Kärkölän kunnan Kärkölän kunta puh Virkatie Järvelä

Transkriptio

1 1(77) Kärkölän kunnan Kärkölän kunta puh Virkatie Järvelä

2 2(77) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys kunnissa yleensä, Päijät-Hämeessä ja Kärkölässä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTAJAN MERKINTÄ:... 77

3 3(77) 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti poikkeuksellinen. Merkittävin asia oli Lahden kaupunkiseudun kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjät päätyivät ehdottamaan kuuden kunnan liitosta, joka kuitenkin kaatui Hollolan ja Iitin vastustettua ehdotusta. Kärkölän kunta olisi ollut valmis hyväksymään ehdotuksen. Tämän jälkeen alkoi jatkoselvitys toisaalta Lahden, Nastolan ja Kärkölän liitoksesta ja toisaalta Hollolan ja Hämeenkosken liitoksesta. Ensimmäisessä kolmen kunnan liitoksen johtoryhmän kokouksessa Nastolan kunnan edustajat ilmoittivat, että Nastola ei ole mukana sellaisessa kuntaliitoksessa, jossa Kärkölä on osallisena. Tämän jälkeen Kärkölän kunnanhallitus tiedusteli Hollolan ja Hämeenkosken kunnilta mahdollisuutta liittyä Hollola-Hämeenkoski liitokseen, mutta vastaus oli kielteinen. Kesällä 2014 oli ollut käynnissä vapaaehtoinen kolmen kunnan liitoksen esiselvitys Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kesken. Mainittu esiselvitys raukesi kuntien päädyttyä kahteen erilliseen liitosvaihtoehtoon. Kuntaliitoshankkeiden kariuduttua Kärkölän kunta linjasi, että se ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, joilla kunnan toiminta itsenäisenä kuntana turvataan vähintään 2020-luvulle saakka. Vuoden 2014 talousarvio oli lisätalousarviomuutosten jälkeen 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden kuluessa kuitenkin useat asiat onnistuivat ennakoitua paremmin ja vuoden tulos muodostui 3,9 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saatiin 0,6 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menot alittivat budjetin selvästi. Suurin yksittäinen vaikutus oli Lahden kaupungilta saadulla lastensuojelukustannusten korvauksella. Myös erikoissairaanhoidossa menokehitys oli ennakoitua maltillisempaa. Sivistystoimen talousarvio alittui myös. Kunnassa tehtiin sellaisia konsernitason omistusjärjestelyjä, jotka paransivat tulosta. Kunnan vuoden 2014 toiminnallinen ja taloudellinen tulos oli hyvä. Seppo Huldén kunnanjohtaja

4 4(77) Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto ylimpänä päätösvallan käyttäjänä vastaa kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden asettamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Kunnanvaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa. Kärkölän kunnanvaltuusto vuonna 2014 Nimi Torkkel Matti, puheenjohtaja Aslamaa Martti, I varapuheenjohtaja Airola Matti, II varapuheenjohtaja Aho Marjatta Eronen Jari Hietala Marko Jokela Katja Kinnari Sirpa Korpela Liisa Kulmala Tapio Laakso Soile Lindholm Raila Mäntylä Matti Nummela Tuija Nurminen Hannu Ollila Petri Orre Joni Päivärinta Reijo Raininko Teppo Rantala Jari Reiman Leena Salomaa Veikko Salonen Risto Tenhunen Kimmo Valjus Jorma Virolainen Kyösti Ylitalo Marja-Liisa Puolue KESK SDP KOK SDP VAS PS PS SDP KESK KOK SDP KESK PS KESK KOK KESK SDP SDP KOK SDP KESK KOK KOK KOK KESK KESK KESK

5 5(77) Kunnanvaltuusto jakaantui puolueittain seuraavasti: KESK 9 KOK 7 SDP 7 PS 3 VAS 1 Yhteensä vuotiaat nuoret valitsevat 3-5 nuorisovaltuutettua. Heidän toimikautensa on kaksi vuotta. Kärkölän kunnan nuorisovaltuutetut vuonna 2014 Heiskanen Tomi asti Kohonen Henry Laine Emmi asti Matkalin Emmi Vaalio Kaisa Rauhamaa Nino Teräväinen Laura

6 Kärkölän kunnan organisaatiokaavio 6(77)

7 7(77) Yleinen taloudellinen kehitys kunnissa. Kuntaliiton julkaiseman tiedotteen mukaan heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. - Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma. - Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Investoinnit lisäsivät velkaa Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti.

8 8(77) - Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään, Mäki-Lohiluoma sanoo. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. - Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla, Mäki- Lohiluoma sanoo. (Kuntaliiton tiedote ) Työllisyyskatsaus Työttömyystilanne on huonontunut vuoden aikana entisestään. Päijät- Hämeessä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 17,2 %, nousten edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiyksikköä. Kärkölän työttömyysprosentti on maakunnan alhaisin, mutta myös Kärkölän tilanne on huonontunut vuoden takaisesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty työttömyysprosentteja vuosina Vuoden 2014 joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli Kärkölässä 274, näistä alle 25 -vuotiaita oli 26 ja yli vuoden työttömänä olleita oli 70. Väestömuutokset Koko maa 7,7 12,6 13,9 Päijät-Häme 13,4 15,1 17,2 Kärkölä 9,8 10,4 12,1 Kärkölän asukasluku Väestörekisterikeskuksen mukaan oli vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 lopussa asukkaita oli Asukasluku väheni 101:llä. Vähennys johtuu pääasiassa kunnasta muutosta.

9 9(77) Yritystoiminnan muutokset Kärkölässä perustettiin vuoden aikana 12 uutta yritystä ja 12 yritystä lakkautettiin. Yritysten määrä ei siten muuttunut vuoden aikana Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Lahden kaupunkiseudun kuntajakoselvitys päättyi syksyllä 2014 Kärkölän kunnan osalta siihen, että muiden kuntien toimesta Kärkölä suljettiin jatkoselvitysten ulkopuolelle. Siten Kärkölän mahdollisuudeksi jäi itsenäisenä kuntana jatkaminen. Kärkölän lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin oppilaat siirtyivät muihin lukioihin, koska lukion oppilasmäärä ei ylittänyt 50 oppilasta ja lukio siten lakkaa viimeisten abiturienttien suoriuduttua ylioppilaskirjoituksistaan. Kunnan taloudellinen tulos oli selvästi budjetoitua parempi eikä lainoja jouduttu ottamaan käyttötalouden menoihin. Lainat asukasta kohden ovat euroa, missä on kasvua 465 euroa. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon muutosten jälkeen olivat sote-menojen ja sivistysmenojen selkeä alittuminen ja uimahallin investointikustannuksen kasvaminen. Valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan määrärahojen ylitykset Kunnan henkilöstö Kärkölän kunnalla oli vakituisia työntekijöitä vuoden 2014 lopussa 41 ja määräaikaisia viisi. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä euroa. Vuodelta 2014 laaditaan erillinen henkilöstökertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan taloudellinen tilanne on tyydyttävä. Taseessa on alijäämää 0,3 miljoonaa euroa, joka on 64 euroa asukasta kohden. Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä on tehty myös suunnitelma alijäämien kattamisesta. Suunnitelma on toteuttamiskelpoinen.

10 10(77) Toiminnalliset riskit liittyvät suurilta osin sopimusten valvontaan ja seurantaan. Kunnan käyttömenoista oli vuonna 2014 lähes 90 % ostopalveluja, jolloin palvelujen hankkiminen, kilpailutus ja sopimusten valvonta on keskeistä toiminnan järjestämisessä. Suhdeluku muuttuu vuonna 2016, koska Hollolan kunta on irtisanonut sivistystoimen ostopalvelusopimuksen. Kunnalla on omaa henkilöstöä 41 henkeä. Organisaatio on ohut ja vastuut ovat laajoja ja eriytyneitä. Henkilöriskit ovat merkittäviä. Kunnan rahoitusriskit ovat pieniä, koska korkosidonnaisuudet on muodostettu tasapainoiksi ja suurin osa lainoista on korkosuojattu. Kunnan myöntämät omavelkaiset takaukset eivät muodosta riskiä, koska lainasaajien omaisuuden määrä on takausta suurempi. Kunnan vakuutukset ovat kunnossa, joten vahinkoriskit on minimoitu. Kunnalla on vireillä yksi oikeudenkäynti, jonka kuluriski on enintään euroa. Kunnalla ei ole sellaisia taloudellisia rakentamiseen, vuokraamiseen tms. liittyviä sopimuksia, jotka sisältäisivät taloudellista riskiä Ympäristötekijät Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräykset kiristyvät vuoden 2016 alusta lähtien. Tähän varaudutaan sillä, että alkuvuodesta 2015 tehdään päätös joko oman jätevedenpuhdistamon saneerauksesta taikka jätevesien johtamisesta siirtoviemärillä Ali-Juhakkalan puhdistamoon Lahteen. Hiidenmäen vedenottamon mangaanipitoisuus on nousussa. Asia on tarkkailussa ja se saattaa aiheuttaa toimia jatkossa. Muita mainittavia ympäristötekijöihin liittyviä riskejä ei ole tiedossa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus hyväksyi hankintaohjeet ja euromääräiset päätöksentekovaltuudet alkuvuodesta Esteellisyyden huomioimiseen asioiden käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa koulutetaan toimielinten iä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ohjeen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.

11 11(77) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Erityisiä poikkeamia tavoitteiden toteutumisen osalta ja määrärahojen ylityksiä ei ole. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnan tilivelvolliset viranhaltijat ovat tehneet kukin yksiköstään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituksen. Yksiköt käsittelevät kukin toimielimessään kartoituksen tulokset sekä asettavat keskeiset tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Kartoitukset on tehty alkuvuonna Koko kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi perustuu tähän kartoitukseen ja sen perusteella voidaan todeta, että kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on tyydyttävällä tasolla. Riskienhallinta on vastuutettu kullekin yksikölle ja vastuut ovat selkeät. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ja sopimustoiminta Ei erityisiä huomioita. Sisäinen tarkastus Kunnassa ei ole sisäistä tarkastusta.

12 12(77) 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan virallisella tuloslaskelmalla, johon ei sisällytetä sisäisten meno- ja tulomäärärahojen käyttöä. Tilikauden tulos oli lähes neljä miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvään tulokseen vaikuttivat tulojen ennakoitua parempi kertymä ja menojen alittuminen sekä konsernitason omaisuusjärjestelyt. Toimintatuotot vuonna 2014 olivat 8,8 miljoonaa euroa. Summa sisältää käyttöomaisuuden myyntivoittoa 3,9 milj euroa. Kärkölän Veden myyntituotot kasvoivat euroa. Maksutuotot puolestaan vähenivät euroa. Peruskorjauksesta johtuen uimahalli suljettiin kevätkauden jälkeen. Toimintakulut, 27,7 milj. euroa olivat 1,8 milj. euroa eli 6,1 %:a pienemmät kuin vuonna Menojen supistuminen näin voimakkaasti on hyvin poikkeuksellista. Summasta n euroa on aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauseriä sosiaali- ja terveystoimen menoihin. Säästöjä edelliseen vuoteen nähden saatiin kuitenkin myös kaikilta suuremmilta toimialoilta. Perusturvasta ja erikoissairaanhoidosta edellä mainittujen korjauserien lisäksi euroa. Sivistystoimesta euroa ja teknisestä toimesta euroa. Menolajeittain tarkasteltuna menot supistuivat henkilöstömenojen, palvelujen ostojen ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen ryhmissä. Verotulot toteutuivat talousarvioon nähden 99,9 %. Ne kasvoivat edellisvuodesta yhteensä vain n euroa eli 0,7 %:a. Kunnallisverojen tuotto jäi euroa pienemmäksi kuin vuonna 2013 Yhteisöverojen tuotto kasvoi euroa ja kiinteistöverojen tuotto verotusarvojen nostosta johtuen euroa Kunnallisverojen tuoton väheneminen johtuu verotilityslain muutoksesta vuonna Jäännösverojen tilitys aikaistui tammikuulta 2014 joulukuulle 2013 lisäten verotulojen kertymää vuodelle 2013, koska vuodelle 2013 tuli siten kaksi jäännösverotilitystä. Kunnallisveron perusteena olevat verotettavat tulot kasvoivat 2,7 %:a. Valtionosuudet olivat euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vähennys oli peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien osalta euroa, mutta erotusta pienensi vuoden euroa suurempi harkinnanvarainen valtionosuus.

13 13(77) Kunnan talouden tasapainoa mitataan tuloslaskelman tunnusluvuilla. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP TP Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 31,6 16,8 Vuosikate/Poistot, % 411,7-34,3 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

14 14(77) 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Lainamäärä kasvoi 1,9 milj. euroa ja lainat asukasta kohti ovat 3050 euroa. Lyhytaikaisten lainojen alhaisesta korkotasosta johtuen uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 287,91-33,09 Lainanhoitokate 7,40-0,50 Kassan riittävyys pv 8,01 20,71 Asukasmäärä

15 15(77) Tase ja sen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Arvo- ja taide-esineet 1 1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 0 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 6 7 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 0 0 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 0 Valmiit tuotteet 0 0 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Muut saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 0 17 Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit 0 0 Osakkeet ja osuudet 0 0 Muut arvopaperit 0 0 IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

16 16(77) VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Arvonkorotusrahasto 0 0 III Muut omat rahastot 0 0 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 0 Poistoero 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Muut pakolliset varaukset 0 0 ARVOSTUSERÄT D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 6 7 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Saadut ennakot 8 10 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Saadut ennakot 0 6 Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 37,1 26,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 50,1 57,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Lainat, /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

17 17(77) 1.5. Kokonaistulot ja menot KÄRKÖLÄN KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2014 TULOT Toiminta Toimintatuotot ,4 % Verotulot ,0 % Valtionosuudet ,7 % Korkotuotot 13 0,0 % Muut rahoitustuotot 11 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd. luovutusvoitot ,9 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 224 0,6 % Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot ,0 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 58 0,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,0 % Oman pääoman lisäykset 0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä ,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut ,0 % - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 124 0,4 % Muut rahoituskulut 63 0,2 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd. myyntitappiot -10 0,0 % Investoinnit Investointimenot ,0 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys ,8 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 598 1,7 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 % Kokonaismenot yhteensä ,0 % Täsmäytys: (tulot) (menot) (rahavarojen muutos) +174 (muut maksuvalmiuden muutokset) = 0

18 18(77) 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen jatkuvuuden sekä kuntien ja kuntayhtymien välisen vertailtavuuden turvaamiseksi kunnan tai kuntayhtymän, joka on kuntayhtymässä tai liikelaitoskuntayhtymässä, on kuitenkin perusteltua laatia konsernitaseen ja sen liitetiedot käsittävä konsernitilinpäätös, vaikka sillä ei olisi tytäryhteisöjä Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Kärkölän kuntakonserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt, suluissa Kärkölän kunnan omistusosuus yhteisöstä: Kuntayhtymät: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (2,91 %) Päijät-Hämeen liitto (2,58 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä(1,01 %) Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä (0,87 %) Eteva kuntayhtymä (0,40 %) Tytäryhtiöt: Kärkölän Kuntala Oy (100 %) Kärkölän Lämpö Oy (75,0 %) Osakkuusyhteisöt: As Oy Väinölänrinne (25,7 %) Konsernin toiminnan ohjaus Kärkölän kunnalla on edustajat kuntayhtymien hallinnossa sekä Kärkölän Kuntala Oy:n, Kärkölän Lämpö Oy:n ja As Oy Väinölänrinteen hallituksissa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Loppuvuodesta perustettiin konserniyhtiö Kärkölän Kuntala Oy, jota on tarkoitus käyttää jatkossa Kärkölän kunnan kiinteistöomistuksen sijoituspaikkana. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa tapahtui mittavia muutoksia. Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin eikä Kärkölän kunta ole suoraan osakkaana ammattikorkeakoulun osakeyhtiössä. Tuoterengas Oy siirtyi kokonaan Lahden kaupungin omistamaksi.

19 19(77) Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernin johto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Käytännössä konsernivalvonta toimii siten, että kunnanjohtaja perehtyy konserniyhtymien ja yhtiöiden esityslistoihin ja pöytäkirjoihin ja antaa tarvittaessa ohjeita kunnan kokousedustajille. Tarvittaessa kannanoton antaa kunnanhallitus. Yhtymien ja yhtiöiden esityslistat ja pöytäkirjat tulevat myös kunnanhallituksen tiedoksi, joten kunnanhallituksella on myös itsenäisesti mahdollisuus puuttua konserniyhteisöjen asioihin Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT eur TP 2014 TP Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0-1 Satunnaiset erät 7 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 7 5 Vähemmistöosuudet -6 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 46,0 43,3 Vuosikate/Poistot, % 120,4 10,5 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 20(77) KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 7 3 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1-1 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 1 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 17 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta 1000 Investointien tulorahoitus, % 99,59 11,05 Lainanhoitokate 2,75 0,46 Kassan riittävyys pv 20,60 22,03

21 KONSERNITASE (77) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkavaikutteiset menot Muut omat rahastot 1 1 ennakkomaksut 0 1 Edellisten tilikausien alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUS Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Poistoero Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut sijoitukset 4 3 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 0 0 VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä 1 2 Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot 8 10 Keskeneräiset tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Valmiit tuotteet 2 2 Siirtovelat Muu vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Ennakkomaksut 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 21 1 Pitkäaikaiset saamiset Lainat muille luotonantajille 0 0 Myyntisaamiset Saadut ennakot 1 8 Lainasaamiset 0 0 Ostovelat Muut saamiset 0 0 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtosaamiset 0 0 Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Siirtosaamiset Omavaraisuusaste 25,0 % 24,1 % Muut saamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % 47,08 47,29 Rahoitusomaisuusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä Sijoitukset rahamarkkina Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas instrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Konsernin lainakanta , Muut arvopaperit 3 3 Konsernin lainat, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , VASTAAVAA YHTEENSÄ Kunnan asukasmäärä

22 22(77) Valtuustotason konsernia koskevat tavoitteet: Kärkölän Lämpö Oy Kärkölän Lämpö Oy tuottaa edullisesti ja ympäristöystävällisesti lämpöenergiaa toiminta-alueellaan Järvelässä. Lähivuosien tavoitteena on liittää kaikki verkon lähialueella olevat suuremmat kiinteistöt kaukolämmön piiriin. Toteutuma: Vuoden aikana tehtiin kolme uutta sopimusta, minkä jälkeen mahdollisista liittyjistä lähes kaikki suurimmat ovat verkon piirissä Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Vuoden 2014 tilikauden tulos on ,06 ylijäämäinen. Hallitus esittää, että ylijäämä kirjataan yli/alijäämän tilille. Taseeseen on kirjattu aikaisemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää ,35 euroa. Kun yli/alijäämän tilille kirjataan vuoden 2014 ylijäämä, on kertyneen alijäämän määrä ,29 euroa Talouden tasapainottamistoimenpiteet Vuoden 2014 tulos on ,06 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä taseen yli-/alijäämän tilillä on kuitenkin vielä kumulatiivista alijäämää ,29 euroa. Jos kunnalla on taseessa alijäämää, kunnanhallituksella on velvollisuus toimintakertomuksessa esittää selonteko talouden tasapainotuksesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja erillisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin neljän vuoden mittainen talouden tasapainottamisohjelma. Tuolloin vuoden 2014 tilinpäätösennusteessa arvioitiin ylijäämäksi 2,4 milj. euroa. Kun tilinpäätös on 1,5 milj euroa ennustettua parempi, voidaan todeta että toimenpideohjelma on riittävä talouden tasapainottamiseksi.

23 23(77) 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan samaa rakennetta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu laaditaan tulosyksikkö II-tasolla, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion kullekin kohteelle. Käyttötalouden määrärahojen sitovuustaso on toimielintaso. Tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeiset erät sitovat valtuustoon nähden aina tilikauden tulokseen saakka. Investointiosa sitoo valtuustoon nähden sillä tarkkuudella, jolla hankkeet on investointiohjelmassa esitetty, eli yksittäisinä hankkeina tai hankeryhminä. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat rahoitustoiminnan määrärahat Tavoitteiden toteutuminen Selvitys tavoitteiden toteutumisesta annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa kyseisen toiminnon tai hankkeen kohdalla. 2.2 Käyttötalouden toteutuminen KESKUSVAALILAUTAKUNTA Timo Ruohonen Sinikka Takamaa Anja Kärkkäinen Jukka Koponen Tuulikki Westerholm Anja Vitie pj. vpj. sihteeri Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa siitä, että vaalitoimitukset Kärkölän kunnassa suoritetaan oikeusministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit.

24 24(77) TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,0 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Jari Rantala Tapio Kulmala Marja-Liisa Ylitalo pj., vpj. Tarkastuslautakunta sekä tilintarkastaja valvovat kunnan hallintoa ja taloutta kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tilintarkastajana toimii Oy BDO Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana JHTT Ville Valkonen. TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,3 Kunnanvaltuusto on myöntänyt ylitysoikeuden tarkastuslautakunnan menoihin

25 25(77) KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Lisäksi kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus kokoontui 16 kertaa. Veikko Salomaa Sirpa Kinnari Petri Ollila Soile Laakso Matti Mäntylä Tuija Nummela Reijo Päivärinta Leena Reiman Risto Salonen pj. I vpj. II vpj. Lisäksi tilivelvollisia ovat kunnanjohtaja, esittelijä vs. kunnanjohtaja Erja Viitala sekä kunnanjohtaja Seppo Huldén sekä kunnansihteeri, kunnanhallituksen sihteeri Anja Vitie. Lisäksi kunnanhallituksen valitsemina toimivat elinkeinotoimikunta, kuntasuunnittelutoimikunta, sivistystoimikunta sekä uimahallin rakentamisja suunnittelutoimikunta. Elinkeinotoimikunta Tuula Hyyryläinen Soile Laakso Tuija Nummela Risto Salonen Mikko Seppälä Kimmo Tenhunen Seppo Huldén kunnanjohtaja, puheenjohtaja ja sihteeri Erja Viitala vs.kunnanjohtaja, puheenjohtaja jasihteeri Historiatoimikunta Petri Ollila Liisa Korpela Ari Mesivaara Sirpa Kinnari Martti Aslamaa Teea Valve puheenjohtaja vpj. sihteeri

26 26(77) Kuntasuunnittelutoimikunta Martti Aslamaa Liisa Korpela Jari Eronen Matti Mäntylä Risto Salonen Veikko Salomaa Matti Torkkel Seppo Huldén puheenjohtaja vpj. kunnanjohtaja, sihteeri Valtuustotason sitovat tavoitteet 1a)Kunnanhallitus valmistelee kuntajakoselvittäjän ehdotuksen niin, että valtuusto voi päättää siitä mennessä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat siitä, että selvityksestä järjestetään kuntalaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia vähintään yksi selvityksen aikana ja yksi selvityksen valmistuttua. 1b)Kukin tilivelvollinen informoi yksikköään selvityksestä vähintään kaksi kertaa selvityksen valmistelun aikana ja kerran selvityksen valmistuttua. Toteutuma: Kunnanvaltuusto päätti kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta Kuntalaisille järjestettiin yleisötilaisuudet ja Tilivelvolliset ovat informoivat yksikköään selvityksestä. Lisäksi järjestettiin kaikille yhteinen tilaisuus )Kärkölän kunnan ja Peruspalvelukeskus Oivan yhteisten uusien toimintatapojen löytäminen, jotta kustannusten nousu saadaan taittumaan erityisesti lastensuojelussa. Toteutuma: Perusturvalautakunta päätti , että lastensuojelun sosiaalityöhön palkataan sosiaaliohjaaja ja ehkäisevään perhetyöhön ohjaaja alkaen. 3)Syrjäytymistä ehkäistään ja yhteisöllisyyttä lisätään siten, että kunta koordinoi ja kehittää kumppanuutta eri toimijoiden välillä. Toteutuma: Vuoden aikana on järjestettiin neljä yhdistysiltaa. Hyvinvointityön yhteistoimintaryhmä on kokoontui kaksi kertaa. Avustusten jakoperusteita muutettiin siten, että yhdistyksen ja kunnan välistä kumppanuutta korostetaan.

27 27(77) 4)Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen lisätään asiakastyytyväisyyskyselyllä saatujen tulosten perusteella. Tähän liitetään yksilön ja perheen vastuun korostaminen omasta hyvinvoinnistaan. Toteutuma: Yksilön ja perheen vastuun lisäämistä on korostettu eri tilaisuuksien yhteydessä. Kärrypäivässä järjestettiin liikuntakysely asukkaiden liikuntatoiveista ja pyydettiin arvioimaan kunnan järjestämiä liikuntapalveluja. Mannerheimin lastensuojeluliiton Kärkölän paikallisosasto teki kaikille avoimen kyselyn lapsiperheiden palveluista Kärkölässä. 5)Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen saadaan osaksi johtamisjärjestelmää ja kunnan toimintaa. Luottamushenkilöt ja työntekijät mieltävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kunnan keskeiseksi tehtäväksi. Toteutuma: Johtoryhmässä on käsitelty asiaa ja sovittu hyvinvointityöryhmän istä. 6) Kunnanvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja toiminta saadaan osaksi kunnan strategista johtamista. Toteutuma: Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 7) Elinkeinostrategian päivitys valmistuu alkuvuonna Elinkeinotoimikunta totesi, että kuntaliitospäätösten vireillä ollessa ei ole tarkoituksenmukaista päivittää elinkeinostrategiaa vaan asiakirjasta päivitettiin elinkeinokatsaus 2014, joka lähetettiin valtuutetuille tiedoksi. Muu keskushallinto Keskushallinto tuottaa hallinto- ja toimistopalveluja. Se sisältää seuraavat kokonaisuudet: Tiedotus- ja markkinointi, keskustoimisto, henkilöstöhallinto, velkaneuvonta, pieneläinten talteenotto, työllistäminen, Kärkölän historian kirjoittaminen, ystävyyskuntatoiminta ja joukkoliikenne.

28 28(77) TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,4 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,4 Elinkeinotoimi Kunnan oma elinkeinotoimi Kunnan asumis- ja matkailumarkkinointi hoidetaan yhteistyössä maakunnallisen markkinointiyhtiön kanssa. Muu markkinointi ja kunnan elinkeinotoimi hoidetaan omana työnä ja käyttäen ostopalveluja mm. mainostoimistoilta. Viime kädessä päätöksenteko toimenpiteistä on markkinointiyhtiötä lukuun ottamatta kunnan omalla organisaatiolla. TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,7 POISTOT ,6 TILIKAUDEN TULOS ,9 Perusturvapalvelut Kärkölän kunnan asukkaiden perusturvapalvelut tuottaa Peruspalvelukeskus Oiva, joka toimii Hollolan kunnan taseyksikkönä. Palvelut tuotetaan yhdessä Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken ja Padasjoen kuntien kanssa. Hollolan perusturvalautakunnassa on kaksi kärköläläistä tä. Kärkölän edustajat Hollolan perusturvalautakunnassa v olivat Martti Aslamaa ja Marja-Liisa Ylitalo.

29 29(77) TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAM A TOT-% TOIMINTATUOTO ,0 T TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,4 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,4 Sosiaali- ja perusterveyden huollon menot alittuivat selkeästi. Menoihin kirjattiin hyvityksenä Lahden kaupungin maksama lastensuojelun korvaus ,97 euroa. Lastensuojelun kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Huomattavaa säästöä syntyi myös vanhustenhuollonmenoissa. Vähennystä perusturvapalveluissa yhteensä edelliseen vuoteen verrattuna oli ilman Lahden kaupungin korvausta lähes euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen suoritemäärät vuosilta Kärkölän osalta. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN SUORITTEET TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lastensuojelun perhetyö Sijaishuollossa olevat lapset Perhehoitopäivät Perhekotihoitopäivät Laitoshoitopäivät Perhekeskus Viisikko, laitoshoitopäivät Perhekuntoutuspäivät Tukiasuntopäivät Perheneuvolasuoritteet Perheasianneuvottelukeskuskäynnit Vahvistetut sopimukset lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta Vahvistetut isyydet Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuolto Aikuisneuvonta Mammografia, seulontaan osallistuvat Papa- seulonnat, seulontaan osallistuvat Suolistosyöpäseulonnat, seulontaan osallistuvat Ilmaishoitotarvikkeet, SUORITTEET SOSIAALIPALVELUT Toimeentulotuet SUORITTEET KOTI- JA ASUMISPALVELUT Kotihoitoavun käynnit Omaishoidon piirissä olevat Tukipalvelut Tukipalveluja saavat Palvelupäivä/päivätoiminta käynnit

30 30(77) TP 2012 TP 2013 TP 2014 Palveluasuminen/laitoshoito Tehostetut palveluasumispäivät Tuetut palveluasumispäivät Ostetut tehostetut asumispäivät Vanhainkodin hoitopäivät Hoivakodin hoitopäivät SUORITTEET TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Yleisterveydenhuolto Avoterveydenhoito Avosairaanhoito Fysioterapia Mielenterveyshoito Muistiterveydenhoito Kuraattori Psykologia Puheterapia Sosiaalityö Toimintaterapia Hammashuolto Hammaslääkäri Suuhygienisti/hammashoitaja Vuodeosastohoito Vuodeosastohoito Kärkölän kunnan osuus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen menoista tehtäväalueittain: v v Muut. Muut.% Terveyden edistäminen ,9 Lasten, nuorten ja perhepalvelut ,3 Lastensuojelu ja lapsiperheiden erityispalvelut ,2 Sosiaalityö ,3 Työhönkuntoutuminen ja eläkeselvittely ,2 Kotihoito ,8 Tukipalvelut ,4 Palveluasuminen (tuettu ja tehostettu) ,0 Vanhainkodit ,3 Hoivakoti ,0 Palveluohjaus ,3 Vammaispalvelut ,4 Vastaanottopalvelut ,1 Kuntoutus- ja psykososiaaliset palvelut ,7 Suun ja terveydenhuolto ,1 Vuodeosastot ,6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ,2 Kuntalaskutus yhteensä ,7

31 31(77) Yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa käynnistyi Turvaava hanke, jonka tarkoituksena on turvata ikäihmisten asuminen kotonaan mahdollisimman pitkään. Toiminnassa ovat mukana myös seurakunta ja vapaaehtoiset. Hanke työllistää myös pitkäaikaistyöttömiä Hankkeen kustannukset katettiin kunnan saamista vanhustenhuollon perintövaroista. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidosta vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Erikoissairaanhoidon tilauksen v teki Hollolan perusturvalautakunta, jossa myös kärköläläiset et toimivat. Oma toiminta Tp Tp Ta Tp Muut % Avohoitokäynnit ,5 Vuodeosasto -som. DRG-jaksot ,7 -psykiatria, hoitopäivät ,0 Ostopalvelut Avohoitokäynnit ,3 Vuodeosasto -som. DRG-jaksot ,6 -psykiatria, hoitopäivät ,6 TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 Erikoissairaanhoidon menot jäivät euroa alle arvion. Lisätalousarviossa varauduttiin budjetoitua suurempiin kustannuksiin. Menot pysyivät kuitenkin todellisuudessa samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kirjanpitoon on kirjattu vuodelle 2014 hyvityksenä euron oikaisu vuoden 2013 kalliin hoidon tasaukseen.

32 32(77) Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollosta vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Ympäristöterveydenhuollon tilauksen v teki Hollolan perusturvalautakunta, jossa myös kärköläläiset et toimivat. Ympäristöterveyskeskus Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 TP 2014 Tarkastukset Päätökset Puhelin- ja sähköpostikontaktit Neuvonta- ja konsultaatiokäynnit Lausunnot yht Eläinlääkintähuolto Eläinlääkärin käynnit tiloilla Asiakkaan käynnit vastaanotolla Muut tarkastukset yht TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,7 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,7 Maaseututoimi Maaseututoimi vastaa maataloushallintoon kuuluvista viranomaistehtävistä maaseutualueiden kehittämisestä, yksityistieasioista ja kunnan maa- ja metsätilojen hoitamisesta. Kärkölän kunnan strategisena tavoitteena on mm. seudullisen yhteistyön lisääminen. Kärkölän maataloushallinto kuuluu Päijät-Hämeen yhteistoimintaalueeseen. Yksikkö koostuu kymmenestä Päijät-Hämeen kunnasta ja sitä hallinnoi Asikkalan kunta.

33 33(77) Tehtävän perustiedot Tukitilat Maksetut tuet, miljoona euroa 6,02 5,53 5,81 Maaseutusihteeri hoitaa yksityistieasioita Kärkölässä, Hollolassa ja Padasjoella. Tuettavia yksityisteitä Kärkölässä on 46 kpl ja tiestöä yhteensä 134,8 km. Kunta omistaa metsätalousmaata 153,7 ha. Viljelyskäytössä on 21,5 ha peltoa. TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,6 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,6 Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi, öljyntorjunta ja väestönsuojelun suunnittelu kuuluvat Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueeseen. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa kunkin kunnan toiminta-aluetta koskeva palvelutasopäätös. Palonehkäisy Palotarkastuksia tehdään palo- ja onnettomuusvaaran ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden lisäämiseksi. Tarkastusten yhteydessä ja erikseen järjestetyissä tilaisuuksissa annetaan valistusta ja neuvontaa. Sammutus- ja pelastustoiminta Kärkölässä toimi valmiuspalokuntana Järvelän VPK, joka osallistuu kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Järvelän VPK on erikoistunut lisäksi ensivastetoimintaan.

34 34(77) Hälytykset Yhteistoimintatehtävä Virka-aputehtävä Avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä (raivaukset) Eläimen pelastaminen Ihmisen pelastaminen Ensivastetehtävä Palovaroittimen tarkastus /varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Autom. paloilm. tarkastus /varmistustehtävä Sortuma/sortumavaara Räjähdys/räjähdysvaara Luonnononnettomuus Vaarallisten aineiden onnettomuus Öljyvahinko (pieni) Liikenneonnettomuus Muu tulipalo Liikennevälinepalo Maastopalo Rakennuspalovaara Rakennuspalo Yhteensä Öljyntorjunta Kärkölä tunnetaan vähävesistöisenä kuntana, minkä johdosta järvillä tapahtuva suurempi öljyonnettomuus on harvinainen. Kunnan alueella kulkevat Riihimäentie (54), Mäntsäläntie (295) ja Lahti-Riihimäki rautatie muodostavat omat riskikohteet, joista aiheutuu riskejä pohjaveteen, kun vaarallisten aineiden kuljetukset ovat päivittäisiä ja liikenne vilkasta. Kärkölän pohjavesivarat keskittyvät I Salpausselältä Kärkölään, Järvelän ja Marttilan kautta Mäntsälään, jolloin maa-alueilla tapahtuvat vaarallisten aineiden onnettomuudet saattavat muodostua pitkäaikaisiksi ja siten kustannuksiltaan korkeiksi.

35 35(77) Väestönsuojelu Kärkölä muodostaa oman suojelulohkon. Kunnan poikkeusolojen johtokeskus toimii kunnantalon väestönsuojassa. TP 2013 TA TA MUUT. TA YHT. TOTEUMA POIKKEAMA TOT-% TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,7 POISTOT ,0 TILIKAUDEN TULOS ,7 SIVISTYSTOIMI Kärkölän kunta järjestää varhaiskasvatuksen, yleissivistävän opetustoimen, kirjastotoimen ja nuorisotoimen palvelut yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Yhteistoimintasopimuksen ulkopuolella ovat kulttuuri ja liikuntatoimi. Hollolan sivistyslautakunnassa on kolme kärköläläistä tä. Hollolan kunta irtisanoi sopimuksen alkaen. Kärkölän edustajat Hollolan sivistyslautakunnassa Petri Vahovuori Katja Uustalo Reijo Päivärinta Sivistystoimikunta Timo Naapuri Matti Airola Sirpa Kinnari Jari Eronen Katja Jokela Anja Vitie puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Sivistystoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa.