SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS"

Transkriptio

1 SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS

2 VERKKOPALVELU OPINTOPOLkU SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS SISÄLTÖ 1 Verkkopalvelu Opintopolku... 2 Verkkopalvelu Opintopolku... 2 Opintopolun toimitettu sisältö... 2 Opintopolun kohderyhmät ja käyttäjät... 3 Opintopolun käyttäjien tiedontarve Opintopolun sisällöntuottajan opas... 5 Sisällöntuotannon periaatteet... 5 Taistelu sekunteja vastaan... 6 Verkkokirjoittamisen periaatteet... 6 Tekijänoikeudet Opintopolun mallilukijat... 8 Mallilukija suunnittelun mittatikkuna... 8 Valtteri Vilenius, Espoo... 8 Essi Niskanen, Hämeenlinna... 9 Christian Lindfors, Lempäälä Jukka Ylämattila, Raisio Raija Paasiranta-Kaukonen, Mäntyharju Sisällöntuotanto Miten tuotan sisältöä Opintopolkuun Tietoartikkeli Koulutusuutinen Tiedote Ohje Haastattelu Kuvat ja kuvatekstit Kuva- ja kuvatekstiesimerkkejä Kuvakertomus Nostot: lainaukset, blurpit, kainalot ja tietolaatikot Blogi Opintoalojen ja tutkintojen kuvaukset Koulutustarjonta Linkitys Hakukoneoptimointi Hakukoneoptimointi etsii halutut käyttäjät Metatekstit Otsikot, leipäteksti ja linkitys Opintopolun sisällöntuottajan opas on suunniteltu sisällöntuottajien työkaluksi. Se määrittää Opintopolun toimituksellisen sisällön tavoitteet ja toimitustyön käytännöt sekä eri sisältötyyppien formaatit. Sisällöntuottajan opas on tehty opinnäytetyönä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Toimitus & taitto: Sampo Utriainen Kannen kuva: Jyrki Vesa Esimerkkitekstit: Sampo Utriainen Kuvakertomus: Viivi Norokorpi Kuvat: Sampo Utriainen ja Jyrki Vesa 6 Lähteet... 39

3 1 Verkkopalvelu OPINTOPOLKU löydä, VERTAA, hae Verkkopalvelu OPINTOPOLKU Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (Opintopolku.fi), josta löytyvät jatkossa kaikki sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen. Luvassa on helppokäyttöinen palveluportaali, joka tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Kansalainen löytää jatkossa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen yhdestä osoitteesta. Opintopolku julkaistaan kolmella kielellä suomenkielinen Opintopolku ruotsinkielinen Studieinfo englanninkielinen Studyinfo. Tietopalvelu ja hakupalvelu samassa portaalissa Opintopolku.fi -palvelussa koulutustiedotus ja sähköiset haut ovat samassa palvelussa Käyttäjä voi joko ensin selailla vaihtoehtoja ja lukea lisätietoa ja tallentaa mieleiset hakukohteet ennen hakuaikaa omille sivuilleen tai käyttäjä voi mennä suoraan hakuun, poimia hakukohteita kuin verkkokaupassa tuotteita ja siirtyä lopuksi kassalle täyttämään haun vaatimat lisätiedot hakulomakkeelle. Verkkopalvelu Opintopolku on jatkossa koko maan opettajien ja oppijoiden koulutustiedon verkkopalvelu. Opintopolussa on tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Palvelun käyttäjä voi esimerkiksi hakea tutkintoja, lukea opiskelu- ja uratarinoita, pohtia ja vertailla koulutusvaihtoehtoja ja hakea koulutukseen. Hanke on osa valtiovarainministeriön ohjelmaa Sähköinen asiointi ja demokratian vauhdittaminen (SADe-ohjelma). Sen tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Opintopolun toimitettu SISÄLTÖ Opintopolussa voi tutustua ja hakea ammatillisiin perustutkintoihin lukiokoulutukseen ammattikorkeakoulututkintoihin yliopistotutkintoihin koko korkeakoulutus yhdestä paikasta syksystä 2014 myös aikuiskoulutukseen. Koulutukseen hakeutuvan palvelut koulutukseen hakeminen esiopetukseen ilmoittautuminen perusopetukseen ilmoittautuminen opinto- ja urasuunnittelun tuki ohjaus- ja neuvontapalvelut sähköinen asiointipalvelu. Opintopolun toimituksellinen sisältö tietoartikkeleita: tietoa tutkinnoista, oppilaitoksista, opiskelusta haastatteluja ja artikkeleita: uratarinoita ja opiskelutarinoita eri koulutusasteilta ja oppilaitoksista koulutusaiheisia uutisia tiedotteita ohjeita kuvakertomuksia valokuvia videoita: ammatti- ja opiskeluvideoita opintoalojen ja tutkinnon kuvauksia koulutuskuvauksia 2

4 Opintopolun verkkotoimitus vastaa tietoartikkeleiden, haastattelujen, kuvakertomusten, videoiden faktatekstien, tiedotteiden ja uutisten toimittamisesta. Osan niistä tekevät ulkopuoliset alihankkijat, joita ovat Opetushallituksen käyttämät toimittajat ja kuvaajat. Osa sisällöstä hankitaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ylläpitävät itse omien koulutustensa kuvauksia. Korkeakoulut vastaavat omien koulutusalojensa kuvausten toimittamisesta ja ylläpidosta. Opetushallituksen koulutusasiantuntijat vastaavat ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opintoalojen kuvausten toimittamisesta. Kaikki tekstit laaditaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Opintopolku on kaikille koulutukseen hakijoille tarkoitettu portaali. Sitä voivat käyttää kaiken ikäiset peruskouluikäisestä eläkeläiseksi. Opintopolun käyttäjien TIEdONTARVE Kaikille käyttäjille hyvin tärkeitä ovat tiedon ajankohtaisuus tuoreus ja luotettavuus. Opintopolun hajautettu sisällöntuotanto Opetushallituksen verkkotoimitus tuottaa tietoa tutkinnoista, opiskelusta ja koulutukseen hakemisesta eri asteilla. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yksiköt tuottavat sisältöä koulutusaloista sekä ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen kuvaukset. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ammatinkuvaukset TEM:n Ammattinettiin, johon Opintopolun tutkintotietosivuilta linkitetään. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat korkeakoulujen ja yksiköiden kuvaukset, korkeakoulututkintojen kuvaukset ja korkeakoulujen koulutusalojen kuvaukset. Oppilaitokset tuottavat oppilaitosten ja opetuspisteiden kuvaukset. Sivustorakenne Opintopolun sivustohierarkia on nelitasoinen. Jokaisella hierarkian eri portaalla tekstit ovat samantyyppisiä. Opintopolun kohderyhmät ja käyttäjät Opintopolun tulevia käyttäjiä ovat potentiaaliset työnhakijat ja opiskelijat koulutuksen ohjaushenkilöstö alan ammattilaiset oppilaitokset työnantajat viranomaiset tiedotusvälineet satunnaiset vierailijat ja verkossa viihtyjät. Käyttäjät haluavat laajasti tietoa sekä eri ammattialoista että yksittäisistä oppilaitoksista. Käyttäjiä kiinnostaa virallinen koulutustieto - koulutus- ja opintoalojen sekä tutkintojen kuvaukset Käyttäjiä kiinnostaa myös tavallisten ihmisten tuottamaa sisältö, jossa on ihmisten omia näkökulmia ja mielipiteitä sekä ammatinharjoittajien kuvauksia eri aloista. Myös eri koulutusasteilla opiskelevien tarinat kiinnostavat. Tiivis ja selkokielinen ilmaisu tieto helpossa ja tiiviissä muodossa videoita kuvakertomuksia Käyttäjät haluavat lukemisen sijaan enemmän katsoa, kuunnella ja kokea tarinoita ja tietoa. Myös lisätietoa Olennaisimman tiedon lisäksi käyttäjät haluavat tarkkaa lisätietoa. Opiskelijajärjestöiltä saatavat kokemukset ja toiminnan kuvaus olisivat mielenkiintoinen lisä, jota ei moni yliopistoa harkitseva osaa huomata. Realistinen tieto eri alojen arjesta kiinnostaa sekä eri alojen hyvät että huonot puolet. Opintopolusta haetaan ideoita. Käyttäjät tarvitsevat ehdotuksia ja suosituksia omien taitojensa ja kiinnostustensa perustella mahdollisista opiskelu- ja työpaikoista. 3

5

6 2 Opintopolun sisällöntuottajan opas Opintopolun sisällöntuottajan opas on suunniteltu sisällöntuottajien työkaluksi. Se määrittää Opintopolun toimituksellisen sisällön tavoitteet ja käytännöt sekä eri sisältötyyppien formaatit. Sisällöntuotannon PERIAATTEET Opintopolku on kaikille koulutustietoa tarvitseville tarkoitettu kansalaispalvelu, joka palvelee mahdollisimman monia erilaisia käyttäjäryhmiä. Tavoitteena on tarjota elinikäisen oppimisen periaatteella tarpeellinen koulutustieto, jota eri ihmiset tarvitsevat eri elämän vaiheissa vauvasta vaariin. Opintopolku on myös viranomaispalvelu, jonka on pystyttävä palvelemaan esimerkiksi oppilaitosten opinto-ohjaajia ja työ- ja elinkeinotoimistojen koulutusneuvojia. Sisällöntuottajan oppaaseen on koottu sisällöntuottamisessa tarvittavat työohjeet sekä toimitustyön kannalta keskeiset työtavat. Verkkotoimitus päivittää työohjeita aina tarvittaessa. Sisällöntuotannossa noudatetaan lakeja, Journalistin ohjeita ja oppaaseen koottuja ohjeita. Hyvän tyylin ominaisuuksia Teksti noudattaa kirjakielen sääntöjä ja kielioppia. Sanasto on lukijoille tuttua. Ilmaisu on selkeää ja johdonmukaista. Kaikkiin Opintopolun teksteihin sopii tyyliksi hyvä asiatyyli eli tyyli, josta lukija eri erota mitään erityistä tyyliä. Lukijan ei tarvitse myöskään huomata, milloin kirjoittaja on vaihtunut. Tekstit kirjoitetaan lukijalle sinä-muodossa silloin, kun se on luontevaa. Tekstien tarkoituksena on ohjata ja kannustaa hakemaan koulutukseen. Kirjoita mahdollisimman helppolukuista tekstiä, jotta vaikeat asiat voi ymmärtää nopeasti. Sisällöntuotannon periaatteena on, että kaikki tekstit soveltuvat kaikille mallilukijoille. Tekstit voidaan myös lukea eri päätelaitteilla. Hyvä ja luettava asiateksti on virheetöntä (asiasisältö ja kieli) sujuvaa helppoa havainnollista ja tehokasta. Hyvä tyyli on keskeinen osa verkkopalvelun käytettävyyttä. Se herättää käyttäjän mielenkiinnon, tukee asian ymmärtämistä ja vakuuttaa käyttäjän luotettavasta viranomaispalvelusta, jonka sisältö on asiantuntevaa. Kirjoitustyylin tärkein tehtävä on palvella käyttäjää ja helpottaa koulutustiedon hakemista. Hyvä tyyli herättää palvelun käyttäjän mielenkiinnon tukee asian ymmärtämistä ja vakuuttaa palvelun käyttäjän luotettavasta viranomaispalvelusta, jonka sisältö on asiantuntevaa. Teksteissä käytettävät tyylilajit valitaan juttutyypin, aiheen ja käyttäjän mukaan. Valtaosa tekstisisällöstä on asiatekstiä. Hyvä kieli on yksinkertaista ja vaihtelevaa. Sanat ovat lyhyitä ja tuttuja, lauseet napakoita ja virkkeet selkeitä ja vaihtelevia. Varmista, että kaikki palvelun käyttäjät ymmärtävät kirjoittamasi tekstin ja tuntevat sanaston. Opettele ilmaisemaan asia tehokkaasti ilman turhaa selittelyä. Varo tiivistämästä liikaa tärkeintä on tekstin ymmärrettävyys ja selkeys. Vältä ylimääräisiä vierassanoja slangisanoja erikoistermejä lyhenteitä, jotka eivät avaudu kaikille käyttäjille yli 12 sanan pituisia virkkeitä, sillä pitkiä virkkeitä on raskasta lukea. 5

7 Muista havainnollisuus Esitä vaikeat asia ihmisten kokemusten kautta. Esimerkit helpottavat hahmottamista, ja kuvat varmistavat viestin perille menon. Taistelu SEKUNTEJA VASTAAN Muista, että tekstin on oltava selkeyää, tehokasta ja lukijan mielenkiinnon on säilyttävä. Lukija viipyy yhdellä sivulla keskimäärin alle minuutin, ja käy session aikana keskimäärin 3 4 sivulla. Aluksi käyttäjä silmäilee sivua, ja muutamassa sekunnissa hän päättää tutustua sivuun ja lukea artikkelin tai jatkaa matkaansa muualle verkossa. Käyttäjien kiinnostuksen taso vaihtelee Australialaisen Nathan Wallacen mukaan jokaisella verkkolukijalla on jokaiseen verkkotekstiin olematonta kiinnostusta vähän kiinnostusta tai vahvaa kiinnostusta. Verkkolukija ei välttämättä ole yhtä kiinnostunut sisällöstä kuin sen tekijä. Jokaisen verkkolukijan kiinnostuksen taso vaihtelee. Usein kiinnostus ja tiedon tarve tulee tyydytetyksi jo ensimmäisen silmäyksen perusteella. Otsikoiden tai ehkä ensimmäisten rivien jälkeen saadaan vastaus etsittyyn yksitäiseen kysymykseen. Otsikot ja jutun alku voivat myös houkutella jatkamaan eteenpäin. Verkkotekstiä tehdessä kannattaa hyödyntää erityisesti kertovaa ja kiinnostavaa otsikointia ja aloitusta luetteloita ja taulukkorakenteita kuvitusta sekä luontevan kokonaisuuden näkemistä kerralla eli ilman sivujen selaamista tai näytön vierittämistä. Kiinnitä huomiota tekstin rakenteeseen. Käytä eripituisia kappaleita. Kun kappaleet ja virkkeet eivät ole liian pitkiä, tekstin jaksaa lukea. Selkeyden kannalta virkkeen ensimmäiset sanat ovat tärkeimmät. Suora ja luonnollinen sanajärjestys on paras. Melkein kaikkiin asiateksteihin sopii virkerakenne: ensin subjekti ja sitten predikaatti ja objekti. Aktiivi on parempi kuin passiivi. Hyvässä virkkeessä tärkein sanoma tai ajatus nousee selkeästi esiin. Lisätietoa tarjotaan linkeillä ja lähteillä. Sivu kannattaa linkittää hyviin sisäisiin tai ulkoisiin lisätiedon lähteisiin. Otsikon perusteella käyttäjä usein päättää tekstin lukemisesta. Tekijänoikeudet Opetushallitus saa julkaista aineiston (tekstit ja kuvat) Opintopolku.fi-verkkopalvelussa ja siihen liittyvässä markkinoinnissa (esimerkiksi internetsivut, esitteet ja messumateriaali) sekä saman palvelun ruotsin- ja englanninkielisillä sivuilla. Opetushallituksella on aineiston ensijulkaisuoikeus, ja oikeus julkaista tekstit ja valokuvat tai niiden muunnokset pysyvästi. Opetushallitus ei myy eikä luovuta aineistoa kolmannen osapuolen käyttöön. Opetushallitus sitoutuu noudattamaan hyviä julkaisutapoja ja yleisiä julkaisukäytäntöjä. Verkkokirjoittamisen PERIAATTEET Verkkokirjoittaminen poikkeaa perinteisestä kirjoittamisesta moniulotteisuutensa vuoksi. Kirjoittamisessa täytyy huomioida esimerkiksi hakukoneet. Myös otsikoinnin rooli korostuu. Kirjoittaessaan sisällöntuottajan on mietittävä, mitä hän tekstillään halua sanoa: kenelle kirjoitan miksi kirjoitan pitäisikö tekstin vaikuttaa ihmisten ajatuksiin tai toimintaan? 6

8 Nettisivun laatumalli: Hyvän verkkotekstin ja sivun on täytettävä nettisivun laatumallin viisi kriteeriä: Hakukonelöydettävyys Miten hyvin nettisivut löytyvät internetistä hakukoneella? Jos sivuilla ei ole sanoja, joilla lukija etsii tietoa, hakukoneet eivät löydä niitä, vaikka tarjolla olisi juuri tuota lukijan etsimää tietoa. Silmäiltävyys Minkä ensivaikutelman sivu antaa, kun lukijan katse skannaa nopeasti näkymän yli? Tekstin ilmavuus on olennainen osa verkkosivun antamaa hyvää ensivaikutelmaa. Teksti tarvitsee myös kappalejakoja, väliotsikoita, luetteloita, taulukoita, kaavioita. Käytettävyys Miten varmasti ja vaivattomasti lukija löytää sivustolta tarvitsemansa tiedon? Luettavuus Miten nopeasti lukija pystyy lukemaan tekstin? Miten hyvin hän ymmärtää lukemansa? Miten pystyy painamaan ja palauttamaan mieleen lukemansa? Vaikuttavuus Miten paljon ja mihin suuntaan verkkosisältö muuttaa lukijan mielikuvia, ajatuksia ja/tai toimintaa? Meneekö viesti perille Saako käyttäjä tarvitsemansa tiedon ja palvelun Kaikkien laatumallien osien on toimittava Opintopolun kaikilla sivuilla, jotta sivusto ja sen sisältö toimivat. Lähde: Anja Alasilta, Teksti ja verkkopalvelun laatu, Scriptio

9 3 Opintopolun mallilukijat Valtteri VILENIUS, Espoo Opintopolulla on neljä ensisijaista mallilukijaa Valtteri on peruskoulun päättöluokalla ja hakee ammattikouluun. Essi on peruskoulun päättöluokalla ja hakee lukioon. Christian on abiturientti, joka haluaa kauppakorkeakouluun. Jukka on aikuisopiskelija, joka harkitsee alan vaihtoa. Raija, täydentävä mallilukija on peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Mallilukija SUUNNITTELUN mittatikkuna Opintopolun sisältö tuotetaan verkkopalvelulle suunniteltujen mallilukijoiden avulla. Mallilukijat eivät oikeita henkilöitä vaan hahmoja, joissa tiivistyy Opintopolun tulevien käyttäjien keskeiset ominaisuudet ja tiedontarpeet, joita ovat koulutustausta asuinpaikka elämäntyyli ikä sukupuoli sosioekonominen asema ja harrastukset. Tarjolla olevista palveluista on vaikeaa saada selville, mitä tekstillä oikeasti tarkoitetaan. Kieli on suunnattu aikuisille, eikä siitä saa oikein selkoa. Valtteri asuu Espoon Matinkylässä vanhempiensa kanssa ja on peruskoulun 9. luokalla. Valtteri pelaa jääkiekkoa Espoon Bluesin B-junioreissa. Valtteri on hakemassa peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Hän ei ole vielä ehtinyt miettimään, mihin ammattikouluun hän haluaa. Jääkiekko kiinnostaa häntä tällä hetkellä eniten. Valtterin vanhempien ja koulun opinto-ohjaajan mielestä jokin opiskelupaikka pitäisi jo keksiä. Valtteri tietää tähän mennessä sen verran, että hän haluaa käytännönläheiseen työhön. Valtterin isä on ehdottanut pojalle, että tämä hakisi johonkin liikuntaan liittyvään opiskelupaikkaan. Valtterin mielestä ajatus on hyvä. Koulun vain pitäisi olla jossakin lähellä tai edes sopivien kulkuyhteyksien päässä kodista tai jäähallista. Jääkiekkokassia ei jaksa pitkiä matkoja raahata. Eri opiskelupaikoista Valtteri ei tiedä juuri mitään. Valtteri aikoo hakea kyllä kouluun, mutta hän ajattelee, että sen voi jättää kesken, jos ei jaksakaan olla siellä tai jos se käy liian rankaksi. Opiskelupaikan suhteen Valtteria kiinnostaa, saako alalta töitä ja sen verran palkkaa, että sillä elättää itsensä. Hän myös haluaisi tietää ammatista, millaista työ konkreettisesti ja käytännössä on. Lisäksi häntä kiinnostaa, millaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Myös koulupäivien pituus on tärkeää, koska siitä riippuu, jääkö Valtterille riittävästi vapaa-aikaa. 8 Jokainen mallilukija kuvaa tietyn käyttäjäryhmän tarpeita, käyttäytymismalleja ja tavoitteita. Kun Opintopolun sisältö täyttää neljän ensisijaisen mallilukijan tarpeet, se soveltuu useimmille todellisille käyttäjille ja vastaa heidän tarpeitaan. Ensisijaiset mallilukijat edustavat Opintopolun keskeisimpiä käyttötapauksia: peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen peruskoulusta lukioon abi, joka haluaa korkeakouluun alanvaihtoa harkitseva aikuisopiskelija Kun toimittaja kirjoittaa tekstiä, hän ajattelee koko ajan kertovansa tarinaa yhdelle tai useammalle mallilukijalle juuri tämän tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Valtteri ei halua kouluun, jossa on liian kova opiskelutahti. Valtteri ei ehdi jääkiekkoharrastuksensa takia tavata kavereitaan niin usein kuin haluaisi. Siksi hän mielellään treenien jälkeen kotona juttelee heidän kanssaan Facebookissa. Valtterin tavoitteet Löytää lähellä oleva mukava liikunta-alan ammattikoulu. Valtteri haluaa opiskelupaikkaan, joka on kodin lähellä tai edes hyvien kulkuyhteyksien päässä. Päästä opiskelemaan. Valtterin haluaa päästä sisään valitsemaansa kouluun. Menestyä jääkiekossa. Jääkiekkoharrastuksessa eteenpäin pääseminen ja joukkueen menestys ovat Valtterille tärkeitä asioita.

10 Valtterin tarpeet Yhdeksäsluokkalainen Valtteri tarvitsee ammattioppilaitoksen valintaa varten runsaasti tietoa eri opiskelualoista. Häntä hyödyttävät myös konkreettiset, helppolukuiset, havainnolliset ammattikuvaukset, hyvä käyttöliittymä sekä visuaalinen havainnollistaminen. Hän tietää suunnilleen, mitä hakee, mutta ei ole vielä löytänyt omaa paikkaansa. Valtterille oppilaitoksen sijainti ja kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Hän on myös kiinnostunut opetuksen konkreettisesta sisällöstä ja kestosta. Valtteri tarvitsee myös kannustusta ja apua elämänhallintaan opiskelujen ohella. Essi Niskanen, HämEENLINNA Onko sitten enää ollenkaan vapaa-aikaa, kun menee lukioon? Essi on peruskoulun 9. luokalla Iittalan koulussa, ja hän haluaa hyvään lukioon. Lukioon Essi haluaisi ehkä Hämeenlinnan Kaurialaan, koska sillä on hyvä maine, ja Hämeenlinna on suurempi paikkakunta kuin Iittala. Essillä on kuitenkin käsitys, että Kaurialassa on hirveän kova opiskelutahti ja keskiarvoraja korkealla. Siksi Essi ei ole ihan varma, hakeeko ja pääseekö hän sinne, vaikka hänellä on melko hyvä keskiarvo. Essi yrittääkin korottaa keskiarvoaan vielä tänä vuonna. Hän harkitsee myös muita lähiseudun lukioita, muttei oikein tiedä millaisia ne ovat. Koulumatka vaikuttaa valintaan paljon, ja Kaurialaan on aika pitkä matka. Essin kaveri on Kaurialan lukiossa tiedelinjalla, ja se kuulostaa kivalta, koska Essi on kiinnostunut kemiasta. Hän kuitenkin miettii, tuleeko opiskelu tiedelinjalla liian raskaaksi. Essiä kiinnostavat myös muut kurssivaihtoehdot, joita lukioissa on tarjolla. ovat Essin tukena ja tekevät ehdotuksia. He ovat aina pitäneet selvänä, että Essi saa valkolakin. Essin mielestä hyvä opinto-ohjaaja kertoo riittävästi eri vaihtoehdoista ja antaa myös tietoa lukioista, esimerkiksi mitä eroa lukiolla on peruskouluun nähden. Myös tutustumiskäynnit ovat mielenkiintoisia ja ne jäävät hyvin mieleen. Essi ei vielä tiedä, mitä hän aikoo tehdä lukion jälkeen, mutta johonkin korkeakouluun hän aikoo hakea. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa oikeustiede, koska hänen sukulaisensa on ollut juuri mukana oikeusjutussa. Essi seuraakin paljon lakisarjoja televisiosta, mutta tietää, ettei työ oikeasti ole sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa. Sen tarkemmin Essi ei ole vielä miettinyt asiaa. Hän haluaa tehdä kiinnostavaa työtä ja toivoo, että pääsee töihin valmistumisensa jälkeen. Essi on suunnitellut myös lastentarhanopettajan ammattia. Hän oli TET-harjoittelussa päiväkodissa ja jossain vaiheessa hän harkitsi myös matkailualaa. Essin perhe muutti ennen viimeistä vuotta Torniosta Iittalaan. Essistä oli aika rankkaa tulla Torniosta kouluun uudelle paikkakunnalle. Essi ei olisi halunnut asua Iittalassa eikä joutua tutustumaan uusiin kavereihin. Hän ei tiennyt Iittalaan koulusta mitään etukäteen. Essin mielestä olisi ollut kiva, jos hänellä olisi ollut joku tuttu siellä tai jos hän olisi nähnyt koulusta edes joitakin esitteitä. Essi pitää yhteyttä vanhoihin Tornion kavereihin Facebookissa ja juttelee chatissa, koska se on ilmaista. Essi on myös varannut netistä junalippuja ja ilmoittautunut leirille. Netistä hän katsoo usein, moneenko esimerkiksi jokin paikka on auki tai säätietoja kun lähtee skootteriajelulle. Myös vaatteita hän on ostanut joskus netistä ja pitää sitä kätevänä. Essille on erittäin tärkeää, että hän menee lukioon, joka on hyvä. Lukiolla on oltava hyvä maine, siellä on hyvät opiskelumahdollisuudet ja sieltä on kirjoitettu hyvin. Erityisesti Essiä kiinnostaa, millaisia opettajia Kaurialan lukiossa on ja ovatko he kovin tiukkoja. Hän myös haluaisi tietää, millaista porukkaa ja minkälainen ilmapiiri siellä on. Hän toivoisi, että hänellä olisi lukiossa useampia kavereita, joilta voisi kysyä, koska nykyisiltä lukiolaisilta saisi parhaiten tietoa, millaista siellä on oikeasti olla. Essin kaverit eivät vielä tiedä minne hakevat, joten Essi ei mieti eri lukiovaihtoehtoja heidän kanssaan. Vanhemmat sen sijaan Essin tavoitteet Päästä hyvään lukioon. Essi haluaa lukioon, jolla on hyvä maine, hyvät opettajat ja josta kirjoitetaan hyvin. Valita sopivat kurssit. Essin täytyy keväällä tehdä lukion kurssivalinnat, jotka vaikuttavat siihen, mihin opiskelupaikkaan hän pääsee lukion jälkeen. Pärjätä lukiossa. Essi haluaa menestyä lukiossa hyvin, jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään korkeakouluun. 9

11 Essin tarpeet Yhdeksäsluokkalainen Essi kaipaa tietoa lukio-opiskelusta: eri lukiovaihtoehdoista ja niiden opetuksesta, ajankohtaista ja täsmällistä tietoa sisäänpääsyrajoista, opiskelijoiden menestyksestä ylioppilaskirjoituksissa sekä mahdollisesti myös opiskelijoiden sijoittumisesta lukion jälkeen. Essi tarvitsee myös laajempaa tietoa erilaisista opinpoluista ja korkeakouluopiskelusta, jotta hän osaa valita oikeat kurssit jo mennessään lukioon. Essiä kiinnostaa myös lukioiden epävirallinen tieto, millaisia opettajat ovat, kuinka raskasta lukio-opiskelu on ja miten se eroaa peruskoulusta. Essi pelkää kenties hieman turhaan lukion vaativuutta, joten hän tarvitsee asiallista, konkreettista ja rauhoittavaa tietoa, paitsi virallista, myös epävirallista, esimerkiksi nykyisten lukiolaisten tarjoamaan tietoa. Christian haluaisi enemmän tietoa eri paikoista, jossa voisi opiskella, vaikka häntä kiinnostavatkin eniten Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken. Hän on kuullut, että ne ovat parhaita opiskelupaikkoja, mutta haluaisi silti vähän vertailla yliopistoja keskenään. Yliopiston sijainnilla ei Christianin mielestä ole väliä, pääasia on laadukas ja hyvämaineinen opetus. Eniten Christiania kiinnostavat pääsykokeet ja kuinka vaikeaa yliopistoon on päästä opiskelemaan. Hän miettii myös, pitäisikö hänen käydä armeija ennen yliopistoon hakemista vai vasta myöhemmin. Opinto-ohjaaja suositteli hakemaan opiskelupaikkaa heti lukion jälkeen ja menemään kesällä armeijaan. Opinto-ohjaaja myös kertoi, että kannattaa selvittää yhtenä vaihto-ehtona esimerkiksi tuotantotalouden koulutusohjelmaa teknillisessä korkeakoulussa, jos ala kiinnostaa, eikä kartoittaa pelkästään kauppatieteitä ja taloudellis-hallinnollisia tiedekuntia yliopistoissa. 10 Christian Lindfors, LemPÄÄLÄ Kun mulla on kaikki aineet aika tasaisen vahvoja, niin ajattelin, että vois hyödyntää matikkaa ja fysiikkaa, jos haen tuotantotalouteen. Christian on abiturientti ja haluaa yliopistoon tai korkeakouluun. Christian asuu vanhempiensa luona. Kotona Lempäälässä asuu myös pikkusisko, joka on peruskoulun kahdeksannella luokalla. Christian opiskelee Tampereella Svenska Samskolanissa. Christianin perhe on kaksikielinen, joten oli selkeä valinta käydä koulu ruotsin kielellä. Christian aloitti lukiossa, koska ei peruskoulun loppuessa oikein tiennyt mitä haluaisi tehdä. Yläkoulun opinto-ohjaaja suositteli Christianille lukiota, koska Christian oli hyvä lukuaineissa. Lukio tuntui aika helpolta, eikä opinnoissa yllättänyt mikään. Christianin bändikaveri on samassa lukiossa ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä Hän kertoi Christianille millaista lukiossa oikeasti on ja auttoi kurssivalintojen kanssa. Christian haluaa lukion jälkeen lähteä opiskelemaan kauppatieteitä. Hän uskoo, että kauppatieteitä lukemalla varmistaa hyvän työpaikan ja hyvän palkan. Tarkkaa tietoa hänellä ei kuitenkaan ole palkan suuruudesta ja siitä, miten helposti työllistyy. Hän haluaisi kuitenkin tietää enemmän siitä, mihin voi sitten mennä töihin kun valmistuu yliopistosta. Opinto-ohjaaja sanoi, että lukiolle on tulossa yliopisto-opiskelijoita, ja Christian toivoo saavansa lisätietoa heiltä. Christian harrastaa musiikkia, hänellä on kolmen ystävänsä kanssa bändi. Bändi on keikkaillut Lempäälässä ja Tampereella ja haaveissa on päästä joskus levyttämään. Christian ylläpitää bändin Facebook-sivua ja MySpace-tiliä. Hänellä on myös omat henkilökohtaiset sivunsa Facebookissa, joiden kautta hän voi pitää yhteyttä kavereihinsa. Bändi sopii usein asoita Facebookin kautta ja keikoista ilmoitetaan kavereille aina siellä. Christianin lukiolla on Facebooksivut, mutta Christian ei keskustele siellä, koska samat kaverit löytyvät jo valmiiksi hänen kaverilistaltaan. Christian on miettinyt, pitäisikö Facebookista etsiä, onko häntä kiinnostavilla yliopistoilla siellä sivua. Siellä voisi olla jotain mielenkiintoista ja epävirallisempaa tietoa kuin mitä yliopistojen sivuilla on tarjolla. Christianin tavoitteet Päästä opiskelemaan kauppatieteitä. Christian tietää, mitä alaa haluaa opiskella, mutta ei vielä, missä, koska kauppatieteiden alan tarjonta on suuri. Työskennellä tulevaisuudessa kiinnostavalla alalla ja tehdä mielekkäitä töitä. Hyvä ja varma työpaikka sekä kiinnostavuus ovat tärkeitä asioita Christianille. Pitää hauskaa. Vapaa-aika, bänditoiminta ja kaverit ovat tärkeitä.

12 Christianin tarpeet Abiturientti Christiania kiinnostaa tietää, kuinka hän pääsee haluamallensa alalle sekä korkeakoulujen pääsykokeet ja pisterajat. Hän tarvitsee myös tietoa eri korkeakouluvaihtoehdoista, joissa voi opiskella hänen haluamaansa alaa. Myös tiedot uramahdollisuuksista, työllisyystilanteesta ja palkoista kiinnostavat Christiania. Jukka YlämATTILA, RAISIO Uusi ala antaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jukka Ylämattila on aikuisopiskelija ja harkitsee alan vaihtoa. Jukka asuu avovaimonsa kanssa rivitaloasunnossa Raisiossa. Heillä on kolme koiraa, joiden kanssa he käyvät usein agility-radoilla ympäri Suomen. Jukka on myös innokas penkkiurheilija. Jukka työskentelee elektroniikkatehtaalla kokoonpanotyössä. Hän on ollut aiemmin töissä rakennusalan yrityksessä ja taksikuskina. Nykyisessä työssään hän on ollut kohta 10 vuotta. Jukan tavoitteet Löytää sopiva koulutusmuoto. Jukka haluaa löytää itselleen sopivan koulutusmuodon, joka yhdistää tarpeeksi käytäntöä ja teoriaa. Työllistyä uudelle alalle koulutuksen jälkeen. Jukka ei halua jäädä työttömäksi, vaan löytää uusia töitä heti kun on kouluttautunut tarpeeksi. Pärjätä taloudellisesti. Töiden lopettaminen tarkoittaa aina myös rahatilanteen tiukkenemista. Jukka ei halua luopua mistään, mutta tietää että joutuu hieman tinkimään nykyisestä elintasostaan opiskeluiden ajan. Jukan tarpeet Aikuinen, uutta uraa harkitseva Jukka kaipaa informaatiota koulutusvaihtoehdoista ja opiskelujen rahoituksesta sekä tukimuodoista. Jukkaa kiinnostaa myös opiskelujen kesto ja se kuinka opiskelut on voi yhdistää muuhun elämään, onko mahdollista käydä esimerkiksi töissä opintojen ohella. Raija Paasiranta-KAUKONEN, mäntyharju Tehdas on ilmoittanut yhdistävänsä kaksi toimipistettään yhdeksi, ja Jukan työt siirtyisivät Turusta Raumalle. Vaikka Jukka viihtyy työssään, hän ei halua ajaa joka päivä Raumalle ja takaisin. Tehtaan henkilöstöpäällikkö on järjestänyt kaikille lopputilin ottaville henkilöille tietoa uudelleen kouluttautumisesta, ja Jukka onkin osallistunut muutamaan informaatiotilaisuuteen. Hän on alkanut miettiä uudelleen kouluttautumista uuden työpaikan hankinnan sijasta. Uusi ala ja uusi työ ovat alkaneet tuntua toista tehdastyötä paremmilta vaihtoehdoilta. Jukka ei vielä tiedä, mikä uusi ala olisi, mutta on jo rajannut vaihtoehdot kolmeen: huonekalujen entisöijä, kokki tai sähköasentaja. Kun sanoo, että käy kattomassa sen ja sen yliopiston sivuilta, ne ovat voineet sen yhden kattoa, mutta eivät etsi yhtään lisää. Eivät ehkä edes googleta. Raija on peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Hän toimii opinto-ohjaajana Mäntyharjun lukiossa. Lukio on suhteellisen pieni, vain kaksi luokkaa kullakin luokka-asteella. Raija tuntee lähes kaikki opiskelijansa nimeltä. Vaikka Raijalla on opinto-ohjaustunteja myös koko luokalle, hän pitää henkilökohtaista ohjausta todella tärkeänä. Opon luokse saa tulla vaikka välitunnilla, ja ovi on yleensä auki. Lisäksi jokainen opiskelija käy henkilökohtaisessa haastattelussa kerran vuodessa. Silloin Raija tuntee saavansa kunnolla kontaktin opiskelijaan. Jukka kaipaa lisäinformaatiota koulutusvaihtoehdoista ja siitä miten voisi rahoittaa opintonsa. Hän on käynyt peruskoulun jälkeen ammattiopiston rakennuspuolen, eikä oikein näe itseään istumassa samoilla tunneilla 16-vuotiaiden kanssa. Häntä kiinnostaa myös millaista varsi-nainen opiskelu on ja kauanko se kestää. Hän haluaa tehdä töitä, eikä istua monta vuotta koulun penkillä. Jukka ei omista Facebook-tiliä, eikä käytä sähköpostiakaan kovin usein. Hänen ystäväpiirissään harva käyttää sosiaalista mediaa, vaikka netissä muuten paljon surffaavatkin. Jukka maksaa laskunsa mielellään verkkopankissa. Jukan avovaimo on yrittänyt houkutella Jukkaa perustamaan oman tilin Facebookiin, mutta Jukkaa ei asia kiinnosta. Raija ei mielellään tarjoile opiskelijoille valmiita ajatuksia, vaan laittaa heidät itse pohtimaan valintojaan. Jos opiskelija on rajoittunut vain yhteen koulutusvaihtoehtoon, Raija ehdottaa myös muita vaihtoehtoja. Hän heittelee mielellään opiskelijoille ideoita, että hei oletko miettinyt tällaista ja pyrkii avartamaan näköalaa. Osaan opiskelupaikoista vaikuttaa ensisijaisen paikan saamat pisteet. Se aiheuttaa opiskelijoille ja Raijalle välillä aikamoista pelaamista. Joskus käy niin, että hyvä seiskan tai kasin oppilas ei saa edes kutsua pääsykokeisiin, ja kun helpompi paikka on toisena, ei opiskelija ehkä pääse sinnekään. Raija kaipaisi lisää tietoa pääsykokeista ja soveltuvuuskokeista, mitä niissä kysytään. Näin opiskelija voisi valmistautua niihin 11

13 paremmin ja miettiä omia valintojaan. Myös pisterajat eri koulutuspaikkoihin ovat tärkeää tietoa. Ensimmäisenä vuonna Raija käsittelee opiskelijoiden kanssa opiskelutaitoon liittyviä asioita, toisena vuonna opiskelijoilla on TET-harjoittelu ja kolmantena vuonna keskitytään jatkoopiskeluasioihin. Raija järjestää nuorille mahdollisimman paljon tilaisuuksia nähdä ja kokeilla eri ammatteja ja koulutusaloja. Hän myös kehottaa nuoria pitämään silmät auki joka päivä ja miettimään näkemiään ammatteja, millaista niissä työskentely on, hyvät ja huonot puolet. Joskus entiset oppilaat soittelevat Raijalle ja kyselevät esimerkiksi yhteishakuun liittyviä kysymyksiä. Hän ohjaa entisiä oppilaita myös iltalukioon, jonka opona lisäksi toimii ja pitää sitäkin syrjäytymisen ehkäisynä. Raija auttaa opiskelijoita koulutusasioiden lisäksi myös elämänhallintakysymyksissä. Joskus Raija soittelee syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita kotoa kouluun. Raija kokee myös opiskelijoiden vanhempien mukana olon tärkeäksi, koska kyse on nuorista ihmisistä. Keväisin Raija käy yläasteilla kertomassa lukiosta ja silloin yhdeksäsluokkalaiset valitsevat lukion kurssit. Hän myös pitää vanhempainiltoja. 4 Sisällöntuotanto Miten tuotan SISÄLTÖÄ OPINTOPOLKUUN Opintopolun sisällöntuotannon tavoitteena on täyttää verkkopalvelun missio: löydä vertaa hae. Kirjoita selkeällä yleiskielellä ilman turhaa värittämistä tietoartikkelit koulutusuutiset tiedotteet ohjeet opintoalojen- ja tutkintojen kuvaukset sekä koulutusten kuvaukset. Liiallinen värittäminen voi paitsi ärsyttää tai huvittaa lukijaa. Se voi viedä myös hänen huomionsa itse asiasta. Yleiskielestä poikkeaminen voi myös haitata ymmärtämistä ja synnyttää vääriä mielikuvia. Asiallisuus ei tarkoita kuitenkaan byrokraattisuutta tai tylsyyttä. Muista, että 20 prosentilla suomalaisista on erilaisia ja eriasteisia lukemisen ja hahmottamisen vaikeuksia, muun muassa lukihäiriö. Vältä Vaikeiden koulutusalan termien, esimerkiksi toisen asteen koulutus, ja muiden asiantuntijatermien käyttämistä tietoartikkeleissa, uutisissa ja ohjeissa, sillä kaikki eivät tunne niitä. Vaikeita termejä voi käyttää, jos et voi korvata niitä sopivalla yleiskielen ilmaisulla tai jos termille ei ole vakiintunutta tai hyvää kansantajuista ilmaisua. Esimerkiksi omaehtoinen koulutus (=koulutus, johon haetaan suoraan oppilaitokseen). Selitä käsitteet arkisen yleiskielen ilmauksilla. Haastatteluja ja kuvakertomuksia voit värittää enemmän asiayhteyden ja haastateltavan persoonallisuuden mukaan, mutta aihe sanelee tyylin. Tuo esille haastateltavan persoonallisuus ja korosta henkilökohtaista kokemusta. 12

14 Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä. Ingressi voi myös jatkaa pääotsikossa esitettyä ajatusta. Ingressi voi olla yleiskuvaus tai -esittely tiivistelmä yhteenveto tai ohje sivuston käyttöön. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Leipäteksti Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, jonka olet esitellyt ja pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Lauserakenne subjekti, predikaatti, objekti sopii hyvin useimpiin asiateksteihin. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Luettelot helpottavat lukemista Nopeuta lukemista luetteloilla, etenkin pitkissä teksteissä. Esitä luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, allekkain olevana listana. Käytä numeroitua luetteloa, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Esimerkki Opistoissa voit opiskella esimerkiksi kieliä musiikkia taideaineita tekstiilitöitä tietotekniikkaa yhteiskunnallisia aineita ja liikuntaa. Muista vielä Verkkotekstissä alleviivataan vain linkkejä. Voit korostaa tärkeän asian lihavoimalla virkkeestä sanan tai kaksi, jolloin ne nousevat esiin. Älä käytä suuraakkosia leipätekstissä kuin äärimmäisessä hädässä, sillä sähköisessä maailmassa suuraakkoset tarkoittavat huutamista. Erinomaiset väliotsikot kertovat olennaisen sisällön ilman leipätekstiäkin. Pidä puhekieli mielessä virkkeiden rakentamisessa. Kukaan ei kerro monimutkaisia ajatuksia yhdellä puhumisella, ja siksi virkkeet kannattaa jakaa osiin. Viestin perille meno vain helpottuu, kun se on valmiiksi jaettu sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Vältä kovin lyhyitä kappaleita, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. Vaihtele kappaleiden pituutta. 13

15 Tietoartikkeli Tietoartikkelit ovat asiatekstejä. Nimensä mukaisesti ne tarjoavat faktaa käyttäjän koulutusvalinnan tueksi: tietoa eri koulutus-, opinto- ja ammattialoista. Valtaosa Opintoluotsin teksteistä on tietoartikkeleita. Pääotsikot ja väliotsikot Uudelle verkkosivulle saapuva käyttäjä lukee ensimmäisenä sivun pääotsikon. Otsikon tehtävänä on olla sekä informatiivinen että houkutteleva. Pääotsikon ja väliotsikoiden perusteella käyttäjä päättää sivun lukemisesta ja hahmottaa sivun sisällön. Tee otsikoista motivoivia, sillä Opintopolun tavoitteena on antaa vaihtoehtoja ja kannustaa hakeutumaan koulutukseen. Aktiivinen, verbin sisältävä otsikko on parempi kuin substantiivipitoinen nimilappuotsikko. Hyvä tietoartikkeli on selkeää ja ymmärrettävää kieltä on sopivan mittainen siinä on sopivan mittaisista virkkeitä ja kappaleita etenee loogisesti ja johdonmukaisesti yksityisestä yleiseen tai päinvastoin. Opintopolun sivustorakenne perustuu 4-portaiseen sivustohierarkiaan. Opintopolun etusivulta voi siirtyä neljän sivun verran eteenpäin. Jokaisella sivustohierarkian tasolla tiedon syvyys kasvaa. Jokaisella tasolla on oma tietoartikkelityyppinsä. Ne eroavat toisistaan tekstin pituuden ja tiedon syvyyden perusteella. Tietoartikkeleita on kolmea eri tyyppiä 2-tason teksti: leipäteksti enintään 800 merkkiä 3-tason teksti: leipäteksti enintää merkkiä 4-tason teksti: lleipäteksti enintää merkkiä Kirjoitustohjeet Otsikko: Avainsana on sama sana kuin navigaatiossa, ja siitä käytetään yksikön tai monikon nominatiivia eli perusmuotoa hakukoneoptimoinnin vuoksi. Voit käyttää ajatusviivaotsikkoa tai otsikkoa, jossa verbi. Otsikoiden verbit ovat mieluiten aktiivissa. Ingressi: enintään 300 merkkiä Ingressiä käytetään tekstin mukaan. Ingressiä ei tarvita kaikissa teksteissä. Ingressi on tiivistys, jonka perusteella käyttäjä näkee, onko kyseisellä sivulla häntä koskevaa tietoa vai ei. Sisälinkit:3-5 Avainsana Avainsana on sivun tunniste, jonka avulla hakukone etsii sivuja. Se on todennäköisin sana, jolla käyttäjä etsii aiheesta tietoa hakukoneella. Avainsanaa käytetään sivun navigaatiossa, pääotsikossa, mielellään myös väliotsikoissa ja leipätekstissä. Esimerkki Linkkiteksti navigaatiossa: Ammatillinen perustutkinto. Sivun pääotsikko: Ammatillinen perustutkinto antaa laajan ammattitaidon Avainsana: Ammatillinen perustutkinto Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutussa. Hyvä verkkosivun otsikko ottaa huomioon myös sivun valikkokohdan. Lukijan on otsikon nähdessään tunnistettava se samaksi tai melkein samaksi kuin linkkiteksti, josta hän on tullut sivulle. Mieti pääotsikkoa laadittaessa Mitä tahdot sanoa lukijalle? Kenelle, millaisille lukijoille kirjoitat? Miksi kirjoitat, millaisen vaikutuksen tahdot saada tekstilläsi aikaan tai millaisen vaikutelman luoda? (Lähde: Anja Alasilta, Osuva otsikointi, Scriptio Oy) Kirjoita otsikon avainsana yksikön tai monikon nominatiivissa. Pyri käyttämään avainsanaa myös väliotsikoissa. Avainsana on sivun tunniste hakukoneoptimointia varten. Lue tarkemmin hakukoneoptimoinnista sivulta: 36. Väliotsikot Väliotsikot antavat yleiskuvan tekstin sisällöstä ja johdattavat lukijaa. Väliotsikointi jäsentää tietoa ja muodostaa sivun antamalle tiedolle rungon. Väliotsikoihin pätevät monet samat ohjeet kuin pääotsikoihin. Niiden avulla lukija hahmottaa nopeasti tekstin pääkohdat ja saa käsityksen sivun olennaisesta sisällöstä ilman leipätekstiä. Kirjoita väliotsikko tarpeen mukaan yleensä 2 3 kappaleen välein. Aivan pienissä teksteissä ei tarvita väliotsikoita. Tietoartikkeleiden otsikot ja väliotsikot voivat olla perinteisiä, sillä artikkelit luetaan niissä olevan tiedon vuoksi. 14

16 Pääotsikkoesimerkki: OPPISOPIMUS - tutkinto käytännön töissä (Avainsana: oppisopimus) Väliotsikkoesimerkkejä: Työpaikkakouluttaja luotsaa tutkinnon suorittajaa Tietopuolinen koulutus täydentää oppimista Palkkaa työehtosopimuksen mukaan Ingressi Leipätekstin aloituskappale on ingressi eli jutun kärki. Ingressi jatkaa otsikkoa, ja sen tavoitteena on saada käyttäjä lukemaan koko teksti. Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä. Ingressi voi myös jatkaa pääotsikossa esitettyä ajatusta. Ingressi voi olla yleiskuvaus tai -esittely tiivistelmä yhteenveto tai ohje sivuston käyttöön. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Leipäteksti Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, jonka olet esitellyt ja pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Pidä puhekieli mielessä virkkeiden rakentamisessa. Kukaan ei kerro monimutkaisia ajatuksia yhdellä puhumisella, ja siksi virkkeet kannattaa jakaa osiin. Viestin perille meno vain helpottuu, kun se on valmiiksi kirjoitettu sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Vältä kovin lyhyitä kappaleita, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. Vaihtele kappaleiden pituutta. Luettelot helpottavat lukemista Nopeuta lukemista luetteloilla, etenkin pitkissä teksteissä. Esitä luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, allekkain olevana listana. Käytä numeroitua luetteloa, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Esimerkki Opistoissa voit opiskella esimerkiksi kieliä musiikkia taideaineita tekstiilitöitä tietotekniikkaa yhteiskunnallisia aineita ja liikuntaa. Muista vielä Verkkotekstissä alleviivataan vain linkkejä. Erinomaiset väliotsikot kertovat olennaisen sisällön ilman leipätekstiäkin. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Suosi suoraa sanajärjestystä. Lauserakenne subjekti => predikaatti => objekti sopii hyvin tietoartikkeleihin. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Voit korostaa tärkeän asian lihavoimalla virkkeestä sanan tai kaksi, jolloin ne nousevat esiin. Älä käytä suuraakkosia leipätekstissä kuin äärimmäisessä hädässä, sillä sähköisessä maailmassa suuraakkoset tarkoittavat huutamista. 15

17 Tietoartikkeliesimerkki Koulutusuutinen avainsana amk-tutkinto Taso 3 AMK-tutkinto joustavasti töiden ohella Aikuiskoulutuksena suoritettava AMK-tutkinto sopii sinulle, jos olet jo työelämässä etkä voi osallistua perinteiseen kokopäiväopetukseen. Voit täydentää aikaisempaa koulutustasi ja työkokemustasi. Opintopolussa julkaistaan koulutukseen hakemista koskevia uutisia. Uutisen tarkoituksena on uuden asian, yllättävän ja merkittävän tiedon välittäminen. Kahdenlaisia tutkintoja Aikaisemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon voit täydentää ammattikorkeakoulututkinnoksi noin 1 2,5 vuodessa, esimerkiksi voit jatkaa merkonomista tradenomiksi. Voit opiskella itsellesi uuden ammatin ns. pitkässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa 3,5 4,5 vuodessa. Tutkintojen laajuus on opintopistettä. Hakeminen ja pääsyvaatimukset Haet opintoihin ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaussa, joka on kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Poliisiammattikorkeakouluun ja Ahvenanmaan ammattikorkeakouluun ei haeta yhteishaussa. Aikuisten amk-tutkintojen pääsyvaatimukset vaihtelevat. Yleinen hakukelpoisuus on lukio tai ammatillinen tutkinto. Joihin koulutuksiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia jonkin tietyn tutkinnon, esimerkiksi merkonomin tai lähihoitajan suorittamista. Lisäksi sinulla pitää olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Lisäpisteitä voit saada oman alasi työkokemuksesta. Perinteisiä uutiskriteereitä ovat Ajankohtaisuus: Päivänpolttavat, nyt tapahtuvat tai juuri. tapahtuneet asiat Suuruus, voimakkuus: Suurta joukkoa koskeva asia tai tapahtuma Kiinnostavuus: Esimerkiksi yllätykselliset, dramaattiset tai human interest -aiheet Tärkeys, laajasti koskettava: Voimakkaasti vaikuttavat asiat. tai tapahtumat, esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet Jatkuvuus, yhdenmukaisuus: Kulttuurisia odotuksia vastaa vat aiheet; tuttu asia tapahtuu aina uudelleen. Erilaisuus, uutuus: Normaalista poikkeavat aiheet, uudet tapahtumat Läheisyys: Maantieteellisesti tai kulttuurisesti lähellä tapahtunut asia. Maakunta- ja paikallislehdillä oman paikkakun nan uutiset Kielteisyys: Esimerkiksi onnettomuudet, luonnonkatastrofit tai terroriteot. Uutisten arvo haetaan vahinkojen, vammojen tai kuolleiden avulla Tunnettuja ihmisiä, alueita tai organisaatioita koskettava: Esimerkiksi julkisuuden henkilöille tapahtuneet asiat. Opintoihin kuuluu perusopintoja ammattiopintoja vapaasti valittavia opintoja työharjoittelua opinnäytetyö. Osan tutkinnosta voit korvata aiemmilla opinnoilla. Laadit opettajan kanssa henkilökohtaisen urasuunnitelman ja sitä tukevan opetussuunnitelman (HOPS). Kun olet suorittanut amk-tutkinnon, saat kelpoisuuden niihin julkisiin virkoihin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. Uutisen tulee vastata lukijaa kiinnostaviin kysymyksiin kuka/mikä mitä missä milloin miten miksi millaisin seurauksin 16

18 Sovella perinteisiä uutiskriteereitä, mutta ajankohtaisuus, tärkeys, jatkuvuus ja erilaisuus sopivat hyvin myös kriteereiksi Opintopolun uutisvalinnassa. Näkökulma voi olla esimerkiksi koulutukseen ja hakijan tai opinto-ohjaajan sen mukaan, mitä uutinen käsittelee. Uutisten rakenteena toimii kärjellään seisova kolmio. Uutinen kertoo aina tärkeimmän asian ensimmäiseksi ja vasta sen jälkeen syvennetään uutista kertomalla taustoja ja muita asioita. Vähemmät tärkeät, mutta oleelliset asiat ovat uutisen lopussa. Kolmiorakenteen voi myös korvata siten, että uutinen alkaa kiinnostavalla tarinalla tai yksityiskohdalla, jonka kautta tarina laajenee yleiselle tasolle. Opintopolku on Opetushallituksen verkkopalvelu, ja se edustaa myös uutisoinnissaan Opetushallituksen virallista linjaa. Uutiskirjoittamisessa toimii hyvin suora virkerakenne Suomalaiset menestyivät ammattitaidon EM-kilpailussa EuroSkillsissä. Verkkopalvelu tukee kansalaisia koko elinkaaren ajan koulutukseen hakeutumisessa ja ammatinvalinnassa. Laadukkaalla opetuksella on tutkimusten mukaan suurin merkitys oppimistulosten parantamisessa. Osuva otsikko Uutisten otsikossa pitäisi tulla esiin uutinen, uutuus tai muutos, jonka vuoksi uutinen on kirjoitettu. Kerro pääasia jo uutisen otsikossa ja houkuttele lukijaa jatkamaan eteenpäin. Otsikon tehtävänä on olla sekä informatiivinen että houkutteleva. Uutinen tarvitsee toiminnallisen pääotsikon, jossa toiminnallinen verbi aktiivissa. Ingressissä mene suoraan eteenpäin ja tarjoa selvästi jotain lisää. Suurin osa lukijoista pärjää lukemalla otsikon ja ingressin. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä Leipäteksti Syvennä leipätekstissä uutista ja tarjoa taustoja. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Kovin lyhyitä kappaleita kannattaa välttää, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. 2 3 kappaleen välein käytetään väliotsikoita. Väliotsikot helpottavat lukemista ja hahmottamista. Ne tuovat myös ilmaa tekstiin. Pitkässä tekstissä kannattaa käyttää pallukoin, ranskalaisin viivoin tai numeroin eroteltuja luetteloita. Luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, kannattaa esittää allekkain olevana listana. Numeroitua luetteloa käytetään, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Jos uutisessa on asiantuntijan kommentti tai haastattelu, sijoita ensimmäinen repliikki mahdollisimman aikaisin uutista ja esittele haastateltava. Jos haasteltavia on useita, tee lukijalle selväksi, kuka puhuu missäkin repliikissä. Repliikit merkitään sitaattiviivalla ja kirjoitetaan omina kappaleinaan. Repliikin pituus on yleensä enintään 2 3 virkettä. Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutussa. Ingressi Leipätekstin aloituskappale on ingressi eli jutun kärki. Ingressi jatkaa otsikkoa, ja sen tavoitteena on saada käyttäjä lukemaan koko teksti. Linkitä lisätiedon lähteille erilliseen taustajuttuun ja muille asiaan liittyville sivuille Opintopolussa. 17

19 Esimerkkiuutinen Hoitoala, liikenne, kauppa ja rakentaminen työllistävät eniten lähivuosina Uutta työvoimaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa - myös sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla eläkkeelle siirtyminen on voimakkainta. Lähivuosina uusia työpaikkoja avautuu eniten työvoimavaltaisilla palvelualoilla ja liikenteessä sekä kasvualojen asiantuntijatehtävissä. Vuoteen 2025 mennessä uusille työntekijöille on eniten tarvetta sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Myös ajoneuvojen kuljettajia, kaupan alan eri ammattien työntekijöitä, rakennustyöntekijöitä ja siivoustyöntekijöitä tarvitaan paljon. Myös monissa asiantuntijatehtävissä avautuu runsaasti työpaikkoja. Tällaisia ammattiryhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat yhteiskunnallisen, humanistisen ja talouden alan asiantuntijat tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat sekä rakennusalan johtajat ja asiantuntijat. Teollisuudessa työpaikkojen määrä on vähentynyt pitkään. Rekrytoinnit ovat olleet vähäisiä. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan myös uusia työntekijöitä. Lue lisää Opetushallituksen tiedotteesta. tiedote Hyvälle tiedotteelle on tärkeää päästä STT:n päivälistalle, sillä monet mediat tekevät sen perusteella uutisvalintansa. Medioiden toimitukset saavat kymmeniä, jopa satoja lehdistötiedotteita päivittäin. Tiedotteet avataan sähköpostista nopeasti ja päätös julkaisusta tehdään usein vain pikaisen vilkaisun perusteella. Tiedote tarvitsee ajankohtaisen aiheen tehokkaan otsikon ja hyvän sisällön. Jo tiedotteen otsikko kertoo, mitä tiedote sisältää. Kiireinen toimittaja lukee vain otsikon. Jos se ei kiinnosta eikä täytä median uutiskynnystä, hän ei klikkaa linkkiä ja siirtyy seuraavaan. Uutisen lailla myös tiedote tarvitsee kärjen. Otsikolla ja ingressillä kerrotaan koko tiedotteen keskeisin sisältö. Leipätekstillä syvennetään asiaa ja tarjotaan tiedotteen tarjoamat taustatiedot. Tiedotteen tärkeimmät asiat kannattaa korostaa esimerkiksi lihavoimalla, jolloin lukijan on helpompi hahmottaa asiakokonaisuus. Hyvä lehdistötiedote on kuin hyvä uutinen Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutulle. Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, joka olet esitellyt pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Virkerakenne subjekti => predikaatti => objekti sopii myös tiedotteisiin. 18

20 Kappaleiden pituus on 2-4 virkettä, sillä toimittajalla on kiire. Vältä passiivia ja lauseenvastikkeita. Kommentti kruunaa tiedotteen Lisää tiedotteeseen ajankohtainen kommentti tiedotteen sisällöstä. Kiireinen toimittaja nappaa siitä repliikin juttuunsa. Lisää tiedotteeseen myös repliikin lausunnon antajan tiedot. Tiedotteen loppuun tulee lisätietojen antaja, tämän yhteystiedot sekä mahdolliset linkit, joista toimittaja voi lukea lisätietoa ja ladata kuvat. Lehdistötiedotteen optimointi Optimoi tiedotteesi hakukoneita varten. Saat arvokkaita linkkejä ja parannat sivujen löydettävyyttä hakukoneissa. Ohjeet Valite keskeinen tai keskeiset avainsanat lehdistötiedotteeseen. Kirjoita avainsanat otsikkoon, ingressiin sekä vähintään kerran leipätekstissä. Leipätekstissä voit käyttää myös synonyymejä. Tee lehdistötiedotteelle oma sivu, jolle sijoitat lehdistötiedotteen tekstin ja kuvat linkin taakse lehdistötiedote pdfmuotoisena. Linkitä etusivulta lehdistötiedotteen sivulle käyttäen avainsanoja. (Lähde Tulos Oy) Avainsana Avainsana on sivun tunniste, jonka avulla hakukone etsii sivuja. Se on todennäköisin sana, jolla käyttäjä etsii aiheesta tietoa hakukoneella. Esimerkki lehdistötiedotteesta Avainsana Yhteishaku Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin alkaa tänään Yhteishaku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on osoitteessa Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan huhtikuussa. Ammatillisen opettajankoulutuksen yhteishaussa ovat mukana kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua ja koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita Ammatillista erityisopettajankoulutusta on tarjolla HAA- GA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Tampereen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Erityisopettajankoulutukseen otetaan yhteensä 150 opiskelijaa. Ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta on tarjolla tänä vuonna HAAGA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Oulun ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Koulutukseen otetaan 136 opiskelijaa. Pätevöitymiskoulutusta opettajan tehtäviin Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden. Ammatillinen erityisopettajankoulutus ja ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus ovat opettajankoulutuksen suorittaneille tarkoitettua jatkokoulutusta. Erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia erityisopetuksen tehtävissä ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana eri koulumuodoissa. Kaikki koulutukset ovat 60 opintopisteen laajuisia ja kestävät opiskelumuodosta riippuen 1 2 vuotta. Lisätietoja Haun verkkosivut Opettajakorkeakoulujen www-sivut HAAGA-HELIA, Hämeenlinna, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Opetushallitus: asiakaspalvelupäällikkö XX, puh. xxx xxx, 19

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Outi Kivipelto Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Oppijan verkkopalvelu tukee elinikäistä oppimista Oppijan

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 9.12.2013 OPPIJAN VERKKOPALVELUT SEMINAARI Sari Ellonen Palvelulupaus Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (), josta löytyvät

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelut 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Rakennettavilla palveluilla

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa

Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa Tutkintoon johtamattoman kk-sektorin koulutuspäivä 8.10.2013 Sari Ellonen, Opetushallitus Aikuiskoulutus mukaan vaiheittain Tavoite: Kaikki Suomessa järjestettävä

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? 2 Mitä nuori hakija haluaa tietää? Millaisia pääsykokeet

Lisätiedot

Uusi korkeakouluhaku syksyllä 2014. Joni Penkari, Opetushallitus 29.8.2014 Opintopolku.fi

Uusi korkeakouluhaku syksyllä 2014. Joni Penkari, Opetushallitus 29.8.2014 Opintopolku.fi Uusi korkeakouluhaku syksyllä 2014 Joni Penkari, Opetushallitus Esityksen sisältö Korkeakouluhaku 2014, mikä ja miksi? Mikä muuttuu, mikä ei Keskeisiä kysymyksiä? Mitä tarkoittaa tiedotukselle? 2 Korkeakoulujen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille -

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Kävijämäärät vahvassa kasvussa Kävijämäärän kasvu 2009-2011 (kävijöitä per kuukausi) 35 423 72 293 141 802 lokakuu 2009 lokakuu 2010 lokakuu 2011 Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Korkeakoulujen yhteishakua koskeva uudistus 2014 Yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin saman hakulomakkeen kautta Yhteinen hakuaika 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset 29.10.2013 Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan palvelut ja uusi perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6.

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. YHTEISHAKU 2014 www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. Opiskelupaikan vastaanottaminen 26.6. mennessä Opiskelijavalinta Yhteishaussa

Lisätiedot

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Ajankohtaista abivuonna Jatko-opinto-ohjauskeskustelut Yo-kokeisiin keskittyminen Jatko-opintoihin hakeutuminen 30.10.2013 Tikkurilan lukio, Minna Kattelus

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Kerro ne hänelle illalla

Kerro ne hänelle illalla Kerro ne hänelle illalla YHTEISHAKU 2015 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 24.2.-17.3.2015 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin, valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 *Haku VALMA-koulutuksiin,

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 SARI PULKKINEN LÄHDE: OPH/PENKARI Oppijan verkkopalvelut Todennetun osaamisen rekisteri Ilmoittautuminen ja haku esi-

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Anita Johansson 12.10.2012 Oulu

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Anita Johansson 12.10.2012 Oulu Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Anita Johansson 12.10.2012 Oulu Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Muutokset korkeakoulujen opiskelijavalintojen kannalta

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

OPAS OPINTO-OHJAAJILLE

OPAS OPINTO-OHJAAJILLE OPAS OPINTO-OHJAAJILLE Miten studentum.fi TUKEE opinto-ohjausta? 2012 2013 Mikä Studentum.fi on?...3 Miten Studentum.fi-sivusto toimii?...4 1. Koulutusten hakeminen sivuostalla...4 2. HAKUTULOSTEN VERTAILU...5

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Yhteishakuinfo 23.1.2014. www.opintopolku.fi

Yhteishakuinfo 23.1.2014. www.opintopolku.fi Yhteishakuinfo 23.1.2014 www.opintopolku.fi Sähköinen yhteishaku www.opintopolku.fi Valtakunnallinen oppilasvalinta ammatilliseen koulutukseen, lukioon sekä kotitalousopetukseen 5 hakutoivetta, vain yhteen

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 7.5.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIESTINTÄVASTAAVILLE Erja Nokkanen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa linjatut korkeakouluhakuja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 1 työpaja 16.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 1 työpaja 16.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 1 työpaja 16.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM)

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Antti Ylä-Jarkko Oppijan verkkopalvelut Hakeutujan palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri Palveluperhe eri elämänkaarenvaiheessa olevalle oppijalle Pyrimme vastaamaan oppijan elinkaaren eri vaiheissa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot