TOIMINTA OHJELMA Vanny ry Vantaan kaupungin nuorisopalvelut

Transkriptio

1 JA VANTAAN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä tarkoitetaan alle 29-vuotiaiden nuorten ajankäyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. NUORISO JÄRJESTÖJEN TOIMINTA OHJELMA Vanny ry Vantaan kaupungin nuorisopalvelut

2 JA VANTAAN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT SAATTEEKSI Vantaan nuorisopalvelut ja Vantaan nuorisojärjestöt eli Vannu ry aloittivat järjestöstrategian päivittämisen syksyllä Yhteisissä tapaamisissa arvioitiin järjestöstrategian toteutumista ja asetettiin tavoitteet uudelle toimintaohjelmalle. Kukonnotkon leirikeskuksessa järjestetty tiivis ideapaja loi toimintaohjelman pohjan eli heinolat, jonka olemme yhteistyössä kehitysasiantuntija Jyrki Laineen ja tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan kanssa työstäneet valmiiksi. Termillä tarkoitetaan Heinolassa alkanutta toiminnan innostusta, joka tässä toimintaohjelmassa on käännetty vantaiden tekemiseksi. Vantaan nuorisopalveluiden ja nuorisojärjestöjen toimintaohjelman tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Toimintaohjelma on elävätyöväline, jonka avulla kehitetään yhteistä näkemystä kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä. Se on osa muuttuvaa prosessia nuorison elinolosuhteiden parantamiseksi Vantaalla. Vantaalla Arto Bäckström Puheenjohtaja, Vantaan Nuorisojärjestöt Tällä hetkellä teemme tekoja, jotka vaikuttavat tähän päivään, huomiseen ja seuraaviin vuosiin. Erään tapaamisen aikana lausutut sanat kuvaavat työtämme: Eija Ahola Nuorisopalveluiden johtaja, Vantaa S A A T E S A N A T 2

3 TAUSTAA Vantaalla on pitkä perinne nuorisopalveluiden ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä. TAUSTAA 3 Ensimmäinen järjestöstrategia laadittiin yhteistyössä nuorisopalveluiden ja vantaalaisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen kanssa. Päätavoitteet olivat: z Järjestöjä tuetaan taloudellisin resurssein. z Järjestöt tarjoavat vantaalaisille lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. z Viestintä kaupungin ja järjestöjen välillä on tehokasta ja vuorovaikutteista. z Kaupunki tukee järjestöjä tarjoamalla resursseja toimintaan. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Järjestöjen keskinäinen ja nuorisopalveluiden välinen yhteistyö on ollut aktiivista. Viestintä on kehittynyt, avutusmäärärahoja ole leikattu, joskin korotukset olisivat tarpeellisia. Vantaalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia koordinoidaan myös lasten ja nuorten Vantaa-osallisuusohjelmien ( , ) sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyviksen avulla. Lasten ja nuorten Vantaa-toimintaohjelmaan sisältyy 18 toimenpidettä, joilla lisätään heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Nämä liittyvät tietojen, kansalaistaitojen, -toiminnan ja -yhteistyön lisäämiseen, asenteiden muuttamiseen, osallisuuden rakenteiden sekä ennen kaikkea erilaisten vaikuttamistapojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelmassa kerrotaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Vantaalla sekä kuvataan keskeiset toimenpiteet, joiden avulla mahdollisuuksia lisätään vuosina Hyviksessä määritetään lasten ja nuorten arjen kannalta keskeisiä kehittämisen osa-alueita. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman avulla pyritään luomaan välineitä, joiden avulla he voivat osallistua Hyviksen osa-alueiden ja teemojen kehittämiseen. Yhteisöön kuuluminen ja juurtuminen kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Ne tukevat mielen hyvinvointia, samoin kuin itsensä kokeminen tarpeelliseksi, kuunnelluksi ja vaikutusvaltaiseksi yhteisissä asioissa. Hyviksen tavoitteena on tukea vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettotapoja sekä lisätä matalan kynnyksen tavoitteellisia harrastusmahdollisuuksia erityisesti niille lapsille ja nuorille, joilla harrastuksia ei vielä ole. Edellä mainitun lisäksi toimintaohjelma huomioi Vantaan monikulttuurisuus- ja vammaispoliittiset ohjelmat.

4 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT VANNU RY Vannu ry on Vantaan alueella toimivien nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edunvalvonta ja yhteistyön luominen järjestöjen välille. Kattojärjestö yhdistää nuorisojärjestöjen voimavarat yhteisten asioiden hoitamisessa, toimii koordinaattorina yhteisissä hankkeissa ja lisää nuorisojärjestöjen näkyvyyttä Vantaan alueella. Vannu ry:n muodostaa 11 vantaalaista järjestöä, joiden kautta edustetaan tuhansia lapsia ja nuoria. Vannu ry:n toimintaidea Nuorisojärjestöt rakentavat nuorille foorumeita osallistua, oppia ja toimia yhdessä muiden kanssa. Vannu ry kehittää ja koordinoi yhteistyöfoorumeita ja nuorisojärjestöjen toimintaa tukevia palveluita. Se toimii myös työntekijöiden ja vapaaehtoisten vertaistuen, ideoiden vaihdon ja innostuksen lähteenä. VISIO Järjestöt jakavat nuorisolain ja opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman kasvu- ja kasvatusnäyn. Näkyä toteutetaan yhdessä nuorisopalveluiden kanssa. Kehittämisohjelman osa-alueista tärkeimmiksi nostetaan seuraavat: z Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi. z Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. z Yhdenvertaisuus toteutuu, tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. z Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Vantaalaiset nuorisojärjestöt rakentavat toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Jokaiselle nuorelle on paikka toimia ja osallistua, ja jokaisen ulottuvilla on välittävä aikuinen tukemassa häntä kasvussa ja kehittymisessä. Miten kansalaisesta tulee aktiivinen? Yhteiskunnan etu on, että sen jäsenet, myös nuoret, voivat hyvin ja ovat aktiivisia. He löytävät paikkansa yhteiskunnassa, kouluttautuvat, tekevät mielekästä työtä ja kartuttavat henkistä ja sosiaalista pääomaansa. Yhdistykset, niiden vapaaehtoistyö ja asiantuntemus ovat tärkeä vaikuttaja yhteiskunnassamme. Aikuisia vapaaehtoisohjaajia tarvitaan yhä enemmän täydentämään kuntien ja kirkon nuorisotyötä. Usein syrjäytymisen ehkäisyyn riittää yksi turvallinen aikuinen, joka todella on nuoren rinnalla. 4

5 ARVOT Arvot ohjaavat eri tahojen yhteistyötä vision saavuttamisessa. Ne ovat päivittäisen toiminnan taustalla ja ohjaavat vantaalaista nuorisojärjestötoimintaa. Vantaan kaupungin ja nuorisopalveluiden arvot ja painopisteet antavat suunnan nuorisotoiminnan yhteiselle arvomaailmalle. Toimintaa ohjaavat myös nuorisolain ja opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman määrittämät tavoitteet. Vantaan arvot ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Nuorisopalveluissa korostetaan edellä mainittujen lisäksi oikeudenmukaisuutta, luovuutta, avoimuutta, tuloksellisuutta, suvaitsevaisuutta ja välittämistä. Järjestöt toteuttavat näitä arvoja yhteistyössä kaupungin kanssa siltä osin, kuin niiden toimintamalli tarjoaa tähän käytännön edellytykset. Vannu ry, kaupungin nuorisopalvelut ja muut lasten ja nuorten parissa toimivat tahot keskustelevat aktiivisesti arvoista ja tavoitteista rakentaen käytännön toteutusmalleja. On tärkeää todeta, että järjestöjen arvot voivat poiketa kaupungin painopisteistä, mutta ytimeltään työn suunta ja sisältö ovat samat. Jotta järjestöjen toiminta olisi elinvoimaista, niiden itsemääräämisoikeutta ja identiteettiä tulee vaalia. Järjestöjen monimuotoisuuden rikkaus ja sen synnyttämä mahdollisuuksien paletti nuorille on Vannu ry:n keskeinen arvo. NUORISOTYÖN MAHDOLLISUUKSIEN PALETTI Yhteinen kasvunäky on myös järjestöjä yhdistävä arvo. Tämä tarkoittaa: z vuorovaikutusta nuorten kanssa z nuorten kanssa toimimisen tärkeyden näkemistä z monipuolisen toiminnan ja järjestöjen monipuolisuuden näkemistä myönteisenä voimavarana z nuorten näkemistä aktiivisina toimijoina ja heidän kannustamistaan yhteisölliseen vaikuttamiseen. VISIOT JA ARVOT 5

6 VANNU RY:N ROOLI Vannu ry:n ROOLI 1 Valvoo etuja. 2 Yhdistää toimijoita ja on keskustelufoorumi. 3 Kehittää yhteistyötä sidosryhmien, erityisesti kaupungin eri toimijoiden kanssa. 4 Kehittää järjestöjen omaa toimintaa. 5 Kehittää järjestöjä varten erilaisia toimintamalleja, joita ne voivat hyödyntää toiminnassaan. 6 Toimii järjestöjen yhteisen tiedotuksen kanavana. 7 On asiantuntijan roolissa Vantaan nuorisotoimintaa kehitettäessä ja laajemmissa nuorisoteemoissa kuten nuorten osallisuus, hyvinvointi, kehitys. 8 Välittää esim. asukasyhdistyksien yhteydenotot ja tilaukset jäsenjärjestöille, jotta voidaan miettiä, mikä järjestö voisi toivotun toiminnan tarjota. JA VANTAAN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT 6

7 Edunvalvonta Yhteydenpitoa kaupungin päättäjiin ja nuorisopalveluiden toimihenkilöihin tulee vahvistaa, jotta luottamuksellinen keskusteluyhteys syntyy ja järjestöt voivat ennakoida kaupungin päätökset. Erityisen tärkeää on korostaa järjestöjä nuorten asioiden asiantuntijana. Toimijoiden yhdistäminen Vannu ry tähtää järjestöaktiivien, luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhä laajempaan yhteen saattamiseen. Lisäksi Vannu ry:n kokoontumisissa järjestöjen aktiivit voivat vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Sidosryhmät Vannu ry:n tavoite on saada nuorisotyöntekijät kohtaamaan nuoret ja järjestöt tehokkaammin. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita tulevaisuudessa. Vannu ry kehittää järjestöjen tiedotukseen ja tunnettavuuteen liittyvää yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kuten sivistys- ja kirjastotoimien sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Keskeinen sidosryhmä ovat nuoret. Vannu ry kehittää monipuolisesti nuorten osallisuutta ja kumppanuutta. Esimerkiksi nuorisovaltuuston rooli on keskeinen. Järjestöjen toiminnan kehittäminen Perinteinen järjestötoiminta kohtaa uudenlaisia haasteita. Niin osallistujia kuin ohjaajia kiinnostaa projektimuotoinen toiminta, mikä vaikuttaa sitoutumiseen. Järjestöjen toiminnan elinkaari on haavoittuvaisempi. Lasten ja nuorten parissa toimivien tulee etsiä keinoja, joilla tuetaan järjestötoiminnan jatkuvuutta. Vannu ry pyrkii vahvistamaan järjestöjen toiminnan kehittämistä mm. hyödyntämällä vertaisosaamisen mahdollisuuksia Moduulit Vannu kehittää järjestöjä varten erilaisia toimintaa tukevia moduuleita, kuten vuosikellon tai rahoitusoppaan, joiden avulla järjestöjen toiminnan kuormittavuus kevenee ja toiminnan keskeiset rakenteet on helpompi hallita. Tiedotus: Vannun paukaukset Järjestöjen ja nuorten kohtaamisia pyritään vahvistamaan Vannun paukauksilla. Jollekin alueelle tai instituutioon, kuten kouluun tai kirjastoon, järjestetään yhteistyössä tiedotus- ja tapahtumapaukauksia. Näin toimijoita ei rasiteta liikaa. Onhan realistista, että voimavarat eivät ole rajattomat, mutta järjestöjen näkyvyyttä voidaan silti ratkaisevasti parantaa. Paukauksia voidaan järjestää myös eri sidosryhmille kuten opettajille, nuorisotyöntekijöille, sosiaalitoimelle, terveystoimelle ja kirjastoille. Internetissä esimerkiksi kuntien ja järjestöjen nettisivuille voidaan kohdistaa keskitettyjä iskuja ja kehitystoimia. Läsnäolo jo olemassa olevissa tapahtumissa ja alueellisissa aktiviteeteissa on tärkeää. Asiantuntijuus Vannu ry:n toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen: työtapoja on tärkeätä kehittää yhä toimivimmiksi kaupungin eri toimielinten kanssa. Toimintaohjelman toteutus Vannu ry laatii toimintaansa tueksi vuosikellon toteutettavista toimenpiteistä. Kello tukee järjestöjä niiden jäsentäessä toimintaansa. Jäsennyksen osia ovat mm. z järjestön toiminnan rakentaminen toimintakauden tärkeiden ajankohtien mukaan. z järjestön sisäiset tärkeät asiat: projektointi ja valmistautuminen. z vapaaehtoiset ja muu huomioiminen. z osallisuus Vannu ry:nn paukauksiin ja muihin tässä ohjelmassa esitettyihin toimiin. z kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön nivelkohdat. 7

8 Halu tarjota puitteet ja paikka aktiiviselle kansalaisuudelle, osallisuuteen itse itselle -periaattella Halu kehittää matalan kynnyksen toimintaa Lähtölaukaus kasvuun ja toimintaan Järjestötyöntekijä mahdollistaa vapaaehtoisen toiminnan TÄRKEÄÄ Itse tekeminen ja kokeminen Jokaisella on paikka ryhmässä KUNNAN PALVELUA TÄYDENTÄVÄÄ TOIMINTAA JÄRJESTÖT SP NUOR TUR TAL Jokainen lapsi ansaitsee vanhempien lisäksi ulkopuolisen, turvallisen aikuisen Nuorille turvattava turvallinen yhteisö VAPAAEHTOISTEN VASTUU, OIKEUS JA VELVOLLISUUS TIETOA, MITEN TOIMIA VIEST NUORIS 8

9 Mikä on kunnan rooli nuorisolain toteuttamisessa? Liikunta, tiedotus, työpajat R- TEN VA O TUKEA JÄRJESTÖJEN TOIMINTAAN ARVOSTUS KUNTA Rajapinnalla Kestävä kehitys Monikulttuurisuus Hyvis, Wampo Erityislapset Rajapinta kasvaa Määrittely, mikä kuuluu kenellekin INTÄ OTILAT LASTENSUOJELU PERHENEUVOLA Toiminnan haavoittuvuus Toimijoiden vähyys Järjestöjen vastuu kasvaa, resurssit eivät NUORISOTYÖN VUOROVAIKUTTEET 9

10 MERKITYKSEN NÄYTTÄMINEN 10

11 NUORISO- JÄRJESTÖJEN MERKITYKSEN NÄYTTÄMINEN Jotta nuorisojärjestöjen toiminta voi kukoistaa, tarvitaan vahvaa näkyvyyttä. Päättäjät haltuun! Vannu ry organisoi erityisen vuosikellon nuorisopalvelujen kanssa päättäjäinformaatiota varten. Myös vapaamuotoisia tapaamisia järjestetään. Toimialan arvostuksen varmistaminen Vantaalla on tärkeä valinta vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa z rahoituspohjan vahvistamista. z tilojen ja muiden resurssien riittävyyttä. z eri sidosryhmien kuten koulujen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista. z päättäjien sitoutumista nuorisotoiminnan pitkäaikaiseen kehittämiseen. On tärkeää pyrkiä siirtymään Vannu ry:n ja järjestöjen toiminnan nykymerkityksen puolustamisesta sen merkityksen laajentamiseen puolustuksesta hyökkäykseen. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (opetus- ja kulttuuriministeriö) mukaan tämän hetken yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeää vahvistaa järjestöjen asemaa keskustelemalla toiminnan sisällöstä, monipuolisuudesta ja arvioida vastaavien toimien vaihtoehtoiskustannuksia muulla tavalla toteutettuna. Tähän liittyy myös brändi- ja tunnettavuuskampanja: z Nuorten foorumit, esimerkiksi koulut -> toimenpiteet sovitaan päättäjien kanssa z Paukaukset eli tiiviit informaatiotapahtumat z Yhteisen profiilin ja viestinnän rakentaminen z Voimakas suuntautuminen toiminnan ja merkityksen kommunikoimiseen 11

12 TEHDÄÄN VANTAAT Vantailla tarkoitetaan kaikinpuolisen yhteisen innostuksen synnyttämistä niin järjestöjen sisällä kuin kohde- ja sidosryhmien piirissä. Vantaiden tekeminen on vapaaehtoisten hankkimista, heidän innostamistaan, kaikkien yhteistyökumppaneiden työtä yhteisen päämäärän hyväksi ja nuorten tavoittamista. Lisäksi vantaiden tekeminen on alueellisen näkyvyyden ja toiminta-aktiivisuuden vahvistamista. Miten synnyttää Vantaan nuorisotoiminnan brändi? z Alueet eli alueellisen toimijoiden vahvuuksien hyväksikäyttäminen ja alueiden erojen huomioon ottaminen. z Ajat ja paikat eli missä olemassa olevista resursseista saadaan toiminnan laajentamismielessä suurin hyöty z Tiedottamisen mahdollisuudet: koulut, kirjastot, some ja muut nuorten elinympäristön keskeiset kohteet z Nuorisotyö ja nuorisotyöntekijät: voimakas panostus synergiaan, kumppanuuteen ja kohtaamisiin Vapaaehtoiset Järjestöjen vapaaehtoiset ovat valtava osaamisen voimavara, jonka merkityksen näyttäminen on tärkeää. Osaamista ja asiantuntemusta ei voida tässä mitassa muutoin hankkia. Tämä on Heinoloiden ratkaiseva osatekijä. Vantaat, Vannu ry ja Vantaan nuorisopalvelut Vantaiden tekemisen ytimessä on alueiden ja järjestöjen monimuotoisuus ja rikkaus, jotka tarjovat runsaasti mahdollisuuksia Vantaan palvelupaletille ja nuorisotoiminnalle. Kaupungille on tärkeätä, että olemassa olevista resursseista saadaan maksimaalinen hyötysuhde. Vapaa-ajan lautakunta myöntää nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille avustuksia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistumista, itsenäistymistä ja päihteettömyyttä. Kaupungin nuorisotyöntekijät ohjaavat nuoria kansalais- ja järjestötoimintaan. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen lisäksi kaupungissa toimii muitakin järjestöjä, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kumppanuuksien kehittäminen järjestöjen ja kaupungin välillä on tärkeää. Erilaiset toimintamuodot nuorisotilojen toiminnan järjestämisestä palveluiden tuottamiseen ja yhä lisääntyviä nuorten tarpeita vastaamaan, ovat tulevaisuudessa tärkeä osa kaupungin ja järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Vannu ry:n tärkeimpiä tavoitteita on käydä keskustelua kaupungin kanssa ja rakentaa konkreettinen toimintaohjelma oleellisimpien tukitoimien rakenteeksi. Tähän liittyy järjestöjen toiminnan jäsentäminen esim. seuraavissa: 12

13 1 avustuksiin ja talouteen liittyvä päättäjävaikutus 2 järjestön oma varainhankinnan ja talouden vuosikello 3 toimintapaikkojen kehittäminen ja niiden saatavuuden varmistaminen 4 vapaaehtoisten hyvinvointi, koulutus, palkitseminen 5 hallitusten ja luottamushenkilöiden tuki ja koulutus 6 yhteistyö kaupungin toimialojen välillä mm. tiedotuksessa 7 nuorten tavoittaminen 8 kriisitilanteiden ja ongelmien ratkaisuapu 9 kumppanuuksien kehittäminen kaupungin kanssa niin, että ne ovat järjestöjen toimintaa tukevia eivätkä esim. liian raskaita tai toimintaideaa rapauttavia. 10 kumppanuuteen liittyy myös kaupungin nuorisotyön tekijöiden valmius kohdata järjestöjen vapaaehtoiset ja nuoret arjessa (kts. aiemmin vuosikello ja jäljempänä nuorisotyöntekijät) Lisäksi Vannu ry:llä on mahdollisuus tuoda lapsi ja nuorisotyöhön resursseja eri tukitahoilta (valtio, RAY, ministeriöt, ELY, AVI, KKI/liikunta, säätiöt, kirkko jne.) avustusten muodossa. Tavoitteena on löytää rahoitusvaihtoehtoja ja mahdollisesti jopa toimia rahoitusta koordinoivana tahona. Tärkeintä on saada paljon hyvää omalle kylälle. Tässä yhteydessä on korostettava järjestöjen kansallista ja kansainvälistä osaamista sekä toimintatapoja. 13 TEHDÄÄN VANTAAT!

14 JÄRJESTÖT NÄKYVIKSI...nuorille ja nuoret näkyviksi järjestöille. Osallistaminen Vantaalaisten nuorisojärjestöjen ja kaupungin yhteinen tavoite on nuorten osallistaminen. Uuden yhteiskunnan nuoria ei tavoiteta vain tarjoamalla toimintaa. Ratkaisevaa on saada nuoret kumppaneiksi siten, että he voivat itse muokata tarjonnan mieleisekseen. Tämä ei poista aikuisten ohjausta eikä kasvatustyötä. Se ei myöskään tarkoita rajatonta vapautta, vaan joustavia tapoja osallistua ja räätälöidä vaihtoehdoista itselle sopivia elementtejä. Joustavat rakenteet Tavoitteena on avata myös toiminnan rajoja. Tämä tarkoittaa joustavia toimintatapoja ja niiden tukemista mm. avustuksin. Erilaiset ryhmätoiminnan muodot voivat liittyä kiinteämmin tai löyhemmin järjestön toimenkuvaan, mutta tietyn minimiyhteyden vallitessa alitoimintoja voi pitää arvokkaana ja tuettavana voimavarana. Uusi nuoriso On strategisesti tärkeää hankkia tietoa ja ymmärtää uuden nuorison tilaa. Hierarkiat, ennalta annetut ohjelmat ja jäykät sitoutumista vaativat toimintamuodot eivät tulevaisuudessa kiinnosta nuoria. Paletointi Nuorten uudenlaisen vapauden ja tietyn avarakatseisuuden takia järjestöille lankeaa toimintojen paletoinnin haaste. Paletoinnilla tarkoitetaan harrastusmahdollisuuksien kirjoa, josta nuori voi koota itselleen sopivan kokonaisuuden. Tämä on oleellista, jotta nuorisojärjestöjen kilpailukyky arjen houkutusten rinnalla säilyisi myös tulevaisuudessa vahvana. Mitä edellytyksiä vaaditaan? Edellytyksiä ovat resurssit, kuten tilat ja toimintavälineet, vapaaehtoisille tarjottava tuki ja Vannu ry:n tekemä kokonaistilanteen kartoitus. Jotta järjestöjen työ olisi mielekästä, niiden aseman on oltava siksi vahva, ettei työnteon peruspuitteista huolehtiminen söisi voimavaroja itse nuoriin kohdistuvan tavoitteellisen työn tekemiseltä. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoistyö on järjestöjen tärkein voimavara ja arvokas resurssi, jonka tukeminen on tärkeää. Asiantuntemusta tässä mitassa ei muilla keinoin voi hankkia. Onkin strategista pohtia, millä tavalla vapaaehtoisia hankitaan, palkitaan, koulutetaan, saadaan heidät kokemaan itsensä arvostetuiksi ja pidetään toiminnassa mukana. Vapaaehtoisten yhteensaattaminen Vannu ry:n kautta on tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on heidän suhteensa järjestöjensä toimi- ja luottamushenkilöihin. Vapaaehtoisten kokemuksen hyödyntämistä voidaan edistää Vannu ry:n ja kaupungin yhteistyöllä. Heidän mahdollisuutensa hyötyä olemassa olevasta toimintapaletista kuuluu ensisijaisiin kehittämiskohteisiin. Lisäksi tulee koota systemaattinen ratkaisujen työkalupakki järjestöjen ja vapaaehtoisten kohtaamia ongelmia ja kriisitilanteita varten (sairastumiset, nuorten konfliktit, käytännön pulmat esim. leireillä jne.). Oleellista on vapaaehtoisten palkitseminen ja tunnustuksen antaminen. Ko. tunnustusten ei tarvitse olla taloudellisia tai materiaalisia, vaan Vannu ry voi kaupungin kanssa kehittää erilaisia tunnustustapoja. Tämä edistää osaltaan nuorisojärjestöjen tunnettavuutta paitsi nuorten, myös aikuisten eli potentiaalisten vapaaehtoisten parissa. 14

15 15 JOUSTAVIN RAKENTEIN TULEVAISUUTTA KOHTI Yhteiskunnan ja vapaaehtoisten asenne sekä yksilöllisuuden kokemus muuttuvat. Vapaaehtoiset, luottamusmiehet tai nuoret eivät enää sitoudu entiseen tapaan. Individualisoituva yhteiskunta pakottaa pohtimaan, mitä toimija saa järjestöltä eikä vain mitä hänellä on sille tarjota. Järjestöjen oravannahat Vapaaehtoisten byrokratiataakkaa tulee keventää. Järjestöjen oravannahat eli tavat jakaa toimintoja ja tunnustusta voivat edesauttaa siinä, että jokainen toimija kokee tekevänsä juuri sitä, minkä takia hän alun perin liittyi järjestöön. Näin ikävät työt kasaannu vain joidenkin harteille ja tehtävät voidaan joustavasti jakaa tekijöiden kesken. Narikkataktiikka nuorille Joustava rakenne tarkoittaa eräänlaista narikkamenettelyä, jossa nuoret voivat vapaasti tulla ja mennä sitoutuen juuri siinä mitassa kuin he haluavat. Nuorten tulee itse voida rakentaa toimintamuotoja. Kolmas ilmeinen aspekti on löyhemmin järjestön toimintaan liittyvien nuorten ryhmien havaitseminen toiminnan laajuutta arvioitaessa ja osana järjestön vantaalaista nuorisotoimintaa. Parhaiden käytäntöjen jakaminen Vannu ry:n ydintavoite on vahvistaa järjestöjen toimivien käytäntöjen jakamista ja vapaaehtoisten sitouttamista. Yhteisten tukitoimintojen rakentaminen Järjestöjen sisäinen kehittäminen tässä toimintasuunnitelmassa esitettyyn suuntaan joustavuus järjestön sisällä ja ulospäin on Vannu ry:n tärkeä tukimuoto tulevaisuudessa. Vannu auttaa järjestöjä pyörittämään JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansallinen Lastenliitto ry Vantaan paikallisyhdistys ry Pioneerien Vantaan Aluejärjestö Vantaan Luonnonystävät Partiokannus Vantaan Demarinuoret Vantaan Nuoret Kotkat Aluejärjestö Vantaan Elävän Musiikin Yhdistys Vantaan NMKY Kokoomuksen Nuorten Vantaan Aluejärjestö Vantaan 4H-yhdistys Vantaan Vasemmistonuoret toimintaansa esim. hallinto- ja byrokratiatehtäviin kouluttamalla ja yhteisiä toimintoja järjestämällä. Alueellinen toiminta Nuorisopalveluiden toiminta jaetaan neljään alueeseen: Hakunilan, Korso-Koivukylän, Myyrmäen ja Martinlaakson sekä Tikkurilan palvelualueisiin. Yhteistyössä ovat mukana nuorisotilat, oppilaskunnat, nuorisovaltuusto, seurakunnat, nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt sekä maahanmuuttajajärjestöt. VANNU RY:N Erityisesti on mietittävä, miten nuorisotyöntekijät kohtaavat järjestöt ja niiden vapaaehtoiset nuorten kanssa toimittaessa. Ensiarvoisella sijalla on kumppanuuskysymys, jota kehitetään järjestöjen ja kaupungin alueellisen nuorisotyöorganisaation kanssa.

16 TEKIJÄT z Vantaan nuorisojärjestöt, Vannu ry Virve Hakasalo, Ismo Haapala, Markus Seppälä, Linda Manner, Riikka Nenonen, Anu Kähärä, Tommi Ouvinen, Justus Kivimäki, Tapio Rostedt, Suvi Hokkanen, Arto Bäckström z Vantaan nuorisopalvelut Taina Saarenpää ja Mimmi Kosonen z Humanistinen konsulttieoimisto Toimintaohjelman työskentelyn koordinointi ja ohjelman kasaaminen: Jyrki Laine ja Tommi Hoikkala LÄHTEET z Nuorisolaki z Kuntalaki z Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma z Lasten ja nuorten Vantaa Toimintaohjelmat vuosille ja z Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvis z Vantaan monikultt. ja vammaispoliittiset ohjelmat z Nuorisopalveluiden arvot /visio_ja_tavoitteet z Vantaan kaupungin arvot z Nuorten toimintaan kohdennetut avustukset /vantaa/embeds/vantaawwwstructure/96536_avustusten_ja_ apurahojen_myontamisperiaatteet_vala.pdf Toimintaa ohjaavat lait Perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasaarvoisesti yksilöinä ja heidän on saatava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna Kuntalain 22. pykälässä sanotaan, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kuntalain 23. pykälän mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Nuorisolain 8. pykälän (2006) mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lastensuojelulaissa (2007) halutaan varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 4. pykälän mukaan lapselle on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omissa asioissaan. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa osallisuus on yksi kolmesta painopistealueesta. Ohjelman tavoitteena on mm. saada joka kuntaan nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Lisäksi tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallistumista kunnallispalvelujen arviointiin ja kehittämiseen sekä lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa.