Teerinevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 14/2012/1 Dnro LSSAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Teerinevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi Oy Alholmens Kraft Ab PL PIETARSAARI VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Oy Alholmens Kraft Ab on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneen ja sittemmin täydennetyn alkuperäisen hakemuksen mukaan pyytänyt ympäristölupaa Teerinevan 79,6 ha:n suuruisen uuden alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Evijärven kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hankealueen kokonaispinta-ala auma-alueineen oli 86,3 ha. Kuivatusvedet oli tarkoitus johtaa sulan maan aikana toimivan pintavalutuskentän kautta Teerijärveen ja edelleen Teeripäkin kautta Ähtävänjokeen. Vaihtoehtoisen suunnitelman mukaan kuivatusvedet oli tarkoitus johtaa suoraan Teeripäkkiin. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Hakija on ensimmäisen kuulutusmenettelyn jälkeen ja toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon hakemussuunnitelman muutoksen ja muutetun suunnitelman yhtenä kokonaisuutena. Muutettu suunnitelma koskee Teerinevan auma-alueineen 37,9 ha:n suuruisen uuden alueen kuntoonpanoa ja turvetuotantoa Evijärven kun-

2 nassa. Suunnitelmassa on myös muutettu kuivatusvesien johtamissuunta Storbäckenin kautta Kruunupyynjokeen. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. MUUTETUN SUUNNITELMAN MUKAISEN HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Teerinevan tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on ilmoittanut, että sillä on hallussaan tuotantoon suunniteltu alue. Alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Kruunupyynjoen valuma-aluetta koskevan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen II mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Maakuntakaavassa on Teerinevan suoalueen eteläpuolella pohjavesialueen merkintä. Yleiskuvaus toiminnasta Teerinevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2011/2012 kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla tuotantoalueelle ensin laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä ja sen jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta on tarkoitus valmistella metsäojitetuilla alueilla kesällä 2012 ja aloittaa turvetuotanto kesällä Tuotannon on arvioitu kestävän noin 25 vuotta. Turvetuotantokentät on suunniteltu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Teerinevan tuotantoalue muodostuu 19 ha:n, 2,7 ha:n, 3,8 ha:n, 3,2 ha:n, 2,4 ha:n, 1,3 ha:n ja 3,7 ha:n suuruisista tuotantolohkoista. Auma-alueiden pinta-ala on 1,8 ha. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 37,9 ha. Tukikohta-alue ja auma-alueet sijaitsevat tuotantoalueen keskellä. Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta hakijan Pietarsaaren voimalaitoksen käyttöön. Menetelmänä käytetään imuvaunu- tai hakumenetelmää. Vuodessa on noin 40 tuotantopäivää. Vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin MWh ja kuljetettava turvemäärä on noin tonnia turvetta. 2

3 3 Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputkitus, sarkaojien lietteenpidättimet, kokoojaojan virtaamansäätöpato, yksi laskeutusallas ja pumppaamolla varustettu ympärivuotisesti käytössä oleva 1,8 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan ja kenttä ympäröidään pengerryksellä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 % sen valuma-alueesta ja 5 % tuotantoalueesta. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta kentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta pelto-ojaan. Teerinevan vuosittaiseksi kuormitukseksi arvioidaan kg kiintoainetta, 6,0 kg kokonaisfosforia ja 190 kg kokonaistyppeä. Normaalisateisina ja kuivina kesinä huuhtoumat ovat alhaisemmat ja kuormitus siten alhaisempi. Kunnostusvaiheessa kuormitus on kunnostusvuoden keväällä ja kesällä osin korkeampi kuin tuotantoaikana. Aluehallintovirasto on antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 75/2010/3 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pyymaannevan turvetuotantoon noin 216 ha:n suuruisella tuotantoalueella Evijärven ja Lappajärven kunnissa, päätöksellä nro 76/2010/3 Saapasnevan turvetuotantoon noin 41 ha:n suuruisella tuotantoalueella Evijärven kunnassa ja päätöksellä nro 77/2010/3 Iso-Saapasnevan pohjoisosan turvetuotantoon noin 61 ha:n suuruisella tuotantoalueella Lappajärven kunnassa Kruunupyynjoen vesistöalueella. Kuivatusvedet johdetaan Raisjoen kautta edelleen Kruunupyynjoen keskiosan järviryhmään Svartsjön-järven kautta. Päätöksissä edellytetyn vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan pohjoisosan yhteenlasketut nettopäästöt vesistöön tuotannon aikana on arvioitu seuraaviksi: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi kg/a 20 kg/a 700 kg/a Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon eri työvaiheissa päästökorkeus on 0,5 2 m:n korkeudella. Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttaa 300 m:n etäisyydellä 1-2 µg/m³/työvaihe pölyn vuorokausipitoisuuslisän tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokausipitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 5 µg/m³. Korkeimmat päästöt aiheutuvat HAKU-vaiheen kuormauksesta. HAKU-menetelmällä kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 300 m:n etäisyydellä 15 µg/m³ tasolle ja puolittuvat 600 m:n etäisyydellä. Pölystä aiheutuva haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tarkastelun arviot perustu-

4 Varastointi ja jätteet vat avoimen maaston mittaustuloksiin, kun oletetaan, että kaikki työvaiheet tapahtuvat samalla lohkolla saman vuorokauden aikana. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kunnostusjyrsintä, jonka meluvaikutus on suurempi, tehdään kerran suon kuntoonpanovaiheessa. Hankealueen koilliskulmalle asutuksen suuntaan on suunniteltu pintavalutuskenttä ja 3 ha:n suuruinen suojavyöhyke, jolla oleva puusto säilytetään. Suojavyöhyke vähentää pölystä ja melusta aiheutuvaa haittaa asutukselle. Teerinevan luoteispuolen metsäautotieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumoille 1 ja 2, joista turve kuljetetaan metsäautotien, Roviosaarentien ja Pietarsaarentien (nro 68) kautta Pietarsaareen. Tuotantoaikana keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 5 10 henkilöautoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetukset keskittyvät talvikauteen, jolloin keskimääräiset liikennemäärät ovat kahdesta kolmeen rekkakuormaa vuorokaudessa. Polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen säiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Säiliötä tarkkaillaan tuotantokaluston tankkauksen yhteydessä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Teerinevan suoalue on pääosin ojitettu. Suoalueen koillis- ja lounaisosassa on kaksi ojittamatonta aluetta suoaltaiden keskiosissa. Lounaisosan ojittamaton alue sijaitsee hankealueen ulkopuolella. Teerinevan hankealueen koillisosassa on 4 ha:n ja 8 ha:n suuruiset ojittamattomat alueet, joihin on vaikuttanut ympäröivän alueen ojitus. Teerinevan 4 ha:n suuruinen ojittamaton alue on suotyypiltään rahkanevaojikkoa ja 8 ha:n suuruinen ojittamaton alue ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Hankkeen ojitetut alueet ovat varpuista rahkarämemuuttumaa. Teerinevan alueen yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Tuotantosuunnittelun suotutkimuksessa pohjamaalajihavainnot olivat pääosin moreenia. Alueella ei ole hienojakoisia savi- ja hiesukerrostumia, jotka liittyvät happamoituviin sulfidimaihin. 4

5 Asutus ja maankäyttö Teerinevan luontoselvitys on tehty vuoden 2010 kesäkuussa alkuperäisen suunnitelman mukaiselta hankealueelta ja myös tuotantoon suunnitellun alueen ulkopuolelta. Hankealueella ei havaittu luonnonsuojelulailla tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvi- tai eliölajeja. Kartoitusalueella tunnistettiin kahdeksan luonnontilaista luontotyyppiä, joista vaarantuneeksi luokitellaan oligotrofinen lyhytkorsineva. Silmälläpidettäviä alueen luontotyypeistä ovat ombotrofinen lyhytkorsineva, ruohoinen saraluhta, kangasräme, tuore kangasmetsä ja suolampi. Luontotyyppikartoituksen yhteydessä alueelta inventointiin 36 putkilokasvilajia, 24 sammallajia ja 5 jäkälälajia. Uhanalaista lajistoa ei löytynyt, mutta seurattavia ovat vaivero ja kuljurahkasammal. Havaituista mahdollisesti pesivistä lintulajeista luonnonsuojelullista merkitystä on seuraavilla: laulujoutsen, tavi, tukkasotka, telkkä, kuovi, pikkukuovi, leppälintu, teeri, liro, valkoviklo, metsäkirvinen, taivaanvuohi, naurulokki ja keltavästäräkki. Turvetuotannon aloittaminen Teerinevalla tuhoaisi tuotantoalueen sisällä olevat suoalueet mukaan lukien luonnontilaisen avosuoalueen. Kyseisten luontotyyppien pinta-ala vähenisi ja vastaavasti elinympäristöt alueen lajistolle katoaisivat. Hankealue sijaitsee noin 10 km Evijärven keskustasta luoteeseen. Lähin asutus sijaitsee Teerinevan koillispuolella 315 m:n ja 350 m:n etäisyydellä ja muualla yli 500 m:n etäisyydellä. Alueen koilliskulmalle on asutuksen suuntaan määritelty pintavalutuskenttä ja 3 ha:n suuruinen suojavyöhyke, jolla oleva puusto säilytetään. Hankealueen etelä- ja länsipuolella asutus jää yli 1,8 km:n etäisyydelle. Hankealueen kuivatusvesien laskureitillä Iisakin valtaojan ja Storbäckenin/Särsbäckenin varrella ei ole asutusta. Teerineva rajoittuu moreenikankaisiin ja ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Suoalueen koillispuolitse kulkee Roviosaarentie ja itäpuolitse Anttikoskentie. Suoalueen luoteispuolitse kulkee metsäautotie, jonka varrella ei ole asutusta. Teerinevan lounaispuolella on Evijärven Peruna Oy:n tärkkelystehdas, jonka tuotannossa muodostuvat jätevedet käsitellään laitoksen omassa puhdistamossa ja käsitellyt jätevedet johdetaan Ähtävänjokeen. Jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet kuivataan ja kompostoidaan yhdessä muiden tuotannossa muodostuvien jätteiden kanssa jätevesien allasalueen kompostointikentällä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Teerinevan länsipuolella virtaava Ähtävänjoki on koskiensuojelulain nojalla suojeltu vesistö. Teerinevan läheisyydessä ei ole suojelualueita. 5

6 6 Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen eteläpuolella on Hietakankaan pohjavesialue. Hankealueelta on 800 m pohjavesialueen suojavyöhykkeen reunaan ja kilometri pohjaveden muodostumisalueen reunaan. Hankealueen ja pohjavesialueen välissä on vedenjakaja. Teerinevan suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Kruunupyynjoen (48) vesistöalueen Särsbäckenin (peruskartassa Storbäcken) valuma-alueella (48.008). Kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueelta pelto-ojien kautta Iisakin valtaojaan, joka laskee Storbäckenin/Särsbäckenin kautta Kruunupyynjokeen. Etäisyys tuotantoalueen purkupaikalta Kruunupyynjokeen on noin 15 km. Storbäckenin valuma-alueen pinta-ala laskussa Kruunupyynjokeen on 61,89 km². Kruunupyynjoen valuma-alueen pinta-ala Storbäckenin laskun jälkeen on noin 425 km². Koko Kruunupyynjoen valuma-alueen pinta-ala on 788 km 2, keskivirtaama 6 m 3 /s, ylivirtaama 70 m 3 /s ja alivirtaama 0,5 m 3 /s. Arvioidut virtaamatiedot (m 3 /s) ovat seuraavat: Storbäcken Kruunupyynjoki Storbäckenin laskun jälkeen Keskivirtaama 0,6 3,7 Kevään keskiylivirtaama 4,5 29 Kesäkauden keskiylivirtaama 1,6 11 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,06 0,4 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,06 0,4 Storbäckenin valuma-alue muodostuu soista ja metsämaista. Soiden osuus valuma-alueesta on noin 40 %, metsämaiden noin 50 % ja peltojen osuus vajaa 10 %. Peltoja on valuma-alueen koilliskulmalla ja alaosalla sekä Teerinevan alapuolella. Storbäckenin uoman varrella ei ole asutusta. Vesi on ollut hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Veden ph on vaihdellut 6,1 6,8 välillä. Veden laatu kuvaa suo- ja peltoalueiden vesiä. Kruunupyynjoen vesistö sijaitsee pääosaltaan Kruunupyyn kunnan alueella Ähtävänjoen ja Perhonjoen välissä. Joki saa alkunsa Perhon kunnan ja Alajärven kaupungin rajalla sijaitsevista lammista. Joki on yläosaltaan nimeltään Porasenjoki keskiosan järviryhmään asti, jonka jälkeen joesta käytetään nimeä Kruunupyynjoki. Joen kokonaispituus on 118 km. Kruunupyynjoki laskee Sääksjärven, Teerijärven ja Kruunupyyn keskustan kautta Luodon-Öjanjärven padottuun makeavesialtaaseen. Valuma-alueen järvisyysprosentti on 2,8 %. Kruunupyynjoen valuma-alueesta on puolet metsää. Suoalueiden osuus 7 % ja peltoa 14 %. Peltoviljely ja asutus (noin 500 asukasta) on keskittynyt jokivarteen. Kruunupyynjoen valuma-alueesta on happamia sulfaattimaita 2,5 %. Alunamaiden vuoksi joen alajuoksulla

7 Kalasto ja kalastus on suuria vaihteluja veden happamuudessa. Kruunupyynjoen fosforipitoisuus on samaa tasoa kuin Pohjanmaan joissa keskimäärin, mutta typpipitoisuus on pienempi. Alkaliniteetti koko joessa on myös alhainen. Kruunupyynjoen vesi on ruskeaa, runsasravinteista ja erityisesti alajuoksulla ajoittain hyvin hapanta. Vesistötöiden seurauksena kevään ylivirtaama on muuttunut melko paljon. Happamuushaittoja esiintyy alueella vuosittain ja Kruunupyynjoella on tapahtunut 5 10 vuoden välein laajamittaisia kalakuolemia. Storbäcken on metsäojituksen ja peltoalueiden ojien kokoomauoma, jonka kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kruunupyynjoen pohjoisen haaran pato yhdessä Luodonjärven rakentamisen kanssa estivät kalan nousun merestä jokeen 1960-luvulla. Tämän jälkeen kalan nousun estivät makeavesialtaaksi padotut merenlahdet Öjanjärvessä. Joen perkauksissa, patoamisissa ja huonon veden laadun takia on menetetty virtakutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Luodonjärveen on rakennettu Gertrudsin ja Storforsin kalatiet, joten virtavesikalojen nousu on mahdollista. Kruunupyynjokiuomassa on neljä myllypatoa, jotka estävät kalojen luontaisen kutunousun jokeen, mutta istutusten avulla jokeen on saatu kalastettava taimenkanta. Kahteen alimpaan patoon Biskopiin ja Åminneen on suunniteltu kalatie. Teerijärvellä sijaitsevaan Grundforsin patoon ja Vimpelissä sijaitsevaan Sääksjärven patoon on rakennettu kalatiet. Ravut hävisivät Kruunupyynjoesta vuonna 1962 ja uudelleen vuonna Syyksi epäiltiin rapuruttoa. Rapukanta Kruunupyynjoessa on palautumassa. Kruunupyynjoessa tavattavia kalalajeja ovat ahven, hauki, lahna, made, salakka, särki, harjus, taimen, siika, kiiski ja kivisimppu. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Teerinevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset vesistössä kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on arvioitu seuraaviksi: 7 Kok.fosfori µg/l Kok.typpi µg/l Kiintoaine mg/l Storbäcken laskussa Kruunupyynjokeen Kruunupyynjoki Storbäckenin laskun jälkeen 0,4 10 0,06 0,05 2 alle 0,01 Teerinevan kuormitus näkyy lievänä ravinteisuuden kasvuna Storbäckenissä, jonka kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kruunupyynjoessa turvetuotannon vaikutusta ei voi erottaa.

8 8 Vesienhoitosuunnitelma Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Kruunupyynjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Tavoitetilana on Kruunupyynjoen hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon osuus Kruunupyynjoen fosforikuormituksesta on 2,6 % ja typpikuormituksesta 3,9 %. Turvetuotannossa pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä (ensisijainen toimenpide) voidaan periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti 50 %, jos ja kun myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Pintavalutuksen ja kasvillisuuskenttien edellyttämää kaltevuutta ja tilaa ei kuitenkaan ole käytettävissä kaikilla alueilla ja kemiallinen käsittely (toissijainen toimenpide) on paikoitellen tarpeen. Näillä lisätoimenpiteillä turvetuotannon kuormituksen vähenemätavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, kun myös kaikki perustoimenpiteet toteutetaan. Toimenpideohjelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla käytetään parasta mahdollista vesisuojelutekniikkaa kuten pintavalutusta. Turvetuotannossa olevia alueita poistuu käytöstä merkittäviä määriä vuoteen 2015 mennessä. Vastaavasti uusia turvetuotantoalueita otettaneen käyttöön. Uusien turvetuotantoalueiden lupakäsittelyssä kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuotantoalueiden yhteisvaikutukseen. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Hakija tulee suorittamaan käyttö- ja päästötarkkailua. Hakijalla on Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma Kaustisen, Kruunupyyn ja Evijärven kuntien alueelle sijoittuvilla turvetuotantosoilla. Hakija on esittänyt, että Teerinevan alue liitetään alueen kunnostuksen jälkeen tuotantovaiheessa hakijan jo toiminnassa olevaan tarkkailuohjelmaan. Kalatalousvaikutusten tarkkailu sovitaan Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ja toteutetaan Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa.

9 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Evijärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Järviseudun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Evijärven kunnalta, Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakijan tekemän suunnitelman muutoksen johdosta hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Evijärven ja Kruunupyyn kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Evijärven ja Kruunupyyn kunnilta, Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä Evijärven ja Kruunupyyn kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot ja muistutukset siltä osin kuin ne koskevat muutetun suunnitelman mukaista toimintaa Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että turvetuotanto tulisi muuttamaan alueen suoluonnon tilaa oleellisesti. Arvokkaat luontotyypit tuhoutuisivat ja linnuston elinpiirien tuhoutumisen myötä osa lajeista saattaisi muuttaa alueelta pysyvästi pois. ELY-keskus on todennut, että turvetuotannolla olisi luonnontilaisen kaltaiseen Teerijärveen oleellisia vaikutuksia, joten selvitystä tulee täydentää Teerijärven luonnonarvojen selvittämisellä. Etenkin viitasammakon olomassaolo ja lisäksi alueen hyönteiset tulee selvittää. Soilla esiintyvissä hyönteisissä voi olla Euroopan unionin liitteen IV (a) lajeja, joiden esiintymisestä alueella tulee luvanhakijan ja viranomaisen olla selvillä. Hakemusta tulee täydentää hyönteislajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvityksessä tulee huomioida eri hyönteislajien lentoaikojen vaihtelu vuorokaudessa. Pelkällä päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella. Teerijärven läheisyydessä sijaitsee asuttu merikotkan pesä. Pesä on löytynyt vuonna 2008 ja se on tuottanut yhden poikasen Vuonna 2010 pesä oli munintakuntoinen. Linnustoselvityksessä merikotkaa tai sen pesää ei ole lainkaan havaittu. Merikotka on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla

10 erityisesti suojeltu, vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji. Teerinevalla tapahtuva turpeenotto olisi erittäin merkittävä ympärivuotinen häiriönlähde merikotkalle. Merikotka on rauhoitettu luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Rauhoitussäännöksistä poikkeaminen vaatii ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 49 :n nojalla antamaa poikkeuslupaa. Merikotkan pesimäaika on välinen aika, jolloin sitä ei saisi häiritä. Soidinlennot alkavat jo tammikuussa, jonne saakka häiriötön aika tulisi pidentää. Kotkat ovat erityisen herkkiä häirinnälle. Metsähallituksen suositusten mukaisen pesän suojaetäisyyden, jolla ei ole mitään toimintaa, tulisi olla vähintään 150 m. Toimintaa pesimäaikaan ( välinen aika) ei saisi olla 1,1 km:n etäisyydelle pesästä. Rajoitukset koskevat tilannetta, että pesässä pesitään. Turvetuotanto heikentää Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kruunupyynjoelle asetetun hyvän tilan saavuttamismahdollisuutta vuoteen 2015 mennessä. Teerinevalta lähtevä kuormitus nostaa varsinkin alivirtaamatilanteessa valmistelun aikana ravinne- ja humuspitoisuuksia merkittävästi Storbäckenissä ja sen alapuolisessa vesistössä. Vesistötarkkailussa on otettava huomioon, että tuotantoalueen alapuolinen mineraalimaa voi olla hapanta sulfaattimaata. On tarpeen selvittää, onko mineraalimaa turvekerroksen alla hapanta sulfidimaata. Ojitusta tai laskeutusaltaita ei saa tehdä mineraalimaahan asti, ennen kuin on selvitetty, ettei pohjamaa ole hapanta sulfidimaata. Hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa ELY-keskus on todennut vesienkäsittelymenetelmien täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsittelyn vaatimukset, mikäli kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Mikäli ympäristölupa myönnetään, on lupamääräyksillä pyrittävä takaamaan vesiensuojelurakenteiden toiminta ja turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, tiivis omatoiminen laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön sekä kunnossapidon valvonta ja kuormituksen tarkkailu. Lupapäätökseen tulee asettaa määräykset turvetuotannon harjoittamisesta ja tarkkailusta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisemman vähän melu- ja pölyhaittoja. Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. Kunnostustöiden aloittaminen muuttaa suon olosuhteet lopullisesti, jolloin sen palauttaminen entiselleen ei onnistu ja muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. 10

11 11 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että turvetuotantotoiminta lisää alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä vilkastuttaa rehevöitymistä, lisää umpeenkasvua ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Lisäksi on huomioitava, että Storbäcken on ajoittain erittäin hapan. Turvetuotantotoiminnan aloittaminen voi lisätä hapanta kuormitusta, mikä entisestään pahentaa happamuushaittaa Storbäckenissä. Turvetuotantotoiminnan aloittaminen heikentää siten Storbäckenin kalataloudellisia edellytyksiä ja vähentää tulevista vesiensuojelutoimista saatavaa hyötyä. Turvetuotantotoiminta heikentää myös omalla osuudellaan Kruunupyynjoen tilaa, vaikka joen kalataloudellisia edellytyksiä tulisi parantaa. Kruunupyynjoen alaosa on jo nykyisessä tilassa ylikuormitettu ja ekologisen tavoitetilan saavuttamiseksi olisi kuormituksen vähentämiseen panostettava lähivuosina voimakkaasti. Turvetuotantotoiminta lisää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta joen kuormitusta. Hankealueella on todennäköisesti rahkaturvevaltaista turvelaatua, joka turvetuotannon aikana voi lisätä Storbäckeniin kohdistuvaa hapanta kuormitusta. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota turvetuotantotoiminnan mahdollisesta vaikutuksesta veden happamuuteen. Luvan saaja on velvoitettava jatkuvatoimisesti tarkkailemaan tuotantoalueelta poistuvan veden pharvoa. Mikäli kuivatusvesien ph laskee alle 5,5, on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden neutraloimiseksi. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakijalle ei tule myöntää lupaa aloittaa toiminta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. 3) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomaisena on edellyttänyt, että tuulen suunnat ja niiden aiheuttamat rajoitukset otetaan huomioon, jotta pölystä ja melusta ei aiheudu lähiasutukselle mahdollista terveyshaittaa. 4) Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on edellyttänyt, että hakemuksessa määriteltyä asutuksen ja tuotantoalueen välissä olevaa suojavyöhykettä lisätään, jotta lähiasutukselle ei aiheutuisi terveydensuojelulain 1 :n mukaista terveyshaittaa. 5) Evijärven kunnan tekninen lautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että läheisen asutuksen johdosta paras vaihtoehto olisi, että Teerinevan alue jää nykyiselleen metsä- ja suoalueeksi. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, tuotantoalueen ja aumojen sekä asutuk-

12 Muistutukset ja mielipiteet sen väliin on jätettävä vähintään 500 m:n levyinen puustoa kasvava suojavyöhyke. Asutukseen päin puhaltavien voimakkaiden tuulten aikana turvetuotanto tulee lopettaa. Tuotantoalueelle on järjestettävä tuulen nopeuden ja suunnan mittaava järjestelmä ja toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö huolehtimaan siitä. Vesienkäsittelyssä on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden toiminta tulee tarkistaa tuotantoaikana säännöllisesti ja rankkasateiden aiheuttamat vauriot korjata välittömästi. Tuotantoaikaisista tuulista ja turvetuotannon toteutumiseen ja keskeyttämiseen liittyvä kirjanpito ja vesinäytteiden tulokset on toimitettava tiedoksi Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Evijärven kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Evijärven kunnan tekninen lautakunta. 7) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt, että lupaharkinnassa otetaan huomioon myös Kruunupyynjokeen yhteensä 700 ha:n turvetuotantoalueelta (Pyymaanneva, Saapasneva, Iso- Saapasneva ja Julkuneva) aiheutuva kuormitus. Kruunupyynjoen kuormitusta on vähennetty projekteilla. Storbäckenin ja Kruunupyynjoen sietokykyselvitys tulisi tehdä ennen luvan myöntämistä hankkeelle. Lisääntyvä turvetuotanto kuormittaa alapuolista vesistöä. Happamien sulfaattimaiden aiheuttama kuormitusriski on otettava huomioon samoin kuin happamien maiden ja turvetuotannon aiheuttama yhteisvaikutus. Mikäli lupa myönnetään, luvan saaja on velvoitettava käyttämään mahdollisimman tehokkaita puhdistusmenetelmiä. 8) Kruunupyyn kunta on yhtynyt Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. Kunta on korostanut Storbäckenin ja Kruunupyynjoen sietokykyselvityksen tekemistä. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vaatinut, että lupahakemus hylätään. Teerinevan suokompleksin ennallistamishankkeeseen tulisi ryhtyä alueella olevien luontoarvojen perusteella. Teeren soidinalueiden selvitys olisi vaatinut aikaa myös talvella. Perhosseuranta olisi tullut laatia erikseen ja myös viitasammakkoselvitys tehdä keväällä. Alueen hyönteisselvitys ja erityisesti perhosselvitys on jäänyt huomioimatta eikä muuta uhanalaislajistoa kuten matelijoita, lepakoita ja nisäkkäitä ole selvitetty lainkaan. Teerijärven rannassa on vuosina pesinyt vaarantuneeksi luokiteltu merikotka. Hankealueen läheisyydessä on asutusta ja viljelypeltoja. Hakija ei ole esittänyt selvitystä tuotantoalueen hallintaoikeudesta. 12

13 10) AA:t (Wetterstrand RN:o15:13, Jokela, Evijärvi) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Osittain luonnontilaista ojittamatonta nevaa olevat suoalueet tulisi säästää luontoarvojensa vuoksi. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä hankealueesta. 11) Lahdenkylän kalastuskunta on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on todennut, että Hietakankaan pohjavesialueen ja Teerinevan alueen vesirajoja ei ole selvitetty. Tuotantoalueen jälkihoitosuunnitelma puuttuu. 12) Granvikin Turkis Oy (Alalaitila RN:o 15:10, Sydänmaankylä, Evijärvi) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Tuotantoalue sijoittuisi liian lähelle turkistarha-aluetta aiheuttaen pöly- ja terveyshaittaa tuotantoeläimille. Lisäksi turpeennostosta aiheutuva melu häiritsee turkiseläimiä herkkänä penikoimisaikana. Turvetuotantoalueen tulipaloriski on myös merkittävä ja vakava uhka tuotantoeläimille. 13) BB:t (Laitila RN:o 11:0, Kerttua, Evijärvi) ovat viljelyksille ja laitumelle aiheutuvan pölyhaitan vuoksi vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Tuotannosta on myös huomattavaa melu- ja pölyhaittaa kiinteistöllä asuville ja siellä työskenteleville henkilöille. 14) Kniivilänahon Turkis Oy, jonka turkistarha sijaitsee kiinteistöllä Jokela RN:o 15:5 Sydänmaankylässä Evijärven kunnassa, on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Tuotantoalue sijoittuisi liian lähelle turkistarha-aluetta aiheuttaen pöly- ja terveyshaittaa tuotantoeläimille. Lisäksi turpeennostosta aiheutuva melu häiritsee turkiseläimiä herkkänä penikoimisaikana. Turvetuotantoalueen tulipaloriski on myös merkittävä ja vakava uhka tuotantoeläimille. 15) CC:t (Ylälaitila RN:o 12:0, Sydänmaankylä, Evijärvi) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle turvetuotannosta aiheutuvan pölyja terveyshaitan vuoksi. Turvetuotannosta olisi myös haittaa muistuttajien harrastehevosille, joilla on laidun- ja ulkoilutarhat muistuttajien asunnon edessä olevalla pellolla. Turvetuotannosta kulkeutuva pöly aiheuttaisi terveys- ja makuhaittoja laidunnettavalle rehulle. 16) DD:t (Teerineva RN:o 1:56 ja Alamaa RN:o 1:62, Sydänmaankylä, Evijärvi) ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä turvetuotannolle omistamillaan kiinteistöillä. 13 Muut muistutukset Hakijan vastine Lisäksi asian ensimmäisen kuulutuksen yhteydessä on esitetty sellaisia muistutuksia ja vaatimuksia, jotka koskevat alkuperäistä suunnitelmaa, eivätkä aluehallintovirastoon toimitettua muutettua suunnitelmaa. Tällaisia muistutuksia ovat esittäneet Lahdenkylän kalastuskunta, Juha Perkkalainen asiakumppaneineen, Harry Granvik ja Kennet Granvik. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimuksiin vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja hoi-

14 dosta sekä toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista. Pölyhaittojen osalta hakija on viitannut Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon 4) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Lausunnossa todetaan hankkeella olevan oleellisia vaikutuksia Teerijärveen. Hakija on todennut, että ympäristölupakäsittelyssä olevassa suunnitelmassa Teerijärven ja hankealueen välissä on vedenjakaja eikä kuivatusvesiä johdeta Teerijärveen. Hakija on selvittänyt luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja eläinlajeja, joita saattaa esiintyä suoalueilla ja arvioinut lajin yhteydessä lajin levinneisyyttä ja lajille soveliaan elinympäristön esiintymistä Teerinevalla seuraavasti: 14 Jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) Jättisukeltaja on vesieläin, joka myös talvehtii vedessä. Laji elää yleensä melko kirkasvetisissä järvissä ja joskus myös pienemmissä lammissa ja lammikoissa. Lajille soveliasta vesiympäristöä ei esiinny hankealueella. Lampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) Lampisukeltaja elää rehevissä vesistöissä. Lajille soveliasta vesiympäristöä ei esiinny hankealueella. Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) Elinympäristönä suolammet ja järvenlahdet, jossa runsaasti kelluslehtistä kasvillisuutta (lumme ja ulpukka). Lajille soveliasta vesiympäristöä ei esiinny hankealueella. Sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) Elinympäristönä suolammet, järvenlahdet ja muut seisovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet. Yleinen maan etelä- ja keskiosissa. Lajille soveliasta vesiympäristöä ei esiinny hankealueella. Hakija on selvittänyt luontodirektiivin liitteessä IV (a) listattujen perhoslajien isoapollon (Parnassius apollo), isokultasiiven (Lycaena dispar), kirjopapurikon (Lopinga achine), kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna, Hypodryas m.), luhtakultasiiven (Lycaena helle), muurahaissinisiiven (Glaucopsyche arion, Maculinea a.) ja pikkuapollon (Parnassius mnemosyne) elinympäristöt sekä todennut, että kyseiset perhoslajit eivät esiinny soilla. Lausunnossa mainitulta merikotkan pesältä on turvetuotantoalueen reunaan 800 m ja auma-alueelle m. Pesän ja tuotantoalueen välissä on ojitettua metsää kasvavaa suoaluetta sekä Hoikkasaaren metsää kasvava moreeniselänne. Merikotkan pesä sijaitsee selkeästi etäällä tuotantoalueesta. Kotka on pesinyt onnistuneesti hakijan suoalueen läheisyydessä olevalla pesällä, eikä se ole häiriintynyt liikkuvista työkoneista. Merikotka on Suomessa rauhoitettu, mikä tarkoittaa, että lajin yksilöiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana ja kaupallinen käyttö on kielletty. Hankkeessa ei ole kysymys tällaisista toimista.

15 15 Toiminnanaloittamisluvan vastustamista koskevalta lausunnon osalta hakija on todennut, että toiminnanaloittamislupa koskee vesiensuojelurakenteiden tekoa. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, että ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijoittuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnanaloituslupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta. Rajoitettu toiminnan aloitus ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnanaloittamislupaan liittyvän vakuuden. Hakija on viitannut Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) Storbäckenin happamuutta ja Kruunupyynjoen kuormitustasoa koskevalta lausunnon osalta Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan 7) ja Kruunupyyn kunnan 8) lausunnoista antamaansa vastineeseen. Teerinevan turvekerros koostuu pääosin sararahkaturpeesta ja rahkasaraturpeesta. Turvekerroksen pintaosan maatumaton rahkaturvekerros on keskimäärin 0,3 m paksu. Nykyisin Teerinevan suoalueelta purkautuvat vedet ovat suon pintakerroksen maatumattomassa rahkaturvekerroksessa virtaavia vesiä, sillä pintakerroksen alapuoleilla olevien maatuneempien turvekerrosten vedenjohtavuus on heikko. Turvekerroksessa turpeen ja suoveden happamuus vähenee suon pinnalta suon pohjaan, joten hanke ei muuta hankealueelta purkautuvan veden happamuustasoa happamammaksi. Teerinevan hankkeella ei vaikuteta hankealueelta purkautuvan veden määrään ja happamuuteen. Esitetty ph-tason vaatimus on tarpeeton. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa esitetyn kalataloustarkkailun osalta. Lausunnossa vastustetun toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on viitannut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon 4) vaatimukseen etäisyyden lisäämisestä pölyhaittojen estämiseksi, että tuotantoalue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan yli 400 m:n etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Pintavalutuskentän vieressä oleva vain yhden hehtaarin suuruinen alue tuotantoalasta on alle 400 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Haitta-arvio on tehty avoimen maaston tarkastelulla. Suojavyöhykkeellä on myös puustoa ja puusto tullaan myös säilyttämään pölyhaittojen estämiseksi. Hakija on viitannut Evijärven kunnan teknisen lautakunnan 5) ja Evijärven kunnan 6) lausunnoista pölyhaittojen osalta Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon 4) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Auma-

16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU alueet ovat yli 500 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Meluhaittojen kannalta tuotantoalue sijaitsee etäällä asutuksesta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa vaatimuksiin vesiensuojelurakenteiden toiminnan ja rakenteiden tarkistamisesta eikä vesinäytteiden tulosten toimittamisesta tiedoksi Evijärven kunnan ympäristöviranomaiselle. Hakija on todennut Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan 7) ja Kruunupyyn kunnan 8) lausunnoista, että Kruunupyynjoelle on laadittu vesienhoidon toimenpideohjelma, jossa todetaan, että toimenpideohjelman vesistöjen alueella turvetuotannossa olevia alueita poistuu käytöstä merkittäviä määriä (arviolta noin ha) vuoteen 2015 mennessä ja vastaavasti uusia turvetuotantoalueita otettaneen käyttöön. Teerinevan vesiensuojelurakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset. Suunnitelman mukainen ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Teerinevan turvetuotannolla ei vaaranneta toimenpideohjelman toteutumista ja siten vesiensuojelun tavoitteita Kruunupyynjoella. Teerinevan tuotantoalueella pohjamaalaji on hiekkaa ja moreenia. Alueella ei ole hienojakoisia sedimenttejä, jotka voisivat olla happamoituvia sulfidisavia. Storbäckenissä havaittu ajoittainen happamuus liittyy Storbäckenin valuma-alueen ojitettuihin alueisiin, joilla on happamoituvia sulfidisavia. Teerinevan hankkeella ei ole vaikutusta sulfidisavialueisiin. Storbäckenin valuma alueen pinta-ala on 61,89 km², josta Teerinevan hankealueen osuus on 0,6 %. Teerinevan hanke ei lisää Storbäckenin virtaamaa. 16 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Oy Alholmens Kraft Ab:lle ympäristöluvan Teerinevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Evijärven kunnassa Kruunupyynjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn aluehallintovirastoon toimitetun muutetun suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 38 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset Päästöt vesiin

17 17 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon toimitetun suunnitelman liitteenä 1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Iisakin valtaojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 1 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein, mikä riippuu kentän kaltevuudesta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pohjavesi

18 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Teerinevan tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen koillisosassa olevan asutuksen ja tuotantoalueen välisen suojavyöhykkeen puusto on säilytettävä. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 18

19 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 19 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Evijärven-Kortesjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Kalatalousmaksu

20 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. 20 Lupamääräysten tarkistaminen

21 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Teerinevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hankealue sijaitsee lähellä asutusta, mutta asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden kasvattamiseksi tuotantoalueen koillisosassa on pintavalutuskenttä ja puustoinen 3 ha:n suuruinen suojavyöhyke. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Teerinevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Teerinevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvien päästöjen ja niiden vaikutusten vesistössä ei arvioida vaikeuttavan Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Perustelut toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan hakemuksen hylkäämiselle 21