Vakka. Kirkkoherra ja kanttori juhlivat syntymäpäiviä s. 5. Vihtiläisten terveisiä maailmalta s. 6 7

Transkriptio

1 Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin Kirkkoherra ja kanttori juhlivat syntymäpäiviä s. 5 Vihtiläisten terveisiä maailmalta s. 6 7 Alfa-kurssilta saa tietoa kristillisestä uskosta s. 8 Hannu Kiiski jakaa musiikin yhteistä leipää s. 12 ABC-Studiot / Heikki Savolainen

2 Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Vihdissä Elämän laatutekijöitä Elämässä ei ole tärkeintä se, kuinka paljon saa kasatuksi maallista mammonaa. Elämässä ei ole tärkeintä kova työnteko ja mittavat aikaansaannokset. Elämässä ei ole tärkeintä valta ja mahdollisuus päättää suurista asioista. Kaikista näistä ei tärkeintä -väittämistä olen tullut entistäkin vakuuttuneemmaksi iän karttumisen myötä ja nyt viidenkympin saavuttamisen jälkeen. On asetettava itselle kriittinen kysymys: Kulunko ja vanhenenko oikeiden, tärkeimpien, asioiden parissa vai en? Raha, työ ja vallankäyttö ovat toki tärkeitä. Ilman niitä ei yksilön, eikä yhteisön elämä pyöri, mutta niiden kanssa on pysyttävä kohtuudessa. Jos ei pysy kohtuudessa, niin jostain kohden elämä alkaa vääristyä ja kallistua liukkaalle pinnalle. Väitän, että pohjimmiltaan jokainen meistä hakee itselleen onnellista ja hyvää elämää. Eri asia on tietysti näissä pyrkimyksissä onnistuminen. Onnellisuuden kohdalla on puhuttava erikseen onnellisuuden tunteesta ja niistä tosiseikoista, jotka kunkin mielestä ovat onnellisuuden edellytyksiä. Onnellisuuden aiheeksi riittää toisilla vähemmän kuin toisilla. Tämän väitteen todentamiseksi ei tarvitse kuin katsoa elämää taaksepäin. Tämän päivän vanhusten lapsuudessa perusonni tuli monien kohdalla täydestä vatsasta ja katosta pään päällä. Nämä eivät taida riittää onnellisuuden takeeksi tämän päivän lapsille. Voidakseen saavuttaa hyvän ja onnellisen elämän ihmisen on vastattava kysymykseen: Millaista elämän pitäisi olla? On siis pystyttävä hahmottamaan selvärajaisesti, millaista on hyvä elämä perheessä, tässä yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Ellei omilla pyrkimyksillä ole selvää uskonnollista tai ideologista pohjaa, elämä menee päämäärättömäksi ilmaan hosumiseksi. On oltava ajatusta ja on oltava sydän paikallaan voidakseen kulkea oikeaan suuntaan. Ajattelematon ja sydämetön ihminen on pahin mahdollinen yhdistelmä vallan kahvassa. Jos asioista ei ole otettu selvää, ja sitten vielä toimitaan moukkamaisesti, syntyy onnetonta jälkeä. Elämässä on tärkeintä saada antaa ja ottaa vastaan rakkautta. Tämän hedelmällisen vuorovaikutuksen varassa pyörii kaikki onnellinen ja hyvä elämä. Ihminen tulee aika pitkään toimeen vähällä ravinnolla, mutta näivettyy ja kuolee fyysisesti ja henkisesti rakkauden puutteeseen. Rakkauden puutetta synnyttää kaikki se inhimillinen itsekkyys ja suoranainen pahuus, jota maailmamme on pullollaan. Kristityt hakevat näihin vaivoihin apua suoraan Jumalalta hartaassa rukouksessa ja itsetutkistelussa. Kirkkoherra Pekka Valkeapää P.s. Synttäreillä oli kaikkein parasta yhteys ja rakkauden lämpö. Nämä hommat (kirkkoherran työt), ovat pohjaa vailla, jollei ole yhteyttä teihin rakkaisiin ihmisiin. Hän, joka on ymmärrystä ylempi salaisuus, toi läsnäolollaan kaiken hyvän juhlapäivään. Seuraava Vakka ilmestyy Paino Salon Lehtitehdas Vakan toimitus Vihdintie 6 b, Vihti puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen puh. (09) etunimi.sukunimi@evl.fi Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Marita Lyyra marita.lyyra@kotimaa.fi p. (014) , Hyvä olo lähellä ja kaukana Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita myyty Suomessa 10 vuotta! Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita on myyty Suomessa jo kymmenen vuotta. Kiitos kehitysmaiden tuottajien saamista hyödyistä kuuluu aktiivisille kuluttajille. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toimii Reilun kaupan juhlavuoden suojelijana. Juhlavuoden teemana on Hyvä olo lähellä ja kaukana. Reilun kaupan tuotteet edistävät tuottajien ja tuotantoympäristön hyvinvointia. Kuluttajia ilahduttaa, kun kauppakassiin tai kahvikuppiin voi valita eettisesti tuotetun tuotteen. Lisäksi monissa tuotteissa kotimainen työ tai raakaaine yhdistyy Reilun kaupan raaka-aineisiin. On helppoa olla Reilu! Kevään korvalla voi olla Reilu vaikkapa ostamalla äitienpäiväksi Reilun kaupan ruusuja tai lasten pihapeleihin Reilun jalkapallon. Reilun kaupan tuotteita Yhteisvastuukeräys 2009 Kylien haastekeräyksen lopullinen tulos Peräti kahdeksan kylää saavutti tavoitteen. Onnittelut ja kiitokset kylille! Muillakin kylillä on aktiivisuutta ollut, mutta tavoite on ollut joko liian korkea tai kerääjiä ei ole ollut liikkeellä. Kokonaiskeräyksen lopullinen tulos selviää syksyllä Tavoite on ja ja sielunhoitaja. Helena Hidén suoritti kerran hätäkasteenkin, kun pappia ei ollut saatavilla. Pappilan ovi oli aina auki ja ystävällisen papin puolison luona kävivät monet vihtiläiset sydäntensä iloja ja huolia kertomassa. löytyy tavallisista ruokakaupoista ja tukuista. Suomessa on tarjolla noin 900 erilaista Reilua tuotetta, mm. Reiluja banaaneja, viinirypäleitä, mausteita, teetä, kaakaota, kahvia, jäätelöä, suklaata ja Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja pyyhkeitä sekä vaatteita. Uusia tuotteita tulee valikoimiin jatkuvasti. Lisätietoa Reilusta kaupasta ja juhlavuodesta: Kylä Yhteensä Tavoite Tavoite Olkkala-Moksi-Herrakunta Saavutettu Ojakkala Otalampi-Siippoo 290, Oinasjoki Saavutettu Tervalampi-Nuuksio Kirkonkylä 1 956, Huhmarin alue Saavutettu Jokikunta Nummela-Lankila-Hiidenranta 1 131, Selki Saavutettu Vihtijärvi Saavutettu Vesikansa-Myllylampi Haimoo 696, Saavutettu Irjala-Pääkslahti Saavutettu Vanjärvi Saavutettu Yhteensä , Muistoissamme Helena Hidén ( ) Arvostettu ja pidetty Helena Hidén nukkui pois 93-vuotiaana Sydämellinen rouva Hidén tunnettiin miehensä parhaana apuna ja viimeisenä vihtiläisenä ruustinnana. Hänen miehensä Wilho Josef Pius Hidén toimi Vihdissä kappalaisena vuosina , ja kirkkoherrana Helena Hidén oli perinteinen ruustinna, eli papin puoliso, joka miehensä rinnalla pappilan emäntänä teki käytännössä merkittävää seurakuntatyötä. Tuohon aikaan Vihdissä ei ollut vielä seurakuntataloa ja monet toimitukset sekä seurakunnan kokoukset pidettiin pappilassa. Ruustinna emännöi pappilaa, vastasi tarjoiluista ja huolehti vieraista. Toimituksissa papin puoliso oli tarvittaessa vahtimestari, todista- Lämmin arjen kristillisyys ja Isänmaan rakkaus olivat tunnusomaisia Helena Hidénille. Talvisodan aikana heidän kotinsa oli täynnä Helsingistä sotaa pakoon tulleita. Nuori papin puoliso oli tuolloin 24-vuotias ja saanut juuri kolmannen lapsensa. Hänen miehensä toimi sotilaspappina ensin Lapissa ja sitten Kannaksella. Helena Hidén kutsuttiin moniin sankarihautajaisiin laulamaan. Ruustinna oli seurakunnassa kaikessa miehensä tukena. Hänen elämäntyöllään oli tärkeä merkitys seurakunnalle ja monelle vihtiläiselle perheelle. Lähetysja diakoniatyö olivat erityisen lähellä hänen sydäntään. Helena Hidén siunattiin haudan lepoon

3 Vihdin seurakunta n Vakka Nuorisotiimin tuore vahvistus on metallimies n Kirkon leivissä Nuorisotyönohjaaja Eero Solje aloitti työt Vihdin seurakunnassa huhtikuun alussa. Vihtiin hän saapui Hangon seurakunnasta. Eero Solje tekee nuoriso- ja rippikoulutyötä, ja vastaa jatkossa mm. nuorten bändikämpästä ja pelivuorosta. Hänen toimistonsa sijaitsee Nummelan seurakuntakeskuksessa. Tulkaa ihmeessä juttelemaan. Voin näyttää vähän pelottavalta mutta olen oikeasti kiva ja kiltti. Ja vaikken aina hymyile, niin voin olla silti hyvällä tuulella. Kukkii se perunakin, Eero naurahtaa. Musiikkia harrastava nuorisotyönohjaaja soittaa rumpuja hardcore-metallimusiikkia soittavassa yhtyeessä nimeltä Sotahuuto ja laulaa myös Pain Remains -yhtyeessä. Muina harrastuksinaan hän mainitsee penkkiurheilun, salibandyn, jalkapallon ja syömisen. Hyviä puheenaiheita kanssani ovat futis, jääkiekko ja musiikki. Niistä riittää aina juttua, Solje sanoo. Alun perin olen työhön lähtenyt siltä pohjalta, etten tiedä osaisinko tehdä paljon muuta. Haluan laittaa oman leiviskäni käyttöön. Koen, että tehtäväni ja kutsumukseni on opettaa nuorille Raamattua ja kertoa Jeesuksesta, puhua kansalle kansan kielellä, nuorisotyönohjaaja pohtii omaa kutsumustaan. Haluan julistaa evankeliumia omalla paikallani ja omalla elämälläni. Tahdon olla nuorten rinnallakulkijana ja elää uskoa todeksi. Motokseen hän lainaa ajatusta: I rather die on my feet than keep living on my knees. Eerosta voi lukea lisää seurakunnan nuortensivuilta www. sankarla.fi Eero Soljen kanssa saa helposti juttua musiikista, jalkapallosta ja jääkiekosta. Nuorisotyönohjaaja haluaa antaa oman leiviskänsä käyttöön, opettaa nuorille Raamattua ja elää uskoa todeksi. Omana itsenä oleminen on papin työssä olennaista Tiina Huikuri aloitti työt Vihdin seurakunnassa huhtikuun puolivälissä. Papin pesti kestää heinäkuun loppuun saakka ja työtehtäviin kuuluu mm. kirkollisia toimituksia, kasteita, vihkimisiä ja hautajaisia, sekä kaksi rippikoululeiriä. Tiina Huikurin mukaan papin työtä tehdään olemalla omana itsenään ihmisten parissa, kuuntelemalla ja rinnalla kulkemalla Papin työ on arkista ihmisen rinnalla kulkemista, Tiina Huikuri toteaa. Hän aloitti papinuransa työskentelemällä kolmisen vuotta nuorisovankilassa Keravalla: Siellä opin, että tätä työtä tehdään olemalla omana itsenään ihmisten parissa, kuuntelemalla ja rinnalla kulkemalla. Tiina Huikuri vihittiin papiksi vuonna 1994, joten kokemusta seurakuntatyöstä on jo kertynyt. Hän asuu Keravalla ja työmatkaa kertyy kotoa noin 70 kilometriä. Vihti on Huikurille aivan uusi tuttavuus paikkakuntana ja hän tarvitsee vielä karttaa eri paikkoihin löytämisessä. Ensi tuntumani Vihdistä on ihan hyvä. Tänne oli helppo tulla, työyhteisö vaikuttaa lämminhenkiseltä ja työt oli kiva aloittaa täällä. Papin perheeseen kuuluvat mies sekä 9- ja 12-vuotiaat lapset. Lemmikkeinä heillä on kissa ja koira, myös hevoset ja ratsastus kuuluvat Tiina Huikurin elämään. Hän opiskelee töiden ohessa kaksi vuotta kestävää hevospainotteisen matkailualan luontoyrittäjän koulutusta. Lisäksi hän käy retriitin ohjaajan koulutusta. Uusi pappi kannustaa vihtiläisiä rohkeasti tarttumaan häntä hihasta ja tulemaan juttusille. Kylvö siunattiin Entisaikoina eläminen riippui ratkaisevasti viljasadosta. Viljelysalat ja viljasadot olivat vaatimattomia. Katovuodet toistuivat lyhyin väliajoin ja tekivät elämästä ankaraa ja epävarmaa. Kasvun toivo ei ollut leikin asia. Kylvöjen siunaus tapahtui Kanttaanpäivien aikaan, rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana. Papin johdolla käytiin kulkueena pelloilla, rukoiltiin yhdessä sadon puolesta ja siunattiin touko. Tapahtuma ei ollut vain omien peltojen siunausta vaan yhteinen toimitus, jossa kaikki pellot siunattiin yhteisesti. Viljasadon joutumisen puolesta rukoiltiin myös juhannuksen aikaan. Silloin oli talonpojilla tapana lähestyä Jumalaa rukouksin pellolla sekä sitoa siellä muutamia olkia ristiin, jotta hedelmä jumalallisen voiman kautta turmiotta ja rakeitta aikanaan kypsyisi, kertoo Olaus Magnus teoksessa Pohjoismaitten kansojen historia vuodelta Kylvömies paljasti päänsä Viljan kylvö Vihdissä tapahtui vuosisatojen ajan käsikylvönä. Viljan käsikylvö oli talon isännän tai vanhempien maanviljelystyöhön tottuneiden miesten Annikki Pircklenin kokoelmat Härköilän Sepän tilan isäntä, artikkelin kirjoittajan isoäidin veli August Severin Lindgren kylvöpellolla vuonna Vierellä hänen poikansa Aarne August Lindgren (myöh. Laustio). Kylvövakka riippuu kaulahihnasta miehen edessä niin, että siitä oli helppoa heitellä siemeniä sekä oikealle että vasemmalle. Kylvövakka oli valmistettu taivutetusta haapalaudasta. kunniakas erikoistehtävä, jonka alkaessa kylvömies paljasti päänsä ja saattoi myös polvistua rukoilemaan. Rukous saattoi kuulua seuraavasti: Herra siunatkoon kylvöni! Rukiin kylvön ajankohta sijoittui kirkollisten juhlapyhien mukaan. Heinäkuussa se sijoittui Olavimessun ja Laurinmessun väliselle ajalle, jolloin kylvettiin ruista edellisvuotisesta sadosta varatulla siemenellä. Elokuussa Laurinmessun ja Pertunpäivän välisenä aikana kylvettiin ruista uudesta sadosta saadulla siemenellä. Mikko Yli-Rosti Kevään 2009 vihtiläiset kylvöt siunattiin 2.5. Haaston pellolla Herrakunnalla. Vanha perinne elvytettiin tänä vuonna paikallisten maanviljelijöiden toiveesta: Kylvön siunauksessa yhdessä tiedostamme, että Jumala on se, joka viime kädessä antaa kasvun. Kaikki tässä elämässä on riippuvaista Hänen hyvyydestään, huolenpidostaan ja siunauksestaan, kirkkoherra Pekka Valkeapää totesi. Kylvöjä oli siunaamassa yli 50 henkeä. Ensi vuonna tilaisuus järjestetään Moksissa. Kylvömies rukoukseen polvistuneena edessään kylvövakka. Yksityiskohta Uuno Poikosen ( ) puuveistoksesta.

4 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Huhtikuisessa Utön majakkasaaressa Paljon tilaa, ilmaa ympärillä, valoa, korkeutta. Taivas, korkea, rajaton kupu pään päällä. Joka puolella meri, aina erilainen, arvaamaton. Niin pitkälle kuin katse jaksaa kantaa. Haahkat kevyinä veden pinnalla. Aaltojen liikkeen mukana keinuen. Omassa elementissään. Veden kannattelemana. Jalkojen alla kallio. Peruskallio. Salpausselkää. Uurteet muistoina jään kulkusuunnasta. Luja pohja jalkojen alla. Kantaako elämä minuakin niin kuin haahkaa laineilla? Saanko rentoutua, taipua luottamukseen, irrottaa epätoivoisen yritykseni hallita elämääni, määrätä itse, tietää kaikki, osata ennakoida, ehtiä aina ajoissa? Vuonna 2008 järjestettiin historian ensimmäinen hiljaisuuden retriitti Utössä. Tänä keväänä Vihdin seurakunta oli jälleen asialla. n Leipää ja suolaa Äitienpäivänä Lapsuuden muistoista on häivähdys äitienpäivän aamua. Innolla tehdyt kömpelöt kortit kiikutettiin äidille kahvin ja pullan kera. Oli nukkuvinaan vaikka oli toki herännyt tottumattomien kahvinkeittäjien kolinoihin. Äiti luki kortit, sulki meidät syliinsä ja itki. Jotain lämmintä, rakasta, elämää suurempaa oli noissa hetkissä. Jotain samaa on kokenut sitten omien lastensa kanssa äitienpäivän aamuina. Tippa silmässä jään joskus selailemaan isällekin omistettuja kuvia ja riimejä lähes kolmenkymmenen vuoden takaa. Äitiys, vanhemmuus ovat juhlan arvoisia. Hyvä, että edes jonakin päivänä! Täydellisiä pyhimysäitejä ei ole olemassakaan. On vain vajavaisia vanhempia, ihmisiä. Äitienpäivä puhuu ihmiselon kauneimmasta ja väkevimmästä voimasta kaiken heikkoudenkin keskellä; rakkaudesta. Laulun sanoin: Vain sydän äidin - tunnet sen: Niin hellä on ja lämpöinen On paikka missä lohdun saa: sua sydän äidin rakastaa (Lyydia Koidula). Äidin sylistä, käsivarsilta olemme kaikki matkaan lähteneet. Varsin moni muistelee itkien oman äitinsä arkun äärellä: häneltä opin iltarukoukseni. Niin minäkin. Hyvä Vapahtajamme kertasi viime hetkillään ristillä omaa iltarukoustaan; Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni. Katsoi äitiään viime voimillaan, rakastaen, pyysi opetuslastaan huolehtimaan hänelle niin tärkeästä Maria-äidistään. Minä olen tässä. Ristin edessä. Oman elämäntilanteeni kanssa. Oman elämäni tässä vaiheessa. Omien kysymysteni, kiitosteni, kipujeni, ilojeni, levottomuuteni, rauhani kanssa ja niiden keskellä. Jumala, tiedät mitä minä tarvitsen. Paremmin tiedät kuin minä itse. Toge jag morgonrodnadens vingar, gjorde jad mig en boning ytterst ihavet, så skulle också där din hand leda mig och din högra hand fatta mig. Vaikka nousisin aamuruskon siivin lentoon tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. Psalmi 139. Retriittiohjaaja Merja Seppä-Heikan ajatuksia hiljaisuudessa Äidit. Niin haluan uskoa, olette samoin Vapahtajan rakastavan huolenpidon kohteina oman elämänne arjessa. Äitiys, vanhemmuus, ovat lahjaa Luojaltamme. Rukous Vapahtajan puoleen avaa portin taivaallisiin. Onnea äitienpäivänä! Timo Paattiniemi rovasti, neljän lapsen isoisä Juha Auvinen Papiksi opiskeleva Marko Tiirman esittelee Otepään kirkkoa Suomen ja Venäjän matkaseurueille. Vihdin edustajat vierailivat Otepäällä Vihdin kunnan ja seurakunnan edustajat tekivät ystävyysmatkan Viron Otepäälle. Vihti on toiminut Otepään kanssa yhteistyössä 20 vuoden ajan. Matkalla olivat mukana kirkkoherra Pekka Valkeapää, pastori Reijo Kaarto, diakoni Juha Auvinen, kunnanjohtaja Kimmo Jarva, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tiina Noro, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto, Vihdin lukion rehtori Satu Nokelainen ja nuorisotoimenjohtaja Päivi Veikkolainen. Vihtiläiset tutustuivat mm. Otepään turistikeskukseen, vierailivat Paluperän koulussa ja veivät avustuskuorman paikalliselle kirpputorille. He tapasivat myös venäläisen ystävyyskunnan Toksovan edustajia. Yhteisessä illanvietossa juhlistettiin 20-vuotista ystävyystyötä ja Otepään kunnan 73-vuotispäiviä. Juhlassa musiikilla, laululla ja tanssilla oli keskeinen rooli. Kirkkoherra Pekka Valkeapää kiinnitti juhlapuheessaan huomiota suureen muutokseen, joka kuluneen kahden vuosikymmenen aikana paikkakunnalla on tapahtunut, etenkin nuorten lauluesityksissä oli nähtävissä uudenlaista iloa ja tulevaisuudentoivoa. Apua Otepään seurakunnan papin palkkaamiseen Otepään seurakunnalla on hyvin pienet resurssit. Työntekijöitä on niukasti. Naapuriseurakunnan kirkkoherra käy pitämässä jumalanpalveluksia, alakoulun musiikinopettaja ja kanttori käyvät soittamassa tilaisuuksissa vapaaehtoispohjalta, seurakunnassa on yksi diakoni ja talousjohtajana toimii paikallinen monialayrittäjä, joka hoitaa omalla ajallaan seurakunnan talousasioita. Vihdin seurakunta kävi yhteistyöneuvotteluja Otepään seurakunnan kanssa sitoumuksestaan palkata ystävyysseurakuntaan pappi. Vihdin seurakunta maksaa huomattavan osan uuden papin palkkauksesta. Tehtävän on ottanut vastaan teologiaa opiskeleva Marko Tiirman. Hän käy jo nyt opiskeluaikanaan toimittamassa kirkollisia toimituksia seurakunnassa. Marko Tiirmanilla on selkeä näky miten Otepään seurakuntaa voisi kehittää. Hän haluaa kutsua erityisesti lapsia ja nuoria kirkkoon ja opettaa heille Viron historiaa, kertoa heille heidän kristillisistä juuristaan ja siitä mitä usko elämään tarjoaa. Toisena tavoitteena nuorella teologilla on yhteistyö Otepään kunnan kanssa, erityisesti diakonian alalla tämä olisi tärkeää. Kirkon ei tulisi olla erillinen saareke vaan vähäosaisten auttamiseksi olisi tehtävä yhteistyötä. Marko Tiirman aikoo myös olla aktiivinen yhteistyössä paikallisen lukion kanssa ja toimia papin työn ohessa uskonnon opettajana siellä. Ystävyystoiminnan perustana on lähimmäisenrakkaus Vihdin seurakunnalla on neljä ystävyysseurakuntaa. Kotimaassa ystävyysseurakuntana on Rautavaara, jonka kanssa yhteistyön juuret ulottuvat vuoteen 1975 saakka. Virossa ystävyysseurakuntia on kaksi, Otepää ja Sangaste. Venäjällä ystävyysseurakuntana on Pietarin lähellä sijaitseva Toksova, joka kuuluu Inkerin kirkkoon. Pastori Reijo Kaarto vastaa Vihdissä ystävyysseurakuntatoiminnasta. Ystävyysseurakuntatoiminnan perustana on kristillinen lähimmäisenrakkaus. Meidät on kutsuttu tukemaan lähimmäisiä myös oman maan rajojen ulkopuolelle, niin lähetystyön kuin ystävyyssuhteiden kautta. Lähimmäisen tukeminen on sekä aineellista että henkistä ja hengellistä. Keskeisenä voimavarana on seurakuntalaisten välinen ystävyys. Ystävyystoiminta tuo kansainvälisyyttä seurakuntaan ja lisää ymmärrystä toisista kulttuureista ja kirkoista.

5 Vihdin seurakunta n Vakka Seurakunnassa vietettiin keväisiä syntymäpäiväjuhlia Huhtikuun viimeisenä sunnuntaina oli juhlien päivä Vihdin seurakunnassa. Kirkkoherra Pekka Valkeapää juhlisti viisikymppisiään jumalanpalveluksen ja seurojen merkeissä. Kanttori Ulla Eho-Saario puolestaan juhli Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertin yhteydessä. Molemmat tilaisuudet keräsivät satamäärin väkeä. Tekstit: Heikki Nieminen Kirkkoherran juhlassa oli paljon musiikkia ja sydämellisiä puheita Reilut 320 henkeä kokoontui sunnuntaiaamuna ehtoollisjumalanpalvelukseen Vihdin kirkkoon. Juhlajumalanpalvelukses- Kirkkoherrat Pekka Valkeapää ja Esa Lahtinen toivottivat kirkon ovella väen tervetulleeksi juhlamessuun. Pekka Valkeapää seurasi perheensä kanssa syntymäpäiväseurojen ohjelmaa eturivistä. Päässään sankarilla on lahjaksi saatu punainen marathonjuoksupäähine. Kanttori juhli upean kevätkonsertin merkeissä Heikki Nieminen sa esiintyivät Thromos-kuoro Sakari Männikön johdolla ja Total Cello Farm -sellosekstetti Hannu Kiiskin johtamana. Muusta messun musiikista vastasivat Ulla Eho-Saario ja Timo Saario. Upea musiikki teki tilaisuudesta poikkeuksellisen juhlavan. Kirkkoherra Valkeapää totesi saarnassaan: Meidät on kutsuttu pitämään huolta läheisistämme, kaikista luoduista ja koko luomakunnasta. Olemme Jumalan asialla aina kun huolehdimme toisistamme. Saarnan päätteeksi hän luki päivän psalmista Jumalan huolenpidosta kertovan kohdan ja sanoi hyväntuulisesti: Saan vanheta kaikessa rauhassa, minä ja muut. Jumala pitää meistä huolen. Juhlat jatkuivat messun jälkeen lämminhenkisillä seuroilla kirkonkylän seurakuntatalossa. Thromos-kuoro ja Total Cello Farm esittivät tilaisuudessa kirkkoherran toivomia kappaleita. Juhlapuheita pitivät mm. kirkko- Hannu Kiisken luotsaama Total Cello Farm esiintyi jumalanpalveluksessa ja kirkkoherran syntymäpäivillä. valtuuston puheenjohtaja Timo Roms, varapuheenjohtaja Hanna Jokela, talousjohtaja Jarmo Kuosa, luottamushenkilö Hilkka-Maija Virrankoski sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tiina Noro. He kaikki kiittivät Valkeapäätä hyvästä yhteistyöstä. Juhla- ja onnittelupuheita pitivät tilaisuudessa myös monet ystävät ja kollegat. Puheissa nousi vahvasti esiin Pekka Valkeapään maanviljely-, metsänhoito- ja marathonharrastukset. Herrakunnalle naapuriimme muutti uusi pappi ja alkoi viljelemään valkosipulia Vihtijoen varrella, luomuna ja yhdenmiehen tekniikalla. Näky aikaisessa aamusumussa rikkaruohoja kitkevästä Pekasta on välillä ollut kuin jonkin luostarin viljelyksiltä, sanoi Eino Ketola hymyssä suin ja totesi: Sadat kasteet, häät ja hautajaiset ovat antaneet kirkkoherrallemme sellaista elämänviisautta jota ei kirjoista opi. Syntymäpäiväsankari sai lahjaksi mm. marathonjuoksuvarusteita sekä metsän- ja puutarhanhoitovälineitä. Varsinaiset syntymäpäivälahjat Valkeapää oli toivonut lahjoitettavan Tansanialaisen Njomben kuurojenkoulun hyväksi. Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertissa esiintyi myös Pirjetat-kuoro, Veteraanikuoro sekä Menneisyyden Piritat, eli tyttökuoron laulajia vuosien varrelta. Kuoroja johti Ulla Eho-Saario. Kuvat: ABC-Studiot/Heikki Savolainen Kanttori Ulla Eho-Saario sai lämpimät kiitokset ja onnittelut Pirittojen kevätkonsertissa. Sunnuntai-iltana kuultiin Vihdin kirkossa upea Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertti. Mukana oli myös Pirjetat-kuoro, Veteraanikuoro sekä Menneisyyden Piritat, eli tyttökuoron laulajia vuosien varrelta. Kuoroja johti kanttori Ulla Eho-Saario, säestäjänä toimi hänen puolisonsa Timo Saario. Ulla Eho-Saario on johtanut Piritat-kuoroa vuodesta 1990 lähtien. Hän kutsui alkukeväästä kuorossa aiemmin laulaneita mukaan tähän juhlakonserttiin ja yllätys oli iloinen, kun yli viisikymmentä menneisyyden Pirittaa ilmoittautui mukaan. Meillä on Timon kanssa kaksi lasta, mutta koemme, että nämä kaikki kuusikymmentä tässä ovat meidän lapsiamme. Tämä on perhejuhla, Ulla Eho-Saario sanoi ylpeänä juhlakuorostaan. Molemminpuolinen ilo ja arvostus näkyi konsertissa kuorolaisten ja johtajan kasvoilta. Vihdin kirkko soi kauniisti eri-ikäisen kuorolaisten äänien kaikuessa heleinä välillä vuorotellen ja välillä yhtenä suurena kuorona. Yleisö ihasteli kuorolaisten kaunista laulua ja kanttori Eho-Saarion upeaa ammattitaitoa. Kuoro esitti monenlaisia lauluja Taize-kappaleista negrospirituaaleihin ja sinivalkoisiin suosikkeihin. Konsertti huipentui Veteraanikuoron yhtyessä Pirittojen lauluun kolmen viimeisen kappaleen aikana. Kuorolaisten ja veteraanien välitön yhteistyö oli hienoa seurattavaa. Ulla Eho-Saario sai syntymäpäiväonnittelut ja kiitokset tyttökuorolta, Veteraanikuorolta, seurakunnalta sekä Lohjan kirkkokuorolta. Juhlakonsertissa jaettiin myös Pirittojen ansiomerkkejä ja ruusuja.

6 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vihtiläisten terv Terveiset Luulajasta! Hirttikö se kaasupoljin kiinni syyskuussa 2008 Pohjanlahden rantaa pohjoiseen ajellessamme vai mikä nyt syy olikaan mutta pitkäksi se joka tapauksessa meni aina reilut sata kilometriä Ruotsin puolelle, Luulajaan Ajatus muutosta lähti liikkeelle reilu vuosi sitten perheen isän, Pietarin, uusien työkuvioiden saattelemana: Luulajan Teknilliseen Yliopistoon haettiin tutkijaa projektiin, jossa hahmotetaan Skellefteån alueen malmirikkaan kallioperän kolmiulotteisia rakenteita. Isän työt alkoivat maastossa kesän alussa ja muu perhe, äiti Johanna ja pojat Akusti (6 v.) ja Alvari (3 v.), seurasivat syyskuun alussa, jolloin vuorossa oli myös Nummelan rivitaloasunnostamme pakatun irtaimiston uudelleenmajoittaminen Luulajan Mjölkuddenin kaupunginosaan. Uuteen kotipaikkaan totuttelussa yritimme ottaa aktiivisen otteen siltä osin, kuin voimat antoivat myöden. Heti ensimmäisen kahden viikon aikana tuli tutuksi suomenkielisten lastenlaulupo- Skytän perhe muutti Nummelasta Ruotsin Luulajaan syksyllä He ovat nauttineet pohjoisessa luonnon läheisyydestä mm. retkeillen, marjastaen, hiihtäen ja pilkkien. rukka paikallisen luterilaisen seurakunnan tiloissa ja se onkin ollut osa jokaviikkoista ohjelmaamme aina tähän asti. Paikka tarjoaa lapsille leikkiseuraa ja vanhemmille sopivan kotikielisen hengähdystauon ruotsinkielisen arjen lomassa. Silloin tällöin myös kuulee suomalaisten ja ruotsalaisten asioiden ja tapojen vertailua, välillä enemmän, välillä vähemmän innokkain äänenpainoin Ilmeisimpien kulttuurillisten erojen joukossa lienee amerikkalaistyylinen Vain hyvää -tyylinen vastaustapa päivän vointia tiedusteltaessa, mutta muuten elämä rullaa aika samaan tapaan kuin kotomaassakin. Suurempi ero taitaakin olla kuljettaessa välillä etelä-pohjoinen kuin itä-länsi ja sen huomaa rennossa ja kiireettömässä arkipäivässä. Kotinurkilla liikkuessa tervehdyksen saa käytännössä kaikilta vastaantulijoilta, siis myös ennestään tuntemattomilta. Suurena erona Suomeen on se, että täällä joka paikassa näkyy paljon maahanmuuttajia. Perheestämme eniten se on rikastuttanut poikiamme, jotka ovat olleet tammikuun puolivälistä maahanmuuttajille suunnatussa päiväkodissa, jossa kaverit tulevat Iranista, Somaliasta, Kiinasta, Intiasta, jne. Tammikuun puolivälissä Johanna aloitti lääkärintyönsä paikallisessa terveyskeskuksessa, jossa hän työskentelee kolmena päivänä viikossa. Hommat ovat sujuneet alkuvaiheen uutuuksien opettelun (lähinnä atk-järjestelmät) jälkeen hyvin ja osaviikkoisuus tuo erittäin toivottua joustoa lapsiperheen arkeen. Luonto on täällä lähellä ja siitä olemme nauttineet: syksyn ohjelmassa oli retkeilyä ja marjanpoimintaa, talvella olemme pilkkineet, hiihdelleet ja vähän luistelleetkin. Myös pulkkamäet on testattu. Talvesta on saatu nauttia kunnolla, lumet tulivat marraskuun puolivälin paikkeilla ja viimeiset ovat juuri nyt huhtikuun lopussa sulamassa. Pakkaset huomasi varsinkin pilkkireikiä kairatessa; jäätä eteläsataman läheisillä ahvenvesillä on ollut paksuimmillaan noin 90 senttiä! Vajaan vuoden kokemuksen perusteella voi sanoa: Kyllä Ruotsissakin voi elää! Tähänastinen aikamme on antanut uusia ystäviä ja kokemuksia, mutta myös runsaasti yhteistä aikaa oman perheen kesken. Ystäviä ja sukua Suomesta on toki kova ikävä, mutta onneksi meillä on käynyt vieraita sopivin väliajoin ja toisaalta Suomeen on helppo tulla autolla aina kun tarpeeksi paljon alkaa siltä tuntua. Iloa ja siunausta kesääsi! Toivovat Johanna, Pietu, Akusti ja Alvari Elämänkokemusta maailman meriltä Jukka Ketola on seilannut maailman meriä Doulos ja Logos Hope -laivoilla. Laivat ovat Operaatio Mobilisaatio -järjestön laivoja, jotka vievät tietoa, apua ja toivoa eri maihin. Tietoa ne vievät mm. kirjojen ja konferenssien muodossa, apua käytännön avustustyön kautta ja toivoa kristillisen sanoman muodossa. Työskentelin Doulos-laivalla kaksi vuotta, syyskuusta 2006 syyskuulle Logos Hopella olin nyt maaliskuun, Jukka Ketola kertoo. Doulos seilasi yhteensä 15 eri maassa, pääosin Aasiassa ja Oseaniassa. Kaksi vuotta meni tosi nopeasti. Vuosi olisi ollut ihan liian lyhyt aika olla laivalla, hän pohtii. Kahden vuoden yhtäjaksoinen matka vaikutti nuoreen mieheen monella tavalla: Aika muokkasi minua ihmisenä. Se mitä näin ja koin oli jotain sellaista, mitä ei missään muualla voi nähdä ja kokea. Näin paljon vastakohtaisuuksia, rikkautta ja köyhyyttä rinnakkain, ja maita joissa ei käytännössä ole ollenkaan kristittyjä. Kokemus kasvatti myös hengellisesti, jouduin tilanteisiin joissa tiesin, etten omin voimin pysty ja selviä. Näin matkan aikana Jumalan toimivan monin eri tavoin. Kokemus oli rikas monella tapaa. Aika ei käynyt laivalla pitkäksi Operaatio Mobilisaatio on kansainvälinen ja yhteiskristillinen lähetystyö- ja koulutusjärjestö, joka toimii yli sadassa eri maassa. Logos Hope ja Doulos ovat järjestön tunnetuimpia laivoja. Niille voi mennä töihin, jos on yli 18-vuotias kristitty ja on taloudellinen kannatusrengas taustalla. Yhdellä laivalla työskentelee noin 350 henkeä 50 eri kansallisuudesta. Lyhin mahdollinen Elämä laivalla oli Jukka Ketolan mukaan arkista: Laivalla oloon tottui. Toimin laivalla sähkömiehenä, tein töitä täydet viisi päivää viikossa. Laivalla on monenlaisia työtehtäviä tarjolla, mm. kirjamyynnissä, konehuoneessa, keittiössä ja kannella. Elämä oli välillä hektistäkin ja koko ajan tapahtui jotain. Parin viikon välein oltiin aina eri paikassa satamassa. Oli paljon missä voi olla mukana, ei tullut ongelmia ajankäytön suhteen. Itse koin laivalla olon hyvin tarkoituksen mukaisena, oli merkitystä sillä mitä tehdään. Kotimaasta hän kaipasi saunaa ja suomalaisia karkkeja. Laivalla syntyi hyviä ystävyyssuhteita: Sain muutamia hyviä ystäviä, joiden kanssa tulen pitämään yhteyttä pitkään. Yksi ystävä kutsui juuri häihin Pohjois-Irlantiin, Hollannissa on hyvä ystäväni myös. Viikon päästä olen lähdössä erään ystävän luo Yhdysvaltoihin Atlantaan, samalla menen OM:n tukijoiden konferenssiin San Diegoon Kaliforniaan. Jukka Ketola suosittelee kokemusta kaikille: Erityisesti suosittelen laivatyötä nuorille aikuisille, joiden elämän ykkösasia on Jeesus. Jukka Ketola seilasi kaksi vuotta Doulos-laivalla Aasiassa ja Oseaniassa. työskentelyaika laivalla on kaksi kuukautta, yleisimmät ajat ovat vuosi tai kaksi vuotta. Lisätietoja Operaatio Mobilisaatiosta

7 Vihdin seurakunta n Vakka eiset maailmalta Ei ulkomailla, vaan ulko-suomessa Jäätyään eläkkeelle Vihdin seurakunnan palveluksesta Martti Kilpeläinen valittiin viime syksynä Aurinkorannikon seurakunnan talvikanttoriksi, ja uusi pesti odottaa jälleen tulevana syksynä. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta toimii suurelta osin yli sadan vapaaehtoisen voimin. Kesäksi toiminta hiljenee, mutta talvella on kanttorilla töitä ympäri Iberian niemimaata. Turun sinappia Chorizon kylkeen Mukavaa olla kotona, vaikka kyllä Espanjassakin viihtyi, kiteyttävät tämänhetkisen tunnelman juuri puolen vuoden Espanjan-reissultaan palanneet Tuula ja Martti Kilpeläinen. Toisaalta he eivät omasta mielestään ihan kokonaan Suomesta poistuneetkaan, niin hyvin suomalaisia Aurinkorannikolla palvellaan. Kaupasta saa Juhla-Mokkaa, Elovenaa ja hernekeittoa, ja suomalaisten ravintoloiden lisäksi myös monissa paikallisissa ravitsemusliikkeissä ruokalistan saa ensimmäisellä kotimaisella. Aamun Hesaria pääsee selaamaan heti puolenpäivän jälkeen, ja jos kovasti kolottaa, myös suomalaiset lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut ovat saatavilla. Espanjaa ei pääse kovin helposti oppimaan, Tuula nauraa. Enemmän agraaria kuin urbaania Suomesta ei siis ihmisten lisäksi joutunut paljoa ikävöimään; Tuula kaipasi viiliä, Masa Ylen Ykköstä. Kilpeläiset asuivat melko uudessa talossa, ja kaikki toimi moitteettomasti. Myös asuinympäristöstä pidetään Espanjassa hyvää huolta: katuja siivotaan ahkerasti, puistoja ja istutuksia hoidetaan todella hyvin. Espanjalaiset ovat hyvin kohteliaita, erityisesti varttuneempi väki tervehtii tuntematontakin kadulla hymyillen. Myös autoilijat kunnioittavat jalankulkijoita erityisen tarkasti. Los Pacos, jossa Kilpeläiset asuivat, on kasvanut ja kehittynyt vasta viimeisten vuosien aikana, ja vielä kymmenen vuotta sitten alue oli täysin maaseutua. Edelleenkin maalaiselämä on läsnä, ja pienen kävelymatkan päässä asunnosta Kilpeläiset pääsivät aistimaan perinteistä maalaistunnelmaa kanoineen, kiekuvine kukkoineen ja kiljuvine aaseineen. Hartaudesta juhlahumuun Uskonto ei juuri näy espanjalaisessa katukuvassa, paitsi juhlapyhien tienoilla. Silloin keskustat ja kylänraitit täyttyvät toinen toistaan värikkäämmistä ja äänekkäämmistä karnevaalikulkueis- Tuula Kilpeläinen ta. Ne eivät suomalaiseen, henkilökohtaiseen juhlanviettoon tottuneelle tunnu erityisen hartaalta, mutta juhlintaan osallistuu koko kylä tai kaupunki. Tuula kertoi myös seuranneensa pienessä Rio Gordon kylässä perinteistä ja suosittua kärsimysnäytelmää, joka ei välttämättä sellaisenaan istuisi suomalaiseen pääsiäiseen. Lähimarketista löytyi lääkkeitä kotikaipuuseen Tuntuihan se vähän oudolta, että suurimmat aplodit raikuivat silloin, kun ristiinnaulitun Kristuksen risti nostettiin ylös, Tuula muistelee todeten, että kulttuureissa todellakin on eroja. Suomalaisen seurakunnan voimallinen virrenveisuu jäi lähtemättömästi Kilpeläisten mieliin. Espanjassa talveaan viettävistä suomalaisista jäi muutenkin kuin desibeleillä mitattuna korkeatasoinen kuva. Ihmiset olivat helposti lähestyttäviä ja ulospäin suuntautuneita. Jos suomalainen haluaa mahdollisimman mutkattomasti ulkomaille, on Fuengirola ympäristöineen oiva paikka, toteavat Masa ja Tuula. Heikki Nieminen Kokemuksia elämästä Costa Ricassa Vihtiläinen Iina Lindholm vietti yhdeksän kuukautta vaihto-oppilaana Costa Ricassa. Hän palasi Suomeen huhtikuun lopulla. Mikä sai nuoren vihtiläisen lähtemään kaukaiseen Väli-Amerikkaan? Halusin oppia espanjaa, ja Espanja olisi ollut liian lähellä. Halusin kauemmaksi, jonnekin selkeästi erilaiseen maahan, Iina Linholm toteaa. Hän vietti Costa Ricassa syys- ja kevätlukukauden ja opiskeli lukiota vastaavassa oppilaitoksessa. Koulussa ei saanut meikata tai käyttää koruja, ja kaikki käyttivät koulupukua. Koulupuvussa oli hyvää se, ettei tarvinnut miettiä aamuisin mitä laittaa päälleen ja omat vaatteet säästyivät päivittäiseltä pesemiseltä. Paikallisen julkisen koulun opetuksen taso ei vastannut suomalaista tasoa. Iina Lindholm kertoo Costa Rican olevan pieni, noin viisi kertaa Suomea pienempi maa, joka on kuuluisa kahvintuotannostaan ja siitä, ettei sillä ole armeijaa ollenkaan. Ilmasto maassa oli suomalaiselle kuuma, lämpöä oli jatkuvasti lähes 40 astetta ja kosteuspitoisuus oli korkea. Iina Lindholm pääsi käymään matkalla aidossa sademetsässä ja koki myös kaksi maanjäristystä. Fazerin sinistä, suomen kieltä ja vuodenaikoja tuli ikävä Suurimpia eroja kotimaahan verrattuna oli se, ettei siellä pystynyt luottamaan ihmisiin samalla tavalla kuin Suomessa. Ruoka oli myös erilaista, lähinnä pelkästään riisiä ja papuja. Vaaleana ihmisenä oli aina myös huomion keskipisteenä. Koulu alkoi joka aamu seitsemältä, sitä oli välillä vaikea hyväksyä, Iina Lindholm pohtii kulttuurieroja. Nuori maailmanmatkaaja kertoo kaivanneensa Suomesta eniten Fazerin sinistä, suomen kieltä ja neljää vuodenaikaa. Nyt kotona on ihanaa, kun on ötökkävapaa kämppä. Isot hämähäkit, 15 cm torakat ja myrkkykäärmeet olivat arkea Costa Ricassa, Iina huokaa. Costa Rican kodissa ei myöskään ollut lämmintä vettä. Osaan arvostaa monia asioita kotimaassa nyt eri tavalla kuin ennen. Matkalla itsenäistyi ja oppi tekemään päätöksiä Iina Lindholm näki matkalla myös slummialueita, joissa kodit oli rakennettu peltilevyistä ja alueita, joihin edes ambulanssi ei voinut mennä ilman poliisia. Ihmisten kanssa piti muistaa olla paljon varovaisempi kuin Suomessa. Rikollisuutta oli enemmän, ryöstöt ja lasten kaappaukset olivat yleisiä. Kansainvälisen kaupan nurjat puolet näkyivät myös: Hyvä liha vietiin maasta ulkomaille, paikallisille oli tarjolla huonot jämäpalat. Samoin hedelmät olivat liian kalliita tavallisille ihmisille. Perhe-elämä ja arki olivat kuitenkin aika samanlaisia kuin Suomessakin. Asuin perheessä, jossa oli äiti ja tytär. Cañasin kaupunki oli Vihtiä suurempi, kukaan ei tiedä tarkalleen sen asukasmäärää, mutta arvio oli noin asukasta, Iina Lindholm kertoo. Hyvää Costa Ricassa oli mm. se, että oli lämmintä koko ajan, ihmiset olivat avoimia ja ottivat hyvin mukaan joukkoon. Avoimilla mielin ja maalaisjärjellä pärjää ulkomaillakin pitkälle. Matkalla myös itsenäistyi ja oppi tekemään itse päätöksiä. Tiedän, että jos selvisin tuosta hengissä, selviän mistä vain. Enkä pelkää ottaa riskejä, syteen tai saveen, siitä päästään yli, Iina toteaa. Maa oli erilaisempi kuin osasin etukäteen kuvitella. Kokemus kokonaisuutena oli kannattava ja hieno. Iina Lindholm opiskeli yhdeksän kuukautta Costa Ricassa Väli-Amerikassa.

8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kymmenvuotiaita juhlittiin taas Täyskymppisynttäreitä vietetty jo yli kaksikymmentä kertaa Sunnuntaina oli Nummelan seurakuntakeskukseen kutsuttu vuonna 1999 syntyneitä juhlimaan perinteisiä täyskymppisynttäreitä. Juhla aloitettiin aarteiden messulla, johon saapuneita toivottivat ovella tervetulleiksi seurakunnan kerhonohjaajat. Messussa laulettiin lasten virsiä Sanna-kanttorin ja bändin säestyksellä. Saarnan yhteydessä avattiin aarrearkku, jonka sisältä löytyi kirkon aarteita: kaste, ehtoollinen, Raamattu, ja peili, johon kehotettiin katsomaan ja sa- nomaan: Minä olen Jumalan silmissä kallisarvoinen. Taikuutta, haikeutta ja tietysti kakkua Messun jälkeen ryhdyttiin viettämään täyskymppisynttäreitä, johon oli saapunut kaikkien aikojen ennätysmäärä juhlijoita, noin 150 kymmenvuotiasta ja viitisenkymmentä saattajaa. Juhlan juonsi nuorisotyönohjaaja Jaana Pikkarainen. Pääesiintyjä, taikuri Risto Leppänen ihmetytti ja hauskuutti juhlaväkeä monen- laisilla tempuillaan. 10-synttäreitä vietettiin myös eräässä mielessä viimeistä kertaa, sillä juhlat vuonna 1988 aloittanut ja lähes joka vuonna mukana ollut pyhäkoulusihteeri Raili Ketola jää ensi syksynä eläkkeelle. Railille luovutettiin juhlassa kaikista synttärijuhlista muistoja sisältävä leikekirja. Osallistujien kesken järjestettiin myös arvonta, jossa voittajat saivat valita mukavista palkinnoista itselleen mieluisimman. Sitten olikin jo aika siirtyä nauttimaan herkullista täytekakkua, jota tarjoilivat Nummelan seurakuntakeskuksen emännät kerhonohjaajien ja muiden mukana olleiden työntekijöiden kanssa. Juhlista poistui iloisia kymmenvuotiaita, ja ensimmäiset uuden vuosituhannen vuosimallia olevat kymmenvuotiaat ovat siis vuorossa ensi keväänä. Heikki Nieminen Kuvat: Heikki Nieminen Eläkkeelle siirtyvää pyhäkoulusihteeri Raili Ketolaa muistettiin leikekirjalla. Alfa-kurssilta tietoa kristillisestä uskosta ja mukavaa yhdessäoloa! Alfa-kurssi on kansainvälisesti tunnettu kristinuskon peruskurssi. Oleellista Alfassa on, että asioita lähestytään avoimesti keskustellen. Kurssilla jokainen voi esittää kysymyksiä ja ne otetaan vakavasti. Alfa-kurssilla saa myös epäillä ja kyseenalaistaa tulematta torjutuksi. Alfa on loistava tilaisuus antaa aikaa elämän suurien kysymysten pohdintaan mukavassa porukassa. Tyypillinen Alfa-ilta muodostuu neljästä osasta: ruokailusta, musiikista, luennosta ja pienryhmäkeskustelusta. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia aiheita: Kuka Jeesus on? Miksi Jeesus kuoli? Miksi ja miten lukisin Raamattua? Miksi ja miten rukoilen? Kuka Pyhä Henki on? Miten Jumala johdattaa meitä? Miten voin vastustaa pahaa? Kurssin toteutuksesta vastaa seurakuntalaisista ja työntekijöistä koottu tiimi, joka on sitoutunut rukoilemaan kurssin puolesta ja olemaan tiiviisti mukana koko kymmenen viikon ajan. Kansainvälisesti tunnettu pastori ja evankelista Kalevi Lehtinen suosittelee Alfa-kurssia seuraavin sanoin: Alfa-kurssi leviää ympäri maailmaa kuin kulovalkea. Se on foorumi, jossa kristityt ja ei-kristityt kohtaavat toisensa ilman ennakkoasenteita, seikkailu, jossa koetaan evankeliumin valloittava voima! Vahtimestari-siivooja Marit Kuismanen tarjoilee täytekakkua Raili Ketolalle kerhonohjaajien avustuksella. Kokemuksia Alfa-kurssista 2009 Kysyin tänä vuonna kurssin käyneiltä, Titalta, Minnalta ja Mikolta seuraavat neljä kysymystä: 1. Mikä sai sinut tulemaan kurssille? 2. Miten kurssi vastasi odotuksiasi? 3. Kenelle suosittelisit Alfa-kurssia? 4. Mikä on ollut Alfa-kurssin paras anti? Näin he vastasivat: Titta: 1. Kurssi lähiaikoina uskoon tulleille kuulosti ihan mulle räätälöidyltä. Kurssi kiinnosti jo vuotta aiemmin, mutta kynnys ilmoittautumiseen madaltui tutustuttuani seurakunnan työntekijään Tuula Kiiskeen Kristus-päivässä Turussa. 2. Erittäin hyvin. Hain ja löysin vertaistukea uskolleni ja kasvulleni. 3. Suosittelen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan paremmin Jeesukseen. Kristityille, jotka etsivät vielä omaa seurakuntaansa. Nuorille, rippikoulun jatkoksi. 4. Kaikki on ollut positiivista, paljon mielenkiintoisia keskusteluja ja avautumisia. Ihania ihmisiä! Kurssilla on voinut olla täysin oma itsensä ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Lämminhenkinen ja ymmärtäväinen ilmapiiri. Luottamuksellinen, sielunhoidollinen hetki Riuttarannassa kahdestaan pastori Aino Rossin Taikuri riemastutti yleisöä hauskoilla tempuillaan. kanssa on jäänyt lämmittämään mieltä. Kiitos! Minna: Tuula Kiiski 1. Kävin sunnuntain jumalanpalveluksissa, mutta kaipasin ihmisiä, joiden kanssa keskustella uskon asioista. Alfa-kurssista löysin sellaisen paikan. Paikallislehtien ja Vihdin seurakunnan kotisivujen Alfa-kurssiaiheet kiinnittivät huomioni. 2. Kurssin aiheet ovat olleet uskon perusasioiden käsittelyä, ja sellaisia aiheita odotinkin. Luentoon ja ryhmien keskustelutuokioihin kaipaisin vaikkapa 15 minuuttia enemmän aikaa. Kurssilaisten välinen lämmin kanssakäyminen on tervetullutta tähän, joskus niin koleaan maailmaan. 3. Iällä, sukupuolella tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä sille, kuka voi osallistua Alfa-kurssille. Suosittelen kurssia ihmiselle, joka omasta halustaan ja mielenkiinnolla lähtee mukaan. Myös ihmiselle, joka kaipaa lepoa Jumalan sanan äärellä ja joka kaipaa keskustelukaveria! Kurssin alussa voi myös ruokailla, joten sekä sielun- että kehonruokaa on tarjolla. 4. Lämmin ilmapiiri! Myös se, että uskoon liittyvistä asioista on voinut keskustella hyväksyvässä ja samalla myös opettavassa ilmapiirissä. Sain rohkeutta osallistua Tuomasmessun vastuunkantajaksi ja olen tutustunut muihin uskoviin ihmisiin, joita kotipaikkakunnallani asuu. Kurssiin liittyvä viikonloppuleiri lauluiltoineen ja keskusteluineen on jäänyt ainaiseksi mieleeni. Mikko: 1. Diakoniaväki suositteli kurssia ja lehtori kutsui kurssille. Olen nähnyt ilmoituksia muiden suuntien järjestämistä Alfa-kursseista ja ne ovat jääneet mieleen. 2. Odotin lisätietoa kristinuskon asioista. Kurssi on monessa suhteessa ylittänyt odotukset! Näin luottamustehtävässä olevalle ihan hyvä kurssi! 3. Sopii niille, jotka etsivät uskon asioita. 4. Paras anti tuli ryhmän osalta. Ryhmän vetäjä oli hyvä; oli sekä Titta Halmevirta, Mikko Yli- Rosti ja Minna Kuuranne olivat tyytyväisiä kevään 2009 Alfa-kurssin antiin. hyvää tietämystä että hyvää läsnäoloa. Alfa-kurssi Vihdin seurakunnassa Tänä vuonna tammikuussa alkanut ja huhtikuussa päättynyt kurssi oli kolmas Alfa-kurssi Vihdin seurakunnassa. Vuoden 2010 kurssi alkaa jälleen kevättalvella ja kurssi kokoontuu kymmenen viikon ajan keskiviikkoisin. Tämän lisäksi kurssiin liittyy vielä luentoja ja yhdessä oloa yhtenä maaliskuisena viikonloppuna. Alfa-kurssi on ilmainen. Ruokailuista ja työkirjasta kerätään vapaaehtoinen maksu. Seuraavalle kurssille voi ilmoittautua heti vuoden alussa. Tuula Kiiski

9 Vihdin seurakunta n Vakka Äitienpäivänä Äitienpäivänä aikaisin herään. Kukkaset kauneimmat niityltä kerään. Kiitoksen parhaan äidille annan, sylinsä täyteen kukkia kannan. Äitienpäivänä aikaisin herään. Kukkaset kauneimmat niityltä kerään. Jeesus, sä äitiä hoida ja kanna, hänelle runsaasti lahjoja anna. Lasten virsi 157, Inkeri Ruokonen (Julkaistu tekijän luvalla) Keväinen tervehdys kaikille! Näin keväällä tulee mieleen kaikki vanhat pihaleikit, kuten kymmenen tikkua laudalla tai kirkonrotta. Löysimme vanhan kirjan, jossa oli perinneleikkejä ja tässä yksi sellainen: Naurisilla ja susilampasilla Naurisilla kuuluu vanhoihin, kaikkialla Suomessa tunnettuihin leikkeihin, jossa jäljiteltiin aikuisten työtekoa. Leikin johtaja kasvattaa toisista leikkijöistä nauriita, jotka hän yrittää varjella varkaalta. Varas yrittää kuljettaa nauriit omalle puolelleen jonkin juonen avulla. Aluksi kuvaillaan nauriiden istutusta kaskeen, jolloin leikkijät istuvat lattialla yhtenä joukkona. Sadon kypsyessä niitä koetellaan ja painellaan tiukemmin maahan. Sitten kasvattaja poistuu leipomaan tai kehräämään ja nukahtaa työnsä ääreen. Varas herättää nukkuvan nauriinkasvattajan ja pyytää avainta päästäkseen hakemaan naurismaalle unohtuneen esineen, mutta alkaakin varastaa nauriita. Lopulta omistaja huomaa osan nauriista hävinneen, hän etsii niitä, korjailee aitaa ja palaa nukkumaan. Kun kaikki nauriit ovat kadonneet, omistaja kiertää leikkipaikkaa ja löytää lopulta varkaan. Hän voi saada nauriinsa takaisin vaikkapa voittamalla varkaan väittelykilpailussa. Kirjasta: Vanhassa vara parempi, Valitut palat Hauskoja perinneleikkipäiviä ja hyvää äitienpäivää. Vielä muutama askarteluvinkki, joilla voi äidin yllättää: Kaupassa myydään cernit-massaa, jota voi muovailla kuin muovailuvahaa, mutta massan voi kovettaa uunissa. Muovaile massasta mieleisesi kukka ja liitä kukan taakse hakaneula. Koveta massa uunissa paketin takana olevien ohjeiden mukaan. Näin saat äidille uniikki korun. Toinen askartelu on myös kukka, jonka voit laittaa äidin käteen (tai tee monta niin saat omaankin käteen). Tarvitset suikaleen vihreää kartonkia, silkkipaperia ja liimaa. Liimaa suikale ympyrän muotoon, leikkaa silkkipaperista erikokoisia ympyröitä ja liimaa ne päällekkäin. Lopuksi liimaa silkkipaperikukka kiinni suikaleympyrään. Näin sinulla on kaunis käsikorukukkanen. Naakat Oletko nähnyt kirkon katolla naakkoja? Lämpöisiä päiviä sinulle toivottavat lastenohjaajat Merja Ahonvala ja Satu Tolonen Korkealla Vihdin kirkon katon tuntumassa on aina asustellut naakkoja. Niiden pesiä löytyy katon räystäiden alta ja vanhojen savupiippujen koloista. Savupiippuja tarvittiin kirkossa siihen aikaan, kun sitä lämmitettiin kamiinoilla. Kerran sattui hassusti. Vallaton naakanpoikanen putosi savupiipun pesästä ja tippui alas kamiinaan asti. Onneksi kirkon vahtimestari kuuli hätääntyneen linnun ääntelyn. Hän avasi kamiinan luukun ja hämmästyi kovin löytäessään sieltä noki- sen naakanpojan. Vahtimestari vei linnunpojan ulos, missä se ryhtyi etsimään isää ja äitiä. Vallattomien naakanpoikasten ruokkiminen on kovaa puuhaa naakkavanhemmille. Ne tekevät pitkiä lentomatkoja löytääkseen poikasilleen toukkia ja jyviä ruuaksi. Joskus naakat kokoontuvat kirkon katonharjalle jutustelemaan. Silloin sieltä kuuluu huutoja: knaak, knaak, knaak! Teksti ja piirros: Tarja Rae

10 Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Vihdin seurakunnassa tapahtuu TOUKOKUU TOIMINTAKESKUKSEN ULKOILUPÄIVÄ Riuttarannassa ti Ilm. Päivi Tapaninen p SEURAKUNNAN ELÄKELÄISKERHOJEN RETKIPÄIVÄ Riuttarannassa to klo Ilmoittautuminen kerhojen vastaaville viimeistään viikkoa aikaisemmin. MIESTEN VAPAAILTA Riuttarannan rantasaunalla to klo Kuljetus Nummelan srk-keskus klo 17.30, kirkonkylän srk-talo Mukana Osmo Vapalahti p MITEN KERRON USKOSTANI? -KURSSI SEURAKUNTALAISILLE, jotka haluavat viedä ilosanomaa eteenpäin lähipiirissä la klo Nummelan seurakuntakeskuksessa. Mukana pastori Aino Rossi ja lehtori Tuula Kiiski, ilmoittautumiset 8.5. mennessä p , maksu ruokailuista 5. NAISTEN SAUNAILTA Riuttarannassa ma klo Kulj. Nummelasta ja kk Ilmoittautuminen: Pirkko Orakoski tai Päivi Tapaninen EU-RUOAN JAKO Nummelan diakoniatoimistossa ti klo 9-11 ja HILJAISUUDEN ILTA Nummelan kirkossa ti klo 19. Hiljainen teetarjoilu illan päätteeksi. MIESTEN SAUNAILTA Riuttarannassa rantasaunalla ma klo Mukana Eero Ahonen ja Osmo Vapalahti. Kuljetus Nummelan srkkeskus klo 17.30, kirkonkylän srktalo AIKUISTEN VIRKISTYSLEIRI Riuttarannassa , ilmoittautuminen Päiville MIESTEN VAPAAILTA to klo Riuttarannan rantasaunalla. Mukana Sampo Luukkonen, Juhani Laitinen, Juha Auvinen ja Osmo Vapalahti. Kuljetus Nummelan srkkeskus klo 17.30, kirkonkylän srktalo KESÄKUU ELÄKELÄISKERHOJEN RETKI PORVOOSEEN ti 9.6. Ilmoittautumiset kerhojen vastaaville tai Maria-Liisa Pakalén p PERHEIDEN SAUNAILTA Riuttarannassa ke klo Riuttarannan rantasaunalla yhteistyössä lapsi- ja perhetyön kanssa. HEINÄKUU DIAKONIAN PERHELEIRI Riuttarannassa Ilmoittautuminen Pirkolle 10 ELOKUU Taidepainotteinen HILJAISUUDEN RETRIITTI -Kesän vehreydessä ja täyteydessä Riuttarannassa Mahdollisuus akvarellimaalaukseen Fransiskus Assisilaisen yksinkertaisuuden hengessä. Hiljaisuutta ja rukouselämää voi tutkia akvarellimaalausta apuna käyttäen. Osallistumismaksu: Vihdin seurakunnan jäsenet: 50e, vieraat 84e (materaalimaksu taidetarvikkeista; maalarit voivat kokoontua klo 15 alkaen). Peruutukset viimeistään 3 vrk ennen retriitin alkua, muuten peritään 50 % retriittihinnasta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä: kirsti.suutari@evl.fi tai p VAPAAEHTOISTEN JA ELÄKELÄISTEN RETKIPÄIVÄ Riuttarantaan ti klo 10-16, ilmoittautuminen Eijalle Nummenselkä 8-10:n, Kuortilanluhdin ja Kuortilankujan asukkaiden, Kaarikeskuksen ja Hopearinteen asukkaiden retkipäivä Riuttarantaan to 13.8.klo 10-14, ilmoittautuminen Maria-Liisalle PERHEIDEN SAUNAILTA Riuttarannan rantasaunalla to klo 17-21, ilmoittautuminen Pirkko Orakoski INVALIDIEN RETKIPÄIVÄ pe 14.8.Riuttarantaan NÄKÖVAMMAISTEN RETKIPÄIVÄ ma Riuttarantaan TOIMINTAKESKUKSEN LEIRIPÄIVÄT 18.ja Riuttarannassa NAISTEN SAUNAILTA Riuttarannassa ti 25.8.klo 18-21, ilmoittautuminen Päivi Tapaninen MÄNTYRINTEEN ASUKKAIDEN RETKIPÄIVÄ Riuttarantaan ma klo SYYSKUU HARJAANTUMISKOULUN ULKOILUPÄIVÄ Riuttarannassa ti 8.9. ILTA ÄIDEILLE Riuttarannassa to klo SYDÄNLEIRI Riuttarannassa , ilmoittautuminen Eijalle Retkille ja leireille ilmoittautuminen diakoniatoimistoihin toukokuussa: p ti, pe klo 9-11 tai Eija p ti 9-11 tai Pirkko ke ja Juha p ma Puhelinajat vastaanoton ajantilausta varten kesällä: kirkonkylä keskiviikkoisin klo 9-11 p tai tai Nummela ti ja ke klo p Pysäkki-kahvila Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä avoinna kesäelokuussa tiistaisin ja perjantaisin klo Pe 8.5. Konsertti klo 19 Vihdin kirkossa. Trio Finnico: Nachum Erlich, viulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Ohjelmistossa Beethovenin, Bruchin ja Brahmsin sävellyksiä. Ohjelma 10, tuotto yhteisvastuulle. MUSIIKKIA KESÄISIÄ VIRSIÄ siunauskappelissa ke klo 14 Ulla Eho-Saario SUVIYÖN SOITTO Vihdin kirkossa juhannusaattona klo 22 Timo Saario ja Ulla Eho-Saario KESÄISTÄ MUSIIKKIA Nummelan kirkkosalissa su klo 18 Hanna Noro KESÄISTÄ MUSIIKKIA Nummelan kirkkosalissa su 2.8. klo 18 Hanna Noro LAPSILLE JA PERHEILLE PERHEIDEN RETKIPÄIVÄT RIUTTARANNASSA Tule viettämään toiminnallista retkipäivää keväisen luonnon helmaan! Monenlaista ohjelmaa ja toimipisteitä luvassa. Omat eväät ja sään mukainen varustus mukaan. Nuotiolla mahdollisuus paistaa omia grillattavia. Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365. Retki-ilta klo Retkipäivät 19. ja klo Kaikki tervetulleita mukaan! Ei ilmoittautumista. PERHERETKI SUOMENLINNAAN ma 8.6. Asuuko linnassa kuningas? Lähde mukaamme Suomenlinnaan selvittämään Lumotun holvin salaisuutta. Merimatkan saarelle taitamme vesibussilla. Opastetun kierroksen jälkeen (kesto 1.5 h) on aikaa eväille ja omatoimiseen saareen tutustumiseen noin pari tuntia. Lähtö 8.30 Vihdin srk-talo 8.45 Nummelan srk-keskus Paluu Vihtiin noin klo 16 Hinnat: aikuiset 20 ja lapset (alle 16) 15 Hintaan sisältyy linja-auto- ja vesibussimatkat sekä opastettu Lumotun holvin salaisuus -kierros. Seikkailukierros soveltuu yli 4-vuotiaille. Ilmoittautumiset p arkisin klo SIHAHDUS JA PULAHDUS Perheiden saunaillat Riuttarannassa keskiviikkoisin 3.6., 10.6., klo 17-20, voit tulla ja mennä oman aikataulusi mukaan. Kiuas on kuumana ja iltapala katettuna koko illan. Hinta 5 /perhe. Ilmoittautumiset edellisen viikon perjantaihin mennessä p DIAKONIAN PERHELEIRI Riuttarannassa Lisätiedot Pirkko Orakoski p LASTEN TAIDELEIRIPÄIVÄT 5-6-vuotiaille Riuttarannan uudella puolella 6. ja 7.8. klo Ilmoittautumiset p tai kirsti.suutari@evl.fi juhannukseen mennessä. SYKSYN TAIDEKERHO 5-6-vuotiaille kirkonkylässä. Kerho alkaa klo ja kestää joulukuun puoliväliin. Siinä opetellaan taiteen tekemisen perustaitoja, hiljentymistä ja tutustutaan materiaaleihin. Kerhoon voi ilmoittautua 5.6. mennessä ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirsti. suutari@evl.fi tai p Ilmoittautumiskaavakkeita kirkkoherranvirastosta tai Kirstiltä. NUORILLE NUORTEN RAAMIS Sankarlassa (Nummelan srk-keskus) klo torstaisin alkaen 7.5. Tervetuloa tutustumaan Pyhään Kirjaan paremmin ja keskustelemaan sen valossa mielenkiintoisista asioista! NUORTENILTA SANKARLASSA perjantaisin klo Avoimet ovet -tyyppinen ilta juuri Sinulle. Tule pistäytymään kahvikupposella, vaihtamaan kuulumisia, pelailemaan, juttelemaan, tapaamaan ystäviä... Vapaamuotoista oleilua ja rentoutumista kouluviikon päätteeksi. Ilta päättyy yhteiseen iltahartauteen M&H HANGON KEKSI Päivä alkaa messulla Nummelan kirkossa klo:12 ja messun jälkeen juomme kirkkokahvit. Päivä jatkuu Härväysiltapäivän merkeissä teemalla Kappale kauneinta Suomea! Rengasmatka kesään valmistautuvaan Hankoon. Puikoissa entinen hankolainen, Eero Solje. Ilmoittaudu viimeistään pe Jossulle p tai johanna.jutila@evl.fi Nuorisotyön nettisivut osoitteessa VIIDEN TUNTURIN VALLOITUS Ruskaretki Vuontispirtille Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Enontekiön kunnassa on Suomen vanhin ja komein kansallispuistoalue tunturilapissa. Vierailemme mm. Pallaksen luontokeskuksessa, Hietajärvellä ja Hetassa sekä teemme retken Norjan puolelle. Hinta neljän hengen mökissä 430 /henkilö, lapsi 4 14 v. 280, lapsi alle 4 v Kahden hengen hotellihuoneessa 470 /henkilö. Hinnat sisältävät meno-paluu bussimatkat, vaelluskuljetukset paikanpäällä, majoituksen, liinavaatteet, pyyhkeet, aamiaiset, retkieväät, päivälliset, saunat ja omat iltaohjelmat. Ryhmän ennakkotapaaminen klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä Päivi Putkonen-Hegazi Tiedustelut: Juha Auvinen , Pirkko Orakoski , Tuula Kiiski Lisätietoja: Kevään sellot 24 selloa Sibelius-Akatemiasta sisältäen Total Cello Ensemblen, primus motor Hannu Kiiski Vihdin kirkossa su klo Mm. Bach, Barber, Dvorak, Klengel sekä kauneimpia koululauluja ja -virsiä. Mukana myös Piritat. Vapaa pääsy, ohjelma 15 Tuotto Yhteisvastuulle Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö Vihdin seurakunta

11 N- Niin! i Ah! Vihdin seurakunta n Vakka Kansanlaulumessu Vihdin kirkossa äitienpäivänä klo 10 TYTTÖKUORO PIRITAT Ulla Eho-Saario, Timo Saario Anna-Maija Lakomaa, Paula Miettinen Tervetuloa! Koulutettu hieroja Anne Kiili Terapiahuone Pajunkissa Huhdanpaju 11, Nummela p JALKAHOITOLA TUULIKKI Tuusantie 1, Nummela p Sinun jalkasi ovat osa sinua pidetään niistä yhdessä hyvää huolta. RIIHITIE VIHTI J. MYRSKYLÄ TALOUS HALLINTAAN Peräsimentie 8, Nummela I Puh. (09) KIRKONKYLÄN SEURAKUNTATALO REMONTTIIN Remontti alkaa kesäkuun alkupuolella, jolloin seurakuntatalon toiminnot siirtyvät kirkonkylässä sijaitsevaan Kotila-rakennukseen, os. Seimelänkuja 5. Lisätietoja lähempänä paikallislehdistä sekä osoitteesta VAPAAEHTOISIA TARVITAAN Lähetyksen kesäpäiville Vihdissä Pystytys- ja purkutalkoisiin sekä eri pisteisiin (opastus/info, lipunmyynti jne.) Ilmoittautumiset p arkisin klo Jos voit tarjota kotimajoitusta juhlavieraille, ilmoita lähetyssihteeri Tuula Kankkuselle p Ilmoitusmyynti Marita Lyyra marita.lyyra@kotimaa.fi Vihdin kirkko on kesällä 2009 avoinna Tiekirkkona su-pe klo Kirkossa on opas aukioloaikoina. Tervetuloa tutustumaan Vihdin kirkkoon! Haluaisitko vapaaehtoiseksi tiekirkkopäivystäjäksi? Ilmoittaudu mukaan Päivi Putkonen-Hegazille arkisin klo 9-15 p Kevään uutuuskirjat ja lahjatavarat saapuneet! Tervetuloa valitsemaan! K I R J A K A U P A T Vihdin Kirja-Aitta Vihti kk Puh Riston Pirssi Oy M O N I K Ä Y T T Ö I S E T T A K S I T S. P O S T I s a l m i s a u n a l a h t i. f i Pipliaseuran Auli Kukkonen Tie yhteyteen Lähetyksen kesäpäivät VIHTI Vihdin seurakunta & Ev.-lut. Lähetysyhdistys KYLVÄJÄ Nimipainatus 3 vkn toimitusajalla Pian Jeesuksen syntymän jälkeen Joosef oli asettunut perheineen tähän pieneen taloon... Tähti, jota he olivat seuranneet, kulki heidän edellään ja pysähtyi lopulta sen paikan ylle, missä lapsi oli! Hyvää iltaa! V U H 35 Matteus 2:1-12 Tässä on siis Jumalan kauan sitten lupaama rauhan ruhtinas! Viisaat miehet lähtivät kuningas Herodeksen luota Tavallinen tyttö hämärässä talossa, mutta ei epäilys- täkään, lapsi on täällä eikä Herodeksen palatsissa! Nahkakantiset käsinsidotut Raamatut ja virsikirjat nimipainatuksella Katso koot ja värit Kotimaiset hopeiset korut Herran Siunaus riipus myös kultaisena. Heljä Liukko-Sundströmin enkelimukit 3 kaunista kuvaa. Aito japanilainen Mangaevankeliumi Jeesuksen elämästä 3 erilaista mukia Tulossa kesällä Uusi testamentti ja Psalmit Suomen Pipliaseura PL HELSINKI puh

12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Kirkon kirjoissa Hannu Kiiski jakaa musiikin yhteistä leipää Liikkuminen luonnossa lataa akkuja Hannu Kiiski istahtaa huokaisten haastateltavaksi. Takana on päivä opetusta Sibelius-Akatemiassa, ja sunnuntaina on keikka selloyhtyeen kanssa Vihdin kirkon jumalanpalveluksessa ja kirkkoherran syntymäpäivillä. Aamulla hän on ehtinyt vajaaksi tunniksi Porkkalanniemeen lintujen kevätmuuttoa tarkkailemaan, saaliina neljä merikotkaa. Kiireinen kevättalvi on vienyt miestä eri puolille maata Lappia myöten, ja vaativa perustyö sellonsoiton lehtorina jatkuu sekin koko ajan. Hannu on myös toivottu vieras selloineen monissa kunnan, seurakunnan ja muiden yhteisöjen ja yksityisten tilaisuuksissa. Kiiskin perhe asuu Nummelassa, Vastaranta-nimisessä kodissaan Enäjärven läheisyydessä. Vihtiin Kiiskit muuttivat vuonna Tuula toimii seurakunnassa lehtorina, ja lapsia on viisi: Auroora, 26, Ruut, 24, Anna, 21, Juhana, 18 ja Tuomas, 16. Nuorten muusikkojen kasvattaja Sibelius-Akatemiassa itsekin 1970-luvulla opiskellut Hannu on toiminut siellä opettajana vuodesta Työtäni opettajana kuvaa aika hyvin se, miten esittelen usein itseni: Toimin nuorisonohjaajana Sibelius-Akatemiassa. Instrumentin soittamisen ohjaaminen on toki se syy miksi oppilaani tapaan, mutta koen toimivani heidän vanhempiensa rinnalla myös kasvattajana. Koska musiikki on näiden nuorten elämässä ykkösjuttu, se nivoutuu myös heidän kokonaiskehitykseensä. Siksi opetustyössäkään niitä ei voi irrottaa toisistaan. Työ on tosi vaativaa siksikin, että nuorilla on uskomaton muisti. He ottavat tosissaan, mitä heille sanoo. Vuosienkin jälkeen joku oppilas saattaa tulla sanomaan, että ollessaan oppilaanani hän syttyi ja ymmärsi, mistä soittamisessa on kysymys. Motivaatio saattaa olla kuin hiipuva kekäle, jonka minä voin lopullisesti sammuttaa tai puhaltaa uuteen roihuun. Entiset oppilaat muistavat jopa sanat, jotka ovat vaikuttaneet jompaankumpaan suuntaan. Laadusta tinkimättä, selloja säästämättä Luodakseen vaihtelua yksinäiseen harjoittelurutiiniin ja irrotellakseen selloluokan kanssa Hannu Kiiski ideoi kymmenisen vuotta sitten yhtyeen Total Cello Ensemble. Vähitellen siitä on tullut yksi Sibelius- Akatemian tähtituotteista. Hannu selittää toiminnan ideologiaa: Sello on koko elämän kirjon tulkki, siinä on ihmisen koko ääniala. Yksi sello ei riitä siihen, mutta kuuden sellon yhtyeen kautta mikään osa-alue ei jää vaille ilmaisua. Nimenomaan suomalaisen sielunmaiseman kuvaamiseen selloyhtye on erinomainen, vakuuttaa Hannu. Konserttien alkupuolen klassisen osuuden jälkeen seuraa Total Cello Show, jossa jänneväli ulottuu Lapin tundran äänimaisemasta Formula Uno -kilpailuun. Kuulija saa vauhdissa pidellä tuolistaan kiinni ja pyyhkiä naurun tai haikeuden kyyneliä. Soittajat ovat pääasiassa Hannun entisiä tai nykyisiä oppilaita. Hannu, ylpeä kalamies! Musiikki on minulle luontevin tapa osallistua, saan tuoda oman osaamiseni seurakuntalaisena ja muusikkona seurakuntayhteyteen. Yhteys soittajien välillä ylläpitää koko ideaa. Nuorille on tärkeää saada soittaa porukassa, johon on lupa heittäytyä rohkeasti ja jossa täytyy uskaltaa olla sen takana mitä tekee. Haluan astua askelen lähemmäksi kuulijaa, pois steriilistä ja jäykästä konserttitilanteesta. Musiikin genre Liikkuminen luonnossa lataa akkuja. ei ole ratkaiseva, laatu ratkaisee. Ihmiset tunnistavat laadun ja sen, olenko aidosti sen takana mitä soitan. Muusikon työ on yhteisen leivän jakamista Hannu Kiiski palvelee tiiviisti soitollaan myös seurakunnassa, milloin yksin, milloin perheen kanssa, milloin säestäjänä tai tuomalla huippumuusikoista koostuvan ryhmän konsertoimaan Vihdissä. Musiikki on minulle luontevin tapa osallistua, saan tuoda oman osaamiseni seurakuntalaisena ja muusikkona seurakuntayhteyteen. Koen, että se on tehtäväni. Hyvä musiikki on niin suuri lahja. Olen saanut Jumalalta tämän lahjan sekä lapsuudesta asti suotuisat olosuhteet kehittää lahjojani ja vielä terveyttä ylläpitää soittotaitoa. Uskon lahja on siinä kaikessa mukana, se ei ole irrallinen saareke. Kiiskit ovat soittaneet myös seurakunnan orkesterissa, Kapellissa. Parasta Kapellissa oli seurakuntayhteys ja kokemus musiikin merkityksestä ja voimasta. Masa (eläkkeelle jäänyt kanttori Martti Kilpeläinen) antoi minulle kunniatittelin selloevankelista. En osaa pitää hienoja herätyspuheita, mutta sellon kanssa pystyn puhumaan enemmän kuin sanoilla. Kaikkialla, missä Jumalan sanaa saarnataan, siellä on paikka sellollekin. Sellospektaakkeli Vihdin kirkossa sunnuntaina klo 18 Tässä työssä minulla on ollut mahdollisuus kokea suuria hetkiä musiikin parissa. Piste iin päällä on se, jos sen voi jakaa oman paikkakunnan ihmisten kanssa. Seurakunnan hienot kanttorit ovat mielellään tulleet mukaan talkoisiin. Olen kahdeksatta kertaa mukana taiteilijana Naantalin Musiikkijuhlilla, joiden taiteellinen johtaja on Arto Noras. Naantali on innostanut Vihdin kirkon isoihin konsertteihin. Siellä on yhtä hyvä akustiikka kuin Naantalin kirkossa, kehuu Hannu. - Tykkään itse isoista koneistoista. Toukokuussa Vihdin kirkossa pidetään 24 sellon sellospektaakkeli Kevään sellot, jolloin on tarkoitus esittää hyvää musiikkia kirkontäydelle väkeä. Pikakysely: Ihailemasi henkilö? Ihailen vastavirtaan kulkijoita kuten professori Osmo Tiililää kaikkine puutteineenkin. Yritän päästä suurista idoleista irti, etten jämähdä menneisyyden sankareihin. Muita arvostamiani henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet minuun ratkaisevasti, ovat muun muassa professori Arto Noras, joka oli opettajani tärkeässä kehitysvaiheessa, ja 101-vuotias evankelista ja runoilija Hilja Aaltonen. Viimeisimmät lukemasi kirjat Timo Junkkaalan kirjoittama Osmo Tiililän elämäkerta, Barack Obaman Unelmia isältäni. Luen myös mielelläni dekkareita, Wallandereita ja Remeksiä, ne ovat hyvää vastapainoa kaunotaiteille. Kaikki uudet kala- tai eräkirjat luen mielelläni. Suurin saavutuksesi 14-kiloinen lohi Tenolta viime kesänä. Musiikissa en ole vielä saavuttanut vastaavaa. Mikä naurattaa? Sutkautukset kansan suusta, keskeltä elämää repäisty tilannekomiikka. Murrehuumoriin liittyy elämänviisautta. Mikä surettaa? Jos joku ei usko itseensä. Luovuttaminen. Myös se surettaa, kun näkee uuden hakkuuaukean tutussa maisemassa, vaikka ymmärtääkin että se on ehkä ollut välttämätön toimenpide. Harrastukset Lintu- ja kalaretket, Lapin vaellukset. Soittaminen on hyvin kokonaisvaltaista, siinä fysiikka, tunteet ja pää ovat mukana. Liikkuminen luonnossa lataa parhaiten näitä kaikkia osa-alueita. Odotan kurkien muuttoa, niiden päämuutto on aina hieno kokemus. Luontoon mennessä naksahtaa jotenkin sellainen vaihde päälle, että kiire loppuu saman tien. Laaja maisema, linnut, jotka ovat matkalla tundralle asti - siinä on suuri ulottuvuuden tunne. Huippukokemuksia musiikissa Minulle jokainen konsertti on huippukokemus. Ainoa mahdollinen tapa tehdä tätä työtä on, että panee kaikki peliin. Edellinen konsertti on jo mennyt. Vain se hetki, jolloin soittaa, on aina huippukokemus. Pirjo Nieminen 12 Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Vihdintie 6, Vihti n p. (09) n Faksi (09) n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, Nummela, n p. (09) (vahtimestarit) n