Suupohjan Biokaasustrategia Logistia, Kauhajoki

Transkriptio

1 Suupohjan Biokaasustrategia Biokaasuseminaari Logistia, Kauhajoki

2 Esityksen sisältö Suupohjan biokaasustrategia hanke Perustiedot Sidosryhmäanalyysi Biokaasutuotannon raaka-ainepotentiaali ja pilottikohteet Seuraavat vaiheet

3 Hankkeen tavoitteet Biokaasun tuotannon käynnistäminen ja lisääminen Suupohjassa ja Suupohjan rannikkoseudulla Kriittisten elinkeinojen tukeminen tarjoamalla edullista energiaa, toimeentulon mahdollisuuksia biokaasun raaka- aineiden tuotannossa sekä helpotusta jätehuollossa tai muuten ongelmallisten aineiden käsittelyssä Alueellisen energiaomavaraisuuden luominen ja kehittäminen ja sen myötä aluetalouden kohentaminen Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien energiaratkaisujen kehittäminen

4 Työn sisältö Suupohjan biokaasustrategian taustaselvitykset Biokaasun raaka-aineet ja potentiaalinen energiasisältö (Suupohja, rannikkoseutu ja lähialueet) Sidosryhmäanalyysi ja sidosryhmien asennoituminen Biokaasulaitosten vaihtoehtoiset sijoituskohteet ja synergiaedut Biokaasulaitosten tekniset reunaehdot (laitostyypit) sijoituskohteissa Biokaasulaitosten talous ja potentiaaliset perustajat Biokaasun tuotannon muut vaikutukset alueelle, mm. ympäristövaikutukset Biokaasulaitosten toiminnan organisointi alueella; yksityinen, kunnallinen tai joku muu vaihtoehto Suupohjan biokaasustrategian muodostaminen Strategian lähtökohtien työstäminen Toteuttamisohjelman muodostaminen Strategian virallinen käsittely ja hyväksyminen Ensimmäisten laitoskohteiden käynnistämisen valmistelu Valinta, konseptointi ja hankkeistaminen Tarkennettu suunnittelu ja toteuttamisen valmistelu Hankkeen raportointi ja tiedotus Tutkimus- ja seurantaohjelma Tekniikka, talous, vaikutukset

5 Toteuttaja: Vaasan yliopiston Levón-instituutti (Vaasan energiainstituutti) Kesto: ; jatkoaikaa haettu saakka Kokonaisbudjetti: Rahoitus: Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kuntarahoitus SEK Kristiinankaupunki ja Närpiö 8 000

6 Ohjausryhmä Ilppo Karesola, pj. Edd Grahn Henrik Antfolk Antti-Pekka Jylhä Kaarlo Lepistö Hannu Uusihonko Pekka Peura Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Timo Hyttinen SEK Närpiö Kristiinankaupunki Merinova Pohjanmaan ELY-keskus FP Foodpark Oy Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

7 Sidosryhmäanalyysi Kyselytutkimuksia sidosryhmille: -Kotieläintilat - Turkistilat - Elintarvikealan yritykset - Kasvihuoneyritykset -Biokaasutuotannon raaka-aineet (synty ja luovutus-/ tuotantohalukkuus) -Kiinnostus biokaasulaitosten tarjoamia palveluja kohtaan -Investointihalukkuus omaan tai yhteiseen laitokseen

8 Jätteiden hyödyntäminen ja biokaasulaitokset ovat selkeästi kaikkien sidosryhmien näkökulmasta kiinnostava ja tärkeä aihe, sillä vastausprosentti oli kaikissa ryhmissä erinomainen! Tilan/yrityksen tyyppi Vastausprosentti Hyväksyttyjen lomakkeiden määrä Kotieläintilat 38 % 194 kpl Turkistilat 43 % 62 kpl Elintarvikealan yritykset 40 % 43 kpl Kasvihuoneyritykset 47 % 96 kpl

9 Jätteiden synty & käsittely Tutkittujen sidosryhmien tiloilla ja yrityksissä syntyy runsaasti erilaisia jätteitä sekä sivutuotteita, jotka soveltuvat biokaasun raaka-aineeksi. Tilan/yrityksen tyyppi Kotieläintilat Turkistilat Elintarvikealan yritykset Kasvihuoneyritykset Eniten syntyvät jätteet Lietelanta, kuivikelanta, kasviperäinen jäte Eläinten ruhot, kuivikelanta Kasvijätteet, jätevedet, kala- ja äyriäisjätteet jne. Kasvijätteet, kasvualustat jne. Lisäksi esim. maatiloista peräti kolmannes olisi kiinnostunut tuottamaan kasviraakaainetta biokaasulaitoksen tarpeisiin!

10 Jätteiden luovutushalukkuus Vaikka sidosryhmät eivät pääsääntöisesti koe syntyviä jätteitä ja sivutuotteita ongelmaksi, jäte luovutetaan silti mielellään pois. Noin puolet kaikista yrityksistä ja tiloista luovuttaisi jätteensä biokaasulaitokselle, mikäli se ei aiheuttaisi niille lisää kustannuksia. Turkistiloilla syntyvien nahkottujen ruhojen osalta luovutushalukkuus on vielä suurempaa; lähes kaikki turkistilat luovuttaisivat ruhot biokaasulaitokselle, mikäli se ei aiheuttaisi niille lisää kustannuksia.

11 Investointi ja palvelut Kaikista sidosryhmistä löytyy merkittävää kiinnostusta biokaasulaitosten tarjoamia palveluja ja laitosinvestointia kohtaan. Palveluja ovat mm. jätteiden ja lietteiden vastaanotto ja käsittely, biokaasun toimitus esim. sähkön ja lämmön tuotantoon, liikennepolttoaineeksi tai prosessiin, mädätetyn lietteen/humuksen toimitus. Kotieläintilat Laitoksen palvelujen käyttö Erittäin kiinnostunut Investointi yhteiseen laitokseen Melko kiinnostunut Neutraali En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut Investointi omaan laitokseen En osaa sanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

12 Turkistilat Laitoksen palvelujen käyttö Investointi yhteiseen laitokseen Investointi omaan laitokseen Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Neutraali En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut En osaa sanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

13 Elintarvikealan yritykset Laitoksen palvelujen käyttö Investointi yhteiseen laitokseen Erittäin kiinnostunut Laitoksen sijoittaminen yrityksen alueelle Melko kiinnostunut Neutraali Investointi omaan laitokseen En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut Toiminnan sijoittaminen laitoksen läheisyyteen En osaa sanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %

14 Kasvihuoneyritykset Laitoksen palvelujen käyttö Investointi yhteiseen laitokseen Laitoksen sijoittaminen toimitiloihin Toiminnan sijoittaminen laitoksen läheisyyteen Investointi omaan laitokseen Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Neutraali En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut En osaa sanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %

15 Biokaasutuotannon raakaainepotentiaali ja pilottikohteet Mihin raaka-aineisiin biokaasun tuotanto alueella voisi perustua? Mitkä ovat mahdolliset laitosten sijoituskohteet? -raaka-aine, energian tarve, mädätetyn lietteen hyödyntäminen, logistiikka,... Toteutettavuus pilottikohteissa?

16 Raaka-ainejakeet Maatalouden lietteet ja lanta Turkistalouden lanta ja turkiseläinten raadot Elintarviketeollisuuden orgaaniset jätteet Kasvihuonebiomassa Yhdyskuntabiojäte Jätevesi- ja sakokaivolietteet Viherbiomassa rantasuojavyöhykkeiltä Teiden varsien viherbiomassat Energiakasvit Kaatopaikkakaasut

17 VII III IX Sikalietekeskittymät II I V IV VI VIII MMM TIKE

18 Naudan lietteen keskittymät MMM TIKE

19 X Siipikarjan lannan keskittymät MMM TIKE

20 Kaikki eläinlanta Lietelanta: - Syntyy tasaisesti ympäri vuoden - Matala kuiva-ainepitoisuus MMM TIKE

21 Turkiseläinten lanta ja raadot M W h / a Turkislanta kokonaispotentiaali laskennallisesti eläinmäärien perusteella Min Max Kyselyssä ilmoitettujen eläinraatomäärien mukaan kaasuntuottopotentiaali olisi 790 MWh/a Kaasuntuotto-oletus 150 m 3 CH 4 /t märkäpaino (teurastamojäte); Lähde: Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys, Eeli Mykkänen

22 Kasvihuonejätteet Kyselyyn vastanneissa kasvihuoneissa syntyy n t (n. 5,1 GWh/a; TS 20%, VS 90%, 350 m 3 CH 4 /tvs) kasvijätteitä (kasvijätteitä ja pilaantuneita tuote-eriä) vuodessa Lisäksi syntyy mm. jätevesiä ja lietteitä

23 Puhdistamolietteet TS% VS% m 3 CH 4 /tvs m 3 CH 4 /a MWh/a Kauhajoki 2367 t Teuva 360 t 14 60* Isojoki 450 m 3 1,5 60* Närpiö 686 t Kristiinankaupunki 523 t Yhteensä Esim. Maarianhaminan puhdistamon laitos käsittelee m 3 /a (TS 3%). *Oletus Lähteet: VAHTI-tietokanta Lehtomäki, Paavola, Luostarinen, Rintala: Biokaasusta energiaa maatalouteen -raaka-aineet, teknologiat ja lopputuotteet, Jyväskylän yliopisto 2007 (Jätevedenpuhdistamon liete m 3 CH 4 /t orgaanista ainetta)

24 Sakokaivolietteet m 3 TS% VS% m 3 CH 4 /tvs MWh/a Kauhajoki , * 103 Teuva 871 1, * 33 Isojoki 234 1, * 9 Närpiö , * 47 Kristiinankaupunki , * Lähteet: Lietemäärät: VAHTI-tietokanta TS-ja VS%: Oy Pohjanmaan Biokaasu ÖsterbottensBiogasAb, Kokkolan biokaasulaitos YVA-selostus, *Oletus

25 Viherbiomassa rantasuojavyöhykkeiltä Isojoen-Teuvanjoenalueen olemassa olevat ja suositellut suojavyöhyke-ja kosteikkokohteet sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnittelun tarve. Tavoitteena yleissuunnitelmassa, että suositellut suojavyöhykkeet (140 km eli n. 280 ha) on toteutettu 2015 mennessä. 14 MWh/ha(oletus)=> 3,92 GWh (esim. timoteinurmipellolta28-38 MWh/ha) Lähde: Isojoen-Teuvanjoenvesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Länsi-Suomen ympäristökeskus (

26 Närpiönjoen valuma-alueen suositellut suojavyöhyke-ja kosteikkokohteet sekä ensisijainen suojavyöhykkeidenja kosteikkojen yleissuunnittelun tarve. Tavoitteena yleissuunnitelmassa, että suositellut suojavyöhykkeet (82 km eli n. 113 ha) on toteutettu 2015 mennessä. Lisäksi valuma-alueella on 350 ha peltoa pohjavesi-alueilla => voisi tehdä suojavyöhykesopimuksia => teoriassa mahdollista n. 460 ha suojavyöhykkeitä. Käytännössä perustettu 7 ha 14 MWh/ha(oletus) => 6,4 GWh Lähde: Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Länsi-Suomen ympäristökeskus (

27 Teiden varsien viherbiomassat: Kauhajoki, Teuva, Karijoki, Isojoki Tietyyppi Viherhlk Pituus m Niittoalueen lev. m Pinta-ala ha Biokaasua MWh Kantatiet 2/N , Seututiet 2/N , /N , /T ,5 7 5/T ,3 46 Yhdystie 2/N ,4 5,9 3/N , /T ,9 40 5/T ,0 29 Yhteensä kgka/ha (esim. timoteinurmi pellolta 8-11 tka/ha) 14 MWh/ha (oletus; esim. timoteinurmi pellolta MWh/ha) Tietyyppejä koskevat tiedot: Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus

28 Teiden varsien viherbiomassat: Kristiinankaupunki, Närpiö Tietyyppi Viherhlk Pituus m Niittoalueen lev. m Pinta-ala ha Biokaasua MWh Valtatiet 2/N , Kantatiet 2/N ,3 228 Seututiet 2/N ,1 58 3/N , /T ,1 15 5/T ,1 64 Yhdystie 2/N ,1 15 3/N , /T ,0 13 5/T ,4 117 Yhteensä 414,9 5809

29 Energiakasvien tuotanto Kesannot, viljelemättömät pellot, muut Kyselyn mukaan kiinnostusta tuotantoon on

30 Kaatopaikkakaasu Kauhajoella syntyy kaatopaikkakaasua n. 60 m 3 /h (Suunnittelukeskus Oy) eli n. 17 m 3 /ha/h. N m 3 /a Oletus: metaanipitoisuus 45 % 2,4 GWh/a 166 hlöautoa (8 l/100 km, km/a) Suomen Biokaasuyhdistys ry

31 Pilottikohteet Biokaasun tuotantoon soveltuvia raaka-aineita on paljon ja monenlaisia Syntykeskittymiä Jo hallinnassa olevia jakeita Uusia mahdollisuuksia (korjuu, tuotanto) => Potentiaalia on Raaka-aineiden osalta mahdollisia laitosten sijoituskohteita on paljon Monentyyppiset laitokset ja konseptit ovat mahdollisia

32 Konseptien kokoaminen ja toteutettavuuden arviointi pilottikohteissa A1: Kaasun käyttökohteet pyritään löytämään laitoksen välittömästä läheisyydestä (r>1 km) A2: Pyrkimyksenä löytää raakaaineet ( kriittinen massa ) 5 km:n etäisyydeltä laitoksesta A3: Esim. porttimaksujen, kaasuntuoton tai muiden tuotteiden kannalta otolliset raaka-aineet A2 A1A A3

33 Raaka-ainekoostumus (kuntakierros, tilastot (mm. eläinmäärät), lomakekyselyt, puhelintieduselut, ) Sininen ympyrä: säde 5 km Punainen ympyrä: säde 10 km Vihreä ympyrä: säde 15 km Raaka-ainekoostumus (kuntakierros, tilastot (eläinmäärät), lomakekyselyt, puhelintiedustelut, ) Violetti ympyrä: säde 5 km Punainen ympyrä: säde 10 km Sininen ympyrä: säde 15 km

34 Kaasun käyttö? Sähköntuotantoon (syöttötariffi) Liikennepolttoaineeksi (investointituki) Muu paikallinen käyttötarkoitus kannattavuutta parantavat tekijät? Mädätetyn lietteen hyödyntäminen? A1

35 Pilottikohteet/konseptit Seuraavaksi Kannattavuuden arviointi pilottikohteissa Mm. investointi- ja käyttökustannukset Biokaasulaitosten toiminnan organisointi alueella; yksityinen, kunnallinen tai joku muu vaihtoehto Suupohjan biokaasustrategian muodostaminen Toteuttamisohjelman muodostaminen

36 Kiitos mielenkiinnosta! Timo Hyttinen