10 Keskiluokkainen espoolainen meni öljylakkoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 Keskiluokkainen espoolainen meni öljylakkoon"

Transkriptio

1 05 Suojeltavaa riittää joka kunnassa 12 Tuuli, vesi ja aurinko 70 vuotta Metsiensuojelun kriteerit monipuolistuvat Luonnon ruhtinaallinen energiantarjonta rakkaudesta luontoon 4/2008 2, Keskiluokkainen espoolainen meni öljylakkoon vauva-ajan valtava jätevuori14 perinnemaisemien pelastus mitä tekee helsy? 8

2 2 luonnonsuojelija 4/2008 Irtiottoa öljystä pääkirjoitus 4/ vuosikerta nro 4/2008 ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri puh. (09) Kaisa Murdoch, verkkotoimittaja puh. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Annukka Berg, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Heini Jalava, Jorma Laurila, Laura Manninen, Kaisa Murdoch, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen. graafinen suunnittelu Liisa Hulkko Emmi Jormalainen VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Emmi Jormalainen PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2008 TILAUSHINTA 2008 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa: 4.2, 1.4., 9.6., 1.9., , KANNEN KUVA Sampo Korhonen Suomalainen yhteiskuntamme on yllättävän öljyvetoinen. Ei sentään aivan Yhdysvaltojen veroinen, jonka on sanottu toimivan polttomoottiritekniikalla. Mutta öljy on kaikkialla. Hammastahnassa, lannoitteissa, ravinnossamme. Tämän havaitsi myös dokumenttielokuvantekijä John Webster, joka pyrki elämään vuoden ilman öljyä. Hänen haastattelunsa valottaa, että helppoa ei ollut. Perheelläkään. Öljystä luopuminen on tarpeen ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Öljyn hinnannousu edistää öljystä luopumista ja vaikuttaa koko maailmantalouteen. Öljyn korvaajaksi maailmanmarkkinoille on jo 1970-luvun öljysodista asti ollut tarve kehittää vaihtoehtoa ja hintakilpailijaa. Tavoite täyttyi, kun bioetanoli vietiin Chicagon pörssiin vuonna Elokuussa 2007 bioetanolin hinta alitti öljyn hinnan. Bioenergiasta näyttää tulleen kallistuvan öljyn hintaheittelylle toivottu jarru. Samalla se on vetänyt kuitenkin ruuan hinnan korkealle. Bioetanoli on toistaiseksi ainutta bioenergiaa, jonka HUTEJA & OSUMIA turpeaa puhetta Kasvihuonekaasupäästöillä ei ole paikallisia vaikutuksia, joten turpeen aiheuttamalla kuormalla ei tule koskaan olemaan globaalia merkitystä. Kari Kuusisto (Kok), Espoon ympäristölautakunnan jäsen, HS maassa maan tavalla Brasiliassa poliitikkojen tukeminen maailman tavarapörssit noteeraavat. Öljyn hinnan kallistuminen saattaa vaikuttaa myös vesiemme puhtauteen. Nostaessaan lannoitteiden hintoja se vähentänee vesiemme ravinnekuormitusta ellei kohoava ruuan hinta sitten kannusta ylilannoitukseen. Maanviljelyn asiantuntijapalveluita tarjoavan Pro Agrian mukaan 5 10 prosenttia maanviljelijöistämme harkitsee jo uusia viljelyratkaisuja. Kiinnostus luomuviljelyn on Finfood Luomun mukaan jo lisääntynyt. Liikenteessä oli merkillepantava hetki viime kesänä: autolla ajo väheni Suomessa ensi kerran sitten 1990-luvun alun laman. Kallistuva öljy nostaa myös lentämisen hintaa. Palaamme todennäköisesti aikaan, jossa koneeseen nousevat lähinnä eliitin edustajat. Keskiluokkaisten ostosmatkat viidellä eurolla Tampereelta Dubliniin jäävät historiankirjoihin outona kuriositeettina. Mutta kuka ottaisi ilmastohaasteen vastaan ja luopuisi aivan vapaaehtoisesti paikastaan auringossa? Öljypohjaisesta kulttuurista etsivät tietään on (Stora Enson yritysvastuujohtaja Eija) Pitkäsen mukaan laillista ja julkista toimintaa. "Se on maan tapa eikä se ole korruptiota", hän sanoo. HS.fi korholat vs. ympäristöjärjestöt Päästöjen valtaisan kasvun keskellä ympäristöjärjestöt ovat kuin Titanicin messipoikia, joita huolestuttaa enemmän kannen puhtaus kuin lähestyvä jäävuori. Atte ja Eija Korhola, HS 8.6. Elämässä ei selviä eikä ilmastonmuutosta hoideta sillä, että leimataan voimakkaasti ja yksipuolisesti mitään tahoa. Sirpa Pietikäinen ja Satu Hassi HS Korholoiden oma työkalupakki on tyhjä, joten kritiikki ympäristöjärjestöjen toimien riittämättömyydestä on omituista. WWF, Maan ystävät, SLL, Greenpeace. HS töitä tarjolla Tule lisäämään maailman luonnonvaroja. (...) Haluaisitko liittyä joukkoon, jonka työn tavoitteet ovat koko Telluksen mielestä tärkeät ja oikeat? Outotec:in työpaikkailmoitus, HS eroon myös perinteikkäät instituutiot puolustusvoimat ja kirkko, jotka molemmat julkistivat kesällä ilmasto-ohjelmansa. Horneteilla ja seurakuntasaleillakin on päästönsä. Samanaikaisesti on ollut rohkaisevaa huomata, että keskustelu omista henkilökohtaisista ratkaisuista on lisääntynyt. Öljylämmityksen kohoavista kustannuksista ja tunnontuskista on hankkiutumassa eroon lisääntyvä joukko pientaloasukkaita: merkittävän moni on päätymässä lämpöpumpun asentamiseen, ja puupelletit hohkaavat lämpöä jo moneen kotiin. Öljystä meitä yrittää irrottaa myös omalla tavallaan entinen pääministeri Paavo Lipponen (sdp). Ympäristöuskottavuuden näkökulmasta hänen uraputkensa vaikuttaisi sukeltavan nyt syvyyksiin. Lipponen antaa aikaansa, suhdeverkostonsa ja poliittisen runnomiskokemuksensa ydinvoiman ja Itämeren pohjaan suunnitellun maakaasuputken edistämiseen. Matti Nieminen Lipponen, riippumaton lobbari Olen riippumaton yhteyshenkilö, jolla ei ole enää sisäpiiriasemaa. Voin viedä suomalaisille viranomaisille näkemyksiä Nord Streamin johdolta ja päinvastoin välittää terveisiä Suomen päättäjiltä. Paavo Lipponen, HS Saa nähdä mitä nimityksiä Heidi Hautala nyt keksii, kun Lipponen todella tekee shröderit eli menee venäläis-saksalaisen putkiyhtiö Nord Streamin lobbariksi. Marko Junkkari, HS faktat hukassa Naturaan liitetty (Kemihaaran altaan) alue oli muuttohaukan pesimispaikka ja sai siitä korkeat suojelupisteet. Nyttemmin haukka on runsastunut eikä enää ole uhanalainen. Maaseudun Tulevaisuus

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 4/ tässä numerossa norppa hädässä Saimaannorppaa autetaan vaihtamalla kalaverkot katiskoihin. sisällys Uutiset 08 Helsy retkeilee ja vaikuttaa eero korhola 11 mikko käkelä 09 Luonnonsuojeluliitto vetoaa kalastajiin norpan puolesta ENERGIAPOLITIIKAN HARHAKUVAT, OSA 3 Kirjoitussarjan kolmannessa osassa Heikki Simola arvioi elonkehämme fysikaalisia energiaresursseja. syksyn kuva Vesivoiman lisärakentamisen motiivina on raha, toteaa Risto Sulkava kolumnissaan. 12 Seppo Parkkinen 10 Kuoren alta Dokumenttiohjaaja kaipaa porkkanoita ilmastotekoihin 11 Mustikka-sarja Mustikkasato vai -kato? Energiapolitiikan harhakuvat Elonkehä tarjoaa luontaisetuna lämpöä ja liike-energiaa Norppaluodolta Risto Sulkava Kun suppilovahveroita etsii, täytyy maastoon luoda kaksi silmäystä. Aluksi metsänpohja on syksynharmaiden lehtien ja karikkeen peitossa, mutta toisella simäyksellä lehdet saavatkin sienen muodon. Jos katsot vain kerran, ympärilläsi on ainoastaan lakastuvien lehtien syysmetsää. harri hölttä Luontotyyppien uhanalaisuusselvitys valmistui Metsien luontotyypeistä kaksi kolmasosaa on uhanalaisia. On aika suojella metsiä monipuolisemmin. Perinnebiotoopeistä jopa 95 prosenttia on uhanalaisia. Perinnemaisemia suojellaan hoitotalkoilla. Metsät 05 Perinnemaisemat kimmo härjamäki Viherpiipertäjä Vauvat vaikuttavat KotiMIPS Kauppaan vai lakkasuolle? Laulujoutsenen perintö Rolf Palmgrenin diplomatia Perinnemaisemien katoava kauneus Kolumni Mikko Saarela Lukijoilta Norpan menot

4 4 luonnonsuojelija 4/2008 UUTISET korttia lähetetty ilmastolain puolesta Ei likavettä jokeen Polttava Kysymys -kampanjan tavoitteena on laki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Ilmastolaki velvoittaisi istuvan hallituksen ja tulevat hallitukset vuorollaan toteuttamaan oman osansa päästövähennyksistä. "Ilmastolaille on selkeä tilaus. Jo ihmistä on ottanut kansanedustajaansa yhteyttä pyytäen heiltä ilmastolakia, ja 26 kansanedustajaa yli puoluerajojen on ilmoittanut tukevansa ilmastolakia. Tavallisten ihmisten aikaansaaman poliittisen paineen ansiosta kansanedustajat ovat jättämässä ilmastolakialoitteen", Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Meri Pukarinen Maan ystävistä kannustaa. Kampanjan takana ovat mm. Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Kepa sekä Helsingin ja Turun yliopistojen ylioppilaskunnat. Ilmastolakitempauksia järjestetään ainakin 9.9. ja Lisätietoja: Kansalaisten aktiivisuus esti puhdistamattomien jätevesien johtamisen jokeen. Kaikki alkoi, kun Janakkalan Vesi ilmoitti Hämeen ympäristökeskukselle aikovansa juoksuttaa jätevedenpuhdistamon kesäkorjauksen aikana likavedet puhdistamattomina läheiseen jokeen. Ympäristökeskus kuittasi asian hyväksymisellään kesäkuussa. Asiasta ei silloin tiedotettu eikä kansalaisia kuultu. Siitä ei tehty ympäristönsuojelulain mukaista päätöstä, johon olisi voinut hakea muutosta. Asia tuli julki, kun työt olivat alkamassa elokuussa. Asukkaat sekä Luonnonsuojeluliitto, sen piiri ja paikallisyhdistys rupesivat kyselemään asiasta. Seuranneen mediamylläkän jälkeen hanketta muutettiin. Ohijuoksutukselle keskellä kuuminta kesää löytyi parempi vaihtoehto. Nyt vedet johdetaan Turengin sokeritehtaan entisille altaille käsiteltäväksi. Tapauksen saaman julkisuuden ansiosta vastaavaa ohijuoksutusta tuskin enää yritetään. Käsitykset suojelunarvoisesta metsästä muuttuvat harri hölttä Myös vanhat kalliometsät soveltuvat suojelumetsiksi. Kalliomännikköä Espoon Pirttimäestä. Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman METSO:n valintakriteerit muuttuvat. Tästä lähtien suojeluun kelpaavien metsien ei tarvitse olla täysin luonnontilaisia vanhoja metsiä, vaan monia erilaisia metsätyyppejä pidetään suojelunarvoisina. Monilla meistä on se mielikuva, ettei omilla kotiseuduilla juurikaan ole suojelunarvoista metsää, koska ne viimeisetkin vanhat metsät hakattiin jo vuosikymmeniä sitten. Tästä harhakuvasta on viimeistään nyt aika luopua: metsissämme on hakkuista huolimatta paljon erilaista suojeltavaa. Metsiensuojelun tarkoituksena ei enää ole vain kaikkein luonnontilaisimpien alueiden suojelu, vaan metsäluonnon laaja-alainen turvaaminen. Tämän edistämiseksi METSO-ohjelmaan sopivien metsäalueiden valintakriteerit on päivitetty kesäkuussa. Niitä käytetään vuosina sen määrittämiseksi, millaisia metsiä METSO:ssa suojellaan. Olennaisinta on, että suojeluun kelpaavien metsien ei tarvitse olla luonnontilaisia. Riittää, että niissä on kohtalaisesti vanhan metsän piirteitä, kuten lahopuita, isoja lehtipuita tai kuolleita puita pystyssä. Kyse ei enää myöskään ole pelkkien vanhojen metsien suojelusta, vaan suojeluun haetaan myös lehtoja, korpimetsiä, rämeitä, kalliometsiä, metsäluhtia, metsälaitumia eli kaikenlaisia metsiä. Uusin silmin maastoon! "Käsitykset suojelunarvoisesta metsästä täytyy uudistaa kokonaan liiton toimijoiden keskuudessa", sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. "Suojelunarvoisia metsiä on jokaisessa Suomen kunnassa, ne täytyy vain paikallistaa." METSO:n uusia, aikaisempaa löyhempiä suojelukriteereitä tukee kesäkuussa julkaistu maamme ensimmäinen uhanalaisten luontotyyppien luokittelu. Siinä moni metsäinen luontotyyppi todettiin harri hölttä ensimmäistä kertaa uhanalaiseksi. Samalla niiden suojeluarvo ja -merkitys kasvoivat. Muutos on ehkä suurin soiden kohdalla. Korvet ovat siitä hyvä esimerkki. Aikaisemmin huomiota on kiinnitetty ennen kaikkea reheviin korpiin, mutta nyt Suomussalmi-Rovaniemi -linjan eteläpuolella jokainen korpityyppi, karuimmatkin, on luokiteltu uhanalaisiksi. METSO näpertelyäkö? Vaikka Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO:n lopputulos olikin suojeluväelle pettymys ja Rehevien metsien huono suojelutilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Espoon Laajalahden rantametsää.

5 UUTISET luonnonsuojelija 4/ VegeFestillä ympäristöasiaa Kirkko ja puolustusvoimat ilmastotalkoisiin Vegaaniliitto järjesti yhdessä Animalian ja Faunan kanssa Tampereen keskustorilla Suomen ensimmäisen Vegefest-tapahtuman Tilaisuudessa ympäristöpaneelia vetäneen Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Straniuksen mukaan Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Elintarvikepakkauksiin tulisikin Luonnonsuojeluliiton mukaan saada ilmastomerkinnät. Ruuan ALV-vero voitaisiin porrastaa ympäristövaikutusten mukaan. Lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille taas tulisi asettaa haittavero. Vegaaniliiton Eija Vinnarin mukaan VegeFest keräsi Tampereelle noin 1000 kävijää. Vastaava tapahtuma tullaan järjestämään todennäköisesti myös vuonna 2009 uusien näkökulmien ja aiheiden siivittämänä. Muuttuvassa ilmastossa etsivät Suomessa uutta tietään myös perinteikkäät instituutiot kirkko ja puolustusvoimat. Evankelis-luterilainen kirkko julkisti kesäkuussa ilmasto-ohjelmansa Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Puolustusvoimat julkaisi heti perään selvityksensä kasvihuonekaasupäästöistä. Kirkon ilmasto-ohjelmassa on suosituksia keskushallinnolle, seurakunnille ja seurakuntalaisille. Kirkko kehottaa jäseniään muuttamaan elämäntapaansa kohtuullisiksi. Se muistuttaa esimerkiksi lepopäivän pyhittämisestä ilmastotekona. Puolustushallinnon tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta ja lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Suurin osa ilmavoimien aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy koulutus- ja aluevalvontatehtävistä. Puolustushallinnon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2006 Tilastokeskuksen mukaan noin 0,5% Suomen kokonaispäästöistä. teksti Harri Hölttä teksti Kaisa Merilahti Kotitalouksien tavaroilla 3000 kilon selkäreppu mauno särkkä Tämä vanha metsä täytti METSO-kriteerit ennen kuin se hakattiin. Juuka, Kuohunkangas. valtiovalta panostaa hakkuiden lisäämiseen, Risto Sulkava näkee että luonnonsuojeluyhdistyksillä ja -piireillä on silti oma tehtävänsä METSO:n parissa. "Suojelunarvoisia alueita kannattaa etsiä ja niiden suojelua edistää. Näin voi parantaa lähiseutunsa suojelun tilaa. Se on hyvinkin palkitsevaa hommaa", sanoo Sulkava. "Pitää muistaa, että METSO:n lisäksi on muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa metsiensuojeluun, esimerkiksi kotikunnan tai -kaupungin metsissä." METSO:n suojelurahat ovat matalia vielä , mutta nousevat hieman korkeammiksi vuodesta 2010 alkaen, mikä mahdollistaa useampien metsäalueiden suojelun. Suojelunarvoisia metsiä on jokaisessa Suomen kunnassa, ne täytyy vain paikallistaa. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio valmistui Suomessa on toteutettu jo kolme lajien uhanalaisuusarviointia, mutta vasta kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen arviointi eri luontotyyppien uhanalaisuudesta. Luontotyyppien lukumäärästä (368 kpl) uhanalaisiksi arvioitiin 51 prosenttia. Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä on Pohjois- Suomea enemmän, minkä taustalla ovat erot maankäytön ja metsätalouden voimakkuudessa. Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi oli mittava viisivuotinen urakka, johon osallistui yli 80 eri alojen asiantuntijaa tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja valtionhallinnosta. Uhanalaisuusarvio perustui luontotyypin määrän ja laadun muutokseen 1950-luvulta nykypäivään. Metsien hoitotoimenpiteet yleisin uhanalaistumisen syy Arviointia varten koottiin tietoa Itämerestä ja sen rannikosta, sisävesistä ja rannoista, soista, metsistä, kallioista ja kivikoista, perinnebiotoopeista sekä tuntureista. Pienin kanalintumme pyy hyötyy myös METSO-ohjelmasta. Selvityksen mukaan yleisin luontotyyppien uhanalaistumisen syy on metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteissä, jotka vaikuttavat luontotyyppien laatuun etenkin metsissä, soilla ja pienvesissä. Metsien 76 luontotyypistä kaksi kolmasosaa on uhanalaisia joko määrän tai laadun muutoksen perusteella. Esimerkiksi lähes kaikki lehtoluontotyypit todettiin uhanalaisiksi. Ehkä merkittävin uutinen on se, että nyt myös karukkokankaat luokiteltiin äärimmäisen uhanalaisiksi. Muita syitä luontotyyppien uhanalaisuuteen ovat myös ojitus, yleensä jo kauan sitten tapahtunut pellonraivaus sekä vesirakentaminen. Monet luontotyypit ovat uhanalaistuneet myös rehevöitymisen seurauksena. Ilmastonmuutos nousee esiin keskeisenä tulevaisuuden uhkatekijänä, jonka luontotyyppikohtaisia vaikutuksia ei vielä juurikaan tunneta. Perinnemaisemien katovaa kauneutta s jari peltomäki / lintukuva.fi Kotitalouksien omistamien tavaroiden suurin luonnonvarojen kulutus aiheutuu sähkö- ja elektroniikkalaitteista, selviää TavaraMIPS -tutkimuksesta. Kuluttajatutkimus julkaisi kesäkuussa TavaraMIPS Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi -raportin. Tiina Moision tutkimus on osa Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimaa FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanketta. Tutkimuksessa on otettu huomioon kodin tavaroista huonekalut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, tekstiilit, paperi- ja painotuotteet sekä korut. Raportissa esitetään yhteensä lähes 200 tuotteen luonnonvarojen kulutus koko elinkaaren ajalta. Keskimääräisessä suomalaisessa kotitaloudessa on tuhansia esineitä, joiden valmistaminen painaa vuodessa noin 3000 kg kunkin kotitalouden jäsenen selkärepussa. "Kuluttaja voi vaikuttaa kodin tavaroiden ekotehokkuuteen käyttämällä tavaroita ja laitteita mahdollisimman pitkään sekä käyttämällä laitteita energiatehokkaasti", Tiina Moisio kertoo. "Hankitun tavaran elinikää pidentää huoltaminen ja korjaaminen." Valmistuksen lisäksi käyttö ratkaisee Kodin eri tavararyhmien luonnonvarojen kulutuksessa korostuvat eri elinkaaren vaiheet. Kodinkoneiden kohdalla merkittävin vaihe on käyttö. Elektroniikkalaitteilla luonnonvaroja kuluu eniten valmistuksessa johtuen elektroniikan suhteellisen lyhyestä käyttöiästä ja materiaalina käytettävistä korkean jalostusateen metalleista. Kaukomaista tuoduilla huonekaluilla kulutuksen painopiste on sen sijaan kuljetuksessa. Elektroniikkalaitteilla luonnonvaroja kuluu eniten valmistukseen. Käytön aiheuttamaa kulutusta voi pienentää esimerkiksi sulkemalla televisio kokonaan käytön jälkeen. Vuosittaisesta kodin tavaroiden ekologisesta selkärepusta lähes 40 prosenttia muodostuu kodinkoneiden ja sähkölaitteiden valmistuksesta. Lisäksi lähes viidesosa kuluu niiden käyttöön. Käytönaikaista energiankulutusta voi vähentää valitsemalla energiatehokkaita sähkölaitteita ja sammuttamalla laitteet kokonaan käytön jälkeen. Digiboksin vuotuisesta uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksessa on mahdollista säästää jopa 38 prosenttia, jos laite sammutetaan aina aktiivikäytön jälkeen kokonaan sen sijaan, että laitetta pidetään aina päällä. Valmiustilan käyttö säästää vastaavasti noin viidenneksen luonnonvarojen kulutuksesta, kertoo Moisio. Kierrätä, lainaa, vuokraa Kodin tavaroiden valmistamisen ekologinen selkäreppu lasketaan tuotteen ensimmäiselle käyttäjälle. Hankintavaiheessa kannattaa ensin miettiä, tarvitseeko tavaraa ostaa omaksi vai saisiko sen lainattua tai hankittua käytettynä. Erityisesti harvoin käytettävien tavaroiden kohdalla voi vuokraus, lainaaminen tai yhteisomistus olla toimiva vaihtoehto, sillä kotien säilytystilat ovat rajallisia ja lämmitetyt varastotilat kuluttavat myös luonnonvaroja. Kuluttajatutkimuskeskuksen sarjassa on julkaistu myös Harrastus- MIPS- sekä LiikuntaMIPS-raportit, jotka käsittelevät kotitalouksien vapaa-ajan viettoa.

6 6 luonnonsuojelija 4/2008 UUTISET Löystyvätkö petoluvat? Karjalan suojelualueiden määrä kasvussa Maa- ja metsätalousministeriö siirsi kesällä suurpetojen poikkeusluvat riistanhoitopiireille. Pelkäämme, että riistanhoitopiirit myöntävät tappolupia liian herkästi", Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo. "Järkiperäinen suurpetokantojen hoito on vaarassa, koska lisää valtaa saavien riistanhoitopiirien hallitukset koostuvat vain metsästäjien ja maanomistajien edustajista." Luonnonsuojeluliitto valvoo lupalinjaa. "Ilman riittäviä perusteita annettuihin lupiin piirimme ja yhdistyksemme voivat hakea muutosta kotimaisilta tuomioistuimilta. Mikäli maamme uhanalaiseksi luokiteltu susikanta pienenee entisestään, Suomi voi joutua uudelleen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen." Luonnonsuojeluliitto vaatii kansallisen suurpetoneuvottelukunnan perustamista. "On tärkeää, että jatkossa suurpetojemme kohtaloa eivät käsittele vain metsästäjät, vaan myös muut niiden tulevaisuudesta kiinnostuneet." Karjalan tasavallan hallitus suunnittelee alueen suojelualueverkoston merkittävää laajentamista. Tänä vuonna voimaan astuneen yleisen maankäyttösuunnitelman mukaan uudet suojelualueet kattaisivat mm. merkittävimmät vanhan metsän alueet. Maankäyttösuunnitelmaan kirjatut suojelualueet täytyy kuitenkin saada vielä konkretisoitumaan. Merkittävässä roolissa ovat parhaillaan valmistelussa olevat alueelliset metsänhoitosuunnitelmat. Prosessia tiukasti seuraava Karjalan luonnonsuojelujärjestö SPOK on jo joutunut muistuttamaan asiaa valmistelevaa ministeriötä kaikkien niin nykyisten kuin suunnitteilla olevien suojelualueiden huomioimisesta metsänhoitosuunnitelmissa. SPOK huomauttaa, että metsänhoitosuunnitelmiin tulee selvästi kirjata hakkuurajoitukset suunnitelluille suojelualueille niin, että tulkinnan varaa ei jää. teksti & kuvat Veera Lehto Ruuhkamaksut vaaliteemaksi Tukholmassa ruuhkamaksujärjestelmä toimii kameratallentimilla. Tienkäyttömaksuista pidettiin kansanäänestys ja ruuhkamaksut otettiin käyttöön vuonna Norjassa tietulleja on kerätty jo 1980-luvulta lähtien. Hallituksen ilmastostrategian mukaisesti liikenteen kasvihuonepäästöjä on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä tuntuvasti. Kunnallisvaalien alla ruuhkamaksut ovat erityisen ajankohtainen keskustelunaihe. Liikenne on päästöjen suhteen kyseenalainen tilastotähti. Se aiheuttaa jopa viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä ja suunta on edelleen nouseva. Suomen luonnonsuojeluliitto on pyrkinyt vaikuttamaan kunnallispolitiikkaan pyrkiviin ehdokkaisiin vaaliteesien kautta. Henkilöliikenteen painottamisen sijaan ehdotetaan tilalle joukkoliikenteen parantamista, pyöräkaistoja ja ruuhkamaksuja. "Pidän ruuhkamaksujen tuloa pääkaupunkiseudulle todennäköisenä. Ruuhkamaksujärjestelmä on hyvä keino rajoittaa liikenteen päästöjä. Myös poliittista tahtoa alkaa olla ilmassa. Lähes kaikkialla muualla maailmassa ja Euroopassa on jo käytössä jonkinlainen tiemaksusysteemi", Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius toteaa. Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaryhmä arvioi parhaillaan tienkäyttömaksujen vaikutuksia ja käyttöönottoa. Koko selvitystyön aikataulurajana on kesäkuu 2009, jonka jälkeen tuloksista voidaan käydä keskustelua ja tehdä päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Tienkäyttömaksut jakavat mielipiteitä Ruuhkamaksujen tuloa on viivästyttänyt sekä valvontatekniikan jatkuva kehittely että EU-säädökset, joiden mukaan kaikissa Euroopan ruuhkamaksumaissa olisi liityttävä sateliittipaikannukseen perustuvaan GALILEO-järjestelmään. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneasiantuntija Petri Jalasto näkee ruuhkamaksujen asettamisella muutaman olennaisen hidasteen: "Keskeisimpiä ongelmia on ollut yleinen hyväksyttävyys ja sitä mukaa poliitikkojen halu ja uskallus edetä asiassa. Toinen ongelma on luotettavan ja kustannustehokkaan teknisen ratkaisun saatavuus." Ruuhkamaksuihin suhtautuminen vaihtelee. Helsingissä ollaan tutkimusten mukaan otollisempia tienkäyttömaksuille kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Rajakunnissa mielletään asia kielteisemmäksi vilkkaan pendeliliikenteen vuoksi. Taustalla on myös kaupunkirakenteellinen ongelma, sillä nykyinen suunnitteluperinne suosii pääasiassa yksityisautoilun käyttöä monissa taajamissa. "Liikennejärjestelmän sujuvuus paranee ruuhkamaksuilla", Jalasto muistuttaa yksityisautoilijoita. "Jos todella tarvitsee autoa, pääsee kulkemaan ruuhkattomasti kohtuullisen pienellä maksulla, ja muutoin pääsee vaivattomasti nykyistä parempitasoisella joukkoliikenteellä tai vaikkapa käyttäen autoa liityntään juna-asemalle." Kunnallisvaalit lähestyvät Kunnallisvaalien ajankohtaisuus on saanut monet poliitikot liputtamaan ruuhkamaksujen puolesta. Eduskunnassa ollaan asiasta montaa mikä on ruuhkamaksu? -Ruuhkamaksulla tarkoitetaan ruuhka-aikana (esimerkiksi arkisin klo välisenä aikana) kerättävää maksua. - Maksu voidaan kerätä verona, jolloin se käytetään valtion hyväksi katsomiin tarkoituksiin tai kunnallisella tasolla esimerkiksi joukkoliikenteen tukemiseksi. -Tietulleja sovelletaan monissa maissa moottoriteillä sekä esimerkiksi silta- ja tunneliverkkojen yhteyksissä. Maksulla rahoitetaan kyseisiä tieinvestointeja. eri mieltä, mutta ruuhkamaksuselvityksen teolle annettiin enemmistön tuki. Varmaa on se, että pääkaupunkiseudun kasvaville ruuhkille on tehtävä jotain. Se, tuleeko ratkaisu ruuhkamaksujen, parantuneen joukkoliikenteen, liityntäpysäköintien vai parkkimaksujen korotuksina, selviää myöhemmin. "Riittävä, joustava ja tekninen ruuhkamaksujärjestelmä, joka edellyttänee autojen satelliittipaikannusta, saattaisi olla luotettavassa käyttökunnossa ensi vuosikymmenen alkupuolella", Jalasto kaavailee. Stranius antaa vinkin tavalliselle äänestäjälle kuntavaaleja silmällä pitäen: "Äänestämällä sellaista ehdokasta, joka tukee kevyen ja joukkoliikenteen edistämistä sekä vastustaa yksityisautoilun suosimista, voi vaikuttaa oman alueensa liikennepolitiikkaan." Luonnonsuojeluliiton kunnallisvaaliteesit osoitteessa

7 UUTISET luonnonsuojelija 4/ Kalatiet turvattava Ideaparkit uhkaavat Taistelu Suomenlahden viimeisistä meritaimenjoista jatkui elokuussa voitokkaasti. Vesivoimaloiden rakentaminen myös pieniin jokiin on yksi meritaimenta ja muuta virtavesiluontoa uhkaava tekijä. Yksi kiistakohteista on ollut jo vuosia Pornaisen Mustijoki. Vaasan hallinto-oikeus kumosi elokuussa Porvoon Energian Laukkoskeen suunnitteleman entistä tehokkaamman voimalaitoksen vesiluvan. Asia täytyy valmistella uudelleen alusta alkaen kalatien kanssa. Uuden lupahakemuksen yhteydessä tulee selvittää myös EY:n luontodirektiivissä erityisesti suojellun vuollejokisimpukan esiintyminen ja suojelu. Laukkosken alapuoliselle Tjusterbyn voimalaitokselle on määrätty kalatie. Päätöksen avulla voidaan perustella kalatietä myös Laukkoskeen, jotta kalat pääsevät sen yläpuolelle kutemaan. Voittoisat valittajat olivat Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan TE-keskus. Keväinen vaalirahoitusskandaali paljasti yritysten ja poliitikkojen kaavoituskytköksiä. Kohua lisäsivät salassa valmistellut Vihdin ja Kiimingin Ideapark-sopimukset. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri tyrmäsi heti Vihdin Ideaparkin maakuntakaavan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena. En ole kuullut kenenkään valittavan pääkaupunkiseudulla ostosmahdollisuuksien puutetta, mutta yhdyskuntarakenteen hajaantuminen on täällä aito ongelma, puheenjohtaja Leo Stranius totesi. "Lempäälän Ideaparkin kävijätietojen perusteella liikenne sinne on aiheuttanut saman verran päästöjä kuin jos suomalaista lentäisi viikonlopuksi Pariisiin. Vihdissä kävijöitä olisi vielä puolet enemmän kuin Lempäälässä." Samoilla linjoilla Luonnonsuojeluliiton kanssa on ollut myös kaavoitusasioista vastaava ministeri Jan Vapaavuori. Ministeriö on tehnyt kaupan suuryksiköistä uutta selvitystä. teksti & kuvat Matti Nieminen Miten metsillämme ansaitaan 10 vuoden kuluttua? Klassisessa paneeliasetelmassa viisi metsien tuntijaa. Porin teatterin juhlavassa kahviossa yli sata kuuntelijaa. Kellon pitkä viisari saavuttaa lakipisteensä, ja keskustelu alkaa. MTV3:n SuomiAreenalla etsitään heinäkuisessa Porissa keskustelun uutta soundia. Luonnonsuojeluliiton koolle kutsumassa keskustelupöydässä kohtaavat erilaiset metsäintressit. Metsänomistaja Timo Karkku on paikallisia Noormarkusta. Sitten Risto Sulkava, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja biologi. Keskellä europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Hänen vieressään ruutupaitainen Pentti Linkola ja reunimmaisena Anne Brunila, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Ilmiselvässä jännitteessä metsätalouden ja luonnonsuojelun välillä entinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ottaa välittävän roolin jo avauspuheenvuorossaan toivoen, että ekologia ja ekonomia pääsevät tasapainoon ja sopuun. Isoimmat haasteet ovat korvien välissä. Moni on tullut selvästi kuuntelemaan Pentti Linkolaa, profeettaa. Kuvassa panelistit vasemmalta lukien: Timo Karkku, Risto Sulkava, Sirpa Pietikäinen, Pentti Linkola ja Anne Brunila. Ja Linkolan tuomio tulee, hiljaisella kuin pitkän matkan väsyttämällä äänellä. Ihmiskunta on valmistanut jo ne tavarat, joita tarvitaan. Mitään ei missään tapausessa tarvitse rakentaa lisää. Ainoat tarpeelliset elinkeinot ovat maatalous, marjastus ne, joilla eletään. Mitään muuta ei tarvitse. Osa yleisöstä naurahtelee, minkä Linkola tuntuu huomaavan: Tämä voi kuullostaa mahdottomalta. Mutta vuoden kuluttua, yhden lajin takia, tämäkin laji on poissa. Tulee hiljaista. Entä lisääntyykö metsien suojelu? Risto Sulkava on varma: Sataprosenttisen varmasti suojelu lisääntyy. Mutta liian hitaasti. Maailman johtavien ekologien mukaan pitää olla 10 prosenttia suojeltuna, jotta lajit eivät katoa. Uskon, että metsiensuojelu Suomessa lisääntyy, mutta se tapahtuu erilaisilla toimenpiteillä. Eniten suojelua tarvitaan etelässä. Tässä uskon METSO:on. En usko tuohon 10 prosentin lukuun, Brunila päättää. Karkku, jolla on itselläänkin suojeltuja alueita, kertoo kannattavansa luonnonmetsiä, mutta lisää yllättäen: Pidän ikimetsää epämiellyttävänä paikkana." Tuntia myöhemmin keskustelu päättyy ja teatteri tyhjenee. Mutta näytös, se jatkuu varmasti. Panelistien suusta: Metsäteollisuus jää. Totta kai teollinen tuotanto jää Suomeen. Ei se ole pois meiltä, että tuotanto laajenee Kiinaan. - Anne Brunila - Uskon että Suomen metsäteollisuus jää maahamme prosenttisesti. - Timo Karkku - Suomi on sanomattoman ruma maa tällä hetkellä. - Pentti Linkola- Valtion tuki vääristää metsäteollisuutta. Aivan kuten tukipohjallinen terveessä jalassa estää sen kehittymisen. - Sirpa Pietikäinen - Pari sataa metsälajia katoaa sukupuuttoon. Ei kiinnosta ketään." - Risto Sulkava - Turvetriathlon olympialaisessa hengessä teksti Jouni Nissinen kuva Harri Hölttä Kun muu Suomi jo nautti sateisesta kesästä, turvetuottajat ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tekivät hartiavoimin töitä edistääkseen turpeen tupruttamista taivaalle. Europarlamentti käsittelee parhaillaan uusiutuvan energian direktiiviä osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Suomen europarlamentaarikot yrittävät nyt ujuttaa turpeesta tehdyt polttoaineet osaksi direktiiviä. Turveteollisuus on saanut käsikassaroikseen kaikki suomalaiset europarlamentaarikot Satu Hassia, Riitta Mylleriä ja Sirpa Pietikäistä lukuunottamatta. Europarlamentin ympäristövaliokunnan äänestyksessä 7.7. luonto sentään voitti. Valiokunta hylkäsi esitykset turpeen sisällyttämisestä direktiiviin. Seuraava erä käytiin Suomessa, kun turveteollisuus kutsui ministeri Pekkarisen myötävaikutuksella EU:n energiakomissaari Andris Piebalgsin Suomeen tutustumaan "kestävään turpeen käyttöön". Luonnonsuojeluliitto onnistui saamaan komissaarille 15 minuutin audienssin. Tapaaminen oli kaiketi onnistunut, sillä komissaari kiitteli SLL:n edustajia "kasvojen pelastamisesta". Meitä lukuun ottamatta hänen kuultavakseen oli marssitettu vain ihmisiä, joilla ei ollut ollut mitään negatiivista sanottavaa turpeesta. Erä päättyi kai tasan. Elokuun EU-koneisto lomailee, ja sitten koittaa kolmas erä. Parlamentin käsittelyssä ratkaiseva teollisuusvaliokunnan äänestys pidetään syyskuussa. Pöydällä on taas liuta ilmaston ja suoluonnon tuhoamiseen tähtääviä lisäyksiä.

8 8 luonnonsuojelija 4/2008 liiton uutiset teksti Kaisa Hauru Helsyn sihteeri Helsy retkeilee ja vaikuttaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy on Luonnonsuojeluliiton suurin paikallisyhdistys. Helsy on keskittynyt retkeilyyn ja vaikuttamiseen. Pääkaupunkiseudulla toimivalla yhdistyksellä on esimerkiksi lepakkokerho, metsäryhmä ja luontopolkuryhmä. Se hallinnoi myös pienenä luontokeskuksena toimivaa Torppaa Sipoon Talosaaressa. Rivijäsenilleen Helsy on yleensä tuttu retkitoiminnan kautta. Yhdistys järjestää viitisenkymmentä kaikille avointa yleisötapahtumaa vuodessa. Retket suuntaavat pääasiassa Helsingin lähiluontoon, mutta bussiretkiä tehdään kauemmaksikin. "Kestosuosikkeja ovat kautta vuosien olleet Porkkalanniemi, Hangon joutsenretket ja Uudenmaan suot", kertoo retkivastaava Tiina Raivikko. "Helsingissä Uutelan alueella loppuu aika lähes aina kesken ja myös meren ja vesistöjen ääreen tehtävät retket ovat kiinnostaneet." Tiina on ollut mukana Helsyn toiminnassa parisenkymmentä vuotta ja kokenut kaikenlaista. "Aikaisemmin meillä oli retkillä hallituksen jäsen bussikuskina, ja auton kunto oli mitä oli. Silloin odotimme aina jännityksellä pääsemmekö perille ja takaisin ajallaan. Retki Helsyn kursseilla tutustutaan myös hyötykasveihin. Kuvan kurssilaiset värjäsivät villalankaa Sipoon Talosaaressa. Värinlähteitä voi löytyä vaikkapa keittiöpuutarhasta tai lähimetsästä. päättyi aina bussin tankkaukseen", Tiina Raivikko naurahtaa. Tiinalle retkien järjestäminen antaa paljon: "Siinä oppii ajattelemaan Helsingin ja koko Uudenmaan luontoa uudesta näkövinkkelistä. Ihmisille omat lähiseudut voivat olla aika tuntemattomia, ja on kiva huomata heidän saavan ahaa-elämyksiä ja oppivan näkemään kotiseutuaan uusin silmin." "Olisi mukavaa, jos löytäisimme lisää vapaaehtoisia toimijoita yhdistykseen", retkivastaava toivoo. ympäri maata Helsinki jan w. ahlfors Helsingin metsien hoitolinjat eivät tyydytä Helsyä Helsyn puheenjohtaja Kati Vierikko osoittaa Seurasaaren puupinoja metsänhoitotoimenpiteiden jälkeen. Kati Vierikko Helsyn puheenjohtaja Helsingin kaupunki on Suomen kunnista yksi suurimmista metsänomistajista: kaikista metsähehtaarista Helsingin alueella sijaitsee noin 3700 hehtaaria. Helsingissä metsien hoidosta vastaa rakennusvirasto. Kuluneena vuonna Helsyä on työllistänyt kaupungin harjoittama metsien hoito ja sen taustalla olevat periaatteet. Helsy on pyrkinyt vaikuttamaan rakennusviraston laatimiin, viheralueiden hoitoa ohjaaviin uusiin luonnonhoidon linjauksiin mm. maastokäynnein ja yhteydenotoin. Luonnonhoidon linjauksissa korostetaan, että se on laadittu yhteistyössä sidosryhmien kanssa, mutta väite on harhaanjohtava. Osallistujat saivat esittää ehdotuksiaan työn alkuvaiheessa, ja ainoastaan linjauksien ensimmäinen versio pääsi laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoihin ei saatu vastineita ja paperi vietiin suoraan lautakunnan hyväksyttäväksi. Työn valmistelu on lisäksi ollut täysin yhden viranomaistahon, rakennusviraston, takana. Rakennusviraston toteuttama osallistava suunnittelu on periaatteena hyvä, mutta ei aina toimiva. Asukaskyselyt voivat olla johdattelevia, ja kaupungin asenne esimerkiksi vanhoihin kuusivaltaisiin metsiin on negatiivinen. Helsy vaatii, että luontoarvojen kartoitus on tehtävä kattavasti ja ajantasaisiin tietoihin perustuen. Ympäristöviranomaisten ja sidosryhmien osallistamista on myös parannettava. Talousmetsämalleihin perustuvat hakkuumenetelmät eivät toimi, vaan on sitouduttava vaihtoehtoisiin tapoihin. Lisäksi hoitotoimenpiteet tulee ajoittaa lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Retkivastaava Tiina Raivikko tähyilee Risto Anttilan kanssa Viikin siivekkäitä Helsyn linturetkellä viime maaliskuussa. kaisa Hauru

9 liiton uutiset luonnonsuojelija 4/ teksti Eeva Taimisto kuva Jouko Kuosmanen Kuvaliiteri Sinikka Kunttu Luonnonsuojeluliitto vetoaa kalastajiin norpan puolesta Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin saimaannorppa sai uuden suojeluhankkeen Fortumin henkilökunnan lahjoittaman rahan turvin. Saimaannorppakannan käännyttyä laskuun on entistä tehokkaammin pyrittävä estämään norppien kalapyydyskuolemia. Fortumin tukemassa kampanjassa pyydetään kalastajia vaihtamaan verkot katiskakalastukseen. Kampanja on kohdennettu alueille, joissa ei ole voimassa Metsähallituksen ja osakaskuntien välistä verkkokalastusrajoitussopimusta. Uusimmat tiedot kuuttien liikkeistä osoittavat, että nykyiset rauhoitusalueet eivät riitä turvaamaan kuuttien elämän alkutaivalta. Lähtökohtana on vapaaehtoisuuteen perustuva henkilökohtainen päätös, jonka vapaa-ajankalastaja itse tekee. Lupautumalla pitämään verkot naulassa 2,5 kuukauden ajan kahtena keväänä hän saa kiitokseksi hyvin pyytävän ja norppaturvallisen Weke-katiskan. Saimaannorpan elämä tutuksi Kesän lähes ainoa hellepäivä sai ihmiset liikkeelle Puumalassa lauantaina Puumalan Luonto ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri kannustivat rannoilla ja vesillä liikkujia norppaystävälliseen elämään Puumalan satamatorilla ja Pistohiekan tanssilavalla. Tietoa ja kulttuuria Satamatapahtuma oli iloinen tietopaketti saimaannorpasta, vaikka lajin tulevaisuus ei kovin valoisalta näytäkäään. Tilaisuuden juonsi ympäristötoimittaja Ismo Tuormaa. Paikalla oli hyljetutkija Mervi Kunnasranta, joka kertoi viimeisimpiä tutkimustuloksia saimaannorpan elämästä ja käyttäytymisestä. Aiemmin hyvinkin kotipaikkauskolliseksi luultu norppa voi nuorena liikkua useita kilometrejä. Tämä lisättynä verkkokalastuksen ja huonojen pesimäolosuhteiden aiheuttamiin ongelmiin aiheuttaa todellista haastetta norpansuojelulle. Lisää tietoa norpasta löytyi satamassa seisoneesta tervahöyry Wennosta, jonka ruumassa oli mahdollisuus tutustua Taru saimaannorpasta näyttelyyn. Näyttely kiertää koko loppuvuoden eri paikkakunnilla Saimaan rannoilla. Kävijöitä on tähän mennessä kertynyt vähintään Syksyllä näyttelyyn voi tutustua Järviluontokeskus Oskarissa Rantasalmella ja marraskuussa Imatralla. Näyttely kertoo saimaannorpan tarinan vanhan ja nuoren norpan vuoropuheluna. Tarina on kuvitettu valokuvilla, piirroksilla ja tekstiili- Ensimmäinen katiskanvaihtotapahtuma pidettiin toukokuussa Savonlinnan Ahvensalmella ja toinen pidetään syyskuussa Pohjois-Savon puolella Kangaslammella. Toukokuun vaihtotapahtuma oli suunnattu Alina ja Otto -nimisten tutkimusnorppien eli lähetinkuutin elinalueelle. Suruksemme Ottokuutti menehtyi toukokuun lopulla verkkoon. Tänä vuonna Metsähallituksen tietoon on tullut 22 kuollutta saimaannorppaa. Vuosittain kuitenkin vain noin kolmasosa tapauksista ilmoitetaan Metsähallitukseen. töillä. Näyttelyn ideoi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin norppatyöryhmä ja toteutti aluepäällikkö Kaarina Tiainen. Myös talkoovoimia tarvittiin: näyttelyyn kuuluvan norppaseinätekstiilin tekoon osallistui lähes 80 norppa-askartelijaa. Lemmenkutsu norpalle ja jalalla koreaksi Tapahtuman viihdyttävämmästä Ympäristötoimittaja Ismo Tuormaa (vasemmalla) viihdyttää kesäistä luonnonsuojeluväkeä. Nestori-norppa kuuntelee tarkkaavaisesti. "On jälleen pelättävissä, että kuolleisuus ylittää syntyvyyden, eikä saimaannorppakanta kasva tänäkään vuonna", suojelubiologi Tero Sipilä Metsähallituksesta toteaa. teksti Kaarina Tiainen kuva Harri Hölttä puolesta huolehti juuri kuplettilaulun Suomen mestaruuden voittanut trubaduuri Matti Muhonen. Nestori Miikkulainen laulettiin luonnollisesti yhteislauluna. Viihdepuolelle laskettaneen myös Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtajan Pertti Siilahden esittämä norpan lemmenkutsu, jonka hän oli oppinut laatokannorpilta itärajan takana retkeillessään. Muhkeassa kunnossa ollut Nestori-norppa vieraili myös tapahtumassa tervehtimässä ihmisystäviään. Iltapäivän hengähdystauon jälkeen norppaväki siirtyi vajaan 20 kilometrin päähän Pistohiekan tanssilavalle norppatansseihin. Paikka oli norpan kannalta otollinen sikäli, että juuri niille rannoille on suunnitteilla laaja kylä- ja matkailualue lentokenttineen, ja lähimmille saimaannorpan pesille on vain joitakin satoja metrejä. Tanssitaiteilija Helena Ahti- Hallberg oli suunnitellut tanssikansaa varten hilpeän norppatanssin, joka mukaili norpan liikkeitä. Koko tanssikansa oli innoissaan mukana. Ja öinen täysikuu Lietveden yllä ei ollut ollenkaan hullumpi päätös norppapäivälle. Luonnonkukkia ihasteltiin sadesäästä huolimatta Kuudetta Luonnonkukkien päivää vietettiin Suomessa monin paikoin sadesäässä. Luonnonkukkiin oli mahdollista tutustua yhteensä 91 opastetulla retkellä eri puolilla Suomea. Tänä vuonna muutamalla kukkaretkellä liikuttiin rautateiden tuntumassa tutkien niille ominaista kasvilajistoa. "Oli hienoa nähdä runsas sikoangervokukinta radan varressa. Retkikohteemme oli rautakautisen ja historiallisen ajan asuinpaikka, ja siksi niin monipuolinen lajistoltaan", kertoo oppaana toiminut Eija Hagelberg Salon Kirjolanmäen retken tunnelmista. Oulun retkellä matkaa tehtiin myös kiskoilla. Lättähattu kuljetti 125 retkeläistä Oulusta Muhokselle. Matkan varrella pysähdeltiin aika ajoin tutkimaan radan varren kasveja. Oulun luonnonkukkaretki oli Suomen suurimpia. Kaikkiaan Luonnonkukkien päivän retkille osallistui yli 2000 suomalaista ja noin 180 opasta. Luonnonkukkien päivänä toteutettiin tänä vuonna toista kertaa myös pihakasviretkiä, joilla kasveista kiinnostuneet saattoivat itse etsiä ja tutkia pihansa kasvilajistoa. Kasvihavaintoja ilmoitettiin 326 pihalta, 171 kunnasta. Pihakasviretkelle saatettiin osallistua koko perheen voimin. "11-vuotias pojantyttöni Jenna etsi innoissaan kasvikirjoista nimiä mummon keräilemille kasveille", kertoo Seija Kuitunen Janakkalasta. Eniten havaintoja kertyi piharatamosta, joka esiintyi 94 % pihoista. Seuraavaksi kirivät valkoapila, nokkonen ja pihlaja. Yhteensä kasvihavaintoa ilmoitettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan. Pihakasviretkeläiset pitivät retkeä omalle pihalle onnistuneena, ja totesivat, että tutkittavaa riittää myös ensi vuodelle. "Harrastetta riittää tulevillekin vuosille. Tämä on hieno teemapäivä", kiitteli Timo Lukkarinen Helsingistä. Pihakasviretkien havaintoja voit tutkia osoitteessa luonnonkukat. Oikaisu: Jutussa "Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain vihreää" (Luonnonsuojelija 03/08, Viherpiipertäjä -palsta) sanottiin suomalaisen avioituneen viime vuonna. Avioituvia ei kuitenkaan ollut suomalaista vaan paria.

10 10 luonnonsuojelija 4/2008 kuoren alta Kuoren alta john webster teksti Laura Manninen kuva Sampo Korhonen Dokumenttiohjaaja kaipaa porkkanoita ilmastotekoihin Espoolainen John Webster hurahti ilmastonmuutokseen saaristoluonnossa. Dokumenttielokuvassa Katastofin aineksia ohjaaja perheineen luopuu öljydieetin aikana paljosta, mutta ohjaaja itse ei voisi luopua pihvistä. Miten, missä ja milloin koit ympäristöherätyksesi? Vuonna 2005 Pellingin saaristossa, kun aloin nähdä ilmastonmuutoksen merkit ympäristössäni. Sitä ennen syntini olivat mittavat ja hirvittävät. Muistelen kauhulla esimerkiksi sitä, että lensin Johannesburgiin vain yhdeksi viikonlopuksi seminaariin. Katastrofin aineksia elokuvassa ryhdytte perheenne kanssa öljydieetille vuoden ajaksi. Mistä luopuminen oli perheellenne vaikeinta? Etelänmatkoista Kanarialle, jossa lapset saavat temmeltää hiekkarannalla. Entä helpointa? Vihreään sähköön vaihtaminen oli todella helppo yksittäinen teko. Miten öljytön vuosi muutti päivärutiinejanne? Lasten kanssa tuli vietettyä enemmän aikaa julkisissa kulkuneuvoissa. Se oli todellista laatuaikaa. Oletteko jatkaneet öljydieetin aikana syntyneitä elintapoja sen jälkeen, kun kamerat sammuivat? Isot asiat jatkuvat edelleen. Tankkaan kesantopellolla viljeltyä rypsibiodieseliä, ja rakennamme energiaa säästävää taloa. Ruoan ympäristövaikutuksia osaamme arvioida paremmin kuin projektin alussa, jolloin kiinnitimme huomiota vain pakkauksiin. Oman tiedon lisääntyminen on helpottanut vaikuttavien valintojen tekemistä. Jos ilmastonmuutos on nyt muotia, suomalaiset ovat edelleen tennissukkakansaa. Mistä luopuminen on vaikeinta: hammastahna, pihvi vai yksityisautoilu? Pihvi. En usko, että pystyn koskaan luopumaan lihasta. Pidän erittäin surullisena viestintänä myös keskustelua juuston ilmastovaikutuksista. Se antaa vaikutelman, että kestävä elämäntapa on niukkaa, nuhjuista ja ilotonta. Mitä seuraavaksi? Suklaa, viini, ilmapallot? Keskitytään isoihin asioihin ja annetaan ihmisille toivoa. Dokumenttielokuvasi pureutuu yksilötason vaikuttamiseen. Voidaanko maailma pelastaa yksilövalinnoilla? Uskon kuluttajan, yritysmaailman ja päättäjien kolmioon. Jotkut taloustieteilijät sanovat, ettei yksittäisen kuluttajan valinnoilla ole merkitystä, mutta rohkenen epäillä. Elokuvani on suunnattu keskiluokalle, koska me kulutamme, ja meillä on varaa ratkaista ongelma. Ei kiinalaisten tai jenkkien tarvitse pelastaa minun lapsiani ilmastonmuutokselta, vaan minun. Toisaalta kuluttajille pitäisi tarjota myös porkkanaa eikä aina vaan keppiä. Esimerkiksi rypsibiodieseliä tuottavia pienviljelijöitä rangaistaan liian ankarasti tässä Neste Oilin ja Fortumin hallitsemassa maassa. Jos ilmastonmuutos on nyt muotia, suomalaiset ovat edelleen tennissukkakansaa. Oli tuskallista nähdä, miten iso osa dokumentin huumorista on tahatonta ja johtuu minusta itsestäni. Olet sanonut haluavasi surullisten teemojen sijaan tehdä elokuvan, jossa rakkaus voittaa. Voittiko rakkaus Katastrofin aineksia elokuvassa? Uskon, että rakkaus vihdoin voitti! Eihän vaimoni olisi kestänyt hurahtamistani ilman suurta rakkautta. Jotkut ovat jopa sanoneet, että elokuvassa on enemmän parisuhde- kuin ympäristöasiaa, mutta se tuli mukaan suunnittelematta. Elokuva on myös humoristinen, mutta oli tuskallista nähdä, miten iso osa huumorista on tahatonta ja johtuu minusta itsestäni. Mistä teet seuraavan dokumenttisi? Varmaankin pysyn ympäristöaiheissa, sillä en tiedä tärkeämpää aihetta. Mikä eläin olisit? Pääskynen on lempieläimeni, mutta ehkä olisin itse muuli. Itsepäinen sekarotuinen, joka ei pelkää työtä. Kuinka paljon takapuolesi vihertää asteikolla 1 10? Pihvi ja juusto varmaan pudottavat aika paljon. Ehkä seitsemän. Vai lasketaanko mukaan myös mennyt elämä? John Websterin elokuva Katastrofin aineksia sai ensiesityksensä Espoo Cinéssä. Elokuvateattereihin dokumentti tulee 19.9.

11 luonnonsuojelija 4/ jäsenhankintatalkoot teksti & kuva Matti Nieminen Osallistu juhlavuoden 2008 jäsenhankintatalkoisiin! Muistometsä Jussi Pesolalle Kirjoita tuttaviesi nimet ja yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Riittää, kun nimi ja puhelinnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Haastettavan henkilön tulee myös muistaa Sinut. Haastamiesi henkilöiden yhteystietoja ei käytetä mihinkään muuhun kuin tähän kampanjaan. Juhlavuoden 2008 jäsenhankintatalkoot haastan seuraavat henkilöt Suomen Luonnonsuojeluliiton jäseniksi: nimi En tarvitse palkintoa, kiitos! Haastajan nimi: Osoite: Postinumero Postitoimipaikka puhelin kotiin tai matkapuhelin Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti! Yhdestä haasteesta saat kaksi luontoaiheista postikorttia (arvo 2,4 ). Kolmesta haasteesta saat lisäksi kätevän Sienikirjan. Runsassisältöinen ja kauniisti kuvitettu pieni taskukäsikirja esittelee lähes kuusikymmentä tavallisinta ja myös harvinaisempaa sientä. (arvo 12,50 ). Viidestä tai useammasta haasteesta saat lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 13 ). Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen toukokuussa äkillisesti menehtyneelle puheenjohtajalle Jussi Pesolalle ollaan perustamassa muistometsää. Kuinka yleistä muistometsän perustaminen yksityishenkilölle on, Anneli Jussila Luonnonperintösäätiöstä? "Tämä tulee olemaan ensimmäinen yksityismaalle perustettava muistometsä. Hieman samantapainen on Kuhmalahdella sijaitseva Korpivainion metsä, mutta siinä oli kyse tapauksesta, jossa omistaja myi juuri ennen kuolemaansa arvokkaan metsän säätiölle suojeluun noin kolmasosalla käyvästä hinnasta." Osaava, valpas ja taipumaton. Luova ympäristönsuojelija. Sellaisia ei kasva joka oksalla eikä varsinkaan talousmetsässä. Sellaisia ihmisiä halutaan muistaa. Jussi Pesolan luonnonsuojelutyön kunnioitus on saanut yksityisiä lahjoittajia ja yhdistyksiä osallistumaan keräykseen, joka jatkuu edelleen. Sopivaa metsää suojelukohteeksi etsitään paraikaa. Ehdotuksia voi välittää Luonnonperintösäätiölle koko maasta. Löytyykö metsä, vaikka pienempikin? "Tänä kesänä Luonnonperintösäätiö on ostanut kaksi metsää, mutta keräyksen varoja ei ole kohdennettu vielä niihin. Seuraava kohde, jonka ostamme, voisi olla Jussi Pesolan muistometsä. Sinne on suunniteltu kylttiä, jossa mainitaan, että metsän ostoon on käytetty tämän keräyksen varoja." Muistometsän perustamista voi tukea edelleen lahjoituksella Luonnonperintösäätiön tilille OP Tiedonantoja-osaan merkintä Jussi Pesolan muistoksi. Miltä muuten tuntuisi Jussin ehdotus Norppaveneistä? Luonnonsuojeluliitto voisi perustaa lainattavien soutuveneiden verkoston Suomeen. Halukkaat voisivat antaa veneensä käyttöön, kenties pientä korvausta vastaan... sillä tavalla moni pääsisi vesille. Kommentteja ehdotukseen voi lähettää osoitteeseen vuoden laji Mustikkasato vai -kato? mustikka tällä palstalla vierailevat kirjoittajat esittelevät mustikan eri kulmista. Kauko Salo Vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Mustikka on puolukan ohella Suomen metsien valtavarpu. Se on runsaimmillaan ja tuottaa suurimmat sadot tuoreilla kankailla, mutta kasvaa hyvin myös kuivahkoilla ja lehtomaisilla kankailla. Pohjois-Suomessa mustikka kasvaa karummilla kasvupaikoilla kuin Etelä-Suomessa, mikä johtuu ilmeisesti ilmaston ja maaperän kosteuden lisääntymisestä pohjoiseen päin mentäessä. Mustikka kasvaa yleisenä myös mustikkaja puolukkakorvissa sekä rämeitten mätäspinnoilla. Mustikka on monena viime vuonna kukkinut Etelä- ja Keski-Suomessa jo toukokuun puolivälissä, jolloin hallat ovat yleisiä. Pohjoiselta Jäämereltä tulleet ankarat hallat ovatkin olleet pääsyynä heikkoihin satoihin vuosina 1999, 2002, 2004 ja Mustikka on metsän tärkeimpiä kasvilajeja, sillä monet metsäkanalinnut ja nisäkkäät käyttävät ravintonaan mustikan kypsiä marjoja. Ihminen pärjää ilman mustikan marjoja, mutta toivottavaa on, että suomalaiset poimisivat paljon enemmän tätä arvomarjaa. Mustikan vuosittaisesta sadosta poimitaan vain kymmenesosa. Tänä keväänä pölytys epäonnistui pölyttäjien vähäisen määrän vuoksi. Kukinnan aikaiset sateet ja kovat tuulet estivät pölyttäjien lentämisen mustikkakasvustoissa. Tutkimusmetsien koeruuduilta laskettiin keskimäärin 200 kukkaa neliömetriltä. Samoilta koeruuduilta raakileita löytyi vain kpl neliömetrillä ja kypsiä marjoja vielä vähemmän. Näiden koeruutujen satoon halla ei vaikuttanut, joten pölyttäjähyönteisten määrällä ja kukinta-ajan sääoloilla on siten suuri merkitys pölytyksen onnistumisen ja hyvän mustikkasadon kehittymisen kannalta. Hyvinä mustikkavuosina, jolloin satotaso on runsas, raakileiden lukumäärä neliömetrillä on yli 140 ja kypsien marjojen lukumäärä yli 120. Mustikan versot ja ohuet vahapeitteettömät lehdet eivät kestä avohakkuun suoraa auringonpaistetta ja maaperän kuivumista. Mustikkasato pienenee uudistushakkuun jälkeen kymmenesosaan valoisan hakkuukypsän metsän sadosta, ja varvuston elpyminen tuottavaksi mustikkavarvustoksi kestää vuosia. Maanmuokkaus tuhoaa mustikan maavarsia, jolloin myös ilmaversojen kasvu heikkenee. Muokkauksen jälkeen mustikka levittäytyy pääasiassa kasvullisesti. Mustikan peittävyyden on todettu vähenevän ojituksen jälkeen, mutta aikaa myöten se runsastuu etenkin rämeiden vanhoilla muuttumilla ja turvekankailla. Hyvinä mustikkavuosina keskimääräiset sadot ovat olleet kg/ha ja heikkoina vuosina 12 kg/ha. Pienialaisilla mustikkakuvioilla sato voi olla jopa sadasta kahteensataan kiloa hehtaarilta. Tällaisia satokeskittymiä etsivät ihmisen lisäksi monet nisäkkäät, muun muassa karhu. Valtakunnallinen mustikkasato on arvioitu kangasmailla miljoonaksi kiloksi kasvukaudessa. Viimeisten tutkimusten mukaan Suomen suot tuottavat vuodessa keskimäärin mustikkaa noin 15 miljoonaa kiloa.

12 12 luonnonsuojelija 4/2008 Energiapolitiikan harhakuvat, osa 3 Suomalaista energiapolitiikkaa ruotivan kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Heikki Simola pohtii elonkehämme uusiutuvia fysikaalisia energiavaroja. Biomassaenergiat tulevat käsittelyyn sarjan seuraavassa osassa Elonkehä tarjoaa luontaisetuna lämpö- Aurinko on elämän lähde. Lähes kaikki elämä perustuu vihreiden kasvien yhteyttämään auringon energiaan. Sen säteily myös synnyttää ja ylläpitää veden ja ilman kiertoliikettä planeettamme elonkehässä. Nämä yhdessä muodostavat ihmislajin elinpiiriin ruhtinaallisen uusiutuvan energian tarjonnan, jonka pitäisi riittää kaikkiin tarpeisiimme. Kun tunnetusti energia ei häviä, vaan ainoastaan muuttuu toisiin muotoihin ja lopulta lämmöksi, niin mitä oikeastaan tarkoittaa uusiutuva energia? Käsitettä hämmennetään usein tarkoituksellisestikin, esimerkiksi kun väitetään turvetta "hitaasti uusiutuvaksi". Käytännössä asia on selkeä: uusiutuvia energialähteitä voidaan käyttää niin, että ne eivät ehdy. Biosfäärin uusiutuvasta energiasta ylivoimaisesti suurin osa on fysikaalista energiaa eri muodoissa: liikettä ja lämpöä. Aurinko, tuuli ja veden liike ovat ympäristömme käytännössä ehtymättömiä fysikaalisia resursseja. Kemiallista energiaa puolestaan edustaa vihreiden kasvien yhteyttämä energia erilaatuiset biomassat, joita ekosysteemit tuottavat yleensä varsin heikolla hyötysuhteella. Biomassaenergioiden uusiutuvuudesta on pidettävä huolta, sillä elävän ekosysteemin voi ihminen toiminnallaan tuhota. Suora auringonsäteily on voimakasta energiaa. Jopa meidän leveyksillämme kirkkaan auringonpaisteen teho on tuhat wattia neliömetrille. Säteily kuitenkin muuntuu muotoihin, jotka pääosin ovat vähemmän intensiivisiä ja siten vaikeammin hyödynnettävissä. Hajautetut ja suhteellisen pienimuotoiset teknologiset ratkaisut soveltuvat usein parhaiten uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen. Suomessa on kuitenkin vuosikymmeniä vallinnut vankkumaton usko kovaan teknologiaan, isoihin laitoksiin ja keskitettyihin järjestelmiin. Ehkä sen vuoksi esimerkiksi tuulivoiman kehittäminen on ollut meillä niin nihkeää. Eikö Suomessa tuule? Tuulivoimaa on meillä ties kuinka pitkään pidetty silkkana haihatteluna. Niin sanottu yleinen mielipide kulkee suunnilleen niin, että koska tuulivoimalla ei voida tuottaa sähköä yhtä paljon ja samalla tavoin tasaisesti kuin esimerkiksi ydinvoimalla, niin sitä ei sitten kannata rakentaa ollenkaan. Jostakin syystä tuulivoimaa kuitenkin rakennetaan suorastaan kiihkeästi Sodan jälkeen maa piti saada jaloilleen, ja pohjoisen suuret joet rakennettiin, jotta energiantarve saatiin täytettyä. Jo 1970-luvulla maamme vesivoima oli käytännössä rakennettu. Aika oli silloin kuitenkin toinen. Kuvassa vuonna 1948 valmistunut Kemijoen Isohaaran vesivoimalaitos.

13 luonnonsuojelija 4/ teksti Heikki Simola kuva Pekka Antikainen Leuku norppaluodolta Kolumnistina Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava mikko käkelä ja liike-energiaa Vesienergian kupla pitkin Eurooppaa, ja sen osuus on noussut jo monessa maassa useaan prosenttiin sähköntuotannosta. Vain Suomessa ei ymmärretä, että kokonaisuus voidaan rakentaa pienistä osista. Yleisenä mielipiteenä pidetään myös käsitystä, että tuulivoimalat ovat rumia, häiritseviä ja meluisia. Esimerkiksi Tanskassa kuitenkin huomaa, kuinka nopeasti silmä niihin tottuu, ja kuinka mukavalta oikeastaan tuntuu tietoisuus, että suuret propellit tuottavat saasteetonta energiaa. Tuulipuistoja ei toki sovi rakentaa minne tahansa, mutta kyllä Suomestakin löytyy monia ongelmattomia paikkoja. Porin Tahkoluodon satama-alue on hyvä esimerkki rakennetusta ympäristöstä, johon tuulivoimaloita sopii rakentaa tiheäänkin. Tuulivoimalan kiistattomiin etuihin kuuluu, että se voidaan myös helposti purkaa. Voi hyvinkin olla, että Euroopan tuulivoimakausi jää muutaman vuosikymmenen mittaiseksi. Siitä voidaan tällöin siirtyä joustavasti aurinkoenergian suoraan talteenottoon. Suomessa aurinkoenergiaa tuskin ryhdytään rakentamaan ennen kuin on päästy edes tuulivoiman kanssa vauhtiin. Vesivoima on jo rakennettu Vesivoiman merkitys on olennaisesti muuttunut. Nykyisin se on yhä tärkeämmin pelkästään säätövoimaa, jota tarvitaan tasaamaan energiantuotannon vaihteluita. Pohjoisen suuret joet rakennettiin sodan jälkeen pakon edessä, kun alueluovutukset olivat vieneet puolet silloisesta vesivoimasta, ja maa piti saada jaloilleen. Jokiluonnon ja vaelluskalojen tuhoutumisesta ei tuolloin voitu kovasti kantaa huolta. Jo 1970-luvulla oli maamme vesivoima käytännössä rakennettu. Koskiensuojelulailla turvattiin rakentamatta jääneet joet ja vesistöt. Ajan pitäisi olla toinen, mutta voimayhtiöt ja heidän lobbaamansa poliitikot havittelevat edelleen jääräpäisesti vesivoiman lisärakentamista, muun muassa Kollajan ja Vuotoksen altaita, vaikka niiden rakentaminen vaatisi niin kotimaisen kuin EU-oikeudenkin säädösten ja päätösten purkamista. Epäloogisimpia perusteita Kollajan altaalle on, että sitä muka tarvittaisiin meillä aivan olemattoman tuulivoiman säätövoimaksi. Paula Lehtomäen ilmoittautuminen Kollajan altaan kannattajaksi ja siis koskiensuojelulain vastustajaksi on ympäristöministeriltä jonkinlainen moraalinen pohjanoteeraus. Välillä tuntuu, että allashankkeita nostetaan yhä uudelleen esiin vain sumutuksen vuoksi, jotta joku muu kiusallisempi politiittinen tavoite saadaan hoidettua vähemmällä huomiolla. Kollajaa jo vuosikymmenet havitellut Pohjolan Voima järjesti kesäkuussa peräti lehdistötilaisuuden esitelläkseen TKK:n opiskelijan tekemää diplomityötä, joka yhtiön mukaan todistaa, että tekoaltaan metaanipäästöt jäisivät merkityksettömän vähäisiksi. Ehkä kiinnostavin seikka tuossa Teknillisen korkeakoulun verkkosivuilla julkaistussa opinnäytteessä on, että PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja on toiminut työn ainoana ohjaajana. Geotermisen energian mahdollisuudet? Vain Suomessa ei ymmärretä, että kokonaisuus voidaan rakentaa pienistä osista. Ajan pitäisi olla toinen, mutta voimayhtiöt ja heidän lobbaamansa poliitikot havittelevat edelleen jääräpäisesti vesivoiman lisärakentamista. Aurinkoon perustuvien energioiden lisäksi uusiutuvaa on myös maankuoren lämpö geoterminen energia, jota hyödynnetään muun muassa Islannissa ja muilla maapallon vulkaanisilla alueilla. Maalämpö, jota käytetään talojen lämmittämiseen, on sen sijaan pääosin peräisin auringon lämpöenergiasta. Valitettavasti Suomen kallioperä on varsin epäedullinen geotermisen energian käyttöönotolle. Allamme oleva peruskalliokuori on paksu, viileä ja kovaa kiveä. Geoterminen voimala on periaatteessa yksinkertainen: on porattava kaksi rinnakkaista reikää niin syvälle, että ympäröivän kiven lämpötila on vähintään 150 astetta. Oma temppunsa on yhdistää reikien alapäät niin, että toiseen reikään pumpattu vesi nousee toista reikää ylös höyrynä, joka pyörittää sähköturbiinia. Suomen syvin kairausreikä porattiin 2005 Outokummussa. Se on 2,5 km syvä, ja poraaminen maksoi 7 miljoonaa euroa. Reiän alapäässä kallion lämpötila on 40 astetta. Mitä mahtaisi maksaa rinnakkaisreikien poraaminen geotermiselle voimalalle riittävään syvyyteen? Jos vaikkapa sadalla miljoonalla saisi tämmöisen laitoksen aikaan, niin yhden ydinvoimalan hinnalla niitä poraisi jo kolmekymmentä. Ehkä kannattaisi yrittää? Vesivoima on uusiutuvaa ja periaatteessa myös päästöiltään vähäistä. Päästöjen vähäisyys tosin edellyttää, ettei metaania ilmakehään tuottavia ja alapuolisten vesien tilaa heikentäviä tekoaltaita tarvitse rakentaa. Ekologisesti katsoen uudet vesivoimalat ovat täysin kestämättömällä pohjalla nykytilanteessa, jossa lähes kaikki vesistömme on jo rakennettu. Sähköntuotantomuotona ekoenergiaksi voidaan laskea vain vanha vesivoima edellyttäen, että kalojen vaellusesteet on poistettu toimivilla kalaportailla. Tähän pyritään myös Norppaenergiamerkin kriteereissä. Energiateollisuuden intresseissä on kuitenkin rakentaa lisää vesivoimaa. Voimaloita halutaan muun muassa monille Pohjanmaan joille, Kymijoen vesistöön, lain suojaamalle Ounasjoelle sekä Ii- ja Kemijoen Natura-alueiden kupeeseen. Koskiensuojelulain vesittämisyritysten myötä kaikki vielä vapaana virtaavat jokemme ovat nyt uhan alla. Syy palavaan haluun rakentaa esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan altaa on yksinkertaisesti raha. Vesivoima on helppoa säätövoimaa, jota kannattaa laskea turbiiniin silloin kun hinta on paras. Huippukulutuksen aikana sähkön hinta voi olla jopa 40-kertainen normaaliin verrattuna. Kun tekoallas varastoi vettä ilmaiseksi ja varastoituneen voiman voi lypsää monikymmenkertaisena voittona kuluttajilta, on lähes epätoivoinen halu vesivoimaja tekoallasrakentamiseen jokseenkin ymmärrettävä. Syy palavaan haluun rakentaa esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan altaat on yksinkertaisesti raha. Entä mitä tämä tarkoittaa kuluttajan kannalta? Laskeeko sähkön hinta, jos vesivoimaa lisätään? Ei laske. Vuotoksen ja Kollajan yhteenlaskettu teho olisi noin MW, siis noin 4 promillea koko energiantuotannostamme. VTT:n laskelmien mukaan pelkästään sillä, että sähkönkulutusta mitattaisiin talouskohtaisesti, ja laskutettaisiin kulutushuippuja tasaavasti, voitaisiin sähkönkulutusta pudottaa MW. Siis noin 20 kertaa Vuotoksen ja Kollajan verran. Kaikki tämä on olemassa olevaa tekniikkaa eli on mahdollista aloittaa esimerkiksi energiastrategian käynnissä olevan valmistelun yhteydessä. Mutta se sähkön hinta? Sähkön tuotanto perustuu yksikkökohtaiseen sähkönmittaukseen. Jos huipputehon alenemaa vastaavaa määrää sähköä ei tarvitsisi tuottaa, ei tarvittaisi kalliilla hinnalla ylläpidettävää varavoimakapasiteettia ja huipputehon siirtokapasiteettia. Tämä pienentäisi niin sähkön tuottajan kuin siirtäjänkin kuluja ja siten alentaisi kotitalouksien sähkön hintaa. Samalla luonnon ja alueen muun käytön kannalta tuhoisat vesivoimahankkeet kävisivät tarpeettomiksi. Siis kaikki hyötyisivät paitsi tietysti voittoja keräävä vesivoimalan omistaja. Kyse on siis vain priorisoinnista; haluammeko tukea luonnon ja ihmisten kustannuksella lisää vesivoimatuottoja havittelevia yrityksiä vai toimia Suomen, suomalaisten ja globaalin ympäristön yhteiseksi hyväksi? Onko yhtälö liian yksinkertainen?

14 14 luonnonsuojelija 4/2008 viherpiipertäjä teksti Annukka Berg kuvitus Hannele Törrö Vauvat vaikuttavat Suomessa syntyy vuosittain hieman alle vauvaa. Varsinkin esikoislapset muuttavat usein perheen elintapoja ja kulutustottumuksia. Selvän elämänmuutoksen edessä vanhemmat ovat herkkiä uusille vaikutteille. Pehmeään maaperään pyrkivät iskemään paitsi tavalliset mainostajat myös yleishyödylliset viestintäkampanjat. Nurkkien täyttymisvaara Vauvojen ja pienten lasten hoidosta on nykypäivänä tehty ikään kuin välineurheilua. Vanhemmille viestitään, etteivät he välitä lapsestaan, mikäli he eivät hanki erilaisia uusia hoitotarvikkeita, pohtii Kirkkonummella asuva tutkija Johanna. Isovanhemmat palavat halusta ostaa lapsenlapselleen kaikkea mahdollista, mutta sanokaa heille, että ette halua uutta, Johanna neuvoo. Hankkikaa tavarat vasta sitten, kun ne todella tulevat välttämättömiksi, muuten tavaraa kertyy joka nurkkaan. Pyöräkärry ja perintöpotta Kuopiolaisen biologin Tarjan perhe on hankkinut pienten lasten käytettyjä vaatteita ja tarvikkeita muilta lapsiperheiltä. Perintönä tuli myös pikkuveljeni 30 vuotta vanha potta, Tarja kirjoittaa. Mielestäni pieni vauva saa kaiken tarvittavan ravinnon suoraan oman äidin rinnoista, ja hieman isompi pystyy syömään jo samoja eväitä kuin aikuisetkin. Tarja arvioi, ettei oman auton käyttö ole lisääntynyt heidän pian parivuotiaan lapsen syntymän johdosta. Pyörällä vedettävässä kärryssä uni näyttää maittavan itse asiassa paremmin kuin autossa. Jätelasku kiittää kestovaippailijaa Meillä on kahdeksan kuukauden ikäinen vauva, ja olemme käyttä- neet alusta asti kestovaippoja, kertoo Mikkelissä asuva opettaja Karoliina. Siinä säästää luontoa ja rahaa. Kestovaipat tulevat halvemmiksi eikä omakotitalossa asuvan tarvitse tyhjennyttää roskistakaan niin usein. Jos lapsi käyttää koko vaippakauden ajan kertakäyttövaippoja, tuloksena on jopa puolitoista tonnia jätettä. Kestovaipoista vinkataan myös SFS-Ympäristömerkinnän lapsiperheille laatimassa oppaassa, jossa kerrotaan lapsiperheen arkeen sopivista Joutsenmerkillä ja EU-Kukalla varustetuista tuotteista. Mukana on omassa ryhmässään ympäristöystävällisiksi luokiteltuja tuotteita pesuaineista pehmopapereihin ja lastenvaatteisiin. Vaippavuori ja vaihtoehdot Vauva-ajan kulutuskeskusteluissa yksi teema on ylitse muiden: vaipat. Vaikka teema voi äkisti tuntua lillukanvarsiin takertumiselta, kertakäyttövaippailu jättää ympäristöön selvän jäljen tai paremminkin vuoren. Esimerkiksi pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä syntyy 5200 tonnia vuodessa. Jos lapsi käyttää koko 30 kuukauden vaippakauden ajan kertakäyttövaippoja, tuloksena on jopa puolitoista tonnia jätettä. Vaippamuovin maatuminen vie satoja vuosia. Kertakäyttövaippojen valtakauden jälkeen ollaankin yhä voimallisemmin palaamassa takaisin kestovaippojen pariin. Paluu on tervetullut, sillä kertavaippa voi kuluttaa kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kestovaippaan verrattuna. Täyden ympäristöhyödyn saaminen kestovaipoista edellyttää kuitenkin, että niitä ei yleensä pestä 60 asteessa. Pesuaineen tulee olla ympäristöystävällistä ja kohtuudella annosteltua, ja vaipat kannattaa kuivata narulla. Jätelaitosyhdistyksen oppaasta selviää, että kestovaipoilla voi säästää rahaa jopa 1800 euroa. Kestovaipat voivat olla myös kertakäyttöisiä vähemmän allergisoivia, ja ne auttavat lasta kuivaksi opettelussa. Kestovaippoihin perehtyneistä verkkolähteistä huomaa, että vaippailun ympärille on kehittynyt oma kulttuurinsa. Elämä jatkuu kuitenkin myös vaippavuosien jälkeen. Kun kirjoittaa Googleen hakusanat auto ja lapset, ruudulle välähtävät useiden tila-autojen mainokset. Perheenlisäys Taloyhtiön ympäristövalinnat saattaakin ajaa perheen kauas palveluiden ulottumattomiin. Lasten harrastukset voivat vaatia kuskaamista, eikä perhe-elämän pyörteessä ehkä löydy tilaa ympäristöystävällisemmän elämäntavan kokeiluille. Vihjeitä ja vertaistukea voi kuitenkin hakea verkosta, esimerkiksi Meidän Perheen Ekoelämää -blogista, johon kirjoittaa kolme pienten lasten äitiä eri puolilta Suomea. Lisätietoja: pdf, www. kestovaippayhdistys.fi suuri osa suomalaisista asuu useamman asunnon taloyhtiöissä. Minkälaisia ympäristövalintoja asunto-osakeyhtiöissä voi tehdä? Kerro lyhyesti kokemuksistasi ja ajatuksistasi mennessä osoitteeseen Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi/harrastuksesi sekä kotipaikkasi.

15 elämäntapa luonnonsuojelija 4/ kotimips sarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliiton kotimips-hankkeen tuloksista. Kaisa Merilahti Kauppaan vai lakkasuolle? Itse poimittuja metsämarjoja pidetään terveellisenä, ekologisena ja ilmaisena ravintona. Aina marjametsiä ei kuitenkaan löydy lähiympäristöstä, vaan hyvään marjapaikkaan voi joutua ajamaan pitkiäkin matkoja. Silloin kyseenalaistuu poimitun marjakilon edullisuuden lisäksi myös sen ympäristöystävällisyys. Jos marjapaikka on pitkän automatkan päässä ja kauppa lähellä, onko ekologisempaa ostaa marjat kaupasta? Yhden kasvatetun mansikkakilon tuottamiseen tarvitaan 2,8 kg luonnonvaroja. Suurimmat tekijät mansikan ekologisessa selkärepussa ovat lannoitus, kalkitus ja pellolle levitettävä muovikate. Näiden lisäksi luonnonvarojen kulutukseen on laskettu mukaan alkutuotannon vaatima sähkö ja lämpö, torjunta-aineet, peltotyöt, kuljetus sekä säilytys kaupassa. Säilytys kotona ei ole vertailussa mukana, ja lisäksi olete taan, että kauppaan ei mennä varta vasten autolla. Itse poimitun metsämarjan luonnonvarojen kulutukseen lasketaan poimijan matka marjapaikalle. Jos marjastaja ajaa henkilöautolla 15 kilometrin päähän, hänen täytyy kerätä vähintään 22 kg marjoja, jotta marjasadon luonnonvarojen kulutus olisi kiloa kohden pienempi kuin kasvatetulla mansikalla. Jos matkaa lakkasoille tai mustikkamättäille kertyy 100 km, tulee marjaämpäreihin kertyä yli 144 kg marjaa, jotta mansikan kilokohtainen selkäreppu alittuu. Ekologisin marjakilo on lähimetsästä pyörä- tai kävelymatkan päästä poimittu metsämarja, joka hilloksi säilöttynä korvaa talvella kaukaa kuljetettavat hedelmät. Samoja periaatteita voi soveltaa myös lähimetsän sieniin, jotka kuivatetaan energiatehokkaasti ja lisätään ruokiin pitkin talvea. Uutuuskirja laulujoutsenen perintö Suomalaisen ympäristöliikkeen taival on 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu kertomus luonnon puolustamisen iloista ja suruista yli sadan vuoden ajalta. Tarinan rinnalla kulkevat koko suomalaisen yhteiskunnan ja luonnon muutokset. Suomi olisi toisennäköinen ilman luonnonsuojelijoiden työtä. Kuusamon kosket, Kolin vaaramaiseman luonnonrauha, Turun Ruissalon tammimetsät ja monet muut suomalaisille tärkeät luontokohteet olivat vähällä tuhoutua rakennussuunnitelmien takia. Laulujoutsen, merikotka, saimaannorppa ja moni muu eläin oli vähällä kuolla sukupuuttoon Suomesta, ja ne saatiin pelastettua viime hetkellä. Osta, lue ja viihdy samalla tuet suomalaisen luonnon hyvinvointia! Jokaisen kirjan myyntihinnasta osa menee luonnonsuojelun hyväksi. Saatavilla kirjakaupoista, osoitteesta sekä sivun 31 palvelukortilla. jorma luhta / kuvaliiteri laulujoutsenen perintö Rolf Palmgrenin diplomatia Jokaisessa tämän vuoden Luonnonsuojelijassa julkaistaan yksi Suomen luonnonsuojelun historiasta kertovan Laulujoutsenen perintö teoksen anekdoottikirjoituksista. Terho Poutanen Virallinen, valtiovallan vastuulla oleva luonnonsuojelu oli 1920-luvulla aivan alullaan. Suomi sai luonnonsuojelulakinsa helmikuussa 1923, ja Rolf Palmgren nimitettiin Suomen ensimmäiseksi luonnonsuojeluvalvojaksi. Itse asiassa Palmgren oli Korkeasaaren eläintarhan johtaja, ja luonnonsuojeluvalvojan tehtäviä hoidettiin itsenäisyyden alkuvuodet sivutoimisesti. Heinäkuussa 1924 Palmgren kirjoitti agronomi, maisteri S.A. Ahtiaiselle, jonka tiedettiin tuntevan Antreassa sijaitsevat Sokanlinnan luolat. Kirjeessään Palmgren kysyi Ahtiaiselta: "Ken omistaa vuoren, jossa luolat ovat, ja suostuisiko hän ehkä siihen, että nämät harvinaiset ja geologisesti mielenkiintoiset luolamuodostumat luonnonmuistomerkkinä luonnonsuojelulain mukaisesti säilytettäisiin? Siitä ei hänelle voisi mitään vahinkoa koitua, vaan kunniaa ja kiitosta kansalaisten ja isänmaan puolesta." Vastauskirjeessään S.A. Ahtiainen kirjoittaa aikakaudelle ominaisten alkumuodollisuuksien jälkeen: "Minua on suuresti ilahduttanut, että harrastukseni Sokanlinnan tunnetuksi tekemiseksi on kantanut hedelmiä." Ahtiainen kirjoittaa, että Sokanlinnan omistaa talollinen Juho Patjas. Ahtiainen ei ole vielä ottanut häneen yhteyttä ja pitääkin parempana, "että kirjoitatte asiasta myös hänelle itselleen antaen hänelle samalla lähempiä tietoja mitä kaikkea rauhoitus koskee". Antrealainen agronomi ymmärsi jo yli 80 vuotta sitten luonnonsuojelun merkityksen. Hän myös käsitti, miten tärkeää rauhoittamisasioissa on täsmällisen tiedon antaminen maanomistajalle. Myöhemmiltä luonnonsuojeluviranomaisiltamme luonnonsuojelun markkinoiminen ei ole onnistunut yhtä hyvin vielä 1990-luvullakaan. Voit tutustua Laulujoutsenen perintöön ja tilata sen osoitteessa lomakkeet/ laulujoutsenen-perinto tai sivun 23 palvelukortilla.

16 16 luonnonsuojelija 4/2008 Perinnemaisemien katoavaa kauneutta Maatalouden rajut muutokset viidenkymmenen viime vuoden aikana ovat pyyhkineet kartalta perinnemaisemat lajeineen lähes tyystin. Perinnemaisemia hoitamalla suojelemme näitä äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä. teksti Katja Holopainen Perinnemaisemahankkeen koordinaattori Heinäseipäitä. Siisteissä riveissä suoraselkäisinä seisovia heinäseipäitä. Erityisesti hymyilyttää nähdä seipäitä Kehä III:n liikennevihreällä rinta rinnan voimalinjapylväiden kanssa. Kun suomalainen perinteinen maaseutu katoaa yhä kauemmas, on pieni hyppysellinen yritetty ottaa talteen ja tuoda silmäniloksi sinne, missä ihmiset liikkuvat. Muovipäällysteiset säilörehupaalit ovat syrjäyttäneet heinäseipäät. Yhtä lailla yksitoikkoisen vihreät vainiot ovat korvanneet ennen niin värikylläisinä kukkivat niityt. Niityt on liitetty kylvönurmiin, eikä karja enää laidunna vähätuottoisilla jokivarsilla tai järvien rannoilla. Perinteisestä maankäytöstä kertovat elinympäristöt, metsälaitumet, hakamaat, kedot ja lehdesniityt, ovat vaarassa kadota kokonaan. Suomi muuttuu, maaseutu muuttuu Suomen maaseutu on käynyt läpi suuria muutoksia. Työmenetelmät ovat maataloudessa alle sadassa vuodessa muuttuneet, ja maankäyttö tehostunut. Omavaraisista pikkutiloista on siirrytty teknologiapainotteisiin suuryksiköihin. Samalla monimuotoiset elinympäristöt ovat miltei kokonaan kadonneet. Suomen Ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan perinnemaisemat ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Kaikki ketojen, kosteiden niittyjen, lehtoniittyjen ja hakamaiden eri luontotyypit ovat harvinaisia. Erilaisista arvokkaista perinnebiotoopeista on jäljellä enää vajaa prosentti vuosisadan takaisesta puolestatoista miljoonasta hehtaarista. Tuosta vajaasta prosentistakin noin 95 prosenttia on vaarassa kadota. Umpeenkasvaneet kedot ja rehevöityneet niityt Tärkeimmät syyt uhanalaistumiselle ovat umpeenkasvu, rehevöityminen ja metsittäminen. kimmo härjamäki saara salmela kimmo härjamäki

17 luonnonsuojelija 4/ norpan yläfemma Mäntsälän Sandbergin peltoa hoidetaan perinteisin menetelmin. Mikäpä muu sopisikaan heinäkuorman vetäjäksi paremmin kuin kotoinen suomenhevosemme. Matti Vuori on ollut talkoilemassa Sandbergin pellolla hevosineen niin puusavotassa kuin heinän niitossakin. Niittämisen ja laiduntamisen loputtua kookkaat heinät ja ruohot valtaavat alaa matalilta ja valoa suosivilta niittykasveilta. Niityt rehevöityvät muun muassa keinolannoitteiden ja ilman typpilaskeuman tuomien ravinteiden vuoksi. Torjunta-aineet yksipuolistavat lajistoa entisestään. Niittylajisto häviää ilman hoitoa kasvupaikasta riippuen vuosikymmenen tai muutaman vuosikymmenen kuluessa. Maisema pusikoituu ja metsittyy. Perinnebiotooppien taantuminen on vakava uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Yksinomaan maatalouden luomissa elinympäristöissä elää neljäsosa maamme kaikista eliölajeista. Tällä hetkellä Suomen uhanalaisista lajeista noin 28 prosenttia on maatalouden perinneympäristöjen asukkeja. Perinnemaisemat ovat syntyneet Kuvat viereisellä sivulla: Vasemmalla: Pikkuapollo, niittyjemme liito-orava, levähtää metsäapilan kukalla. Oikealla ylhäällä: Mäkitervakko on ketojen kasvi. Mäkitervakon vartta verhoaa lehtiparien alla tumma tahma, josta juontuvat sekä lajin virallinen suomalainen nimi, että kutsunimet: tervaheinä, tervakukka ja tervaruoho. Oikealla alhaalla: Matkalla Maisemaan -luonnollisesti -hankkeen Kiimingin Haaraojan niitty on maakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Pohjois- Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari kantaa kortensa kekoon osallistumalla niittotalkoisiin. Kuva oikealla: Hoidon tuloksia ruohonjuuritasolta tarkasteltuna: päivänkakkara on ottanut erävoiton. Monet perinnemaisemien lajit viihtyvät radan varsilla. ihmisen toiminnan seurauksena, joten niiden säilyttämiseen myös tarvitaan ihmisen apua. Perinnemaisemien ja -biotooppien hoidosta hyötyvät paitsi uhanalainen eliölajisto myös maaseutumaiseman kulttuurihistorialliset arvot. Ja mikä parasta, luonnonarvoiltaan rikas maisema näyttää myös meidän silmissämme viehättävältä ja houkuttelevalta. VR ja SLL yhdessä perinnemaisematalkoisiin Luonnonsuojeluliitossa on tehty kallisarvoista työtä perinnemaisemien kunnostamiseksi jo vuosien ajan. Tänä kesänä yhä useammassa piirissä ja paikallisyhdistyksessä on otettu viikatteet, heinäharavat, kassarat ja muut perinteiset työvälineet taas käyttöön. Pusikoita raivataan ja villiintynyttä kasvillisuutta pannaan aisoihin useissa kymmenissä perinnemaisematalkoissa ympäri Suomea. Maisemanhoitotöiden takana on SLL:n ja VR:n yhteinen kesän kynnyksellä käynnistetty Matkalla maisemaan luonnollisesti -hanke. "Hankkeessa elvytetään lajistoa ja kaunista maisemaa. Luonnon Pusikoita raivataan ja villiintynyttä kasvillisuutta pannaan aisoihin useissa kymmenissä perinnemaisematalkoissa ympäri Suomea. monimuotoisuuden vaaliminen ja maisema-arvot ovat osa ympäristöystävällistä raideliikennettä. Monet harvinaiset lajit ovat löytäneet turvapaikan avoimina pidetyiltä radanvarsilta tai ratapihoilta," kiteyttää VR:n ympäristöpäällikkö Otto Lehtipuu. Käytännössä työ on loppukesällä ja alkusyksystä tapahtuvaa vesakon raivaamista ja korkean kasvillisuuden niittämistä, raivaustähteiden poiskuljettamista sekä laidunaitojen rakentamista. Likipitäen samaa, mitä esi-isämmekin muinoin tekivät. Luontotyyppien uhanalaisarvio valmistui s. 5 olli elo matti aalto 200 GWh mahdollisen Kollajan vesivoimalan tuottama sähköntuotannon lisäys vuodessa. 325 GWh mahdollisen Vuotoksen vesivoimalan tuottama sähköntuotannon lisäys vuodessa GWh voitaisiin vähentää energiankulutusta asentamalla omakotitaloon ilmalämpöpumppu ja omakotitaloon maalämpöpumppu GWh Helsingin Energian suunnitteman tuulivoimapuiston sähköntuotannon lisäys vuodessa 8000 GWh Teollisuuden taajuusmuuntajien säästöpotentiaali sähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. Lähteet: 1 ja 2. Voimaa vedestä 2007 selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Gaia Consulting Oy Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 4. Tekniikka & Talous Gaia Consulting Oy Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Luonnonsuojelija 2028 Amazonin sademetsän lopullinen tuho huolestuttaa ilmastotutkijoita Amazonin sademetsä on tuhoutunut lopullisesti kesän aikana roihunneissa metsäpaloissa. Aikanaan maailman suurimman, 7,5 miljoonan hehtaarin, sademetsäalueen tilalla on nyt kuivaa savannia ja hiekka-aavikkoa. Ilmaston lämpeneminen ja vuoden 2005 kuivuuksista käynnistynyt prosessi yhdistettynä yhä kiihtyviin hakkuisiin johti lopulta sademetsäalueen tuhoutumiseen. Samalla suuri määrä eläinja kasvilajeja on hävinnyt maapallolta lopullisesti. Tuhon aikana Amazonin alueelta on vapautunut ilmakehään viimeisen vuosikymmenen aikana laskelmien mukaan noin 50 miljardia tonnia hiilidioksidia. Pelkästään tämän seurauksena ilmasto on lämmennyt ylimääräisen asteen verran. Nyt ilmastotutkijat pelkäävät, että tilanne johtaa peruuttamattomaan kehityskulkuun, jossa myös muilla alueilla maaperään sitoutunut hiili vapautuu nopeasti ilmakehään. Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden uutisia tulevaisuudesta. Luonnonsuojeluliitto tyytymätön uusiin lentoliikennerajoituksiin Kansainvälinen lentoliikennesopimus on lopullisesti kieltänyt vanhanaikaiset fossiiliseen hiileen perustuvat polttoaineet. Käytännössä jo vuosikymmenen alusta suurin osa lentoliikenteen polttoaineesta on pohjautunut leväpohjaisiin energialähteisiin. Nyt uusista energialähteistä tulee kaikille lentoyhtiöille pakollisia. Luonnonsuojeluliitto on kuitenkin tyytymätön saavutettuun sopuun, koska se edelleen sallii lentämisen huvi- tai turistitarkoituksessa. Polttoaineen lisäksi lentoliikenteen melu ja sen vaatima infrastruktuuri tuhoavat hupenevaa luonnon monimuotoisuutta sietämättömästi, Luonnonsuojeluliitosta huomautetaan.

18 18 luonnonsuojelija 4/2008 elämäntapa kolumni Lukijoilta kuvitus Max Liimatainen Kolumnistina muusikko, lyyrikko Mikko Saarela Lähetä mielipiteesi osoitteeseen: (Viestin max pituus 2000 merkkiä) Ekokuluttajan vaikeat valinnat Yhtä asiaa ei voida nostaa tapetille, kun kymmenen muuta epäkohtaa odottaa korjaamista. Veikko Huovisen Ronttosaurus-kokoelmasta löytyy juttu nimeltä Hankalat illalliset. Tarinan alussa illallisvieraille aiotaan tarjota eteläafrikkalaista viiniä. Eletään yhä apartheidin aikaa ja moinen juoma ei tietenkään poliittisesti valistuneille illallisvieraille käy. Kun sitten aletaan tutkia minkä maan viini kaikille passaisi, ei sopivaa tuotetta löydykään. Kaikilla mailla on luurankonsa kaapissa. Lopulta todetaan vesi ainoaksi poliittisesti korrektiksi juomaksi. Huovisen jutun sisään on rakennettu muutama ajatuskulku, joihin niin sanotut maailmanparantajien arvostelijat usein turvautuvat. Ajatellaan, että maailmanparantajan pitäisi puuttua kaikkiin maailman ongelmiin. Yhtä asiaa ei voi nostaa tapetille, kun kymmenen muuta epäkohtaa odottaa korjaamista. Vaan mikseivät ns. hyvien asioiden puolesta vouhottajat voi olla opportunisteja ja priorisoijia? Esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid oli räikeä ja selkeä epäkohta, joka oli poistettavissa kansainvälisellä painostuksella. Niin tapahtuikin. Se, että maailmanparantajan pitäisi toimia kaikkia mahdollisia epäkohtia vastaa, johtaa tietysti myös siihen ajatukseen, että millekään ei kannata tehdä mitään kun kaikkea ei kuitenkaan saa kuntoon. Ja tuohan haisee jo oman laiskuuden selittelyltä! Huovisen tarina herättää kuitenkin myös paljon ihan pohdinnan arvoisia ajatuksia valistuneen kuluttamisen vaikeudesta. Ajatuksia, jotka sopivat ekologiseen kuluttamiseen siinä missä jutussa varsinaisesti käsiteltyyn poliittiseen tiedostamiseenkin tuotteita valittaessa. Valinnat eivät ole helppoja. Tuntuu kuin suo olisi siellä ja vetelä täällä vaikka kuinka ympäristöä säästävästi koettaisi ostoskassinsa täyttää. Tavalliselle tallaajalle ekologisen kuluttamisen vastuu tuntuu usein kohtuuttomalta, kun tietoa ei ole. Pelkääkö poliitikko pelastaa saimaannorppaa? menetimme tänä keväänä suurimman osan syntyneistä kuuteista. Luonnolla oli osuutensa asiaan kun se ei antanut norpille sellaista talvea, että ne olisivat voineet saada kunnon pesät aikaan. Politiikot ovat kuitenkin yhtä suuressa roolissa, sillä he voivat vaikuttaa lainsäädännöllä asiaan. Politiikot voisivat helpolla tavalla luoda lisämahdollisuuden tuolle harvinaiselle eläinlajille. Tarvitaan vain ja ainoastaan kykyä nähdä se tosiasia, että suomalaisilla on eräs maailman harvinaisin eläin, jota pitää suojella kaikin keinoin. Tekona se vaatii, että luomme lain, joka asettaa rajoituksia vesistöjen käyttöön osaksi vuotta. Saimaan alueella, jossa maailman harvinaisimpiin eläimiin kuuluva kansallinen aarteemme asuu ja lisääntyy, pitää verkkokalastus kieltä kokonaisuudessaan tammikuun alusta toukokuun loppuun. Mikä sitten olisi kiellon vaikutus alueen ammattikalastien toimeentuloon? Saimaan alueella on ammatikseen kalastavia vain muutama ja heidän tuohon vuodenaikaan kohdistuvat tulonmenetykset olisivat helposti korvattavissa valtion sekä maa- ja metsätalousministeriön budjetin kautta. Yksityiskalastuksen menetyksiä ei tarvitse edes miettiä, koska niiden korvaamiseen ei olisi mitään laillisiakaan perusteita. Norppa on kaikin puolin tärkeämpi kuin jonkun harrastuskalastajan verkkorajoituksen aiheuttama mielipaha. Se pitää harrastuskalastajankin myöntää. Kalastaja saa kalansa tuona aikana hallista tai marketin kalatiskiltä, mutta norppa ei saa uutta tilaisuutta. Kalastus on mukava ja hyödyllinen harrastus ja sitä soisi mahdollisimman monen edes kokeilevan. Me, jotka olemme orientoituneet kalastukseen jo äidinmaidon kautta, voimme omalla suhtautumisellamme olla esimerkkinä, ja lopettaa Saimaalla verkkojen uiton tuona tärkeänä aikana, jolloin Norppa tarvitsee rauhaa ja tilaa lisääntymiseen. Norpan lisääntymisalueilla pitää kieltää myös kasvava moottorikelkkailu. Kelkalla voi ajella missä vain, mutta norppa ei voi kaikkialla pesiä ja tehdä pesäluoliaan. Henkilökohtaisesti suojeluun lupautuneena ja kalastusta harrastavana tulen vetoamaan kaikkiin saimaan alueella vaikuttaviin politiikkoihin, että he saisivat aikaan lain, joka kieltää verkkokalastuksen tuona mainitsemanani aikana. Lähestyin sähköpostitse kaikkia Saimaan alueen kansanedustajia, joista vain yksi oli kiinnostunut tekemään asian eteen jotain. Vetoan myös jokaiseen suomalaiseen, varsinkin Saimaan vesistön alueella asuviin, että he omalla kohdallaan ottavat norpan sydämenasiakseen, ja tekisivät kaikkensa tuon kansallisaarteen suojelemiseksi. On pieni mutta tärkeä teko jättää verkot naulaan viideksi kuukaudeksi ja hakea silloin kala kaupasta, kun sillä voi vaikuttaa merkittävästi Norpan hyvinvointiin ja lajin tulevaisuuteen sekä jatkuvuuteen. Ari Kähärä Lappeenranta Huovisen novelli antaa vinkin ekokulutuksenkin nyrkkisäännöksi. Onko uuden auton hankkiminen todella ekoteko niin kuin mainostetaan? Ovatko tietokonepelit ym. tietotekniikan sisällöt ekologisesti kestävää kulutustavaraa? Niidenhän tekemiseen menee paljon työtä ja vähän luonnonvaroja, kuten ekotuotteelle sopiikin. Vaan uusien ohjelmien käyttämiseen tarvitaan aina uutta rautaa ja tietokoneita uusitaan naurettavan kiivaaseen tahtiin. Tällaisten kysymysten edessä tavallinen kuluttaja on usein neuvoton. Huovisen novelli antaa kuitenkin myös hyvän vinkin ekokulutuksenkin nyrkkisäännöksi. Kun ei ota mitään viiniä vaan valitsee veden, on todennäköisesti oikeilla jäljillä. Tule mukaan Ympäristötoimintapäiville! Ympäristötoimintapäivät on kaikille vuotiaille tarkoitettu valtakunnallinen ympäristö- ja eläinoikeustapahtuma, jossa voit osallistua työpajoihin ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Lue lisää ja ilmoittaudu jo tänään tai p. (09) ! Ilmoittautuminen mennessä!

19 luonnonsuojelija 4/ Hallituksen ympäristöpolitiikan arvio vaillinainen SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen antoi sinivihreän hallituksen ensimmäiselle vuodelle tylyn arvosanan (Luonnonsuojelija 2/2008). Vaikka osaa kritiikistä voidaan pitää perusteltuna, sai kirjoituksen perusteella hallituksen ympäristöpolitiikasta vaillinaisen ja osittain virheellisen kuvan. Yrjö-Koskinen pisti koko hallituksen piikkiin yksittäisten hallituspuolueiden tai jopa ministereiden puheita. Hallituksen linja on kuitenkin se, mitä yhdessä sovitaan. Hallituksen linjaan ei kuulu sen paremmin Vuotoksen rakentaminen kuin esimerkiksi ympäristöministeriön lakkauttaminenkaan. Kritiikin näitä koskevista kestämättömistä ja vastuuttomista puheista voi lähettää osoitteeseen, joka Yrjö-Koskisellakin on hyvin tiedossa. Ensimmäinen vuosi on vielä melko lyhyt aika vetää johtopäätöksiä saatikka jaella tuomioita. Hallitus käsittelee parhaillaan ilmasto- ja energiastrategiaa, joka tulee linjaamaan toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä. Samoin johdollani valmisteltava ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko valmistuu vasta myöhemmin hallituskaudella. Yrjö-Koskinen tyrmää hätiköiden auto- ja ajoneuvoverouudistuksen sillä perusteella, että se lisäisi ajoneuvojen kokonaispäästöjä. Alkuvuoden ennakkotietojen mukaan autoverouudistus on kuitenkin lisännyt autojen myyntiä pelättyä vähemmän ja alentanut uusien autojen keskipäästöjä oletettua enemmän. Kun myös ajoneuvoveron porrastus tulee aikanaan voimaan, tehostuu ohjaava vaikutus entisestään. Verojen hyvä rakenne mahdollistaa myös ympäristöohjauksen vahvistamisen tulevaisuudessa. Kaikkein vakavin puute oli kuitenkin se, että Yrjö-Koskinen luetteli vain hallituksen huonoina pitämiään linjauksia, mutta jätti tyystin mainitsematta hyvät. Hallitus osoittaa ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa ratahankkeisiin enemmän rahaa kuin tiehankkeisiin. Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen myönnetään uutta tukea, ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuja selvitetään. Energiaveroja kiristettiin vuoden alusta 300 miljoonalla eurolla. Ensimmäistä kertaa tavoitteeksi on asetettu energiankulutuksen kasvun taittaminen. Kauan kaivattuun tuuliatlakseen saatiin rahoitus. Ministeri Jan Vapaavuori on esittänyt uusien rakennusten energianormien tiukentamista puolella. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita uudistetaan mm. yhdyskuntarakenteen hajautumisen hillitsemiseksi ja turpeenoton haittojen vähentämiseksi. Valitettavasti joudun pitkälle yhtymään Yrjö-Koskisen Metso-ohjelmaa koskevaan kritiikkiin. Nyt tehdyt linjaukset eivät ole riittäviä. Toivonkin, että tulevien hallitusvuosien aikana luonnonsuojelussa voidaan vielä edetä. Tasapuolisesti punnittuna hallituksen ympäristöpolitiikan arvosana on kuitenkin ratkaisevasti parempi kuin mitä Yrjö-Koskinen antoi ymmärtää. Oras Tynkkynen Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen (vihr.), Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Ympäristöoikeutta kavennetaan Hallinnollisesti vuoden hiljaisimpana viikkona, heti juhannuksen jälkeen, maan hallitus antoi esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Kysymyksessä on ainakin periaatteellisesti merkityksellinen teko heikentää myös ympäristöväen mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristön tilaan. Esityksellä pyritään poistamaan oikeus valittaa asemakaavapäätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jäljelle jäisi enää nykyinen ensimmäinen valitustaso eli hallinto-oikeus. Samanaikaisesti esitetään, että ympäristöministeriö voisi vahvistaa pääkaupunkiseudulle oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Valituslupaa ei tarvitsisi enää myöntää, jos asemakaava koskisi yleiskaavassa jo ratkaistua aluetta. Ympäristöväki tietää, että yleiskaava on luonteeltaan niin yleispiirteinen, ettei se paljasta alueen todellista käyttötarkoitusta ja näin ympäristövaikutuksia. Kysymyksessä näyttää olevan asuntoministeri Jan Vapaavuoren hanke saada toteutettua metropolisuunnitelma kiireellä ja mahdollisimman vähäisillä valitusten aiheuttamilla viivästymisillä. Koska pääkaupunkiseudulle ei tule sijoittaa uutta asukasta, ei lain muutostakaan tarvita. Olli Paasivirta Kauniainen Pohjois-Karjalasta kajahtaa Arkinen maastossa liikkuja ihmettelee, onko luonnonsuojelua ollenkaan perinteinen yksilötason tapa kulkea melutta ja saastuttamatta, jättää eläimet ja kasvit muilta osin rauhaan, kuin mitä marjastaessa ja sienestäessä, kotitarvekalastaessa, on pakko. Kulkiessa näkee. Moton jälkiä, avonaista rikottua maata, jossa männynherkkutatti vaihtuu yli vuoden viiveellä korvasieneen. Yksi silmiinpistävin on ihmisten tapa laumautua metsään mennessään. Meteliä, muovijätettä, kalastusvälineitä unohdettuina siivekkäiden ja pienempien loukuiksi. Laskujokia keskustasta lähimpään pieneen järveen haisevina kuplivia. Ja kaupunkiluonto, eikö sitä ole? Kyllä täälläkin olisi... Kaupunki on päättänyt antaa villiintyneiden pihakasvien vallata alueita. Kulttuurilinnut räksä, harakka, varis ja varpunen pitävät paikkaa, vaikka itse onnistuin viime kesänä bongaamaan pikkukäpylintuparin, joitain sinitiaisia pesimästä. Mielestäni näissä luonnonsuojeluasioissa pitäisi tiedotuksella lähestyä alueiden omistajia aktivismi on aseena vihamielisyyttä herättävä. Jokaisella kaupungilla on oma kulttuurinsa, jota sen historia määrittää. Esimerkiksi entiset teollisuustaajamat ja vastaavat eivät juuri panosta kaupunkiluonnon kunnostukseen tai ylläpitoon. Asukkaiden kannalta kaupunkiluonto on tärkeä asia, sillä kaikilla ei ole varaa ja mahdollisuuksia lähteä maastoretkille. Citypusikkoaluereissut jäävät vähiin, kun löytää juomaveikkojen jäljet ja sitä hylättyä kulttuurin roinaa, millä on joskus ollut elävä omistaja. Anne Pitkänen Pohjois-Karjala Norppa suosittelee uusiutuvaa energiaa! Oletko jo vaihtanut norppasähköön? SIENIKIRJA Kauniisti kuvitettu taskukäsikirja esittelee lähes kuusikymmentä tavallisinta ja myös harvinaisempaa sientä. Kasviopillisesti oikeat tekstit kertovat mm. ravintoarvoista, sienten merkillisyyksistä, levinneisyydestä ja kasvupaikoista erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi kirjassa on poiminta-, kasvatus-, ja säilöntä- vihjeitä. Hieno pikku käsikirja omaan käyttöön tai vaikkapa lahjaksi! LUONNONPOLUILLA Kiinnostus luontoon ei tunne ikärajoja. On hauska tuntea nimeltä niittyjen ja metsien kukkia, pensaita ja puita sekä metsässä liikkuvia eläimiä, tietää myös linnuista, kaloista ja hyönteistä. Tähän kirjaseen on koottu yleisiä, mutta myös eräitä harvinaisiakin näytteitä eläin-, kasvija kivikunnasta. SIENIKIRJA Hinta: 12,50 LUONNON- POLUILLA Hinta: 12,50 Postimaksu naksettu Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa liimaamalla oikealla olevan merkin päälle 1. lk:n postimerkin. Tilaan seuraavat tuotteet: TILAUSKORTTI SIENIKIRJAA kpl (12,50 kpl, sis. alv:n) LUONNONPOLUILLA kpl (12,50 kpl, sis. alv:n) Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Tilaajan nimi:... Osoite:... Postinumero:... Kotkankatu 9 Postitoimipaikka:... VASTAUSLÄHETYS Sopimus elämäntapa Hyödyksi ja huviksi ikään katsomatta! Puhelin: HELSINKI Postita jo tänään tai soita asiakaspalveluumme (09) , tai faksaa tilaus numeroon (09) Voit tilata myös osoitteesta:

20 20 luonnonsuojelija 4/2008 norpan menot Retkelle lähiluontoon! Löydä luonto läheltäsi -retkiä järjestetään tänä syksynä Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näillä kaikille avoimilla ja maksuttomilla retkillä opit näkemään tutun lähiympäristön uudella tavalla. Retket kestävät kahdesta kolmeen tuntia. tapahtumat Helsinki, Haltiala, Pohjoinen Keskuspuisto Retket on suunnattu eri kohderyhmille eri päivinä. Retkien lähtöja paluupaikka on Paloheinän ulkoilumajalla, bussin 66 B päätepysäkillä. Su 28.9 klo retki lapsiperheille Su klo retki ikäihmisille La klo retki sinkuille Järj. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Kuopio, Puijo Ma 1.9. Puijon tutut tatit ja kummat käävät Kokoontuminen klo 18 Puijon tornin juurella Järj. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Oulu, Hietasaari Su Linturetki Kokoontuminen: klo 13 Vaaskiventie, merenranta Järj. Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen Retkikerho Tampere, Tohloppijärvi La Tohlopin sienimaailman rikkautta Kokoontuminen: klo 11 Tohlopin pohjoisrannan uimaranta (Epilän uimapaikka) Järj. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Ilmoittautuminen: Sinikka Kunttu, p , retkelle mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Turku, Urheilupuisto To 4.9. Lepakkoyö kaupunkipuistossa Kokoontuminen: klo Biologisella museolla (Neitsytpolku 1) To City-sienet Kokoontuminen: klo Biologisella museolla (Neitsytpolku 1) Järj. Turun luonnonsuojeluyhdistys ry Ilmoittautuminen: Sinikka Kunttu, p Retkille mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Retket ovat osa Löydä luonto läheltäsi -hanketta, jonka Luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt yhteistyössä Tapiola-ryhmän kanssa. Lisätietoa retkistä ja Löydä luonto läheltäsi -hankkeesta: Pekka tenhunen ETELÄ-HÄME Asikkalan luonnonystävät Syysretki Linkosaareen la Kallioisella saarella näkyvät jääkauden merkit hyvin. Edustalla on lintujen ja kalojen suosimia luotoja. Saarella on laavu ja nuotiopaikka. Lähtö Päijännetalon pihasta klo 10, autoilla Koulutuskeskus Salpauksen rantaan, josta venekuljetus Linkosaareen. Omat eväät sekä haluttaessa kiikarit ja kamera. Vaatetus sään mukaan, perillä ollaan noin pari tuntia. Kuljetusta varten suositellaan ennakkoilmoittautumista ti mennessä, tuula. tai tekstiviestillä p Hiljaisuuden retki Evolle su Lähtö kimppakyydein Päijännetalon edestä klo 10. Luvassa patikointia, hiljaisuutta, nuotiotulia. Mukaan kamerat, kiikarit ja omat eväät. Janakkalan luonto- ja ympäristö Ohjattu patikointiretki upealle Suurisuolle su Tutustutaan syksyiseen suoluontoon ja kohotetaan maljat (omista mukeista!) juhlavuoden kunniaksi. Mukaan omat kahvi- tms. eväät. Linja-auton reitti: lähtö klo 8 Tervakosken linja-autoasema, noin klo 8.15 Leppäkoski (entisen kaupan pysäkki) ja Turengin srk-talo klo 8.30., Suurisuon soramontulla n. klo Takaisin samaa reittiä. Lähtö klo Retken hinta 5 e. Ilmoittautumiset mieluiten tekstiviestillä viim. ke Kristiina Hurrille, p (ilmoita nimi ja mistä tulet kyytiin). Syyskokous la Mallinkaisten leirikeskuksessa klo Kokouksen jälkeen saunomista ja retkikuvien katselua ym. Yöpymismahdollisuus, omat eväät. Sieniretki su Paluu klo 15. Lisätietoja Raimo Roseniukselta, p Keski-Hämeen ympäristöyhdistys Jokamiespäivän retki su "Avataan" perinteinen polkureitti Lammin harjulla Lovojärveltä Untulaan. Harjulla on kaavoihin merkittynä polkureitti, joka on osaksi päässyt umpeutumaan. Koetamme elvyttää sen käyttöä ja etsimme mahdollisuuksia linjata polku uudelleen myös Lovojärven ja Makasiininmäen välille. Kokoontuminen Lovojärven parkkipaikalla klo 11. ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys Jokamiehenpäivän juhlavaellus su Ruokolahden tuoreimmalla retkeilypolulla. Noin 7 km pitkä Kissankierros kiertää Puntalan kylän ja Immolan lentokentän välisessä maastossa. Tapaaminen klo 11 Puntalantien varressa, noin 2,5 km 6-tieltä Huhtasenkylään päin. Syysarktikaa seurataan su klo 9 alkaen Joutsenossa Tiuruniemen kärjessä. Mikäli sää sallii, havaintoja voidaan tehdä myös Tiurun sairaalan katolta. Retken aikana muistutetaan myös seuraavan viikon Hiljan päivän sanomasta. Syyskokous ti klo Imatran pääkirjastolla. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri Uraanikaivosaiheinen yleisötilaisuus to 4.9. klo 18 Kuhmossa Kuhmo-talon Pajakka-salissa yhdessä Lentua-Seuran kanssa. Puhujina mm. Tapani Veistola SLL:stä, Markku Aho Pohjois-Karjalan uraaninvastaisesta kansanliikkeestä ym. Katso tarkemmat tiedot Kaivosaiheinen yleisötilaisuus pe 5.9. klo 18 Kajaanissa kaupungintalon valtuustosalissa. Puhujana mm. Tapani Veistola aiheena kaivoslain uudistus ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet. Tarkemmat tiedot nettisivuilla tai p Lentua-Seura Uraanikaivosaiheinen yleisötilaisuus to 4.9. klo 18. Tarkemmat tiedot, ks. piirin ilmoitus (yllä). Päiväretki Jonkerinsalon Hiidenporttiin la Yöpyminen mahdollista. Katso tarkemmat tiedot KESKI-SUOMI Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys Syyskokoukset to klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen ja noin klo luonnonsuojelupiirin kokoustelu. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten toimintasuunnitelma 2009 ja hallituksen valinta. Luontotyyppien uhanalaisuus Suomessa -yleisötilaisuus samassa paikassa klo Aiheesta kertoo SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava (FT), joka kertoo aluksi SLL:n juhlavuoden kuulumisista. KYMENLAAKSO Uhanalaistalkoot la 6.9. Kuusankoskella. Kunnistetaan kalliosinisiiven elinympäristöä. Mukaan voi ottaa raivaukseen sopivaa välineistöä, kuten voimasaksia ja sahoja. Kokoontuminen Woikantorin pihalla klo 9. Talkoolaisille tarjotaan keittolounas ja päiväkahvit. Lisätietoja: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, (05) Talkoot la 6.9. Kouvolan Lehtomäessä Kalalammen alueella. Rakennetaan pitkospuut ja tutustutaan alueen luontoon. Lisätietoja jäsenkirjeestä, paikallislehdestä sekä Juha Eskeliseltä, p Järj. Pohjois-Kymen Luonto, Kymenlaakson luonnosuojelupiiri. Wanhan ajan käsityöläismarkkinat su klo Kouvolan museokorttelissa. Luontotoimisto ja Puoti ovat auki. Ulkona on mahdollisuus tutustua mm. lankojen värjäykseen luonnonkasveilla. Lisätietoja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä, p. (05) Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä -yleisötilaisuus Kouvolan yhteiskoululla la klo 10 alkaen. (Tarkemmat tiedot, ks. ilmoitus s. 21). Hiljaisuuden päivän juhlaretki la Repovedelle (huom muuttunut ajankohta). Opastettu retki kansallispuistoon. Retkeläisille tarjotaan nokipannukahvit. Retkivarusteet ja evästä mukaan! Ilmoittautuminen: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, p. (05) Pohjois-Kymen luonto Sääntömääräinen syyskokous pidetään ti klo 18. luontotoimistolla, Kaunisnurmella. Tervetuloa! Järj. Poh- Jois-Kymen luonto LAPPI Lapin luonnonsuojelupiiri: Perinteinen pohjoisten piirien tapaaminen Lapissa la su Paikka ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Seuraa piirin verkkosivuilla Tapahtuma on kaikille avoin! Rovaniemen Luonto Kestävän matkailun seminaari Meltasjoen vanhan Aution maisemissa syyskuun aikana. Ajankohta ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin, seuraa yhdistyksen verkkosivuja: PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Viikonloppuvaellus Helvetinjärven kansallispuistoon pe su Hinta tarkentuu myöhemmin. Ilmoittautumiset Ilmastoaiheinen kuntavaalipaneeli ke klo 18 Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa. Tule kuuntelemaan, millä keinoilla kuntavaaliehdokkaat vastaisivat ilmastohaasteeseen! Lisätiedot Kyrön Luonto Sieni- ja ruskapitoinen syysretki Seitsemisen luonnonpuistoon su Kokoontuminen Kyröskosken Matkahuollolla klo 11, mistä jatketaan kimppakyydeillä. Säähän ja retkeilyyn sopiva varustus, eväät reppuun. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys Löydä luonto läheltäsi -retki la Tohlopin sienimaailman rikkautta. Kokoontuminen: klo 11 Tohlopin pohjoisrannan uimaranta (Epilän uimapaikka). Ilmoittautuminen: Sinikka Kunttu, p Retkelle mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. POHJANMAA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kesäkisa: Perhoset. Mistä löytyy sinun perhosparatiisi? Kerro kokemuksiasi perhosista tai hyvistä perhospaikoista. Kisa jatkuu ti 30.9 saakka. SLL-Pohjanmaan piiri, Valtionkatu 1, Seinäjoki tai Lisätietoja: Purokunnostukset jatkuvat. Vielä viimeinen talkooviikko 36 ( ) Kankaanpään Pukanluomalla. Tule ja tutustu! Lisätietoja: tai piirisihteeriltä, p POHJOIS-POHJANMAA Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys Katso tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tulevista tapahtumista osoitteesta Tulossa mm. syyskuussa kurkiretki Muhokselle. Yhteystiedot: pj Heini Hyvärinen, p , Oulun luonnonsuojeluyhdistys Yhdistyspäivät Oulun Hietasaaren Nallikarissa la su Luonnonsuojeluliiton ruohonjuuriaktiivien muodoista vapaa tapaaminen. Lisätietoja: p tai ja www. sll.fi/olsy/aktiivioulu/

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Seppo Kolkka, Hämeen Kuljetus Oy

Seppo Kolkka, Hämeen Kuljetus Oy Seppo Kolkka, Hämeen Kuljetus Oy Helpottaa tekovaiheessa, kun asiat ovat tuoreena muistissa, mutta Ulkopuolisten lausunnot ja mielipiteet sekavia, koska eivät oikein tiedä kumpaan haluavat antaa palautetta

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot