ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
|
|
- Ilona Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Hyväksytty valtuustossa
2 Sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat... 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta... 4 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella... 6 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen... 7 Liite. Hyvinvointiraportointi, kuviot ja keskeisimmät havainnot Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset
3 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Askolan hyvinvointityöryhmä perustettiin vuonna Hyvinvointityöryhmän tehtävinä on toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimialojen yhteisten prosessien kehittäminen sekä yhteisten toimintojen, kehittämishankkeiden ja ohjelmien ohjaaminen, kunnan hyvinvointikertomusten johtaminen ja monialaiseen hyvinvointityöhön liittyvien asioiden valmistelu. Hyvinvointityöryhmä koostuu eri toimialojen johtajista ja asiantuntijoista. Hyvinvointityöryhmän puheenjohtajuus kiertää toimialojen välillä ja puheenjohtaja vastaa hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Hyvinvointikertomuksen koostamisesta ja indikaattorimäärittelystä on vastannut Askolan kunnan toimialojen yhteinen Hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana kaudella toimi kunnanjohtaja Esko Rautiainen ja vuoden 2014 alusta lähtien perusturvajohtaja Ulla Broms. Sähköinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointikertomuksesta tehty erillinen raportti on esitelty Hyvinvointityöryhmän kokouksessa , Perusturvalautakunnassa ja kunnan johtoryhmässä Hyvinvointikertomusta laadittaessa pohjana on käytetty Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta sekä hyödynnetty Sähköisen hyvinvointikertomuksen tarjoamia kysely- ja tilastotietoja. Tämän lisäksi hyvinvointikertomukseen on lisätty tietoja Tilastokeskuksen tilastoista ja Kouluterveyskyselystä sekä Askolan kunnan kuntastrategiasta ja Talousarvioista Kirjoitustyöstä on vastannut osastonhoitaja Marjaana Pennanen. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Askolan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä on tulevan väestönkehityksen kannalta hyvä. Pääkaupunkiseudun läheisyyden ja kasvuvaikutuksen yhdessä kunnan omien kehittämistoimenpiteiden kanssa odotetaankin jatkossa vaikuttavan myönteisesti väestön määrän kehitykseen. Aktiivisella tontti- ja maapolitiikalla pyritään vilkastuttamaan rakentamistoimintaa ja yritysten sijoittumista Askolan kunnan alueelle. Asuntokuntien tulonjako on Askolassa tasaisempaa kuin naapurikunnissa. Askolan yleinen pienituloisuusaste on pysynyt vakaana viime vuosien aikana ja on samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että luvun puoliväliin verraten lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt. Samaan aikaan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on jälleen lisääntynyt. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa heikentävästi hyvinvointiin ja terveyteen ja lisää siten terveyseroja. Lapsiperheköyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentuloasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. Nuorista aikuisista pitkäaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2010 sai noin pari prosenttia vastaavanikäisiin verraten. Läheisten ystävien puuttuminen vähentää hyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvan muodostumiseen. Läheisen ystävän puuttuminen on kuitenkin arkipäivää lähes joka kymmenennen askolalaisen nuoren elämässä. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde 3
4 vanhempiin. Aikuisten kiire voi olla lasten ongelma. Askolalaisista nuorista noin joka viides kokee vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puute heijastuu lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Koko maan tilanteesta poiketen, tasaisen laskun jälkeen askolalaisten yläkoululaisten tupakointi on jälleen lisääntymään päin. Tupakointi ja humalanhakuinen juominen on selkeästi yleisempää koko maahan verrattuna. Askolalaiset nuorista yhä useampi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Työttömyys on pysynyt Askolassa suhteellisen vakaana, nousua on kuitenkin nähtävissä loppuvuotta 2013 kohden. Erityisesti 50 vuotta täyttäneiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat noususuuntaisia. Työkyvyttömyyseläkettä saavien askolalaisten määrä on tasaisesti vähenemään päin. Askolalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää, ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kotona voi olla oma itsensä ja tehdä päivittäisiä askareita omaan tahtiin. Joka viidennen askolalaisen ikäihmisten kotona asumista tuetaan säännöllisen kotihoidon avulla. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta Askolan kunnan lähtökohtana on turvata laadukkaat, asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut askolalaisille. Luoda edellytykset taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja talouden tasapainottamiselle siten, että kunta pystyy huolehtimaan asukkaistaan hyvin myös tulevaisuudessa. Askolassa kunta tarjoaa asukkailleen monipuolisia palveluita. Askolan kunnassa työntekijät tuntevat hyvin toisensa ja yhteistyö eri toimialojen välillä toimii hyvin. Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään terveyskeskusvetoisesti mahdollisimman tasalaatuisesti kaikille askolalaisille. Tärkeä osa terveydenhuoltoa on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Askolan kunnan palvelukeskus Mäntyrinne tarjoaa ikäihmisille kotipalveluja ja päiväkeskustoimintaa sekä pitkä ja lyhytaikaista hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Tiiviissä yhteistyössä toimii kotihoito edistäen askolalaisten, erityisesti ikäihmisten, mahdollisuutta asua kotona. Askolan kunnan sosiaalipalvelut tukevat askolalaisia eri elämänvaiheissa ja pulmissa, kuten taloudellisissa vaikeuksissa, työttömyyteen liittyvissä asioissa ja lastensuojelukysymyksissä. Askolan kunnan perhetyö tarjoaa palveluita eri elämäntilanteissa oleville askolalaisille lapsiperheille, vahvistaen perheen omia voimavaroja, löytäen ratkaisuja pulmiin ja saavuttaen arjessa toivottuja muutoksia. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista hoidetaan yhteistyössä Porvoon kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Askolan kunnan sivistystoimessa kehitetään monipuolisuutta sekä yksilöllisyyttä korostavia kasvatus-, opetus- ja tietopalveluita, jotka luovat puitteita elinikäiseen oppimiseen, mielekkääseen vapaa-aikaan ja inhimilliseen kasvuun. Askolan sivistystoimi järjestää kirjastopalveluita eri puolella kuntaa ja tekee yhteistyötä Porvoon kansalaisopiston ja Porvoon-seudun musiikkiopiston sekä Askolan kuvataidekoulun kanssa. Aktiivisella tontti- ja maapolitiikalla pyritään vilkastuttamaan rakentamistoimintaa ja yritysten sijoittumista Askolan kunnan alueelle. Kunnan omistaman sosiaalisen yrityksen Askolan Puhti Oy:n avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja rajoittuneen työkyvyn omaavia henkilöitä. Päätoimialana on vesipesupalveluja tuottava pesulatoiminta. Kunnallisten palveluiden lisäksi Askolassa on yhdistys- ja järjestötoimintaa liikunnan, nuorison ja kulttuurin saralla. Aktiivista potilasyhdistys ja vertaistoimintaa on tarjolla seutukunnilla. Yhdistysten 4
5 toiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä. Askolan kirkonkylässä sijaitseva apteekki on keskeisessä roolissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnassa on aktiivinen seurakunta, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia omalla toiminnallaan. Kuntalaisten hyvinvoinnissa keskeisellä sijalla ovat asukkaiden omat valinnat ja ratkaisut. Jokainen voi pienillä valinnoilla ja itseensä panostamalla vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Omasta terveydestä huolehtiminen ja hyvät elämäntavat ovat olennainen osa hyvinvoinnin edistämistä. Askolassa tärkeää on luoda edellytykset taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja talouden tasapainottamiselle. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja hyödyntäminen on tulevaisuutta. Sähköisen asiointipalvelun kehittäminen mahdollistaa palveluiden tehokkaamman käyttämisen, koska palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Kustannuksia säästyy kun eri työvaiheet vähenevät ja automatisoituvat kunnan sisäisissä palveluprosesseissa. Haasteena palveluiden tuottamisessa tänä talouden tasapainottamisen aikaan on löytää niitä toimintamalleja, jotka ovat kustannustehokkaita, samalla turvaten laadukkaat, asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset palvelut askolalaisille. Oman haasteensa tuo myös se miten saadaan rekrytoitua osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa Askolan kuntaan, sekä se miten huolehditaan henkilökunnan työhyvinvoinnista. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Askolan kunnan strategisina tavoitteina on elinvoimainen ja edistyksellinen kunta siten, että kuntalainen on tärkein, henkilöstö on avainasemassa, kunta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja kunnan talous on tasapainossa. Peruspalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja hallinto ja päätöksenteko ovat läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Askolan kunta tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisten palvelujen tuottamisessa hyödynnetään yhteistyötä toisten kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palveluntuottajien, ja vapaaehtoistoiminnan kanssa siten, että palveluiden laatu ja kustannustehokkuus saavat yhteistyöstä mahdollisimman suuren hyödyn. Henkilöstö on aktiiviseen kehittämistyöhön sitoutunutta ja osaavaa. Kuntatalouden osalta tähdätään tasapainoiseen ja ennakoitavaan taloudenhoitoon. Omistajapolitiikka ja omaisuuden hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden pitämistä sekä vakaana että ennakoitavana. Askolan väkiluku kasvaa hallitusti ja suunnitellusti noin 1-2 prosentin vuosivauhtia. Kasvu suunnataan eri kylien omien vahvuuksien ja luonteenpiirteiden mukaisesti Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Askolan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Oppilashuollon Käsikirja Hyvä ja onnellinen elämä Askolassa, vanhuspalveluiden kehittämishanke Lastensuojelusuunnitelma Vanhuspoliittinen ohjelma 5
6 Lääkesuunnitelmat Turvallisuussuunnitelma Askolan kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Askolan neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Valmiussuunnitelma Askolan kunnan päihdestrategia Kriisitoimintaohje 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneella valtuustokaudella Talousarvion 2014 mukaan toiminnan ja kehittämisen painopisteet vuosina ovat seuraavat. Vanhuspalveluissa painopiste on kotona asumisessa ja Mäntyrinteen paikkojen muuttamisessa tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Vanhuspalvelut ja kotihoito tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kanssa hoidon porrastuksen onnistumiseksi. Tavoitteena on oikea asiakas / potilas oikeassa paikassa. Muutoksen tehokkaan läpiviemisen varmistamiseksi Hyvä ja onnellinen elämä Askolassa -hanke jatkuu. Yleislääkäripalvelujen täydentämiseksi prosessia palvelusetelien käyttöönotosta jatketaan. Sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alue tai kuntarakenneuudistus toteutetaan tällä kaudella. Kuntalaisia kannustetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen mm. erilaisen ryhmätoiminnan avulla ja kannustamalla osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan. Vuoden vaihteessa lähtien kuntalaiset voivat valita terveyskeskuksen, josta hakevat palvelun seuraavan vuoden aikana. Ennaltaehkäisevää työtä kaikilla toimialueilla pidetään tärkeänä ja sen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä sekä kunnan eri hallinnonalojen että kolmannen sektorin kanssa. Yksilökohtaisen asiakastyön lisäksi toteutetaan erilaista ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Varhaisen tuen antamiseen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota. Lakkautetun Vahijärven koulun oppilaskustannukset hajautuvat muille kouluille. Juornaankylän ja Monninkylän koulujen rehtorin tehtävät yhdistettiin. Toiminnan painopiste on oppimisen, henkilöstön osaamisen, johtamisen ja kestävän hyvinvoinnin kehittäminen. Kunnan tavoitteena on järjestää sen ydintoimintoihin hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset sekä riittävät tilat. Rakennetuilla asemakaava-alueilla kaikille kiinteistöille on vesihuollon verkostot ja kunta tavoittelee sitä, että rakennettujen asemakaava-alueiden kadut ovat asfalttipäällystettyjä. Uusilla asemakaava-alueilla on riittävästi vapaita kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja. Hajaasutusalueilla järjestetään vesihuollon verkostot itsekannattaville alueille. Painopisteenä on myös toiminnan ja talouden kehittämisen edistäminen. Toimitaan kustannustehokkaasti ja yhteistyökykyisesti. Vanhoja asemakaavoja tarkastetaan. Kunnan vetovoimaisuuden kasvatetaan markkinointia tehostaen. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden palvelutaso pidetään nykytasolla ja luodut verkostot ylläpidetään yksityisen sektorin ja kuntien vapaaaikapalveluiden kanssa. Ruoka- ja siivouspalveluiden tuotetaan siten, että se on kustannustehokasta. Sairauspoissaolojen määrän vähennetään aktiivisella tukemisella yhteistyössä 6
7 työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvaltuutettujen uusi kausi käynnistyy, työsuojelun toimintaohjelman laatiminen vuosille OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua
8 Liite. Hyvinvointiraportointi, kuviot ja keskeisimmät havainnot 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät havainnot ja arviointi Askolan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia, eli 443 asukasta vuosina Vuonna 2013 askolalaisia oli Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Askolassa huoltosuhde on hivenen kasvussa (55,9 %), mutta se on linjassa naapurikuntien (paitsi Loviisa) ja koko maan tilanteeseen nähden. Koulutustaso on Askolassa noussut tasaisesti. Koulutustaso on Askolassa matalampaa naapurikutiin (paitsi Loviisa) ja koko maahan verraten. Työttömiä työnhakijoita joulukuussa 2013 Askolassa oli 197 henkilöä (naisia 108, miehiä 89), vuosi aikaisemmin heitä oli 173 henkilöä (naisia 79, miehiä 94). Alle 25 -vuotiaita askolalaisia työttömiä joulukuussa 2013 oli 20 henkilöä, vuosi aikaisemmin 22 henkilöä. Vastaavasti 50 vuotta täyttäneitä työttömiä työnhakijoita joulukuussa 2013 oli 88 henkilöä, kun vuosi aikaisemmin heitä oli 78 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä joulukuussa 2013 oli 54 henkilöä, vuosi aikaisemmin 37 henkilöä. 8
9 9
10 10
11 Työttömät Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Työllistetty 2 Kaikki ikäryhmät Keskeisimmät havainnot ja arviointi Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Askolassa sairastavuusindeksi (85,9) on pysynyt tasaisena ja samansuuntaisena naapurikuntiin nähden, Loviisaa lukuun ottamatta. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se kuvaa käytettävissä olevia tuloja. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Tasaisen laskun jälkeen, Askolassa Gini -kerroin (26,3) on hivenen noussut vuosien 2010 ja 2011 välisenä aikana. Tulonjako on Askolassa tasaisempaa naapurikuntiin ja koko maahan verrattuna, Pornaista lukuun ottamatta. Pienituloisuusaste puolestaan ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista. Pienituloisuusaste Askolassa on pysynyt tasaisena luvun aikana, kymmenen prosentin luokkaa. 11
12 12
13 3 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Keskeisimmät havainnot ja arviointi Lapset ja nuoret tarvitsevat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ystävien kanssa ja heidän kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde vanhempiin. Kouluterveyskyselyn mukaan askolalaisista luokkalaisista nuorista noin kymmenes ilmoitti, että heillä ei ollut yhtään läheistä ystävää. Nuorista joka neljäs koki vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puutetta mitattaessa huomioon on otettu seuraavat tekijät: tuntevatko vanhemmat lapsensa ystävät, tietävätkö vanhemmat missä heidän lapsensa viettää viikonloppuiltansa, pystyykö lapsi keskustelemaan vanhempiensa kanssa eri asioista sekä saako lapsi apua kotoa kouluvaikeuksiin. Askolalaisten yläkoululaisten arvio omasta terveydentilasta on heikentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi koki joka viides, vastaava luku edellisinä vuosina oli reilu kymmenes. Samaisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes yläkoululaisista raportoi keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Kuten koko maassa, viimeisten vuosien aikana askolalaisten nuorten tupakoinnin trendi on ollut laskusuuntainen. Kuitenkin vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana tupakointi askolalaisten nuorten osalta on lisääntynyt. Humalanhakuinen juomisen suosio on pysynyt korkealla, vuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Askolalaisista nuorista joka viides juo humalanhakuisesti ainakin kerran kuukaudessa. Tämä on selkeästi yleisempää koko maan tilanteeseen verrattuna. Laittomia huumeita on kokeillut vajaa kymmenes. Vapaa-ajan liikuntaa ei lainkaan tai korkeintaan tunnin ajan viikon aikana harrastaa noin 40 prosenttia askolalaisista yläkoululaisista. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentuloasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista vuotiaista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. Nuorista aikuisista pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai noin pari prosenttia vastaavanikäisiin verraten. Askolalaisten lapsiperheiden pienituloisuusaste on hieman noussut luvun puolen välin jälkeen. Se on kuitenkin vähäisempää naapurikuntiin ja koko maan tilanteeseen nähden, lukuun ottamatta Sipoota. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on jälleen kasvanut 2000 luvun puolen välin notkahduksen jälkeen. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen, mutta ollut laskussa vuonna
14 14
15 15
16 16
17 17
18 5 Työikäiset Keskeisimmät havainnot ja arviointi Työkyvyttömyyseläkettä saavien askolalaisten määrä on tasaisesti vähentynyt. Sama suunta on nähtävissä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi sekä tuki-, liikunta ja sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuuksissa. Askolassa erityiskorvattavien diabeteslääkitysten määrä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen aikana. Puolestaan verenpainelääkitysten erityiskorvattavuuksien määrät ovat vähentyneet. Tämä ilmiö on saman suuntainen naapurikunnissa ja koko maan tilannetta katsottaessa. Askolalaisten toimeentuloasiakkuuksien määrä on pysynyt tasaisena luvun aikana. Viimeisten vuosien aikana pitkäaikaisten toimeentuloasiakkuuksien määrä on noussut. 18
19 19
20 20
21 6 Ikäihmiset Keskeisimmät havainnot ja arviointi Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Askolassa on 58,8 vuotta. Naapurikuntiin verrattuna askolalaiset jäivät keskimäärin hieman nuorempana eläkkeelle. Koko maan tilannetta mukaillen, askolalaisista ikäihmisistä yhä harvempi saa täyttä kansaneläkettä. Niiden askolalaisten ikäihmisten määrä, joilla on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, on kasvanut. Tämä näkyy kun tarkastellaan diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuksia. Puolestaan, oikeus verenpainetaudin lääkityksen erityiskorvattavuuteen on vähenemään päin. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää, ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Askolalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan ja joka toinen asuu yksin. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on reilu viidennes, mikä on yleisempää verrattuna naapurikuntiin ja koko maahan. 21
22 22
23 23
24 24
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv
Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotKemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille
Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille 2014-2016 Suunnitelman vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvointi- ja turvallisuusneuvottelukunta
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 30 23.01.2017 Kunnanhallitus 104 19.04.2017 Kunnanvaltuusto 21 27.04.2017 Aluehallintoviraston (AVI) ohjauskirje 3.1.2017 Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisestä/rautavaaran kunnan laajan
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotKunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen
Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).
LisätiedotKeminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotInnehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2
Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä
Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä 8.5.2018 Terttu Nordman Muutosjohtaja, Satakunta Maakunnan tehtävät Hyvinvoinnin
LisätiedotHaastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotSALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi
SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus
Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 09.03.2017 Kaupunginhallitus 93 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 35 09.05.2017 75/00.04.00/2017, 200/05.07/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 09.03.2017 30 Valmistelija
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotKANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotTOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA
TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotSosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotStrategiakortit 2015
Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
Lisätiedot15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.
Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen
LisätiedotHyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotKuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotTiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
Lisätiedot