Tukholma POHJOLA-NORDEN. Silmiä hivelevä -LEHTI / TIDNINGEN 1/2009. Lofootit - Atlantin helminauha. Alla hittar till Kämp. Pepperkakeutstilling i Oslo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukholma POHJOLA-NORDEN. Silmiä hivelevä -LEHTI / TIDNINGEN 1/2009. Lofootit - Atlantin helminauha. Alla hittar till Kämp. Pepperkakeutstilling i Oslo"

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 1/ Silmiä hivelevä Tukholma Lofootit - Atlantin helminauha Alla hittar till Kämp Pepperkakeutstilling i Oslo Suomen sota Pohjolan synty

2

3 BILJETTER: må-fr kl samt 1 h före föreställ. tel Grupper vard tel Lippupiste tel ,75/min+lsa Luckan

4 PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Lisää tietoa Alkuvuodesta on ilmestynyt kaksi tutkimusta, jotka koskevat suomalaisten suhteita Pohjoismaihin. Molemmat ovat sekä rohkaisevia että haasteellisia. Tutkimukset ovat hyvin erilaisia. Toinen liittyy suomalaisten Norja-käsitykseen ja suhtautumiseen Norjaan. Toinen koskee suomenkielisten suomalaisten suhtautumista pohjoismaisuuteen ja pohjoismaiseen identiteettiin. Norjasta on haastateltu 25 niin sanottua suomalaista vaikuttajaa eri aloilta. Tiedot pohjoismaisesta identiteetistä käyvät ilmi ruotsinkielisen aivoriihen Magman tilaamasta, Taloustutkimuksen suorittamasta laajasta mielipidetiedustelusta koskien lähinnä suhtautumista ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin. Kukaan tuskin yllättyy tiedosta, että suomalaiset vaikuttajat suhtautuvat hyvin myönteisesti Norjaan ja pitävät maata läheisenä Pohjoismaana, jonka kanssa on helppo olla yhteistyössä. Haasteelliseksi asian tekee se, että tiedot Norjan nykyoloista ja kulttuurista eivät vakuuta. Aikaisemmat tiedustelut osoittavat samaa: suomalaiset pitävät Norjasta ja norjalaisista, mutta tietävät jopa yllättävän vähän tästä naapurista. Mera kunskap Under början av detta år har två undersökningar gällande finländarnas inställning till Norden publicerats. Båda är både uppmuntrande och utmanande. Undersökningarna är mycket olika. Den ena rör finländarnas uppfattning och förhållning till Norge. Den andra gäller finskspråkiga finländares förhållning till det nordiska och nordisk identitet. 25 så kallade påverkare på olika områden har intervjuats om Norge. Uppgifterna om nordisk identitet ingår i en bred opinionsmätning, som den finlandssvenska tankesmedjan Magma beställt av Taloustutkimus, som främst rör inställningen till svenska språket och finlandssvenskar. Ingen blir väl överraskad av uppgiften att finländska påverkare förhåller sig mycket positivt till Norge och ser landet som ett nära nordiskt land som det är lätt att samarbeta med. Det utmanande består i att kunskaperna om dagens Norge och norsk kultur inte övertygar. Tidigare undersökningar visar detsamma, finländarna tycker om Norge och norrmän, men vet till och med överraskande litet om denna granne. Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör Magman tutkimus vahvistaa tiedot suomalaisten vahvasta sitoutumisesta Pohjolaan ja pohjoismaiseen identiteettiin. Peräti 93 prosenttia vastaajista on tätä mieltä. Suhde Ruotsiin jakaa sen sijaan mielipiteet. Vaikka 74 prosenttia pitää ruotsalaista perintöä tärkeänä Suomelle, kansakuntana melkein yhtä moni 71 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsi on kuin mikä tahansa Euroopan maa. Sen sijaan vain 21 prosenttia kokee Viron ja virolaiset Ruotsia ja ruotsalaisia läheisempinä. Jos tähän vielä lisätään tieto siitä, että vain 27 prosenttia on sitä mieltä, että pitäisi puhua ruotsia eikä englantia toisten pohjoismaalaisten kanssa, kuva on melko selvä. Näiden kahden erilaisen tutkimuksen merkitys Pohjola-Nordenin kannalta on kahdenlainen. Suomalaisten suhtautuminen Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen on vakuuttavan vakaalla pohjalla, mutta tietojen lisääminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Meneillään oleva Suomen sodan merkkivuosi 1809 tarjoaa samalla hyviä mahdollisuuksia valaista Suomen ja Ruotsin välistä erikoissuhdetta. Magmas undersökning bekräftar finländarnas starka uppbindning till Norden och nordisk identitet. Hela 93 procent av dem som svarat har denna uppfattning. Förhållningen till Sverige delar däremot åsikterna. Trots att 74 procent anser att det svenska arvet är viktigt för Finland som nation, anser nästan lika många 71 procent att Sverige är som vilket annat land som helst i Europa. Däremot anser bara 21 procent att Estland och esterna står närmare än Sverige och svenskarna. Om till detta ännu läggs uppgiften om att endast 27 procent är av den åsikten att man bör tala svenska, inte engelska, med andra nordbor blir bilden rätt klar. Betydelsen av dessa två undersökningar är för Pohjola- Nordens del tudelad. Finländarnas förhållning till Norden och det nordiska vilar på säker, solid grund men det krävs fortsatta ansträngningar för att öka kunskaperna. Det pågående märkesåret efter det finska kriget erbjuder goda möjligheter att belysa särförhållandet mellan Finland och Sverige. s i s ä l l y s i n n e h å l l

5 AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN Pääkirjoitus / Ledare Päätoimittaja / Chefredaktör 8 Ajankohtaista / Aktuellt Larserik Häggman 10 Teemakolumni / Temakolumn: Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Avoimet ovet / Öppna dörrar Kaarina Airas 13 Täällä / Här är Stockholm Osoite / Adress 14 Tukholman arkkitehtuuria keskiajalta 2000-luvulle Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A Helsinki / Helsingfors 16 Arkitektur i Stockholm från medeltid till 2000-tal puh. / tfn Täällä / Här är Oslo faksi / fax Täällä / Här är Reykjavik 23 Täällä / Här är Köpenhamn h1pohjola-norden Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning 24 Lofootit Atlantin helminauha Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Maarit Kattilakoski Mikko Taipale Unionimedia Paino / Tryckeri Auranen Oy 2009 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar Alla hittar till Kämp Nordhumla 34 Pepperkakeutstillingen Pohjolan Postia / Norden-nytt 40 Tulossa / På kommande 46 Jäsenedut / Medlemsförmåner 48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden 50 Pohjoismainen Kirjakappa / Nordisk Bokkappe 1/09 DL 26.1., ilmestyy / utkommer /09 DL 20.4., ilmestyy / utkommer /09 DL 17.8., ilmestyy / utkommer /09 DL 2.11., ilmestyy / utkommer Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild L-G Nilsson/Skylight

6

7

8 Ajankohtaista & aktuellt Kuopion Islantikokoelma 20 vuotta Pohjois-Savon maakuntakirjaston ylläpitämä Islanti-kokoelma juhli 20-vuotista historiaansa marraskuussa Kuopiossa. Ahkerasti käytetty ja jatkuvasti uudistuva kokoelma pitää sisällään niin islantilaista kuin islanniksi käännettyä kirjallisuutta sekä lukuisia lehtiä, esitteitä, karttoja, kielenopiskelumateriaalia, elokuvia ja musiikkia. Kokoelman ansiosta Kuopio nimettiin vuonna 1988 yhdeksi viidestä Pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta Suomessa. Isländska litteratursamlingen i Kuopio 20 år Den isländska litteratursamlingen i Norra Savolax landskapsbibliotek firade i november sitt 20-årsjubileum i Kuopio. Samlingen, som ständigt används mycket och förnyas, består av både isländsk och till isländska översatt litteratur samt tidskrifter, broschyrer, kartor, studiematerial i isländska språket, film och musik. Tackvare samlingen utsågs Kuopio 1988 till ett av fem nordiska centralbibliotek i Finland. Kuvassa vasemmalta / I bilden från vänster Islannin suurlähettiläs /Islands ambassadör Hannes Heimisson, kirjakauppias/bokhandlare Anna Einarsdóttir, kirjailija/författare Kristín Steinsdóttir ja Kuopion kaupungin kaavoituspäällikkö/ samt Kuopios stadsplaneringschef Leo Kosonen. Kuva/bild: Arja Anttila Merkkivuosi kalenteri vuodelle 2009 Leijona ja Kotka - Autonomian aika Suomessa näyttely on Hämeen linnan, Olavinlinnan ja Turun linnan yhteishanke, joka seuraa Suomen sodan päättymistä sekä Suomen myöhempiä vaiheita itsenäiseksi valtioksi. Näyttely on esillä Savonlinnan maakuntamuseossa Oulun kaupunginteatteri esittää suurmusikaalia Keisarin valssi asti. Föreläsningsserien Det var en finne, en svensk och en ryss Några författares syn på språk, identitet och tillhörighet började den 19 januari Serien fortsätter med Bengt Berg och Yrsa Stenius kl. 18 Leena Lehtolainen och Lena Linderborg kl. 18 och Peter Sandström och Robert Åsbacka kl.18. Platsen är Svenska litteratursällskapets hus på Riddargatan 5 i Helsingfors. Porvoon valtiopäivien tapahtumista ja henkilöistä järjestetään näyttely Porvoon museossa. Kulttuuritalo Grandissa järjestetään musiikkipitoinen Big Band Goes Valtiopäivät I tapahtuma, ja Raatihuoneentorilla ja Vanhassa kaupungissa kaupunkijuhla. Turun linnassa on esillä näyttely Keisari Aleksanteri I - Hurmuri ja hallitsija. Suomen Kansallismuseossa merkkivuoden 1809 näyttely on esillä asti. Naistenpäivänä 8.3. järjestetään Naiset sodassa -tapahtumapäivä klo ja tanssiaiset ajan henkeen kuuluvine merkkihenkilöineen. Mikkelin hallintokaupungin syntymiseen keskittyvä Kaksoiskotka kaskimailla - Elämää 200 vuoden takaa Mikkelin seudulla -näyttely alkaa ja on näytteillä saakka Mikkelin taidemuseossa ovat myös Mikkelin Jalkaväkimuseon Suomesta sodittiin -näyttelyn avajaiset alkaen esitetään Haaparannalla Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sotaoopperaa. Lisää saa ensi-iltansa myös musikaalinen 200-vuotisjuhlanäytelmä Suruaita, riemukaari Ähtärin kotiseutumuseolla esittää West Coast Kokkola Opera oopperansa Döbeln 1809 ensi-illan Kokkolassa järjestetään Suomi marssii rajalta rajalle -tempaus. Sauvakävely- ja kävelytapahtuma starttaa Niiralasta klo 8 ja päättyy Haaparannalle 6.9. Kävely (617km) toteutetaan non-stopina. Kaikki ovat tervetulleita kunnosta riippumatta. Järjestäjinä Oulun Latu ja valtioneuvoston Merkkivuosi toimikunta muistaa Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahdessa merkkivuotta näyttelyllään Finlandia Suomalainen muotokuva Suomen sota -näyttely kiertää Pohjola-Nordenin piireissä vuoden 2009 aikana. Lisätietoja saa piirien verkkosivuilta ja niiden toiminnanjohtajilta. Merkkivuosi 1809 näkyy YLE Teeman kevään 2009 ohjelmistossa. Myös YLEn Elävään arkistoon on koottu Suomen sota -aiheista videomateriaalia. Suomen sodan muistovuosiin liittyvät tapahtumat Ruotsissa löytyvät osoitteesta Koonnut: Jesse Piiroinen

9 Ajankohtaista & aktuellt Merestä nousee maa Islantilainen kulttuuri Vaasassa Ur havet stiger landet - Isländsk kultur i Vasa Huhtikuussa vietetään Vaasan seudulla festivaalia, jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi islantilaista nykykulttuuria. Merestä nousee maa Islantilainen kulttuuri tarjoaa löytöretken usealle kulttuurin alueelle. Festivaaliohjelmaan kuuluu esimerkiksi koko perheen näytelmä Sinisen planeetan villit lapset Vaasan kaupunginteatterissa, näyttely ja sen yhteydessä video-, valo- ja performanssitaiteilija Vignir Jóhannssonin performanssi. Islantilaisen Stefan Sturla Sigurjónssonin ja Lasse Hjeltin dramatisoima teatterisatu Paimenpoika ja peikkomuori esitetään Tikanojan taidekodilla kolmikielisenä. Neuvontapalvelu Haloo Pohjola tiedottaa klo 9-17 kaupunginkirjaston Draamasalissa pohjoismaiseen liikkuvuuteen liittyvistä asioista (mm. työnhaku, verotus, eläkkeet). Ohessa poimintoja festivaalin ohjelmasta. Päivitetyt ohjelmatiedot Dreams of Sublime and Nowhere islantilaista maisemaa etsimässä sökandet efter isländskt landskap. Islantilaisen nykytaiteen katselmus Isländsk nutidskonst Performans: Vignir Johansson + Brunch vid Kuntsi från kl Huhtikuu: näyttely, Vignir Jóhannsson. Vaasan kaupunginteatteri. April: Vernissage, Vignir Jóhannsson i Vasa Stadsteaterns foajé. Vignir Jóhannssonin taide esittäytyy festivaaleilla. Huhtikuu: islantilainen kirjallisuus Vaasan kaupunginkirjastossa April: Isländsk litteratur vid Vasa Stadsbibliotek Baltasar Kormákur i Vasa. Den isländske filmregissören Baltasar Kormákur besöker Vasa för att visa sina filmer och berätta om sitt filmskapande. Arrangörer är Walhalla rf, Nifin och Filmcentrum Botnia i samarbete med Stefán Sturla. Fritt inträde Elina Lindroos luennoi islantilaisesta elokuvasta ja sen historiasta Seinäjoella (17.4.) ja Vaasassa (18.4.), Vaasan kaupunginkirjaston Draama-sali. Vapaa sisäänpääsy kl grundundervisning i konst, förevisning med temat Island i stadsbibliotekets Drama-sal; taiteen perusopetus, teemana Islanti, kaupunginkirjaston Draama-sali klo taiteen perusopetus, koululaisesitys kaupunginkirjaston Draama-salissa; grundundervisning i konst, skolförevisning i stadsbibliotekets Drama-sal 16.4 kl Presentation av Hallå Norden om nordisk mobilitet vid Vasa Stadsbibliotek, Drama-sal; Haloo Pohjolan tietoisku pohjoismaisesta liikkuvuudesta. Vaasan kaupunginkirjasto, Draama-sali Restaurang Central, isländska veckor; Ravintola Central, Islannin viikot : Sinisen planeetan villit lapset, Andri Snær Magnason. Ohjaus: Stefán Sturla Sigurjónsson. Vaasan kaupunginteatteri kl. 23 Ernst Underbar-kväll med Björks musik som tema, Wasallen. April: Leikfélag Akureyri, Stadsteatern i Akureyri, gästspelar på Wasa teater klo/ kl Sinfonisesti Caput Symfoniskt Caput. Vaasan kaupungintalo/vasa stadshus. Vaasan kaupunginorkesteri/vasa stadsorkester & Caput klo/ kl : Caput & Vaasan kaupunginorkesterin jouset/vasa stadsorkesters stråkar April. Utställning: Isländska energilösningar.islands ambassad. Tritonia. Fritt inträde. Näyttely: Islantilaiset energiaratkaisut. Islannin suurlähetystö. Tritonia. Vapaa sisäänpääsy. Pohjolan pidot maaliskuussa Pohjolan päivän, eli virallistetun pohjoismaisen yhteistyön vuosipäivän aikoihin Pohjola-Nordenin ja muiden maiden Nordenyhdistysten jäsenet kokoontuvat ns. Pohjolan pitoihin. Tänä vuonna monet järjestäjät huomioivat uusi pohjoismainen ruoka -teeman. Paikallisyhdistykset ja piirit voivat tilata maksutta liitosta ruokasanastoja ja pitojulisteita. Nordiskt gästabud i mars Vid tidpunkten för Nordens dag den 23 mars som firas för att manifestera det officiella nordiska samarbetet, vilket stadsfästes genom det s.k. Helsingforsavtalet , samlas Nordenmedlemmar Norden runt till Nordiskt gästabud. I år tar många arrangörer fasta på temat ny nordisk mat. Lokalföreningarna och distrikten kan från förbundet gratis rekvirera matordlistor och gästabudsaffischer. Pohjoismainen talvipäivä Hanasaaressa 7.3. Perinteinen koko perheen tapahtuma, Pohjoismainen talvipäivä, järjestetään maaliskuun alussa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Puuhapäivää on tuttuun tapaan järjestämässä Hanasaaren lisäksi Helsingin ja Espoon Pohjola-Norden -yhdistykset, Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri, Nifin, pohjoismaiset suurlähetystöt Helsingissä sekä pohjoismaiset ystävyysseurat. Ohjelmassa on toimintaa niin sisällä kuin ulkonakin; rekiajelua sekä ratsastusta, teatteria, kokkausta, kasvomaalausta, sadunkerrontaa, näyttelyitä sekä tietysti herkkuja eri puolilta Pohjolaa.

10 Teemakolumni /Temakolumn 1/2009 Anders Ljunggren Minister/ministeri Sveriges ambassad/ruotsin suurlähetystö Helsingfors/Helsinki Avoimet ovet HORACE ENGDAHL, Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri, totesi tärkeän asian Merkkivuoden 1809 virallisissa avajaisissa alueella, joka oli aikoinaan yhteisen valtakunnan länsiosa. Mitään Ruotsia ei ollut olemassa ennen yhtymistä Suomeen, mitään Suomea ei ollut olemassa ennen yhtymistä Ruotsiin. Valtakunnanmuodostus ja valtion rakennustyö tapahtuivat yhdessä. Juuri näin on asia. Mutta luemme niin mielellämme historiaa taaksepäin. On aivan liian helppoa seurata ajatuksenjuoksua, jota leimaa varttuminen kansanvaltaisissa maissa ja kehittyneissä hyvinvointivaltioissa tarkasteltaessa kuningaskeskeisiä valtoja. VASTAANOTAN VÄLILLÄ VIERAITA Ruotsin suurlähetystössä Kauppatorin laidalla Helsingissä. Olemme silloin maan sellaisessa osassa, joka oli vuosisatojen ajan huomattavan paljon keskeisempi yhteisessä valtakunnassa kuin oma kotiseutuni Smoolannin ylängöllä. Sanotaan, että Suomi suurruhtinaskunnan aikana säilytti Ruotsin ajan lait ja yhteiskuntarakenteen asia, jolla on merkityksensä tämän päivän yhteiskuntajärjestystä ajatellen. Uskon että Ruotsin aika -käsitteen käyttö usein vie ajatukset harhaan. Ainakin Ruotsissa, mutta mahdollisesti myös Suomessa, moni kytkee käsitteen Ruotsin Ruotsiin maana sekä ruotsin kieleen. Mutta kyseessä olivat yhteisen valtakunnan lait ja yhteiskuntarakenne, joita säilytettiin Haminan rauhan jälkeen muodostetussa Suomessa. Kyse ei ollut valtakunnan länsiosasta tulleesta tuontitavarasta. Suomalaisten vaikutus vuotta 1809 edeltävinä vuosisatoina luotuun yhteiskuntajärjestykseen oli suurempi kuin sen Smoolanti-nimisen provinssin vaikutus, josta minä olen kotoisin. SUOMEN YSTÄVÄ STIG RAMEL vertasi kerran Ruotsin ja Suomen historiaa kerrostaloon, jossa yhdeksäs kerrostasanne lukuisten henkilöiden toimesta nyt on valmistunut. Ensimmäiset kuusi, tai pikemminkin kuusi ja puoli kerrosta, joista jokainen vastaa vuosisataa, ovat yhteisiä. Kaksi seuraavaa kerrosta, joita on rakennettu vuoden 1809 jälkeen rakentuvat alemmille kerroksille, ne sijaitsevat vierekkäin ja niiden välillä on paljon yhteyksiä. Ovet Ruotsin ja Suomen välillä ovat auki. Me päätämme nyt itse sen, kuinka tiheät yhteydet meillä tulee olla tulevaisuudessa sekä siitä, mitä voimme ja haluamme tehdä yhdessä. Kukaan ulkopuolinen ei rajoita sitä, mitä voimme tehdä. Molemminpuolinen halumme ratkaisee. Tässä haasteemme ja tulevaisuuden toiveemme. Öppna dörrar HORACE ENGDAHL, ständig sekreterare i Svenska Akademien, gjorde ett viktigt uttalande när officiella aktiviteter under Märkesåret 1809 inleddes i vad som en gång var den västra riksdelen i ett gemensamt rike: Det fanns inget Sverige före föreningen med Finland, det fanns inget Finland före föreningen med Sverige. Riksbildningen och uppbyggandet av en stat skedde gemensamt. Precis så är det. Men vi läser så gärna historien baklänges. Det är allt för lätt att tillämpa tankemönster präglade av uppväxt i demokratier och utvecklade välfärdsstater på välden med kungar som centralpersoner. JAG TAR IBLAND EMOT GÄSTER i Sveriges ambassad vid Salutorget i Helsingfors. Vi är då i en landsdel som under århundraden varit väsentligt mera central i det gemensamma riket än vad som gäller för min hembygd på Smålands högland. Det sägs att Finland under storfurstendömets tid, och med betydelse för samhällsordningen än idag, behöll lag och samhällsstrukturer från den svenska tiden. Jag tror att användningen av begreppet svenska tiden inte sällan leder tanken fel. I varje fall i Sverige, men kanske också bland många i Finland, knyts begreppet svensk till Sverige (landet) och svenska språket. Med det var det gemensamma rikets lagar och samhällsstrukturer som behölls i det Finland som formades efter freden i Fredrikshamn. Det rörde sig inte alls om något importgods från västra riksdelen. Jämfört med den småländska provins som jag kommer ifrån var finländarnas bidrag till den samhällsordning som skapats under århundradena fram till 1809 större. FINLANDSVÄNNEN STIG RAMEL skildrade en gång Sveriges och Finlands historia som ett höghus vars nionde våningsplan nu färdigställs genom många människors insatser. De sex, eller snarare sex och ett halvt, första våningsplanen, som vart och ett motsvarar ett sekel, är gemensamma. De två våningsplan som tillkommit efter 1809 bygger vidare på de sex underliggande, de ligger sida vid sida och där finns många förbindelser. Dörrarna mellan Sverige och Finland står öppna. Vi avgör nu hur täta förbindelserna ska vara i framtiden och vad vi kan och vill göra tillsammans. Ingen utomstående sätter gräns för vad som kan göras. Vår ömsesidiga vilja avgör. Häri ligger vår utmaning och vårt hopp inför framtiden. 10

11 YLI JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Introducing: Otaniemi NANO NORDICUM.com NORDICUM NORDICUM4-5 scandinavian business magazine 2008 Baltic Princess LAUNCHED NORDICUM.com DKK 42,00 EUR 6,60 NOK 47,00 SEK 49,00 DKK 42,00 EUR 6,60 NOK 47,00 SEK 49,00 Cruise & Shipping SPECIAL REPORT Energy & Environmental Nano & Biotechnology Wonderwall The Age of Oasis is here SPECIAL REPORTS Technopolis Ventures: Conquering Square One Fazer s Karsten Slotte: Blue is Back Outokumpu Boosting Energy Efficiency Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus ÖVER MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? & o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

12 Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE Malmö puh./tfn +46 (0) faksi/fax +46 (0) Föreningen Norden, Sverige Box 12707, SE Stockholm puh./tfn faksi/fax Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn faksi/fax Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Åland Storagatan 9, AX Mariehamn puh./tfn & faksi/fax (018) Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn faksi/fax , Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE Tallinn puh./tfn faksi/fax Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn pj./ordf: 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn:

13 Två vägar till ny trygghet Det är verkligen ett märkesår i år. För 200 år sedan tvingades Sverige inse att landet en gång för alla mist sin ställning som regional stormakt. Men förändringen var ännu större för den forna östra rikshalvan. Finland och Sverige hade varit som siamesiska tvillingar, som Svenska Akademiens ständige sekreterare Horace Engdahl sade i sitt tal i Sveriges Riksdag när det svenska märkesåret inleddes. Tvillingarna skildes åt i två parallella steg. Det första i mars 1809 då Finland vid lantdagen i Borgå av kejsar Alexander hade upphöjts bland nationernas antal. Landet blev ett eget storfurstendöme, med betydande självstyre. Samtidigt avskaffades enväldet i Sverige, då kung Gustaf IV Adolf avsattes. Andra steget togs ett par, tre år senare. Den gamle gustavianen Gustaf Mauritz Armfeldt lyckades med konststycket att få tsaren att återupprätta Finlands gräns från före Och att ärenden rörande Finland skulle tas upp direkt med tsaren, utan att blandas in i den ryska förvaltningsdjungeln. I det nu krympta Sverige etablerade tronföljaren Karl Johan, marskalk Bernadotte, 1812 års fredspolitik med Ryssland. Fördraget gjorde slut på de ständiga krigen. Sverige undslapp en katastrof, Polens delning var ju bara något årtionde gammal, erinrade Horace Engdahl om i sitt tal. Finland fick ett oväntat självstyre. Våra historier har löpt väldigt olika sedan dess. Neutral avskildhet mot kamp för överlevnad. När de svenska historiedagarna hålls i Vasa nu i september och samtidigt nordiska forskardagar i Umeå sker det mot bakgrund av kriget Det var ju i Österbotten och Västerbotten som de stora slagen stod. Men nu kan blicken riktas framåt. Vi har båda måst skapa förtroende i omvärlden för att kunna skapa dagens trygghet. Nu gäller det att sprida erfarenheten utåt av att bygga förtroende och fred. Kaksi tietä uuteen turvallisuuteen Tämä vuosi on todellakin merkkivuosi. Kaksisataa vuotta sitten Ruotsi pakotettiin ymmärtämään, että maa oli kerta kaikkiaan menettänyt asemansa suurvaltana. Muutos oli kuitenkin vielä suurempi valtakunnan itäiselle osalle. Suomi ja Ruotsi olivat olleet kuin siamilaiset kaksoset, kuten Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri Horace Engdahl totesi puheessaan Ruotsin eduskunnassa juhlavuoden alkajaisiksi. Kaksoset erotettiin toisistaan kahdella samansuuntaisella askeleella. Ensimmäinen otettiin maaliskuussa 1809 Porvoon maapäivillä, kun keisari Aleksanteri kohotti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Maasta tuli suurruhtinaskunta, jolla oli merkittävä itsehallinto. Samalla yksinvaltius Ruotsissa purkautui, kun Kustaa IV Aadolf syrjäytettiin. Toinen askel otettiin pari kolme vuotta myöhemmin. Vanha kustavilainen Gustaf Mauritz Armfeldt onnistui taidonnäytteessä, jolla tsaari palautti Suomen rajan ennen vuotta 1721 vallinneeseen tilanteeseen. Hän sai läpi esityksen, että Suomea koskevat asiat käsiteltiin suoraan tsaarin kanssa ilman, että ne piti kierrättää venäläisen hallintoviidakon kautta. Kutistuneen Ruotsin hallitsija Kaarle Juhana, marsalkka Bernadotte, aloitti Venäjän kanssa rauhanpolitiikan, joka teki lopun alituisista sodista. Ruotsi vältti katastrofin, Puolan jako oli vain muutaman vuosikymmenen takainen, Horace Engdahl muistutti puheessaan. Suomi sai odottamattoman itsehallinnon. Historiamme ovat sen jälkeen poikenneet toisistaan melkoisesti. Puolueeton eristyneisyys ja eloonjäämiskamppailu toistensa vastapuolina. Ruotsin historiapäivät Vaasassa syyskuussa ja pohjoismaiset tutkijapäivät Uumajassa järjestetään vuoden sodan merkeissä. Suurimmat taisteluthan käytiin juuri Pohjanmaalla ja Västerbottenissa. Nyt katseet voidaan kuitenkin luoda eteenpäin. Molempien maiden on täytynyt rakentaa luottamusta ympäröivään maailmaan, jotta nykyinen turvallisuus on saatu luotua. Nyt meidän on tärkeätä levittää kokemuksiamme luottamuksen ja rauhan rakentamisesta. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja STOCKHOLM Johannes Jansson/norden.org 13

14 1700-luvun saksalaistyyliset rakennukset reunustavat Vanhan kaupungin Kornhamnin toria. Kornhamnstorg i Gamla stan med 1700-talsbyggnader i tysk stil. Tukholman arkkitehtuuria keskiajalta 2000-luvulle Tukholma on kasvanut kallioisista saarista erääksi maailman kauneimmista kaupungeista. 14

15 Kuja Vanhassa kaupungissa. En gränd i Gamla stan luvun rakennuksia, Mäster Mikaels Gata, Söder talsbebyggelse på Mäster Mikaels Gata på Söder. Kuusituhatta vuotta sitten Mälaren-järvi oli syvä lahti Itämeressä. Nykyisen Tukholman paikka oli suurin piirtein samannäköinen kuin Kökaria ympäröivä karikkoinen Ahvenanmaan saaristo. Tukholman vanhimmat kivikauden aikaiset asuinpaikat ovat peräisin tuolta ajalta. Viikinkien aikana rakennettiin pääkaupunki Birka eräälle Mälarin saarelle ja hiukan myöhemmin Sigtunan kaupunki erääseen Mälarin lahteen. Kivikauden jälkeen maa kohosi puolisen metriä sadassa vuodessa, ja 1100-luvulla kulkuväylä Mälariin kapeni jatkuvasti. Keskellä väylää oli saari, jota alettiin kutsua Stockholmiksi. Saaren kummallakin puolella oli kapeat vesivirrat Mälarin ja Itämeren välissä. Karjalaisten merirosvojen hyökättyä Sigtunaan vuonna 1187 Birger Jaarli rakennutti linnan Stockholmin saarelle rajoittamaan pääsyä Mälarille. Linnan ympärille kehittyi vähitellen yhdyskunta, joka sai vuonna 1252 kaupunkioikeudet,ja sen nimeksi tuli Stockholm, Tukholma. Tärkeä kauppakeskus Hansakaudella Tukholmaan muutti paljon saksalaisia kauppamiehiä. Kaupungin asukasluku kasvoi ja siitä tuli Keski-Ruotsista 15

16 Arkitektur i Stockholm från medeltid till 2000-tal För sextusen år sedan var sjön Mälaren en djup vik av Östersjön, och den plats där Stockholm nu ligger såg ut ungefär som den åländska skärgården kring Kökar, med sina kobbar och skär. Från denna tid finns Stockholms äldsta lämningar av stenåldersboplatser. Under Vikingatiden byggdes huvudstaden Birka på en ö i Mälaren och något senare staden Sigtuna vid en av Mälarens vikar. Efter istiden höjdes landet med ungefär en halv meter vart hundrade år och under talet blev inloppet till Mälaren allt trängre. Mitt i inloppet fanns en ö som vi kan kalla för Stockholmen. På norra och södra sidan av denna holme rann smala vattenströmmar mellan Mälaren och Östersjön. Efter att karelska pirater härjat i Sigtuna år 1187, låt Birger Jarl bygga en borg på Stockholmen som ett lås för Mälaren. Kring borgen byggdes småningom ett samhälle upp, och 1252 fick det stadsrättigheter under namnet Stockholm. Stockholm kallas också Staden på vattnet, Mälarens drottning eller Nordens Venedig. Tukholman lempinimiä ovat kaupunki vetten päällä, Mälarin kuningatar ja Pohjolan Venetsia. Viktig omlastningsplats för handelsvaror Under hansatiden flyttade många tyska handelsmän till Stockholm och staden växte i invånarantal och blev en viktig omlastningsplats för varor till och från Mellansverige. Arkitekturen påverkades av de tyska invånarna och Stockholm liknade nu många andra hansastäder, såsom Lübeck, Visby, Tallinn och Riga. Stadsbebyggelsen var under många hundra år begränsad till Stadsholmen, som i dag kallas Gamla stan. Norr och söder om Stadsholmen, på Norrmalm och Södermalm, fanns bara lantlig bebyggelse med åkrar, ängar och betande boskap. I slutet av 1500-talet hade Stockholm kring innevånare av dem bodde på Stadsholmen. Under 1600-talet växte invånarantalet till och Norrmalm började byggas ut, medan Södermalm fortfarande var landsbygd. Under 1800-talet med invånare i Stockholm började också Södermalm att få stadskaraktär. De flesta som bodde på Söder tillhörde den fattiga arbetarklassen. De som hade det bättre ekonomiskt ställt bosatte sig helst på Norrmalm eller Östermalm. Under 1900-talet växte arkitekturens årsringar ut från stadens centrum med allt modernare bebyggelse. Under mitten av 1900-talet började också saneringen av innerstaden, då många av de gamla byggnaderna ersattes lähtevien ja sinne tulevien tuotteiden tärkeä kuljetuspaikka. Saksalaisten vaikutus tuntui arkkitehtuurissa ja Tukholma alkoi muistuttaa useita muita hansakaupunkeja kuten Lyypekkiä, Visbytä, Tallinnaa ja Riikaa. Asutus oli usean vuosisadan ajan rajoittunut Kaupunkisaarelle, jota nykyisin kutsutaan Vanhaksi kaupungiksi. Kaupunkisaaren pohjois- ja eteläpuolella, Norrmalmissa ja Södermalmissa, oli vain maaseutuasutusta, peltoja, niittyjä ja karjaa luvun lopulla Tukholmassa oli noin asukasta, joista asui Kaupunkisaarella luvulla asukasmäärä oli , ja kaupunkiasutus alkoi levitä myös Norrmalmiin luvulla Tukholmassa oli asukkaita , ja myös Södermalm alkoi kaupungistua. Eteläpuolen asukkaat olivat lähinnä köyhiä työläisiä. Varakkaampi väestö asettui mieluummin Norrmalmin tai Östermalmin alueille luvulla arkkitehtuurin vuosirenkaat levisivät kaupungin keskustasta ja rakennuskanta nykyaikaistui luvun puolivälissä käynnistyi kaupungin sisäosien saneeraus, ja vanhojen rakennusten tilalle tuli uudempaa rakennuskantaa ja 1960-lukujen nousukauden aikana kävi niin kuin monissa muissakin kaupungeissa: kaivinkoneet ruoppasivat ja kaupungin keskustaan pystytettiin pilvenpiirtäjiä, liikekeskuksia ja pysäköintitaloja. Vanhan köyhyyden jälkiä yritettiin hävittää ja hyvinvointikaupunkia rakentaa joskus kenties liiankin innokkaasti. Onneksi Vanhan kaupungin hävittäminen jäi pelkäksi suunnitelmaksi. Nykyään Tukholmassa on vielä jälkiä vanhasta asutuksesta, kuten punaiset puutalot kaupungin keskeisissä osissa. Samalla nykyaikainen rakennustyyli on levinnyt, ja uusia 16

17 Några böcker om Stockholm Tukholma-aiheisia kirjoja Stockholm av Helena Friman och Göran Söderström (Wahlström & Widstrands förlag) Stadens historia i kartor och bilder Dokument Stockholm av Erik G Svensson, Roger Turesson och Jeppe Wikström (Bokförlaget Max Ström) Ett digert verk med tusen bilder av Stockholms byggnader av modernare. Under och 60-talens optimistiska tillväxt gick man, som i många andra städer, hårt fram med grävskoporna för att omvandla innerstaden till en modern stad med skyskrapor, affärscentrum och parkeringshus. Ibland gick man kanske lite för långt i sin iver att utplåna spåren av den gamla fattigdomen och skapa en ny välfärdsstad. Som tur var lyckades man stoppa planerna på att riva hela Gamla stan och bygga nytt. I dag har Stockholm kvar mycket av sin gamla byggnadskaraktär med medeltidshus och en del lantliga röda trähus i de centrala delarna. Samtidigt har modern byggnadsstil brett ut sig och det kommer ständigt nya arkitektoniska idéer på både gott och ont, precis som det ska vara i en storstad, där både historien och framtiden är levande. Stockholm började byggas på en holme där Mälaren möter havet. Staden växte på urberget och de skogsklädda åsarna runt omkring till en av världens vackraste städer. Välkommen till staden på vattnet, Mälarens drottning, Nordens Venedig! Staden av Jeppe Wikström (DN förlaget) En fin bok med vackra stockholmsbilder Mina drömmars stad, Barn av sin stad, Minns du den stad, I en förvandlad stad, Stad i världen av Per Anders Fogelström En skönlitterär bokserie som berättar om Stockholm och några av dess invånare under tiden Text och foto: L-G Nilsson/Skylight arkkitehtonisia ideoita, sekä hyviä että huonoja, syntyy jatkuvasti. Näin pitää ollakin. Suurkaupungissa elävät historia ja tulevaisuus rinnakkain. Tukholma syntyi saarelle, paikkaan, jossa Mälaren ja Itämeri kohtaavat. Se kasvoi peruskalliolle ja ympäröiville metsien peittämille harjuille yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista, jonka lempinimiä ovat kaupunki vetten päällä, Mälarin kuningatar ja Pohjolan Venetsia. Teksti ja kuvat: L-G Nilsson/Skylight 1950-talsbebyggelse på Gärdet (som förr kallades Ladugårdsgärdet) i nordöstra Stockholm luvun rakennuksia Gärdetissä (entinen Ladugårdsgärdet) Tukholman koillisosassa. 17

18 Työnantaja, tarvitsetko kesätyöntekijöitä? Kesätyöohjelma Nordjobb on ilmainen ja vaivaton rekrytointikanava. Ohjelman tavoitteena on antaa työnantajille mahdollisuus palkata nuoria pohjoismaisia kesätyöntekijöitä. Vuodesta 1986 toiminut Nordjobb on tähän mennessä välittänyt lähes työpaikkaa ympäri Pohjolaa. Kesätyöntekijät voivat toimia tärkeänä lisäresurssina työnantajalle. Nordjobb on tästä hyvä esimerkki. Ohjelmaan hakevat vuotiaat pohjoismaalaiset nuoret ovat motivoituneita, innokkaita ja kielitaitoisia. Projektilla on Suomessa useita monivuotisia työnantajia. Rekrytointiprosessi on vaivaton: Työnantaja voi ilmoittaa työpaikan verkkosivun kautta Nordjobb etsii sopivia ehdokkaita Työnantajaa valitsee haluamansa kesätyöntekijän Nordjobb järjestää työntekijälle verokortin, asunnon ja vapaa-ajan ohjelmaa. Arbetsgivare, behöver du sommararbetare? Sommarjobbsprogrammet Nordjobb är en gratis och enkel rekryteringskanal. Målet med programmet är ge arbetsgivare möjligheten att anställa nordiska sommararbetare. Nordjobb har sedan starten år 1986 förmedlat nästan arbetsplatser runtom i Norden. Sommararbetarna kan utgöra en viktig tilläggsresurs för arbetsgivaren. Detta är Nordjobb ett gott exempel på. De nordiska ungdomar i åldern år som söker Nordjobb är motiverade, ivriga och språkkunniga. Projektet har i Finland flertalet mångåriga arbetsgivare. Rekryteringsprocessen är enkel: Arbetsgivaren anmäler arbetsplatsen via webbplatsen Nordjobb söker fram lämpliga kandidater Arbetsgivaren besluter vem som anställs Nordjobb ordnar skattekort, bostad och fritidsprogram för arbetstagaren. Oletko kiinnostunut? Ota yhteyttä! Intresserad? Kontakta oss! (09) , Ohjelmaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä opetusministeriö ja sitä hallinnoi Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto. Nordjobb fi nansieras av Nordiska ministerrådet samt undervisningsministeriet och administreras av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. 18

19 Vårt daglige brød Vårt dagliga bröd gif oss i dag, heter det i Herrens Bønn. Dette tar vi nordmenn bokstavlig hver eneste dag. Folkeslagene i Norden er like i mangt og meget, men når det gjelder matvaner finnes klare ulikheter. Og vi i Norge er store brødetere, i langt større grad enn øvrige nordboere. Gjennomsnittsnordmannen tannløse babyer og oldinger statistisk inkludert fortærer henimot to kilo brød og andre kornprodukter i uken, og konsumet har faktisk øket de seneste par decennier. Skjønt tilbudet av nye og ofte eksotiske matretter øker, holder brødet stand også blant ungdom. Stort sett spiser den oppvoksende slekt nøyaktig som sine foreldre. I Norge er det ikke vanlig med varm mat til lunsj - bortsett fra i møter med forretningsforbindelser eller på konferanser. Større virksomheter har egne kantiner, men ofte bare med brød og salat - sjelden med et utvalg varmretter. Ordninger med lunsjkuponger og denslags eksisterer ikke i Norge. Mat betraktes som arbeidstagerens eller studentens egen sak å sørge for. Til daglig består 80 prosent av norske lunsjer av brødskiver, gjerne fra en hjemmesmurt matpakke. Jokapäiväinen leipämme Dette forrvirrer ofte nordiske besøkende. Tidlig på 1980-tallet rapporterte en venstreradikal svensk radiokorrespondent i Oslo om hvordan den konservative norske regjering på tross av oljerikdommen pinte og plaget vanlig folk. Hun var oppbragt over at barna hennes ikke fikk varm mat i barnehagen, og øynet vel et politisk poeng. Daværende statsminister Kåre Willoch følte seg forurettet, og gav til beste en dose voksenopplæring om norske matvaner. Han ville ikke at kollegene Olof Palme og Kalevi Sorsa skulle tro at han var en slem politiker. Selv spiste han alltid brød til lunsj, hvis det var mulig. I parlaments- og regjeringskantinene kjøpte han bare kaffe og melk - og tok fram matpakken han hadde med hjemmefra. Nordmenn flest spiser brød tre ganger om dagen, til frokost, aftens - og til lunsj, som nevnt. Og det er faktisk to prosent som pleier å spise brød til middag også - og som altså ikke har noen varme måltider i det hele tatt. Brødmatens helt dominerende rolle i norsk kosthold går åtti-nitti år tilbake i tid. I tiden etter første verdenskrig forsvant den gamle grøt- og velling-tradisjonen, og ble erstattet av smørbrød. Om dette store konsum av karbohydrater er gunstig, tviler kostholdsekspertene på men tre av fire nordmenn tar avstand fra tvilerne. Nesten halvparten av oss er ikke engang enig i at brød er fetende. Spredte politiske forsøk på å innføre varm lunsj i skoler og barnehager, blir i opinionen gjerne avfeid som uinteressante. For vi nordmenn er faste i troen på at det daglige brød er sunt, i alle fall hvis brødet er grovt. Og det er det, i økende grad. Sånn sett skjer det likevel en endring i nordmenns matvaner. HÄR ÄR TÄÄLLÄ OSLO Mikael Risedal/norden.org Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, sanotaan Isä meidän -rukouksessa. Me norjalaiset otamme tämän kirjaimellisesti joka ainoa päivä. Pohjolan kansat ovat monessa suhteessa samanlaisia, mutta ruokailutottumuksissa löytyy suuria eroja. Norjalaiset ovat suuria leivänsyöjiä, leipää kuluu paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Keskivertonorjalainen hampaattomat lapset ja vanhukset sisältyvät tilastoihin kuluttaa melkein kaksi kiloa leipää ja muita viljatuotteita viikossa, ja kulutus on vain lisääntynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka uusien ja usein eksoottisten ruokalajien tarjonta lisääntyy, leipä pitää pintansa myös nuorison keskuudessa. Kasvava polvi syö oikeastaan täsmälleen kuten vanhempansa. Lämmin lounas ei ole tavallinen ateria Norjassa paitsi liikeneuvottelujen tai konferenssien yhteydessä. Suurilla yrityksillä on omat kanttiininsa, mutta tarjoilla on usein vain leipää ja salaattia lämpimiä ruokia vain harvoin. Lounasseteleitä tai vastaavia järjestelyjä Norjassa ei tunneta. Ruokaa pidetään asiana, josta työntekijöiden ja opiskelijoiden on huolehdittava itse. Norjalaisten päivittäisistä lounaista 80 Einar Aaraas Politisk redaktör Poliittinen toimittaja prosenttia koostuu leivistä, jotka useimmiten on koottu kotona. Tämä hämmentää usein pohjoismaisia vierailijoita luvun alussa vasemmistoradikaali ruotsalaiskirjeenvaihtaja raportoi Oslosta, miten Norjan konservatiivinen hallitus piinaa ja kiusaa tavallista kansaa. Hän oli kiihtynyt siitä, etteivät hänen lapsensa saaneet lämmintä ruokaa päiväkodissa, ja oli näkevinään mahdollisen poliittisen pisteen. Tuolloinen pääministeri Kåre Willoch tunsi itsensä loukatuksi ja antoi oppitunnin norjalaisista ruokatottumuksista. Hän ei halunnut, että kollegat Olof Palme ja Kalevi Sorsa pitäisivät häntä ilkeänä poliitikkona. Itse hän söi aina leipää lounaaksi, mikäli se oli mahdollista. Eduskunnan ja hallituksen kanttiinista hän osti ainoastaan kahvia ja maitoa ja kaivoi esiin kotoa tuomansa leipäpaketin. Useimmat norjalaiset syövät leipää kolme kertaa päivässä: aamiaiseksi, iltapalaksi ja lounaaksi, kuten jo tuli mainittua. Ja kaksi prosenttia syö leipää myös päivälliseksi, eli he eivät syö oikeastaan lainkaan lämmintä ruokaa. Leivän hallitseva rooli norjalaisten ravinnossa juontaa juurensa kahdeksan-yhdeksänkymmenen vuoden taakse. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana vanha puuro- ja velliperinne katosi ja korvautui voileivillä. Ravitsemusasiantuntijat epäilevät, ettei tällainen valtava hiilihydraattien saanti ole hyväksi, mutta kolme neljästä norjalaisesta ottaa etäisyyttä epäilijöihin. Melkein puolet meistä uskoo, ettei leipä lihota. Poliittiset yritykset saada lämmin lounas kouluihin ja päiväkoteihin hylätään mielipidemittauksissa. Me norjalaiset siis uskomme vahvasti jokapäiväisen leipämme terveellisyyteen, ainakin jos se on täysjyväleipää, ja niin se yhä useammin onkin. Tästä näkökulmasta norjalaisten ruokailutottumukset ovat sittenkin muuttumassa. 19

20 Ei erikoisuuden tavoittelijoille, ihan vaan HEDELMÄISEN RAIKKAAN VEHNÄ LAGERIN YSTÄVILLE. UUTUUS! 20 UUSI MUKAVASTI SOLJUVA VEHNÄ LAGER TÄYDENSI NIKOLAIN LAGER-OLUIDEN VÄRISUORAN.

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

TRIMFENA Ultra Fin FX

TRIMFENA Ultra Fin FX BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE TRIMFENA Ultra Fin FX TASAUSSIIVEKE Ultra Fin FX Artikelnr./nro 31-1766 vers. 001-2003-03 Trimfena/Tasaussiiveke Ultra Fin FX B. Ca 6 mm avstånd till växelhuset. B. Vaihe 2, noin

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

RSNL SFSF. Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto. Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn. Sverigefinska Synskadadeförbundet

RSNL SFSF. Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto. Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn. Sverigefinska Synskadadeförbundet RSNL Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn Sverigefinska Synskadadeförbundet SFSF ELÄ HYVIN HUONOMMALLAKIN NÄÖLLÄ Elämä on ihanaa - Elämä on

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot