Keskusteluaiheita Discussion pa ers

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusteluaiheita Discussion pa ers"

Transkriptio

1 LA ELINKEINOEL~M(N TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lonnrotinkatu 4 S, 0020 Helsinki 2, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion pa ers Tarmo Valkonen KOTITALOUSSEKTORIN LASKENTAKEHI KKO KORKOVIRTOJEN No ISSN This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 SISi\LLYSLUETTELO Sivu. JOHDANTO 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS 2 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 8 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA ETLAN 0 5. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 2 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA 6 LIITTEET LIITE. LIITE 2. LIITE 3. Laina- ja korkoaikasarjojen muodostaminen Uudet muuttujat Aikasarjat korkovirroista ja omaisuus- ja yrittajatulomuuttujista

3 . JOHOANTO Nyt vamistunut kotta0ussektorn korkovirtasevtys ttyy ETLAn rah0tusmarkknamari kehttamiseen. Alkuperasena tav0tteena 0 muodostaa keskesten kansantalouden sektoreiden vanen korkovrtojen laskentakehkko, jonka yhtena osana 0is kotitaloussektorin korkovrtalohko. Tutustumnen saatavilla olevaan korkotastointiin os0tt kutenkin, etta julkistetut korkovirtatiedot eivat ole rittavan yksityiskohtaiset laskentakehikon muodostamiseksi. Suurimpana ongelmana on tietojen puuttumnen yritysten pankeille maksamista koroista, joita pankit pitavat likesalaisuutena. laman Qsaselvityksen tarkoituksena oli tehda kotitaloussektorin korkovirr0e laskentakehkko, joka mahdollistaa ennustettujen korkojen seka laina- ja talletuskantojen muutosten huom00nottamisen ennustettaessa kotitaloussektorn kaytettavissa olevaa tuloa ETLAn kokonaistaloudellisen mallin avulla. Lisaks muodostettiin korkomenojen ja -tulojen laskemista varten kansantulon askennassa kaytettavaan yrittaja- ja omaisuustulojen sektorijakoon ) pohjautuvat aikasarjat luottokannoista ja maksetuista kor0sta vuosilta Anoa kastteelnen poikkeus kansantalouden tilinptoon verrattuna on kot taloussektorin maaritelrna, joka ETLAn rahoitusrnarkkinarnallissa on laajempi ja sisaltaa kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin lisaksi voittoa tavoitteernattomat yhteisot (ml. asunto-osakeyhtiot). ) Kansantalouden tilinpto, taulu 9,

4 2 Laskentakehikon liittaminen kokonaismalliin edellyttaa mallissa kaytettyjen nettomaaraisten kotitaloussektorin yrittaja- ja omaisuustulokasitteiden laajentamista bruttomaaraisiksi siina mielessa, etta eritellaan niihin kuuluvat korkomenot ja -tulot. Julkiselta sektorilta saadut korkotulot otetaan huomioon julkisen sektorin laskelmassa vastaavina korkomenoina. Rahoituslaitosten kotitaloussektorilta saamat nettokorkotulot sisaltyvat kokonaismallissa residuaalina maaraytyvaan yritysten saastamiseen, minka vuoksi niita ei tassa vaiheessa 0e eroteltu rahoituslaitosten tuloina ja menoina. Laskentakehikossa kotitalouksien maksamat sektorin sisaisten ja muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatujen luottojen korkomenot on lisatty tarkempien tietojen puuttuessa korkomenoihin rahoituslaitoksille. 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS Kotitaloudet maksavat korkoja kulutusluotoista, asuntoluotoista ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvista luotoista. ) Kulutusluottoihin kuuluvat seka varsinaisten kulutustavaroiden ostoon otetut luotot etta opintolainat. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot ovat suureta osin asuntoyhteisojen luottoja. 2 ) Seuraavissa kuvioissa esitellaan kotitaloussektorin luottojen reaalista kehitysta kaytt6tarkoituksen ja luotonantajan sektorin mukaan. 3 ) ) S6der (984). Lisaksi KT:ssa kotitalouksien maksamiin korkoihin kirjataan valtion korkohyvitykset opintolainoista ja yrittajatoiminnan lainoista. 2) Esimerkiksi vuonna 975 asuntoyhteisojen korkomenot muodostivat n. 80 % voittoa tavoittelemattomien yhteisojen korkomenoista (Ritvanen (982». 3) Kayttotarkoituksen mukainen jako ei ole tarkka ennen vuotta 975.

5 3 Kuv0. Kottalouksen luotot kaytt6tark0tuksen mukaan vu od en 980 hint0hn. 0\ "lw I j25000! Asuntoluotot ~ ~ -- ~ 7 Muut luotot v- -,.. ~ v-- - Kulutusluotot Kuv0sta nahdaan, etta asuntoluottojen osuus on noussut haltsevaks 970-uvun loppupuolella. Asuntoluottojen reaasen kannan nopea kasvu vme vuosna settyy nflaaton hdastumsella ja asuntojen hntojen nousulla. Reaanen luottokanta kasvo tosn vme vuonna edelleen nopeast asuntojen hntojen nousun "hdastumsesta huomatta. Muut luotot ssaltavat maa- ja metsatalouden luottoja ja erttelematt6 ma yrtystomnnan luottoja. Kuv0ssa 2 nakyva maksettujen korkojen kasvun hdastumnen vuosna settyy peruskoron alhasella tasolla nana vuosna. Asunto-. luot0sta maksetut reaaset korkomenot ovat nousseet erttan nopeast vuoden 979 jalkeen, mhn on vaikuttanut lanakannan nopean kasvun saks asuntoluottojen keskmaaraisen koron nousu vime vuosna.

6 4 Kuv0 2. Kotitalouksien maksamat korkomenot luottojen kaytt6tarkoituksen mukaan vuoden 980 hntohn IW' " Asuntoluotoista o ---- %0 L ::...-' --~ --~---,_... ~_ ~--.,.,. 96) 07".;. I V ---~ --, ' Muista ~ luotoista.~_ --. '---_-..-_ Kulutusluotoista 975 9:30 Kuvio 3. Kotitalouksien luotot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. \ V 970 : Rahoituslaitoksilta ~ Valtiolta v o 960 Muilta

7 5 Kuviosta 3 nahdaan rahoituslaitosten osuuden olevan hallitseva kotitalouksien luototuksessa. Osuuden kasvu viime vuosina perustuu nopeasti kasvaneeseen rahoituslaitosten asuntoluototukseen. Luotonantajasektori "muut ll sisaltaa lahinna kotitaloussektorin sisaisia luottoja ja yrityssektorilta saatuja luottoja. ) Kuvio 4. Kotitalouksien maksamat korkomenot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin t'hv. \ -_ Muille.- %5 ~-~ -" ~. 970 Rahoituslaitoksille I ' ~--_... Valtiolfe ''':::; Kotitalouksien uottojen lisaantyneet reaaliset korkomenot ovat kuvion 4 mukaan ohjautuneet rahoituslaitoksille. Kuvioissa 5 ja 6 esiteaan voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luottojen ja maksettujen korkomenojen kehitysta luotonantajasektorin mukaan. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen reaalisen luottokannan kasvu nayttaa kuvion 5 mukaan pysahtyneen 970-luvulla. ) Naiden uottojen kanta oli vuoden 984 lopussa arviolta n. 5.5 mrd. markkaa.

8 6 Kuvio 5. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen uotot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin.!0000 MI'IV I.; 5000!4000 I I : 2000 " ~ -- I Rahoituslaitoksilta ~...~ V~ 'V ~ V. Valtiolta ~. 000 o Kuvio 6. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen maksamat korkomenot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. 000 K _..-'. 00 o \ l \ I.,.,- Rahoituslaitoksille I l)~5 ",' " ,... I I.--- _ " - Valtiolle --- ~.,.-"~ I' ~-

9 7 Edellisten tietojen perusteella voidaan laskea implisiittiset korot ) ja verrata niita antolainauksen keskikorkoon: Kuvio 7. Valtion ja rahoituslaitosten kotitaloussektorin luotoista perimat korot ja pankkien antolainauksen keskikorko. 2 M~IK ' o 960 } 965 Pankkien antolair auksen keskikorko.- - '_\ ---~. ~ ~.-' -" "" ::::::;.- Rahoitus aitosten imp!. ante ainauskorko ~ Valtion imp!. antolainauskorko ' '" Rahoituslaitosten implisiittisen antolainauskoron' poikkeaminen pankkien antolainauksen keskikorosta vuoden 975 jalkeen johtuu sektorijakoon liittyvista ongelmista. 2 ) Valtion implisiittinen antolainauskorko nayttaa nousevan trendinomaisesti aravalainojen korkojarjestelman muuttamisen jalkeen. ) laskettu seuraavasti: korko 200xkorkomeno lainakanta lainakanta edellisen vuoden lopussa + vuoden lopussa 2) Ks. sivu 2.

10 8 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa kotitaloussektorin tuotannolle ei toistaiseksi laadita erillista tuotantotilia. Kotitaloussektorin muu kuin kotitalouspalvelujen tuotanto on esitetty yrittajatoiminnan tuotantotileilla. Jako kotitaloussektorin ja yrityssektorin valilla tapahtuu vasta, kun tuotannosta syntyneet tulot kohdistetaan yrittajatoiminnan eri toimialoille. Kotitaloussektorin toimialoittaiset yrittajatulot (maa- ja metsataloudesta ja muusta yrittajatoiminnasta) esitetaan kansantalouden tilinpidossa taulussa 9. Taulun 9 kansantulolaskelmassa kotitaloussektorin omaisuus- ja yrittajatulot esitetaan nettomaaraisina, eli niihin on lisatty saatujen ja maksettujen vastikkeellisten t~lonsiirtojen erotus. Kotitaloussektorin korkomenot ovat osa maksetuista yastikkeellisista tulonsiirroista, joten ne on vahennetty taulun omaisuus- ja yrittajatuloja laskettaessa. Taulun 0 tulo- ja tulonkaytt6tileilla kuvataan tuotannontekijatulojen kulkeutumista institutionaalisille alkuperaissektoreile (kotitaloudet, yritykset jne.) ja tulojen uudelleenjakoon liittyvia vastikkeellisia ja vastikkeettomia tulonsiirtoja. ) Tuotannontekijatulot jaetaan palkkoihin, ty6nantajan sosiaaliturvamaksuihin ja toimintaylijaamaan. Toimintaylijaama kuvaa yrittajatoiminnan harjoittamisesta saatuja tuloja ennen verojen, korkojen, osinkojen ja muiden maksujen maksamista. Taulun 9 kansantulolaskelman yrittaja- ja omaisuustulojen ja toisaalta taulun 0 toimintaylijaaman ja omaisuustulojen valiset yhteydet ovat kotitaloussektorin osalta seuraavat: ) S6der ~984).

11 9 Omasuustulot, tulo- ja tulonkaytt6tili - kulutusluottojen korot - tontinvuokrat = Omaisuustulot, kansantulolaskelma Tulo- ja tulonkaytt6tin omasuustulon muodostumista kasitellaan tarkemmin korkotulojen kasittelyn yhteydessa. Yrttajatominnan osalta tulokastteiden yhteys on seuraava Tomntaylijaama, tulo- ja tulonkaytt6tili - korkomenot yrittajatoiminnan lainoista - maanvuokrat + yrittajatulon otot Yrittajatulot ja yrittajatulon otot, kansantulolaskelma Kotitalouksien korkomenot koostuvat tilinpidon mukaan siis kulutusluottojen ja yrit~ajatominnan lainojen koroista. Yrittajatoiminta on kansantulolaskelmassa jaettu maatalouteen, metsatalouteen ja muuhun yrttajatoimntaan. Asuntojen omistaminen kuuluu muuhun yrittajatoimintaan, joten asuntolanojen korot lasketaan muun yrittajatoiminnan korkomenohin. Toimintaylijaaman ja yrittajatulon yhteydet voidaan nain hajoittaa edelleen: Toimintaylijaama maataloudesta - maatalouden korkomenot - maanvuokrat = Yrittajatulo maataloudesta Toimintaylijaama metsataloudesta - metsatalouden korkomenot = Yrittajatulo metsataloudesta Toimintaylijaama muusta yrittajatominnasta - korkomenot muusta yrittajatoiminnasta (ml. asuntoluottojen korot) + yrittajatulon otot) = Muut yrittajatulot ja yrittajatulon otot ) Yrittajatulon ottoja esiintyy vahittaiskaupan ja liikenteen toimialoilla, minka vuoksi ne on litetty laskelmaan muiden yrittajatulojen yhteydessa.

12 0 Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen omaisuus- ja yrittajatulot maaraytyvat samojen periaatteiden mukaisesti. Naiden korkomenot koostuvat suurelta osin asuntoyhteisojen korkomenoista. 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT ETLAN KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA Kotitaloussektorin kaytettavissa olevat tulot maaraytyvat palkkojen, ty6nantajien sosiaaliturvamaksujen, yrittaja- ja omaisuustulojen ja saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen avulla. ETLAn mallissa yrittaja- ja omaisuustuloja on tahan asti ennustettu taulun 9 kansantulolaskelman mukaisesti nettomaaraisina, jolloin vastaavista erista on vahennetty korkomenot pois ennen kaytettavissa olevien tulojen laskemista. Korkomenot saadaan nakyviin muuttamalla omaisuus- ja yrittajatulokasitteet sisaltamaan kunkin tuloeran hankkimiseen liittyvat korot. Kasitteiden laajentaminen toimintaylijaamien tasolle ei ole perusteltua niin kauan kuin tilinpidosta ei ole saatavissa kotitaloussektorin toimintaylijaamaa funktionaalisen luokituksen mukaan jaettuna. Kotitaloussektorin korkomenot ovat korkotuloa rahoituslaitoksille ja julkiselle sektorille. Seuraavassa esitettavassa mallissa korkomenot lasketaan kertomalla korkoprosentilla perakkaisten vuosien lopun lainakantojen keskiarvo. Korkomenot julkiselle sektorille: tregloan =.0*trgloan*tGloan_l*( +.5*Gloan00) Korkomenot rahoituslaitoksille: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_l*(l +.5*Bloan00) Muuttujien tarkemmat selitykset l6ytyvat liitteena olevasta muuttujaluettelosta.

13 Muutettaven kokonasman kotita0ussektorin omasuus- ja yrittajatu0muuttujien entinen ja uusi sisat6 on seuraava: Muuttuja Entinen sisalt6 Uusi sisalt6 tyeh Yrittajatu0t maa- tyehl + korkomenot maata0udesta ta0uden yrittajatoimnnasta tyeh2 Yrittajatulot metsa- tyeh2 + korkomenot metsataloudesta ta0uden yrttajatominnasta tyeh3 Muut yrittajatulot ja tyeh3 + korkomenot muusta yrittajatu0n otot yrittajatoimnnasta t02 Omaisuustu0t t02 + kuutusuottojen korot t07 Voittoa tavoitteemat- t07 + voittoa tavoitteetomien yhteis6jen mattomen yhteisojen omaisuus- ja yrittaja- maksamat korot tu0t Omaisuus- ja yrittajatu0ja ennustetaan nyt sis vahentamatta niista korkomenoja. Korkomenot vahennetaan vasta kaytettavssa olevaa tu0a askettaessa: ) wzo = ( tw) W (tos) 05 - (t052) 052 twzo - twzo - twzo - + (tni ) { ) twzd - + (tyeh) YEH + (tyeh2) YEH2 + (tyeh3) YEH3 twzo - twzo - twzo - _ (tregloan) REG0an - (trebloan) REB0an twzo - twzo- ) Akuperaisesta kaytettavssa olevan tu0n ausekkeesta ks. Pykkanen Kinnunen (98).

14 2 Julkisen sektorin omaisuus- ja yrittajatulomuuttuja jaetaan korkotuloon kotitaloussektorilta ja muuhun omaisuus- ja yrittajatuloon identiteetilla: tol = tol.l + trebloan. Ennusteet kotitaloussektorin valtiolta ja rahoituslaitoksilta saamista luotoista perustuvat rahoitusvirtakehikon luottoennusteisiin. Rahoituslaitoslainojen korkoennuste perustuu implisiittisten korkojen muuttamiseen peruskoron ennustettujen muutosten mukaisesti. Valtion luottojen osalta korkoennuste perustuu edellisten vuosien implisiittisiin korkoihin, joita muutetaan tiedossa olevien korkomuutosten avulla. 5. "KOTITALOUKSIEN ) KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa korkotulot ovat osa omaisuustuloja. Tuloja tulonkaytt6tilin ja kansantulolaskelman mukaisten omaisuustulokasitteiden yhteytta on selvitetty edella korkomenojen yhteydessa. Tulo- ja tulonkaytt6tililla omaisuustuloihin_kuuluvat korkotulojen lisaksi osingot, saadut maanvuokrat ja tekijanoikeusmaksut. Kotitaloudet saavat korkotuloja paaasiassa talletuksista ja joukkovelkakirjoista. Tarkkoja tietoja naiden vaateiden omistuksen jakautumisesta kotitalouksien ja muiden sektoreiden kesken ei ole saatavissa. Kansantalouden tilinpidossa korkotulot talletuksista lasketaan kertomalla ottolainauksen keskikorolla arvio kotitalouksien varsinaisten ) Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen korkotuloja ei ole hajoitettu erikseen tassa yhteydessa.

15 3 taetusten kannasta. Joukkovekakirjoista saaduksi korkotuoksi merkitaan ainoastaan kaikki vation yeisoobigaatioista maksamat korkomenot. Tassa sevityksessa kotitaouksien taetuksia approksimoidaan koko varsinaisten taetusten kannaa. Varsinaisten taetusten, yeisoobigaatioiden ja niista maksettujen korkojen reaaista kehitysta kuvataan seuraavia kuvioia:

16 4 Kuv~o 8. Vars~na~sten talletusten ja vat~on yle~s6obl~gaat~o~denkanta vuoden 980 h~nto~hn t'!k i I ~' o ~ " ",',,' Tallet~.~set...,' I II ' _.., --- Obligaatiot -- ~ ! O"....-.~.,;..,.-. _.--_.-- I Kuv~o 9. Kottaouksen korkotuot taletuksista ja valt~on yle~s6obl~gaat~o~sta vuoden 980 h~nto~h~n '4000, tk ", -- ~ ;.- -- ~ - -- ~ V,. Talletuksista r- \) Obligaatioista ' \,,,'-,,---..J- I ",'~ (:0 --_ ''" Va~htelut talletukssta saadu~ssa korkotulo~ssa johtuvat peruskoron muutoks~sta.

17 5 Edellisten avulla voidaan laskea implisiittiset korot samalla tavalla kuin korkomenojen kasittelyn yhteydessa: Kuvio 0. Implisiittinen kotitalouksien talletuskorko ja ottolainauksen keskikorko. 2 t'ik, ' 4 3 ~ 2 o [ ' Oltolainauksen keskikorko 970 )FL \ r -'\--.-.V\ ~\... Imp!. talletu~korko 95 'V I I - '0 n Kuvio. Implisiittinen kotitalouksien obligaatiokorko ja uusien obligaatioiden korko korkotilaston mukaan. 2 I Uusien obligaatioiden korko V ---..,...- ~.' A 'vi' J'~... ~ I \ 0 ~::>--- \ r,- >-----i Imp!. obligaatiokorko I '" o 960 '\ \,' V Implisiittisen obligaatiokoron alhaisuus 960-uvulla johtuu siita, etta korkotul~jen laskennan pohjana oleva yleis6obligaatiot-kasite poikkeaa ennen vuotta 967 rahoitusmarkkinatilaston vastaavasta kasitteesta.

18 6 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA Kotitaouksien korkotuot otetaan huomioon maissa jakamaa,omaisuustu0t korkotuoihin taetuksista ja obigaatioista ja muihin omaisuustu0ihin identiteetia: t02 = t02. + tribond + tridep t02 kuvaa omaisuustuoa, joka on saatu isaamaa kansantu0askeman mukaiseen omaisuustuokasitteeseen kuutusuottojen korot. Nain t02. maaraytyy seuraavasti: Osinkotuot + Muut omaisuustuot - Tonti,nvuokrat = t02. Muut omaisuustuot kuin korkotuot Korkotuot asketaan taetus- ja obigaatiokantojen perakkaisten vuosien keskiarvojen ja korkojen tuoina: tridep =.Ol*trdep* tdep_* ( +.5* Dep00) tribond =.Ol*trbond* tgbond_ * ( +.5* GBond00) Kotitaouksien korkotuot obligaatioista ovat korkomenoa vat0e, mika saadaan malissa nakyviin hajottamalla julkisen velan korkomuuttuja yleisoobligaatioista maksettuihin ja muihin korkomenoihin: t02 = t02. + tribond.

19 7 Korkotuloja raho~tuslatokslta e~ ole erotettu tostaseks rahotusla~tosten menona samasta syysta ku~n korkomenojen kas~ttelyn yhteydessa. Korkotuloja malssa ennustetaan kayttamalla hyvaks maln rahotusv~rtakehkkoon l~~ttyv~a varsnasten talletusten ja obgaato~den ennuste~ta. seka korkoennustetta.. I :I..

20 8 Lahdeluettelo Pylkkanen E. - Knnunen J. (98) "ETLAn ekonometrnen mall syyskuussa 98", Elnkenoelaman Tutkimuslaitos OP No 93. Rtvanen K. (982) "Vottoa tavoittelemattomat yhtesot kansantalouden tilnpdossa", Tastokeskus tutkmuksa No 77. S6der L. (984) "Kottaloudet kansantalouden tnpdossa", Tastokeskus tutkimuksa No 09. Tastolahteet Anto- ja ottolainaustilasto vuosilta , juk. Tiastokeskus Hallituksen kertomukset valtiovaran hoidosta ja tilasta vuosilta Kansantalouden tinpito vuosta , julk. Tastokeskus Luottokantatilasto vuosta , julk. Suomen Pankin tutkimuslatos ja Tilastokeskus Pankkien kuukaustilasto vuosilta , julk. Tastokeskus Rahotusmarkknatilasto vuosilta , julk. Tilastokeskus Valtion tilntarkastajien kertomukset vuosilta

21 9 Liite. AIKASARJOJEN MUOOOSTAMINEN Oatan selvitys Laht6kohtana korkomenojen jakamiseen ovat 0eet Tilastokeskuksen sarjat kulutus-, asunto- ja muiden ainojen korkomenoista, seka maa- ja metsata0uden yrittajatoiminnan korkomenoista. Kansanta0uden tilinpidossa nama sarjat on laskettu kayttamalla verotustietojen mukaista luottokannan tasoa, joka on n. 0 % suurempi kuin luottokantatilastossa. ) Jako on suoritettu siten, etta as unto- ja kulutusluottojen kannat on saatu luottokantatiastosta ja korot verotustiedoista. Maata0uden yritystoiminnan luotot ja korot on saatu yritys- ja tulotilastosta. Loput yritystoiminnan luotot maaraytyvat residuaalina ja niihin on sovellettu antolainauksen keskikorkoa. Vuodesta 975 taaksepain muun yritystoiminnan luotot on arvioitu eksponentiaalisena trendikehityksena. Tassa selvityksessa lahteina on kaytetty korkomenosarjojen lisaksi luottokantatilastoa, hallituksen kertomuksia valtionvarain hoidosta ja tilasta, seka valtion tilintarkastajien kertomuksia. Perusongelmina ovat olleet tilastolahteiden puutteelliset tiedot 960-uvulta ja sektorijakojen erot. Lisaksi luottokantatilaston luvut on puhdistettu valtion rahoituslaitosten kautta antamien lainojen osalta. ) Johtuu siita, etta luottokantatilastossa ei ole otettu huomioon kotitaloussektorin sisaisia eika yrityssektorilta saamia luottoja.

22 20 Kuvaukset akasarjosta. LUOTOT JA LUOTTOKOROT.. Luotot vatiolta - Maata0uden uotot tedot Asutusrahaston, Valt0n viljavaraston rahaston ja arvioitujen salaojtuslainojen kantojen ja korkotulojen mukaan tedot vahentamalla maa- ja metsata0uden luotosta metsanparannuslanojen osuus tedot vahentamalla enkenonharjoittajakottaouksien luotosta metsanparannuslainojen osuus. - Metsatalouden luotot tedot arv0itu trendikehtyksella. tiedot metsanparannusainosta. - Muun yritystoiminnan luotot tiedot saatu ketjuttamalla taaksepain valt0n henkiloja sekaaisluottojen kannan prosenttimuutosten avulla. tiedot kiinteisto- ja asunto-osakeluottojen summana. tiedot pakansaaja- ja muiden kotitalouksien luottojen summana. - Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot Estimaattina kaytetty muita valtion asuntolainoja kuin kotitalouk-

23 2 sille menevia. Valtion asuntolainojen yhteismaara on vuosina arvioitu valtion suoran luotonannon perusteea..2. Luotot rahoituslaitoksilta Maatalous Kotitalouksien rahoitusaitoksille maksamat korot saadaan residuaalina, kun TK:n korkomenosarjasta vahennetaan valtiolle maksetut korot. Tama sarja sisaltaa kirjaustavasta johtuen siis myos korkohyvltykset korkotukilainoista maataloudelle. Maatalouden lainakannat on saatu vahentamalla maa- ja metsatalouden luotoista metsatalouden ja valtion varoista valitettyjen luottojen osuudet, jotka on arvioitu vuosina valtion suoran luotonannon ja antolainauksen keskikoron perusteella. Vuosina valitettyjen luottojen ja metsatalouden luottojen maara saadaan suoraan luottokantatilastosta. Talla aikavalilla maa- ja metsatalouden luotot sisaltavat myos kulutus- ja asuntoluottoja, joita ei pystyta erottamaan. Metsatalous ~ Metsatalouden korkomenot on saatu vahentamalla TK:n korkomenosarjasta valtion metsanparannusuottojen korot. Kanta on vuosina arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella ja siita eteenpain saatu uottokantatilastosta. Kulutusluotot Korkomeno saadaan suoraan TK:n hajotelmasta (sisaltaa korkohyvitykset opintolainoista). Kanta on vuosina nimikkeella Imuut luotot ' luottokantatilastossa ja sen jalkeen nimikkeella 'kulutusluotot'.

24 22 Muun yritystoiminnan luotot Asuntoluottojen korkomeno on saatu residuaalina TK:n hajotelmasta. Kanta on saatu luottokantatilastosta vuosina nimikkeilla kilnteist6luotot ja asunto-osakeluotot ja vuosina nimikkeella asuntouotot. Muut yritystoiminnan luotot on saatu vahentamalla ao. erat luottokantatiaston kotitalouksien luottojen kokonaismaarasta, vuodesta 975 taaksepain trendiestimaatilla. Korkomeno on arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella (kanta*korko). Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen luotot Luotot vuosina on saatu laskemalla yhteen asuinkiinteistoyhtioille, seurakunnille ja ryhmalle "muut luotonsaajat" luottokantatilaston mukaan myonnetyt luotot. Taman jalkeiselta ajalta tiedot on arvioitu voittoa tavoittelemattomille yhteis6ille ja asuntoyhteis6ille my6nnettyjen luottojen summana. Korkomenot on saatu residuaalina vahentamalla KT:n mukaisesta sektorin kokonaiskorkomenosta valtion asuus..3. Muut luotot Muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatuja luottoja ei ale eritelty tarkemmin. Luottokanta on saatu vahentamalla verotusaineiston perusteella estimoidusta kokonaisluottokannasta uottokantatilaston mukainen luottokanta. Korkomeno on saatu residuaalina.

25 23 2. KOTITALOUKSIEN TALLETUKSET JA OBLIGAATIOT JA NIISTA MAKSETUT KOROT - Talletukset Arviona kotitalouksien talletuksista kaytetaan anto- ja ottolainaustilaston mukaisten varsinaisten talletusten kantaa. ) Varsinaisia talletuksia on kuitenkin myos muilla sektoreilla (lahinna kunnilla), joten arvio on jonkin verran liian suuri. - Obligaatiot Kotitalouksien obligaatioiksi on merkitty kaikki valtion yleisoobligaatiot rahoitusmarkkinatilaston mukaan. - Talletuksista ja obligaatioista maksettuja korkoja koskevat aikasarjat saadaan Tilastokeskuksesta. ) ml. varsinaiset talletukset Suomessa olevissa ulkomaisissa pankeissa.

26 24 Liite 2. UUDET MUUTTUJAT Korkomenojen laskeminen tregloan Kotitaloussektorin (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteis6t) korkomenot valtiolle, arvo l~skentatapa: tregloan =.Ol*trgloan*tGloan_*( +.5*Gloan00) trgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kanta, arvo, Hallituksen kertomus valtionvarain hoidosta ja tilasta, luottokantatilasto trebloan Kotitaloussektorin korkomenot rahoituslaitoksille, arvo Laskentatapa: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_*( +.5*Bloan00) trbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kanta, arvo, luottokantatilasto

27 25 t0. Muut julksen sektorn omaisuus- ja yrittajatulot kuin korkotulo kottaloussektorta, arvo.~skentatapa: t0. = t0 - tregloan Korkotulojen laskemnen t02. Kottalouksen muut omasuustulot kun korkotulot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tridep - tribond tridep Kottalouksen korkotuot pankkitalletukssta, arvo Laskentatapa: tridep =.Ol*trdep*tDep_l ( +.5*Dep00) trdep Yles6n varsnasten talletusten kannan ja talletukssta saamien korkotuojen avulla laskettu mpsttnen taletuskorko, prosentta tdep Yleis6n varsnaset talletukset, arvo Anto- ja ottoainaustasto, Pankktasto tribond Kottalouksen korkotulot obgaat0sta, arvo Laskentatapa: tribond =.Ol*trbond*tGBOnd_ ( +.5*GBond00)

28 26 trbond Valtion yleis6obligaatiokannan ja kotitalouksien obligaatioista saamien korkotulojen avulla laskettu implisiittinen obligaatiokorko, prosenttia tgbond Valtion yleis6obligaatiot, arvo Rahoitusmarkkinatilasto t02. Muut julkisen velan korkomenot kuin valtion yleis6obligaatioiden korot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tribond

29 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT VALTIQLTA JA MA~~;.lVT.. K9R~qM~NQI. MMK -'. r-... rt ~AATALOUS METS~TALOUS I MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT It> I Vuos i I Kanta Korkomeno Kanta -_ Kanta Korkomeno.._ Kanta Korkomeno Korkomeno I I. - 9GO G6 8 4~: ~: ::: "''' c.c , ::: ~: ::: r." ':IC, ::: "''' I cc r. N ,;. 3::: J I ~:S ~:B r r 977 ':'I~ ':' ~ ~: l r 92::: ::: ::: ::: ::: I W.

30 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT RAHOITUSLAITOKSILTA JA MAKSETUT ----:...;...::...:...;.."-"'---...;;...;;..;-----"o.c... _... KORKOMENOT,MMK ~. _" t~aatalous METSJ\TALOUS l\suntoluotot KULUTUS LUOTOT Vuosi Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kilnta., 45 ~." 0 I ~.L,;, ~:OO 546 ~." 00' 7,,".r-,"", ';' ;,c.; 639 4':' 99 7 ~, 087 6~'.:0 ~:57 ",,,,,.., I":'.) ~:90 8'.l."l ~: : ~:9 073 B ~: ~: ~; ~: B ,..."".,... C'r.:o :::888 ~: ~:9 20~: ","or"', 474 c.",.:.' ~: "''' QC ~: ~:O """ ~:9S 4~' coc.: ,.."()~" ;" O.JC _c ~: ~ ~:7409 ~:057 :: ~: Korkomenot ::: ::: ~.: ~: IG2 N co,

31 KOTI~ALqU~.~_~~9~I ~_~~.ot..0i ~_~HO)rUSLA~T.OKSIL TA _~~_ M~KSETUT._KORKOMENOT ~ MMK MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT I MUUT KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT JA MAKSETUT KORKOMENOT Vuosi I Kanta Korkomeno I Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot - -_..---_. -._ _ S60 0 ' : ~: ~: ~: ~, 963 4':' : ~, ~, i 746 I 3 n ~: ls ~:84 I ~:85 ~;o I ~: ! ~: B99 22 I :::7~: ~; N I ld 5~:9 5 50~: ::: ~: ~: ~: ~:S2::: SS ~: n~, ':- 8~:

32 UUD~T MUUTTUJAT KORKOTULOJEN LASKEMINEN Vuosi I tridep trdep tdep tribond trbond tgbond t02. t ",~r". % CL:.~ i B ~: ~: "",...,.., 965 :::0 ~: C.";'I.":' ::: ::: i "-' :::5.3 ::: or ~: BO "~' ":" ~: ::: 5.Bl ~: ':.~~. ~ i :;::28.0 ~'I-...J.~' :::~3~ ::: :;:3::: ~: :;:: :;::08:;:: ::: ::: ' :::.3 9.:::7 6::: ::: :::~: ::: I w

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Keskusteluaiheita Discussion papers

Keskusteluaiheita Discussion papers LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland. tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers * Yrjö o. Vartia : TUNNETUISSA

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

MV Maatalous MAATALOUDEN VARALLISUUS

MV Maatalous MAATALOUDEN VARALLISUUS MAATALOUDEN VARALLISUUS VARAT 1. Maatalousmaa 2. Tuotantorakennukset 3. Lomamökit ym 4. Maatalouskoneet ja kalusto 5. Maatalouden osakkeet ja osuudet 6. Muut maatalouden varat Maatalouden varat yhteensä

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 3225 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Muut vakuutustekniset tuotot 1)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2015 Ohjelmistotalopäivä 28.11.2014 Tarja Kivilaakso Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012 toisella

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2017 Sektoritilit neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Säästämisastetta on pitänyt loppuvuoden

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot