Thai-nuoret Pelastavat pianot Joustavuus. Raakasuklaa Tuuttimörkö Lätkä-aakkoset. Pärinää Kesähoroskooppi Opintotuki

Transkriptio

1 2 / 2013 VAPAUS Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto -SAKKI ry Thai-nuoret Pelastavat pianot Joustavuus Raakasuklaa Tuuttimörkö Lätkä-aakkoset Pärinää Kesähoroskooppi Opintotuki

2 Sisältö S. 3 / Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni, S. 4 / Lähihoitaja lähellä sydäntä, S. 6 / Ubikin suuri jääkiekkosanasto, S. 8 / Terveellistä ja taivaallista raakasuklaata, S. 11 / Thai-nuoret, S. 14 VAPAUS: S. 15 / Yhdenvertaisuutta suvaitsemisen sijaan, Pääsihteerin kolumni, S. 16 / Pelastavat pianot, S. 18 / Joustavuus sehän kuulostaa kivalta, S. 21 / Kesälle massia, S. 22 / Tuuttis tulee, oletko valmis?, S. 24 / Karkotusten kansankoti, S.26 / Pärinöissä, S. 28 / Aktiivina maailmalla, Kansainvälisyyttä ja ideoiden vaihtoa, S. 29 / Kesäduunari-infosta turvaa työelämään, S. 30 / Arvostelut, S. 32 / Suuri ja mahtava kesähoroskooppi, S. 35 / Kaljaritari, S. 36 / Opintotuen parantaminen lähtee opiskelijoista, S. 37 / Aiotko matkustaa lomalla?, Uusi jaosto ja uudet kujeet, S. 38 / General Intellect in Process, S. 39 / Sarjakuvat Tekijät KUSTANTAJA / SAKKI ry, PÄÄTOIMITTAJA / Henri Salonen, ULKOASU / Toni Halonen, KIRJOITTAJAT / Aleksej Fedotov, Jukka Vuorio, Reetta Keränen, Mira Auer, Niia Virtanen, Ilona Raivio, Vili Äijö, Tiina Helminen, Ilkka Hautala, Antti Malste, Anki Lappalainen, Jussi-Pekka Rode, Ina Mikkola, Elina Tervonen, Joonas Pulkkinen, Olivia Maury, Valter Sandell, Musa Jallow, Petri Nikander, Atlas Saarikoski, Xibalba David, Mikko Saksanen, KUVA AJAT / Hilla Kurki, Kirmo Ekholm, Niko Finne, Minna Kallinen, Toni Halonen, Ville Kauko, Marleena Lahti, KUVITUKSET / Samuli Otto-Henrik Saarinen, Taru Happonen, Marleena Lahti SARJAKUVAT / Pasi Kärkkäinen, Jyrki Nissinen, Katja Ronkanen, EDITOINTI / Jukka Vuorio Osoite Hakaniemenranta 1, Helsinki / Puhelin / Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi / ISSN / Numero 2/2013 Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2012 / Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa / llmoitusmyynti toimitus@sakkinet.fi, / Kansikuva Kirmo Ekholm 2 2 / 2013

3 pääkirjoitus henri salonen UBIK Vapaus valita Tässä Ubikin numerossa käsitellään vapautta. Erityisesti valinnan vapauden kautta kerrotaan tarinoita siitä, miten on ollut vapautta valita jotain tai olla valitsematta. Oman koulutusalan valinta on asia jonka jokainen ammattiin opiskeleva on tehnyt. Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan tilanne missä huomaa, että valittu ala ei olekaan sitä mitä halusi. Pettymyksiä tulee vastaan, mutta kuten lähihoitaja W e s l e y S t i l e s, jutussa Lähihoitaja lähellä sydäntä järkeilee, ei kannata antaa pettymysten haitata. Aina pitäisi olla vapaus valita uudestaan. Musiikkityöläinen T u u t t i m ö r k ö taas kertoo haastattelussaan siitä miten omaa aikaa ei tulisi käyttää toisten odotusten täyttämiseen. Ihmisen pitäisi tehdä asioita itseään varten. Karkotusten kansankoti -jutussa käsitellään sitä, miten toisten vapaus on suppeampaa kuin toisten. Meidän ympäriltämme löytyy ihmisiä, joille ei anneta vapautta liikkua tai asettua asumaan sinne minne haluavat. Vapaus tavoitella parempaa elämää itselleen ja perheelleen on perusoikeus, joka monilta evätään. He ovat onnekkaita joilla on samaan aikaan kykeneväisyyttä, puitteet sekä tilaisuus tarttua hetkeen jossa voivat tehdä jotain ainutlaatuista tai jotain ihan tavallista. Kysy itseltäsi, mitä vapaus sinulle merkitsee? Toisen vapaus on toiselta pois Alppilan koulussa sattuneesta välikohtauksesta opettajan ja oppilaan välillä puhkesi melkoinen kohu. Mielestäni kohun mittasuhteissa ja tulkinnassa on kaikki pielessä. Erityisesti siinä, että koulurauha käsitteenä sotketaan tähän tapaukseen mukaan. Alppilan tapaus koskettaa harvan elämää muuten kuin uutislööppien kautta, mutta nyt luomisvaiheessa oleva koulurauhalaki saattaa toteutuessaan jo koskettaakin. Kuria tiukentamalla tuskin vaikutetaan syihin, joista heikentynyt ilmapiiri tai rauhattomuus oppilaitoksissa ja kouluissa johtuu. Liian suuriksi kasvaneet ryhmäkoot ja opetushenkilökunnan pienentyneet resurssit eivät takaa sitä opetuksen tasoa ja järjestystä, joka opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle kuuluu. Kontrollia kiristämällä ei luottamusta saavuteta ja ilman luottamusta ei synny kunnioitusta. Opiskelijoiden oikeus kyseenalaistaa käytäntöjä sekä vaikuttaa omaan opiskeluympäristöönsä on vapaus, jota kannattaa puolustaa. Puheenjohtajan kolumni Aleksej Fedotov Se kiitää ja liitää Vapauden arvo tajutaan usein vasta tämän menettämisen myötä. Vapaus voi olla absoluuttista, taloudellista, sosiaalista ja monta muunlaista. Minulle vapaus on merkinnyt paljon jo elämäni ensimmäisistä askelista alkaen. Varttuminen diktatuurissa pakottaa miettimään omaa suhdettaan, sekä asemaa muihin. Se luo kysymyksiä miksi joillakin on mahdollisuuksia joita toisilla ei ole? Miksi en voi tehdä samaa asiaa kun toinen, vaikka vaikutamme samanlaisilta? Muutettuani Suomeen tajusin mitä vapaus on. Vapaus on aito mahdollisuus toteuttaa intohimoiseen rakkauteen perustavaa visiotaan paremmasta elämästä vailla toisten mielivaltaa. Vapautta on oikeus ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa, vaikka olisikin väärässä. Se on mahdollisuus olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen ja kantaa vastuuta myös muista. Mielestäni ihminen ei voi olla vapaa ilman, että muutkin ovat. Keväällä hallituksen kehysriihen aikaan Suomalainen opiskelijaliike sai kokea vapauden vastuullista, haastavaa sekä samalla mahdollistavaa puolta. Vanhempien tulojen vaikutuksesta opintotukeen ja opintotuen yleisestä tasosta on väännetty politiikassa niin kauan, kuin muistan olleeni SAKKI:n jäsen, ja oikeastaan paljon pidempääkin. Ennakko-odotuksista, hankalasta taloudellisesta tilanteesta ja kriittisistä asenteista huolimatta amiksia, lukiolaisia sekä korkeakouluopiskelijoita yhdistänyt opintotuen kehittämislinja piti pintansa poliitikkojen väännön keskellä. Viisi opiskelijajärjestöä saavutti siis pienten keskinäisten kompromissien avulla yhtenäisen rintaman. Vuoden kestänyt päättäjien yhteinen lobbaaminen, tiedottaminen ja painostaminen lopulta tehosi. Koko prosessi huipentui opiskelijaliikettä yhdistäneeseen mielenosoitukseen Helsingissä, joka keräsi 20. maaliskuuta yli 6000 opiskelijaa eduskunnan eteen. Tämä, jos mikä on osoitus vapaudesta toimia. Vaikka toisen asteen opintotukea saatiin korjattua - kamppailu on vielä kesken. Opiskelijoiden toimeentulossa on vielä paljon parannettavaa. SAKKI kuten muutkin opiskelijajärjestöt tarvitsevat jäseniään entistä enemmän myös tulevaisuudessa. Tule mukaan kamppailuun yhteisen hyvän puolesta! Haluan vielä toivottaa mukavaa kevätlukukauden loppupuolta, iloisia hetkiä keväällä valmistuville amiksille ja leppoisaa kesälomille siirtymistä. Nauttikaa auringonsäteiden lämmöstä ja vapaudesta toimia! 2 /

4 Teksti Anki Lappalainen Kuvat Hilla Kurki Lähihoitaja lähellä sydäntä "Ammatinvalinta tehdään itselle. Pitää vain tehdä päätös, mitä haluaa." Je n n a L i n d q v i s t ( 2 7 ) toimii ohjaajana Helsingin diakonissalaitoksella pitkään asunnottomana olleiden päihdeongelmaisten asumispalveluyksikössä. Hän on koulutukseltaan mielenterveys- ja päihdepuolelle suuntautunut lähihoitaja. Lukion ovet eivät aikoinaan hausta ja peruskoulun opinto-ohjaajan kannustuksesta huolimatta auenneet Jennalle ja viestinnän alan oppilaitoksen ovet nekin pysyivät Jennan osalta kiinni. Kauppaoppilaitoksen markkinointilinja avasi portit, mutta ala ei alun innostuksen jälkeen kiinnostanut tarpeeksi. Lähihoitajaksi opiskeleminen oli aluksi kokeiluluontoinen juttu, joka sittemmin vei mukanaan. Mielenterveysasiat kiinnostivat jo valmiiksi ja pikkuhiljaa kiinnostus heräsi myös päihdeongelmiin. Työ lähihoitajana on ollut Jennalle monin tavoin yllätys. "Työn henkinen raskaus on ollut odotettua konkreettisempaa. On pitänyt opetella turhautumisen ja pettymyksien sietämistä ja sisäistää hoitoalan vanha viisaus, ettei toista ihmistä voi parantaa. Voi ainoastaan tukea toista parantumaan, eikä sekään aina auta", toteaa Jenna. "Työ kuitenkin on kaikin puolin hyvin antoisaa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Työ mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kanssa on paitsi haastavaa, myös hyvin mielenkiintoista." Omasta hyvinvoinnistaan on erittäin tärkeää pitää huolta. Liian kiltti hoitaja ei saa olla, sillä heidät kulutetaan helposti loppuun mm. ylitöillä. On hyvä tietää omat rajansa, oppia sanomaan ei ja muistaa, että elämää on myös työn ulkopuolella, Jenna pohtii. Lukeminen, keikat ja elokuvat ovat Jennalle tärkeitä, niiden parissa pääsee arkiasioista eroon ja saa muuta ajateltavaa. Työpaikka tukee hyvinvointia tarjoamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Tarjolla on myös vakituiselle henkilökunnalle ilmainen terveydenhuolto. "Työkavereiden kesken järjestetään Jenna Lindqvist on mielenterveys- ja päihdepuolelle suuntautunut lähihoitaja. Lähihoitajan työ on oppilaitosten kuvauksissa määritelty olevan kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtäviä sisältävää huolenpitotyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista suurimman osan tuottavat kunnat, kuntayhtymät ja valtio, mutta myös kasvavissa määrin järjestöt ja yksityinen sektori. 4 2 / 2013

5 UBIK Wesley Stiles huomasi ihmisten auttamisen olevan niin kivaa, että sitä voisi tehdä jopa työkseen. paljon vapaa-ajan ohjelmaa, useimmiten ryhmäliikunnan puitteissa. Se edesauttaa jaksamista työpaikalla ja kohottaa työpaikan henkeä." Jenna toivoisikin työantajien panostavan enemmän työntekijöidensä jaksamiseen. "On äärimmäisen tärkeää järjestää yhteisiä tapahtumia ja menoja, jotta työn ympärille tulisi muutakin kuin työtä ja työstä puhumista." Kysyttäessä mitä neuvoja Jenna antaisi alaa harkitsevalle tai jo sitä opiskelevalle, vastaus on helppo. "Tulee ymmärtää etukäteen, että alalla työt eivät koskaan lopu. Omasta jaksamisestaan tulee pitää hyvää huolta, muuten palaa helposti loppuun. Lisäksi kannattaa ottaa selvää omista oikeuksistaan, pitää huolta omista rajoistaan työn määrässä ja kuulua ammattiliittoon, josta saa tarvittaessa apua esimerkiksi työsopimusongelmiin." Ammatiksi lähihoitaja We s l e y S t i l e s ( 2 1 ) opiskelee lähihoitajaksi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Hän on aloittanut opinnot syksyllä Ala on ollut Wesleylle alusta alkaen selvä. Peruskoulussa opinto-ohjaajan neuvot ja opastukset erilaisiin aloihin menivät Wesleyltä ohi korvien, kaikenlainen opiskelu ja koulunpenkkien kuluttaminen tuntui nuoresta miehestä liian kaukaiselta ajatukselta. Armeijassa Wesley toimi sotilaspoliisin ensiapumiehenä ja kipinä alaan ja erityisesti ihmisten auttamiseen tuntui heti omalta jutulta. Työvoimatoimiston ammatinvalintaohjaaja antoi hyviä neuvoja, opasti tiedon hankkimisessa ja antoi siten lisäpotkua hakea opiskelemaan. Opiskelumotivaatio on huipussaan ja muutenkin alanvalinta tuntuu napakympiltä. Työn osalta Wesley odottaa eniten pääsevänsä osalliseksi ihmisten auttamiseen ja vastuunkantamiseen omalta osaltaan työyhteisössä. Suuntautuminenkin on selvä. Wesley haluaa opiskella ensihoitajaksi ambulansseihin. Opiskelun vastapainona hän viettää paljon aikaa kavereiden kanssa ja harrastaa monipuolisesti urheilua. "Lisäksi riittävä uni on ollut ehdoton edellytys opiskelussa jaksamiselle, sillä väsyneenä keskittyminen herpaantuu, eikä oppi tahdo mennä perille", pohtii Wesley. Pettymyksiin ja turhautumisiin tulee opetella jo opiskeluaikana, sillä työelämässä ne tuskin vähenevät. Oppilaitos huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta säännöllisillä ryhmä- ja jopa yksilökeskusteluilla. Lisäksi koululla on tarjolla tarvittaessa psykologin vastaanotto. Wesley toimii itse oppilaskunnan hallituksessa ja ajaa opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin keskittyviä asioita. Esimerkiksi järjestämällä enemmän yksilökeskusteluja jotta myös hiljaisempien ja syrjäänvetäytyvimpien opiskelijoiden ajatukset ja mielipiteet tuodaan esille ja heitä kuunnellaan tasavertaisesti. Ajatukset tulevaisuudesta työn osalta ovat vielä hieman kaukana, mutta tieto siitä, että harteilla tulee olemaan paljon vastuuta ja taakkaa, ovat selvät. "Pettymyksiin ja turhautumisiin tulee opetella jo opiskeluaikana, sillä työelämässä ne tuskin vähenevät. Lisäksi pitää opetella ottamaan kritiikki kehittävänä, eikä lannistavana osatekijänä työssä ja elämässä yleensä." Wesleyn neuvo alaa harkitsevalle on se, että pitää olla oikea halu auttaa ihmisiä. Ammatinvalinta tehdään vain itselle. Pitää vain tehdä päätös, mitä haluaa, Wesley toteaa lopuksi. Ammattiosaajan hyvä elämä Kuinka ammattioppilaitokset voisivat tarjota nuorille ammatin lisäksi entistä enemmän mielekkyyden ja elämänhallinnan aineksia? Miten nuori voisi löytää kutsumuksensa työelämässä? Miltä näyttää ammattioppilaitos, jossa opiskelijoiden hyvinvointi on johtoajatuksena? Näitä kysymyksiä pohditaan Filosofian Akatemian tutkijoiden F r a n k M a r t e l a n ja L a u r i J ä r - v i l e h d o n laatimassa Ammattiosaajan hyvä elämä -selvityksessä. Raportin voi ladata Ehkäisevä päihdetyö E H Y T r y : n verkkosivuilta. Painotuotteen hinta: 2,50 e + posti- ja toimituskulut. Frank Martela & Lauri Järvilehto: Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi. EHYT ry:n julkaisusarja 2/ /

6 Teksti Jukka Vuorio Kuvitus Taru Happonen 6 2 / 2013

7 UBIK Ubikin suuri jääkiekkosanasto Heti vapun jälkeen mennään taas kolme viikkoa armotonta kisakatsomoaikaa, kun Suomi kisailee jääkiekon maailmanmestaruusturnauksessa. Suomi pelaa alkulohkonsa Helsingissä ja jos hyvin käy niin mitalipelit Tukholmassa. Jos et tiedä jääkiekosta juuri mitään eikä paljon kiinnostakaan, mutta haluaisit silti keskustella kavereidesi kanssa kisojen aikaan, ei hätää. Tämä jääkiekon ABC auttaa sinut läpi kisakauden. A Antero Mertaranta. Suomen kuuluisin ja suosituin jääkiekkoselostaja ja eräs vähiten tunnetuista rumpaleista. Suomalaiset tykkäävät hänen verbaalisesta hassuttelustaan, kuten lausahduksesta jonka mukaan ruotsalainen viedään kebab-kioskille. I D G H E C Cheerleaderit. Tanssitytöt hytkyvät katsomossa pelikatkoilla rokin tai teknon tahtiin. Ja nimenomaan tytöt. Miksi ei koskaan pojat? Doping. Talvella kotimaan lätkämedia kohisi pari viikkoa uutisesta, jonka mukaan kaksi Leijonien pelaajaa olisi ehkä joskus jossain käyttänyt dopingiksi laskettavaa kannabista. Kohuja tulee ja menee, tämä kohu ei lopulta johtanut mihinkään. Erikoistilannepelaaminen. Termillä tarkoitetaan yli- ja alivoimatilanteita, ei oikeasti erikoisia tilanteita kuten katsojan hyppäämistä kaukaloon. Globen. Ruotsalaiset rakensivat Tukholmaan maailman suurimman pallonmuotoisen lätkähallin ja ovat siitä hyvin ylpeitä. Pakkohan heidänkin jostain on oltava iloisia, kun eivät enää kuningasperheestä kaiken kuninkaan sekoilun jälkeen kehtaa puhua. Hartwall Areena. Sponsorin mukaan nimetty monitoimiareena. Suomen jääkiekkomaajoukkueen virallinen kotikenttä. Tunnetaan myös lempinimellä Harrin Hevostalli. Lempinimellä viitataan hallin isään Harry Harkimoon. Ilves. Pohjoisella pallonpuoliskolla elävä kissapeto, joka on luonnostaan arka ja säikky. Myös tamperelainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa joka kevät karsintasarjaa. KL Kalervo Kummola. Suomalaisen jääkiekon kummisetä. Eikä missään sellaisessa kivassa lastenklinikoiden kummit tyyppisessä mielessä, vaan vanhassa kunnon Don Corleone hengessä. Lukashenka. Jostain syystä kansainvälinen jääkiekkoyhteisö on päättänyt pelata vuoden 2014 MM-kisat Valko-Venäjällä. Maata johtaa diktaattorimaisin ottein Aleksander Lukashenka. M N Mikael Granlund. Jääkiekkoilija, joka keksi ILMAVEIVIN ja teki sillä maailmanmestaruusmaalin. Vai miten se nyt meni? Nokkapokka. Tapahtuma, jossa kaksi jääkiekkoilijaa alkaa lyödä toisiaan nyrkeillä päin pläsiä. NHL:ssä tapahtuma päättyy kun toinen voittaa, Suomessa linjatuomarit usein keskeyttävät tapahtuman heti alkuunsa. O Olut. Kisakatsomon vakiovaruste hallissa, baarissa ja olohuoneessa. Suomen kultamitalijoukkuetta arvosteltiin keväällä 2011 ryyppäämisestä, mutta hei, onhan eräs olutfirma joukkueen ehkä suurin sponsori. S V R Raipe. Suomen kaikkien aikojen jääkiekkoleijona Raimo Helminen on pelannut eniten otteluita Suomen maajoukkueessa. Nuorempi yleisö muistaa silti paremmin Putous-hahmo Sanna-Raipe Helmisen. Seeprat. Nuo kaukaloiden syyttäjät, valamiehistöt ja tuomarit. Tuomareiden mustavalkoiset raitapaidat ovat tuoneet lempinimen seepra, joka onkin itse asiassa kivempi sana kuin niinikään usein kuultu helvetin puusilmä. T Teemu Selänne. Teemua ei luultavasti nähdä enää ikinä MM-kisoissa, eikä sitä voi ihmetellä. Kyllä Anaheimin auringossa kelpaa kiillotella urheiluautoja kun samaan aikaan kollegat nauttivat Pohjolan takatalvesta. Venäjä. Maa, jossa kaikki on toisin. Kokeile vaikka kirjoittaa YouTubeen Crazy russian. Mutta osataan siellä pelata jääkiekkoakin. Ei aina joukkueena, mutta se ei haittaa, sillä aina löytyy joku pavelbure, joka tekee yksin viisi maalia ottelussa. J Jäähy. Kun rikkoo sääntöjä, joutuu vähäksi aikaa yksinään jäähylle eikä saa pelata muiden kanssa. Tämähän on tuttua jo päiväkodista. 2 /

8 Teksti ja kuvat ina mikkola Teksti ja kuvat Ina Mikkola Raakasuklaata tehdessä voi kokeilla yhdistää vaikeitakin makuja. Tärkeää on kuitenkin laadukkaat ainesosat. Terveellistä ja taivaallista raakasuklaata Opiskelijan viikonloppu lähestyy ja kaupasta tarttuu mukaan Fazerin Sininen. Herkuttelu on toki sallittua, mutta mitä jos sen tekisikin hieman luovemmin ja terveellisesti mausta kuitenkaan tinkimättä? 8 2 / 2013

9 UBIK Suklaan valmistuksessa käytetään kaakaota, joka on yksi maailman terveellisimmistä ruoka-aineista. Tosin kaupan perussuklaalevyissä kaakaota on vain hippusellinen ja loppu koostuu yleensä epäterveellisistä ainesosista, kuten valkoisesta sokerista, huonoista rasvoista ja maitojauheesta. Sen sijaan raakasuklaassa käytetään runsaammin itse kaakaojauhetta, hyviä rasvoja ja terveellisiä makeuttajia. Raakasuklaata valmistettaessa suklaamassaa ei kuumenneta yli 42 asteen, sillä liian korkea lämpötila tuhoaa suklaan ravintoaineet ja entsyymit. Raaka-aineiden valinnassa ei myöskään kannata kitsastella, sillä vain parhaista aineksista tulee parasta suklaata. Laadukkaat raaka-aineet on valmistettu hellävaraisin menetelmin ja luonnonmukaisesti. Valmiina ostettuna raakasuklaa on huomattavasti kallimpaa kuin perussuklaat - juuri laatunsa takia, mutta opiskelijabudjettiin sopivammaksi raakasuklaan saa, kun sitä valmistaa itse. Kätevimmin kaikki ainekset saa marssimalla ekokauppoihin, kuten Ekoloon tai Ruohonjuureen tai tilaamalla netistä esimerkiksi Hyvinvoinnin tavaratalosta. Toki myös hyvinvarustetuista tavarataloista löytyy aineksia. Tunnettuja ja suosittuja raaka-aine merkkejä ovat esimerkiksi CoCovi, Puhdistamo ja Of The Earth Superfoods. Yksinkertaisimmillaan raakasuklaan valmistukseen riittää ainesosiksi kaakaovoi ja kaakaojauhe, mutta koska monen makuun suklaasta tulee näin liian vahvaa ja tuhtia keholle sulateltavaksi, kannattaa valmistuksessa käyttää myös muutamaa muuta raaka-ainetta, kuten kylmäpuristettua kookosöljyä. Sen lisäksi, että kookosöljyllä saa vivahdetta suklaan rakenteeseen, se myös parantaa suklaan sulamista kehossamme. Kaakaovoi kuitenkin kestää paremmin huoneenlämpöä kuin kookosöljy, joten sitä kannattaa laittaa suklaaseen aina suhteessa enemmän kuin kookosöljyä. Tee se itse ja löydä kokeilemalla Makeutta suklaaseen saa erinomaisesti hunajalla. Ja kuten kaakao, raaka hunajakin sisältää paljon antioksidantteja, mineraaleja ja entsyymejä. Toinen hyvä makeuttaja on steviauute tai -jauho, joka on valmistettu stevia-yrtin lehdistä. Stevia on sokeria monta sataa kertaa makeampaa ja täysin kaloritonta! Stevia vahvistaa muita makuja ja parhaiten se toimii käytettynä yhdessä muiden makeuttajien kanssa. Yksinkertaistettuna stevian avulla voi siis vähentää muiden makeuttajien käyttöä. Lisää terveellisyyttä suklaaseen saa muun muassa lucuma- ja maca-jauhoilla. Lucuma on Perussa kasvava päärynämäinen hedelmä ja maca puolestaan juurikasvi. Näitä jauhoja käyttäessä kaakaojauhetta ei tarvitse myöskään pistää niin paljon, sillä ne kiinteyttävät kaakaojauhon rinnalla suklaamassaa. Sekä lucumassa että macassa on kummassakin runsaasti muun muassa B-vitamiineja, rautaa, fosforia ja kalsiumia. Lucumassa on näiden lisäksi A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia ja macassa puolestaan C- ja E-vitamiineja. Lucuma toimii niin ikään hyvänä makeuttajana hedelmäisen ja kermaisen makunsa vuoksi. Macan maku itsessään ei ole kehuttava, mutta laittamalla näitä kahta jauhoa saman verran, lucuman maku neutralisoi macan makua. Maustamalla sitä vasta voikin leikitellä suklaan teossa. Suolan käyttö ei ole pakollista, mutta sen avulla eri makuja saa terävöitettyä. Mausteina voi käyttää perinteisiä mausteita, erilaisia jauheita, eteerisiä ruokaöljyjä, marjoja ja hedelmiä. Raakasuklaan valmistuksessa tulee muistaa, että reseptit eivät ole koskaan kiveen hakattuja, kunhan et vain kuumenna seostasi liian kuumaksi. Uskalla leikkiä aineksilla, maistele välissä keitostasi ja katso mitä syntyy! Ennenkokematon taivaallinen suklaakokemus on kuitenkin taattu. Mulperi-goji-kaakaonibsit 1,5dl raastettua kaakaovoita 0,5 dl kylmäpuristettua kookosöljyä (mitataan sulamattomana) 1dl kaakaojauhoa 0,5dl macaa 0,5dl lucumaa 0,5dl salmiakkiuutetta Koristeeksi päälle ja/tai sekaan salmiakkijauhoa Koristeeksi päälle ja/tai sekaan apteekin salmiakkia Mustikka-kookos 1dl raastettua kaakaovoita 0,5 dl kylmäpuristettua kookosöljyä (mitataan sulamattomana) 1dl kaakaojauhoa 0,5dl macaa 0,5dl lucumaa 3rkl hunajaa 5 rkl mustikkajauhetta Kourallinen silputtuja kookoslastuja Koristeeksi päälle ja/tai sekaan kuivattuja mustikoita Salmiakki 1,5dl raastettua kaakaovoita 1dl kylmäpuristettua kookosöljyä (mitataan sulamattomana) 1dl kaakaojauhoa 2 rkl macaa 2 rkl lucumaa 4rkl hunajaa 1,5dl pieneksi pilkottuja mulperimarjoja Kourallinen kaakaonibsejä Koristeeksi päälle gojimarjoja 2 /

10 S u k la an tekovaiheet 1. Laita kattila tai kulho kattilaan lämpimään vesihauteeseen. Varo ettei vesi ala kiehumaan raivokkaasti, mikäli pidät pientä lämpöä hellassa. 2. Sulata kulhossa rasvat (kaakavoi ja/tai kookosöljy). 3. Lisää makeuttajat (hunaja, stevia), jauhemaiset ainekset (kaakaojauhe, lucuma- ja maca-jauho) ja mausteet. 4. Sekoita huolella niin, että saat aikaseksi tasaisen massan. 5. Maistele. Tarvitseeko makeutusta lisätä? 6. Kaada suklaa muotteihin (esim. jääpalamuotit toimivat hyvin) tai lautaselle. 7. Jähmetä pakastimessa niin kauan, että suklaat ovat kovia. 8. Anna sulaa tovi ja irrota muoteista. 9. Tarjoile ja nauti! 10. Säilytä suklaa mieluiten jääkaapissa tai pakkasessa / 2013

11 Teksti ja kuvat ville kauko UBIK Thai-nuoret Arm on tarjoilija ja Boy on riksakuski. Kolmas kaveri on hieroja ja neljäs sukeltaa työkseen. Lomaillessaan Thaimaassa Ville Kauko kuvasi lomakohteessa työskentelevää nuorisoa. Thaimaa on noin 67 miljoonan asukkaan perustuslaillinen kuningaskunta. Maata johtaa poliittisesti pääministeri ja kuningas on hyvin vahva arvojohtaja. Suomen Ulkoasianministeriö tietää kertoa meille, että Thaimaa on kehittynyt vaikkakin vielä köyhä valtio. Talous on ollut tasaisessa kasvussa 2000 luvun ja vientivetoisen talouden päävientituotteita ovat koneet, laitteet, sähkötarvikkeet, autot, merenelävät, vaatteet sekä riisi. Väestöstä 95 prosenttia tunnustaa buddhalaisuutta ja noin 80 prosenttia asuu maaseudulla. Thaimaan koulutusjärjestelmä on samansuuntainen kuin suomalainen ver- rokkinsa. Pakollinen peruskoulu kestää 9 vuotta jonka jälkeen siirrytään, mikäli mahdollista, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Maan nykyinen hallitus investoi paljon koulutukseen ja haluaa tulevaisuudessa turvata kaikille maksuttoman koulutuksen 15 vuodeksi. Arm Arm asuu Si Kaolla ja on tarjoilina Yok Yor nimisessä ravintolassa. Kävin perheeni kanssa siellä syömässä monena iltana. Ravintola on karu ja sen erottaa rannasta vilkasliikenteinen katu. Tämän kadun yli tarjoilivat kantavat ruokaa rannalla istuville asiakkaille ja samalla kun odotin omaa annostani kiinnitin huomiota parikymppiseen tarjoilijaan joka esitteli itsensä Armiksi. Si Kaon turismikausi ei kestä kuin osan vuodesta, mutta ruskettunut turisti on joka tapauksessa vähemmistön edustaja. Arm uskoo, että töitä riittää koko vuodeksi ja jatkaa matkaansa. 2 /

12 Su Länsinaapurimme viihtyvät erinomaisesti Koh Lantan Chada Beachilla ja siellä on töissä myös Su. Hän on hieroja. Thaimaalainen hieroja on ammatti, mihin liitämme monesti paljon negatiivisia mielikuvia, mutta Sulle tämä on työpaikka muiden joukossa. Sulla on kaksi lasta ja turistikauden jatkuessa töitä on tarpeeksi. Kauden loputtua pitäisi keksiä jotain muuta. Paikallisista ei ole asiakkaiksi, vaikka joskus käykin tuuri. Ensi talvena voit nähdä Sun jollain toisella rannalla hieromassa, joten muista tervehtiä. Saran Saranin ammatti on vapaasti suomennettuna lääkärin apulainen. Ehkä sairaanhoitaja? Ei aivan. Saran on jotain aulapalvelijan ja sairaanhoitajan väliltä. Lisäksi Saranin takana on vaikuttava hylly täynnä lääkkeitä joita hän jakaa pienen luukun kautta viereisessä huoneessa istuvalle lääkärille. Saran ei ole saaren paikallisia asukkaita, mutta viihtyy työssään ja oli ihmeissään siitä, että halusin kuvata juuri häntä. Saran ajatteli, että lääkärin vastaanotolla kuvattaisiin lääkäriä / 2013

13 UBIK Boy Boy ajaa tuk-tukia. Tiedätte varmaan mitä ne ovat? Boy ajaa ja odottaa muiden Boynimisten kavereidensa kanssa. Hotellin lähellä, mutta ei kuitenkaan aivan vieressä. Hotellin viereen saavat tulla vain hotellin työntekijöiden hyväksymät autot. Boy ja muut Boyt ottavat ne jotka kävelevät kadun päähän, eivätkä käänny kulman takana sijaitsevan marketin pihaan. Boyta harmittaa, että turistit pitävät häntä kouluttamattomana pakkotyöläisenä vaikka Boy on opiskellut. Koh Lantassa vain ei ole paljon vaihtoehtoja. Jos omistat mopon, ajat Tuk-tukia. Jos sinulla on avolava Toyota, voit ajaa taksia. Tai sitten jotain ihan muuta. Boyn takana olevassa rähjäisen näköisessä talossa kanat kävelevät pihoilla ja viereisten hotellien asukkaiden pyykit peseytyvät. Tat Tat on lempinimi. Oikea nimi on Sopon, mutta lempinimen alkuperä ei selviä. Nopea vilkaisu sanakirjaan ei myöskään tuota tulosta, mutta Tat on sukeltaja ja monien sukeltajien tapaan hän rakastaa merta. Sukeltaessani Tatin kanssa huomasin, että hän oli yhtä innoissaan kaikesta mitä näimme kuin minäkin. Tat kuitenkin sukeltaa lähes joka päivä joten hänen täytyy todella pitää tekemästään. Tat on Si Kaon paikallisia ja kun turistikausi Si Kaolla päättyy, laittaa Tat maskinsa reppuun ja liittyy muiden kanssa Phuketin saarelle. Phuket ei Tatin mielestä ole enää kovin viihtyisä paikka. Kuulemma liikaa ihmisiä, mutta sielläkin hän saa sukeltaa ja sen avulla voi puolet vuodesta asua jopa Phuketissa. 2 /

14 Kuvat TONI HALONEN VAPAUS Vapaus Finnish guy dancing Youtube -hitistä tuttu taiteilija, Teemu Keisteri näyttää mallia miten kevät otetaan vastaan vapautuneesti. Lisää Keisteristä: teemukeisteri.com 14 2 / 2013

15 Teksti elina tervonen UBIK Yhdenvertaisuutta suvaitsemisen sijaan Vaikka tasa-arvoasioissa edistytään hitaasti mutta varmasti, on yhdenvertaisuuden tiellä vielä pitkä matka. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on väläytelty ajatusta, että suomalaista tasa-arvoa voitaisiin markkinoida maamme vientituotteena. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon perinteen katsotaan olevan syvällä kulttuurissamme Suomen antaessa naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa. On kuitenkin tärkeää huomata, että yksilön kokemus ei ole sidottu biologiseen sukupuoleen. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostava feministinen ajattelukaan ei näin ollen rajoitu vain naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Yhdenvertaisuus koskee jokaista ihmistä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, omaan olemukseen tai ihonväriin katsomatta. Kulttuurimme ja koko maailmamme rikkaus on nimenomaan sen monimuotoisuudessa. Tarve Normit nurin -kampanjalle osoittaa, että erilaisuuden arvostus ei ole Suomessa edelleenkään itsestäänselvyys. Vallitsevien normien tiedostaminen, näkyväksi tekeminen ja niiden nurin kaataminen on tarpeellista. Erilaisuus voidaan nähdä rikkautena sen sijaan, että erilaisuuden vuoksi joutuu silmätikuksi tai pahimmillaan syrjityksi. Tulevaisuuden haasteena on luoda vapaa elinympäristö, jossa tuemme toinen toistamme niin, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet elää ja edetä elämän kaikilla osa-alueilla. Normit nurin -kampanjassa puhutaankin yhdenvertaisuudesta pelkän suvaitsevuuden sijaan. Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että jokainen pystyy ongelmitta ja omana itsenään osallistumaan haluamaansa koulutukseen sekä julkiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Kokemus yhdenvertaisuudesta on parhain keino pitää ihmisen omanarvontuntoa ja toimintakykyä yllä. Vaade yhdenvertaisuudesta koskee myös fyysiseltä tai henkiseltä voinniltaan rajoittuneita ihmisiä. Pienestä pitäen pitäisi myös lasten koulutuksessa ottaa huomioon, että kaikenlaista osaamista ja olemista tuettaisiin samalla tavalla. Suomen tasapäistävä koulujärjestelmä on ajanut meidät omaksumaan luontaisesti kaavan rellestävistä pojista ja hiljaisista kuuliaisista tytöistä. Tämä on normittanut sukupuolen ongelmallisella tavalla. Koulujärjestelmässä toimintarajoitteiset on ohjattu erityisluokille ja osa oppilaista on jäänyt vaivihkaa vaille huomiota luokkakokojen ja julkisen koulutuksen tulostavoitteiden kasvaessa. Jos oppilaita ei perusasteilla oteta yhdenvertaisesti huomioon, opiskelijat ovat myös myöhemmin lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Lainsäädännöllä on kerta toisensa jälkeen yritetty pureutua eriarvoisuudesta johtuviin epäkohtiin, mutta edelleen arjessamme erilaisten ihmisten tarpeita laiminlyödään. Kokemus yhdenvertaisuudesta on parhain keino pitää ihmisen omanarvontuntoa ja toimintakykyä yllä. Siksi tarvitsemmekin kipeästi laajempaa asennemuutosta. Jokainen pystyy päivittäin tekemään ympäristöstään edes vähän paremman paikan elää niin itselleen, läheisilleen kuin tuntemattomillekin. Pienillä teoilla ja eleillä voimme rakentaa päivä päivältä maailmaa, jossa jokainen voi tuntea itsensä hyväksytyksi yhdenvertaisena ja juuri sellaisena kuin on. Katso lisää osoitteesta normit.fi / normer.fi pääsihteerin kolumni Antti Malste Jäsenistö on voittaja Kun aloin pohtia mitä tähän kirjoittaisin, tajusin että olen toiminut nyt SAKKI:n pääsihteerinä kolme hienoa kuukautta. Nyt on hyvä paikka pysähtyä ja miettiä mitä on tullut tehtyä. Alkuvuosi on ollut SAKKI:ssa kiireinen: Next Step-messut, opiskelijakorttiuudistus, hallituksen puolivälitarkastelun tempaus, opintotukimielenosoitus ja kehysriihessä saavutettu muutos opintotukeen. Eikä näytä loppukevätkään hiljaiselta. Kevään helmenä kiiltää tietenkin SAKKI-risteily toukokuussa. Ilmoittautuneita on jo yli 1000, joten Karri-Koiran ja Ruudolfin tahdissa on luvassa loistavat bileet! Menneiden tapahtumien listaaminen tai tulevien hypettäminen ei kuitenkaan tuo esiin sitä, mikä on ollut parasta SAKKI:n pääsihteerinä toimiessa. Parasta ovat olleet ihmiset: SAKKI:n toimiston porukka, hallituslaiset ja aktiivit ja sidosryhmien tyypit. Liiton toiminnassa on mukana paljon innokasta porukkaa, joiden energia ja innostus tarttuu ja lietsoo itseänikin eteenpäin. Jos luet tätä juttua ja mietit miksi pitäisi lähteä mukaan SAKKI:n toimintaan, niin vastaus on helppo: hyvät tyypit. Ja jos olet jo aktiivi, tiedät kyllä syyn: hyvät tyypit. Merkittävä virstanpylväs liiton toiminnassa saavutettiin helmikuun lopussa, kun SAKKI, yhdessä Suomen Lukiolaisten Liiton, Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sekä Suomen Ammattikorkekouluopiskelijakuntien Liiton, teki historiaa. Yhdistämällä voimansa, opiskelijajärjestöt ostivat opiskelijakorttitoimintaa tekevän Lyyra Oy:n Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan HYY-Yhtymältä. Uusi opiskelijakorttiyhtiö yhdistää koko maan opiskelijakenttää ennennäkemättömällä tavalla. Yhtiö tuo yhteen opiskelijaa, todellinen potentiaali on jopa Koskaan ennen eivät toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden edut ja tavoitteet ole yhdistyneet vastaavalla tavalla. Mitä tämä sitten tarkoittaa SAKKI ry:n jäsenen näkökulmasta? Lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna: entistä parempia ja kattavampia jäsenetuja. Uuden opiskelijakorttijärjestelyn voittaja on jäsenistö. SAKKI-kortilla saatavat edut paranevat entisestään, niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Syksyllä amiksella todellakin kannattaa olla SAKKI-kortti taskussa! 2 /

16 Teksti niia virtanen Kuvat minna kallinen VAPAUS Pelastavat pianot Kun suunta on hukassa eikä omaa alaa tunnu löytyvän, voi ammatinvalintapsykologin tapaaminen olla paikallaan. Sieltä löytyi ratkaisu entisen myyjän, nykyisen pianonvirittäjän Leenan elämään. Lukion jälkeen L e e n a oli hukassa. Mikään jatkokoulutuspaikka ei tuntunut omalta. Töihin meneminen oli helppo ratkaisu. Sai vähän rahaa, jotta pystyi vapaa-ajalla toteuttamaan itseään. Tekemään sitä, mitä tahtoi. Leena työskenteli myyjänä 15 pitkää vuotta, kunnes työ pelkän työn takia sai riittää. Leena päätyi ammatinvalintapsykologin vastaanotolle. Myyjän töiden ohessa Leena oli parantanut iltalukiossa kemian ja fysiikan arvosanoja ja etsinyt itseään kiinnostavaa koulutusta. Lääkiksen pääsykokeista jäi kolmannella yrittämällä puuttumaan 6 pistettä sisäänpääsystä. Hän oli hakenut opiskelemaan myös sai- Pianon vasaroita huolletaan muun muassa tasoittamalla erittäin hienolla hiekkapaperilla uria vasaran huovassa. Urat syntyvät kun vasara osuu toistuvasti kielikuoroon. raanhoitajaksi ja hierojaksi. Leena oli aina ajatellut, että hänestä tulisi hyvä tutkija. Tutkijan koulutus ja työ sisältävät kuitenkin paljon lukemista, eikä hän kokenut olevansa lukijatyyppiä. Leena kertoi ammatinvalintapsykologille toiveistaan. Haussa oli ammatti, jossa pääsisi toteuttamaan kädentaitoja, joka ei olisi liian fyysistä ja joka tarjoaisi myös älyllistä haastetta. Psykologin mukaan Leenasta tulisi loistava muusikko, mikä ei entiselle musiikkiluokkalaiselle ja -lukiolaiselle tullut yllätyksenä. Psykologin ajatukset saivat vielä etsimään ammattia musiikin parista. Leena löysi Keskuspuiston ammattiopiston pianonvirityksen koulutusohjelmaan, jossa hän opiskelee nyt toista vuotta. Parikymppisenä en ollut missään määrin vielä valmis tekemään päätöksiä, enkä välttämättä osannut edes hahmottaa mitä haluan, Leena kertoo. Nuorena tuntui siltä, että painostettiin ajattelemaan ainoastaan realiteetteja. Sitä, millä alalla työllistyy helposti. Pohdintoihin siitä, mitä itse tahtoo tehdä, ei kannustettu. Koulussa opinto-ohjaaja oli sanonut, että menet sitten tehtaaseen töihin. Ammatinvalintapsykologilla Leenalle tehtiin ammatinvalintatesti. Siinä hän päätti unohtaa realiteetit ja antaa kaikkien unelmien lentää. Tehdä valintoja sen pohjalta, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Leenan mielestä nyky-yhteiskunnan ja ihmisyyden välillä on kuilu. En usko toimivaan yhteiskuntaan ilman yksilön onnea, jokaiselle on kuitenkin mahdollista löytää oma paikkansa ja toteuttaa haaveitaan. Leenalle oli tärkeää löytää ala, joka tuntuu omalta. Motivaatio on missä tahansa koulutuksessa tärkeää. Ketään ei kannata painostaa kouluttautumaan aloille, jotka eivät kiinnosta. Pianonviritys yhdisti nerokkaalla tavalla Leenan kiinnostuksen käsityöhön ja musiikkiin. Lisäksi viritysteoria edellyttää perusosaamista matematiikasta ja fysiikasta, mikä tarjoaa sopivasti älyllistä haastetta. Suomen ainoa pianonvirityksen koulutusohjelma on monessa mielessä erikoinen. Linjalle valitaan nykyisin 12 opiskelijaa kolmen vuoden välein. Pianonvirittäjien koulutus aloitettiin 1983 näkövammaisten kouluttamiseksi pianonvirittäjiksi silloisten pianotehtaiden palvelukseen. Jäänteenä tästä linja on 16 2 / 2013

17 UBIK Flyygelin koskettimien huoltoa (säädetään korkeutta lisäämällä ja poistamalla painumalappuja). yhä osa erityisoppilaitos Keskuspuiston ammattiopistoa, entistä Näkövammaisten ammattikoulua. 90-luvulla alkaneen suomalaisen pianoteollisuuden hiipumisen myötä ala on muuttunut yrittäjäpohjaiseksi. Koska linja on vielä osa erityisoppilaitosta, se on mahdollista suorittaa erityisopiskelijana. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista ja mahdollisiin kuntoutustarpeisiin räätälöityjä opintoja. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan on mahdollista sopeuttaa koulutus omaan jaksamiseen, ja lukujärjestys joustaa terapiakäyntien kohdalla. Pianonvirityksestä vastaavan opettajan J a r k k o P e l t o l a n mukaan koulutukseen hakevilla olisi hyvä olla jonkin verran elämänkokemusta. Linjalle päätyminen vain siksi, että johonkin on päästävä, ei kanna missään koulutuksessa pitkälle. Koulussa opinto-ohjaaja oli sanonut, että menet sitten tehtaaseen töihin. Leenaa alalla kiinnosti myös mahdollisuus matkustaa Suomessa. Pianoja kun on kaikkialla. Peltola laajentaa työmaata koko planeetalle. Pianonvirittäjä on täysin globaali ammatti. Linjalta on käyty harjoittelussa muun muassa Palestiinassa ja Mosambikissa. Omien kouluaikojen heikko opinto-ohjaus harmittaa Leenaa. Käteen jäi vain tukku virhekäsityksiä eri aloilta. Olisin toivonut, että peruskoulun jälkeen joku olisi enemmän keskustellut kanssani ja kysellyt. Lähtenyt siitä, että mistä mä tykkään ja mitä mä haluan tehdä. Leena muistuttaa, että täytyy olla kärsivällinen ja pitää mielessä, ettei oman paikan löytäminen ole koskaan liian myöhäistä. Ei myöskään kannata jäädä yksin päätöstensä kanssa, vaan etsiä joku, jonka kanssa voi keskustella. Jos oma ala osoittautuukin joskus vääräksi, ei tarvitse menettää toivoa. Pianonvirityksestä uutta uraa hakevien kannattaa kysellä lisää opinto-ohjaajalta tai tutulta pianonvirittäjältä. Jos tarkemmat ajatukset itselle sopivasta alasta puuttuvat, on ammatinvalintapsykologi sopiva henkilö auttamaan. Peltola painottaa alan yrittäjähenkisyyttä. Monilla on alasta romantisoituja käsityksiä, hän mainitsee. Oletetaan, että rahaa tulee paljon, ja helposti. Valtaosa työskentelevistä pianonvirittäjistä työllistää itse itsensä. Jos alalle ei ole motivaatiota, ei sillä myöskään työllisty. Yleensä alalla uran aloitus on hankalin paikka, mutta kun asiakkaita ja verkostoja alkaa kertyä, löytyy oman yrityksen pyörittämiseen hyvä rutiini. Leena säätää pianon koneistoa. 2 /

18 Teksti Joonas Pulkkinen Kuvat Marleena Lahti VAPAUS 18 2 / 2013

19 UBIK Joustavuus sehän kuulostaa kivalta Kun työntekijä ja työnantaja puhuvat joustavuudesta, he tarkoittavat usein eri asioita. Suomalaisesta työelämästä on käyty kuluneen vuoden aikana laajaa julkista keskustelua. Monelle saattaa silti tulla yllätyksenä, että suomalainen työelämä on itse asiassa Euroopan joustavinta. Joustavuus on useimmiten talouskielessä käytetty termi kuvaamaan yritystä muutostilanteissa, määrällisissä ja laadullisissa muutoksissa suhteessa kilpailijoihinsa. Mutta mitä joustavuus todellisuudessa tarkoittaa? Niin nykyinen hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin ovat käyneet keskustelua toimenpiteistä, joilla pidentää suomalaisia työuria alusta, lopusta ja keskeltä. Voisiko työntekijän omiin tarpeisiin liittyvä joustavuus tuoda aikaan positiivisia tuloksia? Onko joustavuudessa ja sen kehittämisessä juuri ne mahdollisuudet miten nuoret saataisiin houkuteltua aikaisemmin työelämään tai työurat pidentymään? Paitsi että olin kiinnostunut näistä kysymyksistä, halusin myös saada jonkun määrittelemään joustavuuden käsitteen. Tässä olikin oiva syy varata aika haastatteluun SAK:n keskustoimistolta Hakaniemestä. SAK:n tutkija E r k k i L a u k k a n e n korostaa, että joustavuus kertoo siitä, että suomalainen työelämä määrittyy lähinnä tuotannon ehdoilla. "Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehitys on ollut se, että joustot ovat yhä enemmän työnantajalähtöisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi yli-, vuoro- ja yötyöt, jotka tukevat tuotannollisia ja työnantajan muita tarpeita, kuten tulospalkkioita. Laukkanen sanoo joustavuuden käsitteenä itsessään olevan liian suppea ja kryptinen. "Yksi tapa eritellä joustavuutta on jakaa se määrälliseen ja toiminnalliseen joustoon tai yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen joustoon. Näillä on omat perusteensa, mutta kyllä tässä edelleen puhutaan varsin monitulkintaista metakieltä. Jousto sinänsä on hieno sana, ja siksi sitä paljon käytetään, jopa vastakkaisissa merkityksissä." Sinä, minä, me joustetaan? Laukkanen avaa joustavuuden käsitteellistä problematiikkaa EU:n epävirallisen työmarkkinamallin, joustoturvan kautta, josta keskusteleminen alkoi EU-tasolla 2000-luvun alusta. "Joustoturvassa työnantajille luvataan joustoja ja työntekijöille turvaa. Ja, ehdolla että sopiminen on tasapainoista, molemmat osapuolet hyötyvät." Yrittäjyyden määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Joustoturva lähti 1990-luvulla liikkeelle Tanskasta ja Hollannista, ja aluksi ihan hyvin kansallisin tuloksin. Euroopan unionin komission puheenjohtaja J ó s e M a n u e l B a r r o s o n ensimmäinen komissio kuitenkin päätti vuosien aikana mallin marssijärjestykseksi "turvaa joustojen kautta". Käytännössä tämä tarkoitti joustoturvan periaatteiden muuttamista tukemaan talouskasvua. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö eli EAY mukautui komission tulkintaan, jonka seurauksena malli vahvistettiin loppuvuodesta korkeimmalla mahdollisella tasolla, Eurooppa-neuvostossa. "Näin määritelty joustoturva on kaikkea muuta kuin työmarkkinamalli. Jokaisessa työmarkkinamallissa pitää olla mukana ominaisuus, että jos toinen osapuoli saa jotakin, niin toiselle osapuolelle on oikeus vaatia kompensaatiota. EU:n komission määrittelemässä joustoturvassa tätä ominaisuutta ei ole. Siinä joustojen katsotaan tuovan automaattisesti turvaa talouskasvun kautta, eikä työntekijäpuolelle tarvitse erikseen luvata mitään tai mitään sopimusta tehdä." Vaikka malli on epävirallinen, sitä käytetään verrokkina EU:n jäsenmaiden työlainsäädäntöä muokattaessa. Viime vuosina joustoturvan ongelmat ovat kuitenkin lyöneet läpi kautta Euroopan. Siksi on aivan mahdollista, että se määritellään uudestaan. Suomen kannalta kiinnostavan joustoturvasta tekee Suomen yrittäjien ilmoitus olla joustoturvan kannalla, minkä seurauksena niin palkansaajajärjestöjen kuin Elinkeinoelämän keskusliitonkin posket ovat loksahtaneet ammolleen sen suhteen, miten työmarkkinaratkaisut tulee järjestää. Enemmän sopimista = enemmän demokratiaa Millaisille jouston muodoille on sitten tarve? SAK:n työolobarometrin mukaan joustavuutta kaivattaisiin esimerkiksi omien asioiden hoitoon työpäivän aikana, lomarahojen vapaaksi vaihtamisessa sekä työntekijälähtöisen työaikajärjestelyjen toteuttamiseen. On hyvä ottaa kuitenkin huomioon, että työolobarometri ei kata koko työmarkkinoita. Eroista miten joustavuus ilmenee suhteessa toimialaan ja koulutukseen kertoo kuitenkin esimerkiksi se, että toimihenkilöistä yli puolet (55%) voi vaikuttaa työaikoihinsa melko tai erittäin paljon. Työntekijäpuolella luku on vain 18%. 2 /

20 Teksti joonas pulkkinen Kuvat marleena lahti VAPAUS Erkki Laukkanen kuvattiin juttua varten vähittäiskaupassa. "Eroa on, mutta silläkin on toinen puoli. Palkaton ylityö on myös yleistynyt korkean asteen koulutetuilla työntekijöillä." Arveluihini joustosta työelämää ja työmarkkinoita muuttavana välineenä Laukkanen myöntää sen mahdollisuudet, mutta ei ehdoitta. "Oli jousto sitten työntekijä- tai työnantajalähtöistä, tulosten kannalta olennaista on toimintaympäristö. Pitäisi olla sellainen toimintaympäristö että työntekijällä on muutenkin sananvaltaa työpaikan sisäisiin asioihin, miten asioita tehdään juuri sillä työpaikalla ja miten ei. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana en ole huomannut keskustelua työpaikkademokratiasta. Tavaksi on tullut, että "isännät" päättävät asioista." Laukkasen tulkinnat joustavuuden ongelmattomuudesta tuntuvat uskottavilta. Itse näen, että joustavuus käsitteenä on hyvä kattokäsite kuvaamaan suomalaisia työolosuhteita, mutta myös liikkumaa työmarkkinoiden välille. Näen, että työntekijät voisivat olla pidempään työelämässä, jos liukumia olisi keskellä työuria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet työn tekemisen muodot, työn ja työajan käsitteet kuvastavat sitä että suomalaisessa työelämässä työn harjoittamisen muodot tulevat kehittymään vastaisuudessakin. Yrittäjyyden määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Vuoden 2008 yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan yrityksistä neljäsosa on sivutoimisia tai osa-aikaisia yrityksiä. Näistä yli 60 % on yritysmuodoltaan toiminimiä. Vuosien 2000 ja 2010 välillä ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä kasvoi yli 50 %:lla. Sivutyötä säännöllisesti tekee työmarkkinoista 3,4 prosenttia. Oma lukunsa on vuokratyö, jonka voi nähdä toteutuvan täysin työnantajan määrittämänä ajankohtana (osuus työmarkkinoista vuonna ,8%). Mielestäni vuokratyö on irvokas työnmuoto kuvaamaan työnantajan kannalta parasta mahdollista joustoa. Sen olemassaolo ylipäätänsä työmuotona ei houkuttele työnantajaa muuttamaan esimerkiksi työaikajärjestelyitä työpaikoilla. joustavuus ei tule yksin ratkaisemaan ongelmia työurien katkonaisuuteen liittyen, mutta se voisi tarjota vaihtoehtoja pitkille yhtenäisille työurille Jos työmarkkinat ja työn harjoittamisen muodot ovat muuttuneet, niin luulisi, että olisi tärkeää kartoittaa miten esimerkiksi työ ja työaika järjestettäisiin tulevaisuudessa. Tarvitaan paitsi työmarkkinoiden järjestämiä sopimuksia niin myös valtion tekemiä järjestelmään kohdistuvia uudistuksia. Näkemykseni on, että joustavuus ei tule yksin ratkaisemaan ongelmia työurien katkonaisuuteen liittyen, mutta se voisi tarjota vaihtoehtoja pitkille yhtenäisille työurille joita yhä harvemmin syntyy. Laukkanen nostaa esimerkkinä ammatilliseen aikuiskoulutukseen panostamisen, joka mahdollistaisi uudelleenkouluttautumisen. Siitä hän on tehnyt myös väitöskirjansa. Neuvokkaasti organisoitu aikuiskoulutus lisäisi liikkumaa työmarkkinoille. Väläytykset niin sanotusta Ruotsin mallista, missä työntekijä voisi halutessaan vain päivää aikaisemmin ilmoittamalla saada palkattoman vapaan kuulostavat mielestäni kiinnostavilta. Tämähän jos joku juuri palvelisi sivutoimityötä ja houkuttelisi kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja työmarkkinoilla. Joustavuuden näkökulmasta on kuitenkin oma lukunsa halutaanko työelämää kehittää työpaikkojen laadullisella parantamisella vai mahdollistaa liukumaa niiden välillä. Kirjoittaja on skeittaava postimies, ay-aktiivi ja sivutoiminen toimittaja joka näkee työelämässä paljon kehittämisen varaa. Häntä kiinnostaa työelämä kysymysten ohella kaupunki-ilmiöt raveista deekuihin sekä taiteiden tutkimus. Lähteet: Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja väestötilasto, Tilastokeskus ( ); TEM:n arvio 2009.). Työvoimatutkimuksen 2000 ja 2010 aineistot. Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].issn= Aikasarjatiedot , Liitetaulukko 36. Sivutyötä tutkimusviikolla tehneet sekä sivutyötä tehneiden osuus työllisistä päätyön toimialan (TOL 2008) mukaan vuonna 2011, vuotiaat. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].) SAK:N työolobarometri / 2013