KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE

Transkriptio

1 1 KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTARAPORTTI 1/2002 ajalta KATSAUS HANKKEEN KOKONAISTILANTEESEEN

2 2 SEURANTARAPORTTI Kevään 2002 aikana tapahtui hankkeessa muutoksia hankkeen Kartoitusjaksojen osalta. Uuden tehdyn rahoituspäätöksen myötä kartoitusjaksojen määrä vuositasolla puolittui. Tämän päätöksen myötä hankkeen sisääntulo ja valintakäytäntö myös muuttuivat. Osa opiskelijoista ohjautuu hankkeeseen edelleen Kartoitusjaksojen kautta, osa suoraan perusjaksojen kautta. Sisääntuloa hankkeeseen tarkennettiin myöskin siten, että hankkeeseen ostettavien tietyn ammattialan osaamista kartoittavien jaksojen kautta on myös mahdollista tulla mukaan hankkeeseen. Hankkeen rahoitus kokonaisuudessaan pysyi entisellä tasollaan, samoin vuosittainen varsinaiseen hankkeeseen tulevien opiskelijoiden määrä pysyi ennallaan eli 150:ssä henkilössä. Loppukeväästä ja kesällä 2002 kaikkien vain kartoitusjakson käyneiden opiskelijoiden sen hetkinen tilanne selvitettiin tarkkaan. Kaikki potentiaaliset työttömänä olevat hakijat, jotka ovat edenneet kartoitusjaksolla työstettyjen suunnitelmien mukaisesti, tullaan ohjaamaan hankkeen koulutusten ja toimenpiteiden piiriin mahdollisuuksien mukaan. 1. KATSAUS HANKKEEN TILANTEESEEN 1.1. Tilanne seurantajaksolla Hankkeen on seurantajaksolla aloittanut 79 opiskelijaa, heistä miehiä 49 ja naisia 30. Opiskelijoiden keski-ikä on 34 vuotta. Kuopiolaisia on 75 Siilinjärveläisiä on 3 Vehmersalmelaisia on 1 Maahanmuuttajia on ollut perusjaksolla 3 35:llä opiskelijalla on ammatillinen koulutus (44,3 %) Ammatinvaihtajia on yht: 15 (19,0 %) Opiskelijoiden työttömyysaika on keskimäärin 1,9 vuotta. Opiskelijoiden työkokemusaika on keskimäärin 8,7 vuotta. 30 :lla perusjaksolla olleella opiskelijalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita ( 37,97%) - allergiaa 6 opiskelijalla - astmaa 2 opiskelijalla - selkä/niska vaivoja 3 opiskelijalla - mielialaan liittyviä sairauksia 3 opiskelijalla

3 3 - tai muita sairauksia 18 opiskelijalla Opiskelijalla voi olla myös useampia edellä mainittuja terveysrajoitteita. Työsuhteet seurantajaksolla Yksityinen sektori ilman tukea 21 työsuhdetta tuella 35 työsuhdetta Kuntasektori 28 tukityösuhdetta (Siilinjärven kunta 2 henkilöä) Valtio 8 räätälöityä tukityösuhdetta Koulutus seurantajaksolla Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 16 henkilöä ESR-koulutuksessa hankkeessa 37 henkilöä Omaehtoisen koulutuksen aloitti 5 henkilöä 1.2. Seurannan kokonaistilanne Hankkeen on aloittanut ajalla kaikkiaan 242 opiskelijaa. Hankkeen aloittaneista 9 on tullut hankkeeseen ESR-jatkokoulutuksen kautta ilman ohjaavaa perusjaksoa. Opiskelijoista miehiä on 141 ja naisia 101. Opiskelijoiden keski-ikä on 34,0 vuotta. Kuopiolaisia on 208 Siilinjärveläisiä on 29 Vehmersalmelaisia on 5 Maahanmuuttajia on ollut perusjaksolla :lla opiskelijalla on ammatillinen koulutus (56,2%) Ammatinvaihtajia on yht: 48 (19,8 %) Opiskelijoiden työttömyysaika on keskimäärin 1,9 vuotta. Opiskelijoiden työkokemusaika on keskimäärin 8,0 vuotta. 82:lla perusjaksolla olleella opiskelijalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (33,9%) - allergiaa 30 opiskelijalla - astmaa 9 opiskelijalla

4 4 - selkä/niska vaivoja 15 opiskelijalla - mielialaan liittyviä sairauksia 8 opiskelijalla - tai muita sairauksia 39 opiskelijalla Opiskelijalla voi olla myös useampia edellä mainittuja terveysrajoitteita Työsuhteet hankkeen toiminnan aikana Yksityinen sektori ilman tukea 47 työsuhdetta tuella 41 työsuhdetta Kuntasektori 40 tukityösuhdetta (Siilinjärven kunta 3 henkilöä) Valtio 8 räätälöityä tukityösuhdetta Koulutus hankkeen aikana Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 henkilöä ESR-koulutuksessa hankkeessa 63 henkilöä Omaehtoisen koulutuksen on aloittanut 19 henkilöä 1.3. Hankkeen päättäneiden tilanne Hankkeessa aloittaneet ensimmäiset ryhmät ovat päättäneet hankkeen elokuun 2002 aikana. Osa opiskelijoista on päättänyt hankkeen jo aiemminkin saatuaan työpaikan tai aloitettuaan pitkäkestoisen koulutuksen. Kaikkiaan hankkeen on mennessä päättänyt 49 henkilöä. Hankkeen suorittaneiden tilanne heti hankkeen päätyttyä tilanne henkilömäärä %-osuus 01 Ammatillinen koulutus 19 38,7 % 02 Oppisopimuskoulutus 3 6,12 % 03 Työvoimapoliittinen koulutus/tutkinto 2 4,08 % 04 Työvoimapoliittinen koulutus 1 2,04 % 05 ESR-koulutus 4 8,16 % 06 Työsuhde toistaiseksi 6 12,2 % 07 Määräaikainen työsuhde 2 4,08 % 09 Tukityöllistettynä 5 10,2 % 12 Sairausloma 1 2,04 %

5 5 15 Muu 2 4,08 % 16 Työtön/lomautettu 4 8,16 % Yhteensä: % Hankkeessa mukana olevista hankkeelaisista valtaosa tarvitsee erityistä tukea edetäkseen työllistymisessään. Pitkäaikainen työttömyys jo sinällään on murentanut uskoa työllistymiseen ja omiin mahdollisuuksiin. Pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi taloudelliset vaikeudet, terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden mutkistuminen, riittävän tuen puute jne. muodostavat kokonaisuuden, josta vain harva pitkäaikaistyötön yksinään pystyy selviytymään. Hankkeessa toimenpiteet ovat pitkäkestoisia, tarjotaan aikaa ja tukea, käydään läpi eri etenemisen vaihtoehtoja ja ennen kaikkea luodaan tasavertainen luottamuksellinen suhde, joka osaltaan auttaa löytämään todelliset työllistymisen esteet ja sitä kautta motivaation etenemiseen. Jokainen syntynyt työsuhde, työharjoittelu, päätös ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta vaatii useimmiten runsaasti taustatyötä ja ennen kaikkea aikaa keskustella asiakkaan kanssa. 2. TYÖELÄMÄLÄHEISET KOULUTUSMALLIT - KOKEMUKSIA PUUALAN OSAAMISTAITO KARTOITUKSESTA Vuoden 2002 aikana on hakkeessa erityisesti keskitytty työelämäläheisen koulutusmallien kehittämiseen. Työelämäläheisten koulutusmallien pohtiminen on tärkeää siksikin, että hankkeelaisista lähes 20% on ammatinvaihtajia ja hiukan alle puolelta puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan. Esimerkki työelämäläheisestä koulutusmallista: Kevään 2002 aikana yhteistyö yritysten kanssa tehostui entisestään. Hankkeessa ideoitiin ja suunniteltiin yhteistyössä puualan yritysten ja alan kouluttajaedustajan kanssa Puualan perustaidot koulutus. Mukana koulutusideoinnissa oli kolme kuopiolaista puualan yritystä. Neuvottelujen pohjalta toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon ammattiopiston kanssa toukokuussa 2002 kolmen viikon pituinen puualan osaamistaitokartoitus koulutus. Koulutukseen valittiin 10 puualalle suuntautumassa olevaa miesopiskelijaa. Koulutukseen valitut opiskelijat eivät olleet yhtä lukuun ottamatta motivoituneita etenemään koulutuksen kautta eteenpäin. Heidän toiveensa liittyivät ensisijaisesti suoraan työllistymiseen. Todellisia suoran työllistymisen edellytyksiä ei heillä kuitenkaan ollut. Myöskään opiskelijoiden puualan todellisesta osaamisesta ei ollut tarkkaa tietoa. Opiskelijoista yhdellä ei ollut ammatillista koulutusta, yksi oli keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen. Kahdeksan ammatillinen koulutus oli yli kymmenen vuoden takaa, työttömyyttä pojilla oli kertynyt 2-8 vuotta. Lähteminen kolmen viikon pituiseen koulutukseen tuntui heistä hankalalta En kyllä lähde koulun penkille istumaan kolmeksi viikkoa!. Taustalla useimpien kohdalla olivat aikaisemmat huonot opiskelukokemukset, negatiiviset käsitykset itsestä oppijana jne. Opiskelijat kokivat olevansa ensisijaisesti tekemisen kautta oppivia opiskelijoita. Ennen koulutuksen alkua koulutuksen

6 6 vastuuopettajan kanssa käytiin läpi näitä opiskelijoiden esille nostamia pelkoja ja opiskeluun liittyviä ennakkokäsityksiä. Koulutusjakson aikana ryhmän vastuukouluttaja Ammattiopiston puolelta huomioi erinomaisen hyvin ryhmän erityispiirteet, hän sai opiskelijat innostumaan tekemisen kautta toteutetusta koulutuksesta sekä motivoitumaan myös jatkokoulutuksesta. Kymmenestä opiskelijasta kolme hakeekin hankkeen lokakuussa alkavaan Kiinteistöalan koulutukseen. Loput seitsemän hakevat Puualan perustaitokoulutukseen. Onnistunut kolmen viikon koulutusjakso toimi tehokkaana pidempään koulutukseen kannustajana, motivaatio ja usko itseen opiskelijana sai uutta suuntaa. Puualan perustaito koulutuksen hyväksytysti suorittaneista opiskelijoista valtaosa tulee työllistymään paikallisiin puualan yrityksiin. Syksyn 2002 puualan osaamiskartoituskoulutuksen sekä kuuden kuukauden puualan perustaidot koulutuksen toteuttaa Teak Oy, Teuvalta. Myös muut syksyn 2002 koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa. 1. Puualan osaamiskartoitus Puualan perustaidot koulutus Kiinteistönhoitoalalle valmentava koulutus Myynnin- ja asiakaspalvelun koulutus Työnantajien kanssa toteuttavat koulutukset ovat edellyttäneet onnistuakseen jalkautumista yrityksiin, yrittäjien tarpeiden kuulemista sekä joustavuutta koulutussuunnittelussa. Hankkeessa saatetaan yhteen yrittäjät ja koulutuksen edustajat. Kohderyhmätuntemus tulee hankkeen edustajilta.

7 7 3. NUORTEN TILANNE HANKKEESSA Työpolkuhankkeessa on vuosittaiseksi nuorten määräksi sovittu hankehakemuksessa 45 alle 25- vuotiasta opiskelijaa vuosittain. Tässä tavoitteessa on pysytty hyvin. Nuorten omia perusjaksoja on vuosittain toteutettu 2. Kaikkiaan tähän mennessä on toteutunut kolme nuorten ryhmää. Kahdeksan nuorta on keskeyttänyt nuorten perusjakson, heistä viisi niin myöhäisessä vaiheessa ettei ryhmää ollut enää järkevää täydentää uusilla hakijoilla. Sekaryhmissä keskeyttäminen on ollut vähäisempää. Taustatietoa nuorista Seuraavassa on koottu joitakin taustatietoja hankkeen aloittaneista 25-vuotiaista ja sitä nuoremmista hankkeelaisista. o yhteensä 73 nuorta on aloittanut hankkeen, heistä tyttöjä 32 (44%) o 58% ei ole ammatillista tutkintoa o 42 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon o 42% keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen tai lukion Nuorten omat ryhmät (kolme ryhmää) osallistunut 40 nuorta (tyttöjä 18, 45%) o nuorista 11 on tällä hetkellä työttömänä (28%) o 13 on aloittanut koulutuksen (23%) o 8 on työsuhteessa (20%) o 2 työharjoittelussa (5%) o 5 aktivointisuunnitelma/kuntouttava (13%) o 1 työvoiman ulkopuolella Nuorten koulutustausta hankkeen alussa o ammatillinen koulutus 10 (25%) o keskeytynyt koulutus 23 (58%) o vain peruskoulu 7 (18%) Entisiä kantolaisia nuorten ryhmissä on ollut (10 hlöä) 25%. Nuorten ryhmiin on valikoitunut nuoria, joiden ammatillinen koulutus on keskeytynyt 1-4 kertaa (58%). Heidän motivaationsa hakeutua ammatilliseen koulutukseen on kysyttäessä varsin vähäinen. Useimmilla elämätilanne on aika tavalla solmussa. Tyypillistä ovat maksamattomat kulutusluotot ja opintolainat. Velkojen maksuohjelmista ei ole neuvoteltu, useimmiten karhukirjeet menevät avaamattomina suoraan roskiin. Jonkin verran on a- ja huumeongelmaa taustalla. Osoite muuttuu varsin usein, osalla on myös selvästi sosiaalista osaamattomuutta hoitaa ongelmatilanteita. Koontina voisi sanoa, että valtaosalla nuorten ryhmiin tulevilla nuorilla ei ensisijainen tavoite ole suoraan ammatilliseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. He tarvitsevat kokonaisvaltaista elämäntilanteen selvittelyä, osa on ohjattava terapiaan, taloudellinen tilanne selvitettävä, lisäksi he tarvitsevat tukea aikuiseksi kasvamisessaan. Kaiken kaikkiaan valtaosa heistä tarvitsee pitkäkestoisia ja monen eri toimijatahon saumattomassa yhteistyössä tarjoamia kuntoutumisen mahdollisuuksia ennen kuin voidaan suunnitella ammatillisen koulutuksen aloittamista tai työelämään siirtymistä.

8 8 Nuoret sekaryhmissä: osallistunut 33 nuorta (tyttöjä 14, 42%) o nuorista 7 on työttömänä (21%) o 8 koulutuksessa (24%) o 12 työsuhteessa (36%) o 5 harjoittelussa (15%) o 1 kuntouttavassa työtoiminnassa/aksu o ammatillinen koulutus 20 (60%) o keskeytynyt koulutus 8 (24%) o vain peruskoulu 5 (15%) Ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret tarvitsevat tukea työllistyäkseen, heillä on hyvin vähäinen tai ei lankaan työkokemusta. Useat heistä ovat valmistuneen ammattiin 1990-luvun laman aikana. Työnhaun käytänteet ovat usein tuntemattomia tai niitä ei osata hyödyntää. Arkuus työnhakuun näkyy selvästi. Tämä nuorten ryhmä on potentiaalista työllisyyshankkeen kohderyhmää ja hyötyy selvästi hankkeen toimenpiteistä. 4. ASIAKASKYSELYN TILANNE Hankkeessa tehdään asiakaskyselyä opiskelijoiden alkutilanteesta ja seurataan tapahtuuko heidän tilanteessaan muutosta hankkeen aikana. Opiskelijat täyttävät perusjakson alkaessa kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan opiskelijoiden lähtötilanne. Kysely uusitaan samanlaisena puolen vuoden kuluttua. Syksyllä 2002 tehdään ensimmäinen puolen vuoden mittaus, joten sen tulokset ovat käytettävissä seuraavassa seurantaraportissa. Asiakaskyselyn tuloksia keväältä 2002 Kuopion seudun työpolkuhankkeessa on toteutettu asiakaskyselyä kevätkaudella Asiakaskyselyyn pyydetään vastaamaan kaikkia hankkeessa vuonna 2002 aloittaneita asiakkaita. Kysely on toteutettu lomakekyselynä ja se tehdään perusjakson alussa. Tähän mennessä kyselyyn on vastannut 61 hankkeen aloittanutta asiakasta, joista 39 % on ollut naisia ja 61 % miehiä. Vastaajat ovat olleet keskimäärin 35 -vuotiaita. Kyselyn toinen vaihe toteutetaan, kun asiakas on ollut hankkeessa mukana puoli vuotta. Tulokset on ilmoitettu kokonaisprosentteina, jolloin yhteenlasketut prosentit voivat olla hieman yli tai alle 100 %. Miten tulit mukaan Työpolkuhankkeeseen? Tieto Työpolkuhankkeesta oli saatu pääosin työvoimatoimistosta (87 % vastanneista). Hankkeesta oli saatu tietoa myös muilta viranomaisilta (2 %), tuttavilta tai kavereilta (10 %) sekä Työpolun esitteistä (2 %). Hankkeeseen oli tultu mukaan yhtä usein oman kiinnostuksen perusteella kuin työvoimatoimiston kehottamana tai osoittamana.

9 9 Työhistoria Työelämään oli lähdetty mukaan keskimäärin 17 -vuotiaana. Keskimäärin työkokemusta oli kertynyt noin 11 vuoden ajan, mutta useimmin esiintynyt vastaus (moodi) oli 2 vuotta. Työkokemus oli pisimmillään 35 vuotta, kun taas muutamalla vastaajalla ei ollut lainkaan työkokemusta. Viimeisin työsuhde oli ollut toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde 43 %:lla vastanneista. Tukityössä oli ollut noin viidennes (21 %) ja työharjoittelussa tai työkokeilussa 36 % vastaajista. Viimeisimmän työsuhteen jälkeen oli työttömyyttä kertynyt keskimäärin 2 vuotta, useimmin esiintyneen vastauksen (moodi) ollessa 1 vuosi. Työttömyysaika vaihteli puolesta vuodesta 10 vuoteen. Koulutus ja koulutussuunnitelmat Omaehtoinen koulutus ei ollut kovinkaan monen vastaajan suunnitelmissa, vain noin 7 % oli suunnitellut pitkäkestoisen opiskelun aloittamista. Sen sijaan työvoimapoliittinen koulutus (49 %) ja oppisopimuskoulutus (29 %) kiinnostivat. Koulutuksesta ei ollut lainkaan kiinnostunut 15 % vastanneista. Taulukko 1 Koulutuskiinnostus Työvoimapoliittinen koulutus 49 % Oppisopimuskoulutus 29 % Omaehtoinen koulutus 7 % En ole tällä hetkellä kiinnostunut koulutuksesta 15 % Koulumenestys oli ollut hyvä tai kiitettävä lähes puolella (48 %) vastanneista, kun taas koulumenestys oli ollut välttävä tai heikko 38 %:lla vastanneista. Peruskoulutuksen oli suorittanut erityisjärjestelyjen (mukautettu opetussuunnitelma, pienryhmässä jne.) turvin 39 % vastanneista. Pitkäkestoista koulukiusaamista, jonka vastaaja koki vaikuttaneen negatiivisesti opiskeluun, oli kokenut 12 % vastanneista. Suurimmalla osalla (65 %) kokemukset koulusta olivat pääosin myönteisiä, kun taas viidennes (20 %) vastaajista piti koulukokemuksiaan pääosin negatiivisina. Opettajien kanssa toimeen tulemisessa oli kitkaa 17 %:lla vastanneista ja muutama (7 %) oli joutunut hankaluuksiin koulukavereiden kanssa. Tällä hetkellä opiskelutaitonsa koki puutteelliseksi suurin osa vastaajista, 61%. Peruskoulutuksena oli vajaalla neljänneksellä (23 %) kansakoulu, kansalaiskoulu tai vähemmän. Keskikoulun tai peruskoulun oli käynyt yli puolet (57 %) vastanneista. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 18 % vastanneista. Peruskoulutus oli jäänyt kesken 2 %:lla vastanneista. Taulukko 2 Peruskoulutus Kansakoulu, kansalaiskoulu tai vähemmän 23 % Keskikoulu tai peruskoulu 57 % Lukio/ylioppilastutkinto 18 % Peruskoulu(tukseni) on jäänyt kesken 2 %

10 10 Ammatillista koulutusta ei ollut lainkaan 44 %:lla vastanneista ja 10 %:lla ammatillinen koulutus oli keskeytynyt. Ammattikurssin tai työpaikalla saadun ammattikoulutuksen sekä koulutasoisen ammattitutkinnon oli suorittanut 15 % vastanneista. Opistotasoinen tutkinto oli 12 %:lla ja korkeakoulu- tai yliopistotutkinto oli 3 %:lla vastanneista. Taulukko 3 Ammatillinen koulutus Ei ammatillista koulutusta 44 % Ammatillinen koulutus keskeytynyt 10 % Ammattikurssi tai työpaikalla saatu ammattikoulutus 15 % Koulutasoinen tutkinto 15 % Opistotasoinen tutkinto 12 % Korkeakoulu- tai yliopistotasoinen tutkinto 3 % Työvoimapoliittiseen koulutukseen oli osallistunut aikaisemminkin suurin osa (65 %) vastanneista ja koulutukseen oli osallistuttu keskimäärin 2 kertaa. Suurin osa vastanneista (65 %) kuului ammattinsa puolesta työntekijöiden ryhmään. Muutamat (7 %) olivat toimineet työuransa aikana yrittäjinä ja osa (18 %) ei sijoittanut itseään mihinkään työntekijäryhmään, sillä heidän työkokemuksensa oli hyvin vähäinen tai he olivat pääosin olleet työmarkkinoiden ulkopuolella. Taulukko 4 Työntekijäryhmä Työntekijä 65 % Alempi toimihenkilö 10 % Yrittäjä/ammatinharjoittaja 7 % Kotiäiti/koti-isä 3 % Ei työkokemusta/ammattia 15 % Terveys Fyysistä terveydentilaansa piti hyvänä 87 % vastanneista ja vain muutama (5 %) vastaaja piti terveydentilaansa heikkona. Omasta psyykkisestä terveydentilastaan oli huolestunut viidennes vastaajista (20 %) ja mielenterveyspalveluiden asiakkaana viimeisen puolen vuoden aikana oli ollut 14 % vastanneista. Lääkärin toteama sairaus tai vamma, jonka asiakas koki vaikuttaneen työkykyynsä alentavasti, oli noin kolmanneksella (32 %) vastanneista. Alkoholin käyttöä kysyttiin kyselyssä CAGE -mittarilla ja alkoholin suurkulutukseen viittaavia lukuja oli 9 %:ssa vastauksista. Huumausaineita oli kokeillut tai käyttänyt säännöllisemmin 8 % vastanneista ja 2 % kertoi käyttävänsä uni- tai rauhoittavia lääkkeitä muutoin kuin lääkärin ohjeiden mukaisesti (esim. suurina kerta-annoksina). Päihdehuoltopalveluita oli viimeisen puolen vuoden aikana käyttänyt 12 % vastanneista. Erilaisia mielenterveyteen liittyviä negatiivisia tuntemuksia esiintyi verrattain suurella joukolla kyselyyn vastanneista. Tuntemuksia oli koettu joko kuukausittain, viikoittain tai päivittäin.

11 11 Taulukko 5 Negatiivisten tunteiden kokeminen Ahdistuneisuus 58 % Masentuneisuus 78 % Keskittymisvaikeudet 62 % Sosiaalisten tilanteiden pelko 52 % Itsemurha-ajatukset 12 % ihmis- ja parisuhdeongelmat 64 % Työkyky koettiin kuitenkin verrattain hyväksi: vastaajat pitivät työkykyään annetulla asteikolla (0=työkyvytön, 10=työkyky parhaimmillaan) keskimäärin 8 arvoisena. Perhetilanteesta Suurin osa (64 %) vastanneista asui vuokra-asunnossa ja noin viidennes (21 %) omistusasunnossa. Vastaajista 13 % ilmoitti asuvansa vanhempien tai sukulaisten luona ja 2 % asui asuntolassa tai laitoksessa. Vastaajista 41 % ilmoitti asuvansa yksin omassa taloudessaan. Perheensä (avo/aviopuoliso ja lapsi/lapsia) kanssa asui noin viidennes (21 %) vastanneista. Puolison kanssa kahden asui 15 % ja lapsen tai lapsien kanssa 5 % vastanneista. Vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asui 13 % vastanneista. Muutama (5 %) vastaajista kertoi asuvansa kaverin tai ystävän kanssa. Työttömyysturvan muoto oli yleisimmin työmarkkinatuki (53 %). Ansiosidonnaista päivärahaa sai 17 % ja peruspäivärahaa 10 % vastaajista. Toimeentulotuki oli toimeentulon muotona 15 %:lla vastaajista ja tuloja ei ollut lainkaan 5 %:lla.

12 12 5. HANKKEEN KEHITYSLINJAUKSIA VUODELLA 2003 Alustavasti on keskusteltu mm. seuraavista linjauksista vuodelle 2003: työelämäläheisiä koulutusmalleja kehitetään edelleen yhteistyössä yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa hankkeessa tehtävän verkostotyön vaikuttavuutta selvitetään (Kuopion yliopiston sos. tiet. laitos ehdottaa selvitystä pro gradu-työn aiheeksi) aikuisten oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia laajempana käsitteenä, kartoitetaan hankkeen sisällä opiskelijahakua tehostetaan, jotta hanke tavoittaisi mahdollisimman monen pitkäaikaistyöttömän nuorten perusjaksojen kestoa pidennetään 3-4 kuukauden pituisiksi (2 x vuodessa toteutus) ostopalveluna ostetaan ryhmäpalveluja opiskelijoiden tarpeisiin Tarkempi toimintasuunnitelma työstetään syksyn 2002 aikana. Kuopiossa Sinikka Miettinen Hankepäällikkö