10/04 Pätkätyöt ja tukipäätösten viipyminen johtavat velkakierteeseen

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 10/04 Pätkätyöt ja tukipäätösten viipyminen johtavat velkakierteeseen

2 Pääkirjoitus 11. kesäkuuta 2004 Velkojen selvittelystä velkaantumisen ehkäisyyn Lamanaikaisten velkaongelmien selvittely loi uusia toimintamuotoja velallisten auttamiseksi.takuu-säätiö oli perustettu juuri ennen lamaa lähinnä auttamaan vapautuvia vankeja ja laitoksista kotiutuvia, mutta se joutuikin auttamaan laman vuoksi velkaantuneita.vuonna 1993 se sai tehtäväkseen tiedottaa uudesta velkajärjestelylaista ja kouluttaa uuden velkaneuvojien ammattikunnan.vuonna 2001 vastuu talous- ja velkaneuvonnasta siirtyi kunnille ja vastuu tiedotuksesta ja koulutuksesta Kuluttajavirastolle. Takuu-Säätiön toimintana aloitettiin sosiaalisen luototuksen kokeilu vuonna Vuoden 2003 alusta tämäkin siirtyi kuntien tehtäväksi.tähän mennessä alle kymmenen kuntaa on aloittanut toiminnan, ja noin 40 on suunnittelemassa toiminnan aloittamista. Takuu-Säätiön toiminta painottuu nykyisin velkojen järjestelylainojen takauksiin, mutta säätiö jatkaa edelleen myös velallisten neuvontaa Velkalinjallaan. Lisäksi säätiön auttamisvalikoimaan tuli vuonna 2002 velkasovinto-ohjelma yhdessä pankkien ja valtion kanssa. Laman jälkeen velallisten vyöry on tasaantunut, mutta velkaantua voi vieläkin. Yhä useammat ovat pätkätöissä ja tuntitöissä, ja heidän tulonsa ovat epäsäännöllisiä. Kun tähän yhtälöön vielä lisätään työttömyysturvan, asumistuen tai sairauspäivärahan viikkoja kestävä odottelu, monille ainoa keino selvitä tilanteesta on ostaa ja maksaa luotolla. Jos tulot yllättäen ovatkin arvioitua pienemmät tai menot yllättävän suuret, on velkakierteen alku valmis. Sosiaalitoimistoon ei mielellään tulla asioita selvittelemään, niin kauan kuin luotoilla tullaan toimeen. Usein sosiaalitoimiston puoleen käännytään vasta sitten, kun velkojen summa on kasvanut yli maksukyvyn, velat ovat ulosotossa tai asunnosta uhkaa häätö. Tässä vaiheessa velallisen on jo voinut vallata masennus ja perhe-elämä on kriisiytynyt. Sosiaalityöntekijän ensimmäiseksi tehtäväksi tuleekin asiakkaan elämän saaminen sen verran raiteilleen, että asiakas jaksaa aloittaa velkojen selvittelyn. Itse velkojen selvittelyyn sosiaalitoimistoissa ei ole aikaa eikä riittävää osaamista. Velkaantumisen syynä pidetään usein ihmisten kevytmielistä rahankäyttöä tai puutteellista taloudenhoitoa. Mutta nykyisessä kulutusta korostavassa yhteiskunnassa vaatii aikamoista taitoa selviytyä velkaantumatta epäsäännöllisillä pienillä tuloilla ja epäsäännöllisesti maksettavilla niukoilla sosiaalietuuksilla. On hyvä, että meillä on keinoja selvittää ihmisten velkaongelmia, mutta myös velkakierteeseen johtaviin syihin pitäisi kiinnittää huomiota. Nykyisessä pätkätyöyhteiskunnassa ensisijaisetuuksien maksun pitäisi sujua viivytyksettä. Kehittyneen tietotekniikan uskoisi antavan tähän hyvät edellytykset. Sosiaalitoimistoissa pitäisi katsoa, etteivät niiden omat työkäytännöt edesauta asiakkaiden velkaantumista. Ehkäisevää toimeentulotukea voisi käyttää myös velkakierteen ehkäisyyn.toimeentulotuen tehtäviin sijoitettavien sosiaaliohjaajien yksi työkenttä voisi olla ohjata asiakkaita selviämään elloslainojen ja kultakorttien maailmassa. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 10/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p merja.moilanen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Satu Kontiainen p satu.kontiainen@sosiaaliturva-lehti.fi toimittaja Minna Tarvainen p minna.tarvainen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax toimisto@sosiaaliturva-lehti.fi Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax toimisto@sosiaaliturva-lehti.fi Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p sanna.laaksonen@bookers.fi Kirjapaino ISSN SOSIAALITURVA 10/2004

3 Tässä numerossa Pätkätyöt, kulutusluotot ja sosiaaliturvan kaventuminen ja etuuksien viipyminen velkaannuttavat nykyisin suomalaisia. s. 4. SATU KONTIAINEN Eläkejärjestelmien koukerot aiheuttavat päänvaivaa. Sinikka Köykkäneva jakaa neuvoja ruotsinsuomalaisille eläkeläisille Tukholmassa. Eläkeasioista s MINNA TARVAINEN Myymäläpäällikkö Tapani Nokuan mielestä Alkon kuuluu torjua alkoholihaittoja myös alkoholiveron alentamisen jälkeen. s. 22. JOUKO SIIRILÄ 2 Velkojen selvittelystä velkaantumisen ehkäisyyn Merja Moilanen 4 Vain 30 euroa kuukaudessa! Et tarvitse takaajia. Satu Kontiainen 7 Uutta lainsäädäntöä Kelan etuuksien takaisinperintä vanhenee viidessä vuodessa 8 Vieläkin voi velkaantua Merja Moilanen 10 Irlanti houkuttelee paremman toimeentulon hakijoita Sari Pohjola 12 Kolumni Tunteet tarttuvat Arja Tuomi 12 Nettipaloja Tutkimustieto käytäntöön Erja Saarinen 13 Terve-sos -palkinto Poriin, Ylistaroon ja ETU-projektille 14 Työkyvyttömien eläkkeet Ruotsista viipyvät Kati Kalliomäki 16 Ruotsinsuomalaiset seilaavat kahden eläkejärjestelmän välissä Minna Tarvainen 18 Ostoeläke voi yllättää julkisella puolella työskentelevän Timo Riistaniemi 19 Ville Jämsä: Sosiaaliasiamiehen roolia pitäisi selkeyttää Heikki Manninen 20 Oma tupa oma lupa Päivi Kangas 22 Alko on mukana torjumassa alkoholihaittoja Jouko Siirilä 24 Mielentermit sekaisin Merja Moilanen 25 Tuomisia & Viemisiä Theraplay vahvistaa hyvän kasvun edellytyksiä Satu Kontiainen 27 Uutta osaamista, kuntoutusta ja työssä jaksamista vaihtovalmennuksesta Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 11/04 postitetaan lukijoille 3.elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 27.heinäkuuta SOSIAALITURVA 10/2004 3

4 Vain 30 euroa kuukaudessa! Et tarvitse takaajia Takuu-Säätiön saneerauslainoilla järjestellään velkoja miljoonien edestä vuodessa. Lähes jokainen uusi velkaongelma on seurausta hallitsemattomista kulutusluotoista, joita kaupitellaan yhä löyhemmin ehdoin yhä köyhemmille. Takuu-Säätiön takaussuunnittelija Harri Sihvola (vas.) ja lakimies Näbil Radi toivovat, että ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä asiakkaan talouden kokonaistilanne hahmotettaisiin paremmin. Tämä voisi katkaista monet velkakierteet alkuunsa. Muutama suomalainen vankilapappi kävi tutustumassa 1980-luvulla Pohjois-Saksassa protestanttisen kirkon pienimuotoiseen toimintaan, jossa taattiin järjestelylainoja vapautuville vangeille. Takuu-Säätiö perustettiin vuonna 1990 näiden kokemusten pohjalta. Alkupääoma (noin 3mmk) takauksiin saatiin vuoden 1991 Yhteisvastuu-keräyksestä. Perustamisen aikoihin asiakaskunta koostui laitostaustaisista henkilöistä eli pääasiassa vapautuvista vangeista ja mielenterveysongelmaisista. Pian toiminnan aloittamisen jälkeen alkoi kuitenkin lama. Takuu-Säätiön asiakkaiksi tuli yhä enemmän hyvän työhistorian ja vankan sosioekonomisen taustan omaavia ihmisiä, jotka olivat joutuneet kahden asunnon loukkuun tai takaussitoumuksiin, ja menettäneet ehkä samaan aikaan työnsä. Asiakaskunta olikin nyt velkaantunutta ilman omaa syytään; ylivelka oli seurausta yhteiskunnan pelisääntöjen äkillisestä muuttumisesta, Takuu- Säätiön takaussuunnittelija Harri Sihvola kertoo. Sihvolalla oli tuolloin näköalapaikka rajuihin velkaantumispyörteisiin. Hän työskenteli sosiaalityöntekijänä Helsingin eteläisessä sosiaalikeskuksessa.takuu-säätiön palvelukseen hän siirtyi vuonna Lamavelat olivat suuria ja velkaantuneiden joukko valtava. Takuu-Säätiö ei pystynyt enää tarjoamaan palvelujaan koko joukolle alkupääomansa turvin. Vuonna 1995 Raha-automaattiyhdistyksen tukipäätös mahdollisti säätiön takauksen järjestelylainaan kaikille maksukykyisille. Nyt takauksia on myönnetty kaikkiaan 75 miljoonan euron verran kuudelle tuhannelle kotitaloudelle. Luottokorttitalo romahtaa herkästi Säätiön takaamien järjestelylainojen keskiarvo on pienentynyt vuodesta 1998 alkaen luvun puolivälissä takaus saattoi olla vielä markkaa, toiminnan alkuvuosina jopa markkaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana asiakkaat ovat velkaantuneet lähes yksinomaan vakuudettomilla kulutusluotoilla. Keskimääräinen takaus on alle euroa. Kulutusluottoja markkinoi- SATU KONTIAINEN 4 SOSIAALITURVA 10/2004

5 daan kovasti, ja luottojen saamisen ehtona oleva tuloraja on tullut koko ajan alaspäin. Vielä 10 vuotta sitten luotonottajan piti olla kohtuullisen hyvätuloinen saadakseen yleensä mitään lainaa. Vakuudettomia luottomuotoja ei ollut juurikaan. Nykyisin Suomessa on yli 80 erilaista vakuudetonta kulutusluottoa myynnissä. Ihmisellä ei tarvitse olla kovinkaan kummoiset tai vakiintuneet tulot, kun hän jo saa 3-4 vakuudetonta kulutusluottoa, jotka ovat arvoltaan yhteensä lähemmäs euroa, Harri Sihvola laskee. Jos tuhansien eurojen kulutusluoton ottanut on pätkätyöläinen, ei hänen budjettiinsa tarvitse kovinkaan suurta heilahdusta tulla, ei pitkääkään työttömyysjaksoa tai yllättävää menoerää, kuten uutta pesukonetta, jolloin korttitalo on vaarassa romahtaa. Ellos maan suurin sosiaalinen luotottaja Kulutusluottoja markkinoidaan mielihyvään liittyvillä ajatuksilla, mutta lainat otetaan loppujen lopuksi välttämättömyyksiin: kodinhoitoon, työssäkäyntiin tai lasten harrastuksiin liittyviin hankintoihin. Nykyinen elämäntapa vaatii sitä, että köyhälläkin perheellä on osoittaa ulospäin tietyt toiminnalliset merkit. Kulutusluotot ovat myös niin helposti saatavilla, että pieni- ja vaihtelevatuloiselta perheeltä vaatii kovaa itsekuria olla ottamatta niitä. Jos sosiaalinen luototus lain mukaan on tarkoitettu perheen välttämättömiin hankintoihin, niin kyllä tällä hetkellä Suomen suurimpia sosiaalisia luotottajia ovat vakuudettomia luottoja kauppaavat rahoitusyhtiöt ja postimyyntiyhtiöt, kuten Ellos ja Halens. Kuntien toiminta on tähän verrattuna hyvin pientä ja marginaalista. Sosiaalinen luototus Vuosina Takuu-Säätiö osallistui sosiaalisen luototuksen kokeiluun. Säätiö sai luvan käyttää takauspääomaa vanhojen vastuitten uudelleenjärjestelyjen lisäksi uusiin, perheen itsenäisen selviytymiskyvyn kannalta välttämättömiin hankintoihin.työssäkäyvät tarvitsivat autoja ja silmälaseja, lapsiperheet pesukoneita ja eläkeläiset esimerkiksi hammasproteeseja. Sosiaalisella luototuksella pyritään puuttumaan aikaisemmassa vaiheessa velkaantumisen prosesseihin, jotta asiakkaat eivät joutuisi ottamaan kallista kulutusluottoa. Sosiaalisen luototuksen kokeilun aikana säätiö ehti myöntää kaikkinensa lähes tuhat luottoa. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen lain myötä sosiaalinen luototus siirtyi kuntiin. Kunnat ovat käynnistäneet toimintaa hyvin marginaalisesti. Sosiaalista luototusta tarjoavat tällä hetkellä Helsinki, Vantaa ja Hämeenlinna. Kuopio, Pori ja Lappeenranta ovat aloittamassa toimintaa tänä vuonna, ja noin 40 muuta kuntaa suunnittelee aloittamista. Mielihyvää vai sitkuttelua? Ihmiset eivät ole oppineet riittävää taloudenhallintaa, jolla voisi vastata vallattomasti vapautuneeseen rahansaantiin. Koulut eivät ole ehtineet vielä sivistää kansaa tähän kulutusjuhlaan - kansalaistiedon tunneilla ei ole pohdittu kulutusluottojen vaaroja, Sihvola pohtii. Sihvolan mukaan velkaantunutta syytetään kuitenkin liian helposti puutteellisista taloudenhoitotaidoista tai mielihyväkeskeisestä elämäntyylistä.ylivelkaantuminen on joillain ihmisillä ollut välttämätön seuraus sosiaaliturvan kaventumisesta. Samanaikaisesti kun kulutusluottoja markkinoidaan yhä köyhemmille, on sosiaaliturvaa kiristetty. Tuen saajan on esimerkiksi maksettava seitsemän prosenttia asumiskustannuksista perusosastaan. Myös toimeentulotuen myöntämiskäytännöt ovat Sihvolan näkemyksen mukaan tiukentuneet viime vuosina. Työn perässä uudelle paikkakunnalle muuttaneen takuuvuokriin ja muihin muuttokustannuksiin ei liikene toimeentulotukea. Hylkääviä päätöksiä annetaan jo puhelimessa, sanotaan, että muuttajalla ei ole mitään mahdollisuuksia saada tukea tähän. Tämä on hyvin lyhytnäköistä ajattelua, koska moni päätyy siinä pikaisen harkinnan jälkeen ottamaan Ellos-lainan, Nordearahoituslainan, Sampo-kortin, OP-kultakortin, Halens-tilin Jokaisesta paikasta saa helposti euron kulutusluoton, Sihvola kertoo. Tulevaisuuden palkkavirran katkoja ei huomioida lainaa otettaessa riittävästi. Työttömyyskausien aikainen maksukyky on heikompi, ja velkaantumisen kierre voi kiihtyä päivärahapäätösten viipyessä. Talous- ja velkaneuvonta kuormittunut Takuu-Säätiön puhelinneuvonta Velkalinja on ollut ajoittain varsin ruuhkainen sen avaamisesta vuonna 1995 lähtien.velkaantuneet voivat keskustella Velkalinjalla nimettöminä taloudellisista ongelmistaan. Takuu-Säätiön työntekijät kartoittavat puhelimessa soittajan kokonaisvelkatilannetta ja kertovat velkojen eri järjestelykeinoista. Soittoja ohjataan linjalle eniten sosiaalitoimistoista ja ulosotosta. Mainonnan myötä ihmiset ovat myös itsenäisesti löytäneet Velkalinjan. Päivittäistä päivystysaikaa on pidennetty ruuhkien helpottamiseksi. Lähinnä ensiapuahan me pystymme puhelimessa tarjoamaan, Harri Sihvola kertoo. Puhelimessa päivystää säätiön takauskäsittelijöitä ja lakimiehiä. Olisi hyvä, että sosiaalitoimistoissa olisi asiantuntemusta ja aikaa hoitaa pienvelkatilanteita suoraan. Viime kädessä tämä helpottaisi myös sosiaaliviranomaisten työtaakkaa. Nyt sosiaalityöntekijät eivät ehdi tai osaa neuvoa asiakasta velkojen järjestelyssä, vaikka monet tilanteet olisivat hyvin yksinkertaisestikin selvitettävissä, säätiön lakimies Näbil Radi pohtii. Jos velallisella on asiakkuus sosiaalitoimessa, olisi hyvin järkevää puuttua pienempiin, akuutteihin tilanteisiin jo siellä - ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä esimerkiksi ulosottoon. Lyhytjänteisyys lisää epävarmuutta Harri Sihvola tarkentaa, ettei sosiaalityöntekijästä ole tarkoitusta tulla velkaneuvojaa - tämä tehtävä on asetettu lain mukaan kunnan velkaneuvonnalle. Sosiaalityöntekijä voisi kuitenkin valaista asiakasta erilaisista järjestelymahdollisuuksista ja ehkäistä näin monen tilanteen kärjistymisen. Hänen ei tarvitsisi sitoutua mihinkään järjestelyyn. Nyt asiakas käännytetään velkaneuvontaan usein tarpeettomastikin. Kuntien velkaneuvonnat ovat hyvin ruuhkaantuneita, niihin on keskimäärin 3-6 kuukauden jonot. Tässä ajassa ehtii tapahtua vaikka mitä. Velallinen ryhtyy usein itse huseeraamaan velkojaan ja ottaa lisää luottoa selviytyäkseen tilanteesta. Monilta puuttuu kyky hahmottaa kokonaistilanne, Näbil Radi kertoo. Ihmiset tuijottavat kuukausierää, eivätkä kiinnitä riittävästi huomiota velan lyhentymiseen, sen pääomaan ja vuosikorkoon. Vuosikorko voi kulutusluotoissa olla jopa prosenttia, joka on iso raha pieni- tai vaihtelevatuloisille. Ihmiset kuitenkin laskeskelevat vain, että selviän vielä hyvin 30 euron kuukausilyhennyksistä. Mutta kun näitä alkaa olla useampia, rakennelma kaatuu ennen pitkää yllättävän menoerän tullessa. Kokonaistilanne haltuun sosiaalitoimistossa Sosiaalitoimistoissa eletään yhtä lailla kuluva kuukausi kerrallaan, eikä huomioida seuraavan kuun puolella erääntyviä maksuja. Sihvolan ja Radin mukaan SOSIAALITURVA 10/2004 5

6 kaikille osapuolille olisi kätevämpää, jos ehkäisevää toimeentulotukea käytettäisiin enemmän myös velkatilanteissa ja velkaantumisen ehkäisemisessä.tämä olisi ennen kaikkea kuntataloudellisesti edullista ja sosiaalisen luototuksen nykyiseen kattavuuteen nähden demokraattisempaa. Usein näissä tilanteissa olisi asiakkaan kannalta välttämätöntä myös päästä velkaneuvontaan aikaisemmin kuin 4-6 kuukauden kuluttua. Ideaalitapauksessa sosiaalisesta luototuksesta tulisi arkipäivän sosiaalityön käytäntö. Nyt sosiaalista luottoa hoidetaan yhdeltä kioskilta kunnassa tai seutukunnassa ja kosketuspinta asiakkaisiin jää vähäiseksi verrattuna sosiaalitoimistoissa tehtävään asiakastyöhön, Harri Sihvola pohtii ja myöntää, että ideaali on kaukainen tavoite nykyisessä sosiaalitoimistojen työpaineessa. Realistista olisi ainakin tiivistää sosiaalitoimen ja velkaneuvonnan yhteistyötä. Kulutusluotoilla velkaantunut asiakaskunta on molemmille yhteistä. Ei päätä puskaan Ylivelkaantumistilanne voidaan ratkaista esimerkiksi maksujärjestelyillä, sopimukseen perustuvalla velkojen järjestelyllä tai järjestelylainalla. Ensisijaisesti velkaneuvonnan asiakkaita kehotetaan neuvottelemaan uusi maksusuunnitelma velkojan kanssa. Laskuille voi pyytää pidempää maksuaikaa tai esittää loppusumman jakamista useampaan erään. Veroihin voi hakea lykkäystä. Lainojen ja muiden luottojen kuukausieriä voi myös neuvotella pienemmäksi. Lyhennysvapaata voi saada erityisesti sellaisiin lainoihin, joissa on vakuudet, kuten asunto ja - opintolainoihin. Maksusuunnitelmien joustavuudella rahaa vapautuu lainan lyhennyserän verran esimerkiksi rästilaskujen maksuun. Velkojat ovat hyvin taipuvaisia joustamaan maksujärjestelyissä, jos suunnitelmat ovat ollenkaan realistista. Monet asiakkaat eivät kuitenkaan näe tätä, vaan heittävät laskut avaamattomina roskikseen ja pistävät pään puskaan, Näbil Radi pohtii. Jos uusi maksusuunnitelma ei ratkaise asiakkaan ylivelkaantumista, voi luotot ja rästilaskut hoitaa järjestelylainalla kertasuorituksena. Järjestelylaina yhdistää useammat luotot kohtuullisemmin ehdoin yhdeksi lainaksi. Jos asiakkaalla on vakuudet, laina kannattaa ottaa pankista mahdollisimman kohtuullisten ehtojen saamiseksi. Takuu-Säätiö myöntää takauksia järjestelylainoihin myös niille, joilla on luottohäiriömerkintä. Myös kuntien sosiaalisia luottoja voi käyttää tähän. Velkajärjestely mahdollista myös maksukyvyttömille Takuu-Säätiön saneerauslaina auttaa vain niitä asiakkaita, joilla maksukykyä vielä on. Käräjäoikeuden velkajärjestely on yleensä ainoa keino hoitaa kokonaan maksukyvyttömän asiakkaan tilanne. Ennen kuin asiakas jättää velkajärjestelyhakemuksen käräjäoikeudelle, on hänen selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojien kanssa. Kuntien velkaneuvojat auttavat tarvittaessa sovintoneuvotteluissa. Ellei neuvotteluissa päästä ratkaisuun, velkajärjestelyhakemus lähetetään tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus varaa yleensä ennen velkajärjestelyn aloittamispäätöstä ainakin suurimmille velkojille tilaisuuden esittää kirjallisen lausuman velkajärjestelyn edellytyksistä ja mahdollisista esteistä. Kun velkajärjestely on päätetty aloittaa, velalliselle laaditaan maksuohjelmaehdotus. Käräjäoikeus voi määrätä puolueettoman selvittäjän maksuohjelman laatijaksi. Selvittäjä tarkistaa velallisen taloudellisen tilanteen: velallisen ja tämän puolison tulot, perheen menot ja velallisen varallisuuden. Hän päivittää myös velkasaldot velkajärjestelyn aloittamispäivään. Jos velkajärjestelylle on edellytykset, tuomioistuin vahvistaa maksuohjelman. Maksuohjelmassa määrätään, miten ja missä laajuudessa velat maksetaan. Maksettava kuukausierä on nyt selvästi pienempi, jopa nolla euroa. Loppuun velkaan velallinen saa maksukiellon.velallisen on säilytettävä maksukiellon seurauksena säästyvät varat, joiden käytöstä annetaan erilliset määräykset. Maksuohjelman päättyessä velallinen vapautuu lopuista ve- Ulosottolain uudistukset edullisia velkojille Viime vuonna ulosotossa oli maassamme yksityishenkilöä. Ulosottomenettelyä koskevat säännökset uudistettiin maaliskuun alussa voimaan tulleella ulosottolain muutoksella. Uudistuksen myötä ulosotto muuttuu tietyin ehdoin määräaikaiseksi.ulosottoviranomaiset voivat tehdä toimiaan 15 vuoden ajan lainvoimaisesta tuomiosta lähtien. Määräaikaa ei voida katkaista. Velka ei silti vanhene eli velkasuhde jatkuu taustalla edelleen.velkojien toimet ovat kuitenkin varsin rajalliset määräajan umpeutumisen jälkeen, mutta jos velallinen hakee esimerkiksi velkajärjestelyä, velka huomioidaan siinä normaalisti.yksityishenkilöiden välisissä velka-asioissa ulosoton aikaraja on 20 vuotta. Uudistuksen myötä saatava voidaan nyt myös rekisteröidä passiivirekisteriin.aiemmin ulosotto päättyi siihen, että ulosottomies joko sai maksun tai sitten totesi velallisen varattomaksi ja palautti asian velkojalle. Nyt velkoja voi pyytää suoraan, että jos perintä todetaan tuloksettomaksi, asiaa ei palauteta velkojalle, vaan siirretään ulosotosta passiivirekisteriin. Passiivirekisterissä saatava voi olla korkeintaan kaksi vuotta kerrallaan. Ulosottomies ei tällöin etsi aktiivisesti mitään ulosotettavaa. Passiivirekisteri aktivoituu tilapäisesti esimerkiksi veronpalautusten aikaan. Uudistus vähentää merkittävästi sekä ulosottoviranomaisten että velkojien ylimääräistä työtä. Velkoja on maaliskuun alusta asti voinut myös pyytää, että ulosotto tehtäisiin suppeana.suppeassa ulosotossa ei ulosmitata omaisuutta, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi. Ulosottotoimi kohdistuu vain palkkatuloon.velkojalle siis riittää, että tutkitaan, onko velallinen töissä tai saako hän eläkettä. Ulosottomies ottaa lähinnä verottajaan yhteyttä. Suppea ulosotto tulee näin edullisemmaksi velkojalle. Menettely on erityisen hyvä silloin, kun velan määrä on kohtuullinen, ja tiedetään, että velallinen käy töissä. Uudistuksien ohella käyttöönotetaan myös ulosoton valtakunnallinen tietojärjestelmä.aiemmin velallisen asia oli vireillä tietyssä ulosottopiirissä, eikä tiedetty, oliko hänellä samanaikaisesti muualla asioita vireillä. Uusi tietojärjestelmä kokoaa Suomen yhdeksi ulosottopiiriksi, ja kaikki valtakunnan ulosottoasiat ovat nyt yhdessä tietojärjestelmässä. Velallisen tilanteen voi nähdä tietojärjestelmästä kokonaisuutena asuinpaikasta riippumatta. Tietojärjestelmän myötä velalliselle vastuutetaan yksi ulosottomies. Riippumatta siitä, missä päin maata ulosotto tulee kulloinkin vireille, velallisen asia siirtyy hänen vastuulliselle ulosottomiehelle. 6 SOSIAALITURVA 10/2004

7 Ihmiset tuijottavat kuukausierää, eivätkä kiinnitä riittävästi huomiota velan pääomaan ja vuosikorkoon. Vuosikorko voi kulutusluotoissa olla jopa 30 prosenttia, joka on iso raha pieni- tai vaihtelevatuloisille. Kun osamaksulyhennyksiä alkaa olla useampia, yllättävän menoerän tullessa rakennelma kaatuu. loistaan edellyttäen, että maksuohjelmaa on noudatettu. Vuodesta 1993 tuomioistuimissa on tehty kaikkiaan noin velkajärjestelyä. Viime vuonna velkajärjestelyjen määrä kasvoi 50 prosentilla vuoteen 2002 nähden. Osittain kasvun taustalla on valtiovallan ja pankkien vuonna 2002 aloittama velkasovinto-ohjelma. Syrjäytyneet eivät hae velkasovittelua Velkasovinto-ohjelma auttaa niitä lamavuosina velkaantuneita, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet velkajärjestelyä. Ohjelmassa velkojat sopivat vanhojen velkasuhteiden takaisinmaksuehdot velallisten kanssa suoraan niin, että ehdot vastaavat käräjäoikeuden vahvistamaa velkajärjestelyä. Pääosa, noin 75 prosenttia ohjelmassa tehdyistä sopimuksista on vapaaehtoisia maksuohjelmia. Ohjelmat ovat olleet keskimäärin viiden vuoden pituisia. Loput sovinnoista ovat olleet kertasuorituksia tai muita järjestelyjä. Koko ohjelman piiriin arvioitiin sen käynnistyessä kuuluvan kaikkiaan velallista. Varsinaisia sopimuksia on saatu aikaan ohjelman aikana vajaa Velkojilla on vielä käsittelyssä noin tapausta tällä hetkellä, ja velkaneuvojien jonossa kirjautuneena on noin asiakasta. Tämä on sitä alun perinkin aktiivisinta asiakaskuntaa - sitä, jolla on maksukykyä ja joka on jollain tavalla vielä kiinni yhteiskunnassa.täysin syrjäytynyt velallisten joukko, esimerkiksi 15 vuotta työttömänä olleet, jota alun perin ajateltiin ohjelman erityisesti koskevan, on jäänyt pois, Näbil Radi pahoittelee. SATU KONTIAINEN Pitkäaikaistyöttömillä, toimeentuloasiakkailla ja pientä eläkettä saavilla on ohjelmassa ollut erityinen mahdollisuus hakea anteeksi vanhoja pankkivelkojaan niin sanotulla kevennetyllä sovintomenettelyllä joko sosiaalitoimen tai Kelan toimiston kautta. Kevennetty menettely auttaa niitä lamavelkaantuneita, jotka eivät ole hakeneet velkajärjestelyä ja joilla ei ole pitkällä tähtäimelläkään maksukykyä lainkaan. Kevennetyn menettelyn piirissä on ohjelman aikana ollut noin 600 velallista. Ohjelma päättyy elokuun lopussa ja hakemuksia voi toimittaa velkojille käsittelyyn siihen saakka. UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Takuu-Säätiö on osallistunut velkasovinto-ohjelmaan puolueettomasti tiedottaen, neuvotellen osapuolten kanssa ja myöntäen perustehtävänsä mukaisesti takauksia lamavelallisten pankkilainoihin velkojen kertasuorituksia varten. Neljännes kaikista ohjelman aikaisista sovintovelkojen kertasuorituksista on tehty Takuu- Säätiön takauksella. Säätiö on myöntänyt takauksia kaikkiaan kahden miljoonan euron edestä, jolla velkaa on järjestelty 7,5 miljoonan euron verran.velkojat ovat antaneet anteeksi miljoonia. Satu Kontiainen Kelan etuuksien takaisinperintä vanhenee viidessä vuodessa Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja Koulutusrahaston toimeenpanemien etuuksien takaisinperintä vanhenee viidessä vuodessa. Lakimuutos tuli voimaan 1. kesäkuuta. Aiheettomasti maksettu etuus on perittävä takaisin viimeistään viiden vuoden kuluessa sen maksupäivästä lukien. Kun takaisinperinnästä on tehty päätös, saatavan vanhentumisaika on viisi vuotta. Säännöksiä sovelletaan myös niihin etuuksiin ja saataviin, jotka ovat syntyneet ennen lain voimaantuloa. Opintotukilakiin lisätään säännös, jonka mukaan opintolainan takaussaatava vanhentuu viidessä vuodessa siitä lukien, kun Kansaneläkelaitos on maksanut opintolainan luottolaitokselle. Saatavan vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Voimassa olevien takaisinperintäsäännösten mukaan aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä voidaan luopua osittain tai kokonaan, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi. Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja Koulutusrahaston toimeenpanemia etuuksia koskevia luopumissäännöksiä tarkennetaan siten, että aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan, jos perintä jäisi ilmeisesti tuloksettomaksi tai perinnästä aiheutuvat kustannukset olisivat kohtuuttomat takaisinperittävään rahamäärään nähden. SOSIAALITURVA 10/2004 7

8 Vieläkin voi velkaantua Velkaantuminen ei jäänyt 1990-luvun lamaan. Nykyisin ihmisiä velkaannuttavat pätkätyöt ja ensisijaisetuuksien pienuus ja maksun viipyminen. Sosiaalityössä ei ole paljon aikaa ja mahdollisuuksia velkojen selvittelyyn, se on velkaneuvonnan tehtävä. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on antaa asiakkaalle toivoa ja auttaa saamaan arjen asiat järjestykseen, jotta voimia riittää velkojen selvittämiseen, sosiaalityöntekijä Anita Pesonen sanoo. Sosiaalitoimistoissa 1990-luvun lama näkyi valtavana velallisten asiakkaiden hyökynä. Asiakkaiksi tuli paljon ihmisiä, joilla oli ollut hyvä palkka, mutta jotka olivat menettäneet työnsä ja lisäksi heillä oli niskassaan suuret velat. Monilla oli luottokorttivelkoja. Joku oli ostanut asunnon kalliilla ja joutunut myymään sen sitten paljon halvemmalla.yrittäjillä oli yrityksistä jäänyttä velkaa. Nykyistä velkaneuvontaa ja velkajärjestelyjä ei silloin vielä ollut. Lähetin asiakkaita tässä lähellä sijaitsevaan Marttaliittoon velka- ja talousneuvontaan ja sain sieltä myös neuvonta-aineistoa, kertoo Helsingin eteläisessä sosiaalikeskuksessa työskentelevä sosiaalityöntekijä Anita Pesonen. Hän jäi vajaa vuosi sitten osa-aikaeläkkeelle ja tekee nykyisin aktivointihaastatteluja. Laman alkaessa 1990-luvun alussa hän työskenteli toimeentulotuessa ja välillä myös velkaneuvonnassa. Anita Pesosen mukaan velkaongelmat on MERJA MOILANEN saatu aisoihin ja velkaantuminen vähenemään osaksi velkajärjestelyjen ansiota. Velkajärjestelmät ovat antaneet monille takaisin ihmisarvoisen elämän ja täysipainoisen kansalaisuuden. Pankit ja muut luotonantajat eivät myöskään ole viime vuosina antaneet asiakkaille niin poskettomia lainoja kuin ennen lamaa. Pankit ovat myös aiempaa valmiimpia maksujärjestelyihin asiakkaiden kanssa, kun niillä ei ole mahdollisuutta siirtää riskivelkojaan roskapankille. Korkotaso on lisäksi matalampi, niin etteivät lainat kasva korkojen vuoksi suuriksi. Pätkätyöt velkaannuttavat Mutta velkaantuminen ei jäänyt 1990-luvulle, vaan velkaantua voi vieläkin. Nykyisin pätkätyöt ja epäsäännöllinen tuntityö vaikkakin jatkuvaluonteisessa työsuhteessa velkaannuttavat nuoria aikuisia. Kun työpätkä loppuu, joutuu odottelemaan työttömyysturvaa ja asumistukea viikkoja. Ihmiset lykkäävät maksujaan, sosiaalitoimistoon he tulevat vain äärimmäisessä hädässä, Anita Pesonen tietää. Monet yrittävät selvitä rahattomista kausista luottokorttien ja kulutusluottojen avulla. Ihmisillä voi olla useitakin luottokortteja, ja he ovat tehneet ostoksia postimyynnistä. Kun nämä kaikki tulevat maksuun yhtä aikaa, rahat eivät riitäkään. Ennen pitkää osamaksu- ja luottokorttivelat tulevat ulosottoon. Anita Pesosen mukaan pätkä- ja tuntitöissä olevien ongelmista osa jäisi syntymättä, jos ensisijaisetuudet tulisivat heti maksuun. Tällöin ihmiset voisivat suunnitella taloutensa ja vastata sitoumuksistaan. Samalla vähenisivät myös velkaantuminen ja siitä seuraavat ongelmat. Hän arvioi, että jopa prosenttia norminmukaista toimeentulotukea saavista asiakkaista pärjäisi omillaan, jos Kela ja työttömyyskassat pystyisivät maksamaan etuudet heti, kun oikeus niihin on todettu. Jos peruspäivärahat olisivat lisäksi hiukan suurempia tai niitä ei verotettaisi, vielä suurempi osa pärjäisi turvautumatta toimeentulotukeen. Nykyisellä perusturvalla pysyy hengis- 8 SOSIAALITURVA 10/2004

9 sä, mutta sillä ei elä. Perusturvan pitäisi olla niin riittävä, että ihminen voisi tuntea hallitsevan elämäänsä, Anita Pesonen sanoo. Julkisuudessa pidetään ääntä siitä, että sosiaalietuuksia käytetään väärin. Koskaan ei kuule esitystä siitä, miten sosiaalietuuksia pitäisi käyttää, jotta niitä käytettäisiin oikein. Minusta niiden pitäisi toteuttaa ihmisten oikeus kansalaisuuteen. Kansalaisuuden toteutuminen nykyisellä riittämättömällä perusturvalla on vaarassa. Sosiaalista isännöintiä tarvitaan Jotkut yrittävät selvitä umpikujasta maksamalla kulutusluotot mutta jättämällä vuokran maksamatta. Kun vuokra jää maksamatta kahdelta kuukaudelta, asia menee asunto-oikeuteen tai siirtyy perintätoimiston perittäväksi. Ihan järkevän tuntuiset ihmiset jättävät vuokrat maksamatta, Anita Pesonen hämmästelee. Vuokranantajan pitäisi puuttua asiaan heti kuin ensimmäinen vuokra jää maksamatta. Joskus lapsiperheissä tilanne voi edetä häätöön asti, ennen kuin saamme tietää siitä. Peräänkuuluttaisin sosiaalista isännöintiä kaupungille ja muille suurille vuokranantajille. Pitäisi olla henkilö, joka ottaisi heti yhteyttä vuokralaiseen ja kysyisi, miksi vuokra on maksamatta. Vuokralaisella saattaa olla mielenterveysongelmia, masennusta tai jotakin tilapäistä aloitekyvyttömyyttä. Jos vuokralaisen kyvyttömyys hoitaa asioitaan on pitempiaikaista, pitäisi sosiaalityön keinoin auttaa häntä selviytymään tilanteesta. Vuokra on niin suuri osa pienituloisen ihmisen tuloista, että jos ne rahat ovat menneet muualle, on vaikea kerätä uutta summaa. Siksi tällaiset tilanteet olisi paras ehkäistä. Pieniä tuloja jatketaan velalla Anita Pesosen mukaan velkaantuminen johtuu monesti siitä, että ihmisillä on niin pienet tulot, että niillä ei yksinkertaisesti tule toimeen. Tuloja on kuitenkin sen verran, että asumistukeen tai toimeentulotukeen ei ole oikeutta, mutta rahat eivät kuitenkaan riitä kunnolla elämiseen. Terveydenhuollon menoihin kuten hammashoitoon, silmälaseihin, lääkkeisiin ja sairaalamaksuihin saa toimeentulotukea, jos toimeentulo näiden hankintojen vuoksi jää alle toimeentulotukinormin. Muut isot välttämättömät hankinnat kuten talvivaateet, kengät tai kodinkoneet on yleensä kustannettava jotenkin muuten. Kun perheet joutuvat elämään kauan vähimmäistoimeentulon rajoilla, ainoa tapa saada väljyyttä talouteen on ottaa velkaa tai ostaa luotolla, ja köyhä ei saa kuin kallista velkaa, Pesonen toteaa. Asiakkaat häpeävät velkojaan yhtä paljon kuin perheväkivaltaa, niistä ei mielellään puhuta sosiaalityöntekijällekään ainakaan ensimmäisellä kerralla. Yleensä perheet tinkivät viimeksi lasten menoista. Vanhemmilta vaatii paljon kieltää lapsilta jotain sellaista, mitä kaikki muut lapset saavat. Jos lapset eivät voi rahan puutteen vuoksi harrastaa samoja asioita kuin muut lapset, he syrjäytyvät lapsiyhteisöstä. Vanhempien pitää olla hyvin vahvoja, jotta perhe selviytyisi ilman kriisejä. Pesosen mukaan pienituloisen ainoa tapa selviytyä on kehittää oma filosofia siihen, että hänen ei tarvitse omistaa ja kuluttaa ollakseen jotakin. Vaikeaa se on nykyisessä yletöntä kuluttamista korostavassa yhteiskunnassa. Velkaantuminen on kipeä asia Asiakkaat häpeävät velkojaan yhtä paljon kuin esimerkiksi perheväkivaltaa, niistä ei mielellään puhuta sosiaalityöntekijällekään ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla. Anita Pesonen muistelee, että laman aikana monet asiakkaat saattoivat todeta, että on minulla velkaa, mutta enää ei tule lappuja. Jotkut eivät edes avanneet pankin kirjeitä. He vetivät vain pään harteiden väliin ja odottivat, että kaikki menisi ohi. Velkaantuminen oli hyvin kipeä asia. Siihen saattoi liittyä asunnon menetys, avioero ja sukulais- ja muiden ihmissuhteiden menetys ja katkeria muistoja. Velka-asiat ovat monille niin suuria asioita, että he eivät näe niiden yli mitään toivoa. Kauan jatkunut vaikea tilanne aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, niin että ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa ryhtyä selvittelemään velkojaan, Anita Pesonen toteaa. Hänen mukaansa sosiaalityöntekijän tehtävänä on löytää asiakkaalle toivoa ja tukea asiakasta selviytymään arkipäivästä.veloista selviytyminen vaatii järkevää taloudenhoitoa ja vastuunottoa omasta elämästä. Sosiaalitoimistossa ei ole mahdollisuuksia selvitellä velkoja. Meidän tehtävänämme on motivoida asiakkaita ryhtymään selvittämään velkojaan. Heidän elämänsä pitää saada sen verran raiteilleen, että he jaksavat ryhtyä tähän voimia kysyvään työhön. Nykyisin on paljon mahdollisuuksia selvittää velkoja, mutta ongelma on, miten ihmiset löytävät omat voimavaransa lähteä selvittämään velkojaan. Ohjaan asiakkaat velkaneuvontaan. Kerron, että velkajärjestelyihin on tullut muutoksia ja asiat voivat olla järjestettävissä.velka-asiat voivat olla niin monimutkaisia, etten uskalla antaa asiakkaalle toivoa, että ne selviäisivät, mutta eivät ne ainakaan sillä selviä, ettei niitä selvitetä. Anita Pesonen epäilee, että on ihmisiä, joiden velkoja voitaisiin sovitella, mutta ihmiset eivät itse jaksa ryhtyä sovitteluun. Aika harva toimeentulotuen asiakas on sovitellut velkojaan pankkien tai muiden velkojien kanssa. Ehkä sosiaalitoimistoon eivät hakeudu ihmiset, jotka ovat saaneet soviteltua velkansa. Aktivointisuunnitelmia tehdessään Anita Pesonen kysyy aina asiakkaan veloista. Usein ihmisellä, jonka velat ovat ajautuneet ulosottoon asti, on myös muuta jaksamattomuutta tai mielenterveysongelmia. Jos ihmisellä on voimavaroja, hän jaksaa selvittää asiansa eikä pidä jonkin aikaa jatkuvaa ulosottoakaan työhön menon esteenä. Sosionomit tukemaan arjen sujumista Helsingin sosiaalivirastoon tulossa oleva tehtävärakenneuudistus tuo aikuissosiaalityöhön lähityöntekijöitä. Olemme kyselleet, mitä nämä sosionomit ryhtyvät tekemään. Tähän ei vielä ole tullut vastausta, mutta itse olen miettinyt, että he voisivat käytännön keinoin ryhtyä tukemaan asiakkaita, jotta nämä pystyisivät ottamaan käyttöön voimavaransa, selviytymään arkipäivästä ja vahvistamaan elämänhallintaansa, Anita Pesonen kaavailee. Ihmisiä pitää auttaa selviytymään niillä tuloilla, joita heillä on. Asiakkaan kanssa pitää hahmottaa, mitkä ovat hänen tulonsa ja menonsa ja mistä mitäkin kannattaa ostaa. Sosionomien ei tarvitse olla pikkupsykiatreja, ja terapiatyö jää edelleen terapeuteille. Pienituloisuus syrjäyttää. Kun ei ole rahaa matkaan, pääsylippuun, jäsenmaksuun, välineisiin, ruokailuun muiden kanssa, lahjaan tai muuhun osallistumiseen tarvittavaan asiaan, syrjäytyy väkisinkin. Suurin osa aikuissosiaalityön asiakkaista on yksineläviä, pitkäaikaistyöttömiä keski-ikäisiä miehiä. Heidän elämänpiirinsä käy helposti hyvin kapeaksi, eivätkä he näe omassa elämässään muutoksen mahdollisuuksia. Niitä pitäisi näyttää heille käytännön asioiden kautta. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 10/2004 9

10 Irlanti houkuttelee paremman toimeentulon hakijoita Irlannin yhteiskunta on kokenut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maa, josta aikoinaan paettiin työttömyyttä ja köyhyyttä on nyt yksi EU:n rikkaimpia valtioita. Mutta onko rikkautta jaossa kaikille? Irlantilaiset ovat vuosisatojen ajan lähteneet suurin joukoin maailmalle paremman toimeentulon ja elintason perässä. Siirtolaisuuden yleisyydestä kertoo se, että takavuosien suuresta syntyvyydestä huolimatta tasavallassa asuu vain vajaat neljä miljoonaa henkeä. Muualla maailmassa sen sijaan arvellaan asuvan noin 70 miljoonaa irlantilaista syntyperää olevaa ihmistä. Viime vuosina muuttovirta on kuitenkin vaihtanut osittain suuntaa. Moni ulkomaille muuttanut irlantilainen palaa takaisin kotimaahansa todettuaan, että täälläkin voi löytää koulutustaan vastaavaa työtä ja ansaita hyvin. Merkittävä syy paluumuuttoon on myös muuttuneessa ilmapiirissä: Irlanti on vapaamielisempi, modernimpi ja monikulttuurisempi valtio kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Paluumuuttajien lisäksi maa houkuttelee parempia työmahdollisuuksia ja uusia kokemuksia etsiviä eurooppalaisia elintasosiirtolaisia, joihin itsekin lukeudun. Maan noin neljän prosentin työttömyys lupaa, että kielitaitoisille ja koulutetuille ihmisille löytyy töitä. Asuin maassa vuoden verran kymmenen vuotta sitten ja viime tammikuussa palasin kelttien saarelle työnhakuun. On ollut mielenkiintoista seurata yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Takaovi avoinna EU-kansalaisuuteen Kymmenen vuotta sitten Irlannissa oli vähemmän pakolaisia kuin Suomessa ja ylipäätään hyvin vähän erilaista etnistä alkuperää olevia maan valtaväestön lisäksi. Nykyiseen katukuvaan verratessa ero aikaisempaan on huomattava. Monikulttuurisuus näkyy positiivisella tavalla irlantilaisessa elämänmenossa, mutta myös rasismi on lisääntynyt. Suuri osa irlantilaisista toivottaa tulijat tervetulleiksi, mutta heidän ei haluta hyödyntävän maan sosiaaliturvaa. Eurooppalaisten lisäksi Irlanti Irlanti houkuttelee maahanmuuttajia. Heidät toivotetaan tervetulleiksi, mutta heidän ei haluta hyödyntävän maan sosiaaliturvaa. Myös kansalaisuuden saantia halutaan rajoittaa. 10 SOSIAALITURVA 10/2004

11 MERJA MOILANEN houkuttelee maahan lukuisia Aasiasta ja Afrikasta saapuvia maahanmuuttajia. Hyvien työllisyysnäkymien lisäksi maa vetää puoleensa, koska Irlannissa on takaovi avoinna EU-kansalaisuuteen. Irlanti on ainut Euroopan maa, jossa saarella syntyvälle lapselle myönnetään perustuslain mukaan Irlannin kansalaisuus riippumatta vanhempien synnyinmaasta. Laki säädettiin aikoinaan, jotta Iso-Britannialle kuuluvassa Pohjois-Irlannissa syntyvät saisivat halutessaan myös Irlannin tasavallan kansalaisuuden. Maan synnytyssairaaloissa on havaittu uusi ilmiö: viimeisillään raskaana olevat naiset saapuvat Irlantiin aikomuksenaan synnyttää lapsensa täällä ja hyödyntää tätä porttina parempaan elämään. Maan hallitus ajaa parhaillaan pikaista perustuslain muutosta, ja kesäkuussa aiheesta järjestetään kansanäänestys. Rajoituksia EU-työnhakijoiden sosiaaliturvaan Myös EU-kansalaisten oikeuksia on rajoitettu Irlannin EU-puheenjohtajakaudella. Uusien jäsenmaiden liittyessä unioniin toukokuun alussa Irlannin valtio asetti lain, jonka mukaan EU-maan kansalaisen on läpäistävä habituaalisen kotipaikan testi ennen kuin hän on oikeutettu saamaan sosiaalietuuksia kuten työttömyyskorvausta. Tämä tarkoittaa vähintään kahden vuoden asumista Irlannissa tai Iso-Britanniassa. Useat muut EU-maat asettivat samanlaisia rajoituksia siirtolaisten vyöryä hillitäkseen. Aiemmin toisesta EU-maasta tuleva työnhakija sai oman maansa työttömyyskorvauksen mukaansa kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen hän siirtyi työnhakumaan sosiaaliturvan piiriin. Irlannin puheenjohtajakaudella järjestelmää on lisäksi uudistettu siten, että EU-maahan lähtevä työtön työnhakija voi saada työttömyyskorvausta ja muita sosiaalietuuksia omasta maastaan entistä pidempään, kuuden kuukauden ajan. Näin varmistetaan, ettei vastaanottavalle maalle koidu liiaksi kustannuksia työnhakijoista. Uudessa järjestelmässä maahan saapuvilla työnhakijoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin palata kotimaahansa, jos työtä ei löydy määräajassa. Miten vaurastuminen näkyy? Maan vaurastumisen huomaa siitä, että keskivertoirlantilaisella on varaa kuluttaa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Oman auton omistaminen on työssäkäyvien irlantilaisten keskuudessa melkeinpä yhtä itsestään selvää kuin kännykän omistaminen. Esimerkiksi oman työpaikkani 60 työntekijästä vain kuusi käyttää bussia työmatkoilla, loput tulevat omalla autolla. Autojen määrä onkin monikymmenkertaistanut muutamassa vuodessa, ja liikenneruuhkat ovat massiivisia vanhanaikaisten tieverkkojen ja vähäisen julkisen liikenteen vuoksi. Irlannin infrastruktuurin kehitys ei ole pysynyt vaurastumisen vauhdissa. Yhteiskuntajärjestelmän kritisoijien mielestä verotus on liian alhaista, eivätkä verotulot riitä infrastruktuurin parantamiseen siinä mittakaavassa kuin olisi tarpeen. Irlannin asuntojen hintoihin verratessa Helsingin hintataso vaikuttaa hyvin kohtuulliselta, suorastaan edulliselta. Erityisesti Dublinin asuntojen hinnat ovat tähtitieteellisiä. Palkkataso on usealla alalla parempi kuin Suomessa, esimerkiksi julkisessa hallinnossa kuten yliopistoissa palkat voivat olla jopa kaksinkertaisia. Palkkatason nousu on ollut välttämätön asuntojen hintakehityksenkin vuoksi, mutta se ei ole kuitenkaan pysynyt vauhdissa mukana. Harvalla irlantilaisella on varaa kalliisiin asuntolainoihin, kun pienen omakotitalon hinta voi olla melkein miljoona euroa. Monet työssäkäyvät parikymppiset asuvat kotona säästääkseen rahaa asuntolainan alkupääomaa varten. Suuri osa väestöstä sinnittelee noin euron vuosipalkalla, josta ei riitä säästöä kalliisiin asuntolainoihin. Keskitason palkasta jää silti huomattavasti enemmän käteen kuin Suomessa. Maan tuloverotuksen alhaisuudesta kertoo se, että esimerkiksi euron vuosipalkasta saa Irlannissa käteen saman verran kuin Suomessa euron vuosituloista. Palkalla pärjää kohtalaisesti, jos ei tarvitse maksaa kalliita lasten päivähoitomaksuja tai terveydenhuoltoa, jotka eivät ole yhtä voimakkaasti julkisin varoin tuettuja kuin Suomessa. Muuten maan hintataso on samaa luokkaa kuin Suomen. Vaurastuminen ei ole poistanut köyhyyttä Ero köyhien ja rikkaiden välillä on Irlannissa silminnähtävän suuri. Monet ovat yhtä mieltä siitä, ettei Irlannin uutta vaurautta ole jaettu tasaisesti kaikille yhteiskuntaryhmille. Kotikaupunkini Corkin kaduilla liikkuessa tapaa lukuisia kodittomia ruokarahaa kerjäämässä ja heidän kasvoistaan näkyy vuosien kehno ruokavalio ja puutteelliset olosuhteet. Kodittomia lapsia ja aikuisia näkee jopa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.vuoden 2002 tilastojen mukaan kodittomia on maassa noin ja kodittomien perheiden määrä on Focus Ireland -järjestön nettisivujen mukaan vain lisääntynyt viime vuosina. Ongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin enemmän valtion ja kunnan tukemia edullisia asuntoja ja kattavampaa sosiaaliturvajärjestelmää. Sosiaaliturva ja minimipalkkataso eivät ole pysyneet hintojen nousuvauhdissa. Jokin aika sitten Irlannin televisiossa näytettiin dokumenttisarjaa Des Bishop Work Experience, jossa hyvin toimeentuleva stand up -koomikko testasi, miten seitsemän euron minimituntipalkalla tulee toimeen. Bishop työskenteli neljässä työpaikassa eri paikkakunnilla, kussakin kuukauden ajan, ja koetti tulla toimeen ansaitsemallaan rahalla. Dubliniin Bishop ei mennyt, silla siellä palkalla ei olisi pärjännyt lainkaan. Bishop totesi sarjan aikana, että rahat riittävät hädin tuskin perusravintoon ja hostellimajoitukseen ja lääkäriin meno romuttaa viikkobudjetin kokonaan. Koomikon työtoverit olivat joko kotona asuvia nuoria tai maahanmuuttajia, joiden on pakko tehdä huonopalkkaista työtä, kun muuta ei ole tarjolla. Huvittavuudesta huolimatta dokumentilla oli vakava viesti. Bishopin kokeilu näytti, millaista on minimipalkkalaisten elämä nyky-irlannissa. Selväksi kävi myös, ettei palkka ole kohtuullinen työn raskauteen tai yleiseen hintatasoon nähden. Maahanmuuttajista on kuitenkin syntynyt uusi yhteiskuntaryhmä, joka on ottanut tehtäväkseen muiden väheksymät työt. Maahanmuuttajat tekevät usein kahta tai kolmeakin alipalkattua työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Irlannin valtion budjetti on tänä vuonna noin kolme miljardia euroa ylijäämäinen. Parhaillaan parlamentti pohtii, mihin ylimääräiset rahat käytetään. Huolimatta työllisyyden paranemisesta ja talouskasvusta köyhyys on edelleen yleistä. Tasa-arvoisen yhteiskunnan edistämisessä Irlannissa ainakin riittää vielä töitä. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko Irlannin tulonjaon nykymalli sittenkin tulevan eurooppalaisen sosiaali- ja tulopolitiikan suuntauksen mallitapaus jo tänään varakkaimpia suosiva pelkistetty versio. Sari Pohjola SOSIAALITURVA 10/

12 Kolumni Tunteet tarttuvat NETTIPALOJA Tutkimustieto käytäntöön Arja Tuomi Siitä on pitkä aika, kun kuulin sukumme kesämökin oudosta ilmiöstä: meille oli ilmestynyt kotikummitus, joka kulki yläkerrassa "raskain miehen askelin", kuten veljeni kuvasi. Itse en onnistunut askeleita koskaan kuulemaan. Asiasta ei paljon puhuttu, mutta kukaan ei halunnut yöpyä yläkerrassa. Kerran mökillä oli paljon väkeä, ja minun olisi pitänyt lähteä muiden mukana yöksi kaupunkiin, kun tuvassa ei ollut tilaa. En jaksanut lähteä, vaan päätin mennä yläkertaan nukkumaan. Oli elokuu, joten illat olivat jo varsin pimeitä. Ilmapiiri oli latautunut ja suggestiivinen. Epävarmuus ja pelko heijasteli läsnäolijoiden kasvoilla. Kukaan ei halunnut estää minua yöpymästä yläkerrassa, mutta ei myöskään tulla kanssani. "Mitä näistä perintökummituksista", koetti joku veljistäni laskea leikkiä, kun menin makuupussini kanssa hänen ohitseen palava kynttilänpätkä kädessäni kohden pilkkopimeää, vähän ummehtuneelta tuoksuvaa yläkertaa. Portaat narisivat. Olin kynttiläni kanssa tutussa huoneessa, tutussa sängyssä, missä olin lapsuuteni kesät nukkunut. Patjakin oli entinen ja yhtä kuhmurainen, sama tyyny, sama peitto myös. Kuulostelin ääniä. Kynttilä lyheni kaiken aikaa ja sen valopiirin ulkopuolella oleva pimeä jotenkin pelotti minua, mutta olin myös utelias. Mietin "raskaita miehen askeleita": Jos ne olivat inhimillistä alkuperää, niin enhän minä ihmisiä pelännyt - eläviä tai kuolleita. Olihan minulla sosiaalityöntekijän koulutus ja valmiudet, rauhoittelin itseäni. Koetin muistella meedioita, miten nämä olivat henkien kanssa menetelleet.toimisin samalla tavalla, jos untani häirittäisiin. Suunnittelin tekeväni sosiaalityötä näkymättömän kulkijan kanssa, joka oli sekä todellinen että epätodellinen. En tiennyt, uskoako vai ei. Ilmapiiri vaikutti ja tunteet tarttuivat, niin siellä kuin työhuoneessanikin asiakkaiden kanssa, mutta tunteisiin saattoi myös vaikuttaa ja hallita niitä. Puhalsin kynttilän sammuksiin, vedin makuupussin reunaa korviini ja nukuin - aamuun asti. Eikä mitään erityistä ollut tapahtunut. Herätessäni paistoi aurinko kirkkaasti ikkunasta, ja tunnelma oli kaikin tavoin kesäisen arkinen. Kuin joskus lapsena. Kun minä olin yöpynyt yläkerrassa ja ikään kuin kertaalleen asettunut alttiiksi kummittelevalle kävelijälle, alkoivat muutkin yöpyä siellä. Nykyisin kukaan tuskin edes muistaa tai ainakaan välittää, vaikka siellä joskus joitakin outoja ääniä kuuluisikin. Valtasin pelolta tilaa ja avarsin asumisen alaa, myös konkreettisesti. Sitähän tehdään sosiaalityössäkin eri tavoin. Pyritään valtaamaan peloilta tilaa, monenlaisilta peloilta. Sekä todellisilta että oman mielen luomilta peikoilta. Ruotsissa muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan tutkimustieto ei ole sosiaalityöntekijöille kovin tärkeä tiedon lähde. Sen edelle menevät muun muassa kollegat, ammattilehdet ja jopa kaunokirjallisuus. Tutkimustietoa pitäisi käyttää enemmän hyödyksi, mutta kenellä asiakastyötä tekevällä on aikaa seurata tutkimusta ja pohtia, miten sen tuloksia voisi soveltaa käytäntöön? Jotkut verkkosivustot yrittävät auttaa. Tiedonvälitystä ja tutkimuskatsauksia Ruotsissa Sociala Nätet -portaalin erillissivusto Social Vetenskap välittää tutkimusmaailman uutisia ja tietoa tapahtumista käytännön työntekijöille. Jos tutkimusraportteja löytyy verkosta, niistä vinkataan, mutta muuten sivusto ei helpota tutkimustiedon käyttöä. Englantilainen Research in Practice -sivusto menee hieman pitemmälle: se yrittää parantaa lasten ja perheiden palveluiden tietopohjaa. Jotta käytännön työtä tekevät saisivat nopeammin ja helpommin tietoa heille tärkeästä tutkimuksesta, tarjolla on tutkimuskatsauksia ja arviointeja sekä kirja- ja artikkeliesittelyjä. Tutkijarekisteristä löytyy tietoa alan tutkijoista. Oppimisympäristö auttaa hyödyntämään tutkimusta Englantilaisella Research mindedness for social work and social care -sivustolla tutkimuksen ja käytännön suhdetta on mietitty syvemmältä. Kyseessä on sosiaalialan opiskelijoille ja käytännön työntekijöille tarkoitettu verkko-oppimisympäristö, joka yrittää tehostaa tutkimuksen käyttöä sekä opinnoissa että alan töissä. Pikatestillä voi selvittää, kuinka tutkimussuuntautunut ihminen on. Sen jälkeen voi lähteä tutustumaan perusasioihin: lyhyesti selvitetään mitä tutkimus on, annetaan neuvoja tutkimustiedon etsimiseen ja kuvataan, miten sitä voidaan käyttää asioiden ymmärtämiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja käytännön muuttamiseksi. Kiinnostavia ovat neljä esimerkkiä, jotka valottavat tutkimuksen käyttöä vanhus- ja vammaistyön sekä lastensuojelun ja mielenterveystyön asiakastapauksissa.yhdessä niistä kerrotaan uusperheen 10-vuotiaasta tyttärestä, joka on karannut kotoa muuttaakseen biologisen isänsä luo. Tapauskuvauksen jälkeen seuraavat olennaiset kysymykset, jotka asian ratkaisemiseksi pitäisi selvittää. Ne koskevat muun muassa tytön kehitystä, hänen vanhempiaan ja perheen oloja. Niistä täsmennetään kysymykset, joihin tutkimustieto voisi tuoda selvyyttä: mitä tutkimukset kertovat esimerkiksi siitä, mitkä tekijät suojaavat lapsia mielenterveysongelmilta ja syrjäytymiseltä. On ilo lukea selkeästi jäsenneltyjä sosiaalityön asiakastapauksia. Erja Saarinen NETTIAINEISTOJEN OSOITTEET: Social Vetenskap, Ruotsi: Research in Practice, Iso-Britannia: Research mindedness for social work and social care, Iso-Britannia: 12 SOSIAALITURVA 10/2004

13 Terve-sos -palkinto Poriin, Ylistaroon ja ETU-projektille Tämänvuotiset Terve-sos palkinnot saivat Porin kaupungin nuorten vastaanottoryhmä,ylistaron kunnan hyvinvoinnin viljelyprojekti ja Kuurojen Liiton esteetön etätulkkausprojekti. Palkinnot luovutettiin 15. Tervesos-tapahtumassa Espoossa Porin kaupungin nuorten vastaanottoryhmä luo uutta palvelumallia nuorten mielenterveyshoitoon. Ryhmässä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon työntekijät työskentelevät saman katon alla. Erikoissairaanhoitoa edustavat psykologi ja erikoissairaanhoitaja. Sosiaalitoimesta on mukana yksi osapäiväinen sosiaalityöntekijä. Terveysvirasto tarjoaa kokopäiväisen terveydenhoitajan. Terveyskeskuslääkäri auttaa tarvittaessa, kuten myös nuorisopsykiatriaan erikoistuva psykiatri. Ryhmässä arvioidaan psykiatrisen hoidon tarvetta, annetaan kriisihoitoa sekä selvitetään sopivaa jatkohoitopaikkaa. Ryhmä ei toteuta pitkiä hoitojaksoja. Vuodesta 2000 toiminut ryhmä on jo onnistunut vähentämään sekä poliklinikkakäyntejä että hoitopäiviä. Ylistaron Hyvinvoinnin viljelyohjelman kulmakivet ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien aseman parantaminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, myönteinen asennoituminen henkiseen hyvinvointiin sekä toimivat palvelut. Ylistarolaisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on aloitettu ns. jäävuori-mallin mukaan palveluketjun raskaimmasta ja kalleimmasta päästä. Ensin purettiin laitoshoitoa. Samalla kehitettiin toimivia avohoidon palveluja. Sen jälkeen siirryttiin mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden ehkäisyyn, jossa erityistä huomiota kiinnitettiin lapsiin ja nuoriin. Ylistaro on ollut vuodesta 2000 lähtien mallikuntana mukana Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa Mielenterveyden kulmakivet -hankkeessa. Hyvinvoinnin viljelyohjelma on kehitetty Ylistaron kunnan, alueen järjestöjen ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyönä. Kuurojen Liiton Esteetön etätulkkaus-projekti tarjoaa uudenaikaisen valtakunnallisen viittomakielen tulkkauksen palvelumallin. Etäisyydestä ja ajankohdasta riippumaton etätulkkaus tuo viittomakielen tulkkipalvelut paremmin asiakkaiden saataville. Etätulkkausta on tähän mennessä käytetty eniten terveydenhuollossa asiointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Etätulkkaus on tulevaisuudessa laajeneva tulkkipalvelun muoto, jonka hyötynä on palvelun edullisuus sekä etäisyyksistä riippumaton nopea saatavuus. Etätulkkaus mahdollistaa tulkkauksen äkillisissäkin tilanteissa. Kunnille etätulkkauspalvelu tuo kustannussäästöjä, kun tulkkien matka-aika ja -kulut vähenevät. Ylistaron Hyvinvoinnin viljelyohjelman puolesta palkinnon vastaanottivat sosiaalijohtaja Lea Porola (vas.), sosiaalilautakunnan pj. Asko Istolahti ja valtuuston pj. Markku Haapala. Porin vastaanottoryhmän palkinnon vastaanottivat psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (vas.), terveydenhoitaja Maritta Pirttikangas ja psykologi Lea Vaittinen. ETU-projektin palkinnon vastaanottivat suunnittelijat Marika Tainio (vas.) ja Kati Marjanen Kuurojen Liitosta. SOSIAALITURVA 10/ MERJA MOILANEN MERJA MOILANEN MERJA MOILANEN

14 Työkyvyttömien eläkkeet Ruotsista viipyvät Vaikka työvoiman liikehdintä yli maiden rajojen on vaivatonta, ei eläkkeen maksu maasta toiseen suju läheskään aina ilman ongelmia.tämän tietävät parhaiten ne tuhannet suomalaiset, jotka odottavat työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista. Yhteyspäällikkö Arja Iisakkala Eläketurvakeskuksesta pitää Ruotsin työkyvyttömyyseläkkeiden kahden vuoden hakuaikoja kohtuuttomina, mutta Suomessa asialle ei voi mitään. Eläketurvakeskus hoitaa oman osuutensa hausta kuukaudessa. Työvoiman liikkuminen maasta toiseen helpottui entisestään Euroopan unionin itälaajentumisen myötä. Tuolloin EUperheeseen liittyi myös Suomelle läheisiä maita. Ruotsi sen sijaan on ollut aina lähellä, ja ennen kuin EU:sta tiedettiinkään, sinne lähti satojatuhansia suomalaisia työntekoon. Moni Ruotsista kotimaahan varttuneiksi vuoksiksi palannut joutuu odottamaan eläkepäätöstä ja eläkettä useita vuosia hakemuksen jättämisen jälkeen. Erityisen paljon on haettu työkyvyttömyyseläkkeitä. Tämä selittyy sillä, että suuren muuttoliikkeen aikana suomalaisia lähti Ruotsiin juuri raskaisiin ja kuluttaviin teollisuus- ja rakennusalan töihin, yhteyspäällikkö Arja Iisakkala Eläketurvakeskuksesta kertoo. KATRI SAARTEINEN Kaksi vuotta odottelua on kohtuutonta Eläketurvakeskus toimii ulkomailta haettavien eläkkeiden välittävänä laitoksena. Eläkehakemus jätetään useimmiten työeläkevakuutusyhtiöön tai kansaneläkelaitokseen. Kun hakemus on käsitelty työeläkelaitoksessa kotimaan eläkkeen osalta, lähettää työeläkelaitos asiakirjat Eläketurvakeskuksen välitettäväksi edelleen ulkomaille. Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyaika työeläkelaitoksissa on keskimäärin 1-3 kuukautta. Eläketurvakeskuksessa hakemukseen liittyviä tietoja kerätään noin kuukauden verran.tämän jälkeen virallinen EU-eläkehakemus on valmis lähetettäväksi ulkomaille. Ruotsissa kaikki ulkomailla asuvien eläkehakemukset ohjautuvat Gotlantiin, Visbyn vakuutuskassaan, jossa työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin peräti kaksi vuotta.vain yli 15 vuotta Ruotsissa työskennelleet tai vakavasti sairastuneet voivat saada eläkehakemuksensa joudutettuun käsittelyyn. Kahden vuoden odotteluaika tuntuu millä tahansa mittapuulla tarkastellen kohtuuttomalta. Ratkaisujen viipymisiä selitetään Iisakkalan mukaan osittain sillä, että muun muassa kaikki lääkärinlausunnot täytyy kääntää Visbyssä suomesta ruotsinkielelle. Kuitenkin juuri suomalaiset ovat Visbyn vakuutuskassan pääasiakkaita. Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeiset vanhuuseläkehakemukset saadaan ratkaistua Ruotsissa nopeammin.vuoden 2003 alusta alkaen Ruotsin työkyvyttömyyseläke ei muutu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi, vaan vanhuuseläkettä täytyy hakea erikseen. Myös näissä tapauksissa ulkomaan eläkkeen maksamiseen voi tulla katkos, Iisakkala huomauttaa. Toimeentulo koostuu palapelistä Iisakkalan mukaan Suomessa tehdään kaikki, jotta eläkehakemukset lähtisivät mahdollisimman valmiina eteenpäin: Selvitämme hakijan saamat etuudet, joista yleisimmät ovat 14 SOSIAALITURVA 10/2004

15 Kelan maksamia. Sosiaalivirastoista ja työttömyyskassoista maksetuista etuuksista tulee viranomaisten lähettää ennakkoilmoitukset meille, jotta etuuksien maksamisesta voidaan ilmoittaa ulkomaille. Hakija saattaa lisäksi saada jo jotain muuta eläkettä, esimerkiksi tapaturmaeläkettä, mistä tarvitaan tositteet niin ikään. Usein hakemuksen liitteeksi tarvitaan vielä lääkärilausuntoja ja muita selvityksiä, hän luettelee. Arja Iisakkala kertoo, että erityisesti työkyvyttömyys- tai työttömyyseläketapaukset saattavat olla hankalia maiden erilaisten säännösten vuoksi. Jos hakijaa ei ole katsottu työkyvyttömäksi Suomessa, tekee Ruotsi silti itsenäisen päätöksensä omien kriteereidensä mukaan. Työttömyyseläke on suomalainen erikoisuus, jota ei ole muissa maissa. 60-vuotiaana työttömyyseläkkeelle jäänyt henkilö voi saada Ruotsista varhennetun vanhuuseläkkeen aikaisintaan 61-vuotiaana. Näitä päätöksiä odotellessa ihmisten täytyy kuitenkin tulla toimeenkin, ja silloin yleensä käännytään joko Kelan tai sosiaalitoimiston puoleen. Toimeentuloa yhteensovittaessa saatetaan Iisakkalan mukaan joutua kiperiinkin tilanteisiin, sillä esimerkiksi Kela ei voi ratkaista asumistukea ennen kuin se saa tietää eläkkeiden kokonaismäärän. Ruotsalaiset lupaavat vauhdittaa eläkkeiden käsittelyä Ruotsista eläkettä hakevien pitkät odotteluajat ovat Eläketurvakeskuksen lainopillisen johtajan Riitta Korpiluoman mielestä kestämättömiä. Parannusta on kuitenkin luvassa. Ruotsalaiset tekevät nyt kaikkensa saadakseen käsittelyajat inhimillisiksi,hän uskoo. Ulkomaalaisten eläkehakemuksia käsittelevä vakuutuskassa siirrettiin pari vuotta sitten Tukholmasta Gotlantiin. Samalla eläkkeiden käsittelyajat venyivät jopa kahden vuoden pituisiksi. Visbyssä sijaitsevaa vakuutuskassaa on arvosteltu julkisesti muun muassa siitä, että sen henkilökunta on kokematonta. Riitta Korpiluoma oikaisee harhakuvan, jonka mukaan Visbyn käsittelijöiltä puuttuisi osaamista. Kokemattomia he voivat jossain määrin ainakin näin aluksi olla, mutta kassan työntekijöiden koulutustaso ja valmiudet ovat erittäin hyvät,hän toteaa. Korpiluoma arvelee, että asiasta alkuvuonna noussut kohu on omalta osaltaan edesauttanut vakuutuskassan ryhdistäytymistä. Yhteydenpitomme on viime aikoina tiivistynyt kovasti. Aivan vastikään koko kassan johto kävi tutustumassa Eläketurvakeskuksen toimintaan, ja he kyllä vakuuttivat tekevänsä kaikkensa käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Suomalais-ruotsalais -yhteydenpidon tiivistämisen yhtenä muotona on ollut erillinen työkokous, johon on visbyläisten lisäksi osallistunut Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa.yhdessä he ovat käyneet lävitse eläkehakemusten käsittelyä hidastavia ongelmakohtia. Eläketurvakeskuksen lainopillinen johtaja Riitta Korpiluoma uskoo, että syntyneen kohun jälkeen Visbyssä sijaitseva Ruotsin vakuutuskassa tekee kaikkensa eläkkeiden hakuaikojen lyhentämiseksi. Kun asiat ovat pahasti ruuhkautuneet, kestää vielä pitkään, ennen kuin nykyiset yli vuoden kestävät käsittelyajat alkavat lyhentyä. Lisäksi ruotsalainen tapa hoitaa asiat perusteellisesti ja kaikkia osapuolia viimeiseen asti kuunnellen antaa kyllä hakijalle hyvää oikeusturvaa, mutta tekee sen päätöksenteon viivästymisen kustannuksella,hän huomauttaa. Luulin jo kuolevani ennen eläkepäätöstä HANNE NYKÄNEN Hoputtelu ei auta Inhimillisesti katsoen on aivan ymmärrettävää, että sekä hakijat että sosiaalitoimistot yrittävät kiirehtiä ulkomailla olevien eläkehakemusten käsittelyä. Emme kuitenkaan täällä Eläketurvakeskuksessa voi tehdä asialle enempää, Iisakkala toteaa. Pari asiaa Iisakkala toivoisi sosiaalitoimistojen muistavan: Ennakkoilmoitukset toimeentulotuesta tulee lähettää Eläketurvakeskukselle eikä suoraan Ruotsiin ja sosiaaliviraston lopullinen vaade tulee olla eritelty kuukausikohtaisesti. Kati Kalliomäki Ingmar Westerlund on tammisaarelainen monitoimimies ja nykyisin jokseenkin tyytyväinen eläkeläinen. Toista oli vielä alkuvuonna, jolloin Westerlundin viikko-ohjelmaan kuului paikallisessa Kelan toimistossa vierailu. Kelassa sinänsä palveltiin minua hyvin, mutta jatkuva varuillaolo kävi hermoille. Olin jo odottanut työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista 18 kuukauden ajan. Raha ei riittänyt oikein mihinkään kuten vuokraan tai ruokaan, ja aina täytyi säännöstellä menoja,westerlund muistelee. Westerlundin piina päättyi lopulta maaliskuussa myönteisen eläkeratkaisun saapumiseen. Vasta sen jälkeen hän pääsi selvittämään asioita Suomessa ja paraikaa Westerlund odottaa, kuinka paljon hän joutuu maksamaan Kelalle takaisin. Aika pieneksihän tuo Ruotsissa ansaittu eläke jäi suhteessa siihen, että olin siellä yli kymmenen vuotta töissä,hän harmittelee. Westerlundin tarina on aika tavallinen: avioeron jälkeen mieli teki ottaa vähän etäisyyttä, mihin tarkoitukseen Ruotsi oli sopivan kaukana.töitä löytyikin paljon, useimmiten rakennuksilta. Vuosia Tukholman alueella työskenneltyään hän käväisi Tanskassa jatkokouluttamassa itseään ja siirtyi sieltä Göteborgiin kuljetusalan palvelukseen. Ruotsista tie johti Norjaan öljynporauslautoille ja sieltä takaisin Suomeen viime vuonna. Kovasta työskentelystä minulle kehittyi krooninen niveltulehdus ja siitä seurauksena vielä psoriasis.työt on siis tehty tältä mieheltä,hän toteaa. Kohtalostaan huolimatta Westerlund on selkeästi selviytyjätyyppi. Onhan se mahtavaa, että eläkepäätökset vihdoin saapuivat.välillä jo luulin, että ennätän kuolla ennen eläkkeen saamista,hän murjaisee. SOSIAALITURVA 10/

16 Ruotsinsuomalaiset seilaavat kahden eläkejärjestelmän välissä Ruotsissa asuvat suomalaiset eläkeläiset joutuvat selviämään kahden eläketurvajärjestelmän kiemuroista kahdella kielellä. Heissä on monia, joille kumpikaan ei ole helppoa. Ensimmäiset kansaneläkehakemukset matkasivat Ruotsin ja Suomen välillä kymmenen vuotta sitten. Aikaisemmin kansaneläkkeen oli maksanut se maa, jossa eläkeläinen asui.vuonna 1994 solmitun Eta-opimuksen mukaan kukin Pohjoismaa maksaa eläkettä niiden vuosien mukaan, jotka eläkkeenhakija on kyseisen maan kamaralla asunut 16 vuotta täytettyään. Eta-sopimuksen voimaantulosta seurasi, että myös vanhat, jo myönnetyt eläkkeet voitiin tarkistaa. Ruotsissa asuu puolisen miljoonaa suomalaista. Hakemuspapereiden suma ensimmäisinä vuosina oli valtava. Kelaan tuli lähes kansaneläkehakemusta ruotsinsuomalaisilta. Tällä hetkellä Suomen kansaneläkkeen saajia on Ruotsissa Klumppusumma ja EU-rahat Kelan asiakassihteeri Sinikka Köykkäneva tuli Ruotsiin vuonna 1995 kymmeneksi kuukaudeksi opastamaan suomalaisia eläkeläisiä, sillä nämä kaipasivat apua hakemusasioissa. Vuonna 1998 hän palasi, sillä neuvoja tarvitaan edelleen. Köykkäneva työskenteli ensin työministeriön tietopalvelussa Finnjobbissa Suomitalon tiloissa. Puhelin soi ensimmäisenä vuonna taukoamatta. Julkisuuskin avitti tiedon leviämistä. Yksi toimittaja ruotsalaisesta demarilehdestä kävi haastattelemassa minua silloin vuonna1995. Lehden kuvassa liehuivat EU-liput ja etusivulle tuli raflaava otsikko: 'Rahaa saatavana Suomesta!'. Ihmettelimme lehtijutun julkaisun jälkeen Finnjobbissa, miksi ei enää tullut yhtään puhelua. Mutta se johtuikin siitä, että koko Suomi-talon puhelimet olivat menneet puheluiden tulvasta tukkoon, hän nauraa. Eläkehakemukset ruuhkautuivat Suomessa, ja päätöksen saaminen saattoi kestää tuolloin kolmekin vuotta. Noista ajoista on jäänyt ruotsinsuomalaisten suuhun Sinikka Köykkänevan työhuone on ollut vuodesta 1999 lähtien Suomen suurlähetystössä Tukholmassa, mutta hän kiertää myös ympäri maata ruotsinsuomalaisten tilaisuuksissa kertomassa eläkemuutoksista. sanat EU-raha ja klumppusumma. Moni soittaja puhuu vieläkin siitä, kun hän sai silloin sitä EU-rahaa klumppusumman. Se oli takautuva eläke-erä, joka oli jäänyt rästiin. Esimerkiksi jos hakemus oli jätetty vuonna 1995 ja päätös tuli vasta vuonna 1998, voi eläkeläinen saada vaikkapa 600 markkaa kertaa 36 kuukautta. Monet saivat aika suuriakin summia tänne, Köykkäneva kertoo. MINNA TARVAINEN Rekisteritiedot hukassa Suomalaisten eläkeläisten päänvaivat Ruotsissa eivät ole loppuneet, vaikka klumppusummat on jo saatu tileille. Kansaneläkkeiden selvittäminen vie yhä aikaa molemmissa maissa. Työeläkepäätökset ovat selkeitä kansaneläkkeeseen verrattuna. Työeläkemaksuista löytyvät tarkat rekisteritiedot niin Suomesta kuin Ruotsista, jos vain työnantaja on muistanut maksunsa maksaa. Kansaneläkkeitä varten on kaivettava esiin vakuutusajat, jotka määräytyvät asumisen mukaan. Erityisen hankalaa on saada selvää vanhoista vuosikymmenistä. Ennen 70-lukua ei ollut toimivia väestörekistereitä, joihin ihmisten muutot olisivat kirjautuneet automaattisesti.työikäisiä kävi kuitenkin töissä Ruotsin puolella jo 60- luvulla. Ihmiset saattoivat seilata maiden väliä ilman turhia ilmoitteluja. Oli sellaisia tilanteita, että mies oli täällä Ruotsissa töissä ja perhe asui Suomessa. Miehet eivät olleet missään kirjoissa ja kansissa. Mutta kun he ovat olleet täällä töissä, he eivät ole voineet olla silloin Suomessa vakuutettuina. He saavat siltä ajalta eläkkeitä täältä. Ei voi olla monessa maassa yhtä aikaa vakuutettuna, Köykkäneva selittää. Paikalliset vöörseekringskassanit Ruotsissa Suomen eläkkeiden hakemista vaikeuttaa se, että haku hoidetaan Ruotsin kelan eli Försäksringskassanin paikallistoimistoissa. Suomalaisia on ympäri maata, pohjoisesta Jällivaarasta etelän Malmöseen. On tiettyjä seutuja, joilla on enemmän suomalaisia. Mutta sellaista paikkakuntaa ei varmasti olekaan, mistä ei löytyisi yhtä suomalaista. Paikallistoimistoissa ei ole aina tietoa Suomen eläkejärjestelmästä, Köykkäneva harmittelee. Suomessa hakemukset ulkomaille jätetään keskitetysti Kelan EU-yksiköissä. Ruotsissa erityisyksiköitä ei ole. Paikallistoimiston virkailija saattaa penätä hakemuksen tuojalta tarkkoja tietoja tämän työpaikoista Suomessa lu- 16 SOSIAALITURVA 10/2004

17 vuilta, jolloin maassamme ei vielä edes ollut työeläkelakia eikä siis rekistereitäkään. Mistä minä nyt ne saan? En minä muista enää mitään niistä ajoista, ihmiset soittavat ja päivittelevät Köykkänevalle. Myös kieli tuottaa monelle hankaluuksia vielä neljänkymmenenkin maassaolovuoden jälkeen. Kaikki Försäkringskassanin paperit ovat ruotsiksi.yleensä kassan henkilökunnalla ei ole aikaa auttaa lomakenivaskan täyttämisessä, vaikka papereiden kulmassa viranomaisen opastusta suositellaankin. Jotkut eläkeläiset osaavat vardagssvenskaa, arkipäivän ruotsia, mutta varsinkaan iäkkäämmät miehet eivät ole oppineet kieltä. Moni soittaa ja kysyy, voisik sää nyt soittaa sinne vöörseekringskassaan ja ottaa selvää tästä mun asiasta. Ja Sinikka Köykkänevahan selvittää. Eri tavoin eri paikkakunnilla Sekaannusta Ruotsissa aiheuttaa Köykkänevan mukaan sekin, että eri paikkakuntien Försäkringskassaneilla voi olla erilaisia käytäntöjä. Täällä on keskushallinto, Riksförsäkringsverket, mutta eri piirien tavat eivät ole yhtenäiset. Suomessahan pyritään siihen, että koko maassa olisi yhtenäinen käytäntö. Täällä sääntöjä voidaan tulkita eri piireissä eri tavalla, ja käytännöt voivat muodostua eriarvoisiksi. Suomalaiset eläkeläiset ovat törmänneet erilaisiin tulkintoihin muun muassa takaisinperintäasioissa, kun Suomesta saatava etuus on vaikuttanut ruotsalaiseen työvammakorvaukseen. Eri puolilla maata asuvat eläkeläiset voivat keskustella keskenään.toisella työvammakorvausta on vähennetty takautuvasti, toisella vasta siitä lähtien kun asia on tullut tietoon täällä. Myös valituskäytäntö on Köykkänevan mukaan jäykkä ja hidas. Ruotsissa ei ole tarkastuslautakuntaa eikä vakuutusoikeutta, joista voisi saada oikaisun päätökseensä. Oikaisua on aina haettava oikeusteitse. Valituksen käsittelyssä voi kulua useita vuosia. Eläkejärjestelmät vaihtelevat Ruotsinsuomalaiset elävät kahden maan eläkejärjestelmän välissä. EU ei ole harmonisoinut eri maiden eläkkeitä, vaan valtiot voivat päättää asioista varsin itsenäisesti. Toisessa maassa samat lääkärilausunnot oikeuttavat työkyvyttömyyseläkkeeseen, toisessa eivät. Ruotsin Försäkringskassa maksaa eläkkeet piittaamatta siitä, mistä maailmankolkista eläkeläinen tuloja saa. Kela puolestaan tarkistaa jokaisen tulevan killingin vuosittain ja laskee eläkkeen tämän perusteella. Lisäksi lait muuttuvat molemmissa maissa. Vuonna 1997 Suomessa tuli voimaan lainmuutos, joka toi heikennyksiä monien ruotsinsuomalaisten eläkkeisiin. Köykkäneva kertoo, että laissa määritellyn teoreettisen työeläkkeen -käyttöönotto on tuottanutkin paljon polemiikkia ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Päätöksistä on valitettu EU-tuomioistuimeen saakka, mutta päätökset ovat pitäneet. Vuoden 1997 heikennykset Ennen vuotta 1997 Suomen kansaneläke laskettiin todellisen Suomesta saatavan työeläkkeen pohjalta. Jos henkilö siis oli työskennellyt Suomessa viisi vuotta, hän saattoi saada työeläkettä esimerkiksi 100 markkaa. Vuonna 1997 uusien kansaneläkepäätösten pohjaksi otettiin teoreettinen työeläke. Suomen työvuosien päälle alettiin lisätä se aika, jonka henkilö oli tehnyt töitä Ruotsissa, vaikkapa 38 vuotta.työeläkkeen määrä laskettiin näiden vuosien mukaan, jolloin se moninkertaistui. Lainmuutos perustuu siihen, että lähes kaikilla niillä, jotka ovat tehneet koko työrupeamansa Suomessa, työeläketulot menevät Kelan tulorajan yli. He eivät saaneet kansaneläkettä. Kun taas ne, jotka saivat jo Ruotsista täyden eläkkeen, saivat Suomesta lisää, Köykkäneva kertoo. Lainmuutos toi myös toisen tiukennuksen. Aikaisemmin Ruotsissa maksettavaa niin sanottua sopimuseläkettä ei huomioitu kansaneläkelaskelmassa. Uudistuksessa lainlaatija huomasi ottaa myös tämän työmarkkinasopimuksissa sovitun, vakiomääräisen eläkkeen päälle tulevan summan mukaan laskelmiin. Kaksoosverotusta ei ole Monet Ruotsissa asuvat suomalaiset eläkeläiset haikailevat jossakin vaiheessa Suomeen muutosta. Raha-asiat pohdituttavat silloinkin, ja monimutkaiset laskelmat tekevät helposti tepposia. Erästä sitkeässä elänyttä väärinkäsitystä Köykkäneva kutsuu pohjalaisittain kaksoosverotukseksi : Suomen uskotaan perivän kotimaahan takaisin muutettaessa tuplaveroa Ruotsin eläkkeistä. Kaksoosverotusta ei todellakaan ole, Köykkäneva oikaisee. Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan eläke verotetaan vain siinä valtiossa, josta se maksetaan. Muutto Suomeen voi jopa keventää verotusta. Kun Suomen työeläke maksetaan Ruotsiin, Suomi perii summasta 35 prosentin lähdeveron. Ruotsi taas perii kymmenen prosenttiyksikköä matalampaa lähdeveroa, 25 prosenttia, kun Ruotsin eläke maksetaan Suomeen. Lisäksi Ruotsin eläkkeistä vähennetään ennen verotusta verovapaa osuus, kruunua kuukaudessa. Jos veroprosentti Ruotsissa on ollut vaikkapa 32, alennus on tuntuva. Suomi ottaa ja Suomi antaa Käsitys kaksoisverotuksesta on voinut syntyä erilaisista eläkeveron laskemisen tavoista. Kun Suomen verottaja laskee veroprosenttia paluumuuttajan Suomen eläkkeille, se ynnää molemmista maista saatavat eläkkeet yhteen. Vero lasketaan siis kokonaistulosta. Näin paluumuuttajat on haluttu asettaa tasa-arvoiseen asemaan muiden verollisten kanssa. Ruotsissa verokarhu on tässä suhteessa lempeämpi: se laskee veroprosentin vain Ruotsin eläkkeiden pohjalta. Lisäksi Suomi perii maassa asuvilta sairausvakuutusmaksun, joka menee sekä Ruotsin että Suomen eläkkeistä. Vielä 90- luvun puolessavälissä maksu oli viisi prosenttia, jonka päälle tuli vielä nyttemmin poistunut eläkevakuutusmaksu. Nyt sairausvakuutusmaksu on tippunut 1,5 prosenttiin tuloista. Jos muuttajalla ei kuitenkaan ole mitään tuloja Suomesta, ei sairausvakuutusmaksua peritä. Silti hän pääsee sosiaaliturvan piiriin. Maksu ei myöskään saa ylittää Suomesta saatavan eläketulon määrää. Jos siis Suomesta saatava eläke on 20 euroa, ei sairausvakuutusmaksu voi olla tuota summaa suurempi. Ruotsiin ja takaisin Köykkäneva arvelee, että muutokset ovat houkutelleet lisää paluumuuttajia Suomeen. Ja laskuoppien mukaan, mitä suurempituloinen eläkeläinen Suomeen muuttaja on, sitä edullisemmaksi majanmuutto tulee. Olen huomannut, että Suomeen muuttaa nyt enemmän ihmisiä virallisesti. Aikaisemmin oli sellaista epävirallista eläkeläistä. Heillä on voinut olla kesämökit tai kotitalot Suomessa, joita he ovat remointoineet ja joissa he ovat asuneet pitkiäkin aikoja. Osoitteet ovat olleet teennäisesti Ruotsissa. Paluumuuttajaeläkeläisiä asuu Suomessa nyt noin Loppujen lopuksi raha-asiat ovat Köykkänevan mielestä sivuseikka muuttoa harkitsevalle. Lesket ja yksinäiset muuttavat usein Suomeen. Sellaiset, joilla on lapset ja lapsenlapset täällä Ruotsissa, eivät muuta helposti. Eniten tuplaverotuksestakin puhuvat ne, jotka eivät ole muuttamassakaan. Ne, jotka muuttavat, muuttavat muista kuin rahallisista syistä. Minna Tarvainen SOSIAALITURVA 10/

18 Ostoeläke voi yllättää julkisella puolella työskentelevän Yksityisen eläkevakuutuksen voi kaikin mokomin ottaa, mutta pitää tietää vaarat ja pulmakohdat, Kuntien eläkevakuutuksen kouluttaja Atso Kukko kommentoi vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Julkisella puolella kunnalla, valtiolla tai seurakunnassa työskentelevän kannattaa selvittää oma eläkehistoriansa tarkasti etukäteen, sillä henkilökohtaisen eläkeiän ja henkilökohtaisen, yksityisen ostoeläkkeen törmäyksessä voi syntyä ongelmia. Esimerkiksi kuntapuolella jokaisella työntekijällä on oma, päivälleen laskettu vanhuuseläkeikänsä. Oletamme, että Kalle Kuntalainen on työskennellyt pitkään kunnan palveluksessa. Hänelle laskettu henkilökohtainen vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 10 kuukautta ja 7 päivää. Kuntalainen päättää ostaa yksityisestä eläkevakuutusyhtiöstä vakuutuksen, jonka säästöllä hän voi jäädä eläkkeelle jo 62- vuotispäiviltään. Aikaisemminkin eläkkeelle olisi esimerkkihenkilöllä hinkua, mutta uusi laki nostaa eläkeikää myös vapaaehtoisissa vakuutuksissa. Kunnallisen puolen eläkelaissa kuitenkin oletetaan, että Kuntalainen on töissä henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään asti. Mikäli hän ei ole tuolloin 63 vuoden, 10 kuukauden ja 7 päivän iässä töissä, nousee hänen eläkeikänsä automaattisesti 65 vuoteen. Samoin käy myös silloin, kun Kuntalainen vaihtaa julkiselta puolelta yksityisen puolen töihin ennen henkilökohtaista julkisen puolen eläkeikäänsä.tämä tosiasia kannattaa ottaa mukaan laskelmiin kun omaa, yksilöllistä eläkevakuutusta aletaan ostaa. Kuntien eläkevakuutus ei halua rajoittaa ihmisten vapautta toimia haluamallaan tavalla. Koulutuksissa tuomme kuitenkin esille, että jos henkilö jää vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin pois työelämästä ennen normaalia vanhuuseläkeikäänsä, niin kunnallinen työeläke tulee hänelle vasta 65 vuoden iässä, eläketiedottaja Hannele Kantanen Kuntien eläkevakuutuksesta toteaa. Ostoeläkkeellä voi korvata eläkkeen vähenemistä Jos haluaa lähteä aiemmin töistä pois varhennetulle vanhuuseläkkeelle, vapaaehtoinen eläkevakuutus on yksi vaihtoehto korvata julkisen eläkkeen vähennystä, asiakaspalvelupäällikkö Pekka Ijäs Kuntien eläkevakuutuksesta korostaa. Jos Kalle Kuntalainen jää varhaiseläkkeelle vaikka 60 vuoden iässä, eläkkeen määrä laskee tuntuvasti. Kun Kuntalainen jää eläkkeelle 47 kuukautta ennen omaa henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen kunnallisen eläkkeensä määrää leikataan nykyisen lain mukaan 47 x 0,4 prosenttia, yhteensä 18,8 prosenttia. Kuntalainen saa tätä alennettua eläkettä sitten elämänsä loppuun.vielä satavuotispäivillään hänen eläkkeensä on liki 19 prosenttia alempi kuin se olisi ollut siinä tapauksessa, että hän jaksaisi painaa töitä omaan henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikäänsä asti siihen 63 vuoteen 10 kuukauteen 7 päivään. Yksityistä eläkevakuutusta kannattaa harkita tämän aleneman korvaamiseen. Ennen kuin kunnalla, valtiolla tai seurakunnalla työskentelevä ryhtyy haaveilemaan eläkepäivistä kannattaa selvittää henkilökohtainen eläkeikänsä. Ensi vuonna eläkeikiin on tulossa taas muutoksia. Eduskunta sorvaa uutta lakia Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, joka muuttaa toteutuessaan kunnallisten eläkkeiden säännöksiä. Esityksen mukaan vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle voi edelleenkin siirtyä nykyisten säännösten mukaisessa henkilökohtaisessa eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada myös ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana.Tällöin eläke on pienempi. Vastaavasti eläkettä voi kartuttaa merkittävästi jatkamalla työssä 68- vuotiaaksi saakka, asiakaspalvelupäällikkö Pekka Ijäs Kuntien eläkevakuutuksesta korostaa. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana. Eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys siten, että varhennuskuukausien määrä lasketaan 63 vuoden iästä, ja jokaista varhennettua kuukautta kohti vähennys on 0,6 prosenttia eläkkeen euromäärästä. Jos esimerkiksi lähtee varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä, varhennusvähennys on 12 x 0,6 prosenttia eli 7,2 prosenttia kuukausieläkkeestä. Laissa on siirtymäaika Ne henkilöt, jotka olisivat halutessaan voineet jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen vuotta 2005 voimassa olevien sääntöjen mukaan, säilyttävät tämän oikeuden. Tämä koskee sellaisia ennen vuotta 1946 syntyneitä henkilöitä, joilla on vanhuuseläkeikään vuonna 2004 aikaa viisi vuotta tai vähemmän. Näin siis lakiehdotuksen mukaan, Pekka Ijäs huomauttaa. Jos lakiesitys menee esitetyssä muodossa läpi, kunnallinen eläkeikä ei siis automaattisesti nouse ensi vuonna 65 vuoteen, vaan kunnan työntekijät voivat itse valita vanhuuseläkkeelle jäämisajankohdan ollessaan vuotiaita. Timo Riistaniemi EEVA MEHTO 18 SOSIAALITURVA 10/2004

19 Ville Jämsä: Sosiaaliasiamiehen roolia pitäisi selkeyttää Ville Jämsä on kahdella tavalla harvinainen sosiaaliasiamies. Hän on varatuomari ja hän on sokea. Molemmat vaikuttavat hänen työhönsä, mutta eivät sen tuloksiin. Riippuu paljon omasta persoonasta, miten saa asiat menemään kunnassa,arvioi Tuusulan ja Keravan sosiaaliasiamies Ville Jämsä rooliaan. Ville Jämsä on Tuusulan ja Keravan yhteinen sosiaaliasiamies. Hän hoitaa myös potilasasiamiehen työt. Tulin sosiaaliasiamieheksi heti, kun järjestelmä perustettiin, maaliskuussa Potilasasiamiehen tehtävät yhdistettiin tähän myöhemmin. Hoidan näitä töitä runsaat puolet työajastani. Toinen puoli kuluu erilaisiin oikeudellisiin konsultaatioihin sosiaali- ja terveystoimen puolella ja osin keskushallinnossakin, Ville Jämsä kuvailee työtään. Hän on koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti ja palannut juuri takaisin virkaansa hoitamaan oltuaan reilun vuoden istumassa käräjiä eli suorittamassa tuomioistuinharjoittelua Haapajärven käräjäoikeudessa. Varatuomarin arvo hänelle HEIKKI MANNINEN myönnettiin helmikuussa Jämsän käsityksen mukaan varatuomari on sosiaaliasiamiehelle aika harvinainen koulutus, etupäässä sosiaaliasiamiehet ovat koulutukseltaan sosiaalityöntekijöitä. Käsityksensä hän perustaa alan ihmisten yhteistyöstä saamaansa kokemukseen. Jämsä kuuluu sosiaaliasiamiesten yhdistyksen hallitukseen, mutta ei ole vuoteen päässyt osallistumaan toimintaan auskultointinsa takia. Lisäohjelmia ja -välineitä Ville Jämsä on lähes sokea. Hän näkee valon ja varjoja, mutta ei erota esimerkiksi ihmisiä. Sokeus ei hänen mukaansa vaikuta millään lailla työn lopputulokseen, mutta työnteon keinoihin se vaikuttaa jonkin verran. Jämsän tärkein työväline on tietokone, jossa on tavalliseen toimistokoneeseen verrattuna muutama lisätoiminto. Ensinnäkin koneessa on ruudunlukuohjelma, joka muuntaa tietokoneen näytöllä näkyvän tekstin puheeksi. Lisäksi siinä on 40 merkkiä kerrallaan näyttävä pistekirjoitusnäyttö. Skanneri ja tekstintunnistusohjelma tarvitaan pelkkänä paperina tulevien dokumenttien lukemiseen. Tietokoneen ohjelma muuntaa tekstin näytölle luettavaan muotoon. Jos teksti on käsin kirjoitettu, täytyy pyytää toimistoihmisiä lukemaan se ääneen tai kirjoittamaan koneelle. Lisäohjelmat ja -välineet pystyy helposti asentamaan mihin tahansa tietokoneeseen. Se tavallinen työnkuva Tuusula ja Kerava on alueena kohtuullinen, Jämsä arvioi työtään. Siihen pystyy paneutumaan. Jämsää työllistävät samat asiat kuin muitakin sosiaaliasiamiehiä. Karkeasti jaettuna puolet tehtävistä liittyy toimeentulotukeen ja toinen puoli muihin alueisiin. Satunnaisesti yhteydenottoja tulee lastensuojeluun, vammaispalveluun, päivähoitoon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen tai lasten elatustukeen liittyen. Kokonaan kunnan toiminnan ulkopuolelle menevät sitten muutamat tapaukset, jotka liittyvät Kelan toimintaan tai työttömyysturvaan. Eläkeasiat ja työttömyysturvan kiemurat työllistävät silloin tällöin. Jämsä kertoo, että vammaispalvelulakiin liittyviä asioita on vähän. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että päätöksentekoon on mahdollista vaikuttaa olemassa olevien vammaisneuvostojen ja -järjestöjen kautta. Pääosa työstä sovittelua Sosiaaliasiamiesjärjestelmä on tarpeellinen. Roolia pitäisi kuitenkin selkeyttää, arvioi Ville Jämsä. Hän kertaa sosiaaliasiamiehen tehtävät, jotka on määritelty asiakaslaissa: pitää neuvoa asiakkaita, avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Tehtävistä suuri osa on sovittelua, jolla pyritään palauttamaan tai saattamaan asiakkaan ja sosiaaliviranomaisen välistä luottamussuhdetta sille tasolle, että hyvä huoltosuhde voi toteutua. Laissa ei kuitenkaan puhuta sovittelusta mitään. Lähtökohtana on, että ottaessaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen asiakas on usein tyytymätön kohteluunsa. Sosiaaliasiamiehellä ei ole valvontavaltaa, jonka avulla hän puuttuisi asioihin, jos havaitsee niiden menevän huonosti kunnassa. Riippuu paljon omasta persoonasta, miten saa asiat etenemään ja miten osaa puuttua, sanoo Ville Jämsä. Hän kaipaakin tähän asiaan selkiyttämistä. Hänellä ei ole kuitenkaan valmista kantaa siihen, mikä olisi paras tapa kehittää asiaa: olisiko se lainsäädännön muuttaminen, ministeriön ohjeistus vai koulutuksen ja tiedotuksen lisääminen. Heikki Manninen SOSIAALITURVA 10/

20 Päivi Kangas Oma tupa oma lupa Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän rakennushanke Nummi-Pusulaan on esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan, kun alusta asti huomioidaan esteettömyys, yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja elämänkaari asuntojen suunnittelussa. Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän nimi muuttui vuoden 2004 alussa Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymäksi, joka tarjoaa erilaisia asumispalveluja. Asumispalvelut erottuvat laitoshoidosta niin, että niihin ei sisälly muuta kuin asumiseen tarvittava apu.terveydenhuollon ja vapaa-ajan palvelut asukas saa asuinpaikkakunnalta. Asumispalvelut pyritään järjestämään kotiseudulla, jolloin yhteys omaisiin ja tuttuihin paikkoihin säilyy. Asumispalvelulla tarkoitetaan itsenäistä asumista, jossa palvelut räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarkoituksena on yhdistää yksinasumisen edut, kuten yksityisyys ja itsenäisyys, yhteisasumisen etuihin eli turvallisuuteen ja avunsaannin varmuuteen. Toive itsenäisemmästä asumisesta Pusulan ryhmäkoti on perustettu vuonna 1994 Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammaisten ohjatuksi asuntolaksi. Ohjatussa asumisessa asutaan ryhmässä. Jokaisella asukkaalla on oma ja oman tyylin mukaan sisustettu huone. Yhteistiloina on suuri olohuone, aula, keittiö, kylpyhuone, wc ja sauna. Ryhmäkoti toimii 70-luvulla rakennetussa kaksikerroksisessa omakotitalossa, joka on tiloiltaan turhan iso ja toimimaton. Puutteellinen äänieristys rajoittaa asukkaiden yksityisyyttä ja viihtyvyyttä. Talon asukkaiden ikäjakauma on suuri, sillä vanhin asukas on 65-vuotias ja nuorin 22-vuotias. Talon alakerrassa asuu perhe, jossa on viisivuotias lapsi. Ikähajonta tuo erilaisia tarpeita ja asettaa omat vaatimuksensa asukkaiden aktiviteettien järjestämiselle. Myös elämänrytmeissä on eroja, jotka korostuvat tämänkaltaisessa ryhmäasumisessa. Asukkaat ovat melko omatoimisia. Työntekijöiden tehtävänä on ohjata ja avustaa sekä myös suunnitella ja valvoa asukkaiden toimintaa. Asukkaita ohjataan ruokaostoksissa, siivouksessa, vaatehuollossa ja muissa päivittäisissä askareissa ja toimissa. Työntekijöitä on paikalla tavallisesti joka päivä päivisin ja iltaisin, yövalvontaa ei ole. Pusulan ryhmäkodissa tehtiin vuonna 2001 oma tarvekartoitus, jonka pohjalta nousi esiin asukkaiden tarve ja toive asua itsenäisemmin sekä mukavammin. Ryhmäkoti on huonossa kunnossa ja korjauksen tarpeessa. Asiantuntijoiden mukaan saneeraus olisi tullut liian kalliiksi. Niinpä päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi rakennus, koska vanha asumismuoto ei ole riittävän toimiva. Erilaista asumista eri tarpeisiin Hankkeessa suunniteltiin uudet asunnot kuudelle asuntolan nykyiselle asukkaalle ja perheelle sekä asuntoja uusille asukkaille, jotka liikunta-, näkö- tai muun vammansa vuoksi tarvitsevat erityispalveluja. Asunnoille on kunnassa tarvetta, koska Nummi- Pusulan perusturvatoimella ei ole ollut aikaisemmin tarjo- ta vammaisvarusteisia asuntoja.tällä hetkellä erityispalveluja tarvitsevat kuntalaiset on sijoitettu eri puolille Uuttamaata erilaisiin palveluyksiköihin. Uudistuotantona rakennettavaan taloon tulee seitsemäntoista asuntoa. Asunnoista 13 on yksiöitä, kolme kaksioita sekä yksi kolmio. Jokaisessa asunnossa on oma keittiö, wc ja peseytymistila. Pihapiiriin rakennetaan erillinen rakennus, jossa sijaitsee ohjaajien tukipiste, saunaosasto, ryhmätila sekä kriisi- ja asumisharjoitteluasunto. Asumisharjoitteluasunto tarjoaa kotona tai laitoksissa asuville mahdollisuuden kokeilla omia siipiään ja harjoitella itsenäisempää asumista. Kriisiasunto tarjoaa suojaa ja luo tapaamismahdol- 20 SOSIAALITURVA 10/2004