Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 5: Vuosituhat vaihtuu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Suvi Kiviniemi 78, 79, 82, 83, 91 Tilastokeskus 79 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 81 Granlund 84, 85, 86 Arto Kiviniemi 89, 90

2 Vuosituhat vaihtuu Uudet haasteet Vuosituhannen vaihtuessa tuntui koko Suomi ja myös muu maailma elävän IT- ja matkapuhelinhuumassa. Puhuttiin ns. uuden ekonomian uusista säännöistä. Teknologian uskottiin räjähtävän kaikkialle. Sirujen (chips) määrän muissa tuotteissa kuin tietokoneissa ennustettiin kasvavan eksponentiaalisesti. Alan gurut kirjoittivat mm: Koska kommunikaatio joka viime kädessä on mitä digitaalitekniikka ja media ovat ei ole vain talouden osasektori, kommunikaatio on koko talous (The economy). Vuonna 2001 sitten koettiin se, että tämä liiketoiminnan uusjako (New Deal) ei toteutunut ja puhelinyhtiöt ja koko IT-ala kokivat melkoisen romahduksen, joka vaikutti hetkellisesti myös rakennustoimintaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Granlund-konsernin henkilömäärä oli kasvanut 240 henkilöön. Tytäryhtiöt olivat kasvaneet jo alueensa merkittävimmiksi yrityksiksi ja niissä työskenteli yhteensä noin 60 henkeä eli noin 25 % koko henkilökunnan määrästä. LVI-osasto oli edelleen yhtiön suurin yksikkö, mutta sähkö-, rakennusautomaatio- ja kiinteistönpito-osastot olivat laajentuneet viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Granlund miellettiin alalla täyden palvelun talotekniikkasuunnittelijaksi. RYHTI-ohjelmiston myynti oli kasvanut melkoisesti ja sitä tukeva konsultointipalvelu lisääntynyt moninkertaiseksi. Myös yhtiön taloudellinen tilanne oli parantunut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Hallitus halusi saada uusia osakkaita yrityksessä työskentelevistä henkilöistä ja samalla saada yhtiö Stockmannin Helsingin tavaratalo. kokonaisuudessaan siinä työssä olevien henkilöiden omistukseen. Vuonna 2001 yhtiön hallitus päätti jakaa yrityksen kahteen osaan: Suurin osa yhtiön varallisuudesta siirrettiin Remkab Invest Oy:öön, jonka omistajina säilyivät kaikki vanhan Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n osakkeita omistaneet. Operatiivista toimintaa jatkoi uusi Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, josta oli ostettu ulos kaikki aiemmin yrityksestä lähteneet henkilöt. 78 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

3 Remkab oli puhdas sijoitusyhtiö, jolla ei ollut varsinaista operatiivista toimintaa. Remkab Invest päätettiin lakkauttaa lopulta toukokuussa Uusi Granlund oli jakautumisen myötä keventynyt oman pääoman suhteen huomattavasti. Yhtiön hallitus päätti uudesta osakeannista, jolloin työntekijöille tarjottiin Granlundin osakkeita ostettavaksi. Yhtiön varallisuus lähti kuitenkin seuraavina vuosina nopeaan nousuun, mikä mahdollisti myös aiemmin kerrotun Malminkaaren kiinteistön oston vuonna Toimisto- ja liikerakentaminen kiihtyy Suomessa 2000-luvulla miljoonaa kuutiota Best Western -hotelliksi saneerattu Katajanokan vankila. Rakentamisen suhdannekehitys vuosina Informaatioteknologian kehitys ja kuvitelmat mobiilimaailman valloituksesta loivat runsaasti uusia yrityksiä ja myös toimistorakentamisen määrä kasvoi vuosituhannen vaihteessa. Vuosi 2001 kuitenkin palautti maailman taas reaaliselle tasolle ja it-kupla puhkesi. Suomi oli kuitenkin vähitellen siirtymässä palveluyhteiskunnaksi ja uutta toimistotilaa tarvittiin varsinkin pääkaupunkiseudulla. Uusia moderneja toimitiloja tarvittiin myös siksi, että keskustan vanhat rakennukset eivät vastanneet nykyaikaisia toimitilatarpeita ja olivat liikenteellisesti hankalissa paikoissa. Uusia toimistorakennuksia alkoikin syntyä mm. Keilaniemeen ja lentokentän läheisyyteen Kehäteiden varsille. Merkittäviä Granlundin suunnittelemia toimistorakennushankkeita tuolta ajalta olivat Pfizerin pääkonttori Munkkivuoressa, Kone Oyj:n torni Keilaniemessä, Metlan puurakenteinen toimistorakennus Joensuussa sekä Kuntien eläkevakuutuksen rakennus Kaisaniemessä. Samalla vanhoja keskustan rakennuksia alettiin saneerata asuinhuoneistoiksi, joita ne usein alun perin olivat olleetkin. Myös uusia hotelleja alkoi syntyä vanhoihin rakennuksiin Helsingin keskustan alueelle. Granlund oli suunnittelijana mm. Katajanokan vankilan muutoksessa sekä Luvat Aloitukset Valmistuneet Yrityksen historia 79

4 Bulevardin ja Erottajan kulmassa olevan Klaus K:n täydellisessä uudistamishankkeessa. Liikerakentaminen jatkoi kasvuaan koko luvun. Elintarvikekaupan keskittyminen oli alkanut jo edellisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvulle tultaessa oli käytännössä jäljellä kaksi suurta ketjua, Kesko ja SOK. Niiden keskinäinen kilpailu hyvistä markkinapaikoista johti kaupunkien keskustojen ulkopuolelle rakennettavien liikekeskusten tai supermarketien syntymiseen. Tämä kehitys ei pysähtynyt edes vuoden 2008 globaaliin taloustaantumaan, vaan jatkuu Suomessa edelleenkin. Valtiovallan kaavoitustoimenpiteet tulevat siihen kuitenkin vaikuttamaan seuraavina vuosina, sillä uusien valtavien kauppakeskusten kaavoitus kaupunkien keskustojen ulkopuolelle on energia- ja ympäristösyistä tehty lähes mahdottomaksi. Ulkomaisia yrityksiä on tullut markkinoille muutamia kuten Lidl elintarvikekauppaan, Ikea huonekalukauppaan ja Bauhaus rautakauppaan. Myös kodinelektroniikkasektorilla toimii muutamia ulkomaisia ketjuja. Kaikkiaan niiden osuus on jäänyt kuitenkin melko vähäiseksi Ikeaa lukuun ottamatta, jonka Suomen valloitus näyttää vuonna 2010 jatkuvan kasvavalla vauhdilla. Granlundille näistä liikerakennuskohteista on kuluneella vuosikymmenellä ollut runsaasti toimeksiantoja ja Kesko on ollut viimeisten vuosien ajan ollut yksi yhtiön tärkeimmistä asiakkaista. Vastaavasti aluetoimistot ovat toteuttaneet useita SOK:n hankkeita. Ikealle on suunniteltu Vantaan myymälä ja parhaillaan Kuopion toimisto laatii Kuopion Ikean talotekniikkasuunnitelmia luvun ensimmäisen vuosikymmenen suurin ja vaativin liiketilahanke on kuitenkin ollut Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalokorttelin saneeraus ja laajennus, johon myös liittyy Mannerheimintien alle toteutetun paikoitusluolan suunnittelu. Projekti käynnistyi jo vuonna 2003 ja jatkuu vielä vuoden 2011 puolelle. Myymälätilat on pidetty koko ajan käytössä ja saneerauksesta huolimatta lämpötilaolosuhteiden on vastattava asiakkaan vaatimuksia. Niinpä muutostyöt ovat tapahtuneet pitkälti yöaikaan. Olemassa olevien kauppakeskusten muutostyöt ovat työllistäneet yritystä vuosittain. Etenkin Itäkeskuksen ja Forum-korttelin osalla on ollut runsaasti toimeksiantoja. Julkisen sektorin rooli ja EU:n kilpailulainsäädännön merkitys suunnittelijavalinnoissa EU:n kilpailulainsäädäntö tuli Suomessa voimaan 1990-luvun laman pahimmilla hetkillä. Suunnittelutehtävistä oli puutetta, mutta Suomen lainsäädäntö piti harmonisoida vastaamaan EU:n direktiivejä, jotta Suomi täyttäisi jäsenyysvaatimukset. Se aiheutti aluksi lähes kaaosmaisen tilanteen, kun tilaajat eivät osanneet määritellä käytännössä muita perusteita suunnittelijavalinnoille kuin halvimman hinnan. Kun tarjouspyynnöt usein olivat epämääräisiä, syntyi paljon sekaannusta ja lukuisissa hankkeissa tehtiin valituksia, jolloin hankkeet viivästyivät. Tilanne oli vakava Granlundin kannalta, sillä mm. Valtion kiinteistölaitos (aiemmin rakennushallitus ja myöhemmin Senaatti-kiinteistöt) oli yhtiölle tärkeä asiakas. Samoin suurten kuntainliittojen sairaalat ja kaupunkien hankkeet kuten koulut, päiväkodit ja vanhusten palvelutalot kuuluivat julkisen kilpailulainsäädännön piiriin. Vähitellen valveutuneet tilaajat kuitenkin ymmärsivät, että valinnoissa voidaan huomioida myös erilaisia laatutekijöitä, joilla suunnittelijoita voidaan pisteyttää ja samalla vähentää halvimman kiinteän tarjoushinnan merkitystä. Tarjouspyyntöjen tehtävämäärittelyt täsmentyivät myös vähitellen. Tähän vaikuttivat osaltaan vuonna 1995 julkaistut uudet suunnittelun tehtäväluettelot. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Aulis Kohvakka kommentoi kilpailuttamista keväällä 2010 seuraavasti: 80 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

5 HYKSin Meilahden alue. Suunnittelijoiden valinta perustuu edelleen kilpailutukseen. On päästy siihen, ettei pelkästään hinta ratkaise. Laatupisteiden osuus on prosenttia. Silti hinta saattaa olla se ratkaiseva. Tarjouksen jättäjät pitäisi pystyä laittamaan paremmuusjärjestykseen. Etenkin arkkitehdit ovat herkkiä näille laatupisteille. On kuitenkin paljon rakennuttajia, jotka omaa työtään helpottaakseen antavat hinnan ratkaista. Neuvottelumenettely on mahdollinen, etenkin saneerauskohteissa, ja silloin kuin laatu ratkaisee. Tilanne pitäisikin nähdä, kuin se olisi jääkiekkokaukalo, jossa laitojen tuleekin välillä ryskyä. Jos tilaa ratakiskoa, saa sitä kilohintaan, mutta jos tarvitaan erikoisteräksiä, niin pitää tietää mitä tilaa. Kaiken kaikkiaan Granlundin julkiselta sektorilta saamat toimeksiannot eivät vähentyneet, vaikka alku näyttikin vaikealta. Pienempien kuntien osalta tilanne oli kuitenkin pitkään hankala ja yhtiö pidättäytyi laatimasta niille tarjouksia. Suuret tilaajat tekivät myös vuosisopimuksia pienemmistä tehtävistä, jolloin niihin voitiin valita suunnittelijat suoraan ilman monimutkaista kilpailutusta, johon helposti kului yhtä paljon aikaa kuin koko suunnittelutehtävän tekemiseen. Arkkitehtikilpailut, joissa voittanut tiimi insinöörisuunnittelijat mukaan luettuna saivat työn sekä kehitys-pilottiprojektit olivat myös mahdollisuuksia välttää tarjouskilpailu. Granlundin suurimpiin julkisen sektorin asiakkaisiin viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kuuluneet Senaatti-kiinteistöt, HUS ja Helsingin kaupunki. Sairaalat ovat olleet edelleen tärkeä Yrityksen historia 81

6 Muita 2000-luvun julkisen sektorin hankkeita ovat mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen ja saneerauksen sähkösuunnittelu, Länsimetron asemien (7 kpl) LVI-suunnittelu, puitesopimukset Kehäradan suunnittelusta sekä vastaavasti puitesopimukset Helsingin kaupungin tilakeskuksen ja VR:n kanssa. TKK:n päärakennus, Otaniemi. Oikealla TKK:n TUAS-rakennus. alue yhtiölle ja Granlundilla ja sen tytäryhtiöillä on toimeksiantoja sekä pääkaupunkiseudulla (HYKS, Jorvi, Peijas, Lohja, Porvoo) kuin myös monien maakuntien sairaanhoitopiirien alueilla. Suurimmat kohteet ovat vuonna 2010 HYKS:n vanhan Meilahden alueen pääsairaalan Hiltonin täydellinen saneeraus sekä EPSHP:n Y-talo Seinäjoella. Myös Vantaan ja Espoon kaupungit ovat muuttaneet viime aikoina kilpailusääntöjään ja Granlund on valittu mm. Kaunialan sairaalan LVI-suunnittelijaksi ja Espoon uuden lähes m 2 :n sairaala- ja seniorirakennuksen sähkösuunnittelijaksi. Senaatin 2000-luvun kohteista huomion arvoisia ovat olleet TKK:n useat rakennukset, mm. TUAS-rakennus ja TKK:n päärakennuksen saneeraus, useat vankilat sekä ennen kaikkea Senaatin pääkonttorirakennus, josta on erillinen kertomus toisaalla. Kaikkein merkittävin ja myös eniten huomiota saanut julkinen kohde on kuitenkin Helsingin Musiikkitalo. Sen rakennuttajana on Kiinteistö Oy Helsingin Musiikkitalo, jonka omistajina puolestaan ovat Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Musiikkitalon suunnittelusta on myös oma erillinen kuvaus. Viron rakentaminen käynnistyy Neuvostoliiton hajottua Viro julistautui itsenäiseksi Viron kehitys lähti yllättävän nopeasti käyntiin ja Granlund sai merkittävän roolin 1990-luvulla Viron ja ennen kaikkea Tallinnan suurimpien uusien rakennushankkeiden suunnittelijana. Granlund oli suunnitellut Neuvostoliiton aikana mm. Tallinnan satamaa. Vantaan toimiston vetäjänä tuossa vaiheessa ollut Kari Siuru oli edellisessä työpaikassaan EKE:llä tehnyt töitä myös Viroon ja tunsi Tiit Hellak -nimisen LVI-diplomi-insinöörin. Viron itsenäistymisen jälkeen Tallinnassa oli lähinnä vielä vanhoja venäläistyylisiä suunnitteluinstituutteja, jotka eivät toimineet kovin tehokkaasti eivätkä tunteneet länsimaista tekniikkaa. Ensimmäisinä kohteina lähtivät liikkeelle virolaisten pankkien pääkonttorit. Arkkitehtisuunnittelu tapahtui virolaisin voimin, mutta nuoret pankkien johtohenkilöt halusivat rakennustensa talotekniikan edustavan nykyaikaista länsimaista tasoa ja näin Granlundille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan näihin projekteihin, joita olivat Hansa-pankin, Tallinn-pankin ja Ühispankin pääkonttorit sekä Stockmannin Tallinnan tavaratalo. Henkilökunnan keski-ikä oli näissä pankeissa tuolloin vuonna todella alhainen; yritysten johtohenkilöt olivat vähän yli 30-vuotiaita ja muu henkilökunta noin 25 vuotta keski-iältään. Yhteistyö Tiit Hellakin kanssa johti vuonna 1994 yhteisen yrityksen perustamiseen Tallin- 82 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

7 Yrityksen historia 83

8 naan. Granlund omisti siitä enemmistön. Yhtiö sai nimekseen Granlund Eesti A/S. Yhtiössä työskenteli enimmillään 10 henkeä. Todellinen yhteistyö Helsingin ja Tallinnan välillä jäi kuitenkin melko vähäiseksi, mikä johtui lähinnä suurista kulttuurieroista ja taustoista, miten suunnitteluprosessia pitäisi hoitaa. Suurimmaksi yhteiseksi hankkeeksi muodostui Tallinnan taidemuseon (Eesti Kunstimuuseum) hanke eli KUMU, joka oli suomalaisen arkkitehti Pekka Vapaavuoren hieno kilpailuvoitto vuodelta Tyypilliseen tapaan kesti useita vuosia ennen kuin hanke lähti liikkeelle ja rakentaminen alkoi vuonna Rakennus valmistui vihdoin vuonna Tallinnan toimistolla oli käytännössä omat projektinsa ja Helsingin toimisto toteutti omia hankkeitaan, joista merkittävimpiä ovat olleet Virukeskus ja Viru-hotellin saneeraus, Swissôtelin yli 30-kerroksinen viiden tähden hotelli sekä Tarton Biomedicum. Viroon alkoi nopeasti tulla 1990-luvun loppupuolella omia yksityisiä suunnittelutoimistoja. Markkinat ylikuumenivat 2000-luvulla ja Granlund päätti myydä Viron yrityksen vuonna 2006 Tiit Hellakille, koska oli nähtävissä, että lainarahoilla toimivat markkinat voivat romahtaa, kuten sitten vuonna 2008 kävikin luvulla Granlund on tehnyt jonkin verran yhteistyötä tekniikan tohtori Gery Einbergin kanssa. Granlund rahoitti Geryn väitöskirjan tekoa KTH:lla Tukholmassa ja Gery työskenteli myös pari vuotta Granlundin Helsingin toimistossa. Muutamissa projekteissa on käytetty myös pieniä virolaisia toimistoja alikonsultteina. Vastaavia yhteyksiä syntyi myös Latviassa ja hieman vähäisemmässä määrin Liettuassa. Näiltä markkinoilta kartoitettiin tilannetta 2000-luvun alkupuolella ja myös saatiin joitakin toimeksiantoja. Suunnittelualan yritykset olivat siellä kuten Virossakin hyvin pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka sitten keräsivät usean yrityksen ryhmän. Paikallinen hintataso oli kuitenkin nousukauden aikanakin niin alhainen Suomen hintatasoon verrattuna, että näihin maihin ei lähdetty Stockmannin tavaratalo ja Swissôtel Tallinnassa. perustamaan omaa yritystä. Taantuman alettua rakentamisen määrä niissä on romahtanut vielä Viroakin voimakkaammin ja tällä hetkellä esim. latvialaiset rakennusyritykset ja työvoima menevät Viroon ja vastaavasti virolaiset suuntaavat Suomeen. Venäjän toiminnan uudelleen aktivointi Suomalaiset rakennusalan yritykset lähtivät 1990-luvun puolivälin jälkeen hakemaan uusia markkinoita aluksi lähinnä Venäjältä ja Baltian maista sekä myöhemmin myös muualta Itä-Euroopan maista. Venäjän ruplakriisi vuonna Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

9 Moskovan toimistomme 6 metriä korkea tila! hillitsi hieman vauhtia, mutta vauhti kiihtyi nopeasti 2000-luvun alkupuolella, jolloin yritykset perustivat eri maihin omia yhtiöitä tai ostivat paikallisia rakennusliikkeitä. Ensimmäisiä hankkeita, joissa Granlund oli mukana, olivat Pietarin ja Jaroslavlin monitoimiurheiluareenat, jotka rakennettiin vuoden 2000 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja varten. Markkinat Venäjällä alkoivat kehittyä suotuisasti, sillä investoinnit kasvoivat vauhdilla ja paikalliset vanhat suunnitteluinstituutit alkoivat natista liitoksissaan. Alalle tuli uusia yrityksiä, jotka usein tarjosivat monipuolista palvelua laitemyynnistä suunnitteluun ja urakointiin. Suomalaiset rakennusliikkeet alkoivat vaatia, että mikäli heidän vientiprojekteissaan aikoo olla mukana, on suunnittelua siirrettävä tapahtuvaksi suoraan Venäjällä. Aiemminhan suomalaiset tekivät eräänlaiset urakkalaskentasuunnitelmat, jotka rakennusliikkeet sitten muutattivat paikallisia määräyksiä ja normeja vastaaviksi yleensä em. suunnitteluinstituuteissa. Tällaisen palvelun hoitamiseen ei enää välttämättä löytynyt tekijöitä ja vastuu suunnitelmien laatimisesta venäläisten normien mukaisiksi alkoi siirtyä suomalaisille suunnittelutoimistoille. Edellä mainitut realiteetit vaikuttivat päätökseen perustaa vuonna 2004 Moskovaan oma sata prosenttisesti Granlundin omistama yritys OOO Granlund. Päätös noudatti Granlundin periaatteita luoda kaikki itse ja myös periaatteessa omistaa kaikki, oli sitten kyse kiinteistöstä, työ- Yrityksen historia 85

10 OOO Granlundin historian molemmat General Directorit, Yevgeny Funtov ja Göran Langhoff. suhdeautoista tai ATK-laitteista. Ainoa ostettu yrityshän oli tähän mennessä ollut Insinööritoimisto Erkki Lahtinen vuonna Venäjän yrityksen perustamisessa avusti suuresti Suomalaisvenäläinen kauppakamari. Venäjällä byrokratia aiheuttaa monesti ongelmia ja esimerkiksi yhtiön perustamisen yhteydessä sen rekisteröinti ei ole mahdollista, mikäli yrityksellä ei ole venäläistä osoitetta. Tilan vuokraus on taas vaikeaa, mikäli yritys ei ole rekisteröity Venäjälle. Näistä esteistä kuitenkin selvittiin ja ensimmäiseksi general directoriksi valittiin venäläinen Jevgeni Funtov. Hänellä ei ollut talotekniikan koulutusta, joten henkilökunnan valinta ei alussa onnistunut kovin hyvin. Venäjällä vallitsi tuossa vaiheessa kova rakentamisen volyymin kasvu, joten palkkakustannukset pyrkivät kasvamaan nopeasti tai sitten henkilökunta vaihtoi helposti työpaikkaa, mikäli toinen yritys tarjosi parempaa taloudellista korvausta. Moskovan kustannukset, mm. toimitilojen ja asuntojen vuokrat, olivat jo tuolloin noin kolminkertaiset Helsingin vastaaviin verrattuna. Alku ei ollut siten kovin lupaavaa. Venäläistä henkilökuntaa ei kiinnostanut toimia suoma laisten tekemien projektien venäläistäjinä, mikä oli yksi toimiston perustamiseen vaikuttaneista tekijöistä. Vähitellen tilanne kehittyi siten, että Moskovan toimistolla oli omat projektinsa, mutta taloudellisesti se tuotti jatkuvasti tappiota. Jevgeni Funtov luopui tehtävästä muutaman vuoden jälkeen ja hänen tilalleen löytyi sattumalta Moskovan lennoilta vanha Granlundin sotaratsu, Göran Langhoff, joka oli ollut 1990-luvun alusta lähtien Pietarissa LVI-urakoitsijan palveluksessa ja oli nyt ollut Moskovassa hoitamassa erästä projektia, joka oli juuri päättymässä. Göranin myötä henkilökunnan valinnassa onnistuttiin paremmin ja myös tilanne vakiintui niin, että henkilökunnan vaihtuvuus väheni. Henkilökuntaa oli vuoden 2008 alussa 13 henkilöä. Samaan aikaan Venäjän projektien määrä Helsingin toimistossa oli nopeasti kasvanut ja Helsingin toimiston liikevaihto Venäjälle oli vuosina lähes kaksi miljoonaa euroa. Oma yritys Venäjällä vaikutti osaltaan liiketoimintojen kasvuun, vaikka yhteistyö Moskovan toimiston kanssa ei vieläkään toiminut toivotulla tavalla. Venäjän toimintaan tuli kuitenkin lokakuussa 2008 täydellinen pysähdys, kun maailmantalouden lama iski myös Venäjän markkinoille. Rupla devalvoitui 30 % ja öljyn hinta romahti. Pankkien rahoitushanat menivät kiinni. Tilanne jatkui kuvatun kaltaisena koko vuoden 2009, jolloin yhtiö teki päätöksen supistaa Moskovan toimiston henkilökunta minimiin, kolme henkeä ja Göran. Helsingissä viennin romahdus onnistuttiin paikkaamaan melko hyvin kotimaisilla projekteilla, joita valtion ja muun julkisen sektorin elvyttämänä käynnistyi vuoden 2009 aikana. Vuosi 2010 on näyttänyt hieman valoisammalta ja Venäjälle on tehty lukuisia tarjouksia. Pietarista vuokrattiin alkaen oma toimistotila ja odotukset markkinoiden elpymisestä ovat varovaisen toiveikkaat. Venäjällä on herännyt myös kiinnostus energia- ja ympäristöasioita kohtaan. Ympäristöluokituksista tiedustellaan varsinkin Sotšin Olympiakisarakennusprojekteihin. 86 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

11 Globalisaatio realisoituu myös suomalaisessa rakentamisessa ja suunnittelussa Varsinainen globalisaatio alkoi realisoitua Granlundin tehtäväkuvassa, kun Nokia lähti rakentamaan tuotantoaan maailmalla. Granlund oli mukana useissa Nokian hankkeissa aina siitä asti kun Nokia lähti Saksaan Bochumiin 1990-luvulla. Jatkoa seurasi, kun yritys avasi tuotantolaitokset Unkarin Komaromiin vuoden 2000 alussa. Euroopan jälkeen oli vuorossa Kiina, Intian Chennai sekä Etelä-Korean Masan. Chennaissa Granlundin henkilöt toimivat myös useita vuosia talotekniikan valvojina. Bochumin tehtaiden sulkemispäätöksen jälkeen Granlund oli mukana Romaniaan rakennetun Cluj-Napocan tuotantolaitoksen suunnittelussa. Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa ja yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks. Se aloitti toimintansa huhtikuussa Tämä lisäsi vielä Granlundin tehtävämäärää, kun yhdistymisen myötä saatiin toimeksiantoja uuden NSN:n puolelta. Myös Nokian Meksikon ja Brasilian toimipisteissä on ollut konsultointitehtäviä, mm. energian tavoitekulutuksen määrittelyt sekä globaalin ylläpidon ja huollon ns. campus-kohtaisen raportointijärjestelmän kehittäminen. Nokian menestyksen myötä monet muutkin suomalaiset suuryritykset alkoivat siirtää tuotantoaan ulkomaille. Puu- ja paperiteollisuus oli toki jo kansainvälistynyt aiemmin, mutta sillä alueella Granlundilla ei ole ollut tiiviitä asiakassuhteita. Sen sijaan kone- ja metalliteollisuuden puolella Granlund on ollut mukana useissa Kone Oyj:n hankkeissa mm. Tšekin tasavallassa, Meksikossa ja Kiinassa. Vastaavasti Wärtsilä on työllistänyt yhtiötä Kiinan ja Korean projekteillaan. Kuopion tytäryhtiöllä on lisäksi ollut toimeksiantoja Perlokselta Englannissa, Kiinassa ja Intiassa, etenkin puhdastilasuunnitteluasiantuntijana. Globalisaatio näyttää edelleen jatkuvan ja vuoden 2009 taantuman jälkeen vauhti näyttää jälleen kiihtyvän. Granlundin kannalta se tietää taas uusia tilauksia, mikäli yritys pystyy tarjoamaan sellaisia palveluja, jossa vaaditaan mm. energia- ja ympäristöasioiden hyvää asiantuntemusta. Vuosien finanssikriisi taantuman vaikutukset Suomessa ja Granlundilla Uusi vuosituhat alkoi suuren toiveikkuuden merkeissä. Uskottiin, että ICT- ja mobiilimaailma ratkaisee kaikki ongelmat ja luo uuden maailmantalouden perustan. Vuosi 2001 toi kuitenkin mukanaan syyskuun 11. päivän tapahtumat ja samoihin aikoihin Dot.com-kupla puhkesi. USA:n keskuspankissa pelättiin talouden lähtevän iskujen myötä taantumaan. Pankki pumppasi rahaa markkinoille alhaisella korolla. Amerikkalaiset perheet ajettiin velkavankeuteen luomalla talouden virtuaalisen toipumisen, jota rahoittavat massiiviset kulutusluotot. Koskaan ennen historiassa ei velkaisuus ole lisääntynyt taloudellisen toipumisen aikakaudella, pikemminkin päinvastoin. Yhdysvaltalainen unelma oman talon omistamisesta oli ennätysmäisen lainaamisen pääsyy, jota alhaisimmat korot 43 vuoteen ruokkivat. Ne tekivät pankkilainan oton helpoksi, itse talo-osake riitti takuuksi. Nämä lainat, jotka ovat sidottuja asuntokauppojen kasvaviin hintoihin, mahdollistivat yhdysvaltalaisten perheiden rahoittavan uusia kalusteita, autoja ja vaikka mitä muuta lisäksi. Kaikki tämä kulutus loi talouden paranemisen harhan, jonka alla oli kuitenkin suuri ja koko ajan kasvava lainataakka. Dot.com-kupla muuntautui suuremmaksi ja enemmän uhkaavaksi asuntokauppojen Real Estate -kuplaksi. Tilanne alkoi kärjistyä vuonna Lainat, jotka vielä eilen näyttivät maksettavilta, muuttuivat yhtäkkiä mahdottomiksi maksaa. Syntyi ns. Subprime-kriisi eli asuntomarkkinoiden lainakriisi, jossa korkean riskin asuntoluotoissa Yrityksen historia 87

12 lainanottajan maksukyky ja luottokelpoisuus olivat normaaleja alempia. Se johti seuraavana vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihin. Kriisi levisi lokakuussa 2008 kaikkialle maailmaan. Se käynnistyi syyskuun puolivälissä, kun Lehman Brothers, yksi USA:n suurimmista investointipankeista, ajautui vakaviin vaikeuksiin ja konkurssiin. Pankit olivat myyneet toisilleen näitä subprime-lainoja ja sitä kautta siihen asti USAn ongelmana pidetty asia levisi ympäri maailmaa ja pian myös Suomeen, vaikka vielä lokakuussa Suomen hallitus vakuutti, että sillä ei ole vaikutusta Suomen talouteen. Talouden taantuman merkit alkoivat näkyä jo vuoden 2008 alussa Suomen taloudessa. Teollisuustuotteiden vienti väheni ja rakentamisen vuodesta 2001 lähtien jatkunut investointien kasvu pysähtyi. Lokakuussa 2008 tapahtui kuitenkin romahdus, kun pankkien keskinäinen luottamus romahti ja rahaa ei löytynyt enää markkinoilla. Ensimmäisenä tämä vaikutti asuntorakentamisen pysähtymiseen, koska rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen määrä oli kasvanut, eivätkä ne enää menneet kaupaksi lainansaannin vaikeutuessa. Vielä voimakkaammin romahdus näkyi Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa, jossa kaikki rakentaminen pysähtyi kuin seinään. Pahimmillaan Venäjällä oli laskujen suhteen pelko, ettei pankkien kautta kannata maksaa mitään, koska oltiin epävarmoja menevätkö rahat perille. Granlundilla oli käynnissä vuonna 2008 useita suuria projekteja Venäjällä ja Ukrainassa. Ne kaikki pysähtyivät lokakuussa 2008 ja laskujen maksu alkoi kangerrella. Yhtiö oli joutunut ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun laman tilanteeseen, jossa sen volyymi aleni. Hankalinta oli löytää uusia töitä yli 20:lle vientiprojekteissa työskennelleelle. Näkymät vuoden 2009 alussa olivat synkät. Suomessa käynnistyivät YT-neuvottelut useissa teollisuusyrityksissä eikä uusia teollisuuden investointeja käynnistynyt. Rakennusliikkeet eivät aloittaneet käytännössä yhtään kovan rahan asuinrakennushanketta. Myöskään uusia toimistorakennuksia ei tarvittu, koska työttömyysaste oli nousussa. Suomen hallitus päätti alkuvuonna 2009 vauhdittaa julkisen sektorin rakennusinvestointeja ja tukea rakennusten perusparannuksia ja putkistoremontteja. Pelkona oli rakennusalan suurtyöttömyys, joka näillä toimenpiteillä vältettiin. Hankkeita käynnistyi vilkkaasti jo keväällä 2009 ja tilanne normalisoitui melko nopeasti. Loppujen lopuksi Granlundin kotimaan liikevaihto kasvoi vuonna 2009 lähes 7 %. Viennin määrä putosi kuitenkin 20 %:sta 7 %:iin, joten yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli noin miljoona euroa edellistä vuotta alhaisempi. Voidaankin sanoa, että julkinen sektori pelasti paljolti monen suunnittelu- ja rakennusyrityksen pahemmilta kolhuilta luvun ensimmäinen vuosikymmen kasvua maakunnissa Edellä mainituista maailmantalouden mullistuksista huolimatta 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää menestyksellisimpänä Granlund-konsernin historiassa. Sen kokonaishenkilömäärä kasvoi vuosituhannen vaihteen 230 henkilöstä nykyiseen 370 henkilöön. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla oli päästy tavoitteeseen, joka oli asetettu Granlundin aluetoimistoille niitä yhtiöitettäessä edellisellä vuosikymmenellä: kasvaa alueensa johtavan talotekniikkatoimiston asemaan. Kaikki pystyivät tarjoamaan LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun lisäksi kiinteistönpidon palveluita sekä hyödyntämään Granlundin moninaisia ohjelmistoja. Aluetoimistojen kasvu oli myös suhteellisesti 88 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

13 Aluetoimistojen johtoa: Vaasan LVI-osaston johtaja Pekka Pajuniemi, Kuopion tj. Jukka Vasara ja Tampereen tj. Tarmo Wilén vuonna nopeampaa kuin Helsingin emoyhtiön ja niiden osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 alle 20 %:sta 33 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Viime vuosina monien pienempien suunnitteluyritysten vetäjät olivat jäämässä eläkkeelle ja he tarjosivat yrityksiään ostettavaksi taatakseen jatkuvuuden yrityksensä henkilökunnalle ja toivoivat myös tietysti ansaitsevansa jotain yrityksestään. Ensimmäinen yritysosto tapahtui Vaasassa, jossa tarvittiin pätevää sähköosaston vetäjää. Vuonna 2006 Insinööritoimisto Christer Harv Oy sulautettiin Insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy:öön. Christer jatkoi menestyksellisesti tehtävässä aina vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuonna 2009 tarve uudesta sähköosaston vetäjästä Pohjanmaalla tuli akuutiksi. Granlund Vaasa oli jo hieman aiemmin perustanut oman aluetoimiston Seinäjoelle lähinnä palvelemaan Seinäjoen keskussairaalan suunnittelutarpeita. Granlundilla oli siellä tuolloin vain LVI-henkilöitä. Keskussairaala-alueen sähkösuunnittelusta vastasi pitkälti Sähköinsinööritoimisto Raimo Ylä- Sulkava Oy, joka oli vuonna 2008 valittu Raklin ja STUL:n toimesta vuoden sähkösuunnittelijaksi sama titteli, jonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy sai kolme vuotta aiemmin. Raimo oli tulossa myös lähivuosina eläkeikään ja halusi löytää jatkuvuutta yritykselleen. Keskustelut johtivat samanlaiseen sulautumiseen vuonna 2009 kuin tapahtui aikaisemmin Christer Harvin kanssa. Raimo jatkoi johtajana Seinäjoen toimipisteessä, johon yhdistettiin Granlund Vaasan paikallinen LVI-ryhmä. Koska Vaasan ja Seinäjoen, kahden kilpailevan naapurin, kannalta Insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy ei vaikuttanut myyvältä nimeltä Seinäjoella, tehtiin kompromissi ja yrityksen nimeksi tuli alkaen Insinööritoimisto Granlund Pohjanmaa Oy pääpaikkanaan Vaasa. Vuonna 2008 perustettiin tytäryhtiö Riihimäelle, Insinööritoimisto Granlund Riihimäki Oy, palvelemaan Riihimäki-Hyvinkää-Hämeenlinnaaluetta, jossa oli selvä aukko suunnittelijakentässä. Sen toimitusjohtajaksi valittiin DI Riku Bitter. Kuopiossa oli myös kasvuhaluja Joensuuhun päin, olihan siellä ollut merkittäviä asiakkaita kuten keskussairaala, Perlos ja Laakkonen. Vuonna 2009 päätettiin perustaa Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:lle oma aluetoimisto Joensuuhun. Kuopio oli samana vuonna käynnistänyt neuvottelut kuopiolaisen Insinööritoimisto Vihreä Putki Oy:n kanssa yhdistymisestä. Nämä neuvottelut johtivat maalikuussa 2010 vastaavanlaiseen sulautumisprosessiin kuin aiemmin Vaasassa. Vihreän Putken koko henkilökunta siirtyi kesällä 2010 Insinööritoimisto Granlund Kuopion palvelukseen. Toinen Vihreän Putken omistajista, Pertti Kuronen, nimitettiin Joensuun toimipisteen johtajaksi. Granlund Tampereella koettiin toukokuussa 2010 raskas menetys, kun koko vuosikymmenen toimitusjohtajana toiminut Tarmo Wilén me nehtyi vakavaan sairauteen 65-vuotiaana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Risto Yrityksen historia 89

14 Toimitusjohtaja Reijo Hänninen, LVI-osaston johtaja Mika Reinikainen sekä Rakennusautomaatio-osaston johtaja Anders Strand. Hallituksen puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Kari Kaleva ja talousjohtaja Aira Merjovirta vuonna Suojanen, joka oli toiminut jo aiemmin projektipäällikkönä Tampereella. Risto aloitti tehtävässä elokuun 2010 alussa. Itse emoyhtiö Granlundin osalta ulkopuoliset yrityshankinnat ovat jääneet vähäisemmiksi. Tietomallinnusvaatimusten (Building Information Modelling) tultua voimaan Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa yhtiön johto katsoi tarpeelliseksi kehittää palveluita, joiden avulla voitaisiin varmistaa arkkitehtien tietomallien oikeellisuus. Samalla haluttiin varmistaa, että mallit ovat hyödynnettävissä Granlundin omassa suunnitteluprosessissa, jota yritys oli kehittänyt aiemmin ja joka perustui tietomallien tehokkaaseen käyttöön. Koska ei vaikuttanut uskottavalta, että Granlund palkkaisi arkkitehteja palvelukseensa, päädyttiin yhteistyössä Rapal Oy:n kanssa ratkaisuun, että perustetaan erillinen yritys, jossa työntekijät ovat tietomallintamisen hallitsevia arkkitehteja. Tähän löytyi sopiva kumppani, Studio HEMA Oy, jonka omistivat arkkitehdit Tomi Henttinen ja Mika Jaatinen. He olivat jo toistakymmentä vuotta olleet arkkitehdeille suunnattujen CAD- ja tietomallipohjaisten ohjelmistojen asiantuntijoita. Granlund ja Rapal tulivat Studio HEMA:n osaomistajiksi ostamalla 50 % yhtiön osakepääomasta. Samalla yhtiön nimeksi muutettiin Gravicon Oy. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tomi Henttinen. Vuonna 2010 perustettiin myös Tanskaan vastaavalla konseptilla toimiva Graviconin tytäryhtiö Gravicon Danmark, jossa Graviconin lisäksi osakkaina ovat Jan Karlshøj ja Bengt Kalderén. Toinen ulkopuolinen laajennus Granlundin liiketoimintaan tapahtui syksyllä 2009, kun Sairaalatekninen insinööritoimisto Aarnio Oy:n koko henkilökunta siirtyi Granlundin palvelukseen, kuten jo kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelua kuvaavassa osassa on kerrottu. 90 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

15 Vuosi 2010 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy 50 vuotta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy ei ole koskaan haaveillut menemisestä pörssiyhtiöksi kuten eräät muut suomalaiset konsulttitoimistot. Yhtiön osakkeen arvo on kuitenkin noussut vuonna 2001 tapahtuneen jakautumisen jälkeen sijoitusyhtiö Remkab Investiin ja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:öön lähes 17-kertaiseksi. Osakkeen arvon noususta noin puolet tosin selittyy onnistuneella kiinteistön ostolla. Granlundin asiakkuus on monien merkittävien julkisten ja yksityisten asiakkaiden kanssa jatkunut useita vuosikymmeniä ja yhteistyö perustuu jatkuvaan asiakassuhteen ja tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Yhtiön kehityspanostus on noin 10 % koko kapasiteetista eli työtuntia vuodessa, mikä vastaa suhteellisesti Nokian prosentuaalista T&K-panostusta. Vuosikymmenen aikana yhtiön hallituksessa on tapahtunut muutoksia, kun Reijo Honkaranta jäi vuonna 2001 sairauseläkkeelle. Jukka Meller jäi eläkkeelle vuoden 2003 lopulla, jonka jälkeen hallituksen muodostivat Bo Söderholm (puheenjohtaja), Reijo Hänninen, Kari Kaleva ja Aira Merjovirta. Kun myös kolme muuta alkuperäistä yhtiön Olof Granlundilta vuonna 1989 ostanutta henkilöä, Aira, Bosse ja Reijo, alkoivat lähestyä eläkeikää, ryhdyttiin yrityksessä valmistautumaan kolmanteen sukupolven vaihtoon. Hallitukseen valittiin vuonna 2008 uusina jäseninä LVI-osaston johtaja insinööri Mika Reinikainen ja kiinteistönpito-osaston johtaja insinööri Jack Westrén- Doll. Seuraavana vuonna Bo Söderholmin jäädessä eläkkeelle hänen tilalleen valittiin rakennusautomaatio-osaston johtaja DI Anders Strand. Vuodet 2010 ja 2011 ovat yrityksen historian merkittävimpiä hetkiä sitten vuoden 1989, kun yhtiö saa kolmannen toimitusjohtajansa alkaen. Tehtävään valittiin DI Pekka Metsi, jolla Pekka Metsi on takanaan lähes kymmenen vuoden aikaisempi työkokemus Granlundilla (vuosina ). Reijo Hänninen jatkaa vielä vienti- ja kehitystoiminnan erityistehtävissä ennen eläkkeelle lähtöään Samaan aikaan jää eläkkeelle myös talousjohtaja Aira Merjovirta. Yhtiön omistuspohjaa laajennettiin vuonna 2010 tarjoamalla yhtiön osakkeita yhtiössä työskenteleville henkilöille. Kiinnostus oli positiivisen runsasta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä kasvoi lokakuussa 2010 huomattavasti nykyisestä 22:sta. Yrityksen historia 91

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q

Osavuosikatsaus Q Osavuosikatsaus Q2 1.1. 3.6.216 Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus 2 28.7.216 Osavuosikatsaus Q2 216 Toimintaympäristö vuonna 216 Suomi Käynnissä ja suunnitteilla suuria

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Peruspalveluministeri Paula Risikko Peruspalveluministeri Paula Risikko Suomalaisen Yrittäjän Päivä Helsinki, Narinkkatori, 5.9.2009 Puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät kuulijat, Tätä Suomalaisen Yrittäjän Päivää vietetään nyt huolestuneissa,

Lisätiedot

INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5)

INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5) INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.08.2000 klo 14.10 1 (5) INCAP-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2000 Incap-konsernin liikevaihdon kasvu jatkui voimakkaana ja oli 29 prosenttia. Elektroniikan sopimusvalmistuksen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo (6) YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo (6) YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2003 klo 10.00 1(6) YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2003 - Kolmas vuosineljännes odotusten mukainen - Liikevaihto 17,0 milj. euroa, laskua

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 4.11.2004 klo 13.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004 - Kolmas vuosineljännes tyydyttävä - Liikevaihto 16,8 milj. euroa, laskua 1,0 % -

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Lemminkäinen-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2007

Lemminkäinen-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2007 Lemminkäinen-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.27 Kotimaan rakennusmarkkinat Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan vuonna 27 3,5 % ja vuonna 28 3,% - ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Teleste Oyj Yhtiökokous Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden sekä tilintarkastajan esittelyt

Teleste Oyj Yhtiökokous Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden sekä tilintarkastajan esittelyt Teleste Oyj Yhtiökokous 2012 Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden sekä tilintarkastajan esittelyt Pertti Ervi Ins., s. 1957 Teleste Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 Yritysjohdon konsultti Computer

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot