KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE"

Transkriptio

1 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTARAPORTTI 1/2002 ajalta KATSAUS HANKKEEN KOKONAISTILANTEESEEN

2 2 SEURANTARAPORTTI Kevään 2002 aikana tapahtui hankkeessa muutoksia hankkeen Kartoitusjaksojen osalta. Uuden tehdyn rahoituspäätöksen myötä kartoitusjaksojen määrä vuositasolla puolittui. Tämän päätöksen myötä hankkeen sisääntulo ja valintakäytäntö myös muuttuivat. Osa opiskelijoista ohjautuu hankkeeseen edelleen Kartoitusjaksojen kautta, osa suoraan perusjaksojen kautta. Sisääntuloa hankkeeseen tarkennettiin myöskin siten, että hankkeeseen ostettavien tietyn ammattialan osaamista kartoittavien jaksojen kautta on myös mahdollista tulla mukaan hankkeeseen. Hankkeen rahoitus kokonaisuudessaan pysyi entisellä tasollaan, samoin vuosittainen varsinaiseen hankkeeseen tulevien opiskelijoiden määrä pysyi ennallaan eli 150:ssä henkilössä. Loppukeväästä ja kesällä 2002 kaikkien vain kartoitusjakson käyneiden opiskelijoiden sen hetkinen tilanne selvitettiin tarkkaan. Kaikki potentiaaliset työttömänä olevat hakijat, jotka ovat edenneet kartoitusjaksolla työstettyjen suunnitelmien mukaisesti, tullaan ohjaamaan hankkeen koulutusten ja toimenpiteiden piiriin mahdollisuuksien mukaan. 1. KATSAUS HANKKEEN TILANTEESEEN 1.1. Tilanne seurantajaksolla Hankkeen on seurantajaksolla aloittanut 79 opiskelijaa, heistä miehiä 49 ja naisia 30. Opiskelijoiden keski-ikä on 34 vuotta. Kuopiolaisia on 75 Siilinjärveläisiä on 3 Vehmersalmelaisia on 1 Maahanmuuttajia on ollut perusjaksolla 3 35:llä opiskelijalla on ammatillinen koulutus (44,3 %) Ammatinvaihtajia on yht: 15 (19,0 %) Opiskelijoiden työttömyysaika on keskimäärin 1,9 vuotta. Opiskelijoiden työkokemusaika on keskimäärin 8,7 vuotta. 30 :lla perusjaksolla olleella opiskelijalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita ( 37,97%) - allergiaa 6 opiskelijalla - astmaa 2 opiskelijalla - selkä/niska vaivoja 3 opiskelijalla - mielialaan liittyviä sairauksia 3 opiskelijalla

3 3 - tai muita sairauksia 18 opiskelijalla Opiskelijalla voi olla myös useampia edellä mainittuja terveysrajoitteita. Työsuhteet seurantajaksolla Yksityinen sektori ilman tukea 21 työsuhdetta tuella 35 työsuhdetta Kuntasektori 28 tukityösuhdetta (Siilinjärven kunta 2 henkilöä) Valtio 8 räätälöityä tukityösuhdetta Koulutus seurantajaksolla Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 16 henkilöä ESR-koulutuksessa hankkeessa 37 henkilöä Omaehtoisen koulutuksen aloitti 5 henkilöä 1.2. Seurannan kokonaistilanne Hankkeen on aloittanut ajalla kaikkiaan 242 opiskelijaa. Hankkeen aloittaneista 9 on tullut hankkeeseen ESR-jatkokoulutuksen kautta ilman ohjaavaa perusjaksoa. Opiskelijoista miehiä on 141 ja naisia 101. Opiskelijoiden keski-ikä on 34,0 vuotta. Kuopiolaisia on 208 Siilinjärveläisiä on 29 Vehmersalmelaisia on 5 Maahanmuuttajia on ollut perusjaksolla :lla opiskelijalla on ammatillinen koulutus (56,2%) Ammatinvaihtajia on yht: 48 (19,8 %) Opiskelijoiden työttömyysaika on keskimäärin 1,9 vuotta. Opiskelijoiden työkokemusaika on keskimäärin 8,0 vuotta. 82:lla perusjaksolla olleella opiskelijalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (33,9%) - allergiaa 30 opiskelijalla - astmaa 9 opiskelijalla

4 4 - selkä/niska vaivoja 15 opiskelijalla - mielialaan liittyviä sairauksia 8 opiskelijalla - tai muita sairauksia 39 opiskelijalla Opiskelijalla voi olla myös useampia edellä mainittuja terveysrajoitteita Työsuhteet hankkeen toiminnan aikana Yksityinen sektori ilman tukea 47 työsuhdetta tuella 41 työsuhdetta Kuntasektori 40 tukityösuhdetta (Siilinjärven kunta 3 henkilöä) Valtio 8 räätälöityä tukityösuhdetta Koulutus hankkeen aikana Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 henkilöä ESR-koulutuksessa hankkeessa 63 henkilöä Omaehtoisen koulutuksen on aloittanut 19 henkilöä 1.3. Hankkeen päättäneiden tilanne Hankkeessa aloittaneet ensimmäiset ryhmät ovat päättäneet hankkeen elokuun 2002 aikana. Osa opiskelijoista on päättänyt hankkeen jo aiemminkin saatuaan työpaikan tai aloitettuaan pitkäkestoisen koulutuksen. Kaikkiaan hankkeen on mennessä päättänyt 49 henkilöä. Hankkeen suorittaneiden tilanne heti hankkeen päätyttyä tilanne henkilömäärä %-osuus 01 Ammatillinen koulutus 19 38,7 % 02 Oppisopimuskoulutus 3 6,12 % 03 Työvoimapoliittinen koulutus/tutkinto 2 4,08 % 04 Työvoimapoliittinen koulutus 1 2,04 % 05 ESR-koulutus 4 8,16 % 06 Työsuhde toistaiseksi 6 12,2 % 07 Määräaikainen työsuhde 2 4,08 % 09 Tukityöllistettynä 5 10,2 % 12 Sairausloma 1 2,04 %

5 5 15 Muu 2 4,08 % 16 Työtön/lomautettu 4 8,16 % Yhteensä: % Hankkeessa mukana olevista hankkeelaisista valtaosa tarvitsee erityistä tukea edetäkseen työllistymisessään. Pitkäaikainen työttömyys jo sinällään on murentanut uskoa työllistymiseen ja omiin mahdollisuuksiin. Pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi taloudelliset vaikeudet, terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden mutkistuminen, riittävän tuen puute jne. muodostavat kokonaisuuden, josta vain harva pitkäaikaistyötön yksinään pystyy selviytymään. Hankkeessa toimenpiteet ovat pitkäkestoisia, tarjotaan aikaa ja tukea, käydään läpi eri etenemisen vaihtoehtoja ja ennen kaikkea luodaan tasavertainen luottamuksellinen suhde, joka osaltaan auttaa löytämään todelliset työllistymisen esteet ja sitä kautta motivaation etenemiseen. Jokainen syntynyt työsuhde, työharjoittelu, päätös ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta vaatii useimmiten runsaasti taustatyötä ja ennen kaikkea aikaa keskustella asiakkaan kanssa. 2. TYÖELÄMÄLÄHEISET KOULUTUSMALLIT - KOKEMUKSIA PUUALAN OSAAMISTAITO KARTOITUKSESTA Vuoden 2002 aikana on hakkeessa erityisesti keskitytty työelämäläheisen koulutusmallien kehittämiseen. Työelämäläheisten koulutusmallien pohtiminen on tärkeää siksikin, että hankkeelaisista lähes 20% on ammatinvaihtajia ja hiukan alle puolelta puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan. Esimerkki työelämäläheisestä koulutusmallista: Kevään 2002 aikana yhteistyö yritysten kanssa tehostui entisestään. Hankkeessa ideoitiin ja suunniteltiin yhteistyössä puualan yritysten ja alan kouluttajaedustajan kanssa Puualan perustaidot koulutus. Mukana koulutusideoinnissa oli kolme kuopiolaista puualan yritystä. Neuvottelujen pohjalta toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon ammattiopiston kanssa toukokuussa 2002 kolmen viikon pituinen puualan osaamistaitokartoitus koulutus. Koulutukseen valittiin 10 puualalle suuntautumassa olevaa miesopiskelijaa. Koulutukseen valitut opiskelijat eivät olleet yhtä lukuun ottamatta motivoituneita etenemään koulutuksen kautta eteenpäin. Heidän toiveensa liittyivät ensisijaisesti suoraan työllistymiseen. Todellisia suoran työllistymisen edellytyksiä ei heillä kuitenkaan ollut. Myöskään opiskelijoiden puualan todellisesta osaamisesta ei ollut tarkkaa tietoa. Opiskelijoista yhdellä ei ollut ammatillista koulutusta, yksi oli keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen. Kahdeksan ammatillinen koulutus oli yli kymmenen vuoden takaa, työttömyyttä pojilla oli kertynyt 2-8 vuotta. Lähteminen kolmen viikon pituiseen koulutukseen tuntui heistä hankalalta En kyllä lähde koulun penkille istumaan kolmeksi viikkoa!. Taustalla useimpien kohdalla olivat aikaisemmat huonot opiskelukokemukset, negatiiviset käsitykset itsestä oppijana jne. Opiskelijat kokivat olevansa ensisijaisesti tekemisen kautta oppivia opiskelijoita. Ennen koulutuksen alkua koulutuksen

6 6 vastuuopettajan kanssa käytiin läpi näitä opiskelijoiden esille nostamia pelkoja ja opiskeluun liittyviä ennakkokäsityksiä. Koulutusjakson aikana ryhmän vastuukouluttaja Ammattiopiston puolelta huomioi erinomaisen hyvin ryhmän erityispiirteet, hän sai opiskelijat innostumaan tekemisen kautta toteutetusta koulutuksesta sekä motivoitumaan myös jatkokoulutuksesta. Kymmenestä opiskelijasta kolme hakeekin hankkeen lokakuussa alkavaan Kiinteistöalan koulutukseen. Loput seitsemän hakevat Puualan perustaitokoulutukseen. Onnistunut kolmen viikon koulutusjakso toimi tehokkaana pidempään koulutukseen kannustajana, motivaatio ja usko itseen opiskelijana sai uutta suuntaa. Puualan perustaito koulutuksen hyväksytysti suorittaneista opiskelijoista valtaosa tulee työllistymään paikallisiin puualan yrityksiin. Syksyn 2002 puualan osaamiskartoituskoulutuksen sekä kuuden kuukauden puualan perustaidot koulutuksen toteuttaa Teak Oy, Teuvalta. Myös muut syksyn 2002 koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa. 1. Puualan osaamiskartoitus Puualan perustaidot koulutus Kiinteistönhoitoalalle valmentava koulutus Myynnin- ja asiakaspalvelun koulutus Työnantajien kanssa toteuttavat koulutukset ovat edellyttäneet onnistuakseen jalkautumista yrityksiin, yrittäjien tarpeiden kuulemista sekä joustavuutta koulutussuunnittelussa. Hankkeessa saatetaan yhteen yrittäjät ja koulutuksen edustajat. Kohderyhmätuntemus tulee hankkeen edustajilta.

7 7 3. NUORTEN TILANNE HANKKEESSA Työpolkuhankkeessa on vuosittaiseksi nuorten määräksi sovittu hankehakemuksessa 45 alle 25- vuotiasta opiskelijaa vuosittain. Tässä tavoitteessa on pysytty hyvin. Nuorten omia perusjaksoja on vuosittain toteutettu 2. Kaikkiaan tähän mennessä on toteutunut kolme nuorten ryhmää. Kahdeksan nuorta on keskeyttänyt nuorten perusjakson, heistä viisi niin myöhäisessä vaiheessa ettei ryhmää ollut enää järkevää täydentää uusilla hakijoilla. Sekaryhmissä keskeyttäminen on ollut vähäisempää. Taustatietoa nuorista Seuraavassa on koottu joitakin taustatietoja hankkeen aloittaneista 25-vuotiaista ja sitä nuoremmista hankkeelaisista. o yhteensä 73 nuorta on aloittanut hankkeen, heistä tyttöjä 32 (44%) o 58% ei ole ammatillista tutkintoa o 42 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon o 42% keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen tai lukion Nuorten omat ryhmät (kolme ryhmää) osallistunut 40 nuorta (tyttöjä 18, 45%) o nuorista 11 on tällä hetkellä työttömänä (28%) o 13 on aloittanut koulutuksen (23%) o 8 on työsuhteessa (20%) o 2 työharjoittelussa (5%) o 5 aktivointisuunnitelma/kuntouttava (13%) o 1 työvoiman ulkopuolella Nuorten koulutustausta hankkeen alussa o ammatillinen koulutus 10 (25%) o keskeytynyt koulutus 23 (58%) o vain peruskoulu 7 (18%) Entisiä kantolaisia nuorten ryhmissä on ollut (10 hlöä) 25%. Nuorten ryhmiin on valikoitunut nuoria, joiden ammatillinen koulutus on keskeytynyt 1-4 kertaa (58%). Heidän motivaationsa hakeutua ammatilliseen koulutukseen on kysyttäessä varsin vähäinen. Useimmilla elämätilanne on aika tavalla solmussa. Tyypillistä ovat maksamattomat kulutusluotot ja opintolainat. Velkojen maksuohjelmista ei ole neuvoteltu, useimmiten karhukirjeet menevät avaamattomina suoraan roskiin. Jonkin verran on a- ja huumeongelmaa taustalla. Osoite muuttuu varsin usein, osalla on myös selvästi sosiaalista osaamattomuutta hoitaa ongelmatilanteita. Koontina voisi sanoa, että valtaosalla nuorten ryhmiin tulevilla nuorilla ei ensisijainen tavoite ole suoraan ammatilliseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. He tarvitsevat kokonaisvaltaista elämäntilanteen selvittelyä, osa on ohjattava terapiaan, taloudellinen tilanne selvitettävä, lisäksi he tarvitsevat tukea aikuiseksi kasvamisessaan. Kaiken kaikkiaan valtaosa heistä tarvitsee pitkäkestoisia ja monen eri toimijatahon saumattomassa yhteistyössä tarjoamia kuntoutumisen mahdollisuuksia ennen kuin voidaan suunnitella ammatillisen koulutuksen aloittamista tai työelämään siirtymistä.

8 8 Nuoret sekaryhmissä: osallistunut 33 nuorta (tyttöjä 14, 42%) o nuorista 7 on työttömänä (21%) o 8 koulutuksessa (24%) o 12 työsuhteessa (36%) o 5 harjoittelussa (15%) o 1 kuntouttavassa työtoiminnassa/aksu o ammatillinen koulutus 20 (60%) o keskeytynyt koulutus 8 (24%) o vain peruskoulu 5 (15%) Ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret tarvitsevat tukea työllistyäkseen, heillä on hyvin vähäinen tai ei lankaan työkokemusta. Useat heistä ovat valmistuneen ammattiin 1990-luvun laman aikana. Työnhaun käytänteet ovat usein tuntemattomia tai niitä ei osata hyödyntää. Arkuus työnhakuun näkyy selvästi. Tämä nuorten ryhmä on potentiaalista työllisyyshankkeen kohderyhmää ja hyötyy selvästi hankkeen toimenpiteistä. 4. ASIAKASKYSELYN TILANNE Hankkeessa tehdään asiakaskyselyä opiskelijoiden alkutilanteesta ja seurataan tapahtuuko heidän tilanteessaan muutosta hankkeen aikana. Opiskelijat täyttävät perusjakson alkaessa kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan opiskelijoiden lähtötilanne. Kysely uusitaan samanlaisena puolen vuoden kuluttua. Syksyllä 2002 tehdään ensimmäinen puolen vuoden mittaus, joten sen tulokset ovat käytettävissä seuraavassa seurantaraportissa. Asiakaskyselyn tuloksia keväältä 2002 Kuopion seudun työpolkuhankkeessa on toteutettu asiakaskyselyä kevätkaudella Asiakaskyselyyn pyydetään vastaamaan kaikkia hankkeessa vuonna 2002 aloittaneita asiakkaita. Kysely on toteutettu lomakekyselynä ja se tehdään perusjakson alussa. Tähän mennessä kyselyyn on vastannut 61 hankkeen aloittanutta asiakasta, joista 39 % on ollut naisia ja 61 % miehiä. Vastaajat ovat olleet keskimäärin 35 -vuotiaita. Kyselyn toinen vaihe toteutetaan, kun asiakas on ollut hankkeessa mukana puoli vuotta. Tulokset on ilmoitettu kokonaisprosentteina, jolloin yhteenlasketut prosentit voivat olla hieman yli tai alle 100 %. Miten tulit mukaan Työpolkuhankkeeseen? Tieto Työpolkuhankkeesta oli saatu pääosin työvoimatoimistosta (87 % vastanneista). Hankkeesta oli saatu tietoa myös muilta viranomaisilta (2 %), tuttavilta tai kavereilta (10 %) sekä Työpolun esitteistä (2 %). Hankkeeseen oli tultu mukaan yhtä usein oman kiinnostuksen perusteella kuin työvoimatoimiston kehottamana tai osoittamana.

9 9 Työhistoria Työelämään oli lähdetty mukaan keskimäärin 17 -vuotiaana. Keskimäärin työkokemusta oli kertynyt noin 11 vuoden ajan, mutta useimmin esiintynyt vastaus (moodi) oli 2 vuotta. Työkokemus oli pisimmillään 35 vuotta, kun taas muutamalla vastaajalla ei ollut lainkaan työkokemusta. Viimeisin työsuhde oli ollut toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde 43 %:lla vastanneista. Tukityössä oli ollut noin viidennes (21 %) ja työharjoittelussa tai työkokeilussa 36 % vastaajista. Viimeisimmän työsuhteen jälkeen oli työttömyyttä kertynyt keskimäärin 2 vuotta, useimmin esiintyneen vastauksen (moodi) ollessa 1 vuosi. Työttömyysaika vaihteli puolesta vuodesta 10 vuoteen. Koulutus ja koulutussuunnitelmat Omaehtoinen koulutus ei ollut kovinkaan monen vastaajan suunnitelmissa, vain noin 7 % oli suunnitellut pitkäkestoisen opiskelun aloittamista. Sen sijaan työvoimapoliittinen koulutus (49 %) ja oppisopimuskoulutus (29 %) kiinnostivat. Koulutuksesta ei ollut lainkaan kiinnostunut 15 % vastanneista. Taulukko 1 Koulutuskiinnostus Työvoimapoliittinen koulutus 49 % Oppisopimuskoulutus 29 % Omaehtoinen koulutus 7 % En ole tällä hetkellä kiinnostunut koulutuksesta 15 % Koulumenestys oli ollut hyvä tai kiitettävä lähes puolella (48 %) vastanneista, kun taas koulumenestys oli ollut välttävä tai heikko 38 %:lla vastanneista. Peruskoulutuksen oli suorittanut erityisjärjestelyjen (mukautettu opetussuunnitelma, pienryhmässä jne.) turvin 39 % vastanneista. Pitkäkestoista koulukiusaamista, jonka vastaaja koki vaikuttaneen negatiivisesti opiskeluun, oli kokenut 12 % vastanneista. Suurimmalla osalla (65 %) kokemukset koulusta olivat pääosin myönteisiä, kun taas viidennes (20 %) vastaajista piti koulukokemuksiaan pääosin negatiivisina. Opettajien kanssa toimeen tulemisessa oli kitkaa 17 %:lla vastanneista ja muutama (7 %) oli joutunut hankaluuksiin koulukavereiden kanssa. Tällä hetkellä opiskelutaitonsa koki puutteelliseksi suurin osa vastaajista, 61%. Peruskoulutuksena oli vajaalla neljänneksellä (23 %) kansakoulu, kansalaiskoulu tai vähemmän. Keskikoulun tai peruskoulun oli käynyt yli puolet (57 %) vastanneista. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 18 % vastanneista. Peruskoulutus oli jäänyt kesken 2 %:lla vastanneista. Taulukko 2 Peruskoulutus Kansakoulu, kansalaiskoulu tai vähemmän 23 % Keskikoulu tai peruskoulu 57 % Lukio/ylioppilastutkinto 18 % Peruskoulu(tukseni) on jäänyt kesken 2 %

10 10 Ammatillista koulutusta ei ollut lainkaan 44 %:lla vastanneista ja 10 %:lla ammatillinen koulutus oli keskeytynyt. Ammattikurssin tai työpaikalla saadun ammattikoulutuksen sekä koulutasoisen ammattitutkinnon oli suorittanut 15 % vastanneista. Opistotasoinen tutkinto oli 12 %:lla ja korkeakoulu- tai yliopistotutkinto oli 3 %:lla vastanneista. Taulukko 3 Ammatillinen koulutus Ei ammatillista koulutusta 44 % Ammatillinen koulutus keskeytynyt 10 % Ammattikurssi tai työpaikalla saatu ammattikoulutus 15 % Koulutasoinen tutkinto 15 % Opistotasoinen tutkinto 12 % Korkeakoulu- tai yliopistotasoinen tutkinto 3 % Työvoimapoliittiseen koulutukseen oli osallistunut aikaisemminkin suurin osa (65 %) vastanneista ja koulutukseen oli osallistuttu keskimäärin 2 kertaa. Suurin osa vastanneista (65 %) kuului ammattinsa puolesta työntekijöiden ryhmään. Muutamat (7 %) olivat toimineet työuransa aikana yrittäjinä ja osa (18 %) ei sijoittanut itseään mihinkään työntekijäryhmään, sillä heidän työkokemuksensa oli hyvin vähäinen tai he olivat pääosin olleet työmarkkinoiden ulkopuolella. Taulukko 4 Työntekijäryhmä Työntekijä 65 % Alempi toimihenkilö 10 % Yrittäjä/ammatinharjoittaja 7 % Kotiäiti/koti-isä 3 % Ei työkokemusta/ammattia 15 % Terveys Fyysistä terveydentilaansa piti hyvänä 87 % vastanneista ja vain muutama (5 %) vastaaja piti terveydentilaansa heikkona. Omasta psyykkisestä terveydentilastaan oli huolestunut viidennes vastaajista (20 %) ja mielenterveyspalveluiden asiakkaana viimeisen puolen vuoden aikana oli ollut 14 % vastanneista. Lääkärin toteama sairaus tai vamma, jonka asiakas koki vaikuttaneen työkykyynsä alentavasti, oli noin kolmanneksella (32 %) vastanneista. Alkoholin käyttöä kysyttiin kyselyssä CAGE -mittarilla ja alkoholin suurkulutukseen viittaavia lukuja oli 9 %:ssa vastauksista. Huumausaineita oli kokeillut tai käyttänyt säännöllisemmin 8 % vastanneista ja 2 % kertoi käyttävänsä uni- tai rauhoittavia lääkkeitä muutoin kuin lääkärin ohjeiden mukaisesti (esim. suurina kerta-annoksina). Päihdehuoltopalveluita oli viimeisen puolen vuoden aikana käyttänyt 12 % vastanneista. Erilaisia mielenterveyteen liittyviä negatiivisia tuntemuksia esiintyi verrattain suurella joukolla kyselyyn vastanneista. Tuntemuksia oli koettu joko kuukausittain, viikoittain tai päivittäin.

11 11 Taulukko 5 Negatiivisten tunteiden kokeminen Ahdistuneisuus 58 % Masentuneisuus 78 % Keskittymisvaikeudet 62 % Sosiaalisten tilanteiden pelko 52 % Itsemurha-ajatukset 12 % ihmis- ja parisuhdeongelmat 64 % Työkyky koettiin kuitenkin verrattain hyväksi: vastaajat pitivät työkykyään annetulla asteikolla (0=työkyvytön, 10=työkyky parhaimmillaan) keskimäärin 8 arvoisena. Perhetilanteesta Suurin osa (64 %) vastanneista asui vuokra-asunnossa ja noin viidennes (21 %) omistusasunnossa. Vastaajista 13 % ilmoitti asuvansa vanhempien tai sukulaisten luona ja 2 % asui asuntolassa tai laitoksessa. Vastaajista 41 % ilmoitti asuvansa yksin omassa taloudessaan. Perheensä (avo/aviopuoliso ja lapsi/lapsia) kanssa asui noin viidennes (21 %) vastanneista. Puolison kanssa kahden asui 15 % ja lapsen tai lapsien kanssa 5 % vastanneista. Vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asui 13 % vastanneista. Muutama (5 %) vastaajista kertoi asuvansa kaverin tai ystävän kanssa. Työttömyysturvan muoto oli yleisimmin työmarkkinatuki (53 %). Ansiosidonnaista päivärahaa sai 17 % ja peruspäivärahaa 10 % vastaajista. Toimeentulotuki oli toimeentulon muotona 15 %:lla vastaajista ja tuloja ei ollut lainkaan 5 %:lla.

12 12 5. HANKKEEN KEHITYSLINJAUKSIA VUODELLA 2003 Alustavasti on keskusteltu mm. seuraavista linjauksista vuodelle 2003: työelämäläheisiä koulutusmalleja kehitetään edelleen yhteistyössä yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa hankkeessa tehtävän verkostotyön vaikuttavuutta selvitetään (Kuopion yliopiston sos. tiet. laitos ehdottaa selvitystä pro gradu-työn aiheeksi) aikuisten oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia laajempana käsitteenä, kartoitetaan hankkeen sisällä opiskelijahakua tehostetaan, jotta hanke tavoittaisi mahdollisimman monen pitkäaikaistyöttömän nuorten perusjaksojen kestoa pidennetään 3-4 kuukauden pituisiksi (2 x vuodessa toteutus) ostopalveluna ostetaan ryhmäpalveluja opiskelijoiden tarpeisiin Tarkempi toimintasuunnitelma työstetään syksyn 2002 aikana. Kuopiossa Sinikka Miettinen Hankepäällikkö

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittumiskysely 2016 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittuminen tiedonkeruun eli sijoittumiskyselyn taustaa Kyselyn kohderyhmänä olivat Luovista lukuvuonna

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO 15.11.2013 Asiantuntija/Alkukartoitus Jaana Haikarainen 1 Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten 17-24 - vuotiaiden työttömyysetuus oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2530 Nuorisobarometri 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Henkilökohtaistaminen KOMMENTOI! Ammatillis et opinnot Ammatillis

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot