Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Yhtymävaltuusto

Transkriptio

1 Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymävaltuusto Pöytäkirja

2 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTYMÄVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015 YHTYMÄVALTUUSTON PÖYTÄKIRJA 2/2015 Aika Keskiviikko klo Paikka Raision kauppaopisto, Purokatu 1, Raisio (Oppisopimustoimiston kokoushuone 1. krs) 20 KOKOUKSEN AVAAMINEN Puheenjohtaja Markku Tähtinen avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja Markku Tähtinen avasi kokouksen ja toivotti valtuutetut tervetulleiksi kokoukseen. 21 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN JA ÄÄNILUETTELON VAHVISTAMINEN (2/1) Kuntayhtymämme perussopimuksen 10 :n mukaan yhtymävaltuuston kokouksessa on kullakin jäsenkunnalla yksi ääni sen varaamaa osuutta kohti, kuitenkin enintään kymmenen ääntä. Jäsenkuntien äänimäärä jakaantuu tasan sen valitsemien, paikalla olevien yhtymävaltuuston jäsenten kesken. Päätösehdotus Päätös Läsnä olevien toteamiseksi toimitetaan nimenhuuto ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Ääniluettelossa mainittujen yhtymävaltuuston jäsenten lisäksi kokoukseen osallistuivat yhtymävaltuuston sihteeri johtava rehtori Maria Taipale ja hallintojohtaja Pauliina Sarilo. Kokouksessa oli läsnä myös osa yhtymähallituksen jäsenistä sekä Rasekon johtoryhmän jäsenistä. 22 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Perussopimuksen 11 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhtymävaltuuston ja -hallituksen jäsenille sekä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty asianomaisille Kokouskutsuun on liitetty tämä esityslista. Ilmoitus kokouksesta on julkaistu yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti myös Turun Sanomissa. Perussopimuksen 12 :n mukaan yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sen jäsenistä on paikalla ja he edustavat vähintään puolta (½) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

3 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 2 / 7 Yhtymävaltuusto Päätösehdotus Päätös Yhtymävaltuusto toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 23 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Yhtymävaltuuston työjärjestyksen 30 :n mukaan yhtymävaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kertaa sitä varten valittua valtuutettua, jollei yhtymävaltuusto jonkin asian kohdalla päätä, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla. Päätösehdotus Päätös Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja määrää tarkastusajankohdaksi tiistain 1. joulukuuta 2015 kello Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi ja tarvittaessa ääntenlaskijoiksi Tuulia Suomisen ja Mari Rissasen sekä hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti tarkastusajankohdaksi keskiviikko tiistain 1. joulukuuta 2015 kello ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Päätösehdotus Päätös 25 TILAPÄISLAINAVALTUUDET Yhtymävaltuusto päättää mahdollisten kiireellisenä käsiteltävien asioiden ottamisesta tähän esityslistaan ja hyväksyy sen. Kiireellisenä käsiteltäviä asioita ei ollut, joten esityslista hyväksyttiin ilman niitä. Talousarvion mukaisesti kuntayhtymän rahoitus perustuu pääosaltaan valtion maksamaan oppilaskohtaiseen yksikköhintaan. Tämän maksulähteen maksuvalmiuden mahdollinen heikkeneminen tuo saman ongelman myös kuntayhtymälle. Vaikka tilapäislainaa ei ole vuosikausiin tarvittu, on toiminta tarvittaessa pystyttävä turvaamaan tilapäislainoin ainakin parin kuukauden ajan. Yhtymävaltuusto on vuodelle 2015 myöntänyt yhtymähallitukselle oikeuden ottaa tarvittaessa tilapäislainoja enintään euroa. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto myöntää yhtymähallitukselle oikeuden ottaa vuonna 2016 tarvittaessa tilapäislainaa enintään viisisataatuhatta ( ) euroa. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 26 JÄSENKUNNILTA VUONNA 2016 PERITTÄVÄT MAKSUOSUUDET Talousarviovuoden käyttö- ja investointimenoihin ei ennakkoja peritä, koska ne pyritään kattamaan opiskelijakohtaisella yksikköhinnalla, valtion maksamalla toiminta-avustuksella,

4 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 3 / 7 Yhtymävaltuusto työtoiminnan tuloksella, ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella ja aikaisempien vuosien käyttötalouden ylijäämällä, investointivarauksilla ja tarvittaessa lainoituksella. Päätösehdotus Päätös Yhtymävaltuusto päättää, ettei vuoden 2016 osalta jäsenkunnilta peritä ennakkomaksuosuuksia. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 27 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE (2/2) Raision seudun koulutuskuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2016 on käsitelty yhtymähallituksessa Kuntayhtymän toimintatuotot ovat laskeneet valtion säästötoimenpiteiden vuoksi vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna noin 12 %. Organisaatiouudistuksen ja toiminnan tehostamisen avulla kuluja on karsittu kaiken kaikkiaan seuraavasti: Henkilöstömenot Toimintamenot Palkkojen oletetaan nousevan 1 %:a vuonna Linjana säästötoimenpiteissä on ollut, että määräaikaisten työsuhteiden ja eläköitymisen myötä töitä järjestetään uudelleen jäljelle jäävällä vakituisella henkilöstöllä. Lisäksi koko henkilöstön työ- ja tuntisuunnitelmat on käyty läpi ja resurssointia tarkistettu. Opiskelijoille pyritään takaamaan riittävä lähiopetus viikossa. Talousarvioehdotuksen vuosikate on euroa positiivinen, mutta kokonaisuutena euroa alijäämäinen. Hallitusohjelman vuoteen 2017 kohdistuvien 190 miljoonan säästötoimenpiteiden lopullisesta kohdentumisesta riippuen kuntayhtymän on varauduttava toiminnan rakenteelliseen tarkasteluun. Vuonna 2017 tilannetta saattaa korjata henkilöstömenoissa saavutettava säästö, mikäli hallituksen kaavailemia työaikaan ja lomiin liittyviä muutoksia tulee voimaan. Myös eläköitymisen myötä on saavutettavissa säästöjä lähivuosina. Tulevaisuudessa koulutuksen järjestäjän talouden kannalta ratkaisevaa on myös sääntelyn purkamiseen liittyen raportoinnin määrän väheneminen ja rahoitukseen liittyvän joustavuuden lisääminen. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää: 1. Hyväksyä liitteen mukaisen toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä siihen sisältyvän vuoden 2016 talousarvion. 2. Määrätä talousarvion sitovuustasoksi kuntayhtymän vuosikatteen. 3. Valtuuttaa yhtymähallituksen käyttämään talousarvioon sisältymättömät vuodelle 2016 mahdollisesti saatavat harkinnanvaraiset tuloksellisuus- ja muut anomuksesta myönnetyt lisärahoitukset myöntämisen perusteissa mainittuihin tarkoituksiin.

5 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 4 / 7 Yhtymävaltuusto Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 28 VIESTINTÄSTRATEGIAN PÄIVITYS (2/3) Raision seudun koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistukseen liittyen on päivitetty viestintästrategia. Liitteeksi on lisätty myöhemmin laaditut ohjeet. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan päivitetyn viestintästrategian. Asian käsittely kokouksessa Kokouksessa tuotiin esiin Naantalin kaupungin esitys, että Raision seudun koulutuskuntayhtymän esityslistat ja pöytäkirjat löytyisivät jatkossa kotisivuilta. Johtava rehtori selvitti valtuustolle ajankohtaisen tilanteen asiassa. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti seuraavalla täydennyksellä: Jäsenkunnan esittämän mukaisesti ja kuntalain vuonna 2017 voimaan tulevien vaatimusten mukaisesti kuntayhtymän asiakirjahallinto organisoidaan vuoden 2016 aikana niin, että esityslistat ja pöytäkirjat tulevat kotisivuille. 29 PEDAGOGINEN TOIMINTASTRATEGIA (2/4) Raision seudun koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistukseen liittyen on päivitetty pedagoginen toimintastrategia. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan päivitetyn pedagogisen toiminnan strategian Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 30 PALKKIOSÄÄNNÖN PÄIVITYS (2/5) Rasekossa ei ole ollut palkkiosääntöä, vaan palkkioiden perusteista on päätetty valtuustokausittain. Hallintojohtaja on laatinut palkkiosäännön Kuntaliiton mallin mukaisesti. Säännön mukaan kokouspalkkioiden määrät tarkistettaisiin edelleen valtuustokausittain ennen seuraavan valtuuston alkua. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan palkkiosäännön. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 31 UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN YHTYMÄHALLITUKSEEN Yhtymähallituksen jäsen Sirke Peltokorpi on pyytänyt eroa Rasekon yhtymähallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Raision kaupunginhallitus on esittänyt uudeksi jäseneksi Satu Råbergia. Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen jäsenet. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää, että

6 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 5 / 7 Yhtymävaltuusto Päätös 1) Sirke Peltokorvelle myönnetään ero yhtymähallituksen jäsenyydestä ja 2) yhtymävaltuusto valitsee Satu Råbergin yhtymähallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Raision kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 32 VIRAN LAKKAUTTAMINEN Virassa nro 41oleva lehtori on irtisanoutunut alkaen. Ko. virka tulee tarpeettomana lakkauttaa. Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää lakkauttaa viran no. 41 (tekstiiliala). Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 33 ILMOITUSASIAT Päätösehdotus Yhtymävaltuusto merkitsee tiedokseen seuraavat asiat: Päätös 1. Opiskelijamäärät Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja asetuksen mukaan kuntien ja koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten tarvittavat tiedot tulee ilmoittaa tilastointipäivän tilanteen mukaisesti. Tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi ja tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden laskemiseksi. Tilastointipäivänä ammatillisessa peruskoulutuksessa oli opiskelijoita Rasekon oppilaitoksissa seuraavasti: Raision ammattiopistossa 620 (sisältäen Valmat 31), Raision kauppaopistossa 319, Naantalin ammattiopistossa 308, Timalissa 98 ja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa 164. Yhteensä 1509 opiskelijaa. Vuoden 2015 painotetuksi keskimääräiseksi opiskelijamääräksi tulee Lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet opiskelijatyövuodet olivat omaehtoisessa koulutuksessa yhteensä 77,7 ja arvio loppuvuodeksi 60,4. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppisopimuksia oli 114 kpl ja ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksia oli yhteensä 250. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 34 KIIREELLISENÄ KÄSITELTÄVÄT ASIAT Päätösehdotus Yhtymävaltuusto päättää mahdollisten kiireellisten asioiden käsittelystä. Päätös Kiireellisiä asioita ei ollut.

7 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 6 / 7 Yhtymävaltuusto 35 SELVITYKSENANTAJIEN VALITSEMINEN Päätösehdotus Yhtymävaltuusto valitsee selvityksenantajiksi tämän kokouksen päätöksistä mahdollisesti tehtäviin valituksiin yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja sihteerin. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan vakuudeksi Markku Tähtinen Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Maria Taipale Yhtymävaltuuston sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Raisiossa Mari Rissanen Pöytäkirjantarkastaja Tuulia Suominen Pöytäkirjantarkastaja

8 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 7 / 7 Yhtymävaltuusto MUUTOKSENHAKU 1. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 20 ja VALITUSOIKEUS Kunnallisvalituksen saa tehdä kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. 3. VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pykälät ja KUNNALLISVALITUSVIRANOMAINEN Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 / PL 32, Turku turku.hao@oikeus.fi VALITUSAIKA Valitusaika 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. VALITUSKIRJA Valituskirjassa on ilmoitettava: - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Mikäli ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus päivästä, josta valitusaika on luettava. 4. NÄHTÄVÄNÄ OLO Tämä pöytäkirja on nähtävä Raision seudun koulutuskuntayhtymän toimistossa (Purokatu 1, Raisio) toimistoaikana

9 Ä Ä N I L U E T T E L O Raision seudun koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokoukselle klo Yhtymävaltuusto Liite 2/1 Kunta Opp. paikat Kunnan äänimäärä Edustaja Läsnä Ääniä Jaa Ei Masku Erkki Ojanen (Laura Runola) Tuulia Suominen (Reijo Vuorinen) X Mynämäki Seppo Ikävalko (Aarne Lehtonen) Karri Lehtonen (Sini Takarautio) X - X Mari Rissanen (Anu Merinen) X - 3 1/3 - Naantali Juha Takanen (Hannele Vienonen) X - 3 1/3 - Markku Tähtinen (Kimmo Mäntysalo) X - 3 1/3 - Nousiainen 9 9 Antti Airikki (Jari Olli) - X - 9 Oili Niittynen (Eija Nurmi) X Raisio Marja Kannisto (Anu Parantainen) Seija Sorsavirta (Karoliina Harju) X Rusko 9 9 Kati Kurikka (Anu Tuominen) X

10 RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 11/1 Yhtymävaltuusto Liite 2/2

11 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGISET LINJAUKSET Kuntayhtymä koulutuksen järjestäjänä Visio, toiminta-ajatus ja arvot Strategiat Kuntayhtymän tavoitteet vuodelle Kuntayhtymän organisaatio YHTEISET PALVELUT Hallinto Laatu ja kehittäminen OPETUS JA KOULUTUS RASEKOSSA RASEKON AMMATTIOPISTO Opintoalojen tavoitteet Opetus ja koulutus Opiskelijapalvelut Markkinointi Työelämäyhteistyö RASEKON AIKUISOPISTO TIMALI Toiminnan keskeiset linjaukset Ammatillinen lisäkoulutus Muu aikuiskoulutus Raision oppisopimustoimisto Työelämän kehittäminen (TYKE) HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstö ja sen kehittäminen TALOUSARVION SUUNNITTELUPERUSTEET Koulutustarve Työllistyminen ja hakijamäärät Opiskelijamäärät ja rahoitus Käyttömenot Kiinteistöt Ruokapalvelut Tietotekniikkapalvelut Investoinnit POISTOT RAHOITUS Käyttörahoitus Investointirahoitus Vuosikate TALOUSSUUNNITELMAN LUKUOSA Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma 2016 tulosalueittain... 36

12 4 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGISET LINJAUKSET 1.1 Kuntayhtymä koulutuksen järjestäjänä Raision seudun koulutuskuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvassa määrätty toisen asteen koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä 2016 on kuntayhtymässämme Kuntayhtymän sisäisellä jakopäätöksellä valtion rahoittamat opiskelijapaikat jaetaan keskimäärin vuonna 2016 seuraavasti: Tekniikka Liiketalous Käsi- ja taideteollisuus Luonnontieteet Sosiaali- ja terveysala Hotelli-, ravintola- ja cateringala VALMA 1.2 Visio, toiminta-ajatus ja arvot 450 opiskelijaa 300 opiskelijaa 195 opiskelijaa 45 opiskelijaa 220 opiskelijaa 225 opiskelijaa 55 opiskelijaa Tulevaisuudessa Rasekon visiona on olla menestyvä, itsenäinen, valtakunnallisesti tunnustettu ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä. Raision seudun koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatuksena on toteuttaa nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta sekä työelämän kehittämispalveluja alueensa tarpeiden mukaan. Toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan seuraavia arvoja: osaaminen, yhteistyökyky, elämänläheisyys, yritteliäisyys, inhimillisyys ja vastuuntunto. Arvot ohjaavat johtamista ja toimintaa. 1.3 Strategiat Kuntayhtymän strategia on päivitetty yhtymävaltuustossa. Kuntayhtymän organisaatio pidetään keveänä, joka takaa, että kuntayhtymä on hallinnollisesti ja taloudellisesti itsenäinen, joustava ja nopeasti reagoiva. Toiminnan keskeiset periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, osaamiseen ja työhyvinvointiin panostaminen sekä ajanmukaisten oppimisympäristöjen ylläpitäminen. Raseko rakentaa aktiivisesti asiakkaiden ja omien tarpeiden edellyttämiä verkostoja ja kumppanuuksia. Tehokkaalla markkinoinnilla ja viestinnällä kuntayhtymä vahvistaa positiivista imagoa. Kuntayhtymän strategiaa on tarkemmin kuvattu pedagogisen toiminnan strategiassa, henkilöstöstrategiassa, viestintästrategiassa ja kv-strategiassa. Toimintajärjestelmän osana on kuvattu Rasekon tapa toimia, eli laatupolitiikka. 1.4 Kuntayhtymän tavoitteet vuodelle 2016 Perustehtävänsä mukaisesti Raseko keskittyy koulutuksen järjestäjänä antamaan alueensa nuorille ja aikuisille yhteiskunnan, työelämän sekä niiden kehittymisen ja jatko-opintojen edellyttämät riittävät ammatilliset valmiudet tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Kuntayhtymän kehittämisen painopistealueita ovat vuonna 2016 a) osaamisperusteisuuden toteuttaminen ja opetuksen sekä opettajien osaamisen kehittäminen, b) läpäisyn parantaminen kaikilla koulutusaloilla c) opiskelijoiden osallisuuden lisääminen toiminnan kehittämisessä, d) tilakäytön tehostaminen. Kuntayhtymä parantaa toiminnan tuloksellisuutta tehostamalla resurssien käyttöä, uudistamalla organisaatiota ja karsimalla päällekkäisyyksiä. Kantavana ajatuksena on varmistaa hyvä ja laadukas opetus opis-

13 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille kelijoille sekä koulutuksen järjestäjän edellytykset joustavien opintopolkujen kustannustehokkaaseen organisoimiseen ja mahdollistamiseen opiskelijoille. Kuntayhtymä myös tekee yhteistyötä alueen yritysten ja työpaikkojen kanssa ja toteuttaa maakunnan yrittäjyyskasvatusstrategiaa uudistamalla yrittäjyysopetusta. Kuntayhtymässä kehitetään asiakastyytyväisyyden mittaamista sekä korjaavien toimenpiteiden toteutusta. Käytänteitä yhtenäistetään, tulosten analysointia parannetaan ja kyselyjen sisältöjä kehitetään kaikissa yksiköissä. Olennaista on, että osaamistakuun mukaisesti kuntayhtymän oppilaitosten antama koulutus täyttää opiskelijoiden ja työelämän vaatimukset ja työnantajat ovat jatkossakin tyytyväisiä valmistuvien nuorten ja aikuisten ammatillisiin valmiuksiin. Tuloksellisuuden varmistamiseksi talousarviovuonna keskitytään - läpäisyn parantamiseen - henkilökohtaistamisen onnistumiseen - valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin pääsyn varmistamiseen - keskeyttämisten vähentämiseen ja - työelämäyhteistyön jatkuvaan parantamiseen sekä - opettajien osaamisen kehittämiseen. Kuntayhtymän tavoitteet eri näkökulmista ovat seuraavat: TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT Talousnäkökulma Tuloksellisuus säilyy hyvällä tasolla Taloudellinen tulos ylijäämäinen Toteutetaan tehostettua opiskelijoiden ohjausta ja hyödynnetään Ohjaamon palveluja Talousarvion laadinta viedään opintoaloille tiimitasolle Koulutusalojen välisen yhteistyön, opettajien työn resurssoinnin ja toiminnan yhtenäistämisen kautta haetaan säästöjä Läpäisy määräajassa Asiakasnäkökulma TOIMENPITEET MITTARI Raseko kiinnostaa opiskelijoita ja vetovoima on hyvä Osaamisperusteisuuden varmistaminen Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tuloksellisuusvertailussa sijoittuminen oman ryhmän parhaimpaan kolmannekseen (OKM) Opiskelijapaikkojen täyttöaste 100 % ja tavoitteen mukainen Opiskelijakohtainen käyttökustannus laskenut vuoden 2014 tasosta 10 % vuoteen 2017 mennessä Normaalit käyttömenot katetaan valtion maksamalla opiskelijakohtaisella yksikköhinnalla, työtoiminnan tuotolla sekä aikuiskoulutuksen osalta myös koulutuksesta perittävillä maksuilla. Hakijoita 50 % omistajakuntien 16-vuotiaista ammatilliseen peruskoulutukseen

14 6 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Yksilölliset ja joustavat opintopolut toteutuvat Opiskelijat työllistyvät hyvin Opiskelijoiden ohjauksen parantaminen verkostossa Hakeutumista tuetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti Henkilökohtaistamisen parantaminen ja ammattitaitoisen ohjauksen varmistaminen Toteutetaan erilaisia oppimisympäristöjä ja joustavia malleja (2+1, laajennettu työssäoppiminen jne.) Ohjaamo koordinoi ohjaustoimintaa ja tukee opiskelijoiden ohjauksessa Tutkintojen suorittamista suunnitellaan ja seurataan Yhteistyö tiivistä työelämän kanssa kaikilla opintoaloilla opettajavetoisesti Hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja Läpäisyaste 80 % Ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeyttämisprosentti enintään 7 % (negatiivinen alle 5 %) ja näyttötutkinnoissa 5 % Ohjaamon asiakasmäärä/vuosi Erilaisten polkujen toteutumat Työllistyminen ja jatkoopintoihin haku 70 % valmistumisen jälkeen Opiskelijoiden osallisuutta lisätään Opiskelijakuntien lisäksi aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan mm. laatutyöhön ja toiminnan suunnitteluun Aluevaikuttamisen ja kumppanuuden näkökulma TOIMENPITEET Raseko näkyy alueellisesti ja valtakunnallisesti Raseko on edustettuna erilaisissa yhteistyöryhmissä Toteutetaan markkinointikampanja Opiskelijapalaute Osallistumismäärät MITTARI Edustuksia on valtakunnallisesti, alueellisesti ja alakohtaisesti kattavasti Työelämäyhteistyö vahvaa Työssäoppimispaikkojen huomioiminen Työelämän edustajat mukana opetuksen suunnittelussa Työelämänpalautteiden saaminen ja hyödyntäminen varmistetaan Työpaikkaohjaajapalkinnot 5 kpl Näyttötoimielimen palaute Neuvottelukuntien palaute Oppilaitosyhteistyö toimivaa Raseko on haluttu kumppani Kehitetään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjien yhteiset hankkeet jatkossakin mukana hankesalkussa Vertaisarvioinnit 1 kpl/vuosi Hankesalkun toteutuma

15 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisäisen tehokkuuden näkökulma Osaamisperusteisuuden toteuttaminen Opetusresurssien kohdentaminen oikein Kurressa Opinto- ja toimistosihteerien työn organisointi ja työnjaon täsmentäminen Toimintajärjestelmä viety käytäntöön kaikille opintoaloille opiskelijoille saakka TOIMENPITEET Toimitaan päivitettyjen opetussuunnitelmien mukaan Opettajat kohdentavat opetuksen ja muun työn Kurressa tiloihin Käydään läpi tehtäväkuvat ja roolit sekä suunnitellaan uusi työnjako toimintoja keskittäen Laatutyössä jalkaudutaan opintoaloille MITTARI Opiskelijapalautteet 2016 Kurren toimivuus; sisäiset reklamaatiot/määrä Vuoden 2014 tasosta henkilötyövuodet vähenevät yhdellä Sisäiset auditoinnit Tilakäytön tehostaminen Tilavaraus toimii Kurressa Kartoitetaan kaikkien tilojen todellinen käyttöaste Kaikki tilat varataan Kurressa ja vain yksi tila voi olla varattuna kerrallaan yhdelle ryhmälle Opetustilat käytössä 75 % klo 8-16 Henkilöstön palaute Henkilöstönäkökulma TOIMENPITEET MITTARI Opetushenkilöstön pätevyys erinomainen Rekrytoidaan päteviä ja ohjataan ammatillisen opettajan pedagogiseen pätevöitymiseen Muodollinen pätevyys tehtäväänsä 90 %:lla opetushenkilöstöstä Panostus koulutukseen Järjestelmien ja työvälineiden käytön osaamisen varmistaminen Työtyytyväisyyskyselyn ka 3,5 (max 4) Sairauspoissaolojen määrä Työtapaturmia NOLLA jatkuu Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti Laaditaan osaamiskartoitusten pohjalta henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelma Kohdennetaan koulutus laaditun strategian mukaisesti painottaen Opettajien työelämäjaksoja riittävästi ja varmistetaan hankkeilla rahoitus työelämäjaksoihin NTM-koulutuksen organisointi Sisäinen koulutus Koordinoidaan tyky-toimintaa ja kehitetään sitä yhdessä henkilöstön kanssa Yhteistyötä tiivistetään työterveyshuollon kanssa Toteutetaan työsuojelun vuosikellon mukaista ohjelmaa Parannetaan esimiesten kykyä ohjata ja havaita osaamispuutteita sekä henkilöstön tarpeita Koko henkilöstön osaamiskartoitukset tehty 5 pv/hlö/vuosi Toteutuma 10 jaksoa /vuosi Rasekosta 15 uutta näyttötutkintomestaria Sähläys vähentynyt Henkilöstön palaute <5 pv/hlö/vuosi 0/vuosi vähintään 1 krt/vuosi/hlö

16 8 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kuntayhtymän organisaatio Rasekon organisaatio muodostuu kolmesta tulosyksiköstä: Rasekon ammattiopistosta, Rasekon aikuisopisto Timalista ja yhteisistä palveluista. Kuntayhtymää johtaa johtava rehtori. Yhteisten palvelujen johtamisesta vastaa hallintojohtaja. Rasekon ammattiopisto on jakautunut kolmeen tulosalueeseen, joita jokaista johtaa rehtori. Tulosalueet muodostuvat koulutusaloista seuraavasti: tekniikka ja luonnontieteet, liiketalous ja käsi- ja taideteollisuus sekä sosiaali- ja terveysala ja hotelli-, ravintola- ja cateringala, johon kuuluvat myös VALMA ja Ohjaamo. Rasekon aikuisopisto Timali on jakautunut kahteen tulosalueeseen: ammatillisen lisäkoulutuksen ja muun aikuiskoulutuksen kokonaisuuteen sekä Raision oppisopimustoimistoon. Raision seudun koulutuskuntayhtymä on ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja valtionosuusrahoituksen sekä tutkintojen järjestämissopimusten mukainen hallinnollinen toimija. Johtava rehtori johtaa ja koordinoi koulutuksen järjestäjän ja johtokunnan edustajana kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten toimintaa. Rehtorit saavat koulutuksen järjestäjän ohjauksen kautta tukea käytännön operatiiviseen johtamiseen. Koulutuksen järjestäjä ohjaa opetussuunnitelmatyöskentelyä, tutkinnon järjestämislupien hakemista ja järjestämistä sekä tulosyksiköiden keskinäistä rooli- ja työnjakoa, yhteistyötä opetuksen järjestämisen, resurssoinnin ja toiminnan kehittämisen osalta.

17 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille YHTEISET PALVELUT Kuntayhtymän yhteisiin palveluihin kuuluvat yleishallinto, kiinteistöt, ICT ja ruokapalvelut. Kuntayhtymän yhteisesti koordinoitavia asioita ovat myös kehittäminen, laatuasiat ja kansainvälinen toiminta. 2.1 Hallinto Yleishallinto toimii Purokadun tiloissa. Se vastaa nimensä mukaisesti yleisestä hallinnosta sekä taloudesta, rahoituksesta, tieto- ja tilahallinnosta. Yleishallinnon toimintakulut katetaan muiden yksiköiden tilikauden ylijäämästä Yhtymävaltuusto ja -hallitus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä. Siinä on vähintään yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta ja sen jäsenmäärä on nyt 12. Valtuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa päättämään kuntalain ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaisista asioista. Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän toimeenpanoelimenä ja siinä on seitsemän jäsentä. Sen tehtävänä on edustaa kuntayhtymää ja valvoa sen etuja sekä valmistella yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat. Yhtymähallitus toimii myös kuntayhtymän oppilaitosten yhteisenä johtokuntana ja siinä ominaisuudessa oppisopimuskoulutuksesta vastaavana monijäsenisenä toimielimenä. Nykyinen yhtymähallitus valittiin yhtymävaltuuston kevätkokouksessa 2013 ja sen toimikausi jatkuu kevääseen 2017 asti Ulkoinen ja sisäinen tarkastus Kuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoinen tarkastus tapahtuu yhtymävaltuuston valitseman kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta. Yhtymävaltuusto valitsi vuoden 2013 kevätkokouksessaan tilintarkastusyhteisöksi Oy BDO Audiator Ab:n. Sisäinen tarkastus tapahtuu yhtymähallituksen ja toimivan johdon valvonnassa hyväksytyn ohjeiston mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ohjeiston toimikaudekseen ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Toimintajärjestelmässä huomioidaan myös johdon katselmukset sekä sisäiset ja ulkoiset auditoinnit linjassa sisäisten tarkastusten kanssa Muu hallinto Kuntayhtymän yleishallinnon muodostavat johtava rehtori, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö, johdon sihteeri, talouspäällikkö, taloussuunnittelija, kaksi palkkasihteeriä ja kaksi toimistosihteeriä, joista toinen toimii myös arkistovastaavana sekä kehittämispäällikkö. ICT-tiimissä on päällikön lisäksi kolme mikrotukihenkilöä. Kehittämispäällikkö, kv-koordinaattori, hankesihteeri (taloussuunnittelija) ja Primuskehittämisasiantuntija vastaavat tulosyksiköiden yhteisten hankkeiden, projektien, opetustoiminnan kehittämisen sekä opiskelijahallintojärjestelmien uudistamishankkeiden läpiviemisestä. Heidän työaikansa jakaantuu kaikkien tulosyksiköiden kesken, samoin markkinointikoordinaattorin, joka huolehtii kuntayhtymän markkinoinnista. Muun yleishallinnon muodostavat yhtymähallituksen ja toimivan johdon apuna erilaiset toimikunnat: yhteistyötoimikunta, monijäseninen toimielin, opiskeluhuollon ohjausryhmä ja näyttötoimielin sekä rakennustoimikunta, jolla on keskeinen rooli rakennushankkeiden toteutuksissa. Lisäksi kuntayhtymässä on yhteensä 10 ammatillista neuvottelukuntaa.

18 10 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Laatu ja kehittäminen Toimintajärjestelmä Kuntayhtymällä on sertifioitu ISO 9001:2008 toimintajärjestelmä, joka kattaa toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjoamisen. Kuntayhtymän kaikki toimipisteet on sertifioitu. Toimintajärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa laatupäällikkö, jolla on työssä apunaan laatutyöryhmä Rasekon hanke- ja kehittämistoiminta Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka liittyvät toiminnan ja opetuksen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö muiden Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on tärkeä osa kuntayhtymän hanketoimintaa. Vuoden 2016 alussa kuntayhtymä on mukana yhteensä kahdeksassa erilaisessa hankkeessa, joista 4 on ESR-rahoitushankkeita (ELY), 2 OKM:n ja 2 OPH:n rahoittamia hankkeita. Kuntayhtymä on mukana myös kansainvälisissä hankkeissa, jotka liittyvät opetuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen ja opettajien liikkuvuuteen. Yhteistyötä tehdään niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Verkostoa on laajennettu systemaattisesti ja tällä hetkellä se kattaa monipuolisesti Euroopan eri alueita sekä Aasiaa. Vuoden 2016 alussa kuntayhtymä on mukana joko pääkoordinaattorina tai osallistujana yhteensä seitsemässä erilaisessa hankkeessa, joista 5 on rahoitettu Erasmus-hankerahalla ja 2 OPH:n rahoituksella. 3. OPETUS JA KOULUTUS RASEKOSSA Rasekon oppilaitosten toimintaan vaikuttavat vuosina erilaiset muutokset ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä ja lainsäädännössä. Muutoksia ovat mm. ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus, toimialojen rakenteellinen murros (työvoimatarve, osaaminen ja ammatit), ikärakenteen kehitys sekä kuntayhtymän oma organisaatiorakenteen uudistus. Rasekon tulosyksiköiden toiminnan keskeiset linjaukset perustuvat ammatillisen koulutuksen toimintakentän sekä organisaation muutoksiin, jolloin keskitytään: tutkintojen asiakas/opiskelijalähtöiseen ja tehokkaaseen toteuttamiseen, toimivaan työelämäyhteistyöhön ja ohjausosaamiseen vaikuttavuuden lisäämiseen ja läpäisyn tehostamiseen näyttötutkintojen tunnettavuuden ja luotettavuuden lisäämiseen sekä Rasekon imagon vahvistamiseen näyttötutkintotoimijana markkinoinnin ja laadukkaan toiminnan avulla tulevaa toimintaa tukevaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen pedagogisen prosessin kehittämiseen asiakastarpeita vastaavaksi sopeuttamaan organisaation toiminnot muun koulutus- ja palvelutoiminnan mahdolliseen supistumiseen (työvoimakoulutukset) sekä kokonaisuudessaan tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan kehittämään ammatillista lisäkoulutusta alueen yritysten ja työelämän tarpeiden mukaan laajentamaan Rasekon ammatillista lisäkoulutusta eri aloilla jatkamaan ja edelleen kehittämään yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kuten työelämän ja yritysten sekä muiden koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien kanssa. Tavoitteena on, että Rasekolla on voimassa olevat järjestämissopimukset seuraavista näyttötutkinnoista: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), Liiketalouden perustutkinto (merkonomi); Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi); Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto, Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto; Sihteerin ammattitutkinto; Taloushallinnon ammattitutkinto; Ho-

19 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille telli- ja ravintola- ja cateringalan perustutkinto (kokki ja tarjoilija); Ravintolakokin ammattitutkinto; Tarjoilijan ammattitutkinto; Suurtalouskokin ammattitutkinto; Myynnin ammattitutkinto; Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto; Markkinointiviestinnän ammattitutkinto; Yrittäjän ammattitutkinto; Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto; Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto; Kotityöpalvelujen ammattitutkinto; Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto; Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (artesaani: tekstiili, metalli, puu, muinais-tekniikka; Käsityöntekijän ammattitutkinto; Käsityömestarin erikoisammattitutkinto; Seppäkisällin ammattitutkinto sekä Seppämestarin erikoisammattitutkinto (seppämestari tai puukkoseppämestari) Rasekon palveluita ja koulutusalojen keskeisiä toimintoja kehitetään vastaamaan sekä ammatilliselle koulutukselle valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita että työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen sekä työelämäpalveluiden kehittäminen ovat kehittämistoiminnan keskeiset tavoitteet. Lisäksi läpäisyn parantaminen on yksi keskeisistä painopistealueista kaikilla koulutusaloilla. Tutkintojen suorittamista suunnitellaan ja seurataan, ja panostetaan tehokkaaseen ja kattavaan hakeutumisvaiheen toteuttamiseen, jotta keskeyttämisiltä vältytään. Myös opiskelijoiden osallisuutta toiminnan kehittämisessä parannetaan. Verkosto-osaamisen, tiimi- ja työyhteisötaitojen sekä viestintätaitojen kehittämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota henkilöstön koulutuksessa ja kehittämispäivillä. Kouluttajien pedagoginen yhteistyö, oman alan kehityksen seuraaminen ja ennakointi ovat keskeisiä toiminnan kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. 4. RASEKON AMMATTIOPISTO Rasekon ammattiopisto toimii monialaisena oppilaitoksena, jossa ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa peruskoulutuksena, näyttötutkintona ja oppisopimuksena. Osaamisperustaisuus ja työvaltaisuus luovat perustan erilaisten yksilöllisten opintopolkujen rakentamiselle. Joustavuus erilaisissa ratkaisuissa on mahdollista, kuitenkin niin, että kannattavuus ja tehokkuus koulutuksen järjestäjän toiminnassa säilyvät. Koulutusalojen opetus organisoidaan siten, että opiskelijan on mahdollista hankkia työelämän tarpeita vastaavaa osaamista. Toimintasuunnitelmakaudella erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että opiskelijat saavat tarvittavan määrän opetusta ja ohjausta, valmiudet työssäoppimiseen ovat kunnossa ja opetussisällöt kehittyvät kaikkien koulutusalojen sisällä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan eli kokki- ja tarjoilijakoulutusten osalta tehdään rakenteellista tehostamista ja kehitetään opetusta niin, että tilat ja resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Rakennus-, puu- ja korjausrakentamisen yhteistyömahdollisuudet selvitetään kattavasti. Koneteknologia-alalla panostetaan alan vetovoiman parantamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen alan työllistymismahdollisuuksista. Opiskelijatöiden määrää metallialalla lisätään. Yhteisten tutkinnon osien opetusta järjestetään yhtenäisesti ja tehokkaasti. Myös opetusryhmien kokoon esimerkiksi käsi- ja taideteollisuusalalla kiinnitetään huomiota. Opettajien erityisopetusosaamista parannetaan sisäisen koulutuksen avulla. Rasekon ammattiopistossa vastataan työelämän tarpeisiin käynnistämällä tarvittaessa myös uusien alojen opetusta.

20 12 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Opintoalojen tavoitteet Rasekon ammattiopiston tavoitteet TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT Talousnäkökulma Läpäisy vähintään 80 % Peruskoulutuksen rahoitus riittää koko opiskeluajalle Varhainen puuttuminen Joustavat opintopolut Opintojen edistymisen aktiivinen seuranta ja ohjaus Huolehditaan siitä, että vuoden 2016 kesään mennessä neljännen vuoden opiskelijat valmistuvat Läpäisyaste vuoden lopussa Valmistuminen 100 % henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti Peruskoulupohjaiset opiskelijat valmistuvat enintään 3 vuodessa ja ylioppilaat 2 vuodessa. Työtoiminta tuottaa kaikilla Opiskelijatyösuunnitelmat laaditaan Talousarvion toteutuma opintoaloilla opintoaloittain Asiakasnäkökulma TOIMENPITEET MITTARIT Opiskelijoiden osallistaminen Rasekon ammattiopisto on opiskelijoiden mielestä hyvä valinta Opiskelijoiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun opistotasolla ja opintoalatasolla Hakeutumisvaiheen markkinoinnin kehittäminen ja aktiivinen viestintä Osallistumismäärät lausuntoihin ja suunnittelutilanteisiin Opiskelijakuntien lausunnot Ammatillisessa peruskoulutuksessa ensisijaisten hakijoiden määrä 1,1 hakijaa/aloituspaikka Opiskelijat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen Osaaminen karttuu ja opinnot etenevät Osaamisperusteisuuden toteuttaminen Lähiopetuksen määrä opiskelijalle h/vko Opiskelijapalaute 3,3 Keskeyttämisiä saadaan vähennettyä Aluevaikuttamisen ja kumppanuuden näkökulma Aktiivisesti toimivat neuvottelukunnat Ryhmänohjaajien toiminnan kehittäminen TOIMENPITEET Neuvottelukunta käsittelee opetukseen liittyviä asioita MITTARIT Suunnitelmiin ja toteutuksiin tulleiden lausuntojen määrä

21 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisäisen tehokkuuden näkökulma TOIMENPITEET MITTARIT Vuosikellot ja aikataulut kuntoon Vuosikellot ja aikataulut intraan Toteutumat Henkilöstönäkökulma TOIMENPITEET MITTARIT Uuden organisaation ja toimintamallin käyttöönotto Henkilöstön toiminnan ohjaus ja kehittäminen henkilö ja tiimitasolla Keskustelu- ja ohjaustapaamisten lukumäärä Henkilöstön palaute 4.2 Opetus ja koulutus Opetuksessa toteutetaan osaamisperusteisuutta ja tutkinnon perusteiden mukaista valinnaisuutta. Opiskelijan nopeutettua edistymistä tuetaan järjestämällä joustavia henkilökohtaisia lukujärjestyksiä tilanteen sallimassa laajuudessa. Ryhmätilanteissa toteutetaan opetuksellista eriyttämistä, jotta myös hitaasti etenevät ja nopeasti etenevät opiskelijat voivat saada heille sopivaa opetusta. Opettajille annetaan lisäkoulutusta uusien toimintatapojen suunnitteluun ja toteutukseen uusien käytäntöjen vahvistamiseksi. Tutkintojen muuttuminen osaamisperusteisiksi on erittäin suuri muutos ja suurten muutosten omaksumiseen menee aina runsaasti aikaa ja voimavaroja. Uudistus on tuonut mukanaan myös uusia sisältöjä ja työskentelytapoja. Mm. samanaikaisopettajuuden toteuttaminen vaatii uutta suunnittelua ja kokeilua sopivien työskentelytapojen löytämiseksi. Opetusta ja ohjausta kehitetään käyttäen hyödyksi erilaisia hankkeita. Ohjaavan ja kannustavan palautteen antaminen opiskelijalle on tärkeä osa opiskelijan kehittymistä. Palautteen antamisessa kiinnitetään huomiota opiskelijan tavoitteelliseen etenemiseen tutkinnon mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi. Uusien tutkinnon perusteiden mukaisen valinnaisuuden toteuttamiseen kehitetään valintatarjotin ja opintopolut. Näiden avulla opiskelijoille tarjotaan yksilölliset kehittymismahdollisuudet taloudellisesti kannattavasti. Painopiste ammatillisessa koulutuksessa on ammatillisissa tutkinnon osissa sekä työvaltaisessa opetuksessa. Opiskelijoiden hyvät jatko-opintovalmiudet varmistetaan toimivalla yhteisten tutkinnon osien opetuksella. Rasekossa opiskelijoilla on valittavanaan mm. kaksoistutkintoon johtava opintopolku, kv-polku, Taitaja-polku, yrittäjyyspolku ja laajennetun työssäoppimisen polku. Kansainvälisyyttä toteutetaan osana opetusta ja sitä rahoitetaan kansainvälisten hankkeiden avulla. Opiskelijoille pyritään mahdollistamaan työssäoppimisjaksoja ulkomailla ja opettajat liikkuvat asiantuntijavaihdon puitteissa esimerkiksi valmistelemassa opiskelijoiden työssäoppimista. Myös muista maista Suomeen tuleville opiskelijoille järjestetään vastavuoroisesti harjoittelupaikkoja ja tarvittaessa opettajamme ohjaavat heitä harjoittelujakson aikana. Kansainvälisiä työssäoppimispaikkoja on tarjolla myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Rasekossa vastataan digitalisaation vaatimuksiin ja opetuksessa toteutetaan erilaisia oppimisympäristöjä digitaalisuus huomioiden. Tekniikkaa ja menetelmiä tärkeämpää on kuitenkin opettajien läsnäolo ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Opettajien osaaminen pyritään varmistamaan ja tukemaan heitä nykyaikaisten oppimisympäristöjen luomisessa. Hankkeita hyödynnetään opetuksen kehittämisessä laajasti. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen organisointi ja käytänteet suunnitellaan tulevan vuoden aikana yhteneväiseksi niin, että toiminta on kaikilta osin tehokasta ja tuloksellista. Rasekon ammattiopisto toteuttaa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja sitä koordinoi Timali. Uuden työnjaon tehokas toteuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä sekä ammattiopistolta että aikuisopistolta. Monilla aloilla on Rasekon ammattiopistoissa jo pitkään toteutettu myös aikuiskoulutusta. Sekä Timalin että opistojen kokemukset hyödynnetään nyt myös niillä aloilla, joilla ei aiemmin ole toteutettu

22 14 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille aikuiskoulutusta. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen organisointi ja käytänteet suunnitellaan tulevan vuoden aikana yhteneväiseksi niin, että toiminta on kaikilta osin tehokasta ja tuloksellista. Näyttötutkintoja varten koulutetaan 15 uutta näyttötutkintomestaria ensisijaisesti niille aloille, joilla ei aiemmin ole toteutettu näyttötutkintoja. 4.3 Opiskelijapalvelut Rasekon ammattiopiston opiskeluhuollon toiminnallista yhteistyötä kehitetään edelleen siten, että palvelut kattavat kaikki opiskelijat mahdollisimman hyvin. Yhtenäisiä käytäntöjä ja hyviä toimintatapoja kehitetään edelleen jo hyväksi havaittujen käytäntöjen pohjalta. Tarkoituksena on säilyttää Rasekon omat kuraattorit ja siten taata opiskelijoille mahdollisimman hyvä, nopea ja lähellä oleva asiantunteva palvelu. Asiakaspalvelua toteutetaan kaikissa toimipisteissä ja yhteistä kehittämistä lisätään opintotoimistojen yhteisillä kokouksilla. Toimistojen tehtävien organisointi mietitään ammattiopistojen nykyisiä tarpeita vastaavaksi ja mahdollisten päällekkäisten töiden karsimiseksi. Hallinnolliset tehtävät keskitetään kuntayhtymässä jatkossa asiantuntijoiden osaaminen huomioiden (tilastoinnit ja seurannat). Kuitenkin jokaisessa toimipisteessä säilytetään opiskelijapalvelupiste, jotta opiskelijat saavat tarvitsemansa todistukset ja muut välttämättömät asiat omasta toimipisteestään. Opiskelijoiden kanssa järjestetään erilaisia opiskelijoiden hyvinvointia tukevia tapahtumia. 4.4 Markkinointi Raseko tekee tiivistä yhteistyötä alueen peruskoulujen kanssa. Nuoria autetaan hakeutumisvaiheen valinnoissa ja Raseko järjestäjää markkinointisuunnitelmansa mukaisesti tilaisuuksia opiskelijoille, huoltajille ja peruskoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille. Apuna markkinointityössä käytetään myös erilaisia hankkeita ja niiden resursseja. Raseko on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja nuorille tuodaan esiin Rasekon toiminta sekä kerrotaan, millaista Rasekossa on opiskella. Nuorten aktiivisuutta pyritään lisäämään ja antamaan heille tilaa tuoda oma äänensä toiminnan kehittämiseen. Näyttötutkintojen markkinointi toteutetaan yhteistyössä Rasekon aikuisopiston kanssa, jotta näkyvyys ja taloudellisuus voisi toteutua mahdollisimman hyvin. Nykyisiä monipuolisia markkinointitapoja jatketaan sekä sähköisessä että painetussa mediassa. Tapahtumissa ollaan näkyvästi esillä taloudellisten ja toiminnallisten resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Henkilökohtaista markkinointia ja tiedottamista lisätään erityisesti työelämän suuntaan. Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen opetuksen näkyvyyttä pyritään edelleen lisäämään, jotta työnantajat voisivat palkata mahdollisimman ammattitaitoista työvoimaa. Samalla kaikille halukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen omista lähtökohdistaan ja näin tarjoamaan opintoväylä ammattiin. Markkinoinnissa painottuvat erityisesti ne alat, joilla työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempi. Nykyisiä monipuolisia markkinointitapoja jatketaan sekä sähköisessä että painetussa mediassa. Tapahtumissa ollaan näkyvästi esillä taloudellisten ja toiminnallisten resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Henkilökohtaista markkinointia ja tiedottamista lisätään erityisesti työelämän suuntaan. Näyttötutkintojen markkinointi toteutetaan yhteistyössä Rasekon aikuisopiston kanssa, jotta näkyvyys ja taloudellisuus voisi toteutua mahdollisimman hyvin. 4.5 Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyö perustuu opettajien hyvään oman alansa tuntemukseen sekä aktiivisuuteen kiertää kentällä. Rasekon ammattiopistossa opettajien työelämätuntemus on hyvä ja sitä parannetaan opettajien työelämäjaksojen sekä asiantuntijaliikkuvuuden avulla. Uusien tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen ja ohjauksen vieminen työpaikoille on merkittävässä roolissa opiskelijan oppimisen ja näyttöjen toteutuksen kannalta. Tutkinnon perusteiden mukaan näytöt

23 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille pitäisi antaa nimenomaan työpaikoilla ja niiden pitäisi kattaa tutkinnon osan kaikki ammattitaitovaatimukset. Opettajien työelämätuntemus ja yhteistyö työssäoppimispaikkojen kanssa korostuvat siis entisestään. Merkittävään rooliin nousee opettajien kyky markkinoida tutkinnon kannalta välttämättömien asioiden toteutus työnantajille. Työssäoppimisen nykyisiä hyviä käytäntöjä jatketaan ja tällä tavalla halutaan taata myös nykyistä pidemmät työssäoppimisjaksot. Työssäoppimisen pituus on jatkossa kuitenkin yksilöllinen, koska myös työssäoppimisessa tavoitteena on tutkinnon osien ja tutkinnon suorittaminen. Työssäoppimisen määrä ei siis ole tärkeä, vaan sen aikana opitut asiat. Lisäksi opiskelija voi oppia asioita mm. kesä- ja viikonlopputöissä ja nämä voidaan huomioida opinnoissa, koska opiskelija voi osoittaa kaikki ammatilliset osaamisensa näytöissä. Neuvottelukuntien toiminta hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti. Neuvottelukuntien lausuntoja pyydetään nykyistä huomattavasti enemmän ja ne välitetään opettajille ja johdolle. Työssäoppimisen nykyisiä hyviä käytäntöjä jatketaan ja tällä tavalla halutaan taata myös nykyistä pidemmät työssäoppimisjaksot. 5. RASEKON AIKUISOPISTO TIMALI 5.1 Toiminnan keskeiset linjaukset Vuonna 2016 aikuisopiston rahoitus koostuu ELY-keskuksen hankkimasta koulutuksesta, valtionosuudella rahoitettavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta, yrityksille ja yhteisöille suunnatusta osittain valtionosuusrahoitteisesta henkilöstökoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, muusta palvelutoiminnasta, valtion myöntämistä hankerahoituksista ja avustuksista sekä ESR-rahoitteisista hankkeista. Aikuisopisto vastaa Rasekon ammatillisesta lisäkoulutuksesta ja koordinoi näyttötutkintomuotoista toimintaa. Tavoitteena on yhtenäistää näyttötutkintotoimintaa Rasekossa näyttötutkinnoissa sovitulla tavalla. Lisäksi aikuisopiston tavoitteena on tulevalla toimintakaudella laajentaa oppisopimuskoulutuksen tarjontaa kaikille Rasekon koulutusaloille sekä toteuttaa ELY-keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaiset koulutukset. Ammatillisen lisäkoulutuksen paikkojen määrää pyritään nostamaan Rasekon kokonaistoiminnasta toimintakauden loppuun mennessä. Näyttötutkintomuotoisen toiminnan koordinoinnilla koko Rasekon tasolla tarkoitetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa, näyttötutkinnoissa toimivien henkilöiden säännöllisten tapaamisten edistämistä, tarvittavien työryhmien perustamista, tiedonvälityksen sujumista sekä yhteistyöhön liittyvien toimenpiteiden suunnittelua ja edistämistä yhdessä muiden yksiköiden edustajien kanssa. Näin varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on oikea tieto oikeaan aikaan. Tavoitteena on mahdollistaa hyvän keskusteluyhteyden syntyminen toimijoiden välillä ja kehittää Rasekon sisäistä yhteistyötä. 5.2 Ammatillinen lisäkoulutus Rasekon tavoitteena on nostaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosimäärää 130 opiskelijatyövuodesta 150 opiskelijatyövuoteen vuoden 2016 loppuun mennessä. Aikuiskoulutuspäälliköt vastaavat omilla osaamisaloillaan eri toimipaikkojen laadun varmistamisesta yhteistyössä näyttötutkinnoissa toimivien kanssa. Tutkinnon suorittamisprosessin toimivuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota läpi henkilökohtaistamisen. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnot järjestetään siten, että on mahdollista suorittaa koko tutkinto tai osatutkinto tutkinnon osittain. Rasekon aikuisopisto Timali toteuttaa Rasekon ammatillisen lisäkoulutuksen - eli ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joihin kuntayhtymällä on voimassa olevat järjestämissopimukset sekä niihin valmistavan koulutuksen. Olemassa olevat järjestämissopimukset halutaan säilyttää ja näyttömuotoista lisäkoulutusta vahvistetaan eri aloilla. Uusia järjestämissopimuksia tullaan hakemaan Tekniikan erikoisammattitutkintoon, Perhepäivähoitajan ammattitutkintoon, Laitoshuoltajan ammattitutkintoon, Lähiesimiestyön ammattitutkintoon, Restaurointikisällin ammattitutkintoon sekä mahdollisesti Koneasentajan ammattitutkintoon.

24 16 Raseko Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Ammatillisen lisäkoulutuksen kasvustrategia koulutusaloittain: Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon sekä Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon ja niiden valmistavan koulutuksen järjestäminen VOS-rahoituksella sekä oppisopimuksena; muiden tutkintojen opiskelijamäärien volyymin säilyttäminen ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja perusopetuksessa sekä oppisopimusrahoituksella tapahtuvan koulutuksen volyymin lisääminen työllistävillä aloilla kuten taloushallinto ja yrittäjyys. Kasvua haetaan myös yrittäjyyden ympärille rakentuvia tutkintoja kehittämällä. Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon sopimuksen yhdenmukaistaminen sekä oppisopimuskoulutuksen lisääminen visuaalisen markkinoinnin osaamisalalla. Luonnontieteet (tieto- ja viestintätekniikka) Oppisopimuskoulutuksen lisääminen perus- ja ammattitutkinnoissa sekä suoraan eat-tutkintoa suorittamaan tulevien määrän lisääminen. Tavoitteena on markkinoida erikoisammattitutkinnon suorittamista ilman valmistavaa koulutusta ja sen jälkeen valmistavaa koulutusta. Kohderyhmänä ovat alan ammattilaiset valtakunnallisesti. Lisäksi perustutkinnossa haetaan kasvua rakentamalla multimediatutkinnon osan ympärille näyttötutkintokoulutusta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Näyttötutkintoperusteisten perustutkintopaikkojen sekä oppisopimusrahoitteisen koulutuksen lisääminen sekä uusien näyttötutkinnon järjestämissopimusten myötä myös ammatillisen lisäkoulutuksen osuuden kasvattaminen (esim. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tavoitteena on oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen sisäinen markkinoiminen osatutkinnon suorittamismahdollisuutena Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnoissa. Opistoille tarjotaan myös hotelli-, ravintola- ja catering-alan asiakaspalvelun osaamisalan suorittamismahdollisuutta näyttötutkintona. Käynnistetään näyttötutkintomuotoinen Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon kodinhuoltajan ja toimitilahuoltajan koulutukset. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen osalta tavoitteena on kasvattaa Suurtalous- ja Ravintolakokin ammattitutkinnon osuutta. Omistajakunnille tarjotaan mm. työhyvinvointikartoitusta ja muita koulutuspalveluita, joiden yhteydessä selvitetään kuntien henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutustarpeita. Kulttuuriala Järjestämissopimusten hakeminen Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisalalle ja Restaurointikisällin ammattitutkintoon. Kokonaan uuden Restaurointikisällin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu, markkinointi ja valmistavan koulutuksen aloitus vuoden 2016 aikana. Käsityöntekijän ammattitutkinnon valmistavien koulutusten suunnittelu, markkinointi ja toteutus ammattialoille, joille ei toistaiseksi ole tarjottu valmistavaa koulutusta ja tutkinnon suorittamisen mahdollisuutta (esim. tekstiili-, muinaistekniikka- ja puualan eri ammattialoille) Tekniikan ja liikenteen ala Uusien perustutkintoihin haettavien järjestämissopimusten kautta valmistavan koulutuksen aloittaminen Rasekon ammattiopistossa sekä sen toiminnan vakiintumisen jälkeen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämissopimusten hakeminen ja tutkintojen järjestäminen vos- ja oppisopimusrahoituksella (esim. Koneasentajan at). Tekniikan erikoisammattitutkintoon suunnitellaan tietylle alalle suunnattu valmistava koulutus esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalle. Tämän kautta voidaan myös hakea tekniikan ja liikenteen alalle kasvua.