Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2. Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985 2005. Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2. Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim."

Transkriptio

1 Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006

2

3 Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Jyrki Tala Marjukka Litmala (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006 1

4 2

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Jyrki Tala ja Marjukka Litmala sekä tutkimusryhmä KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Työryhmämietintö Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Julkaisun osat: - Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1 - Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 3 Tiivistelmä: Turun yliopistossa ja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa laaditut artikkelit sisältävät yleisluontoisen kuvauksen lainsäädännön tilasta ja muutoksista vuosina , erilliskatsaukset viideltä indikaattorilainsäädäntölohkolta sekä selvityksen lainsäädännön toimivuudesta kansalaisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmista ja erillisselvitykset valikoiduilta neljältä sääntelyalueelta vuosina Julkaisu 1: Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 1: Paremman sääntelyn toimintaohjelman projektiryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut paremman sääntelyn toimintaohjelman, joka sisältää oikeusjärjestyksen kehittämisen säädöspoliittiset periaatteet ja linjaukset ottaen huomioon erityisesti yritysten toimintakyvyn ja kansalaisten toimintamahdollisuuksien turvaamisen sekä lainvalmisteluprosessissa noudatettavat periaatteet ja menetelmät voimassa olevan lain säädännön laadun ja toimivuuden jatkuvalle arvioinnille. Toimintaohjelman puitteissa on laadittu lainsäädännön tilaa ja kehitystä vuosina kuvaavia tutkimuksia ja selvityksiä. Julkaisu 2: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2 Julkaisu 3: Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 3: Julkaisu sisältää kolme oikeusministeriössä laadittua selvitystä sekä yhden Stakesissa laaditun artikkelin. Julkaisu sisältää selvityksen säädösten määrästä ja säädöstason kehityksestä vuosina , toimintaohjelman laadinnan yhteydessä suoritettuun kyselyyn perustuvan yhteenvedon ja selvityksen eri alojen lainsäädännön kehityksestä vuosina sekä selvityksen EU-lainsäädännön vaikutuksesta kansalliseen lainsäädäntöön. Stakesissa laadittu artikkeli käsittelee kunnallisen toimintaympäristön muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen taustalla asiakkaan näkökulmasta. Avainsanat: lainvalmistelu, säädöspolitiikka, säädösympäristö, kilpailukyky, hyvinvointi, parempi sääntely, Lissabonin strategia Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006 Kokonaissivumäärä: 378 Julkaisun jakelu: Valtioneuvoston kanslia, ISSN: Kieli: Fi Painopaikka: Edita, 2006 ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia 3

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Jyrki Tala och Marjukka Litmala samt forskargruppen PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Arbetsgruppsbetänkande Uppdragsgivare: Statsrådets kansli Datum då organet tillsattes: Publikation (även den finska titeln): Översikter över utvecklingen av lagstiftningen i Finland Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 2 (Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2) Publikationens delar: - Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 1 - Utredningar om lagstiftningen på olika förvaltningsområden Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 3 Referat: Artiklarna som sammanställts vid Åbo universitet och Rättspolitiska forskningsinstitutet innehåller en allmän beskrivning av situationen för och ändringarna av lagstiftningen åren , särskilda översikter från fem indikatorsektorer inom lagstiftningen samt en utredning av hur väl lagstiftningen fungerar ur medborgarnas och den sociala trygghetens synvinklar samt särskilda utredningar ur denna synvinkel från fyra regleringsområden åren Publikation 1: Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 1: Projektgruppen för åtgärdsprogram för en bättre reglering har i enlighet med sitt uppdrag sammanställt ett åtgärdsprogram för en bättre reglering. Åtgärdsprogrammet innehåller de författningspolitiska principerna och linjedragningarna för utveckling av rättsordningen och de principer som skall iakttas vid lagberedningsprocessen med beaktande av särskilt tryggande av företagens verksamhetsförmåga och medborgarnas verksamhetsmöjligheter samt metoder för en kontinuerlig utvärdering av kvaliteten på den gällande lagstiftningen och hur väl den fungerar. Inom ramen för åtgärdsprogrammet har sammanställts undersökningar och utredningar som beskriver situationen för och utvecklingen av lagstiftningen åren Publikation 2: Översikter över utvecklingen av lagstiftningen i Finland Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 2 Publikation 3: Utredningar om lagstiftningen på olika förvaltningsområden Åtgärdsprogram för en bättre reglering. Del 3: Publikationen innehåller tre utredningar som sammanställts inom justitieministeriet och en artikel som sammanställts inom Stakes. Publikationen innehåller en utredning över författningarnas antal och utvecklingen av nivån på författningarna åren , ett sammandrag som grundar sig på en enkät som genomfördes i samband med att åtgärdsprogrammet sammanställdes och en utredning över utvecklingen av lagstiftningen inom olika områden samt en utredning över EU-lagstiftningens inverkan på den nationella lagstiftningen. Artikeln som sammanställts inom Stakes behandlar förändringar inom den kommunala verksamhetsmiljön mot bakgrund av privatiseringen av social- och hälsotjänster ur kunderns synvinkel. Nyckelord: lagberedning, författningspolitik, författningsmiljö, konkurrenskraft, välfärd, bättre reglering, Lissabonstrategin Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 9/2006 ISSN: ISBN: Sidantal: 378 Distribution: Statsrådets kansli, Språk: Fi Tryckort: Edita, 2006 Sekretessgrad: Offentligt Förlag: Statsrådets kansli 4

7 ESIPUHE Valtioneuvoston kanslia käynnisti keväällä 2005 kansallisen hankkeen paremman sääntelyn toimintaohjelman valmistelemiseksi. Hankkeen yhtenä osatehtävänä päätettiin laatia katsaus eri oikeuden- ja hallinnonalojen nykytilaan. Jotta nykyistä oikeustilaa voidaan selvittää ja ymmärtää, on välttämätöntä tuntea ainakin pääkohdin se kehitys, joka siihen on johtanut. Käsillä oleva artikkelikokoelma on tarkoitettu palvelemaan paremman sääntelyn toimintaohjelman laadintaa mainitun osatehtävän täyttämiseksi. Artikkelikokoelma kattaa Suomen lainsäädäntökehitystä vuosilta vain valikoiduin osin, mutta kuitenkin suhteellisen laajasti ja lainsäädännön eri osa-alueilta. Kirjoitusten aihepiirit, niin sanotut indikaattorilainsäädäntölohkot, täsmentyivät paremman sääntelyn toimintaohjelmaa laativan ryhmän aloitteesta, tosin vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut tarkastella sekä yksityisoikeudellista että julkisoikeudellista sääntelyä ja sekä yksityishenkilöiden että yritysten kannalta keskeistä lainsäädäntöä. Kansainvälisten impulssien aste sääntelyn muotoutumiseen on ollut yksi lainsäädäntölohkojen valintaa ohjannut periaate. Tämän vuoksi hankkeessa on mukana edelleen vahvasti kansallisiin lähtökohtiin nojaavaa sääntelyä, mutta myös olennaisesti kansainvälisten vaikutteiden, etenkin Euroopan unionin leimaamia lain säädäntö lohkoja. Artikkelien päätavoitteena on ollut vastata kahteen pääkysymykseen: 1) millainen on ollut lainsäädäntökehityksen yleiskuva tarkasteltavalla ajanjaksolla ja 2) millaiset eri tekijät ja impulssit ovat keskeisesti määrittäneet tätä kehitystä. Hankkeen edetessä ilmeni, että lainsäädäntökehityksen pitkän ajan erittelyjä on tehty Suomessa melko vähän. Tämä on hieman yllättävää, koska myös käytännön lainvalmistelutyössä on tuntuvaa tarvetta eri lainsäädäntöolojen kehityksen ja kokonaiskuvan käsittäville tarkasteluille. Lainvalmistelussa tarvitaan informaatiota erityisesti aiemman sääntelyn toimivuuden, sen uudistamistarpeen ja harkinnanarvoisten erilaisten sääntelykeinojen selvittelyä ja arviointia varten. Aiemman sääntelykehityksen ja sen vaiheiden tunteminen on edellytyksenä myös yhä tarpeellisemmiksi käyville sääntelyn yksinkertaistamishankkeille. Näiden hankkeiden tarvetta on korostettu myös paremman sääntelyn toimintaohjelmaa laadittaessa. Artikkelien laadinta annettiin Turun yliopiston ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhteyteen kootun tutkijaryhmän tehtäväksi. Ryhmää ovat ohjanneet professori Jyrki Tala Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja tutkimusjohtaja Marjukka Litmala Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Ohjaajien ohella tutkijaryhmässä ovat työskennelleet yliassistentti Antti Aine (Turun yliopisto), professori 5

8 Pentti Arajärvi (Joensuun yliopisto), erityisasiantuntija Kaijus Ervasti (oikeusministeriö), yliassistentti Anu Lähteenmäki-Uutela (Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu), erikoistutkija Vesa Muttilainen (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos), professori Kalle Määttä (Joensuun yliopisto), tutkija Kristina Stenman (Åbo Akademi) ja professori Kauko Wikström (Turun yliopisto). Tutkijaryhmä on pyrkinyt yhteisten suuntaviivojen ja keskustelujen avulla siihen, että eri lainsäädäntölohkoja tarkasteltaisiin niiden olennaisista eroista huolimatta samansuuntaisin kysymyksenasetteluin. Käsillä oleva artikkelikokoelma lukeutuu lainsäädäntötutkimuksen alaan. Tämä tarkastelutapa on ollut viime vuosina kasvavassa määrin esillä yliopisto- ja sektoritutkimuksen piirissä, samoin kuin yliopisto-opetuksessakin. Lainsäädäntötutkimuksen laajentamisen ja vahvistamisen tarve on noussut esiin lakien ja lainvalmistelun laadun kehittämistyössä, kuten myös paremman sääntelyn toimintaohjelmassa painotetaan. Vastaavasti myös oikeustutkimuksen ja oikeustieteen opetuksen kehittämistarpeet edellyttävät lainsäädäntötutkimuksen vahvistamista Jyrki Tala Marjukka Litmala 6

9 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 JYRKI TALA: LAINSÄÄDÄNTÖTOIMINNAN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Johdanto Taustatekijöitä lainsäädäntötoiminnan muutoksille Lainsäädännön määrällinen kehitys Suomen lainsäädäntö Euroopan unionin lainsäädäntö Päätelmiä lainsäädännön määrällisestä kehityksestä Muutoksia lainsäädäntötoiminnan institutionaalisissa kehyksissä Vuoden 2000 perustuslakiin liittyviä muutoksia Euroopan unioni ja lainsäädäntötoiminta Julkisen organisaation kehityspiirteet osana lainsäädäntötoiminnan muutosta Lainvalmisteluresurssit Lainvalmistelijoiden käsityksiä ja arvioita lainsäädäntötoiminnan kehityksestä Aluksi Lainsäädäntötoiminnan perusote: aktiivista kehittämistä vai jälkikäteistä mukautumista? Lainsäädäntötoiminnan strategisia kysymyksiä Lainsäädännön alan laajentuminen vs. deregulaatio Lainsäädännön vaihtoehdot sekä julkisen ja yksityisen sääntelyn vuorovaikutus Sääntelyn yleispiirteisyys vs. eriytyneisyys ja yksityiskohtaisuus Lainvalmistelijoiden kokemuksia ja kriittisiä arvioita Euroopan unionin lainsäädäntötoiminnasta Havaintoja unionin lainsäädännön laadusta Näkökohtia unionin lainvalmistelutoiminnan piirteistä Lainsäädäntökehityksen pääkohtia tietyillä lainsäädäntö lohkoilla vuosina Aluksi Elintarvikelainsäädäntö Ulkomaalaislainsäädäntö Kuluttajansuojalaki Kilpailunrajoituslainsäädäntö Yritys- ja pääomaverolainsäädäntö Perhelainsäädäntö Velkaongelmien hallintaa koskeva lainsäädäntö Siviiliprosessilainsäädännön kehitys Toimeentulotuen sääntely Päätelmiä Suomen lainsäädäntökehityksestä

10 MARJUKKA LITMALA: PERHEOIKEUDEN KEHITYSLINJOJA Perheoikeus oikeudenalana Yleistä Lapsioikeus Lapsen elatus Sääntelyn sisältö ja tausta Tulevaisuuden kehitysnäkymiä Elatuksen empiriaa Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Sääntelyn sisältö ja tausta Tulevaisuuden kehitysnäkymiä Huollon empiriaa Parisuhdelainsäädäntö Avioliittolainsäädäntö Avopuolisoiden oikeusasema Samaa sukupuolta olevien parisuhteiden sääntely Yhteenvetoa KALLE MÄÄTTÄ: KULUTTAJANSUOJA SUOMESSA KULUTTAJIEN ETUJEN AJAJASTA SISÄMARKKINOIDEN VAHVISTAJAKSI Kuluttajansuojasta ja sen lähikäsitteistä Kuluttajansuojalainsäädännön kehitysvaiheet Kuluttajansuojalainsäädännön funktioista Kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevista muutoksista Kuluttajansuojalainsäädännön muutosten syistä EU-sääntely kuluttajansuojalainsäädännön taustalla Kotimaiseen oikeustilaan palautuvat muutokset Ulkoiset olosuhdemuutokset uudistusten taustalla Periaatteellisia sääntelyvaihtoehtoja Kokoavia näkökohtia VESA MUTTILAINEN: VELKAONGELMIEN HALLINTAPOLITIIKAN KEHITYSLINJOJA Johdanto Velkaongelmien hallintapolitiikan uudistamisen taustaa Luottojen säännöstelystä velkojen järjestelyyn Velallisen aseman vahvistumista edistäneitä tekijöitä Velkajärjestelylain synty ja keskeiset periaatteet Velkajärjestelylain valmistelu ja tavoitteet Velkajärjestelylain sisältö ja tärkeimmät muutokset

11 4 Velkajärjestelylakiin perustuvan uuden sääntelystrategian vaikutuksia Lain välittömät vaikutukset velallisten asemaan Lain välilliset vaikutukset velkaongelmien järjestelyyn Velkaneuvonnan läpimurto Velkojien toiminnan keskeisimmät muutokset Velkajärjestelylaki ja velkaongelmien hallintakeinovalikoiman täydentyminen Kehittymättömästä monipuoliseen keinovalikoimaan Esimerkkejä velkaongelmien hallintapolitiikan uudistuksista 2000-luvulla Velkaongelmien hallinnan kansainvälisiä kehityspiirteitä Yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyssääntelyn läpimurto Esimerkkejä velkaongelmien hallintaohjelmista Länsi-Euroopassa Uuden sääntelystrategian sisällön ja ajoituksen arviointia ANU LÄHTEENMÄKI-UUTELA: ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Kokonaiskuva elintarvikelainsäädännöstä vuoden 2006 alussa Aluksi EY-lainsäädäntö Suomen elintarvikelaki Lakia alemmanasteiset säädökset Keskeiset lainsäädäntömuutokset Suomessa vuosina Alkuperäisen elintarvikelain aika luvun uudistukset (ETA- ja EU-jäsenyydet) Uusi elintarvikelaki Hygienialaki Terveydensuojelulaki Kokoavaa tarkastelua 1990-luvun muutosten merkityksestä ja taustalla olleista erimielisyyksistä Uusi elintarvikelaki 2006 alkaen Taustaa vuoden 2006 uudistukselle Uuden lain valmisteluprosessi Uuden lain sisältämät tärkeimmät muutokset Vuoden 2006 muutosten merkityksestä ja taustalla olleista erimielisyyksistä Elintarvikelainsäädännön kehityksen arviointia Kansainvälistymisen vaikutuksesta Suomen elintarvikelainsäädäntöön Euroopan unioni YK:n Codex Alimentarius ja WTO Sääntelytason valinnasta Käsityksiä Suomen ja EU:n elintarvikelainsäädännön suhteesta Uudet sääntelykohteet: alan innovaatioiden sääntely Uudet sääntelykeinot: omavalvonta

12 3.6 Muodollisen oikeuden ja soft law -normien yhteisvaikutus Viranomaisohjeet Itsesääntely Viranomaistoiminnan laadusta ja viranomaisten roolista Sääntelyn kohdetahojen rooleista ja näkökannoista Yrittäjät Kuluttajat Elintarvikelainsäädännön säädösympäristöstä Tieteen ja tutkimustiedon hyödyntämisestä Käsityksiä elintarvikelainsäädännön tehtävistä Tiivistelmä PENTTI ARAJÄRVI: TOIMEENTULOTUKI KOHTUULLISEN ELATUKSEN AVUSTA AKTIIVISUUDEN EDISTÄJÄKSI Johdanto Toimeentulotukea koskevan lainsäädännön yleiskatsaus Sosiaalihuoltolakiin sisältynyt toimeentulotuki Laki toimeentulotuesta Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollon ja toimeentulotuen tavoitteet Toimeentulotukisäännökset sosiaalihuoltolain osana Toimeentulotuen seuranta Toimeentulotukilaki Talouden ja työllisyyden muutos Vähimmäistoimeentulon mallin pohdintoja Ihmisoikeussopimukset Välttämätön toimeentulo Toimeentulotuen kokonaisuudistus Toimeentulotuen perus- ja ihmisoikeudellinen arvio Toimeentulotukilain muutokset Kokonaiskuva toimeentulotuesta vuosina KRISTINA STENMAN: ULKOMAALAISLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Johdanto Ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön tärkeimmät uudistukset Vuoden 1983 ulkomaalaislaki Vuoden 1991 ulkomaalaislaki Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan mietintö sekä valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi Ulkomaalaislain osauudistus 2000 ja sitä edeltänyt keskustelu

13 luvun uudistukset ja uudet lait Ulkomaalaislain kokonaisuudistus Kansalaisuuslaki Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden valvonta Kehityksen taustatekijät Tärkeimmät kehityssuunnat ulkomaalaislainsäädännössä Perus- ja ihmisoikeudet ulkomaalaislainsäädännössä Turvallisuusnäkökohdat ja viranomaisten harkintamarginaali Turvapaikanhakijan aseman kehitys: ristiriitoja ja aaltoliikettä Ulkomaalaisen työntekijän aseman kehittyminen Johtopäätökset Maahanmuuton portit muuttumassa Lainsäädännön rajat ja ulkomaalaisen oikeudet KAIJUS ERVASTI: SIVIILIPROSESSILAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYSLINJOJA Johdanto Alioikeusuudistus Uudistuksen tausta Alioikeusuudistuksen sisältö ja tavoitteet Uudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa Syitä alioikeusuudistuksen ongelmille Oikeusapu-uudistukset 1998 ja Vuoden 1999 oikeudenkäyntikulu-uudistus Vuoden 2003 siviiliprosessiuudistus Tuomioistuinsovittelu-uudistus Siviiliprosessioikeudellisen sääntelyn ominaispiirteet ANTTI AINE: KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYSSUUNTIA Johdanto Yleistä Kilpailuoikeudelliset periaatteet Lainsäädäntökehitys luvuilla Kilpailunrajoituslaki (709/1988) Tausta Kilpailuoikeudellisen sääntelyn tavoitteet Kilpailuoikeudellisen sääntelyn sisältö

14 3 Kilpailunrajoituslaki (480/1992) Tausta Kilpailuoikeudellisen sääntelyn tavoitteet Kilpailuoikeudellisen sääntelyn sisältö Kilpailunrajoituslain muutos (303/1998) Markkinaoikeuslaki (1527/2001) Kilpailunrajoituslain muutos (318/2004) Kehityslinjoja Yleistä Tulevat haasteet Yhteenveto KAUKO WIKSTRÖM: YRITYS- JA PÄÄOMAVEROLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Johdanto Lainsäädäntökehityksen ääriviivat Keskeiset lainsäädäntömuutokset Muutoksien pääsuuntien syyt Pääomatulon verotus Korkotulot Korkotulojen lähdeverouudistuksen valmistelusta Osingot Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä Pääoma- ja ansiotulon eriyttäminen Verovapauksien palaaminen verouudistus Yritys- ja elinkeinotulot Yhteenveto

15 JYRKI TALA: LAINSÄÄDÄNTÖTOIMINNAN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Johdanto Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata ja eritellä suomalaisen lainsäädäntötoiminnan keskeisimpiä kehityspiirteitä vuosina Päähuomio kohdistuu kahteen asiaryhmään. Ensiksi pyritään kuvaamaan sitä institutionaalista kehystä, jossa oikeussääntöjä laaditaan, ja tämän kehyksen tärkeimpiä muutoksia tarkasteltavana ajanjaksona. Toisena kysymysryhmänä tarkastellaan yleisellä tasolla säädetyn oikeuden huomionarvoisia määrällisiä ja laadullisia kehityspiirteitä. Lainsäädännön laajuuden vuoksi tässä katsauksessa ei ole mahdollista eritellä tarkasti yksittäisten oikeudenalojen tai lainsäädäntölohkojen sisällöllistä kehitystä; näiltä osin viitataan niihin yhdeksään artikkeliin, joita tämän tutkimushankkeen yhteydessä on laadittu ja joita on hyödynnetty myös tämän katsauksen laadinnassa. Tässä katsauksessa ei käsitellä laajasti lainvalmistelun tilaa, toimintatapoja ja niiden kehittämistarpeita. Tätä aihepiiriä on tarkasteltu viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana useissa valtioneuvoston piirissä eri yhteyksissä laadituissa selvityksissä, tutkimustoiminnassa ja OECD:n Suomeen kohdistamassa ns. maatutkimuksessa. 1 Hiljattain valmistuneessa ns. kansliapäällikkötyöryhmän mietinnössä on eritelty melko monipuolisesti nykyisen lainvalmistelun tilaa, ongelmia ja kehitystarpeita. 2 Perussävyltään melko kriittinen mietintö antanee paljon aineksia lainvalmistelun laadun parantamiselle. 2 Taustatekijöitä lainsäädäntötoiminnan muutoksille Lainsäädäntökehityksen sisältöä ja muutoksia selittävät merkittävällä tavalla yleisluonteiset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset taustatekijät. 3 Ne määrittävät eri lainsäädäntöaloilla toteutettujen lakiuudistusten sisältöä ja suuntaa, kuten käy ilmi tämän tutkimushankkeen osana laadituissa, eri aloja koskevissa erillistarkasteluissa. Jos tätä yleisemmällä tasolla pyritään ymmärtämään lainsäädäntötoiminnan muutoksia viimeksi kuluneiden vuosikymmenten kuluessa, huomio kohdistuu neljään taustatekijään. Ne ovat 1) instrumentalistisen suhtautumisen vakiintuminen ja valta-asema, 2) oikeudellisen sääntelyn syvälle käyvä kansainvälistyminen, 1 Regulatory Reform in Finland. OECD Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/ Ks. esimerkiksi Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

16 3) perus- ja ihmisoikeusajattelun leviäminen ja vakiintuminen osaksi oikeusjärjestelmän perusrakennetta, myös kansainvälisesti ja 4) pysyväluonteisen arvioinnin ja kehittämistyön kohdistaminen lainsäädäntötoimintaan lakien ja lainvalmistelun laadun parantamiseksi. Ydin instrumentalistisessa suhtautumisessa oikeudelliseen sääntelyn on ymmärtää säädetty oikeus päätöksentekijän välineeksi edistää tavoitteitaan, ohjata ihmisten ja yritysten toimintaa sekä ratkoa esiin nousseita ongelmia. Kehittyneissä valtioissa ja keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa instrumentalistisesta suhtautumisesta oikeudelliseen sääntelyyn on tullut vallitseva, jopa miltei itsestään selvä ajattelu- ja toimintatapa. Säädetyllä oikeudella nähdään olevan monia etuja muihin julkisen vallan käytettävissä oleviin toimintavälineisiin verrattuna, kuten sitovuus, täsmällisyys ja ennakoitavuus. Näiden ansiosta sääntelyn uskotaan olevan tehokas toimintaväline. Lainsäädännöstä on tullut tärkein ja laajimmin hyödynnetty julkisten vallankäyttäjien toimintaväline. Tehokkuusperustelun ohella lainsäädännön laajamittaista käyttöä julkisten organisaatioiden toiminnassa ovat edistäneet myös muun muassa vallitseva oikeusvaltioajattelu sekä pyrkimykset varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säädetyn oikeuden asemaa ja merkitystä on lisäksi korostanut se, että se on tärkeimpiä toimintavälineitä myös keskeisille kansainvälisille organisaatioille, kuten Euroopan unionille tai Maailman kauppajärjestö WTO:lle. Instrumentalistisen suhtautumisen myötä säädetyn oikeuden määrä on kehittyneissä valtioissa jatkuvassa kasvussa. Tämä on puolestaan nostanut esiin kahtalaista kritiikkiä. Sääntelytulvaa tai sääntelyinflaatiota koskevassa keskustelussa on tuotu esiin erilaisia, lainsäädännön määrästä tai oikeudellistumiskehityksestä johtuvia epäkohtia ja vääristymiä. Toisaalta on pyritty löytämään muunlaisia, vaihtoehtoisia toimintavälineitä, joilla saavutettaisiin päätöksentekijöiden tarkoittamia tuloksia paremmin, joustavammin tai alhaisemmin kustannuksin kuin perinteisillä sääntelytavoilla. Perus- ja ihmisoikeuksien vakiintuminen ja niiden aseman vahvistuminen oikeusjärjestelmässä ovat niin ikään muokanneet lainsäädäntökehitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suurin merkitys tällä kehityksellä on ollut maapallonlaajuisesti, kun perus- ja ihmisoikeuksista sekä niihin liittyvästä oikeusvaltioperiaatteesta (Rule of Law) on tullut yhä laajemmalti omaksuttu, oikeusjärjestelmän sisältöä ja hyväksyttävyyttä koskeva standardi. Tällä kehityskululla on kuitenkin ollut vaikutuksia myös kehittyneiden eurooppalaisten valtioiden samoin kuin Euroopan unionin oikeuskehitykselle 1900-luvun lopulla ja edelleenkin, vaikka alan keskeisimmät kansainväliset sopimukset ovat jo vanhempaa perua 4 (Euroopan ihmisoikeussopimus 1953; voimaan Suomessa 1990; YK:n sopimukset kansalais- ja 4 Ks. Hallberg 1999, Scheinin 1999, Pellonpää 2005, Hallberg

17 poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista 1966; voimaan Suomessa 1976). Suomen lainsäädäntökehitystä ovat leimanneet tarkasteltavana ajanjaksona kaksi merkittävää uudistusta, jo mainittu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän valvontajärjestelmän voimaan tulo vuonna 1990 sekä hallitusmuodon perusoikeussäännösten uudistus Säännökset sisällytettiin sittemmin asiallisesti samansisältöisinä vuoden 2000 perustuslakiin. Näiden muutosten on yleisesti katsottu ilmentäneen ja edistäneen uudenlaista perusoikeuskulttuuria suomalaisessa oikeuselämässä kulttuuria, jonka vaikutuksia on pidetty valtaosalta myönteisinä 5. Kehityksessä on kuitenkin tunnistettu myös ongelmallisia piirteitä. Keskustelussa on epäilty sääntelyn painopisteen siirtyneen liiaksi lakitasolle ja lisänneen näin lakitasoisen sääntelyn määrää. Lainvalmistelijoilla on arvioitu olevan epätietoisuutta siitä, mitä vaatimuksia perustuslaki ja etenkin perusoikeussäännökset asettavat sääntelyn tasoa koskeville valinnoille. Oikeustieteen piirissä on nostettu keskusteluun kysymys politiikan liiallisesta oikeudellistumisesta ja ylikonstitutionalisoitumisesta. Huolena on tällöin, asettavatko perustuslailliset näkökohdat ja tapa, jolla niitä tulkitaan valtiokäytännössä liiallisesti rajoituksia lainsäätäjän vapaalle, poliittisluonteiselle harkintavallalle. Näin voi käydä, jos perustuslain ajatellaan määrittelevän ennalta tyhjentävästi lainsäädäntöprosessin lopputuloksia. 6 Kolmas lainsäädäntökehityksen olennainen taustatekijä on ollut sääntelyn kansainvälistyminen. Vaikka oikeusjärjestelmän peruskäsitteistö ja instituutiot ovat kautta aikojen pohjautuneet paljolti yhteiseen kansainväliseen perinteeseen (sopimus, omistus, yhtiö, tuottamus, kilpailuoikeus, keskuspankki jne.), määräysvalta lainsäädännön viimekätisestä sisällöstä on vielä pitkälle 1900-luvulla kuulunut kansallisvaltiolle. Niissä se on asettunut osaksi kansallista oikeuskulttuuria, jossa kehittyneiden eurooppalaisten valtioidenkin kesken on ollut tuntuvia eroja. Lainsäädännön kansainvälistymiskehitys yleensä ja Suomen kannalta on luvun parina viime vuosikymmenenä siirtynyt olennaisesti uuteen vaiheeseen. Merkittävin ratkaisu Suomen lainsäädännön kannalta on luonnollisesti ollut Euroopan unionin jäsenyys. Lainsäädännön ja lainsäädäntövallan kannalta keskeisimpiä muutoksia on ollut kolme. Jäsenyyden ehtona (ensiksi Euroopan Talousalueeseen 1994) on ollut kotimaisen lainsäädännön laaja-alainen mukauttaminen yhteisöjen oikeuden perusvaatimuksiin (acquis). Toiseksi unionilla on itsenäistä lainsäädäntövaltaa, jota käytetään jäsenvaltioiden unionille usealla alalla 5 Esimerkiksi Pellonpää 2005, s Aihepiiriä on käsitelty muun muassa Selvitys perustuslain toimeenpanosta 2002, s. 100; kansliapäällikkötyöryhmän mietinnössä Tehokkaampaa, suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa lainvalmistelua 2005, s ; Tuori 2003 ja V-P. Viljanen 2005, s

18 siirtämän toimivallan nojalla. Osaksi tässä päätöksenteossa on ylivaltiollisia piirteitä sikäli, että unioni voi määräenemmistöpäätöksenteon piiriin kuuluvissa asioissa periaatteessa saattaa voimaan myös Suomen valtioelinten vastustamia sääntelyjä. Kolmanneksi unionin tuomioistuimelle on vakiintunut valta valvoa, että Suomi käyttää muillakin kuin unionin toimivallan piiriin kuuluvissa asioissa lainsäädäntövaltaa tavalla, joka on sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa. 7 Lainsäädäntökehityksen kannalta Euroopan unionin jäsenyyden merkitys on tärkein yksittäinen, kansainvälistymiseen liittyvä taustatekijä, jota käsitellään laajemmin jäljempänä. Tämän ohella kansainvälistymisen vaikutukset suomalaiseen sääntelyyn toteutuvat erityisesti kahden muun mekanismin välityksellä. Perinteinen, määrältään laajeneva mekanismi ovat julkisen kansainvälisen oikeu den alan valtiosopimukset luvulla säädöskokoelman sopimussarjassa on julkaistu vuosittain suunnilleen valtiosopimusta, joista prosenttia on saatettu valtionsisäisesti voimaan lailla eli sopimukset ovat tuolloin yleensä sisältäneet lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Kolmatta kansainvälistymismekanismia voi kuvata ei-sitovista, kansainvälisperäisistä vaikutteista koostuvaksi pehmeäksi vaikutukseksi, soft law:ksi. Sen alaan luetaan muun muassa eri hyödykealojen kansainvälisiä laatu- ja turvallisuusstandardeja, eri toimi- ja ammattialojen hyviä käytäntöjä kuvaavia sääntöjä (codes of conduct), eri ammattiryhmien eettisiä ohjeita ja monien kansainvälisten järjestöjen oikeudellisesti ei-sitovia periaatekannanottoja, ohjelmia, päätöslauselmia ja suosituksia. Lainsäädäntötoiminnan kannalta näihin liittyy kaksi kiintoisaa piirrettä. Osa mainitunlaisesta soft law -normistosta otetaan osaksi perinteistä säädettyä oikeutta tai ainakin siihen nojaudutaan tietoisesti, kun laaditaan säännöksiä ja sovelletaan niitä yksittäistapauksiin. Lainsäädäntöä käsittelevien päätöksentekoelinten kannalta on tärkeää huomata, että osa mainitunlaisesta soft law -normistosta syntyy kokonaan tyypillisten virallisten lainsäädäntöelinten ulkopuolella ja irrallaan valtioiden kontrollista. Neljäs lainsäädäntötoimintaa ohjaava taustatekijä on muotoutunut siitä, että oikeastaan kaikissa kehittyneissä valtioissa ja keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa on meneillään pysyväluonteisesti lainsäädäntötoiminnan ja lakien laadun kehittämistyötä. Tämän myötä lainvalmistelun toimintatapoja arvioidaan kriittisesti sekä suunnitellaan ja toteutetaan lainvalmistelun prosesseja, institutionaalisia ja organisatorisia järjestelyjä koskevia uudistuksia. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestöllä OECD:llä on tällä alalla kansainvälisesti arvostettu asema asian tuntijana ja inspiraatiolähteenä. Tämän kehityksen myötä on monia merkkejä myös siitä, että lainvalmistelutoimintaa eriytyy yhä selkeämmin omaksi ammat- 7 Ks. Tiilikainen & Helander & Heliskoski 2005, Tala 2005a. 16

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin 26.5.2016 Sari Essayah Kansanedustaja 2003-2007; 2015- Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon Vaikuttaminen kansalliseen

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 24.11.2016 KELLO 10.00 HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Käytettävissä olleen ajan lyhyyden vuoksi en ole voinut perehtyä

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä?

1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä? Oikeussuoja Erikoistumisjakso 3.9.2014 1. Oikeus vaitioloon ja inkriminaatiokielto hallinnossa ja hallintolainkäytössä? 2. Intressiedustus ja erityisasiantuntemus hallintolainkäyttöelimissä (Mäenpää)?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Vastaustekniikka. Tekninen osio

Vastaustekniikka. Tekninen osio Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston

Lisätiedot

9375/1/15 REV 1 ADD 1 team/ess/vl 1 DPG

9375/1/15 REV 1 ADD 1 team/ess/vl 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2011/0901B (COD) 9375/1/15 REV 1 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: JUR 341 COUR 21 INST 181 CODEC 797 PARLNAT 70

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot