Päätös. Etelä-Suomi Nro 193/2012/1 Dnro ESAVI/70/04.08/2012

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 193/2012/1 Dnro ESAVI/70/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998 lupamääräyksen C.6. muuttamista, Nurmijärvi. LUVAN HAKIJA Nurmijärven kunta PL Nurmijärvi Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Haettu lupamääräyksen muutos koskee kaatopaikan pintarakenteita Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie, Nurmijärvi Kiinteistöt: , Kiinteistöjen omistaja: Nurmijärven kunta ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA JA TOIMINTA-ALUETTA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven kunnalle antama päätös No YS 592, joka koskee jäteaseman vesitarkkailua. Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven kunnalle myöntämä ympäristölupa No YS 129, joka koskee puhtaiden ylijäämämaaainesten läjitystä. Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven kunnalle myöntämä ympäristölupa No YS 998, joka koskee Metsä-Tuomelan jäteaseman toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen Vapo Oy:lle (nykyisin Kekkilä Oy) myöntämä ympäristölupa No YS 646, joka koskee Nurmijärven biojätteen kompostointilaitoksen toimintaa ja sen olennaista muutosta. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös numero 08/0181/1, joka koski Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämästä ympäristölupapäätöksestä No YS 998/ tehtyä valitusta. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös numero 09/0106/1, joka koski Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 646/ tehtyä valitusta. JÄTEASEMA-ALUEELLA VIREILLÄ OLEVAT MUUT LUPA-ASIAT Nurmijärven kunnan Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille tullut ympäristölupahakemus (ESAVI/168/04.08/2011), joka koskee Metsä- Tuomelan jäteasematoiminnan olennaista muutosta. Jäteaseman toimintaa muutetaan siten, että kaatopaikkasijoittamisen asemesta yhdyskuntajäte siirtokuormataan jäteasemalla ja toimitetaan jätteenpolttolaitokselle. Destamatic Oy:n Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille tullut ympäristölupahakemus (ESAVI/11/04.08/2012), joka koskee kantojen ja risujen käsittelytoimintaa.

3 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöluvan No YS 998/ myöntämisen jälkeen alueella on tullut vireille seuraava kaava: Nurmijärven kunnan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on päätöksellään 140 ilmoittanut Metsä-Tuomelan aluetta koskevan asemakaavan laatimisen vireille tulleeksi. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) on asetettu nähtäville Kaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Kaavaluonnoksessa kaatopaikka-alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-2). Alue on tarkoitettu tavanomaisen jätteen varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueelle saa rakentaa toimisto-, huolto-, halli- ja varastotiloja sekä pysäköinti-, käsittely- ja välivarastokenttiä. Jätealue tulee aidata katualuetta vastaan. Jätetäytön päätyttyä alue maisemoidaan ympäristöluvan ehdoin. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla, jolla on hyväksytty Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä , on kumottu muun muassa Metsä-Tuomelan jätekeskuksen aluetta koskeva maakuntakaavamerkintä (EJ) ja -määräykset. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Metsä-Tuomelan jätekeskuksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ1). EJ1-merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä YLEISKUVAUS Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminta on aloitettu vuonna Jäteasemalla on käytössä oleva yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja kaatopaikkaveden jätevedenpuhdistamo. Lisäksi jäteasemalla harjoitetaan hyötyjätteen ja ongelmajätteen vastaanotto- ja välivarastointitoimintaa sekä puujätteen ja kantojen sekä kiviaineksen murskausta. Jäteasemakiinteistön lounaiskulmassa sijaitsee Kekkilä Oy:n tunnelikompostointilaitos. Jäteaseman pohjois-luoteispuolella on Nurmijärven kunnan maankaatopaikka. Destamatic Oy:n kantojen ja risujen käsittelylaitos sijoittuu jäteaseman keskivaiheille kaatopaikan ja jätevesialtaan väliselle alueelle. Siirtokuormausasema sijoitetaan jäteaseman koillisreunalle. Jäteasema-alueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria. Kaatopaikkatoiminnalle varattu alue on pinta-alaltaan noin 6,6 hehtaaria. Alueelle on jätetäyttöalueet I, II ja III. Jätteiden loppusijoitus täyttöalueelle I päättyi

4 4 Pintarakenteet rakennetaan jätetäyttöalueelle I. Täyttöalueen I kokonaispinta-ala on noin 2,9 hehtaaria. Alueelle on aiemmin rakennettu reunarakenne. Suljettavan täyttöalueen pinta-ala on noin 2,4 hehtaaria. Nurmijärven kunta hakee muutosta lupamääräykseen C.6. Muutos koskee kaatopaikan pintarakennevaatimuksia. KAATOPAIKAN NYKYTILA Painumat Jätetäyttöalueella I on tehty painumamittauksia vuodesta 2006 alkaen. Jätetäyttö on painunut mittausaikana 0,360,5 metriä. Kaatopaikan sisäisen veden pinta Jätetäyttöalueella I kaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeus on ollut yhdessä kaatopaikan sisäisessä veden putkessa +78,8+80,7 metriä. Toinen kaatopaikan sisäisen veden putki on ollut kuiva. Jätetäytön pinta on tasolla +80,00+98 metriä. Kaatopaikkakaasun esiintyminen Arvion mukaan täyttöalueella I syntyvän kaatopaikkakaasun arvioitu määrä laskee vuoden 2010 tasosta (40 m 3 CH 4 /h) alle neljännekseen (7,5 m 3 CH 4 /h) kymmenessä vuodessa. Kun otetaan huomioon kaikkien kolmen täyttöalueen kaasuntuotanto, ennustetaan muodostuvan metaanin (CH 4 ) määrän olevan noin 60 m 3 /h koko tarkastelujakson ajan. Laskelmissa on arvioitu, että jätemäärä pienenee hajoamisen seurauksena noin 3 % vuodessa. Metsä-Tuomelan jäteasemalla kerätään ja johdetaan kaatopaikkakaasun talteenotto- ja polttojärjestelmään tällä hetkellä ainoastaan täyttöalueen I kaatopaikkakaasua väliaikaisen kaasunkeräysjärjestelmän avulla. Täyttöalueelta I kerätyn metaanin määrä on viime vuosina ollut noin 20 m 3 /h. Vuosina 2011 ja 2010 kaasua kerättiin kahdesta imulinjasta ja vuonna 2009 kolmesta. Pumpatun kaasun hiilidioksidipitoisuus on ollut keskimäärin 35 %. Täyttöalueelta I pumpatun kaatopaikkakaasun kokonaismäärä ja metaanipitoisuus on ollut seuraava vuosina : Vuosi Kaatopaikkakaasu (m 3 ) Metaani (m 3 )

5 5 Metsä-Tuomelan jäteaseman kaikkien täyttöalueiden yhteenlaskettu vuosittainen metaanipäästö laskettuna FOD-menetelmällä sekä täyttöalueelta I talteenotetun metaanin määrä: Vuosi Metaanipäästö (t) Talteenotettu metaani (t) VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä No YS 998 lupamääräys C.6. on seuraava: Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä tiivistyskerros 0,5 metriä kaasunkeräyskerros. Täyttöalueen I luiskarakenteen saa rakentaa lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Rakennekerrokset on oltava ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä tiivistyskerros 0,5 metriä tai lupahakemuksen mukainen ohennerakenne kaasunkeräyskerros. Kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia tai määräyksessä C.11. tarkoitettuja muita materiaaleja. MUUTOSHAKEMUS Hakemus Rakennekerrokset haetaan tehtäväksi ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavanlaisina: pintakerros 1 metri kuivatuskerros: salaojamatto tiivistyskerros: bentoniittimatto esipeitto- ja kaasunkeräyskerros.

6 6 Perustelut Esitetty pintarakenne poikkeaa voimassa olevan luvan mukaisesta rakenteesta kuivatus-, tiivistys- ja kaasunkeräyskerrosten osalta. Kaasukeräyskerroksen osalta poikkeamaa voidaan pitää rakennetta parantavana, silla rakenteeseen kuuluvat yhtenäisen kaasua johtavan esipeitto/kaasunkeräyskerroksen lisäksi massiiviset kaasukanaalit. Esipeittokerroksen materiaaliksi on suunniteltu seulottua materiaalia. Rakeisuuskäyrän perusteella materiaali on karkearakeista, koska hienoainespitoisuus (< 0,06 mm) on noin 18 % (< 50 %). Rakeiden keskiläpimitta d 50 on noin 0,7 mm ja siltä osin kyseessä on hiekka. Raekokosuhde (Cu=D 60 /D 10 ) on 25 (> 15), jolloin materiaali on suhteistunutta. Materiaalin hienoaineksen ja soran lajitepitoisuudet sijoittuvat 550 paino-%:n alueelle, jolloin kyseessä on moreeni. Koska soran lajitepitoisuus on yli 30 %, saa materiaali lisämääritteen sorainen. Suunniteltu materiaali on suhteistunutta soraista hiekkamoreenia. Materiaalin k-arvo on kirjallisuuslähteiden mukaan suuruusluokaltaan Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen 0,5 metrin paksuinen kuivatuskerros esitetään korvattavaksi vähintään 10 mm:n paksuisella salaojamatolla, jonka molemmilla puolilla on suodatinkangas. Muutosta perustellaan seuraavilla seikoilla: Salaojamatto täyttää kuivatuskerrokselle esitetyt vedenjohtavuusominaisuudet. Salaojamaton odotetaan kestävän rikkoontumatta pintarakenteessa, kun otetaan huomioon täyttöalueen painumisominaisuudet. Salaojamaton käytöllä säästetään huomattavasti salaojakerroksessa tarvittavaa materiaalia. Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros esitetään korvattavaksi bentoniittimatolla. Muutosta perustellaan seuraavilla seikoilla, jotka ovat vastaavat kuin kuivatuskerroksen korvaavan materiaalin osalta: Bentoniittimatto täyttää tiivistyskerrokselle esitetyt tiiveysvaatimukset. Bentoniittimaton odotetaan kestävän rikkoontumatta pintarakenteessa, kun otetaan huomioon täyttöalueen painumisominaisuudet. Bentoniittimaton käytöllä säästetään huomattavasti tiivistyskerroksessa tarvittavaa materiaalia. Kaatopaikan täyttöalueen I pintarakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä toteutetaan täytön pinnan muotoilu ja esipeitto/kaasunkeräyskerroksen rakentaminen kesällä/syksyllä Muut pintarakenteet rakennetaan vuonna Rakentamisjärjestyksestä johtuen muotoilun ja esipeitto/kaasunkeräyskerroksen rakentamisen jälkeen mahdollisesti tapahtuvat painumat ehditään korjata ennen lopullisten pintarakennekerrosten rakentamista. Tämä lisää rakenteen pitkäaikaiskestävyysvarmuutta.

7 7 Kaasunkeräysrakenteen pitkäaikaistoimivuus Esitetty kaasunkeräysrakenne on rakenteellisesti ja toiminnallisesti voimassa olevassa ympäristöluvassa kaasunkeräyskerrokselle esitettyä vaatimusta parempi. Rakenteeseen kuuluvat yhtenäisen esipeitto/kaasunkeräyskerroksen lisäksi massiiviset kaasunkeräyskanaalit, jotka on ympäröity suodatinkankaalla. Kaasunkeräyskanaalit sijoittuvat täytön lakialueelle ja ne on yhdistetty kaasun pystykeräyskaivoihin, joita on kuusi kappaletta. Kaasunkeräyskanaalit keräävät lakialueen lisäksi täyttöalueen luiskien esipeitto/kaasunkeräyskerroksesta nousevan kaatopaikkakaasun ja johtavat sen kaasukaivoihin. Kaasu imetään kaivoista kaasupumppaamolle ja johdetaan soihdulle poltettavaksi. Suunnitellut ja jo osittain rakennetut kaasunkeräysrakenteet, kaasukaivot, imujohtolinjat, kaasupumppaamo ja soihtupoltinasema, ovat monipuoliset ja sisältävät voimassa olevan ympäristöluvan ja valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) edellyttämän yhtenäisen kaasunkeräyskerroksen (esipeitto/kaasunkeräyskerros), joten rakenteiden arvioidaan täyttävän myös pitkäaikaiskestävyyden vaatimukset. Täyttöalueen I kaasunkeräysjärjestelmä sisältää seuraavat rakenteet: yhtenäinen esipeitto/kaasunkeräyskerros kaasukaivoihin yhdistetyt säteittäiset kaasukanaalit kuusi kaasukaivoa, jotka on yhdistetty imuputkilla kaasupumppaamolle kaasupumppaamo ja soihtupoltinasema. Ympäristöluvan muutoshakemus koskee esipeitto/kaasunkeräyskerrosta ja kaasunkeräyskanaaleja, jotka täyttävät kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluvalle kaasunkeräyskerrokselle asetetut vaatimukset. Kaatopaikkakaasun keräys on ollut toiminnassa täyttöalueella I jo useita vuosia, joten siitä on saatu pitkäaikaista käyttökokemusta. Edellä esitetyn perusteella arvioidaan, että muutoslupahakemuksen mukaisten kaasunkeräysrakenteiden kaasunkeräys- ja johtamiskapasiteetti on riittävä täyttöalueen I olosuhteisiin ja täydentää jo käytössä olevaa kaasunkeräys- ja käsittelyjärjestelmää. Esitetyn kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaan nro 36, Kaatopaikan tiivistysrakenteet, mukaan täyttöalueen pintarakenteen kuivatuskerroksen osalta on otettava huomioon seuraavia tekijöitä: hydrostaattisen paineen minimointi: vedenläpäisevyys (materiaali ja kerrospaksuus), hydraulinen gradientti ja imeytyvät vesimäärät, kun otetaan huomioon yläpuoliset rakenteet eroosiokestävyys

8 8 liukumisen estäminen luiskissa pinnan suojaustarve pintamaan rakeisuudesta riippuen (kuivatuskerroksen tukkeutumisen estäminen). Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008, Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, mukaan kuivatuskerroksen osalta on edellä mainitun lisäksi otettava huomioon seuraavia tekijöitä: Kuivatuskerroksen kaatopaikkamääräysten mukainen vähimmäispaksuus on 0,5 m (VNp 861/1997). Suositeltava vedenläpäisevyys on k > 1 x 10-3 m/s ja vähimmäiskaltevuus 5 %. Tämä rakenne antaa vedenjohtavuuden suhteen hyvin suuren varmuuden. Siitä voidaan poiketa, jos pätevin mitoituslaskelmin osoitetaan vaihtoehtoisen rakenteen riittävyys. Pätevimmän mitoitusmenetelmä kiviaineksesta rakennettavan kuivatuskerroksen mitoittamiseen on esittänyt Giroud ym. (2000). Laskennassa tarvitaan mitoitussadanta, kuivatuskerroksen vedenjohtavuus sekä kerroksen kaltevuus ja pituus (projektio vaakatasoon). Mikäli kuivatuskerroksen päälle tulee normaali suoja- ja kasvukerros, voidaan mitoitussadantana käyttää alueen yhden kuukauden maksimisadantaa tai lumen vesiarvon maksimia (kerran 50 vuodessa toistuva). Mikäli yläpuoliset rakenteet eivät pidätä vettä, käytetään mitoitussadantana yhden vuorokauden maksimisadantaa. Sopiva varmuuskerroin kuivatuskerroksen paksuudelle on 1,6. Kerrospaksuus pyöristetään ylöspäin työtekniikan tarkkuuden mukaisesti. Kuivatuskerroksen materiaalin vedenläpäisevyys on määritettävä laboratoriokokeilla. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota hienoaineksen (< 0,125 mm) määrän vaihteluun kiviaineksessa. Pintarakenteen kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös rengasrouhetta tai geosynteettistä kuivatusrakennetta eli ns. salaojamattoa. Salaojamaton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton sydämen paksuuden tulee olla vähintään 2 cm ja maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat tukkeutumisen estämiseksi. Salaojamatto toimii samalla myös tehokkaana tiivistyskerroksen suojakerroksena. Salaojamattomateriaalit ovat synteettistä muovia (HDPE). Salaojamatto muodostuu ytimestä sekä molemminpuolisista suodatinkankaista. Salaojamaton vedenläpäisevyys on kirjallisuustietojen mukaan m/s. Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikalla pintarakenteen kuivatuskerroksena käytetään salaojamattoa, jonka ytimen paksuus on 6 mm. Maton k-arvon tulee ympäristöluvan mukaisesti vastata 500 mm:n kiviaineskerrosta, jonka k-arvo 1,0 x 10-3 m/s. Täyttöalueen pintarakenteen kerrosten liukuminen on estetty riittävän loivilla luiskaltevuuksilla ja kitkaa lisäävillä rakennemateriaaleilla. Metsä- Tuomelan jäteaseman kaatopaikan täyttöalueen luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Luiskakaltevuudesta johtuen suuri osa sadevedestä ohjautuu pintavaluntana alueen ympärysojiin eikä imeydy jätetäyt-

9 9 töön. Luiskaltevuudesta johtuen kuivatuskerrokseen suotautunut vesi myös poistuu kuivatuskerroksesta eikä varastoidu siihen. Pintarakenneurakan tarjousvaiheessa urakoitsijan tulee esittää laskelmat tarjoamansa salaojamattomateriaalin stabiliteetista luiskassa. Laskentaparametreina käytetään laen 1:20 kaltevuutta ja 50 metrin pituutta, luiskan 1:3 kaltevuutta ja 40 metrin pituutta. Lisäksi mattorakenteen alapuolisena materiaalina käytettävän moreenin tai hiekkamoreenin tilavuuspaino on 18 kn/m 3. Yläpuolisen materiaalin HkMr/tilavuuspaino on 18 kn/m 3. Lopullisen muotoilun jälkeen urakoitsijan tulee esittää laskelmat salaojamaton stabiliteetista luiskien todellisilla kaltevuuksilla. Kuivatuskerroksena toimiva salaojamatto limitetään reunarakenteessa olemassa olevaan kuivatuskerrokseen päälle yli 2 metrin osuudelta. Reunarakenteen kuivatuskerroksen materiaalina on käytetty mursketta (532 mm), joka vedenläpäisevyysarvo on suurempi kuin 1,0 x 10-3 m/s. Reunarakenteen kuivatuskerros toimii myös puskurivarastona salaojamatosta purkautuvalle vedelle. Näin ollen ei ole vaaraa eroosiosta tai sortumista. Salaojamatto on ohut eikä vastaa täysin paksumpaa kuivatuskerrosta, mutta vastaavuudella on yhteys. Salaojamaton vedenjohtavuus saadaan kertomalla ns. rakeinen materiaali vedenjohtavuustestien perusteella määritellyllä vastaavuustekijällä. Salaojamatoille on tehty testejä, joilla pyritään selvittämään materiaalin pitkäaikaista kestävyyttä. Tehtyjen testien perusteella on pystytty määrittelemään, että tasaisilla alueilla, loivempi kuin 1:20, vain virumiseen johtavalla puristusvoimalla on merkitystä. Jyrkemmillä alueilla, kaltevuus 1:3, on otettava huomioon virumiseen vaikuttavat puristus- ja leikkausvoimat. Testissä käytetyt kuormitukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä maton paksuuteen, mutta vaikutus ei ole huomattava. Salaojamaton yläpuolinen kangas erottaa materiaalin yläpuolisesta kasvukerroksesta. Tämä estää kasvukerroksen materiaalin pääsyn salaojamaton ydinrakenteeseen ja kerroksen tukkeutumisen. Salaojamatossa käytettävien suodatinkankaiden merkitsevän aukkokoon vaatimuksena on O 90 (AOS) > 0,1 mm. Suodatinkankaiden tulee estää maa-aineksen, ennen kaikkea hienon maa-aineksen, tunkeutuminen suodattimen läpi tukkeutumatta. Vaatimusten mukaisen suodatinkankaan läpi voivat mennä vain 0,1 mm pienemmät hiukkaset. Tämän kokoluokan hienoaines ei salaojamaton vedenvirtausnopeuksilla jää tukkeuttamaan rakennetta, vaan ohjautuu luiskien alareunoille. Salaojamaton hyvä vedenvälityskyky edesauttaa alapuolisen bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyyttä, kun kuivatuskerroksen vesi ei jää seisomaan bentoniittimaton päälle. Salaojamaton päälle tulee vielä mm:n paksuinen pintakerros, joka suojaa mattorakennetta mahdolliselta routimiselta. Salaojamatossa käytet-

10 10 tävät materiaalit kestävät pienimuotoista venymistä yms. eli maton rakenne ei rikkoonnu helposti. Metsä-Tuomelan kaatopaikan täyttöalueella I on vuodesta 2006 lähtien tarkkailtu jätetäytön painumia painumalevymittauksilla. Mittauksia on tehty puolen vuoden välein. Painuminen on mittausten perustella tasaisesti vähentynyt. Pinnan muotoilun jälkeen täyttöalueen annetaan vielä painua vuoden ajan ennen lopullisten pintarakennekerrosten rakentamista. Tällöin mahdolliset muodonmuutokset pystytään tasaamaan ennen bentoniitti- ja salaojamattojen asentamista. Urakkarajalla kuivatuskerroksena toimiva salaojamatto vedetään mm:n pituudelta tiivistyskerroksena toimivaa bentoniittimattoa pitemmälle. Rakenteen lopetuskohta peitetään mursketäytöllä, joka poistetaan seuraavan pintarakenneurakan yhteydessä. Esitettyjen kuivatus- ja tiivistyskerrosmateriaalien tekninen kelpoisuus Ympäristöluvan muutoshakemuksessa täyttöalueen I pintarakenteen tiivistyskerrokseksi esitetään bentoniittimattoa, jonka ominaisuudet ovat ohjeen Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 mukaiset. Kuivatuskerrokseksi esitetään salaojamattoa, jonka ominaisuudet vastaavat ohjekirjoissa esitettyjä perusvaatimuksia ja jolle lisäksi asetetaan tiukat laatu- ja laaduntarkkailukriteerit. Esitetyt tiivistyskerros ja kuivatuskerros vastaavat valtioneuvoston kaatopaikkaliitteen 1 kohdan 3.2 mukaisia vaatimuksia. Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikka on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Aikanaan jäteasema ja kaatopaikka perustettiin sekä rakennettiin ympäristöministeriön mallikaatopaikkahankkeena. Ympäristöministeriö osallistui mallikaatopaikan rahoittamiseen. Kaatopaikan perustaminen ja rakentaminen olivat hankkeen luonteesta johtuen erityisen tarkkaan suunniteltuja ja valvottuja. Myös kaatopaikan käyttö on ollut tarkan valvonnan alaisena. Kaatopaikalla on tehty kaatopaikkatekniikkaa koskevaa tutkimusta. Kaatopaikalle on sijoitetut jätteet ovat luokitukseltaan tavanomaisia jätteitä. Täyttöalueen I käyttö lopetettiin lokakuun lopussa vuonna Jätetäytöllä on ollut useita vuosia aikaa painua ennen pintarakenteiden tekoa. Täyttöalueen pintarakenteiden rakentaminen tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kesällä/syksyllä 2012 toteutetaan täyttöalueen esipeitto/kaasunkeräyskerroksen rakentaminen ja pinnan muotoilu. Varsinaiset pintarakennekerrokset tehdään vuonna Vaiheittaisesta toteuttamisesta johtuen täyttöalueen muotoilun mahdolliset painumat voidaan korjata ennen lopullisten pintarakennekerrosten tekoa. Bentoniittimattoja ja salaojamattoja on käytetty Suomessa kaatopaikkojen pintarakenteen tiivistyskerroksessa ja kuivatuskerroksessa useissa kohteissa jo vuosien ajan. Käytöstä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikka ei poikkea olennaisilta osin edellä mainituista käyttökohteista. Esitettyjen tiivistys- ja kuivatuskerrosten ma-

11 11 Vastaavuusselvitykset teriaalien teknisen kelpoisuusselvityksen johtopäätöksenä todetaan, että muista käyttökohteista saadut myönteiset käyttökokemukset ovat sovellettavissa myös Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikan täyttöalueen I pintarakennemateriaalikäyttöön. Tarkastelussa tulee lisäksi ottaa huomioon kaatopaikan ominaisuudet ja se seikka, ettei kaatopaikka poikkea olennaisilta osin muista ko. rakennemateriaalien käyttökohteista. Kaasunkeräysrakenne Voimassa olevan ympäristöluvan määräyksessä C.6. kaatopaikan pintarakenteeseen tulee sisältyä kaasunkeräyskerros. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteeseen tulee sisältyä kaasunkeräyskerros. Paksuus- tai materiaalivaatimuksia ei kummassakaan asiakirjassa ole kaasunkeräyskerrokselle asetettu. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa kaasunkeräyskerrokseksi esitetään esipeitto/kaasunkeräyskerrosta ja siihen upotettuja kaasunkeräyskanaaleja, jotka on yhdistetty jo rakennettuihin kaasukaivoihin. Kaasukaivoista kaatopaikkakaasu imetään kaasupumppaamolle ja johdetaan soihtupoltinasemalle poltettavaksi. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetty esipeitto/kaasunkeräyskerroksesta ja kaasukanaaleista koostuvan kaasunkeräysrakenteen arvioidaan täyttävän ympäristöluvassa ja valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (861/1997) kaasunkeräyskerrokselle asetetut vaatimukset. Tiivistyskerros Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteeseen tulee sisältyä tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen materiaalin tiiveydelle tai muulle laadulle ei ole esitetty vaatimuksia. Yleisesti kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden k-arvon tulisi olla pienempi kuin 10-9 m/s, jos pyritään siihen, että jätetäyttöön suotautuvan sadeveden määrä on alle 5 % sadannasta ( Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 ). Ympäristöluvan muutoshakemuksessa tiivistyskerrokseksi esitetään bentoniittimattoa, jonka ominaisuudet ovat ohjeen Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 mukaiset. Bentoniittimaton vedenläpäisevyyden k-arvo on pienempi kuin 5 x m/s. Esitetyn tiivistyskerroksen vastaavuutta valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimustasoon tarkastellaan Darcyn lain perusteella, jossa veden virtausnopeus aineen läpi riippuu vedenläpäisevyyskertoimesta ja hyd-

12 12 raulisesta gradientista. Vaatimustasona on paksuudeltaan 0,5 metrin kerros materiaalia, jonka tiiveys on k = 10-9 m/s. Bentoniittimaton k-arvo on edellä mainittu ja paksuus käyttökohteessa 0,01 metriä. Tiivistyskerrokseen kohdistuvana mitoitustilanteen hetkellisenä maksimivesipaineena on käytetty 0,25 metriä. Kuivatuskerroksena on salaojamatto, jonka paksuus 0,01 metriä. Laskelman perusteella ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetty tiivistyskerrosrakenne vastaa tiiveydeltään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (861/1997) kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerrokselta vaadittua. Bentoniittimattoja on yleisesti käytetty Suomessa kaatopaikkarakentamisessa muun muassa kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksena. Bentoniittimatoista saadut käyttökokemukset ovat myönteisiä. Kuivatuskerros Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteeseen tulee sisältyä kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä. Kuivatuskerroksen materiaalin vedenjohtavuudelle tai muulle laadulle ei ole esitetty vaatimuksia. Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 -ohjeen mukaan kuivatuskerroksen suositeltava vedenläpäisevyys on k >10-3 m/s ja vähimmäiskaltevuus 5 %. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa kuivatuskerrokseksi esitetään salaojamattoa. Salaojamaton ytimen paksuus on 6 mm ja vedenläpäisevyys kirjallisuustietojen mukaan m/s. Salaojamaton vedenjohtokapasiteetista ja vertailusta mineraaliseen, valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaiseen kuivatuskerrokseen on runsaasti tutkimuksiin ja laskentaan perustuvaa tietoa. Esimerkiksi Geosynteettipäivilla pidetyssä esitelmässä (P. Juntunen, Kaitos Oy, Mineraalisen kuivatuskerroksen ja salaojamaton vedenjohtokapasiteetin vertailu) todettiin, että laskennallisesti salaojamaton virtauskapasiteetti on pitkäaikaistilanteessa suurempi kuin mineraaliselta kuivatuskerrokselta vaadittu virtauskapasiteetti, kun kerroksen paksuus on 0,5 m, k- arvo >10-3 m/s ja luiskan kaltevuus 1:3. Laskentaolosuhteita voidaan verrata tilanteeseen Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikalla. Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttöalueen luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Luiskakaltevuudesta johtuen suuri osa sadevedestä ohjautuu pintavaluntana alueen ympärysojiin eikä imeydy jätetäyttöön. Luiskaltevuudesta johtuen kuivatuskerrokseen suotautunut vesi myös poistuu kuivatuskerroksesta eikä varastoidu siihen. Selvityksen perusteella suunniteltu kuivatuskerros täyttää sille asetetut vaatimukset ja on vastaavuudeltaan verrattavissa valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (861/1997) kuivatuskerrokselta vaadittuun.

13 13 Salaojamattoja on yleisesti käytetty Suomessa kaatopaikkarakentamisessa mm. kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksena. Salaojamatoista saadut käyttökokemukset ovat myönteisiä. Terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 5 mukainen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi on esitetty "Selvitys. Nurmijärven kunta. Metsä-Tuomelan jäteasema. Ympäristöluvan muutoshakemuksen lisäselvitykset. FCG Finnish Consulting Group Oy " -raportissa. Arviointi on tehty, sillä suunnitellut pintarakenteet poikkeavat kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetystä kerrospaksuuden ja materiaalien osalta. Esitetty täyttöalueen I viimeistelyn pintarakenne poikkeaa valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 ja voimassa olevan ympäristöluvan mukaisista rakenteista kuivatuskerroksen, tiivistyskerroksen ja kaasunkeräyskerroksen osalta. Kaasukeräyskerroksen osalta poikkeamaa voidaan pitää rakennetta parantavana, silla rakenteeseen kuuluvat yhtenäisen kaasua johtavan esipeitto/kaasunkeräyskerroksen lisäsi massiiviset kaasukanaalit. Perusteluina viitataan edellä Kuivatus- ja tiivistyskerrosmateriaalien tekninen kelpoisuus -kappaleessa esille tuotuun mallikaatopaikkahankkeeseen. Lisäksi todetaan, että suunnitteluvaiheessa alueella tehtiin huolelliset maaperä-, pohjavesi-, pintavesi- ja muut ympäristötutkimukset. Täyttöalueen pohjamaana on tiivis savi. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen suoja-alueella. Alueella muodostuvat kaatopaikkavedet ja muut jätteenkäsittelyalueiden sade- ja suotovedet kerätään altaisiin sekä käsitellään alueen omassa biologisessa typenpoistolaitoksessa. Käsitellyt kaatopaikkavedet johdetaan alueen avo-ojaan jäteaseman eteläpuolelle. Alueen lähiympäristössä ei ole asutusta tai muuta jätteenkäsittelystä häiriintyvää toimintaa. Alueen pintavesien ja pohjavesien laatua tarkkaillaan kattavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Täyttöalueen pintarakenteen tiivistyskerros esitetään tehtäväksi bentoniittimatosta ja kuivatuskerros salaojamatosta. Selvitysten mukaan esitetyt rakenteet täyttävät niille valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdassa 3.2 esitetyt vaatimukset. Viimeistellylle täyttöalueelle satava vesi ja lumesta sulava vesi eivät pääse imeytymään jätetäyttöön johtuen tiiviistä pintarakenteesta ja vettä keräävästä kuivatusrakenteesta. Imeytymistä voisi tapahtua, jos täyttöalueen pintarakenne rikkoontuisi. Rikkoontuminen voisi johtua käytännössä ainoastaan täytön epätasaisesta painumasta, sillä viimeistellylle täyttöalueelle ei sijoiteta mitään varastointi- yms. toimintoja. Täyttöalue I on ollut pois käytöstä vuoden 2007 lopusta lähtien. Täyttöalueella tapahtuu edelleen painumista. Painuminen on kuitenkin tasaista. Bentoniittimatto ja salaoja-

14 14 matto kestävät elastisina epätasaisia painumia, joita ei kuitenkaan ole odotettavissa. Edellisen perusteella esitetyn pintarakenteen oletetaan kestävän rikkoontumatta pitkiäkin aikoja. Jos pintarakenteen rikkoontumista kuitenkin kaikesta huolimatta pääsisi tapahtumaan, jätetäyttöön suotautuisi vähäisiä määriä vettä. Täyttöalueen pohjalla on kuitenkin tiivis pohjarakenne ja pohjan kuivatusrakenteet, jotka keräisivät suotautuneen veden kaatopaikkavesien keräysjärjestelmään ja käsiteltäväksi. Näin ollen likaantuneen kaatopaikan suotoveden imeytymistä maaperään ei pääsisi tapahtumaan. Täyttöalueen pintarakenteen keskeinen tarkoitus on estää vesien suotautuminen jätetäyttöön. Tarkastelun perusteella veden suotautumisen mahdollistavaa pintarakenteen rikkoontumista ei ole odotettavissa eikä myöskään rikkoontumisesta aiheutuvia mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Näin ollen esitetystä pintarakenteesta ei voi pitkänkään ajan kuluessa aiheutua valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdassa 5 esitettyjä haitallisia vaikutuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Nurmijärven kunnan ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Nurmijärven kunnalta, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nurmijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Metsä-Tuomelan kaatopaikasta syntyvää kaasua ei voida varmuudella kerätä esitetyillä keräyskanaaleilla ja esipeittokerroksella, jolle ei ole esitetty materiaalivaatimuksia. Näin kaasunkeräys tulisi toteuttaa joko kaasunkeräyskerroksella tai esipeittokerros pitää rakentaa karkeasta lajittuneesta aineksesta.

15 15 Metsä-Tuomelan kaatopaikkaan on sovellettava valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä ja voimassa olevassa ympäristöluvassa pintarakenne on hyväksytty kaatopaikkapäätöksen vaatimusten mukaisena. Muutoshakemuksessa on esitetty selvitys kuivatuskerroksena käytettävän salaojamaton toimivuudesta ja todettu sen vastaavan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä vaadittua kuivatuskerrosta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että salaojamattoa voidaan käyttää kuivatuskerroksena tällä kaatopaikalla. Tiivistyskerros esitetään rakennettavaksi bentoniittimatosta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että bentoniittimattoa voidaan käyttää tiivistyskerroksena muutoshakemuksen selvityksessä esitetyt vaatimukset täyttävällä matolla. Yksityiskohtaiset tekniset ominaisuudet määritetään rakennussuunnitelmissa ja valitulta matolta tulee edellyttää soveltuvuutta, pitkäaikaistoimivuutta ja toimivuutta yhdistelmärakenteena valitun salaojamaton kanssa. Fingrid Oyj toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Fingrid Oyj:n 400 kv:n johtoa EspooHyvinkää varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus. Tässä kohdassa käyttöoikeuden supistus eli johtoalue on 53 metriä leveä. Johtoalue muodostuu 33 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Vyöhykkeen puuston kasvua on rajoitettu niin, etteivät puut kaatuessaan osu johtimiin. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Lunastuksen yhteydessä määritetty rakennuskieltoalue ulottuu 18 metrin etäisyydelle 400 kv:n EspooHyvinkää voimajohdon keskilinjasta. Varastointi johtoalueella on kielletty. Kaasunkeräyskanaalien sijoittamisessa on otettava huomioon voimajohtopylvään pylväsala ja maadoitukset. Jos johdon läheisyyteen sijoitetaan sähköä johtavia materiaaleja, on niistä sovittava erikseen. Jos kaasunkeräyskanaalit rakennetaan louhimalla, on kaasunkeräyskanaalilinjaus sijoitettava kokonaan johtoalueen ulkopuolelle. Voimajohdon omistaja ei salli louhintaa johtoalueella kuin poikkeustapauksissa, jos kaasunkeräyskanaali alittaa voimajohdon. Useita voimajohdon alituksia on myös vältettävä. Kaasunkeräyskanaaleja ei saa rakentaa pylväsalalle. Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustusja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolle ei saa rakentaa, liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Voimajohtopylväillä on maadoitusjohtimia 0,50,7 metrin syvyydessä. Kaasunkeräyskanaalit tulee suunnitella ja rakentaa niin, ettei maadoituksia katkea tai vaurioidu. Voimajohdon läheisyydessä työskenneltäessä tulee muistaa vaaditut turvaetäisyydet voimajohdon virtajohtimiin. Turvalliset työskentelyetäisyydet tulee muistaa erityisesti silloin, kun johdon läheisyydessä käsitellään pitkiä esineitä. Myös mahdolliset työkoneilla tehtävät nostot ja rakennusmateriaa-

16 16 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine lien kuljetus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvalliset työskentelyolosuhteet säilyvät. Kun työskennellään 400 kv:n johdon alla, ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi 400 kv:n johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 400 kv:n johdon reunajohtimia. Jos rakennustyön yhteydessä tapahtuu Fingrid Oyj:n johtoihin liittyvä vahinko, pyydetään siitä heti ilmoittamaan yhtiön Hämeenlinnan verkkokeskukseen. Kun jäteaseman pintarakennemuutokset kaasukanavineen on saatu valmiiksi, pyydetään asiasta ilmoittamaan Fingrid Oyj:lle. Lausunto on voimassa viisi vuotta. Lausunnon vastaanottajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmaalla työskentelevien tietoon. Jos maapinnan korkeutta johtoalueella tullaan muuttamaan tai jos voimajohdon läheisyydessä rakennetaan teitä, pysäköintialueita, vesi- tai sähköjohtoja, räjäytetään kiviä tai suunnitellaan toteutettavan muita hankkeita tai jos hanke toteutetaan lausunnon voimassa olon päätyttyä, on asiasta pyydettävä uusi lausunto. Suunnitelmien muuttumisesta pyydetään ilmoittamaan Fingrid Oyj:lle. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Luvan hakijalle on ja päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnosta. Nurmijärven kunta esittää päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Esipeittokerroksen materiaalissa otetaan huomioon riittävä kaasunjohtokyky. Kerroksen materiaalina käytetään seulottua materiaalia. Tällöin esipeittokerros vastaa kaasunkeräyskerrosta ja on määräysten mukainen. Nurmijärven kunta toteaa päivätyssä vastineessaan, että kunta toimii Fingrid Oyj:n päivätyn lausunnon mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Nurmijärven kunnan Metsä- Tuomelan jäteasemalle Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998 lupamääräykset C.6., C.12. ja

17 17 Muutetut lupamääräykset C.13. kuulumaan seuraavasti sekä antaa lisäksi uudet lupamääräykset C.6.a., C.12.a. ja C.13.a. Muutokset on alleviivattu. C.6. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä tai salaojamatto tiivistyskerros 0,5 metriä tai bentoniittimatto kaasunkeräyskerros. Kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia tai määräyksessä C.11. tarkoitettuja muita materiaaleja. C.6.a. Kaasunkeräysrakenteen saa toteuttaa esipeittokerroksen ja kaasunkeräyskanaalien yhdistelmärakenteena. Kaasunkeräyskanaalien pitkäaikaistoimivuus on varmistettava tarkoitukseen soveltuvalla salaojaputkistolla tai vastaavalla rakenteella. Esipeittokerroksen paksuus sekä kaasunkeräyskanaalien syvyys ja leveys on mitoitettava siten, että rakenteet kykenevät tehokkaasti keräämään ja johtamaan jätetäytöstä purkautuvan kaatopaikkakaasun käsiteltäväksi. Esipeittokerroksen ja kaasunkeräyskanaalien materiaalien on oltava kaatopaikkakaasua hyvin johtavaa ja muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan kaasunkeräysrakenteeseen soveltuvaa. Materiaalien on kestettävä hyvin kaasun aggressiivisia komponentteja ja kaasusta peräisin olevien ainesosien aiheuttamaa tukkeutumista. Kaasunkeräysrakenteesta ja siinä käytettävistä materiaaleista sekä materiaalien teknisestä ja ympäristökelpoisuudesta on tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998 määräyksen C.14. rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. C.12. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k 1 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valitun materiaalin tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä rakennettavuus kyseisissä olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen C.14. suunnitelmien erillisinä liitteinä. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Suojaus on toteutettava esimerkiksi peitteillä tai suojamaakerroksella. Valitusta muusta kuin ohennetusta tiivistysmateriaalista on rakennettava koetiivistyskenttä kaatopaikka-alueelle ennen varsinaisen tiivistyskerroksen

18 18 rakentamisen aloittamista. Pintarakennemateriaalista on tehtävä koekenttä luiska- ja lakialueelle. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta voidaan käyttää osana tiivistysrakennetta. C.12.a. Tiivistyskerroksessa käytettävän bentoniittimaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Mattojen saumat on limitettävä riittävästi hyvän kaatopaikkarakentamiskäytännön mukaisesti. Ohennetun tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyden on täytettävä 0,5 metrin paksuista kerrosta ja k 1 x 10-9 vastaava suojaustaso. Bentoniittimaton materiaalitiedot ja bentoniittimattorakenteen toteutussuunnitelma on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998 määräyksen C.14. rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. C.13. Kuivatuskerroksessa käytettävä materiaalien vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s sekä mineraalisen materiaalin raekoon 8 mm32 mm. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Valitun kuivatuskerrosrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti määräyksen C.14. suunnitelmien erillisenä liitteenä. C.13.a. Kerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamatto on asennettava hyvän kaatopaikkarakentamiskäytännön mukaisesti. Salaojamattorakenteen toteutuksessa on varmistettava, että vesi poistuu asianmukaisella rakenteella tehokkaasti luiskan alaosasta ja että salaojamatosta purkautuva vesi ei vaurioita kaatopaikan luiskan reunarakenteita ja että salaojamaton vedenjohtavuus säilyy tehokkaana pitkäaikaisesti. Valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset maton mitoituslaskelmat. Selvitys salaojamattorakenteen pitkäaikaistoimivuudesta ja mitoituslaskelmat sekä salaojamattorakenteen toteutussuunnitelma on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998 määräyksen C.14. rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. RATKAISUN PERUSTELUT voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

19 19 Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näitä osin on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet sekä ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Kun Metsä-Tuomelan kaatopaikalla toimitaan esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Hakemuksessa esitetyn lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut myös lupamääräykset C.12. ja C.13 sekä lisännyt lupamääräykset C.6.a., C.12.a. ja C.13.a. Määräykset on muutettu vastaamaan hakemuksessa esitettyjen uusien pintarakennevaihtoehtojen vaatimuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt ratkaisun tausmateriaalina "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisua. Määräys C.6. Ohennettu tiivistys- ja kuivatuskerrosrakenne on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisina. Rakenteiden vastaavuusselvitykset sekä rakennemuutosten terveys- ja ympäristöriskiarvioinnit on lupaharkintavaiheessa arvioitu riittäväksi. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys C.6.a. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisussa kaasunkeräyskerrokselle on lueteltu muun muassa seuraavat toiminnalliset vaatimukset: kaasunkeräyskyvyn mitoitus kerrospaksuuden ja kaasunläpäisevyyden perusteella kestävyys aggressiivisille kaasukomponenteille kestävyys suotovirtauksille

20 20 kyky olla karstaantumatta kaasusta peräisin olevasta materiaalista kerroksen minimipaksuus on 0,3 metriä. Kaatopaikkakaasujen keräyksellä ja käsittelyllä vähennetään kasvihuonekaasujen haitallista purkautumista ilmakehään ja estetään kaatopaikasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristöön. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia menetelmiä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 4 :ään on kirjattu ennalta ehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate. Ympäristönsuojelulain hallituksen esityksessä (HE 84/1999) on todettu muun muassa, ennalta ehkäisy on yleensä taloudellisesti järkevin ratkaisu, koska haittojen korjaaminen jälkikäteen on erittäin vaikeaa ja kallista. Edellä esitetyn perusteella lupapäätöksessä on määrätty kiinnittämään erityistä huomiota kaasunkeräysrakenteen mitoitukseen, materiaalin laatuun ja rakenteen pitkäaikaistoimivuuteen. Kaasunkeräysrakennesuunnitelma on tarpeen toimittaa hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jotta valvontaviranomainen voi varmistaa materiaalien teknisen kelpoisuuden ja rakenteen toteutuksen asianmukaisuuden. (YSL 43, 45, YSA 37, NaapL 17, JL 6, JA 8, JäteL (646/2011) 6, VNAJ (179/2012) 4, VNp 861/1997) Määräykset C.12. ja C12.a. Tässä päätöksessä on hyväksytty tiivistyskerroksen rakennemateriaaliksi hakemuksessa esitetty ohennettu mineraalinen eristysmateriaali, bentoniittimatto. Materiaali oli hyväksyttävissä, sillä bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty ja sen ominaisuudet ovat tiedossa. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisussa bentoniittimatolle on lueteltu muun muassa seuraavat vaatimukset: bentoniitin tulee olla luonnon natriumbentoniittia bentoniitin laatu on varmistettava bentoniitin minimimäärän on oltava g/m 2 0 %:n kosteudessa yläpuolisen kuitukankaan tulisi olla neulasidottu ja painoltaan vähintään 200 g/m 2 alapuolisen tukikankaan tulisi olla yhdistelmäkudotusta (vähintään 100 g/m 2 ) ja neulasidotusta (vähintään 100 g/m 2 ) maton vetolujuuden tulee olla vähintään 7 kn/m maton repimislujuuden tulee olla Peel testillä (ISO 10319) mitattuna 60 N/10 cm maton murtovenymän tulee olla olla vähintään 25 %. maton vedenläpäisevyyden tulee olla < 5 x m/s tai < 5 x 10-9 m 3 /m 2 /s. Ohjeen 1/2008 mukaan mitoituksen puuttuessa voidaan limityksen minimileveytenä sekajätteen kaatopaikalla pitää 0,5 metriä. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNp 861/1997)

21 21 Määräykset C.13. ja C.13.a. Tässä päätöksessä on hyväksytty kuivatuskerroksen materiaaliksi salaojamatto. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisussa salaojamatolle on lueteltu muun muassa seuraavat vaatimukset: maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat maton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtava. Ohjeessa 1/2008 on virheellisesti esitetty salaojamaton ytimen vähimmäispaksuudeksi 20 mm. Yleisesti käytetty salaojamaton vähimmäispaksuus on 6 mm. Pitkäaikaistoimivuudella tarkoitetaan vedenjohtavuuden säilymistä ja materiaalien kestävyyttä sekä materiaalien riittävää stabiliteettia luiskissa. Mitoituslaskelmilla osoitetaan salaojamaton kuivatuskapasiteetin riittävyys. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maksimipintakuorma, luiskakaltevuudet ja vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten paksuuden pieneneminen, kemiallinen ja biologinen tukkeutuminen sekä kankaiden tunkeutuminen ytimeen. Salaojamattorakenteessa edellytetty luiskan alareunarakenne parantaa luiskan alareunan stabiliteettia ja lisää kuivatuskerroksen varastointikapasiteettia ääritilanteessa. Lisäksi rakenteella varmistetaan, että pintarakenteen kuivatusrakenteen poisto-oja ei ala padottaa luiskista tulevaa vettä. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnossa esitetty on otettu huomioon muutetuissa lupamääräyksissä. Fingrid Oyj Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimittanut yhtiön lausunnon tiedoksi luvan hakijalle lausunnossa pyydetyn mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Muilta osin Metsä-Tuomelan kaatopaikan sulkemisessa on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 998/ määräyksiä.

22 22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 38, 41, 42, 43, 45, 53, 54, 56, 58, 96, 97, 100, 105 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 20, 37 Jätelaki (646/2011) 6 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 37, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen mukaan lupamääräysten muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nurmijärven kunta PL Nurmijärvi Jäljennös päätöksestä Nurmijärven kunnanhallitus Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nurmijärven kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Fingrid Oyj, PL 530, Helsinki