Jyväskylän vuokra-asunnot Oy

Transkriptio

1 Jyväskylän vuokra-asunnot Oy 2011 Koteja kaikille

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Konsernirakenne... 5 Hallinto... 5 Yhtiön muu johto... 6 Riskienhallinta... 6 Talous... 7 Ehdotus tuloksen käytöstä Henkilöstö Palvelutiimi Asukastoimintaa Vuokraustoiminta Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernin tuloslaskelma Tase/konserni Konsernin rahoituslaskelma Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset... 30

3 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011 oli ensimmäinen vuosi uudella strategiakaudella Toiminnan painopisteet olivat strategian mukaiset. Alkuvuodesta käynnistettiin kiinteistön huolto- ja siivoushenkilöstön ulkoistamisprosessi, jonka myötä kuusi siivoojaa, kaksi talonmies-siivoojaa ja kaksi huoltomiestä siirtyivät liikkeenluovutuksen myötä huoltoyhtiöiden palvelukseen. Rakennusten kunnossapidossa painopiste siirrettiin perusparannuksista ylläpitävään kunnossapitoon ja vuosi 2011 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ei tehty lainkaan perusparannuksia. Uudisrakennustuotantoa saatiin valmiiksi 75 asuntoa ja myös uutta aloitettiin. Merkittävin strateginen linjaus toteutui huhtikuussa kun aloitettiin ARA:n käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamien asuntojen myynti, joka ajoittuu useammalle vuodelle. Konsernissa ei ole ollut mainittavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa tilikauden aikana. Vuosi 2011 sujui yhtiön toiminnan kannalta lähes tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisena päätavoitteena ollutta asuntojen käyttöasteen laskua ei saatu pysäytettyä, tosin lasku hidastui ja salkutuksen kautta valittujen asuntojen myynti näkyy käyttöastetilastoissa viiveellä. Muilta osin toiminnalliset ja myös taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Jyväskylän kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ovat myös toteutuneet hyvin: JVA:n toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa ja yhtiö teki sekä rakennuksista että kalustosta maksimipoistot. JVA on huolehtinut omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla ilman kaupungin lisäpanostusta siten, että vuokrataso on pysynyt kohtuullisena ja myös alhaisena kilpailijoihin nähden. JVA on toiminut yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kortepohjassa on rakenteilla kehitysvammaisten palvelutalo ja lisäksi JVA on teettänyt pienempiä käyttötarkoituksen muutoksia Mattilankatu 7 ja 9 asuntoihin sosiaalitoimen tarpeita varten. Tammikuun alussa 2012 JVA myi kolme kiinteistöään kolmelle perustamalleen asunto-osakeyhtiölle: As Oy Jyväskylän Alasintie 3, As Oy Jyväskylän Mutkaperä ja As Oy Jyväskylän Noukanniementie 4. ARA on vapauttanut kyseisten yhtiöiden asunnot käyttö- ja luovutusrajoituksista. Tyhjillään olevat ja tyhjentyvät asunnot laitetaan myyntiin.

4 4 JVA:lla oli hoidettavanaan vuoden lopussa yhteensä pääasiassa arava- ja korkotukilainoitettua vuokra-asuntoa, joista yhtiö omistaa asuntoa ja 134 asuntoa omistaa Jyväskylän kaupunki. Asuntokannan kehitys eri vuosina Kaaviossa on esitetty JVA-konsernin vuoden 2011 lopun asuntomäärät. JVA:n konsernin vuoden 2012 toiminnan volyymin on arvioitu hieman pienenevän edellisvuodesta ja liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Kiitän kaikkia asukkaitamme rakentavasta ja miellyttävästä yhteistyöstä. Kiitokset myös hallituksen jäsenille sekä ammattitaitoiselle henkilökunnallemme kuluneesta työntäyteisestä vuodesta. Timo Hyttinen Toimitusjohtaja

5 5 JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY:N KONSERNIRAKENNE JVA:n konsernirakenteeseen kuuluu kolme tytäryhtiötä, Asunto Oy Jkl maalaiskunnan Jokileinikki 100 %, Kiinteistö Oy K-S Veteraanikoti 100 % sekä Asunto Oy Tuulenkylä 51,52 %. Kolmessatoista osakkuusyhtiössä olemme eri prosenttiosuuksilla mukana. As Oy Tavinsato ei ole enää JVA:n osakkuusyhtiö, koska JVA:N omistusosuus on asuntojen myyntien myötä pienentynyt 15,2 %:iin. Vuoden alusta 2012 JVA Oy perusti kolme uutta 100 %:sta asunto-osakeyhtiötä eli As Oy Jyväskylän Alasintie 3, As Oy Jyväskylän Mutkaperä ja As Oy Jyväskylän Noukanniementie 4. HALLINTO JVA:n vuoden 2011 varsinainen kevätyhtiökokous pidettiin ja varsinainen syysyhtiökokous Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä on huolehtinut hallitus. Hallitukseen kuuluu yksitoista varsinaista jäsentä; Osmo Kääriäinen Paavo Pitkänen Eeva-Kaisa Rouhiainen Hilkka Illman Antero Raninen Sari Koskinen Riitta Gerlach Nico Holmberg Ritva Nuutinen Arvo Willgren Vesa Ahonen Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Osmo Kääriäinen ja varapuheenjohtajana Paavo Pitkänen. Hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä ovat toimineet toimitusjohtaja Timo Hyttinen ja talous- ja hallintopäällikkö Arja Myöhänen. Yhtiön tilintarkastajayhteisönä on toiminut KPMG Oy Ab, KHT Pertti Keskinen. Kaupungin nimeämänä controllerina on toiminut talousjohtaja Ari Hirvensalo.

6 6 YHTIÖN MUU JOHTO Yhtiössä toimii johtoryhmä, johtoryhmällä ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa, vaan sen pääasiallinen tehtävä on avustaa toimitusjohtajaa päätöksenvalmistelussa ja päätöksenteossa. Johtoryhmän päätökseksi tulee toimitusjohtajan mielipide. Johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta, joka toimii myös puheenjohtajana, projektipäälliköstä, kiinteistöpäälliköstä, asiakaspalvelupäälliköstä ja talous- ja hallintopäälliköstä. Kukin johtoryhmän jäsen tuo omalta sektorilta asioita johtoryhmään käsiteltäväksi ja päätöksentekoa varten. RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on yhtiön hallituksen ja sen nimeämän toimitusjohtajan organisoima. Kullakin yksikön päälliköllä (talous ja hallinto, asiakaspalvelu, kiinteistöt ja rakennuttaminen) on sisäisen valvonnan vastuu oman yksikkönsä operatiivisesta toiminnasta. Ongelmista raportoidaan toimitusjohtajalle ja toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Yhtiössä on dokumentoituja menettelytapoja ja ohjeistuksia, joiden pohjalta seuranta tapahtuu. Yhtiön tilintarkastajat sekä hallituksen nimeämät tositetarkastajat seuraavat ohjeistuksien noudattamista. Toimintaympäristön muututtua epävarmemmaksi riskienhallinta nousee yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi. Riskien tunnistaminen ja oikea-aikaiset päätökset riskienhallinnan kehittämiseksi on osattava ottaa huomioon operatiivisen suunnittelun yhteydessä. Ristienhallintaprosessilta edellytetään kykyä luoda kontrollijärjestelmä, joka on samaan aikaan riittävän kattava ja tehokas tunnistamaan riskit ja ennen kaikkea miten niihin riskeihin varaudutaan. Toimintamme kannalta ehkä suurimmat riskit ovat lainojen korkoriski ja asuntojen vajaakäyttöriski. Säännöllisesti seurattavan lainasalkun korkoriskitaso on alhainen. Vajaakäyttöriski on hieman noussut, mutta siihen on reagoitu yhtiön päivitetyn strategian mukaisesti luopumalla huonon käyttöasteen asunnoista sekä rakennuttamalla uutta kysyntää vastaavaa asuntokantaa.

7 7 TALOUS Tuloslaskelma Vuosi 2011 käynnistyi positiivisin odotuksin vaikkakin yleisesti ottaen talouden näkymät olivat ja ovat edelleen hyvin epävarmat. Yhtiön talous on kuitenkin pysynyt vakaana, tasapainoisena ja maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla. Osaltaan vakaaseen talouteen vaikuttaa pitkään alhaisena pysynyt korkotaso, mutta toisaalta taas inflaatio on kiihtynyt. Tällä ei ainakaan vielä ole merkittävää vaikutusta taloutemme vakauteen. Tosin rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on lisääntynyt ja sen vaikutukset liittyvät lähinnä korkotasoon, tosin korkotason nousut ovat olleet maltillisia. Haasteellisessa taloustilanteessa ja kiristyvässä kilpailussa pyrimme toimintamallejamme kehittämällä ja prosesseja tehostamalla parantamaan tuottavuutta ja tehokkuutta. Toimintavuoden liikevaihto oli euroa ja alittui budjetoidusta eurolla, alitus johtuu osaltaan varsin alhaiseksi jääneestä käyttöasteesta ja siitä, että vuokratuotot budjetoitiin 97,8 käyttöasteprosentilla ja käyttöaste toteutui 97,0 %:lla. Käyttöasteen alhaisuuteen vaikuttavia tekijöitä oli mm. pysyvästi heikko kysyntä tietyillä alueilla ja tietyillä asuntotyypeillä sekä muuttokorjauksista aiheutuva tyhjäkäynti Liikevaihto Muut kiinteistön tuotot: Muihin kiinteistön tuottoihin kirjataan mm. asukkailta perityt korjauskulutuotot, perintätuotot ja asukkailta perityt lämmitys- ja vesimaksutuotot. Korjauskulutuottojen ja perintätuottojen määrää on vaikea vuositasolla arvioida, koska pääsääntöisesti vapautuviin asuntoihin pitää tehdä korjauksia ja perittävien määrät vaihtelevat alueittain melkoisesti.

8 8 Henkilöstökulut: Henkilöstökuluja oli budjetoitu kuluvalle vuodelle yhteensä euroa ja toteutuivat euron suuruisena eli euroa pienempänä. Henkilöstökuiluissa on huomioitu kaikki lakisääteiset jaksotukset. Poistot: Yhtiö tekee tilinpäätöksessään JVA:n hallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisen 4 %:n maksimipoiston asuinrakennuksista. Poistoja budjetoitiin yhteensä euroa ja ne toteutuivat euron suuruisena eli euroa suurempana. Muihin pitkävaikutteisiin menoihin kirjattiin 20 %:n poistot eli yhteensä euroa. Kalustoon kirjattiin 25 %:n poistot eli yhteensä euroa. Aineettomiin oikeuksiin kirjattiin poistoja yhteensä euroa. Rakennusten poistoja kirjattiin yhteensä euroa. Kiinteistön muut hoitokulut: Kiinteistön muut hoitokulut pitää sisällään mm. käyttö ja huolto, ulkoalueet, siivous, lämmitys, vesi, sähkö, jätehuolto, vuokrat ja korjaukset jne. Kiinteistön muita hoitokuluja oli budjetoitu yhteensä euroa ja hoitokulut toteutuivat euron suuruisena eli ylitystä euroa. Luottotappiot ja perintä: Luottotappioita kirjattiin kuluvana vuonna yhteensä euroa eli kaikki varattomuusesteellä saapuneet perintäilmoitukset. Luottotappiota budjetoitiin yhteensä euroa, ylittyivät budjettiin nähden euroa. Luottotappioita kirjattiin eniten Itäiseltä alueelta n. 25,8 %:a. Luottotappiot olivat 0,57 % liikevaihdosta ja 33,7 % vuokrasaamisista. Perintätoimia jatketaan edelleen perintätoimisto Intrum Justitian kanssa.

9 9 Alla olevassa taulukossa on esitetty vuokrasaatavien osuus liikevaihdosta ja luottotappioiden osuus liikevaihdosta prosentteina vuosilta Vuokrasaatavien osuus liikevaihdosta prosentteina Luottotappioiden osuus liikevaihosta prosentteina Vuokrasaamiset/liik evaihdosta Luottotappiot/liikev aihdosta 3,00 2,77 2,50 2,51 2,17 2,14 2,00 1,50 1,58 1,82 1,39 1,67 1,78 1,68 1,78 1,66 1,52 1,76 1,69 1,00 1,05 0,90 0,50 0,19 0,37 0,30 0,23 0,45 0,34 0,22 0,54 0,35 0,43 0,32 0,29 0,57 0, Liikevoitto on euroa eli 31,2 % liikevaihdosta. Muut korko- ja rahoitustuotot: Muita korko- ja rahoitustuottoja budjetoitiin yhteensä euroa ja ne toteutuivat euron suuruisena eli arvioitua suurempana. Korko- ja muut rahoituskulut: Korko- ja muita rahoituskuluja budjetoitiin yhteensä euroa ja ne toteutuivat euron suuruisena eli euroa budjetoitua pienempänä. Yhtiön vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa nollatulosta. Tase Taseen loppusumma on euroa. Keskeneräiset hankkeet: Keskeneräisistä hankkeista saatiin päätökseen heinäkuussa valmistunut korkotukikohteemme Suuruspääntie 2, hanke käynnistyi toukokuussa Kohteeseen valmistui 75 saunallista asuntoa ja asuinneliöitä on 3 562,5 m 2.

10 10 Uudiskohde ja ylläpitävä kunnossapito: Päiväharjun ja Harjutuvan toimintakeskushankkeen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2010 lopulla. Hanke alkoi syyskuussa 2011 ja hankkeen arvioitu valmistuminen on syksyllä Kohde vuokrataan kokonaisuudessaan kaupungin Tilapalvelulle. Ylläpitävää kunnossapitoa jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Ylläpidon hankekustannukset rahoitetaan asuintalovarauksesta. Vuokrasaatavat: Vuokrasaatavia vuoden lopussa oli euroa eli edelliseen vuoteen verrattuna vuokrasaatavat pienenivät 2 %:lla. Vuokrasaatavien määrä oli 1,69 % liikevaihdosta ja 105 euroa asuntoa kohden. Lainat: Vuoden alussa lainamäärä oli euroa ja vuoden lopussa lainamäärä oli yhteensä euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana yhteensä euroa, joka sisältää myytyjen kohteiden lainojen loppuun maksuja yhteensä euroa eli varsinaiset lainanlyhennykset ovat yhteensä euroa. Uutta lainaa nostettiin euroa Suuruspääntie 2:n rahoittamiseksi. Keskimääräiset lainojen hoitokulut vuonna 2011 ovat 4,53 / m 2 / kk ja edellisenä vuonna lainojen hoitokulut olivat 3,49 / m 2 / kk eli muutosta 1,04 / m 2 / kk, muutos johtuu lainakulujen noususta. Lainakannan keskikorko on 3,29 %. Ulkoisten lainojen korkoja ja lyhennyksiä oli budjetoitu yhteensä euroa ja ne toteutuivat euron suuruisena. EHDOTUS TULOKSEN KÄYTÖSTÄ Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta.

11 11 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä: Vuoden alussa yhtiössämme työskenteli 43 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Huhtikuun lopussa henkilömäärissä tapahtui muutoksia kun huolto ja siivous ulkoistettiin. Ulkoistaminen tapahtui kilpailutuksen perusteella liikkeenluovutuksena, jossa henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä uusien yhtiöiden palvelukseen. Ulkoistamisen yhteydessä käytiin yt-neuvottelut ja ulkoistaminen koski kuutta siivoojaa, kahta talonmiessiivoojaa ja kahta huoltomiestä. Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oleva asuntotarkastaja irtisanoutui tehtävästään ja hänen työtehtäviään hoitaa tilapäisesti työharjoittelussa oleva henkilö. Vuoden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 30. Vuoden aikana on ollut muutamia henkilöitä ns. projektiluonteisissa työtehtävissä ja kuudelle nuorelle tarjottiin kesätöitä. Henkilöstön kouluttautuminen: Henkilöstön osaaminen on tullut yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Osaamisen painopiste on työn sisällön kehittämisessä ja työssä oppimisessa. Työn ja työvälineiden jatkuva muuttuminen asettaa suuria vaatimuksia osaamiselle, joka näkyy myös osaltaan työkuormituksessa. Kova työtahti ja kiire ovat arkipäivää ja vaatii jokaiselta joustoa, sitoutumista, vastuunottamista ja uusien asioiden jatkuvaa opiskelua. Kulunut vuosi innosti henkilökuntaa osallistumaan kiitettävästi erilaisiin koulutus- ja kurssitilaisuuksiin. Henkilökunnastamme 12 henkilöä osallistui johonkin ohjattuun koulutus-/ tai kurssitilaisuuteen. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 43 päivää ja koulutuskustannukset olivat kuluneena vuonna euroa eli henkilö kohden 558 euroa. Henkilöstön sukupuoli ja ikärakenne: Kuluvan vuoden aikana vakituisessa henkilöstömäärässä tapahtui muutoksia. Vuoden vaihteessa vakituisen henkilöstön määrä oli 30. Naisten osuus koko määrästä oli 21 ja miesten osuus 9. Henkilöstön keski-ikä on 51,2 vuotta. Naisten keski-ikä on 50,6 vuotta ja miesten hieman korkeampi eli 52,4 vuotta. Tyhy-toiminta ja työterveyshuolto: Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Suomen Terveystalo Oy:stä. Työterveyshuollon tavoitteena on työssä käyvien henkilöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, työhön liittyvien sairauksien ehkäiseminen, turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä terveyttä tukeva ja hyvin toimiva työyhteisö.

12 12 PALVELUTIIMI Vuosi 2011 oli edelleen muutosten täyteinen. Merkittävimmät muutostekijät syntyivät asuntotarjonnan uudelleen suuntaamiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä Vaajakosken ja Pohjoisen alueiden kiinteistönhuollon ja siivouksen kilpailutuksista. Asiakaspalvelu ja asukasvalinta: Maaliskuussa 2011 ARA vapautti 306 JVA:n asuntoa aravarajoituksista. Asiasta tiedottaminen ja vuokrasopimusten uusiminen muutoksen mukaisiksi oli vuoden suurimpia muutoksia. Hakemusmäärien kehitys: Vuonna 2011 asuntohakemuksia oli käsittelyssä 8604 kpl, mikä on 451 hakemusta edellisvuotta vähemmän. Pienten, yhdelle henkilölle soveltuvien asuntojen kysynnän osuus oli kuitenkin edelleen kasvusuuntaista. Yhden hengen hakijaruokakuntien osuus oli 59,7 % kaikista asuntoa hakeneista ruokakunnista. Vuoden 2011 lopussa aktiivisia hakemuksia oli 2276 kpl, mikä on 496 hakemusta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Asuntohakemukset hlöä 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä yhteensä Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011

13 13 Kysyntätilanne: Asuntojen kysyntä jakautui kaupunginosien mukaan tarkasteltuna siten, että selkeästi kiinnostavimpia alueita olivat edelleen Kuokkala, Keskusta, Halssila ja Kortepohja. Kuokkalan nousi edellisvuodesta ykkössijalle ohi Keskustan, todennäköisesti Suuruspääntien uudiskohteen ansioista, joka lisäsi Kuokkalan alueen kiinnostavuutta ja hakijamäärää selkeästi vuonna Ikäjakauma muodostui hakijoiden kesken vuonna 2011 siten, että suurin osa, 42,10 % kuului ikäluokkaan vuotta. Toiseksi eniten, 36,75 % hakijoista kuului ikäluokkaan vuotta. Kaikissa muissa ikäluokissa hakijoiden osuus jäi alle 10 %. Yli 60-vuotiaiden osuudeksi jäi vain 4,3 %. Asukasvalinnat: Asukasvalintoja tehtiin vuonna 2011 yhteensä 1757 kpl, mikä oli 93 kpl enemmän kuin vuonna Asukasvalinnat asuntokoon mukaan h+kk/k 2h+kk 2h+k 3h+k 4h+k tai suurempi Yhteensä Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011

14 14 Asunnonsaaneiden jakauma oli hakijaruokakunnan koon mukaan tarkasteltuna seuraava: Asunnon saajat Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi hlöä 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä yhteensä Asukasisännöinti: Vuonna 2011 asukasisännöinnissä oli keskeisenä painopistealueena asukasviestintä. Keväällä 2011 avattiin JVA:n facebook- sivu JVApihapiiri, jonka toiminta-ajatuksena on olla asukasdemokratiaa, asukastiedottamista ja yhteistyötä edistävä ryhmä sekä JVA:n asukkaille, että muille JVA:n toiminnasta kiinnostuneille tahoille. Sosiaalista mediaa varten luotiin omat pelisääntönsä, joiden mukaan JVApihapiirissä toimitaan työntekijöinä. Facebookin tarkoituksena on täydentää ja tukea JVA:n muuta tiedottamista. Vuorovaikutteisena se soveltuu erinomaisesti asukastoiminnan foorumiksi ja sivu saikin nopeaan tahtiin uusia tykkääjiä ja keskustelu sivulla on ollut vilkasta. Viestinnän yhtenäisyyden lisäämiseksi myös asukaslehden nimi uudistettiin loppuvuodesta 2011 JVA Pihapiiriksi. Tekninen isännöinti: Teknisessä isännöinnissä vuoden 2011 suurin muutos koski Pohjoisen ja Vaajakosken alueiden kiinteistönhoitoa ja siivousta. Näiden alueiden kiinteistönhoito ja siivous kilpailutettiin alkuvuodesta 2011 ja talojen huolto- ja siivoustyöt siirtyivät yhtiöltä huoltoyhtiöille. Tällöin päättyi yhtiön omana työnä tehtävä kiinteistönhoito ja siivous myös yksittäisten jäljellä olleiden talonmieskohteiden osalta. Lisäksi asumisviihtyvyyden tukemiseksi otettiin käyttöön sisäilmaohjeistus sisäilmaasioiden selvittelyn apuvälineeksi. Ohjeistuksen avulla sisäilma asioita voidaan hoitaa yhtenäisemmin ja suunnitelmallisemmin. Uudistuksen tavoitteena on myös parantaa asukkaan osallisuutta ja tiedonsaantia sisäilmaselvityksissä.

15 15 Syksyllä 2011 valmisteltiin myös merkittävää asukasetujärjestelmän muutosta siten, että tavaranostoedut korvataan vuonna 2012 puolen vuoden siirtymäajan jälkeen aikaisempaa laajemmilla remonttieduilla sekä lukuisilla muilla asunnon kalustukseen, varustukseen ja kodinpalveluihin liittyvillä monipuolisilla vaihtoehdoilla. Uudistuksen tavoitteena on suunnata asukasetujärjestelmää vahvemmin alkuperäiseen tarkoitukseensa asunnon kunnon kohottamiseen ja sitä kautta käyttöasteen tukemiseen ja ylläpitämiseen. Asuntojen markkinointi ja asuntojen käytön toteutumat: Asuntojen markkinointia jatkettiin aikaisemmilta vuosilta tutuin keinoin. Vapautuvista asunnoista ilmoitettiin alueen paikallislehdissä sekä yhtiön omilla internetsivuilla. Lisäksi asuntoilmoittelu käynnistyi syksyllä 2011 Vuokraovi- ilmoitusportaalissa, kun rajapinta ja tiedonsiirto kiinteistönhallinnan järjestelmästä Tampuurista saatiin toimintaan. Vuonna 2011 asuntojen käyttöasteeksi muodostui 97,0 %, mikä oli 0,06 % heikompi kuin vuonna Käyttöastetta vetää alaspäin heikomman kysynnän alueilla sijaitsevien perheasuntojen tyhjänä olojen lisääntyminen ja pitkittyminen. Vaihtuvuus toteutui hieman ennakoitua heikompana ja oli vuoden 2011 lopussa 26,5 %. Päättyneiden vuokrasopimusten kesto oli vuonna 2010 keskimäärin 3 vuotta, 11 kuukautta ja 11 päivää.

16 16 ASUKASTOIMINTAA Vuodesta 2011 voi todeta, että asukastoiminta oli saavuttanut alueiden välillä hyvän tasapainon. Vuonna 2009 yhtiöön sulautuneen entisen Maalaiskunnan Vuokratalojen asukasaktiivit Pohjoiselta ja Vaajakosken alueelta olivat oppineet talon tavoille ja yhteistyö kollegojen ja yhtiön henkilökunnan kesken oli saumatonta. Vuoden 2011 teemana oli energiatehokkuus, mikä näkyi aiheeseen paneutumisena koulutuksissa ja asukaskokouksissa. Kokouksia ja yhteistyötä: Asukastoiminta oli talojen välillä hyvin vaihtelevaa. Asukas- ja asukastoimikuntien kokouksia oli taloissa 1-12/talo. Muita tapahtumia: talkoita, retkiä, grilli-iltoja ja pikkujouluja ja muuta vapaamuotoista toimintaa, oli kokousten lisäksi lähes joka talossa, yhteensä 420 kirjattua tapahtumaa. Toimikuntia oli 126 kohteessa, yhteinen toimikunta jonkun muun yksikön kanssa oli 14 kohteessa ja yhteyshenkilö oli 26 kohteessa. Vuokranmääritysyksiköitä oli yhteensä 205. Asukaskokouksia ja asukastoimikunnan kokouksia pidettiin yhteensä 511 kpl. Koulutusta ja tapahtumia: Koulutustilaisuuksia oli viisi sekä neljän jakson energiaeksperttikoulutus: Asukastoiminnan ABC tammikuussa, Energiatehokkuus elämäntavaksi helmikuussa, Viherinfo toukokuussa, Tilinpäätös tilaisuus kesäkuussa ja Budjettiinfo syyskuussa. Energiatehokkuus elämäntavaksi -koulutuksessa helmikuussa palkittiin vuoden 2010 aikana järjestetyn Kulutus-kuriin kilpailun voittajat kolmessa sarjassa: Lämpö / Pohjanaho 12, Sähkö / Haukkamäentie 5 ja Vesi / Alatuhdonkuja 2.

17 17 JVA järjesti lokakuussa asukkaille kirpputoritapahtuman Sepänkeskuksessa. Kauppa kävi, ja tavara löysi uusia koteja. Asukasneuvoston perinteinen ulkoilutapahtuma kaikille JVA:n asukkaille vietettiin Ränssin kievarissa toukokuussa. Joulukuussa neuvoston tarjoamalle joululounaalle kokoontuivat asukastoimikunnan puheenjohtajat ja yhteistyötoimikunnan jäsenet. Pihakilpailuun osallistuttiin 12 talosta ja parvekekilpailuun 8 parveketta. Kauneimmaksi pihaksi valittiin Parviaisentie 37, 2. sijan jakoivat Hakatie 7 ja Rasikatu 2. Kolmatta palkintoa ei jaettu. Kaikkien pihakilpaan osallistuneiden kesken arvotun 100 euron palkinnoin voitti Harjannetie 3. Kauneimmiksi parvekkeiksi arvioitiin kuvien perusteella Eeva Tolkin parveke Rasikatu 2:sta, Laila Lehtosen parveke Hilmerinkuja 3:stä ja Merja Halisen parveke Kirkkotie 17:sta. Asukasaktiiviristeily Tallinnaan tehtiin Matkalle kutsuttiin mukaan puheenjohtaja/yhteyshenkilö toimikunnista, joista oli osallistuttu vuoden aikana vähintään kolmeen eri tilaisuuteen. Reissuseminaarin aiheena oli energiatehokkuus. Jouluglögit asukasaktiiveille tarjoiltiin ja heitä muistettiin joulupaketilla kiitokseksi vapaaehtoistyöstä asukkaiden ja yhtiön hyväksi. Asukaslehti jaettiin kaikkiin asuntoihin kesä- ja joulukuussa. Joulukuun lehti ilmestyi uudella nimellä, ollen nyt PIHAPIIRI.

18 18 VUOKRAUSTOIMINTA Vuokranmääritys perustuu kiinteistön elinkaaren sidottuun omakustannusperiaatteeseen. Vuokrassa peritään kiinteistön hoito- ja pääomakulut sekä varaudutaan pitkän tähtäimen suunnitelmallisiin korjauksiin. Pääomakulut ovat lainojen lyhennyksistä ja koroista sekä kiinteistöverosta ja tontinvuokrasta aiheutuvia kuluja. JVA:n asuntokannassa pääomakulut on tasattu arava- ja korkotukikohteissa. Vuoden 2011 keskivuokra oli 9,66 / m 2 / kk. Hoitokulut JVA:n omistamassa asuntokannassa olivat euroa eli 5,00 / m 2 / kk. Pääomakulut olivat euroa eli 4,41 / m 2 / kk. Hoitokulujen jakautuminen vuonna 2011 on esitetty alla olevassa taulukossa. Hoitokulut v Hoitokulut yht e Keskimääräinen hoitokulu 5,00 e/m 2 /kk Muut kiint.kulut; 0,46e; 9,1 % Asuintalovaraus; 0,50e; 10,0 % Henkilöstökulut; 0,31e; 6,2 % Käyttö, huolto ja siivous; 0,70e; 14,0 % Ulkoalueet; 0,14e; 2,9 % Jätehuolto; 0,17e; 3,3 % Korjaukset; 0,62e; 12,4 % Vuokrat; 0,09e; 1,8 % Sähkö; 0,25e; 5,1 % Vesi; 0,62e; 12,4 % Lämmitys; 1,14e; 22,8 %

19 19 Vuokrien pääomakulut vuonna 2011 on esitetty alla olevassa taulukossa. Pääomakulut v Pääomakulut yht e Keskimääräinen pääomakulu 4,41 e/m 2 /kk Tontin vuokrat; 0,21e; 4,8 % Kiinteistöverot; 0,20e; 4,5 % Korkokulut; 1,63e; 36,9 % Lyhennykset; 2,37e; 53,8 % KULUTUKSET Tilavuus m m m 3 Huoneistoala m m m 2 *) v neliöissä ja kulutuksissa on mukana fuusiossa siirtyneet kohteet sekä v LÄMPÖ VESI SÄHKÖ Vuosi MWh KWh/m3 m3 l / rm3 MWh KWh/m , , , , , , * , , , , , , * , , , , , ,59 *) Tilasto ei sisällä pientaloja, sähkölämmityskohteita, palvelutaloja eikä kaupungilta välivuokrattuja kohteita.

20 20 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Vuokrat , ,48 Käyttökorvaukset , ,98 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ , ,46 Muut kiinteistön tuotot , ,27 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut , ,70 Henkilöstökulut yhteensä , ,56 Poistot ja arvonalentumiset Poistot Poistot aineettomista oikeuksista , ,23 Rakennuksista ja rakennelmista , ,57 Koneista ja kalustosta , ,16 Muista pitkävaikutteisista menoista , ,12 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,08 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,39 Käyttö ja huolto , ,91 Ulkoalueiden hoito , ,83 Siivous , ,84 Lämmitys , ,14 Vesi ja jätevesi , ,37 Sähkö ja kaasu , ,27 Jätehuolto , ,73 Vahinkovakuutukset , ,18 Vuokrat , ,04 Kiinteistövero , ,31 Korjaukset , ,77 Muut hoitokulut , ,49 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä , ,27 Luottotappiot , ,71 Muut kiinteistön kulut Muut henkilöstökulut , ,29 Kustannusten korvaukset , ,57 Arvonlisäverot , ,69 jatkuu

21 21 tuloslaskelma (jatkoa) Muut kiinteistön kulut yhteensä , ,55 Muut kulut yhteensä , ,53 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,56 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Osinkotuotot , ,34 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,34 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,08 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,40 Muut satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot 0, ,62 Muut satunnaiset kulut 0, ,05 Muut satunnaiset tuotot yhteensä 0, ,57 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,73 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,73 Muut välittömät verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0,00 0,00

22 22 TASE/VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,33 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,33 Ainelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,15 Rakennukset ja rakennelmat , ,28 Koneet ja kalusto , ,50 Muut aineelliset hyödykkeet , ,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,15 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,52 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,66 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,41 Muut osakkeet ja osuudet , ,41 Sijoitukset yhteensä , ,48 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä ,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,42 Muut saamiset , ,02 Siirtosaamiset , ,80 Saamiset yhteensä , ,24 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset ,59 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,59 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,83 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,16

23 23 TASE/VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus tai muu vastaava pääoma Osake-,osuus, tai muu vastaava pääoma , ,56 Osake-, osuus tai muu vastaava pääoma yht , ,56 Muu oma pääoma Rakennusrahasto , ,47 Muu oma pääoma yhteensä , ,47 Edellisten tilikausien voitto (tappio) Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,55 Edellisten tilikausien voitto (tappio) yhteensä , ,55 Tilikauden voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 Tilikauden voitto (tappio) yhteensä 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,48 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset Vapaaehtoiset varaukset , ,01 Vapaaehtoiset varaukset yhteensä , ,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,01 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,19 Lainat saman konsernin yrityksiltä , ,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,19 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,55 Lainat saman konsernin yrityksiltä ,00 0,00 Saadut ennakot , ,50 Ostovelat , ,15 Velat osakkuus- ja omistusyhteysyrityksille 0,00 0,00 Velat saman konsernin yrityksille , ,22 Muut velat , ,12 Siirtovelat , ,94 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,48 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,16

24 24 Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta: Kuluva Edellinen Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä , ,16 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 3 574, ,12 Rahoitustuotot ja -kulut , ,40 Muut oikaisut ,64 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,52 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamistenmuutos (-lisäys, +vähennys) , ,74 Vaihto-omaisuuden muutos (-lisäys, +vähennys) 0,00 0,00 Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos (+lisäys, -vähennys) , ,99 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,27 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,08 Maksetut välittömät verot 0,00 0,00 Liiketoiminnan rahavirta ( A ) , ,19 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,22 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,57 Investoinnit, fuusio 0,00 0,00 Myönnetyt lainat ,00 0,00 Investoinnit muihin sijoituksiin / myynnit , ,64 Investoinnit muihin sijoituksiin, fuusio 0,00 0,00 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,00 0,00 Ennakkomaksut ja muut kesken er.hankinnat , ,29 Saadut osingot investoinneista , ,34 Investointien rahavirta ( B ) , ,38 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,76 Pitkäaikaisten lainojen lisäys, fuusio 0, ,33 Osakepääoma muutos 0,00 0,00 Edellisen tilikausien tuloksen muutos 0, ,31 Korkotuotot , ,34 Maksetut osingot ja muu voitonjako 0,00 0,00 Maksetut konserniavustukset 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta ( C ) , ,40 Rahavarojen muutos (+lisäys, -vähennys) ( A + B + C ) , ,41 Rahavarat tilikauden alussa (-) , ,88 Rahavarat tilikauden lopussa (+) , ,29 Rahavarojen muutos (+lisäys, -vähennys) , ,41

25 25 KONSERNIN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Vuokrat , ,96 Käyttökorvaukset , ,96 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ , ,92 Muut kiinteistön tuotot Muut kiinteistön tuotot , ,97 Muut kiinteistön tuotot yhteensä , ,97 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot , ,77 Sosiaaliset palkat , ,40 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,37 Henkilösivukulut Eläkekulut 0,00 0,00 Muut henkilösivukulut , ,09 Henkilösivukulut yhteensä , ,09 Henkilöstökulut yhteensä , ,46 Poistot ja arvonalentumiset Poistot Aineettomista oikeuksista , ,23 Rakennuksista ja rakennelmista , ,24 Koneista ja kalustosta , ,04 Muista pitkävaikutteisista menoista , ,12 Poistot yhteensä , ,63 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,63 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,22 Käyttö ja huolto , ,22 Ulkoalueiden hoito , ,32 Siivous , ,08 Lämmitys , ,65 Vesi ja jätevesi , ,26 Sähkö ja kaasu , ,44 Jätehuolto , ,00 Vahinkovakuutukset , ,14 Vuokrat , ,85 Kiinteistövero , ,68 Korjaukset , ,63 Muut hoitokulut , ,51 Kiinteistön muut hoitokulut yhtee nsä , ,00

26 26 KONSERNIN TULOSLASKELMA (jatkoa) Luottotappiot Luottotappiot ja muut oikaisuerät , ,99 Luottotappiot yhteensä , ,99 Muut kiinteistön kulut Muut henkilöstökulut , ,29 Kustannusten korvaukset , ,57 Arvonlisäverot , ,69 Muut kiinteistön kulut yhteensä , ,55 Muut kulut yhteensä , ,54 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,26 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Osinkotuotot , ,34 Korkotuotot 0,00 0,00 Tuotot muista pysyv.vastaav.sijoituksista yht , ,34 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot , ,22 Muut rahoitustuotot , ,37 Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä , ,59 Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokulut , ,57 Muut rahoituskulut , ,68 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,32 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0, ,62 Satunnaiset kulut 0, ,05 Satunnaiset erät yhteensä 0, ,57 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,51 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos 0, ,65 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0, ,65 Muut välittömät verot ,61 0,00 Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta -524, ,34 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,52

27 27 tase/konserni/vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,23 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,23 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,25 Rakennukset ja rakennelmat , ,11 Koneet ja kalusto , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,15 Muut aineelliset hyödykkeet , ,59 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,41 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,41 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet , ,79 Muut saamiset Sijoitukset yhteensä , ,20 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Laskennallinen alatili/konsenitili , ,70 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,72 Muut saamiset , ,12 Ennakkomaksut , ,35 Siirtosaamiset 4 920, ,36 Saamiset yhteensä , ,25 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,11 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,95