Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa

Transkriptio

1 SUHAT - pilothanke 2001 Suun terveydenhuollon haasteet Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa Anne Nordblad Sinikka Varsio Miika Linna Päivi Strömmer Tuomo Karhunen Sinikka Huhtala

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Hankkeen rahoitus Hankkeen organisaatio Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Koulutus- ja työkokoukset Bencmarking -menetelmän käyttö Verkostotyöskentely sähköisessä ympäristössä Hankkeen organisointi eri terveyskeskuksissa BENCHMARKING -TYÖSKENTELY Benchmarking -työmenetelmä Benchmarking -prosessi SUHAT-hankkeessa Aloitus ja ryhmäytyminen Oman toiminnan kartoittaminen ja itsearviointia etätyönä Sisäinen benchmarking Ulkoinen benchmarking SUHAT -hankkeen benchmarking-työskentelyn hyötyjä ja käytännön kokemuksia Benchmarking-työskentelyn hyötyjä Benchmarking-ryhmien kokemuksia BSC -STRATEGIATYÖSKENTELY BSC -strategiatyö vuonna BSC:n käyttö terveyskeskuksen muissa toiminnoissa Suun terveydenhuollon strategian näkyvyys terveyskeskuksen talousarviossa Arviointi BSC -työskentelystä SUHAT-MITTARISTON JA INDIKAATTORIPANKIN SISÄLTÖ Väestöön suhteutetut voimavarat Väestöön suhteutettu palvelujen käyttö Oikomishoidon käynnit ja oikomishoidossa käyneet Voimavarojen käyttöä ja tuotoksia kuvaavat indeksit suun terveydenhuollossa Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut BSC:n kriittisiä menestystekijöitä kuvaavat valtakunnalliset tunnusluvut Suun terveydenhuollon hoitotoimenpiteet vuonna SUHAT HANKKEEN ARVIOINTI SUHAT -hankkeen toteutuminen SUHAT hankkeen vaikutuksia oman terveyskeskuksen toimintaan SUHAT -hankkeen vaikutuksia johtamistyöhön SUHAT -hankkeen vaikutuksia henkilöstöön SUHAT hankkeen vaikutuksia suun terveydenhuollon prosesseihin ja rakenteisiin Suurimmat hyödyt SUHAT hankkeesta Suurimmat ongelmat SUHAT hankkeen toteuttamisessa Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi käyttää valtakunnallisesti informaatio-ohjauksen apuna Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi kehittää osaamisen johtamisen vahvistamisessa POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 2001 terveyskeskusten toimintaan ja suunnitteluun on merkittävästi vaikuttanut julkisesti tuetun suun terveydenhuollon laajentuminen uusiin ikäryhmiin. Lainsäädäntömuutoksia voidaan verrata vuoden 1972 Kansanterveyslain muutoksiin, jolloin paikallisten suun terveydenhuollon toimijoiden tukena olivat kuitenkin yleiskirjeet. Muutospaineet synnyttivät kunnissa tarvetta terveyskeskusten suun terveydenhuollon ja strategiseen suunnitteluun sekä tarvetta verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon terveyskeskusten kesken. Kunnallisesta suun terveydenhuollon toiminnasta on käytettävissä valtakunnallista tietoa, joka ei kuitenkaan ole riittävää laajojen muutosten arvioimiseksi ja muutosten seurannan toteuttamiseksi. Lisäksi on esitetty kritiikkiä tietojen vertailukelpoisuudesta, mikä on osin hyvin perusteltua. Tuloksellisuuden arviointi on myös koettu hankalaksi, ja esimerkiksi eri terveyskeskusten välistä vertailua on pidetty vaikeana, jollei mahdottomana, koska terveyskeskukset keräävät talous- ja toimintatietoja eri tavoilla ja eri määrittelyillä. Näistä syistä nähtiin tarpeellisena, että terveyskeskuksille tulisi muodostaa joitakin yleisesti hyväksyttyjä tunnuslukuja ja tuotosmittareita. Syntyi ajatus hankkeesta, jossa Balanced Scorecard- ja Benchmarking -työmenetelmiä sovelletaan kunnallisessa suun terveydenhuollossa. SUHAT -pilothankkeen strategiatyön jtkamista pidettiin tärkeänä ja uusia terveyskeskuksia halusi mukaan tähän uudentyyppiseen informaatio-ohjaukseen. SUHAT pilothankkeen BSCstrategiatyössä kehitettiin kunnalliseen suun terveydenhuoltoon käytännön johtamisesta tukevia mittareita, jotka laaja-alaisemmin kuvaavat suun terveydenhuollon toimintaprosesseja, toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Näkökulmina olivat vaikuttavuus, asiakas, voimavarojen käyttö, prosessit ja rakenteet sekä uudistuminen ja työkyky. Arviointikriteerien taustatiedoista muodostui indikaattoripankki, joka mahdollisti benchmarking-menetelmän käytön ja tietojen vertailun eri organisaatioiden kesken. SUHAT 2001 pilothankkeessa terveyskeskukset tutustuivat vuorovaikutteisen oppimisen (benchmarking) menetelmin siihen, miten ja minkälaisilla toimintaprosesseilla muissa suun terveydenhuollon organisaatioissa ja muualla kuin terveydenhuoltoalalla tuotetaan palveluja. Terveyskeskukset tekivät ryhmissä sekä hankkeen sisäisiä benchmarking-vierailuja että ulkoista benchmarkkausta. Kouluttajan toimi johtaja Päivi Strömmer Laatukeskuksesta. SUHAT -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden 13 terveyskeskuksen väestöpohja oli asukasta. Seuraavana vuonna 2001 hanke laajeni käsittäen 25 terveyskeskusta ja 1,5 miljoonaa asukasta. Hanke nojautui vahvasti ajatukseen, jonka mukaan organisaatio voi itse suuresti vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Julkisen organisaation palvelukyky perustuu henkisiin ja fyysisiin resursseihin sekä organisaation kykyyn hyödyntää ja kehittää näitä resursseja. Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisia tehokkaita toimintamalleja. Erityisesti organisaation liikkumavara elää muutostilanteissa. Silloin tarvitaan organisaatiossa visiota tulevaisuudesta eli siitä, mihin kehitystä halutaan ohjata tavoitteiden saavuttamiseksi. SUHAT -pilothanke on tarjonnut osallistujille tärkeän tukiverkoston ja työkalut, joiden avulla terveyskeskuksilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja kehittää omaa toimintaansa. Erityisen merkittävää on ollut indikaattoripankin kehittäminen vastaamaan terveyskeskusten tarpeita. Taustatietojen ja indikaattorien määrittelytyötä on tehty runsaasti ja työ on myös edennyt hyvin. Toiminnan tehokkuusvertailut ovat myös osoittaneet huomattavia eroja terveyskeskusten välillä. Erityisen merkittävää on se, että terveyskeskukset ovat halunneet tarkastella tuloksia avoimesti vertaillen, joka myös osoittaa luottamusta verkostotyöskentelyyn. 3

4 Stakes vastaa hankkeen toteuttamisesta. Suomen Kuntaliitto on mukana hankkeen taustatyössä. Hanke kiittää myös Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikköä, jossa terveydenhuollon erikoishammaslääkäritutkintoa suorittavat hammaslääkärit ovat osallistuneet hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja dokumentointiin. Hanke kiittää Laatukeskusta ammattitaitoisesta koulutuksesta ja osallistuneita terveyskeskuksia ja terveyskeskusten edustajista koottua ohjausryhmää, joiden työskentelyn ja hankkeesta antaman palautteen ja arvioinnin perusteella hanketta on pystytty kehittämään palvelemaan sekä valtakunnallisia että paikallisia suun terveydenhuollon ajankohtaisia haasteita. 4

5 2. SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT -pilothankkeen tavoitteena on tukea suun terveydenhuollon organisaatioita strategiasta lähtevässä osaamisen johtamisessa. Strategisen johtamisen väline oli balanced scorecard, johon liitettiin benchmarking -menetelmä. Käytössä olivat edellisenä vuonna suun terveydenhuollolle luotu tasapainotettu tuloskortisto ja suun terveydenhuollon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa terveyskeskuksia toimintansa kannalta tärkeiden menettelytapojen ja toimintaprosessien parantamiseen ja kehittämiseen benchmarking-työvälineen avulla. Benchmarking -menetelmän avulla haettiin olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja sovellettiin niitä omaan organisaatioon. Hanke organisoitiin muotoon, joka tuki yhteistoimintaa ja toisilta oppimista: hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset muodostivat ryhmiä, joissa tehtiin sekä sisäistä että ulkoista vertaisoppimista. SUHAT -pilothankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda osallistuneista terveyskeskuksista toimiva benchmarking-verkosto, jossa terveyskeskukset voisivat jatkossakin jakaa tietoa toimintatavoistaan ja tätä tietoa soveltamalla kehittää uusia tehokkaampia toimintamalleja omassa organisaatiossaan. Hankkeessa käytettyjen ja kehitettyjen vertailutunnuslukujen avulla terveyskeskuksia tuettiin oman toimintansa seurannan ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä. Hanke tuotti aineiston terveyskeskusten toiminnasta vuodelta 2000, joka kerättiin ns. indikaattoripankkiin. Aineistosta muokattiin tunnuslukuja ja indikaattoreita, joita voitiin käyttää terveyskeskusten johtamisen tukena ja joiden avulla voitiin vertailla toimintaa mahdollisimman vertailukelpoisissa yksiköissä ja löytää näin kiinnostavia benchmarking-kohteita. Lisäksi hankkeen koulutus- ja työkokouksissa oli kutsuttuna ulkopuolisia asiantuntijoita luennoimaan ajankohtaisista, hankkeen tavoitteisiin liittyneistä aiheista. Hankkeen sisältö ja toteutustapa kehitettiin sellaiseksi, että se toimi mahdollisimman hyvin suun terveydenhuollon toimintatapojen arvioinnin valtakunnallisena välineenä. Tavoitteena oli myös vahvistaa hankkeen merkitystä valtakunnallisena "ikkunana" suun terveydenhuollon toiminnan kuvaajana laajentamalla hanketta uusiin terveyskeskuksiin. Tavoitteena oli lisäksi lisätä mukana olevien terveyskeskusten vaikutusmahdollisuuksia hankkeen toimintatapojen ja menetelmien valinnassa vahvistamalla hankkeen ohjausryhmän toimintaa. Hankkeen ohjausryhmä koostuu mukana olevien terveyskeskusten edustajista. 5

6 3. SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Terveyskeskukset Mukaantulovuosi Väestö 2000 Espoon keskuksen sosiaali- ja terveyskeskus Espoonlahden sosiaali- ja terveyskeskus Leppävaaran sosiaali- ja terveyskeskus Matinkylä-Olarin sosiaali- ja terveyskeskus Tapiolan sosiaali- ja terveyskeskus Koko Espoo Helsingin terveysviraston itäinen terveyskeskus Helsingin terveysviraston keskinen terveyskeskus Hyvinkään terveyskeskus Kemin terveyskeskus Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Lappeenrannan terveyskeskus Meltolan terveydenhoitoalue Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Porin terveyskeskus Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Turun terveystoimi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö / Turun yksikkö Terveyskeskukset yhteensä Kuntayhtymät Väestö 2000 Kirkkonummen ja Siuntion kansanterveystyön kuntayhtymä Paimio-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymät yhteensä Kuntien terveyskeskukset ja terveyskeskuskuntayhtymät

7 3.2. Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoittivat Stakes ja hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset. Vuoden 2000 projektiin mukaan tulleiden terveyskeskusten osalta kustannukset olivat 8000 mk (1333 euroa) ja vuonna 2001 osallistuneiden osalta mk (1667 euroa). Kukin osallistuja maksoi itse mahdolliset matka-, majoitus-, päiväraha- ym. kustannuksensa Hankkeen organisaatio Suhat pilothankkeen taustaryhmässä olivat mukana Stakes ja Suomen Kuntaliitto. Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikössä erikoistumiskoulutustaan suorittavat hammaslääkärit vastasivat hankkeen käytännön järjestelyistä, yhteydenpidosta osallistujiin ja hankkeen dokumentoinnista. Lisäksi he osallistuivat hankkeen arviointiin ja jatkosuunnitteluun. Hankkeen organisaatioon kuuluivat projektiryhmä, ohjausryhmä sekä terveyskeskusten yhdyshenkilöt. Projektiryhmä valmisteli ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Ohjausryhmä toimi hankkeen päättävänä elimenä, joka käsitteli mm. hankkeen toteutustapaa, uusia kehitettäviä tunnuslukuja ja indikaattoreita sekä näitä varten tarvittavia uusia kerättäviä tietoja. Jokainen osallistuva terveyskeskus nimesi hankkeeseen yhdyshenkilön, joka välitti projektiin liittyvän tiedon omaan organisaatioonsa. Yhteydenpito yhdyshenkilöihin tapahtui pääosin sähköpostin ja hankkeen internetkotisivun välityksellä. Projektiryhmä Ohjausryhmä Anne Nordblad, kehittämispäällikkö, Stakes Sari Helminen, projektisihteeri, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa, asti Sinikka Varsio, projektikoordinaattori, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa Miika Linna, konsultti, Stakes Sinikka Huhtala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Päivi Strömmer, johtaja, Laatukeskus Valitut osallistujien edustajat: Mauri Hakala, Mikkelin tk Seija Hiekkanen, Helsingin tk/itäinen Riitta Hännikäinen, Riihimäen seudun tk ky Tuomo Meriläinen, Kuopion tk Kaarina Narva, Porvoon tk Ilpo Pietilä, Porin tk Pentti Rajamäki, Espoon tk/espoon keskus Leena Teräsvasara, Paimio-Sauvon ktt ky Yhdyshenkilöt Osallistujien nimeämät edustajat (1/yksikkö) liitteessä 1. 7

8 3.4. Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Hankkeessa korostettiin oppimisen ja osallistumisen merkitystä. Hankkeen onnistuminen edellytti kiinteää vuorovaikutusta ja osallistujien sitoutumista toimintaprosessien ja toiminnan kustannusvaikuttavuuden arvioinnin kehittämistyöhön. Hankkeessa sovellettavilla työmenetelmillä pyrittiin projektityön tehokkuuteen sekä tulosten mahdollisimman korkeaan laatuun ja hyödynnettävyyteen käytännön strategiatyössä ja johtamisessa Koulutus- ja työkokoukset Hanke toteutettiin kuutena Stakesissa pidettyinä koulutus- ja työkokouksena, joiden rinnalla toteutui osallistujista koottujen benchmarking-ryhmien benchmarking-työskentely. Lisäksi hanketta vietiin eteenpäin etätyöskentelynä osallistujien omissa organisaatioissa, jolloin hanke tuki myös terveyskeskusten oman toiminnan kehittämistä. Osallistujien käytössä olivat hankkeen internetkotisivut, joilta löytyivät mm. indikaattoripankki ja benchmarking-ryhmien tuottama materiaali. SUHAT pilothankkeen etenemisaikataulu koulutus- ja työkokouksineen on esitetty kuvassa 1. BMryhmien muod. Tavoitteet Tavoitteet Aikataulut Aikataulut Ryhmien Ryhmien sisäinen sisäinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Ryhmien Ryhmien ulkoinen ulkoinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Hankkeen aloituskokous Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki Koulutusja työ kokous 7.6. Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki BSC BSC Helsinki Helsinki Benchmarkingseminaari ja hankkeen loppukokous Helsinki HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS Tietojen keruu Vertailutiedot valmiit Hankkeen loppuraportti Tiedon analysointi Kuva 1. SUHAT hankkeen etenemisaikataulu Koulutus- ja työkokouksissa terveyskeskuksille järjestettiin perehdytyskoulutusta omasta toiminnasta kerättävien tietojen keruuseen sekä käytiin yhdessä läpi hankkeessa käytettyjä ja kehitettyjä tunnuslukuja ja indikaattoreita ja niiden sisältöä. Tietojen keruuvaiheessa osallistujat yhdistivät omista tietojärjestelmistään indikaattoripankin tietosisältökuvauksessa määritetyt tiedot ja siirsivät ne määrämuotoisina Stakesiin, jossa ne tarkistettiin, ryhmiteltiin ja muodostettiin tunnusluvuiksi ja indikaattoreiksi. Ohjausryhmän työskentelyn tuella johdettiin ja kehitettiin uusia tunnuslukuja ja indikaattoreita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman monia tasapainotetun tuloskortiston kriittisistä menestystekijöistä. 8

9 Tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Case mix painotettuja toimenpiteitä hoidossa käynyttä kohti Voidaan laskea erikseen kunnille ja kuntayhtymille Keskimääräinen case mix painotetun toimenpiteen kustannus Voidaan laskea erikseen kunnille ja kuntayhtymille Tuotannollisen tehokkuuden indeksi (DEA) Suhteellinen radiaalinen etäisyys tuotannollisen tehokkuuden rintamasta, joka määritetään tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen voimavarojen suhteena. Tuotoksina voidaan käyttää hoidossa käyneiden lukumääriä eri ikäryhmissä tai case mix painotettuja toimenpiteitä. Panoksina voidaan käyttää työpanoksia henkilöstöryhmittäin tai käyttökustannuksia. Indeksit voidaan lasketa erikseen kunnille ja kuntayhtymille. DEA1 on kustannustehokkuus, jossa tuotoksina ovat hoidossa käyneet ikäryhmissä 0-5-, 6-18-, , , ja yli 75-vuotiaat ja panoksina käyttökustannukset. DEA2 on tekninen työvoimapanoksen käytön tehokkuus, jossa tuotoksina ovat case-mix painotetut toimenpiteet ja panoksina henkilökunnan lukumääriä eri työntekijäryhmissä (hammaslääkärit, hammashuoltajat, hammashoitaja ja muut) DEA3 on allokatiivinen tehokkuus, joka kuvaa optimaalista panoskäyttöä ja jonka perusteella voidaan päätellä, millaisilla kustannuksilla ja panosrakenteella (henkilökunnan lukumäärän mukaiset palkkakustannukset ja materiaalikulut) voitaisiin saada aikaiseksi nykyisen kaltainen tuotanto, jos toimittaisiin kuten kaikkein tehokkaimmat terveyskeskukset ja jos otetaan huomioon palkkaerot eri henkilöstöryhmissä. Eri työntekijäryhmien keskimääräiset suhteelliset palkkaerot oletetaan samanlaisiksi kaikissa yksiköissä. Tuotoksina voidaan käyttää hoidossa käyneiden lukumääriä kolmessa eri ikäryhmittäin tai case-mix painotettuja toimenpiteitä. Tuottavuuden muutosta kuvaava indeksi (DEA2) Indeksi kuvaa tuottavuuden muutosta kahden peräkkäisen vuoden havainnoilla (tässä vuosien 1999 ja 2000 välillä). Tuotoksina on tässä indeksissä käytetty case mix painotettujen hoidettujen potilaiden lukumäärää. 106

10 Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Sairaspoissaolot: Poissaolopäivät hammaslääkäriä kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät hammashuoltajaa kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät hammashoitajaa ja muita työntekijöitä kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät vakioituna indeksinä. Vakioinnissa käytetty henkilökunnan lukumääriä eri työntekijäryhmissä Koulutukseen käytetyt resurssit: Koulutukseen käytetty promilleosuus käyttökustannuksista Koulutuspäivien lukumäärä työntekijää kohti BSC -kriittisiä menestystekijöitä kuvaavat valtakunnalliset tunnusluvut Asiakasnäkökulma Asiakastyytyväisyysmittauksessa 10-arvosanojen osuus Vaikuttavuus Ikävakioitu palvelujen käyttöindeksi alle 19-vuotiaille ja yli 19-vuotiaille Suun terveys väestöryhmittäin (DMF) 12-vuotiaat ja 15-vuotiaat Suun tutkimuksessa käyneet väestöstä ikävakioituna indeksina Päivystyskäynnit asukasta kohti Resurssit ja talous Kustannustehokkuus DEA1 Tuottavuuden muutos vuosina Kompetenssi ja uudistuminen Sairaspoissaolot vakiotuna indeksinä Henkilöstön koulutusmäärärahat promillea käyttökustannuksista 107

11 Liite 15. Terveyskeskuksia koskevia avainlukuja Kunta/tk Väestö HL lukumäärä* HAHU lukum.* Muu henk.kunta* Henk. Yht Hoitokäynnit Hoidon piirissä Espoon keskus ,0 39,4 % 3,0 10,8 % 13,9 49,8 % 27, Espoonlahti ,5 35,8 % 3,5 8,6 % 22,5 55,6 % 40, Espoo/Leppävaara ,4 36,3 % 5,0 11,8 % 22,0 51,9 % 42, Espoo/Matinkylä-Olari ,0 39,2 % 2,0 7,8 % 13,5 52,9 % 25, Espoo/Tapiola ,3 37,2 % 3,5 10,6 % 17,3 52,3 % 33, Koko Espoo ,7 49,7 % 17,0 7,2 % 100,9 43,0 % 234, Helsinki/Itäinen ,5 31,0 % 6,9 8,1 % 52,0 60,9 % 85, Helsinki/Keskinen ,0 29,7 % 7,0 10,9 % 38,0 59,4 % 64, Hyvinkää ,5 38,8 % 3,1 8,9 % 18,2 52,3 % 34, Kemi ,0 36,8 % 2,0 10,5 % 10,0 52,6 % 19, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Kirkkonummi-Siuntio ,0 38,5 % 3,0 11,5 % 13,0 50,0 % 26, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Kuopio ,5 40,0 % 4,0 6,3 % 34,2 53,7 % 63, Lahti ,5 31,5 % 7,0 9,8 % 42,0 58,7 % 71, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Lappeenranta ,2 36,1 % 4,0 10,2 % 21,1 53,7 % 39, Meltolan terveydenedistämisalue ,0 42,1 % 0,0 0,0 % 5,5 57,9 % 9, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Mikkeli ,1 43,4 % 2,0 4,3 % 24,2 52,3 % 46, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Paimio-Sauvo ,0 41,7 % 1,0 8,3 % 6,0 50,0 % 12, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Palokka ,5 35,5 % 5,0 10,8 % 25,0 53,8 % 46, Koko Väestö Pori ,0 42,9 % 3,0 4,8 % 33,0 52,4 % 63, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Porvoo ,0 36,0 % 5,0 11,2 % 23,5 52,8 % 44, ja sen jälkeen syntyneet Raahe ,6 39,9 % 4,0 9,6 % 21,0 50,5 % 41, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Riihimäki ,0 36,2 % 7,0 14,9 % 23,0 48,9 % 47, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Savonlinna ,3 40,9 % 2,0 6,7 % 15,8 52,4 % 30, Koko Väestö Tampere ,7 40,3 % 7,0 4,8 % 80,0 54,9 % 145, ja sen jälkeen syntyneet Turku ,9 41,0 % 2,5 2,2 % 65,1 56,9 % 114, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ,2 25,9 % 2,0 8,4 % 15,7 65,7 % 23, Yliopistojen opiskelijat yhteensä ,1 50,5 % 94,5 5,4 % 777,6 44,1 % 1 763, *) lukumäärien prosenttiosuudet on laskettu henkilökunnan kokonaismäärästä 1956 ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät 108

12 Liite 16. Sairasvakuutuskoodien painokertoimien kerrointaulukko sv kerroin sv kerroin sv kerroin sv kerroin sv kerroin 201 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , EB1HA 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

13 Liite 17. Vuonna 2000 tehtyjen kymmenen yleisimmän toimenpiteen osuus kussakin terveyskeskuksessa 110

14 Liite 18. SUHAT 2001-hankkeen arviointi Miten hyvin mielestäsi hankkeelle asetetut tavoitteet vuodelle 2001 toteutuivat? Anna mielipiteesi kouluarvosanoilla jos annat arvosanan 4-7, kertoisitko, miksi annoit sen. TAVOITE Miten hyvin onnistuivat hankkeen tavoitteet: kehittää käytännön johtamista tukevia suun terveydenhuollon tunnuslukuja ja indikaattoreita? Arvosana tukea terveyskeskuksia oman toimintansa seurannan ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä hankkeessa käytettyjen vertailutunnuslukujen avulla? vahvistaa strategiasta lähtevää osaamisen johtamista? Miten hyödyllisiä terveyskeskukselle olivat: hankkeen tuottama tieto, jota voidaan käyttää johtamisen tukena? hankkeen tuottama tieto, jolla voidaan arvioida oman toiminnan tuloksellisuutta? indikaattoripankin vertailutunnuslukujen avulla vertailla omaa toimintaansa muiden terveyskeskusten toimintaan ja löytää näin kiinnostavia benchmarking-kohteita? kehittää hankkeen tuella uusia toimintamalleja, joilla toiminnan laatu paranee? hankkeen organisointi muotoon, joka tukee yhteistoimintaa ja muilta oppimista? muu, mikä? Miten hyödyllinen valtakunnallisena ohjausvälineenä oli hankkeen tuottama vertailutieto terveyskeskusten toiminnasta? Miten hyödyllinen valtakunnallisesti oli hankkeen tuottama tieto terveyskeskusten toimintatavoista suun terveydenhuollossa? Miten arvioisit hankkeen työmenetelmiä? Benchmarking työvälineen toimivuus terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa Ryhmäytymisen onnistuminen benchmarkingia varten, ryhmän toimivuus Nykyisen bm-ryhmän koko Indikaattoripankin hyödynnettävyys SUHAT-hankkeen kotisivujen hyödynnettävyys BSC työvälineen toimivuus terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa 111

15 Muu, mikä? Tässä osiossa pyydämme Sinua arvioimaan SUHAT-hankkeen vaikutuksia oman terveyskeskuksesi ja sen suun terveydenhuollon toimintaan. Lisäksi pyydämme Sinulta ehdotuksia hankkeen kehittämiseksi. SANALLINEN ARVIOINTI Miten olette organisoinut SUHAT-hankkeen terveyskeskuksessanne? Miten olette jatkaneet BSC työskentelyä vuonna 2001? Onko BSC käytössä terveyskeskuksen muissa toiminnoissa? Miten visio, toiminta-ajatus ja menestystekijät näkyvät terveyskeskuksenne toimintasuunnitelmassa? Mikä on muuttunut terveyskeskuksessanne SUHAT-hankkeen myötä? Mitä muutoksia SUHAT-hanke on saanut aikaan johtamiskäytännöissä? Miten SUHAT-hanke on vaikuttanut omaan johtamiseesi? Miten SUHAT-hanke on vaikuttanut henkilöstöön? 112