Keskusteluaiheita Discussion pa ers

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusteluaiheita Discussion pa ers"

Transkriptio

1 LA ELINKEINOEL~M(N TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lonnrotinkatu 4 S, 0020 Helsinki 2, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion pa ers Tarmo Valkonen KOTITALOUSSEKTORIN LASKENTAKEHI KKO KORKOVIRTOJEN No ISSN This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 SISi\LLYSLUETTELO Sivu. JOHDANTO 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS 2 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 8 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA ETLAN 0 5. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA 2 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA 6 LIITTEET LIITE. LIITE 2. LIITE 3. Laina- ja korkoaikasarjojen muodostaminen Uudet muuttujat Aikasarjat korkovirroista ja omaisuus- ja yrittajatulomuuttujista

3 . JOHOANTO Nyt vamistunut kotta0ussektorn korkovirtasevtys ttyy ETLAn rah0tusmarkknamari kehttamiseen. Alkuperasena tav0tteena 0 muodostaa keskesten kansantalouden sektoreiden vanen korkovrtojen laskentakehkko, jonka yhtena osana 0is kotitaloussektorin korkovrtalohko. Tutustumnen saatavilla olevaan korkotastointiin os0tt kutenkin, etta julkistetut korkovirtatiedot eivat ole rittavan yksityiskohtaiset laskentakehikon muodostamiseksi. Suurimpana ongelmana on tietojen puuttumnen yritysten pankeille maksamista koroista, joita pankit pitavat likesalaisuutena. laman Qsaselvityksen tarkoituksena oli tehda kotitaloussektorin korkovirr0e laskentakehkko, joka mahdollistaa ennustettujen korkojen seka laina- ja talletuskantojen muutosten huom00nottamisen ennustettaessa kotitaloussektorn kaytettavissa olevaa tuloa ETLAn kokonaistaloudellisen mallin avulla. Lisaks muodostettiin korkomenojen ja -tulojen laskemista varten kansantulon askennassa kaytettavaan yrittaja- ja omaisuustulojen sektorijakoon ) pohjautuvat aikasarjat luottokannoista ja maksetuista kor0sta vuosilta Anoa kastteelnen poikkeus kansantalouden tilinptoon verrattuna on kot taloussektorin maaritelrna, joka ETLAn rahoitusrnarkkinarnallissa on laajempi ja sisaltaa kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin lisaksi voittoa tavoitteernattomat yhteisot (ml. asunto-osakeyhtiot). ) Kansantalouden tilinpto, taulu 9,

4 2 Laskentakehikon liittaminen kokonaismalliin edellyttaa mallissa kaytettyjen nettomaaraisten kotitaloussektorin yrittaja- ja omaisuustulokasitteiden laajentamista bruttomaaraisiksi siina mielessa, etta eritellaan niihin kuuluvat korkomenot ja -tulot. Julkiselta sektorilta saadut korkotulot otetaan huomioon julkisen sektorin laskelmassa vastaavina korkomenoina. Rahoituslaitosten kotitaloussektorilta saamat nettokorkotulot sisaltyvat kokonaismallissa residuaalina maaraytyvaan yritysten saastamiseen, minka vuoksi niita ei tassa vaiheessa 0e eroteltu rahoituslaitosten tuloina ja menoina. Laskentakehikossa kotitalouksien maksamat sektorin sisaisten ja muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatujen luottojen korkomenot on lisatty tarkempien tietojen puuttuessa korkomenoihin rahoituslaitoksille. 2. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOJEN KEHITYS Kotitaloudet maksavat korkoja kulutusluotoista, asuntoluotoista ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvista luotoista. ) Kulutusluottoihin kuuluvat seka varsinaisten kulutustavaroiden ostoon otetut luotot etta opintolainat. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot ovat suureta osin asuntoyhteisojen luottoja. 2 ) Seuraavissa kuvioissa esitellaan kotitaloussektorin luottojen reaalista kehitysta kaytt6tarkoituksen ja luotonantajan sektorin mukaan. 3 ) ) S6der (984). Lisaksi KT:ssa kotitalouksien maksamiin korkoihin kirjataan valtion korkohyvitykset opintolainoista ja yrittajatoiminnan lainoista. 2) Esimerkiksi vuonna 975 asuntoyhteisojen korkomenot muodostivat n. 80 % voittoa tavoittelemattomien yhteisojen korkomenoista (Ritvanen (982». 3) Kayttotarkoituksen mukainen jako ei ole tarkka ennen vuotta 975.

5 3 Kuv0. Kottalouksen luotot kaytt6tark0tuksen mukaan vu od en 980 hint0hn. 0\ "lw I j25000! Asuntoluotot ~ ~ -- ~ 7 Muut luotot v- -,.. ~ v-- - Kulutusluotot Kuv0sta nahdaan, etta asuntoluottojen osuus on noussut haltsevaks 970-uvun loppupuolella. Asuntoluottojen reaasen kannan nopea kasvu vme vuosna settyy nflaaton hdastumsella ja asuntojen hntojen nousulla. Reaanen luottokanta kasvo tosn vme vuonna edelleen nopeast asuntojen hntojen nousun "hdastumsesta huomatta. Muut luotot ssaltavat maa- ja metsatalouden luottoja ja erttelematt6 ma yrtystomnnan luottoja. Kuv0ssa 2 nakyva maksettujen korkojen kasvun hdastumnen vuosna settyy peruskoron alhasella tasolla nana vuosna. Asunto-. luot0sta maksetut reaaset korkomenot ovat nousseet erttan nopeast vuoden 979 jalkeen, mhn on vaikuttanut lanakannan nopean kasvun saks asuntoluottojen keskmaaraisen koron nousu vime vuosna.

6 4 Kuv0 2. Kotitalouksien maksamat korkomenot luottojen kaytt6tarkoituksen mukaan vuoden 980 hntohn IW' " Asuntoluotoista o ---- %0 L ::...-' --~ --~---,_... ~_ ~--.,.,. 96) 07".;. I V ---~ --, ' Muista ~ luotoista.~_ --. '---_-..-_ Kulutusluotoista 975 9:30 Kuvio 3. Kotitalouksien luotot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. \ V 970 : Rahoituslaitoksilta ~ Valtiolta v o 960 Muilta

7 5 Kuviosta 3 nahdaan rahoituslaitosten osuuden olevan hallitseva kotitalouksien luototuksessa. Osuuden kasvu viime vuosina perustuu nopeasti kasvaneeseen rahoituslaitosten asuntoluototukseen. Luotonantajasektori "muut ll sisaltaa lahinna kotitaloussektorin sisaisia luottoja ja yrityssektorilta saatuja luottoja. ) Kuvio 4. Kotitalouksien maksamat korkomenot luotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin t'hv. \ -_ Muille.- %5 ~-~ -" ~. 970 Rahoituslaitoksille I ' ~--_... Valtiolfe ''':::; Kotitalouksien uottojen lisaantyneet reaaliset korkomenot ovat kuvion 4 mukaan ohjautuneet rahoituslaitoksille. Kuvioissa 5 ja 6 esiteaan voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luottojen ja maksettujen korkomenojen kehitysta luotonantajasektorin mukaan. Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen reaalisen luottokannan kasvu nayttaa kuvion 5 mukaan pysahtyneen 970-luvulla. ) Naiden uottojen kanta oli vuoden 984 lopussa arviolta n. 5.5 mrd. markkaa.

8 6 Kuvio 5. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen uotot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin.!0000 MI'IV I.; 5000!4000 I I : 2000 " ~ -- I Rahoituslaitoksilta ~...~ V~ 'V ~ V. Valtiolta ~. 000 o Kuvio 6. Voittoa tavoitteemattomien yhteis6jen maksamat korkomenot uotonantajasektorin mukaan vuoden 980 hintoihin. 000 K _..-'. 00 o \ l \ I.,.,- Rahoituslaitoksille I l)~5 ",' " ,... I I.--- _ " - Valtiolle --- ~.,.-"~ I' ~-

9 7 Edellisten tietojen perusteella voidaan laskea implisiittiset korot ) ja verrata niita antolainauksen keskikorkoon: Kuvio 7. Valtion ja rahoituslaitosten kotitaloussektorin luotoista perimat korot ja pankkien antolainauksen keskikorko. 2 M~IK ' o 960 } 965 Pankkien antolair auksen keskikorko.- - '_\ ---~. ~ ~.-' -" "" ::::::;.- Rahoitus aitosten imp!. ante ainauskorko ~ Valtion imp!. antolainauskorko ' '" Rahoituslaitosten implisiittisen antolainauskoron' poikkeaminen pankkien antolainauksen keskikorosta vuoden 975 jalkeen johtuu sektorijakoon liittyvista ongelmista. 2 ) Valtion implisiittinen antolainauskorko nayttaa nousevan trendinomaisesti aravalainojen korkojarjestelman muuttamisen jalkeen. ) laskettu seuraavasti: korko 200xkorkomeno lainakanta lainakanta edellisen vuoden lopussa + vuoden lopussa 2) Ks. sivu 2.

10 8 3. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa kotitaloussektorin tuotannolle ei toistaiseksi laadita erillista tuotantotilia. Kotitaloussektorin muu kuin kotitalouspalvelujen tuotanto on esitetty yrittajatoiminnan tuotantotileilla. Jako kotitaloussektorin ja yrityssektorin valilla tapahtuu vasta, kun tuotannosta syntyneet tulot kohdistetaan yrittajatoiminnan eri toimialoille. Kotitaloussektorin toimialoittaiset yrittajatulot (maa- ja metsataloudesta ja muusta yrittajatoiminnasta) esitetaan kansantalouden tilinpidossa taulussa 9. Taulun 9 kansantulolaskelmassa kotitaloussektorin omaisuus- ja yrittajatulot esitetaan nettomaaraisina, eli niihin on lisatty saatujen ja maksettujen vastikkeellisten t~lonsiirtojen erotus. Kotitaloussektorin korkomenot ovat osa maksetuista yastikkeellisista tulonsiirroista, joten ne on vahennetty taulun omaisuus- ja yrittajatuloja laskettaessa. Taulun 0 tulo- ja tulonkaytt6tileilla kuvataan tuotannontekijatulojen kulkeutumista institutionaalisille alkuperaissektoreile (kotitaloudet, yritykset jne.) ja tulojen uudelleenjakoon liittyvia vastikkeellisia ja vastikkeettomia tulonsiirtoja. ) Tuotannontekijatulot jaetaan palkkoihin, ty6nantajan sosiaaliturvamaksuihin ja toimintaylijaamaan. Toimintaylijaama kuvaa yrittajatoiminnan harjoittamisesta saatuja tuloja ennen verojen, korkojen, osinkojen ja muiden maksujen maksamista. Taulun 9 kansantulolaskelman yrittaja- ja omaisuustulojen ja toisaalta taulun 0 toimintaylijaaman ja omaisuustulojen valiset yhteydet ovat kotitaloussektorin osalta seuraavat: ) S6der ~984).

11 9 Omasuustulot, tulo- ja tulonkaytt6tili - kulutusluottojen korot - tontinvuokrat = Omaisuustulot, kansantulolaskelma Tulo- ja tulonkaytt6tin omasuustulon muodostumista kasitellaan tarkemmin korkotulojen kasittelyn yhteydessa. Yrttajatominnan osalta tulokastteiden yhteys on seuraava Tomntaylijaama, tulo- ja tulonkaytt6tili - korkomenot yrittajatoiminnan lainoista - maanvuokrat + yrittajatulon otot Yrittajatulot ja yrittajatulon otot, kansantulolaskelma Kotitalouksien korkomenot koostuvat tilinpidon mukaan siis kulutusluottojen ja yrit~ajatominnan lainojen koroista. Yrittajatoiminta on kansantulolaskelmassa jaettu maatalouteen, metsatalouteen ja muuhun yrttajatoimntaan. Asuntojen omistaminen kuuluu muuhun yrittajatoimintaan, joten asuntolanojen korot lasketaan muun yrittajatoiminnan korkomenohin. Toimintaylijaaman ja yrittajatulon yhteydet voidaan nain hajoittaa edelleen: Toimintaylijaama maataloudesta - maatalouden korkomenot - maanvuokrat = Yrittajatulo maataloudesta Toimintaylijaama metsataloudesta - metsatalouden korkomenot = Yrittajatulo metsataloudesta Toimintaylijaama muusta yrittajatominnasta - korkomenot muusta yrittajatoiminnasta (ml. asuntoluottojen korot) + yrittajatulon otot) = Muut yrittajatulot ja yrittajatulon otot ) Yrittajatulon ottoja esiintyy vahittaiskaupan ja liikenteen toimialoilla, minka vuoksi ne on litetty laskelmaan muiden yrittajatulojen yhteydessa.

12 0 Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen omaisuus- ja yrittajatulot maaraytyvat samojen periaatteiden mukaisesti. Naiden korkomenot koostuvat suurelta osin asuntoyhteisojen korkomenoista. 4. KOTITALOUSSEKTORIN KORKOMENOT ETLAN KOKONAISTALOUDELLISESSA MALLISSA Kotitaloussektorin kaytettavissa olevat tulot maaraytyvat palkkojen, ty6nantajien sosiaaliturvamaksujen, yrittaja- ja omaisuustulojen ja saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen avulla. ETLAn mallissa yrittaja- ja omaisuustuloja on tahan asti ennustettu taulun 9 kansantulolaskelman mukaisesti nettomaaraisina, jolloin vastaavista erista on vahennetty korkomenot pois ennen kaytettavissa olevien tulojen laskemista. Korkomenot saadaan nakyviin muuttamalla omaisuus- ja yrittajatulokasitteet sisaltamaan kunkin tuloeran hankkimiseen liittyvat korot. Kasitteiden laajentaminen toimintaylijaamien tasolle ei ole perusteltua niin kauan kuin tilinpidosta ei ole saatavissa kotitaloussektorin toimintaylijaamaa funktionaalisen luokituksen mukaan jaettuna. Kotitaloussektorin korkomenot ovat korkotuloa rahoituslaitoksille ja julkiselle sektorille. Seuraavassa esitettavassa mallissa korkomenot lasketaan kertomalla korkoprosentilla perakkaisten vuosien lopun lainakantojen keskiarvo. Korkomenot julkiselle sektorille: tregloan =.0*trgloan*tGloan_l*( +.5*Gloan00) Korkomenot rahoituslaitoksille: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_l*(l +.5*Bloan00) Muuttujien tarkemmat selitykset l6ytyvat liitteena olevasta muuttujaluettelosta.

13 Muutettaven kokonasman kotita0ussektorin omasuus- ja yrittajatu0muuttujien entinen ja uusi sisat6 on seuraava: Muuttuja Entinen sisalt6 Uusi sisalt6 tyeh Yrittajatu0t maa- tyehl + korkomenot maata0udesta ta0uden yrittajatoimnnasta tyeh2 Yrittajatulot metsa- tyeh2 + korkomenot metsataloudesta ta0uden yrttajatominnasta tyeh3 Muut yrittajatulot ja tyeh3 + korkomenot muusta yrittajatu0n otot yrittajatoimnnasta t02 Omaisuustu0t t02 + kuutusuottojen korot t07 Voittoa tavoitteemat- t07 + voittoa tavoitteetomien yhteis6jen mattomen yhteisojen omaisuus- ja yrittaja- maksamat korot tu0t Omaisuus- ja yrittajatu0ja ennustetaan nyt sis vahentamatta niista korkomenoja. Korkomenot vahennetaan vasta kaytettavssa olevaa tu0a askettaessa: ) wzo = ( tw) W (tos) 05 - (t052) 052 twzo - twzo - twzo - + (tni ) { ) twzd - + (tyeh) YEH + (tyeh2) YEH2 + (tyeh3) YEH3 twzo - twzo - twzo - _ (tregloan) REG0an - (trebloan) REB0an twzo - twzo- ) Akuperaisesta kaytettavssa olevan tu0n ausekkeesta ks. Pykkanen Kinnunen (98).

14 2 Julkisen sektorin omaisuus- ja yrittajatulomuuttuja jaetaan korkotuloon kotitaloussektorilta ja muuhun omaisuus- ja yrittajatuloon identiteetilla: tol = tol.l + trebloan. Ennusteet kotitaloussektorin valtiolta ja rahoituslaitoksilta saamista luotoista perustuvat rahoitusvirtakehikon luottoennusteisiin. Rahoituslaitoslainojen korkoennuste perustuu implisiittisten korkojen muuttamiseen peruskoron ennustettujen muutosten mukaisesti. Valtion luottojen osalta korkoennuste perustuu edellisten vuosien implisiittisiin korkoihin, joita muutetaan tiedossa olevien korkomuutosten avulla. 5. "KOTITALOUKSIEN ) KORKOTULOT KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Kansantalouden tilinpidossa korkotulot ovat osa omaisuustuloja. Tuloja tulonkaytt6tilin ja kansantulolaskelman mukaisten omaisuustulokasitteiden yhteytta on selvitetty edella korkomenojen yhteydessa. Tulo- ja tulonkaytt6tililla omaisuustuloihin_kuuluvat korkotulojen lisaksi osingot, saadut maanvuokrat ja tekijanoikeusmaksut. Kotitaloudet saavat korkotuloja paaasiassa talletuksista ja joukkovelkakirjoista. Tarkkoja tietoja naiden vaateiden omistuksen jakautumisesta kotitalouksien ja muiden sektoreiden kesken ei ole saatavissa. Kansantalouden tilinpidossa korkotulot talletuksista lasketaan kertomalla ottolainauksen keskikorolla arvio kotitalouksien varsinaisten ) Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen korkotuloja ei ole hajoitettu erikseen tassa yhteydessa.

15 3 taetusten kannasta. Joukkovekakirjoista saaduksi korkotuoksi merkitaan ainoastaan kaikki vation yeisoobigaatioista maksamat korkomenot. Tassa sevityksessa kotitaouksien taetuksia approksimoidaan koko varsinaisten taetusten kannaa. Varsinaisten taetusten, yeisoobigaatioiden ja niista maksettujen korkojen reaaista kehitysta kuvataan seuraavia kuvioia:

16 4 Kuv~o 8. Vars~na~sten talletusten ja vat~on yle~s6obl~gaat~o~denkanta vuoden 980 h~nto~hn t'!k i I ~' o ~ " ",',,' Tallet~.~set...,' I II ' _.., --- Obligaatiot -- ~ ! O"....-.~.,;..,.-. _.--_.-- I Kuv~o 9. Kottaouksen korkotuot taletuksista ja valt~on yle~s6obl~gaat~o~sta vuoden 980 h~nto~h~n '4000, tk ", -- ~ ;.- -- ~ - -- ~ V,. Talletuksista r- \) Obligaatioista ' \,,,'-,,---..J- I ",'~ (:0 --_ ''" Va~htelut talletukssta saadu~ssa korkotulo~ssa johtuvat peruskoron muutoks~sta.

17 5 Edellisten avulla voidaan laskea implisiittiset korot samalla tavalla kuin korkomenojen kasittelyn yhteydessa: Kuvio 0. Implisiittinen kotitalouksien talletuskorko ja ottolainauksen keskikorko. 2 t'ik, ' 4 3 ~ 2 o [ ' Oltolainauksen keskikorko 970 )FL \ r -'\--.-.V\ ~\... Imp!. talletu~korko 95 'V I I - '0 n Kuvio. Implisiittinen kotitalouksien obligaatiokorko ja uusien obligaatioiden korko korkotilaston mukaan. 2 I Uusien obligaatioiden korko V ---..,...- ~.' A 'vi' J'~... ~ I \ 0 ~::>--- \ r,- >-----i Imp!. obligaatiokorko I '" o 960 '\ \,' V Implisiittisen obligaatiokoron alhaisuus 960-uvulla johtuu siita, etta korkotul~jen laskennan pohjana oleva yleis6obligaatiot-kasite poikkeaa ennen vuotta 967 rahoitusmarkkinatilaston vastaavasta kasitteesta.

18 6 6. KOTITALOUKSIEN KORKOTULOT MALLISSA Kotitaouksien korkotuot otetaan huomioon maissa jakamaa,omaisuustu0t korkotuoihin taetuksista ja obigaatioista ja muihin omaisuustu0ihin identiteetia: t02 = t02. + tribond + tridep t02 kuvaa omaisuustuoa, joka on saatu isaamaa kansantu0askeman mukaiseen omaisuustuokasitteeseen kuutusuottojen korot. Nain t02. maaraytyy seuraavasti: Osinkotuot + Muut omaisuustuot - Tonti,nvuokrat = t02. Muut omaisuustuot kuin korkotuot Korkotuot asketaan taetus- ja obigaatiokantojen perakkaisten vuosien keskiarvojen ja korkojen tuoina: tridep =.Ol*trdep* tdep_* ( +.5* Dep00) tribond =.Ol*trbond* tgbond_ * ( +.5* GBond00) Kotitaouksien korkotuot obligaatioista ovat korkomenoa vat0e, mika saadaan malissa nakyviin hajottamalla julkisen velan korkomuuttuja yleisoobligaatioista maksettuihin ja muihin korkomenoihin: t02 = t02. + tribond.

19 7 Korkotuloja raho~tuslatokslta e~ ole erotettu tostaseks rahotusla~tosten menona samasta syysta ku~n korkomenojen kas~ttelyn yhteydessa. Korkotuloja malssa ennustetaan kayttamalla hyvaks maln rahotusv~rtakehkkoon l~~ttyv~a varsnasten talletusten ja obgaato~den ennuste~ta. seka korkoennustetta.. I :I..

20 8 Lahdeluettelo Pylkkanen E. - Knnunen J. (98) "ETLAn ekonometrnen mall syyskuussa 98", Elnkenoelaman Tutkimuslaitos OP No 93. Rtvanen K. (982) "Vottoa tavoittelemattomat yhtesot kansantalouden tilnpdossa", Tastokeskus tutkmuksa No 77. S6der L. (984) "Kottaloudet kansantalouden tnpdossa", Tastokeskus tutkimuksa No 09. Tastolahteet Anto- ja ottolainaustilasto vuosilta , juk. Tiastokeskus Hallituksen kertomukset valtiovaran hoidosta ja tilasta vuosilta Kansantalouden tinpito vuosta , julk. Tastokeskus Luottokantatilasto vuosta , julk. Suomen Pankin tutkimuslatos ja Tilastokeskus Pankkien kuukaustilasto vuosilta , julk. Tastokeskus Rahotusmarkknatilasto vuosilta , julk. Tilastokeskus Valtion tilntarkastajien kertomukset vuosilta

21 9 Liite. AIKASARJOJEN MUOOOSTAMINEN Oatan selvitys Laht6kohtana korkomenojen jakamiseen ovat 0eet Tilastokeskuksen sarjat kulutus-, asunto- ja muiden ainojen korkomenoista, seka maa- ja metsata0uden yrittajatoiminnan korkomenoista. Kansanta0uden tilinpidossa nama sarjat on laskettu kayttamalla verotustietojen mukaista luottokannan tasoa, joka on n. 0 % suurempi kuin luottokantatilastossa. ) Jako on suoritettu siten, etta as unto- ja kulutusluottojen kannat on saatu luottokantatiastosta ja korot verotustiedoista. Maata0uden yritystoiminnan luotot ja korot on saatu yritys- ja tulotilastosta. Loput yritystoiminnan luotot maaraytyvat residuaalina ja niihin on sovellettu antolainauksen keskikorkoa. Vuodesta 975 taaksepain muun yritystoiminnan luotot on arvioitu eksponentiaalisena trendikehityksena. Tassa selvityksessa lahteina on kaytetty korkomenosarjojen lisaksi luottokantatilastoa, hallituksen kertomuksia valtionvarain hoidosta ja tilasta, seka valtion tilintarkastajien kertomuksia. Perusongelmina ovat olleet tilastolahteiden puutteelliset tiedot 960-uvulta ja sektorijakojen erot. Lisaksi luottokantatilaston luvut on puhdistettu valtion rahoituslaitosten kautta antamien lainojen osalta. ) Johtuu siita, etta luottokantatilastossa ei ole otettu huomioon kotitaloussektorin sisaisia eika yrityssektorilta saamia luottoja.

22 20 Kuvaukset akasarjosta. LUOTOT JA LUOTTOKOROT.. Luotot vatiolta - Maata0uden uotot tedot Asutusrahaston, Valt0n viljavaraston rahaston ja arvioitujen salaojtuslainojen kantojen ja korkotulojen mukaan tedot vahentamalla maa- ja metsata0uden luotosta metsanparannuslanojen osuus tedot vahentamalla enkenonharjoittajakottaouksien luotosta metsanparannuslainojen osuus. - Metsatalouden luotot tedot arv0itu trendikehtyksella. tiedot metsanparannusainosta. - Muun yritystoiminnan luotot tiedot saatu ketjuttamalla taaksepain valt0n henkiloja sekaaisluottojen kannan prosenttimuutosten avulla. tiedot kiinteisto- ja asunto-osakeluottojen summana. tiedot pakansaaja- ja muiden kotitalouksien luottojen summana. - Voittoa tavoittelemattomien yhteisojen luotot Estimaattina kaytetty muita valtion asuntolainoja kuin kotitalouk-

23 2 sille menevia. Valtion asuntolainojen yhteismaara on vuosina arvioitu valtion suoran luotonannon perusteea..2. Luotot rahoituslaitoksilta Maatalous Kotitalouksien rahoitusaitoksille maksamat korot saadaan residuaalina, kun TK:n korkomenosarjasta vahennetaan valtiolle maksetut korot. Tama sarja sisaltaa kirjaustavasta johtuen siis myos korkohyvltykset korkotukilainoista maataloudelle. Maatalouden lainakannat on saatu vahentamalla maa- ja metsatalouden luotoista metsatalouden ja valtion varoista valitettyjen luottojen osuudet, jotka on arvioitu vuosina valtion suoran luotonannon ja antolainauksen keskikoron perusteella. Vuosina valitettyjen luottojen ja metsatalouden luottojen maara saadaan suoraan luottokantatilastosta. Talla aikavalilla maa- ja metsatalouden luotot sisaltavat myos kulutus- ja asuntoluottoja, joita ei pystyta erottamaan. Metsatalous ~ Metsatalouden korkomenot on saatu vahentamalla TK:n korkomenosarjasta valtion metsanparannusuottojen korot. Kanta on vuosina arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella ja siita eteenpain saatu uottokantatilastosta. Kulutusluotot Korkomeno saadaan suoraan TK:n hajotelmasta (sisaltaa korkohyvitykset opintolainoista). Kanta on vuosina nimikkeella Imuut luotot ' luottokantatilastossa ja sen jalkeen nimikkeella 'kulutusluotot'.

24 22 Muun yritystoiminnan luotot Asuntoluottojen korkomeno on saatu residuaalina TK:n hajotelmasta. Kanta on saatu luottokantatilastosta vuosina nimikkeilla kilnteist6luotot ja asunto-osakeluotot ja vuosina nimikkeella asuntouotot. Muut yritystoiminnan luotot on saatu vahentamalla ao. erat luottokantatiaston kotitalouksien luottojen kokonaismaarasta, vuodesta 975 taaksepain trendiestimaatilla. Korkomeno on arvioitu antolainauksen keskikoron perusteella (kanta*korko). Voittoa tavoittelemattomien yhteis6jen luotot Luotot vuosina on saatu laskemalla yhteen asuinkiinteistoyhtioille, seurakunnille ja ryhmalle "muut luotonsaajat" luottokantatilaston mukaan myonnetyt luotot. Taman jalkeiselta ajalta tiedot on arvioitu voittoa tavoittelemattomille yhteis6ille ja asuntoyhteis6ille my6nnettyjen luottojen summana. Korkomenot on saatu residuaalina vahentamalla KT:n mukaisesta sektorin kokonaiskorkomenosta valtion asuus..3. Muut luotot Muilta kuin valtiolta tai rahoituslaitoksilta saatuja luottoja ei ale eritelty tarkemmin. Luottokanta on saatu vahentamalla verotusaineiston perusteella estimoidusta kokonaisluottokannasta uottokantatilaston mukainen luottokanta. Korkomeno on saatu residuaalina.

25 23 2. KOTITALOUKSIEN TALLETUKSET JA OBLIGAATIOT JA NIISTA MAKSETUT KOROT - Talletukset Arviona kotitalouksien talletuksista kaytetaan anto- ja ottolainaustilaston mukaisten varsinaisten talletusten kantaa. ) Varsinaisia talletuksia on kuitenkin myos muilla sektoreilla (lahinna kunnilla), joten arvio on jonkin verran liian suuri. - Obligaatiot Kotitalouksien obligaatioiksi on merkitty kaikki valtion yleisoobligaatiot rahoitusmarkkinatilaston mukaan. - Talletuksista ja obligaatioista maksettuja korkoja koskevat aikasarjat saadaan Tilastokeskuksesta. ) ml. varsinaiset talletukset Suomessa olevissa ulkomaisissa pankeissa.

26 24 Liite 2. UUDET MUUTTUJAT Korkomenojen laskeminen tregloan Kotitaloussektorin (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteis6t) korkomenot valtiolle, arvo l~skentatapa: tregloan =.Ol*trgloan*tGloan_*( +.5*Gloan00) trgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tgloan Kotitaloussektorin valtiolta saamien luottojen kanta, arvo, Hallituksen kertomus valtionvarain hoidosta ja tilasta, luottokantatilasto trebloan Kotitaloussektorin korkomenot rahoituslaitoksille, arvo Laskentatapa: trebloan =.Ol*trbloan*tBloan_*( +.5*Bloan00) trbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kannan ja maksettujen korkomenojen avulla laskettu implisiittinen korko, prosenttia tbloan Kotitaloussektorin rahoituslaitoksilta saamien luottojen kanta, arvo, luottokantatilasto

27 25 t0. Muut julksen sektorn omaisuus- ja yrittajatulot kuin korkotulo kottaloussektorta, arvo.~skentatapa: t0. = t0 - tregloan Korkotulojen laskemnen t02. Kottalouksen muut omasuustulot kun korkotulot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tridep - tribond tridep Kottalouksen korkotuot pankkitalletukssta, arvo Laskentatapa: tridep =.Ol*trdep*tDep_l ( +.5*Dep00) trdep Yles6n varsnasten talletusten kannan ja talletukssta saamien korkotuojen avulla laskettu mpsttnen taletuskorko, prosentta tdep Yleis6n varsnaset talletukset, arvo Anto- ja ottoainaustasto, Pankktasto tribond Kottalouksen korkotulot obgaat0sta, arvo Laskentatapa: tribond =.Ol*trbond*tGBOnd_ ( +.5*GBond00)

28 26 trbond Valtion yleis6obligaatiokannan ja kotitalouksien obligaatioista saamien korkotulojen avulla laskettu implisiittinen obligaatiokorko, prosenttia tgbond Valtion yleis6obligaatiot, arvo Rahoitusmarkkinatilasto t02. Muut julkisen velan korkomenot kuin valtion yleis6obligaatioiden korot, arvo Laskentatapa: t02. = t02 - tribond

29 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT VALTIQLTA JA MA~~;.lVT.. K9R~qM~NQI. MMK -'. r-... rt ~AATALOUS METS~TALOUS I MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT It> I Vuos i I Kanta Korkomeno Kanta -_ Kanta Korkomeno.._ Kanta Korkomeno Korkomeno I I. - 9GO G6 8 4~: ~: ::: "''' c.c , ::: ~: ::: r." ':IC, ::: "''' I cc r. N ,;. 3::: J I ~:S ~:B r r 977 ':'I~ ':' ~ ~: l r 92::: ::: ::: ::: ::: I W.

30 KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT RAHOITUSLAITOKSILTA JA MAKSETUT ----:...;...::...:...;.."-"'---...;;...;;..;-----"o.c... _... KORKOMENOT,MMK ~. _" t~aatalous METSJ\TALOUS l\suntoluotot KULUTUS LUOTOT Vuosi Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot Kilnta., 45 ~." 0 I ~.L,;, ~:OO 546 ~." 00' 7,,".r-,"", ';' ;,c.; 639 4':' 99 7 ~, 087 6~'.:0 ~:57 ",,,,,.., I":'.) ~:90 8'.l."l ~: : ~:9 073 B ~: ~: ~; ~: B ,..."".,... C'r.:o :::888 ~: ~:9 20~: ","or"', 474 c.",.:.' ~: "''' QC ~: ~:O """ ~:9S 4~' coc.: ,.."()~" ;" O.JC _c ~: ~ ~:7409 ~:057 :: ~: Korkomenot ::: ::: ~.: ~: IG2 N co,

31 KOTI~ALqU~.~_~~9~I ~_~~.ot..0i ~_~HO)rUSLA~T.OKSIL TA _~~_ M~KSETUT._KORKOMENOT ~ MMK MUU YRITYSTOIMINTA I VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISOT I MUUT KOTITALOUSSEKTORIN LUOTOT JA MAKSETUT KORKOMENOT Vuosi I Kanta Korkomeno I Kanta Korkomenot Kanta Korkomenot - -_..---_. -._ _ S60 0 ' : ~: ~: ~: ~, 963 4':' : ~, ~, i 746 I 3 n ~: ls ~:84 I ~:85 ~;o I ~: ! ~: B99 22 I :::7~: ~; N I ld 5~:9 5 50~: ::: ~: ~: ~: ~:S2::: SS ~: n~, ':- 8~:

32 UUD~T MUUTTUJAT KORKOTULOJEN LASKEMINEN Vuosi I tridep trdep tdep tribond trbond tgbond t02. t ",~r". % CL:.~ i B ~: ~: "",...,.., 965 :::0 ~: C.";'I.":' ::: ::: i "-' :::5.3 ::: or ~: BO "~' ":" ~: ::: 5.Bl ~: ':.~~. ~ i :;::28.0 ~'I-...J.~' :::~3~ ::: :;:3::: ~: :;:: :;::08:;:: ::: ::: ' :::.3 9.:::7 6::: ::: :::~: ::: I w

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA EL KENOELÄMÄN TUTt(J USLATOS THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12. Finland, tel. 601322 ( ~' eli ruee a ~j (t) r Christian Edgren SOSAALTURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHSESTA

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan, Luonnos neuvoston asetukseksi (EY) välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentamisesta Euroopan kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon järjestelmässä (EKT) /* KOM/97/0050 lopull. - CNS 97/0037

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Keskusteluaiheita Discussion papers

Keskusteluaiheita Discussion papers LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland. tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers * Yrjö o. Vartia : TUNNETUISSA

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta 2013 Muiden rahoituslaitosten luottokanta, 1 neljännes Antolainauskanta lähes 7 miljardia euroa maaliskuun 2013 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten myöntämien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Antolainauskanta 226 miljardia euroa syyskuun lopussa

Antolainauskanta 226 miljardia euroa syyskuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 3. neljännes Antolainauskanta 226 miljardia syyskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2005 Tammi-kesäkuu 2005 OP-ryhmä 30.6.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Antolainauskanta 301 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa

Antolainauskanta 301 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa Rahoitus ja vakuutus 2013 Luottokanta 2012, 4. vuosineljännes Antolainauskanta 301 miljardia vuoden 2012 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Keskusteluaiheita - Discussion papers

Keskusteluaiheita - Discussion papers ETLA Lönnrotinkatu ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 4 B 12 Helsinki Finland Tel. 358-9-69 9 Keskusteluaiheita - Discussion papers No. 638 Olavi Rantala KOTITALOUKSIEN

Lisätiedot

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa

Lisätiedot

Antolainauskanta 277 miljardia euroa joulukuun 2011 lopussa

Antolainauskanta 277 miljardia euroa joulukuun 2011 lopussa Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokanta 2011 4. neljännes Antolainauskanta 277 miljardia joulukuun 2011 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012 Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 22 24 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 24.9.22 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/22 Kesä 22 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

Tammi-joulukuu Op-ryhmä Tammi-joulukuu 22 Op-ryhmä Osuuspankkiryhmä 31.12.22 243 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus- OPK Osuuskunta OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 24 9 Asiakkaita

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 992 vp - HE 29 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta sekä tuloja varallisuusverolain 59 ja 63 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2016 Sektoritilit neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2015 neljännellä vuosineljänneksellä Kotitaloussektorin säästämisaste oli

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979..

E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979.. E LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland, tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers Kari Alho ja Sinikka Salo

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

Q Tilinpäätöstiedote

Q Tilinpäätöstiedote Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2010, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi edelleen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden 2010

Lisätiedot

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992. 1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys

Kulutusluottoselvitys 14.12.21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö 1. KULUTUSLUOTTO KÄSITTEENÄ 2 2. ERI KULUTUSLUOTTOMUODOT 2 3. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRITTELY TILASTOISSA 3 4. KULUTUSLUOTOT

Lisätiedot