikutukset velallisten asemaan Lain välilliset vaikutukset velkaongelmien järjestelyyn Velkaneuvonnan läpimurto Velkojien toiminnan keskeisimmät muutokset Velkajärjestelylaki ja velkaongelmien hallintakeinovalikoiman täydentyminen Kehittymättömästä monipuoliseen keinovalikoimaan Esimerkkejä velkaongelmien hallintapolitiikan uudistuksista 2000-luvulla Velkaongelmien hallinnan kansainvälisiä kehityspiirteitä Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyssääntelyn läpimurto Esimerkkejä velkaongelmien hallintaohjelmista Länsi-Euroopassa Uuden sääntelystrategian sisällön ja ajoituksen arviointia ANU LÄHTEENMÄKI-UUTELA: ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Kokonaiskuva elintarvikelainsäädännöstä vuoden 2006 alussa Aluksi EY-lainsäädäntö Suomen elintarvikelaki Lakia alemmanasteiset säädökset Keskeiset lainsäädäntömuutokset Suomessa vuosina Alkuperäisen elintarvikelain aika luvun uudistukset (ETA- ja EU-jäsenyydet) Uusi elintarvikelaki Hygienialaki Terveydensuojelulaki Kokoavaa tarkastelua 1990-luvun muutosten merkityksestä ja taustalla olleista erimielisyyksistä Uusi elintarvikelaki 2006 alkaen Taustaa vuoden 2006 uudistukselle Uuden lain valmisteluprosessi Uuden lain sisältämät tärkeimmät muutokset Vuoden 2006 muutosten merkityksestä ja taustalla olleista erimielisyyksistä Elintarvikelainsäädännön kehityksen arviointia Kansainvälistymisen vaikutuksesta Suomen elintarvikelainsäädäntöön Euroopan unioni YK:n Codex Alimentarius ja WTO Sääntelytason valinnasta Käsityksiä Suomen ja EU:n elintarvikelainsäädännön suhteesta Uudet sääntelykohteet: alan innovaatioiden sääntely Uudet sääntelykeinot: omavalvonta

12 3.6 Muodollisen oikeuden ja soft law -normien yhteisvaikutus Viranomaisohjeet Itsesääntely Viranomaistoiminnan laadusta ja viranomaisten roolista Sääntelyn kohdetahojen rooleista ja näkökannoista Yrittäjät Kuluttajat Elintarvikelainsäädännön säädösympäristöstä Tieteen ja tutkimustiedon hyödyntämisestä Käsityksiä elintarvikelainsäädännön tehtävistä Tiivistelmä PENTTI ARAJÄRVI: TOIMEENTULOTUKI KOHTUULLISEN ELATUKSEN AVUSTA AKTIIVISUUDEN EDISTÄJÄKSI Johdanto Toimeentulotukea koskevan lainsäädännön yleiskatsaus Sosiaalihuoltolakiin sisältynyt toimeentulotuki Laki toimeentulotuesta Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollon ja toimeentulotuen tavoitteet Toimeentulotukisäännökset sosiaalihuoltolain osana Toimeentulotuen seuranta Toimeentulotukilaki Talouden ja työllisyyden muutos Vähimmäistoimeentulon mallin pohdintoja Ihmisoikeussopimukset Välttämätön toimeentulo Toimeentulotuen kokonaisuudistus Toimeentulotuen perus- ja ihmisoikeudellinen arvio Toimeentulotukilain muutokset Kokonaiskuva toimeentulotuesta vuosina KRISTINA STENMAN: ULKOMAALAISLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Johdanto Ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön tärkeimmät uudistukset Vuoden 1983 ulkomaalaislaki Vuoden 1991 ulkomaalaislaki Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan mietintö sekä valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi Ulkomaalaislain osauudistus 2000 ja sitä edeltänyt keskustelu

13 luvun uudistukset ja uudet lait Ulkomaalaislain kokonaisuudistus Kansalaisuuslaki Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden valvonta Kehityksen taustatekijät Tärkeimmät kehityssuunnat ulkomaalaislainsäädännössä Perus- ja ihmisoikeudet ulkomaalaislainsäädännössä Turvallisuusnäkökohdat ja viranomaisten harkintamarginaali Turvapaikanhakijan aseman kehitys: ristiriitoja ja aaltoliikettä Ulkomaalaisen työntekijän aseman kehittyminen Johtopäätökset Maahanmuuton portit muuttumassa Lainsäädännön rajat ja ulkomaalaisen oikeudet KAIJUS ERVASTI: SIVIILIPROSESSILAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYSLINJOJA Johdanto Alioikeusuudistus Uudistuksen tausta Alioikeusuudistuksen sisältö ja tavoitteet Uudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa Syitä alioikeusuudistuksen ongelmille Oikeusapu-uudistukset 1998 ja Vuoden 1999 oikeudenkäyntikulu-uudistus Vuoden 2003 siviiliprosessiuudistus Tuomioistuinsovittelu-uudistus Siviiliprosessioikeudellisen sääntelyn ominaispiirteet ANTTI AINE: KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYSSUUNTIA Johdanto Yleistä Kilpailuoikeudelliset periaatteet Lainsäädäntökehitys luvuilla Kilpailunrajoituslaki (709/1988) Tausta Kilpailuoikeudellisen sääntelyn tavoitteet Kilpailuoikeudellisen sääntelyn sisältö

14 3 Kilpailunrajoituslaki (480/1992) Tausta Kilpailuoikeudellisen sääntelyn tavoitteet Kilpailuoikeudellisen sääntelyn sisältö Kilpailunrajoituslain muutos (303/1998) Markkinaoikeuslaki (1527/2001) Kilpailunrajoituslain muutos (318/2004) Kehityslinjoja Yleistä Tulevat haasteet Yhteenveto KAUKO WIKSTRÖM: YRITYS- JA PÄÄOMAVEROLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Johdanto Lainsäädäntökehityksen ääriviivat Keskeiset lainsäädäntömuutokset Muutoksien pääsuuntien syyt Pääomatulon verotus Korkotulot Korkotulojen lähdeverouudistuksen valmistelusta Osingot Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä Pääoma- ja ansiotulon eriyttäminen Verovapauksien palaaminen verouudistus Yritys- ja elinkeinotulot Yhteenveto

15 JYRKI TALA: LAINSÄÄDÄNTÖTOIMINNAN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Johdanto Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata ja eritellä suomalaisen lainsäädäntötoiminnan keskeisimpiä kehityspiirteitä vuosina Päähuomio kohdistuu kahteen asiaryhmään. Ensiksi pyritään kuvaamaan sitä institutionaalista kehystä, jossa oikeussääntöjä laaditaan, ja tämän kehyksen tärkeimpiä muutoksia tarkasteltavana ajanjaksona. Toisena kysymysryhmänä tarkastellaan yleisellä tasolla säädetyn oikeuden huomionarvoisia määrällisiä ja laadullisia kehityspiirteitä. Lainsäädännön laajuuden vuoksi tässä katsauksessa ei ole mahdollista eritellä tarkasti yksittäisten oikeudenalojen tai lainsäädäntölohkojen sisällöllistä kehitystä; näiltä osin viitataan niihin yhdeksään artikkeliin, joita tämän tutkimushankkeen yhteydessä on laadittu ja joita on hyödynnetty myös tämän katsauksen laadinnassa. Tässä katsauksessa ei käsitellä laajasti lainvalmistelun tilaa, toimintatapoja ja niiden kehittämistarpeita. Tätä aihepiiriä on tarkasteltu viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana useissa valtioneuvoston piirissä eri yhteyksissä laadituissa selvityksissä, tutkimustoiminnassa ja OECD:n Suomeen kohdistamassa ns. maatutkimuksessa. 1 Hiljattain valmistuneessa ns. kansliapäällikkötyöryhmän mietinnössä on eritelty melko monipuolisesti nykyisen lainvalmistelun tilaa, ongelmia ja kehitystarpeita. 2 Perussävyltään melko kriittinen mietintö antanee paljon aineksia lainvalmistelun laadun parantamiselle. 2 Taustatekijöitä lainsäädäntötoiminnan muutoksille Lainsäädäntökehityksen sisältöä ja muutoksia selittävät merkittävällä tavalla yleisluonteiset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset taustatekijät. 3 Ne määrittävät eri lainsäädäntöaloilla toteutettujen lakiuudistusten sisältöä ja suuntaa, kuten käy ilmi tämän tutkimushankkeen osana laadituissa, eri aloja koskevissa erillistarkasteluissa. Jos tätä yleisemmällä tasolla pyritään ymmärtämään lainsäädäntötoiminnan muutoksia viimeksi kuluneiden vuosikymmenten kuluessa, huomio kohdistuu neljään taustatekijään. Ne ovat 1) instrumentalistisen suhtautumisen vakiintuminen ja valta-asema, 2) oikeudellisen sääntelyn syvälle käyvä kansainvälistyminen, 1 Regulatory Reform in Finland. OECD Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/ Ks. esimerkiksi Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

16 3) perus- ja ihmisoikeusajattelun leviäminen ja vakiintuminen osaksi oikeusjärjestelmän perusrakennetta, myös kansainvälisesti ja 4) pysyväluonteisen arvioinnin ja kehittämistyön kohdistaminen lainsäädäntötoimintaan lakien ja lainvalmistelun laadun parantamiseksi. Ydin instrumentalistisessa suhtautumisessa oikeudelliseen sääntelyn on ymmärtää säädetty oikeus päätöksentekijän välineeksi edistää tavoitteitaan, ohjata ihmisten ja yritysten toimintaa sekä ratkoa esiin nousseita ongelmia. Kehittyneissä valtioissa ja keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa instrumentalistisesta suhtautumisesta oikeudelliseen sääntelyyn on tullut vallitseva, jopa miltei itsestään selvä ajattelu- ja toimintatapa. Säädetyllä oikeudella nähdään olevan monia etuja muihin julkisen vallan käytettävissä oleviin toimintavälineisiin verrattuna, kuten sitovuus, täsmällisyys ja ennakoitavuus. Näiden ansiosta sääntelyn uskotaan olevan tehokas toimintaväline. Lainsäädännöstä on tullut tärkein ja laajimmin hyödynnetty julkisten vallankäyttäjien toimintaväline. Tehokkuusperustelun ohella lainsäädännön laajamittaista käyttöä julkisten organisaatioiden toiminnassa ovat edistäneet myös muun muassa vallitseva oikeusvaltioajattelu sekä pyrkimykset varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säädetyn oikeuden asemaa ja merkitystä on lisäksi korostanut se, että se on tärkeimpiä toimintavälineitä myös keskeisille kansainvälisille organisaatioille, kuten Euroopan unionille tai Maailman kauppajärjestö WTO:lle. Instrumentalistisen suhtautumisen myötä säädetyn oikeuden määrä on kehittyneissä valtioissa jatkuvassa kasvussa. Tämä on puolestaan nostanut esiin kahtalaista kritiikkiä. Sääntelytulvaa tai sääntelyinflaatiota koskevassa keskustelussa on tuotu esiin erilaisia, lainsäädännön määrästä tai oikeudellistumiskehityksestä johtuvia epäkohtia ja vääristymiä. Toisaalta on pyritty löytämään muunlaisia, vaihtoehtoisia toimintavälineitä, joilla saavutettaisiin päätöksentekijöiden tarkoittamia tuloksia paremmin, joustavammin tai alhaisemmin kustannuksin kuin perinteisillä sääntelytavoilla. Perus- ja ihmisoikeuksien vakiintuminen ja niiden aseman vahvistuminen oikeusjärjestelmässä ovat niin ikään muokanneet lainsäädäntökehitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suurin merkitys tällä kehityksellä on ollut maapallonlaajuisesti, kun perus- ja ihmisoikeuksista sekä niihin liittyvästä oikeusvaltioperiaatteesta (Rule of Law) on tullut yhä laajemmalti omaksuttu, oikeusjärjestelmän sisältöä ja hyväksyttävyyttä koskeva standardi. Tällä kehityskululla on kuitenkin ollut vaikutuksia myös kehittyneiden eurooppalaisten valtioiden samoin kuin Euroopan unionin oikeuskehitykselle 1900-luvun lopulla ja edelleenkin, vaikka alan keskeisimmät kansainväliset sopimukset ovat jo vanhempaa perua 4 (Euroopan ihmisoikeussopimus 1953; voimaan Suomessa 1990; YK:n sopimukset kansalais- ja 4 Ks. Hallberg 1999, Scheinin 1999, Pellonpää 2005, Hallberg

17 poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista 1966; voimaan Suomessa 1976). Suomen lainsäädäntökehitystä ovat leimanneet tarkasteltavana ajanjaksona kaksi merkittävää uudistusta, jo mainittu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän valvontajärjestelmän voimaan tulo vuonna 1990 sekä hallitusmuodon perusoikeussäännösten uudistus Säännökset sisällytettiin sittemmin asiallisesti samansisältöisinä vuoden 2000 perustuslakiin. Näiden muutosten on yleisesti katsottu ilmentäneen ja edistäneen uudenlaista perusoikeuskulttuuria suomalaisessa oikeuselämässä kulttuuria, jonka vaikutuksia on pidetty valtaosalta myönteisinä 5. Kehityksessä on kuitenkin tunnistettu myös ongelmallisia piirteitä. Keskustelussa on epäilty sääntelyn painopisteen siirtyneen liiaksi lakitasolle ja lisänneen näin lakitasoisen sääntelyn määrää. Lainvalmistelijoilla on arvioitu olevan epätietoisuutta siitä, mitä vaatimuksia perustuslaki ja etenkin perusoikeussäännökset asettavat sääntelyn tasoa koskeville valinnoille. Oikeustieteen piirissä on nostettu keskusteluun kysymys politiikan liiallisesta oikeudellistumisesta ja ylikonstitutionalisoitumisesta. Huolena on tällöin, asettavatko perustuslailliset näkökohdat ja tapa, jolla niitä tulkitaan valtiokäytännössä liiallisesti rajoituksia lainsäätäjän vapaalle, poliittisluonteiselle harkintavallalle. Näin voi käydä, jos perustuslain ajatellaan määrittelevän ennalta tyhjentävästi lainsäädäntöprosessin lopputuloksia. 6 Kolmas lainsäädäntökehityksen olennainen taustatekijä on ollut sääntelyn kansainvälistyminen. Vaikka oikeusjärjestelmän peruskäsitteistö ja instituutiot ovat kautta aikojen pohjautuneet paljolti yhteiseen kansainväliseen perinteeseen (sopimus, omistus, yhtiö, tuottamus, kilpailuoikeus, keskuspankki jne.), määräysvalta lainsäädännön viimekätisestä sisällöstä on vielä pitkälle 1900-luvulla kuulunut kansallisvaltiolle. Niissä se on asettunut osaksi kansallista oikeuskulttuuria, jossa kehittyneiden eurooppalaisten valtioidenkin kesken on ollut tuntuvia eroja. Lainsäädännön kansainvälistymiskehitys yleensä ja Suomen kannalta on luvun parina viime vuosikymmenenä siirtynyt olennaisesti uuteen vaiheeseen. Merkittävin ratkaisu Suomen lainsäädännön kannalta on luonnollisesti ollut Euroopan unionin jäsenyys. Lainsäädännön ja lainsäädäntövallan kannalta keskeisimpiä muutoksia on ollut kolme. Jäsenyyden ehtona (ensiksi Euroopan Talousalueeseen 1994) on ollut kotimaisen lainsäädännön laaja-alainen mukauttaminen yhteisöjen oikeuden perusvaatimuksiin (acquis). Toiseksi unionilla on itsenäistä lainsäädäntövaltaa, jota käytetään jäsenvaltioiden unionille usealla alalla 5 Esimerkiksi Pellonpää 2005, s Aihepiiriä on käsitelty muun muassa Selvitys perustuslain toimeenpanosta 2002, s. 100; kansliapäällikkötyöryhmän mietinnössä Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua 2005, s ; Tuori 2003 ja V-P. Viljanen 2005, s

18 siirtämän toimivallan nojalla. Osaksi tässä päätöksenteossa on ylivaltiollisia piirteitä sikäli, että unioni voi määräenemmistöpäätöksenteon piiriin kuuluvissa asioissa periaatteessa saattaa voimaan myös Suomen valtioelinten vastustamia sääntelyjä. Kolmanneksi unionin tuomioistuimelle on vakiintunut valta valvoa, että Suomi käyttää muillakin kuin unionin toimivallan piiriin kuuluvissa asioissa lainsäädäntövaltaa tavalla, joka on sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa. 7 Lainsäädäntökehityksen kannalta Euroopan unionin jäsenyyden merkitys on tärkein yksittäinen, kansainvälistymiseen liittyvä taustatekijä, jota käsitellään laajemmin jäljempänä. Tämän ohella kansainvälistymisen vaikutukset suomalaiseen sääntelyyn toteutuvat erityisesti kahden muun mekanismin välityksellä. Perinteinen, määrältään laajeneva mekanismi ovat julkisen kansainvälisen oikeu den alan valtiosopimukset luvulla säädöskokoelman sopimussarjassa on julkaistu vuosittain suunnilleen valtiosopimusta, joista prosenttia on saatettu valtionsisäisesti voimaan lailla eli sopimukset ovat tuolloin yleensä sisältäneet lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Kolmatta kansainvälistymismekanismia voi kuvata ei-sitovista, kansainvälisperäisistä vaikutteista koostuvaksi pehmeäksi vaikutukseksi, soft law:ksi. Sen alaan luetaan muun muassa eri hyödykealojen kansainvälisiä laatu- ja turvallisuusstandardeja, eri toimi- ja ammattialojen hyviä käytäntöjä kuvaavia sääntöjä (codes of conduct), eri ammattiryhmien eettisiä ohjeita ja monien kansainvälisten järjestöjen oikeudellisesti ei-sitovia periaatekannanottoja, ohjelmia, päätöslauselmia ja suosituksia. Lainsäädäntötoiminnan kannalta näihin liittyy kaksi kiintoisaa piirrettä. Osa mainitunlaisesta soft law -normistosta otetaan osaksi perinteistä säädettyä oikeutta tai ainakin siihen nojaudutaan tietoisesti, kun laaditaan säännöksiä ja sovelletaan niitä yksittäistapauksiin. Lainsäädäntöä käsittelevien päätöksentekoelinten kannalta on tärkeää huomata, että osa mainitunlaisesta soft law -normistosta syntyy kokonaan tyypillisten virallisten lainsäädäntöelinten ulkopuolella ja irrallaan valtioiden kontrollista. Neljäs lainsäädäntötoimintaa ohjaava taustatekijä on muotoutunut siitä, että oikeastaan kaikissa kehittyneissä valtioissa ja keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa on meneillään pysyväluonteisesti lainsäädäntötoiminnan ja lakien laadun kehittämistyötä. Tämän myötä lainvalmistelun toimintatapoja arvioidaan kriittisesti sekä suunnitellaan ja toteutetaan lainvalmistelun prosesseja, institutionaalisia ja organisatorisia järjestelyjä koskevia uudistuksia. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestöllä OECD:llä on tällä alalla kansainvälisesti arvostettu asema asian tuntijana ja inspiraatiolähteenä. Tämän kehityksen myötä on monia merkkejä myös siitä, että lainvalmistelutoimintaa eriytyy yhä selkeämmin omaksi ammat- 7 Ks. Tiilikainen & Helander & Heliskoski 2005, Tala 2005a. 16

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 1. SÄÄDÖSTULVA JA BYROKRATIA YRITYSTEN TAAKKANA: GLOBAALI VITSAUS? EU Acquis:

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2011 vp Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

LAINVALMISTELU, TUTKIMUS, YHTEISKUNTA

LAINVALMISTELU, TUTKIMUS, YHTEISKUNTA Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A. Juhlajulkaisut N:o 23 LAINVALMISTELU, TUTKIMUS, YHTEISKUNTA Jyrki Talan juhlakirja Toimittajat Auri Pakarinen, Anna Hyvärinen ja Kaijus Ervasti

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA*

DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA* 35 DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO; DIREKTIIVIN LUONNE JA TÄYTÄN- TÖÖNPANOINSTRUMENTIN VALINTA* 1. Yleistä Tässä muistiossa tarkastellaan direktiivin luonteeseen sekä täytäntöönpanoinstrumentin valintaan liittyviä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot