Keskusteluaiheita Discussion pa ers

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusteluaiheita Discussion pa ers"

Transkriptio

1 LA ELINKEINOEL~M(N TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lonnrotinkatu 4 S, 0020 Helsinki 2, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion pa ers Tarmo Valkonen KOTITALOUSSEKTORIN LASKENTAKEHI KKO KORKOVIRTOJEN No ISSN This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 SISi\LLYSLUETTELO Sivu. JOHDANTO 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS 2 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 8 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA ETLAN 0 5. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 2 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA 6 LIITTEET LIITE. LIITE 2. LIITE 3. Laina- ja korkoaikasarjojen muodostaminen Uudet muuttujat Aikasarjat korkovirroista ja omaisuus- ja yrittajatulomuuttujista

3 . JOHOANTO Nyt vamistunut kotta0ussektorn korkovirtasevtys ttyy ETLAn rah0tusmarkknamari kehttamiseen. Alkuperasena tav0tteena 0 muodostaa keskesten kansantalouden sektoreiden vanen korkovrtojen laskentakehkko, jonka yhtena osana 0is kotitaloussektorin korkovrtalohko. Tutustumnen saatavilla olevaan korkotastointiin os0tt kutenkin, etta julkistetut korkovirtatiedot eivat ole rittavan yksityiskohtaiset laskentakehikon muodostamiseksi. Suurimpana ongelmana on tietojen puuttumnen yritysten pankeille maksamista koroista, joita pankit pitavat likesalaisuutena. laman Qsaselvityksen tarkoituksena oli tehda kotitaloussektorin korkovirr0e laskentakehkko, joka mahdollistaa ennustettujen korkojen seka laina- ja talletuskantojen muutosten huom00nottamisen ennustettaessa kotitaloussektorn kaytettavissa olevaa tuloa ETLAn kokonaistaloudellisen mallin avulla. Lisaks muodostettiin korkomenojen ja -tulojen laskemista varten kansantulon askennassa kaytettavaan yrittaja- ja omaisuustulojen sektorijakoon ) pohjautuvat aikasarjat luottokannoista ja maksetuista kor0sta vuosilta Anoa kastteelnen poikkeus kansantalouden tilinptoon verrattuna on kot taloussektorin maaritelrna, joka ETLAn rahoitusrnarkkinarnallissa on laajempi ja sisaltaa kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin lisaksi voittoa tavoitteernattomat yhteisot (ml. asunto-osakeyhtiot). ) Kansantalouden tilinpto, taulu 9,

4 2 Laskentakehikon liittaminen kokonaismalliin edellyttaa mallissa kaytettyjen nettomaaraisten kotitaloussektorin yrittaja- ja omaisuustulokasitteiden laajentamista bruttomaaraisiksi siina mielessa, etta eritellaan niihin kuuluvat korkomenot ja -tulot. Julkiselta sektorilta saadut korkotulot otetaan huomioon julkisen sektorin laskelmassa vastaavina korkomenoina. Rahoituslaitosten kotitaloussektorilta saamat nettokorkotulot sisaltyvat kokonaismallissa residuaalina maaraytyvaan yritysten saastamiseen, minka vuoksi niita ei tassa vaiheessa 0e eroteltu rahoituslaitosten tuloina ja menoina. Laskentakehikossa kotitalouksien maksamat sektorin sisaisten ja muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatujen luottojen korkomenot on lisatty tarkempien tietojen puuttuessa korkomenoihin rahoituslaitoksille. 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS Kotitaloudet maksavat korkoja kulutusluotoista, asuntoluotoista ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvista luotoista. ) Kulutusluottoihin kuuluvat seka varsinaisten kulutustavaroiden ostoon otetut luotot etta opintolainat. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot ovat suureta osin asuntoyhteisojen luottoja. 2 ) Seuraavissa kuvioissa esitellaan kotitaloussektorin luottojen reaalista kehitysta kaytt6tarkoituksen ja luotonantajan sektorin mukaan. 3 ) ) S6der (984). Lisaksi KT:ssa kotitalouksien maksamiin korkoihin kirjataan valtion korkohyvitykset opintolainoista ja yrittajatoiminnan lainoista. 2) Esimerkiksi vuonna 975 asuntoyhteisojen korkomenot muodostivat n. 80 % voittoa tavoittelemattomien yhteisojen korkomenoista (Ritvanen (982». 3) Kayttotarkoituksen mukainen jako ei ole tarkka ennen vuotta 975.

5 3 Kuv0. Kottalouksen luotot kaytt6tark0tuksen mukaan vu od en 980 hint0hn. 0\ "lw I j25000! Asuntoluotot ~ ~ -- ~ 7 Muut luotot v- -,.. ~ v-- - Kulutusluotot Kuv0sta nahdaan, etta asuntoluottojen osuus on noussut haltsevaks 970-uvun loppupuolella. Asuntoluottojen reaasen kannan nopea kasvu vme vuosna settyy nflaaton hdastumsella ja asuntojen hntojen nousulla. Reaanen luottokanta kasvo tosn vme vuonna edelleen nopeast asuntojen hntojen nousun "hdastumsesta huomatta. Muut luotot ssaltavat maa- ja metsatalouden luottoja ja erttelematt6 ma yrtystomnnan luottoja. Kuv0ssa 2 nakyva maksettujen korkojen kasvun hdastumnen vuosna settyy peruskoron alhasella tasolla nana vuosna. Asunto-. luot0sta maksetut reaaset korkomenot ovat nousseet erttan nopeast vuoden 979 jalkeen, mhn on vaikuttanut lanakannan nopean kasvun saks asuntoluottojen keskmaaraisen koron nousu vime vuosna.

6 4 Kuv0 2. Kotitalouksien maksamat korkomenot luottojen kaytt6tarkoituksen mukaan vuoden 980 hntohn IW' " Asuntoluotoista o ---- %0 L ::...-' --~ --~---,_... ~_ ~--.,.,. 96) 07".;. I V ---~ --, ' Muista ~ luotoista.~_ --. '---_-..-_ Kulutusluotoista 975 9:30 Kuvio 3. Kotitalouksien luotot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. \ V 970 : Rahoituslaitoksilta ~ Valtiolta v o 960 Muilta

7 5 Kuviosta 3 nahdaan rahoituslaitosten osuuden olevan hallitseva kotitalouksien luototuksessa. Osuuden kasvu viime vuosina perustuu nopeasti kasvaneeseen rahoituslaitosten asuntoluototukseen. Luotonantajasektori "muut ll sisaltaa lahinna kotitaloussektorin sisaisia luottoja ja yrityssektorilta saatuja luottoja. ) Kuvio 4. Kotitalouksien maksamat korkomenot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin t'hv. \ -_ Muille.- %5 ~-~ -" ~. 970 Rahoituslaitoksille I ' ~--_... Valtiolfe ''':::; Kotitalouksien uottojen lisaantyneet reaaliset korkomenot ovat kuvion 4 mukaan ohjautuneet rahoituslaitoksille. Kuvioissa 5 ja 6 esiteaan voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luottojen ja maksettujen korkomenojen kehitysta luotonantajasektorin mukaan. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen reaalisen luottokannan kasvu nayttaa kuvion 5 mukaan pysahtyneen 970-luvulla. ) Naiden uottojen kanta oli vuoden 984 lopussa arviolta n. 5.5 mrd. markkaa.

8 6 Kuvio 5. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen uotot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin.!0000 MI'IV I.; 5000!4000 I I : 2000 " ~ -- I Rahoituslaitoksilta ~...~ V~ 'V ~ V. Valtiolta ~. 000 o Kuvio 6. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen maksamat korkomenot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. 000 K _..-'. 00 o \ l \ I.,.,- Rahoituslaitoksille I l)~5 ",' " ,... I I.--- _ " - Valtiolle --- ~.,.-"~ I' ~-

9 7 Edellisten tietojen perusteella voidaan laskea implisiittiset korot ) ja verrata niita antolainauksen keskikorkoon: Kuvio 7. Valtion ja rahoituslaitosten kotitaloussektorin luotoista perimat korot ja pankkien antolainauksen keskikorko. 2 M~IK ' o 960 } 965 Pankkien antolair auksen keskikorko.- - '_\ ---~. ~ ~.-' -" "" ::::::;.- Rahoitus aitosten imp!. ante ainauskorko ~ Valtion imp!. antolainauskorko ' '" Rahoituslaitosten implisiittisen antolainauskoron' poikkeaminen pankkien antolainauksen keskikorosta vuoden 975 jalkeen johtuu sektorijakoon liittyvista ongelmista. 2 ) Valtion implisiittinen antolainauskorko nayttaa nousevan trendinomaisesti aravalainojen korkojarjestelman muuttamisen jalkeen. ) laskettu seuraavasti: korko 200xkorkomeno lainakanta lainakanta edellisen vuoden lopussa + vuoden lopussa 2) Ks. sivu 2.

10 8 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa kotitaloussektorin tuotannolle ei toistaiseksi laadita erillista tuotantotilia. Kotitaloussektorin muu kuin kotitalouspalvelujen tuotanto on esitetty yrittajatoiminnan tuotantotileilla. Jako kotitaloussektorin ja yrityssektorin valilla tapahtuu vasta, kun tuotannosta syntyneet tulot kohdistetaan yrittajatoiminnan eri toimialoille. Kotitaloussektorin toimialoittaiset yrittajatulot (maa- ja metsataloudesta ja muusta yrittajatoiminnasta) esitetaan kansantalouden tilinpidossa taulussa 9. Taulun 9 kansantulolaskelmassa kotitaloussektorin omaisuus- ja yrittajatulot esitetaan nettomaaraisina, eli niihin on lisatty saatujen ja maksettujen vastikkeellisten t~lonsiirtojen erotus. Kotitaloussektorin korkomenot ovat osa maksetuista yastikkeellisista tulonsiirroista, joten ne on vahennetty taulun omaisuus- ja yrittajatuloja laskettaessa. Taulun 0 tulo- ja tulonkaytt6tileilla kuvataan tuotannontekijatulojen kulkeutumista institutionaalisille alkuperaissektoreile (kotitaloudet, yritykset jne.) ja tulojen uudelleenjakoon liittyvia vastikkeellisia ja vastikkeettomia tulonsiirtoja. ) Tuotannontekijatulot jaetaan palkkoihin, ty6nantajan sosiaaliturvamaksuihin ja toimintaylijaamaan. Toimintaylijaama kuvaa yrittajatoiminnan harjoittamisesta saatuja tuloja ennen verojen, korkojen, osinkojen ja muiden maksujen maksamista. Taulun 9 kansantulolaskelman yrittaja- ja omaisuustulojen ja toisaalta taulun 0 toimintaylijaaman ja omaisuustulojen valiset yhteydet ovat kotitaloussektorin osalta seuraavat: ) S6der ~984).

11 9 Omasuustulot, tulo- ja tulonkaytt6tili - kulutusluottojen korot - tontinvuokrat = Omaisuustulot, kansantulolaskelma Tulo- ja tulonkaytt6tin omasuustulon muodostumista kasitellaan tarkemmin korkotulojen kasittelyn yhteydessa. Yrttajatominnan osalta tulokastteiden yhteys on seuraava Tomntaylijaama, tulo- ja tulonkaytt6tili - korkomenot yrittajatoiminnan lainoista - maanvuokrat + yrittajatulon otot Yrittajatulot ja yrittajatulon otot, kansantulolaskelma Kotitalouksien korkomenot koostuvat tilinpidon mukaan siis kulutusluottojen ja yrit~ajatominnan lainojen koroista. Yrittajatoiminta on kansantulolaskelmassa jaettu maatalouteen, metsatalouteen ja muuhun yrttajatoimntaan. Asuntojen omistaminen kuuluu muuhun yrittajatoimintaan, joten asuntolanojen korot lasketaan muun yrittajatoiminnan korkomenohin. Toimintaylijaaman ja yrittajatulon yhteydet voidaan nain hajoittaa edelleen: Toimintaylijaama maataloudesta - maatalouden korkomenot - maanvuokrat = Yrittajatulo maataloudesta Toimintaylijaama metsataloudesta - metsatalouden korkomenot = Yrittajatulo metsataloudesta Toimintaylijaama muusta yrittajatominnasta - korkomenot muusta yrittajatoiminnasta (ml. asuntoluottojen korot) + yrittajatulon otot) = Muut yrittajatulot ja yrittajatulon otot ) Yrittajatulon ottoja esiintyy vahittaiskaupan ja liikenteen toimialoilla, minka vuoksi ne on litetty laskelmaan muiden yrittajatulojen yhteydessa.

12 0 Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen omaisuus- ja yrittajatulot maaraytyvat samojen periaatteiden mukaisesti. Naiden korkomenot koostuvat suurelta osin asuntoyhteisojen korkomenoista. 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT ETLAN KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA Kotitaloussektorin kaytettavissa olevat tulot maaraytyvat palkkojen, ty6nantajien sosiaaliturvamaksujen, yrittaja- ja omaisuustulojen ja saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen avulla. ETLAn mallissa yrittaja- ja omaisuustuloja on tahan asti ennustettu taulun 9 kansantulolaskelman mukaisesti nettomaaraisina, jolloin vastaavista erista on vahennetty korkomenot pois ennen kaytettavissa olevien tulojen laskemista. Korkomenot saadaan nakyviin muuttamalla omaisuus- ja yrittajatulokasitteet sisaltamaan kunkin tuloeran hankkimiseen liittyvat korot. Kasitteiden laajentaminen toimintaylijaamien tasolle ei ole perusteltua niin kauan kuin tilinpidosta ei ole saatavissa kotitaloussektorin toimintaylijaamaa funktionaalisen luokituksen mukaan jaettuna. Kotitaloussektorin korkomenot ovat korkotuloa rahoituslaitoksille ja julkiselle sektorille. Seuraavassa esitettavassa mallissa korkomenot lasketaan kertomalla korkoprosentilla perakkaisten vuosien lopun lainakantojen keskiarvo. Korkomenot julkiselle sektorille: tregloan =.0*trgloan*tGloan_l*( +.5*Gloan00) Korkomenot rahoituslaitoksille: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_l*(l +.5*Bloan00) Muuttujien tarkemmat selitykset l6ytyvat liitteena olevasta muuttujaluettelosta.

13 Muutettaven kokonasman kotita0ussektorin omasuus- ja yrittajatu0muuttujien entinen ja uusi sisat6 on seuraava: Muuttuja Entinen sisalt6 Uusi sisalt6 tyeh Yrittajatu0t maa- tyehl + korkomenot maata0udesta ta0uden yrittajatoimnnasta tyeh2 Yrittajatulot metsa- tyeh2 + korkomenot metsataloudesta ta0uden yrttajatominnasta tyeh3 Muut yrittajatulot ja tyeh3 + korkomenot muusta yrittajatu0n otot yrittajatoimnnasta t02 Omaisuustu0t t02 + kuutusuottojen korot t07 Voittoa tavoitteemat- t07 + voittoa tavoitteetomien yhteis6jen mattomen yhteisojen omaisuus- ja yrittaja- maksamat korot tu0t Omaisuus- ja yrittajatu0ja ennustetaan nyt sis vahentamatta niista korkomenoja. Korkomenot vahennetaan vasta kaytettavssa olevaa tu0a askettaessa: ) wzo = ( tw) W (tos) 05 - (t052) 052 twzo - twzo - twzo - + (tni ) { ) twzd - + (tyeh) YEH + (tyeh2) YEH2 + (tyeh3) YEH3 twzo - twzo - twzo - _ (tregloan) REG0an - (trebloan) REB0an twzo - twzo- ) Akuperaisesta kaytettavssa olevan tu0n ausekkeesta ks. Pykkanen Kinnunen (98).

14 2 Julkisen sektorin omaisuus- ja yrittajatulomuuttuja jaetaan korkotuloon kotitaloussektorilta ja muuhun omaisuus- ja yrittajatuloon identiteetilla: tol = tol.l + trebloan. Ennusteet kotitaloussektorin valtiolta ja rahoituslaitoksilta saamista luotoista perustuvat rahoitusvirtakehikon luottoennusteisiin. Rahoituslaitoslainojen korkoennuste perustuu implisiittisten korkojen muuttamiseen peruskoron ennustettujen muutosten mukaisesti. Valtion luottojen osalta korkoennuste perustuu edellisten vuosien implisiittisiin korkoihin, joita muutetaan tiedossa olevien korkomuutosten avulla. 5. "KOTITALOUKSIEN ) KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa korkotulot ovat osa omaisuustuloja. Tuloja tulonkaytt6tilin ja kansantulolaskelman mukaisten omaisuustulokasitteiden yhteytta on selvitetty edella korkomenojen yhteydessa. Tulo- ja tulonkaytt6tililla omaisuustuloihin_kuuluvat korkotulojen lisaksi osingot, saadut maanvuokrat ja tekijanoikeusmaksut. Kotitaloudet saavat korkotuloja paaasiassa talletuksista ja joukkovelkakirjoista. Tarkkoja tietoja naiden vaateiden omistuksen jakautumisesta kotitalouksien ja muiden sektoreiden kesken ei ole saatavissa. Kansantalouden tilinpidossa korkotulot talletuksista lasketaan kertomalla ottolainauksen keskikorolla arvio kotitalouksien varsinaisten ) Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen korkotuloja ei ole hajoitettu erikseen tassa yhteydessa.

15 3 taetusten kannasta. Joukkovekakirjoista saaduksi korkotuoksi merkitaan ainoastaan kaikki vation yeisoobigaatioista maksamat korkomenot. Tassa sevityksessa kotitaouksien taetuksia approksimoidaan koko varsinaisten taetusten kannaa. Varsinaisten taetusten, yeisoobigaatioiden ja niista maksettujen korkojen reaaista kehitysta kuvataan seuraavia kuvioia:

16 4 Kuv~o 8. Vars~na~sten talletusten ja vat~on yle~s6obl~gaat~o~denkanta vuoden 980 h~nto~hn t'!k i I ~' o ~ " ",',,' Tallet~.~set...,' I II ' _.., --- Obligaatiot -- ~ ! O"....-.~.,;..,.-. _.--_.-- I Kuv~o 9. Kottaouksen korkotuot taletuksista ja valt~on yle~s6obl~gaat~o~sta vuoden 980 h~nto~h~n '4000, tk ", -- ~ ;.- -- ~ - -- ~ V,. Talletuksista r- \) Obligaatioista ' \,,,'-,,---..J- I ",'~ (:0 --_ ''" Va~htelut talletukssta saadu~ssa korkotulo~ssa johtuvat peruskoron muutoks~sta.

17 5 Edellisten avulla voidaan laskea implisiittiset korot samalla tavalla kuin korkomenojen kasittelyn yhteydessa: Kuvio 0. Implisiittinen kotitalouksien talletuskorko ja ottolainauksen keskikorko. 2 t'ik, ' 4 3 ~ 2 o [ ' Oltolainauksen keskikorko 970 )FL \ r -'\--.-.V\ ~\... Imp!. talletu~korko 95 'V I I - '0 n Kuvio. Implisiittinen kotitalouksien obligaatiokorko ja uusien obligaatioiden korko korkotilaston mukaan. 2 I Uusien obligaatioiden korko V ---..,...- ~.' A 'vi' J'~... ~ I \ 0 ~::>--- \ r,- >-----i Imp!. obligaatiokorko I '" o 960 '\ \,' V Implisiittisen obligaatiokoron alhaisuus 960-uvulla johtuu siita, etta korkotul~jen laskennan pohjana oleva yleis6obligaatiot-kasite poikkeaa ennen vuotta 967 rahoitusmarkkinatilaston vastaavasta kasitteesta.

18 6 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA Kotitaouksien korkotuot otetaan huomioon maissa jakamaa,omaisuustu0t korkotuoihin taetuksista ja obigaatioista ja muihin omaisuustu0ihin identiteetia: t02 = t02. + tribond + tridep t02 kuvaa omaisuustuoa, joka on saatu isaamaa kansantu0askeman mukaiseen omaisuustuokasitteeseen kuutusuottojen korot. Nain t02. maaraytyy seuraavasti: Osinkotuot + Muut omaisuustuot - Tonti,nvuokrat = t02. Muut omaisuustuot kuin korkotuot Korkotuot asketaan taetus- ja obigaatiokantojen perakkaisten vuosien keskiarvojen ja korkojen tuoina: tridep =.Ol*trdep* tdep_* ( +.5* Dep00) tribond =.Ol*trbond* tgbond_ * ( +.5* GBond00) Kotitaouksien korkotuot obligaatioista ovat korkomenoa vat0e, mika saadaan malissa nakyviin hajottamalla julkisen velan korkomuuttuja yleisoobligaatioista maksettuihin ja muihin korkomenoihin: t02 = t02. + tribond.

19 7 Korkotuloja raho~tuslatokslta e~ ole erotettu tostaseks rahotusla~tosten menona samasta syysta ku~n korkomenojen kas~ttelyn yhteydessa. Korkotuloja malssa ennustetaan kayttamalla hyvaks maln rahotusv~rtakehkkoon l~~ttyv~a varsnasten talletusten ja obgaato~den ennuste~ta. seka korkoennustetta.. I :I..

20 8 Lahdeluettelo Pylkkanen E. - Knnunen J. (98) "ETLAn ekonometrnen mall syyskuussa 98", Elnkenoelaman Tutkimuslaitos OP No 93. Rtvanen K. (982) "Vottoa tavoittelemattomat yhtesot kansantalouden tilnpdossa", Tastokeskus tutkmuksa No 77. S6der L. (984) "Kottaloudet kansantalouden tnpdossa", Tastokeskus tutkimuksa No 09. Tastolahteet Anto- ja ottolainaustilasto vuosilta , juk. Tiastokeskus Hallituksen kertomukset valtiovaran hoidosta ja tilasta vuosilta Kansantalouden tinpito vuosta , julk. Tastokeskus Luottokantatilasto vuosta , julk. Suomen Pankin tutkimuslatos ja Tilastokeskus Pankkien kuukaustilasto vuosilta , julk. Tastokeskus Rahotusmarkknatilasto vuosilta , julk. Tilastokeskus Valtion tilntarkastajien kertomukset vuosilta

21 9 Liite. AIKASARJOJEN MUOOOSTAMINEN Oatan selvitys Laht6kohtana korkomenojen jakamiseen ovat 0eet Tilastokeskuksen sarjat kulutus-, asunto- ja muiden ainojen korkomenoista, seka maa- ja metsata0uden yrittajatoiminnan korkomenoista. Kansanta0uden tilinpidossa nama sarjat on laskettu kayttamalla verotustietojen mukaista luottokannan tasoa, joka on n. 0 % suurempi kuin luottokantatilastossa. ) Jako on suoritettu siten, etta as unto- ja kulutusluottojen kannat on saatu luottokantatiastosta ja korot verotustiedoista. Maata0uden yritystoiminnan luotot ja korot on saatu yritys- ja tulotilastosta. Loput yritystoiminnan luotot maaraytyvat residuaalina ja niihin on sovellettu antolainauksen keskikorkoa. Vuodesta 975 taaksepain muun yritystoiminnan luotot on arvioitu eksponentiaalisena trendikehityksena. Tassa selvityksessa lahteina on kaytetty korkomenosarjojen lisaksi luottokantatilastoa, hallituksen kertomuksia valtionvarain hoidosta ja tilasta, seka valtion tilintarkastajien kertomuksia. Perusongelmina ovat olleet tilastolahteiden puutteelliset tiedot 960-uvulta ja sektorijakojen erot. Lisaksi luottokantatilaston luvut on puhdistettu valtion rahoituslaitosten kautta antamien lainojen osalta. ) Johtuu siita, etta luottokantatilastossa ei ole otettu huomioon kotitaloussektorin sisaisia eika yrityssektorilta saamia luottoja.

22 20 Kuvaukset akasarjosta. LUOTOT JA LUOTTOKOROT.. Luotot vatiolta - Maata0uden uotot tedot Asutusrahaston, Valt0n viljavaraston rahaston ja arvioitujen salaojtuslainojen kantojen ja korkotulojen mukaan tedot vahentamalla maa- ja metsata0uden luotosta metsanparannuslanojen osuus tedot vahentamalla enkenonharjoittajakottaouksien luotosta metsanparannuslainojen osuus. - Metsatalouden luotot tedot arv0itu trendikehtyksella. tiedot metsanparannusainosta. - Muun yritystoiminnan luotot tiedot saatu ketjuttamalla taaksepain valt0n henkiloja sekaaisluottojen kannan prosenttimuutosten avulla. tiedot kiinteisto- ja asunto-osakeluottojen summana. tiedot pakansaaja- ja muiden kotitalouksien luottojen summana. - Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot Estimaattina kaytetty muita valtion asuntolainoja kuin kotitalouk-

23 2 sille menevia. Valtion asuntolainojen yhteismaara on vuosina arvioitu valtion suoran luotonannon perusteea..2. Luotot rahoituslaitoksilta Maatalous Kotitalouksien rahoitusaitoksille maksamat korot saadaan residuaalina, kun TK:n korkomenosarjasta vahennetaan valtiolle maksetut korot. Tama sarja sisaltaa kirjaustavasta johtuen siis myos korkohyvltykset korkotukilainoista maataloudelle. Maatalouden lainakannat on saatu vahentamalla maa- ja metsatalouden luotoista metsatalouden ja valtion varoista valitettyjen luottojen osuudet, jotka on arvioitu vuosina valtion suoran luotonannon ja antolainauksen keskikoron perusteella. Vuosina valitettyjen luottojen ja metsatalouden luottojen maara saadaan suoraan luottokantatilastosta. Talla aikavalilla maa- ja metsatalouden luotot sisaltavat myos kulutus- ja asuntoluottoja, joita ei pystyta erottamaan. Metsatalous ~ Metsatalouden korkomenot on saatu vahentamalla TK:n korkomenosarjasta valtion metsanparannusuottojen korot. Kanta on vuosina arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella ja siita eteenpain saatu uottokantatilastosta. Kulutusluotot Korkomeno saadaan suoraan TK:n hajotelmasta (sisaltaa korkohyvitykset opintolainoista). Kanta on vuosina nimikkeella Imuut luotot ' luottokantatilastossa ja sen jalkeen nimikkeella 'kulutusluotot'.

24 22 Muun yritystoiminnan luotot Asuntoluottojen korkomeno on saatu residuaalina TK:n hajotelmasta. Kanta on saatu luottokantatilastosta vuosina nimikkeilla kilnteist6luotot ja asunto-osakeluotot ja vuosina nimikkeella asuntouotot. Muut yritystoiminnan luotot on saatu vahentamalla ao. erat luottokantatiaston kotitalouksien luottojen kokonaismaarasta, vuodesta 975 taaksepain trendiestimaatilla. Korkomeno on arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella (kanta*korko). Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen luotot Luotot vuosina on saatu laskemalla yhteen asuinkiinteistoyhtioille, seurakunnille ja ryhmalle "muut luotonsaajat" luottokantatilaston mukaan myonnetyt luotot. Taman jalkeiselta ajalta tiedot on arvioitu voittoa tavoittelemattomille yhteis6ille ja asuntoyhteis6ille my6nnettyjen luottojen summana. Korkomenot on saatu residuaalina vahentamalla KT:n mukaisesta sektorin kokonaiskorkomenosta valtion asuus..3. Muut luotot Muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatuja luottoja ei ale eritelty tarkemmin. Luottokanta on saatu vahentamalla verotusaineiston perusteella estimoidusta kokonaisluottokannasta uottokantatilaston mukainen luottokanta. Korkomeno on saatu residuaalina.

25 23 2. KOTITALOUKSIEN TALLETUKSET JA OBLIGAATIOT JA NIISTA MAKSETUT KOROT - Talletukset Arviona kotitalouksien talletuksista kaytetaan anto- ja ottolainaustilaston mukaisten varsinaisten talletusten kantaa. ) Varsinaisia talletuksia on kuitenkin myos muilla sektoreilla (lahinna kunnilla), joten arvio on jonkin verran liian suuri. - Obligaatiot Kotitalouksien obligaatioiksi on merkitty kaikki valtion yleisoobligaatiot rahoitusmarkkinatilaston mukaan. - Talletuksista ja obligaatioista maksettuja korkoja koskevat aikasarjat saadaan Tilastokeskuksesta. ) ml. varsinaiset talletukset Suomessa olevissa ulkomaisissa pankeissa.

26 24 Liite 2. UUDET MUUTTUJAT Korkomenojen laskeminen tregloan Kotitaloussektorin (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteis6t) korkomenot valtiolle, arvo l~skentatapa: tregloan =.Ol*trgloan*tGloan_*( +.5*Gloan00) trgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kanta, arvo, Hallituksen kertomus valtionvarain hoidosta ja tilasta, luottokantatilasto trebloan Kotitaloussektorin korkomenot rahoituslaitoksille, arvo Laskentatapa: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_*( +.5*Bloan00) trbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kanta, arvo, luottokantatilasto

27 25 t0. Muut julksen sektorn omaisuus- ja yrittajatulot kuin korkotulo kottaloussektorta, arvo.~skentatapa: t0. = t0 - tregloan Korkotulojen laskemnen t02. Kottalouksen muut omasuustulot kun korkotulot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tridep - tribond tridep Kottalouksen korkotuot pankkitalletukssta, arvo Laskentatapa: tridep =.Ol*trdep*tDep_l ( +.5*Dep00) trdep Yles6n varsnasten talletusten kannan ja talletukssta saamien korkotuojen avulla laskettu mpsttnen taletuskorko, prosentta tdep Yleis6n varsnaset talletukset, arvo Anto- ja ottoainaustasto, Pankktasto tribond Kottalouksen korkotulot obgaat0sta, arvo Laskentatapa: tribond =.Ol*trbond*tGBOnd_ ( +.5*GBond00)

28 26 trbond Valtion yleis6obligaatiokannan ja kotitalouksien obligaatioista saamien korkotulojen avulla laskettu implisiittinen obligaatiokorko, prosenttia tgbond Valtion yleis6obligaatiot, arvo Rahoitusmarkkinatilasto t02. Muut julkisen velan korkomenot kuin valtion yleis6obligaatioiden korot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tribond

29 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT VALTIQLTA JA MA~~;.lVT.. K9R~qM~NQI. MMK -'. r-... rt ~AATALOUS METS~TALOUS I MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT It> I Vuos i I Kanta Korkomeno Kanta -_ Kanta Korkomeno.._ Kanta Korkomeno Korkomeno I I. - 9GO G6 8 4~: ~: ::: "''' c.c , ::: ~: ::: r." ':IC, ::: "''' I cc r. N ,;. 3::: J I ~:S ~:B r r 977 ':'I~ ':' ~ ~: l r 92::: ::: ::: ::: ::: I W.

30 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT RAHOITUSLAITOKSILTA JA MAKSETUT ----:...;...::...:...;.."-"'---...;;...;;..;-----"o.c... _... KORKOMENOT,MMK ~. _" t~aatalous METSJ\TALOUS l\suntoluotot KULUTUS LUOTOT Vuosi Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kilnta., 45 ~." 0 I ~.L,;, ~:OO 546 ~." 00' 7,,".r-,"", ';' ;,c.; 639 4':' 99 7 ~, 087 6~'.:0 ~:57 ",,,,,.., I":'.) ~:90 8'.l."l ~: : ~:9 073 B ~: ~: ~; ~: B ,..."".,... C'r.:o :::888 ~: ~:9 20~: ","or"', 474 c.",.:.' ~: "''' QC ~: ~:O """ ~:9S 4~' coc.: ,.."()~" ;" O.JC _c ~: ~ ~:7409 ~:057 :: ~: Korkomenot ::: ::: ~.: ~: IG2 N co,

31 KOTI~ALqU~.~_~~9~I ~_~~.ot..0i ~_~HO)rUSLA~T.OKSIL TA _~~_ M~KSETUT._KORKOMENOT ~ MMK MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT I MUUT KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT JA MAKSETUT KORKOMENOT Vuosi I Kanta Korkomeno I Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot - -_..---_. -._ _ S60 0 ' : ~: ~: ~: ~, 963 4':' : ~, ~, i 746 I 3 n ~: ls ~:84 I ~:85 ~;o I ~: ! ~: B99 22 I :::7~: ~; N I ld 5~:9 5 50~: ::: ~: ~: ~: ~:S2::: SS ~: n~, ':- 8~:

32 UUD~T MUUTTUJAT KORKOTULOJEN LASKEMINEN Vuosi I tridep trdep tdep tribond trbond tgbond t02. t ",~r". % CL:.~ i B ~: ~: "",...,.., 965 :::0 ~: C.";'I.":' ::: ::: i "-' :::5.3 ::: or ~: BO "~' ":" ~: ::: 5.Bl ~: ':.~~. ~ i :;::28.0 ~'I-...J.~' :::~3~ ::: :;:3::: ~: :;:: :;::08:;:: ::: ::: ' :::.3 9.:::7 6::: ::: :::~: ::: I w

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA EL KENOELÄMÄN TUTt(J USLATOS THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12. Finland, tel. 601322 ( ~' eli ruee a ~j (t) r Christian Edgren SOSAALTURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHSESTA

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

Keskusteluaiheita Discussion papers

Keskusteluaiheita Discussion papers LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland. tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers * Yrjö o. Vartia : TUNNETUISSA

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Keskusteluaiheita - Discussion papers

Keskusteluaiheita - Discussion papers ETLA Lönnrotinkatu ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 4 B 12 Helsinki Finland Tel. 358-9-69 9 Keskusteluaiheita - Discussion papers No. 638 Olavi Rantala KOTITALOUKSIEN

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Aineistokuvaus Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Sisältökuvaus Työsuhdejaksot yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979..

E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979.. E LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland, tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers Kari Alho ja Sinikka Salo

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Perus- ja standardimenetelmän sekä vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskentaesimerkit

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA PERUSTEET VALTO VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEE KORVAAMSESTA ALLE KOLMEVUOTAA LAPSE ODO TA OPSKELU AJALTA STM on aistanut 16.12.2010 iimeisimmät muutokset erusteisiin altion aroista suoritettaasta eläkkeen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto

Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aihealue Asiasanat Kohdejoukko Lähdeaineisto Tulostusaika 17.09.2015 / 14:03:31 Muuttujia 29 Muuttujaluettelo vuosi

Lisätiedot