PALJONKO ON PALJON? Sosiaalipalvelujen talous ja vaikuttavuus
|
|
- Ida Koskinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALJONKO ON PALJON? Sosiaalipalvelujen talous ja vaikuttavuus Esitutkimusraportti Merja Sinkkonen-Tolppi
2 Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA TUTKIMUSKUNNAT SOSIAALIPALVELUJEN TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Taloudellisen vaikuttavuuden arviointi Resurssit ja resurssiriippuvuus PALVELUPROSESSIT JA PALVELURAKENTEET Lapsiperheiden palvelut, erityisesti lastensuojelu Päihdepalvelut Yhteistyö vanhusten palveluissa SOSIAALIJOHDON OSAAMISTARPEET JA TALOUDEN KÄYTTÖVÄLINEET JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUUNNITELMAT
3 1. Lähtökohtia Kuntiin, ja erityisesti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin kuntien suurimpana menoeränä kohdistuu runsaasti tuloksellisuusvaatimuksia. Niiden ratkaisemiseksi sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen, jota valtioneuvoston tasolla johtaa ministerityöryhmä ja jonka käytännön toteutusta valmistelemaan ja ohjaamaan asetettiin kunta- ja palvelurakenneryhmä. Hankkeen tehtävänä on tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksen mukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka. Hankkeen taustalla ovat erityisesti kuntien rahoitusongelmat ja palvelujen kysynnän muutokset (väestön vanheneminen, maahan muutto, EU:n integraatio, työvoiman saatavuus jne.). Myös valtiovarainministeriön johtama valtionhallinnon tuottavuuden toimenpideohjelma toteuttaa julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan tuottavuusohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:5) koskee tuottavuuden edistämistä hallinnonalan sisällä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden edistämisen kannalta erityisessä asemassa ovat kansallinen terveydenhuollon hanke sekä sosiaalialan hanke. Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen sekä henkilöstön saannin, osaamisen ja työolojen kehittäminen. Sosiaalialan kehittämishanke ajoittuu vuosille Kuntien sosiaalipalveluihin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia. Samanaikaisesti kun palveluiden tarve lisääntyy, myös palveluihin kohdistuvat taloudellisuusvaatimukset ovat kasvaneet. Sosiaalipalveluiden taloudellista vaikuttavuutta ei juuri ole toistaiseksi pystytty osoittamaan ja taloudellista arviointia on tehty vain vähän. Usein tyydytään pelkkien kustannusten tarkasteluun, kun varsinainen taloudellinen arviointi vertailee sekä kustannuksia että vaikuttavuutta. 3
4 Sosiaalitaito on ollut mukana maakunnallisessa sosiaalipalveluiden talouden ja vaikuttavuuden kehittämistyössä mukana koko toimintansa ajan. 1 Paljonko on paljon hanke mahdollistui Uudenmaan liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan avulla. Hanke liittyy maakuntaohjelmaan 2 ja on jatkoa vuonna 2003 tehdylle selvitystyölle. Hankkeen toiminta-ajalla pyrittiin 1. määrittelemään sosiaalipalvelujen talouteen ja vaikuttavuuteen liittyvät priorisoidut kehittämistarpeet 2. kehittämään sosiaalialan asiantuntijoiden työtä tukevaa välineistöä sekä 3. laatimaan pitkäjänteisen kehittämistyön toimenpide-ehdotukset Hankkeen tavoitteena on tuottaa taustatietoa ja välineistöä kuntien sosiaalijohdon, asiantuntijoiden ja päättäjien käyttöön sosiaalipalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistyöhön. Samalla hanke tuottaa tietoa niistä tarpeista, jotka nousevat kuntien peruspalvelu-uudistustyöstä ja palvelurakenteiden uudistamisesta. Hanke tuottaa tietoa hallinnon käyttöön hankintaprosessiin ja kilpailutukseen. Tavoitteena on tukea kuntien mahdollisuuksia ja valmiuksia johtaa, ohjata ja kehittää palveluiden järjestämistä. Tämä esiselvitysraportti on yksi osa POP-hankkeen kokonaisuutta. Tämän, yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa tehdyn esiselvityksen tavoitteena syksyllä 2005 oli: I Koota perustietoa sosiaalipalveluiden taloudesta ja vaikuttavuudesta II Tehdä sosiaalijohdon osaamistarpeita ja talouden käyttövälineitä koskeva kyselytutkimus III Selvittää palvelujen kustannuspolkuja, asiakkuushuippuja ja kustannushuippuja seuraavissa palveluketjuissa - erityisvarhaiskasvatus -lastensuojelun palveluketju - päihdehuollon-mielenterveystyön palveluketju - vanhustenpalvelut 1 Sosiaalipalvelujen talous tutkimus ja tietotarpeet. Uudenmaan liiton julkaisuja E 82 (2004) 2 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , B33/2005 4
5 2. Tutkimuskunnat POP -hankkeen esiselvitysvaihe toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe koostui laaja-alaisena toteutetusta kuntien sosiaalijohdolle kohdistetusta kyselystä ja toinen, ensimmäisen vaihteen tuloksia syventävä vaihe koostui valituille pilottikunnille kohdistetusta haastatteluista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää laaja-alaisemmin tietotarpeita yleisellä tasolla ja kartoittaa kuntien sosiaalitaloudellista osaamista. Esiselvityksen tavoitteena oli tukea meneillään olevaa kehittämistyötä ja tuottaa samalla laajempaan keskusteluun informaatiota niistä palvelurakenteisiin ja sisältöihin liittyvistä teemoista, joita arvioidaan kunnallisessa päätöksenteossa, johtamisessa ja palvelutuotannossa sosiaalitalouden näkökulmasta. POP -hankkeen esiselvitykseen kuuluva nettikysely (lomake liitteenä 1), jonka tarkoituksena oli selvittää sosiaalijohdon osaamistarpeet ja talouden käyttövälineet sekä saada tietoja kahdesta palveluprosessista (erityisvarhaiskasvatus-lastensuojelu ja päihdehuolto-mielenterveystyö), suunnattiin kahden sosiaalialan osaamiskeskuksen, Sosiaalitaidon (Länsi- ja Keski-Uusimaa) ja Verson (Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa) alueen kuntien sosiaalijohtajille. Nettikysely lähetettiin kesällä 2005 kaikkiaan 40 kuntaan (taulukko 1). Taulukko 1. Kyselyn piirissä olleet kunnat Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalijohto Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Sammatti, Siuntio, Tammisaari, Tuusula, Vihti Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalijohto Artjärvi, Asikkala, Askola, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Sysmä Kysely koostui kolmesta eri osiosta, jotka käsittelivät seuraavia asioita: 5
6 1. Vastaajan taustatiedot ja kunnan taloushallinto ja taloushallinnon tunnusluvut 2. Erityisvarhaiskasvatus, lastensuojelu ja erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun palveluprosessi 3. Päihdehuolto, mielenterveystyö ja päihdehuollon-mielenterveystyön palveluprosessi Kysely oli jaettu netissä kolmeen osioon yllä mainittujen aihepiirien mukaisesti. Näin eri osioihin saatiin hieman eri määrä vastauksia. Vastauksia saatiin kaikkiaan 14:sta kunnasta. Kyselyyn vastanneet kunnat olivat Asikkala, Askola, Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kärkölä, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo ja Tuusula. Vastausprosentiksi tuli 35. Focus group - haastatteluja tehtiin tämän esitutkimuksen aikana (syksy 2005) kaksi; lastensuojelua ja vanhuspalveluita koskien. Haastattelussa mukana olleet kunnat (jonkin aihepiirin osalta) olivat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula. Tarkempia tietoja haastatteluissa mukana olleista kunnista on liitteessä 2. Focus group -haastattelu on ryhmähaastattelu, johon yleensä osallistuu 6-10 henkilöä, joilla on jollain lailla samanlainen tausta tai asema ja he keskustelevat 5-6 eri teemasta 1½:sta tunnista 2:een tuntiin. Haastattelu valmistellaan huolellisesti etukäteen ja haastattelutilanteessa varmistetaan kaikkien osallistuminen keskusteluun - ohjailematta keskustelua kuitenkaan liikaa. (Ahola et. al. 2002) Haastattelussa saatu tieto perustuu haastateltavien omiin kokemuksiin ja näkemyksiin ja saattaa näin olla erilaista kuin esim. tilastoista löytyvä tieto. Kuntien lastensuojelua ja vanhuspalveluita koskevissa haastatteluissa paikalla oli kuntien ko. palveluprosessin asiantuntijoita, johtoa ja talouspuolen osaajia. Lastensuojelun focus group -haastattelu käsitteli seuraavia etukäteen suunniteltuja teema-alueita: - kunnan lapsiperheiden palvelut - kuvitteellinen palveluprosessi (lapsen huostaanotto) - missä on nyt resurssoinnin painopiste, missä sen tulisi olla? - koetut tiedontarpeet koskien lapsiperheiden palvelujen kustannuksia - koetut tiedontarpeet koskien lapsiperheiden palvelujen vaikuttavuutta Vanhuspalveluiden osalta esillä olivat seuraavat teema-alueet: 6
7 - vanhusten palvelut kunnissa - missä on nyt resurssoinnin painopiste, missä sen tulisi olla? - koetut tiedontarpeet koskien vanhuspalveluiden kustannuksia - koetut tiedontarpeet koskien vanhuspalveluiden vaikuttavuutta. Tässä esitutkimusraportissa kyselystä saatuja tietoja on analysoitu luvissa 4.1, 4.2 ja 5. Focus group -haastattelujen analyysi lastensuojelun osalta löytyy luvusta 4.1 ja vanhusten palveluiden osalta luvusta 4.3. Haastattelujen analyysi noudattaa pitkälle edellä esitettyä teemoitusta. 3. Sosiaalipalvelujen talous ja vaikuttavuus 3.1 Taloudellisen vaikuttavuuden arviointi Arviointi ja vaikuttavuus sosiaalialalla sekä sosiaalitoimen suuntaukset Taloudellista arviointia on sosiaalialalla tehty vain vähän. Vaikka resurssien niukkuus on sosiaalialallakin arkipäivää, usein tyydytään edelleen pelkkien kustannusten tarkasteluun. Silloin kun arvioinnin tarve on tiedostettu, arviointitutkimuksen teettäjien odotukset toisaalta eroavat suuresti siitä, mitä arvioinnissa todellisuudessa voidaan saada aikaan. (Sefton et.al. 2004, 10). Sefton et al. (2004, 23) ovat käyneet läpi kansainvälisiä sosiaalihuollon alalla tehtyjä taloudellisia arviointitutkimuksia ja todenneet, että terveydenhuoltoa koskevien taloudellisten arviointitutkimusten määrä kasvaa trendinomaisesti, mutta samanaikaisesti sosiaalihuollossa vuosina tehtiin tasaisesti noin kolmekymmentä tutkimusta vuodessa (vastaavana aikana terveydenhuollossa tutkimuksia oli yli 500). Sosiaalihuollon tutkimuksista lähes puolet koski terveydenhuollon arviointia lähellä olevaa mielenterveyttä. Sosiaalihuollon arviointitutkimusten vähäisyyttä selitetään usein sosiaalisten interventioiden monimutkaisuudella. Muutosta tilanteeseen tarvitaan - ja se onkin jo näkyvissä. 7
8 Sosiaalitoimessa on ollut vallalla ainakin neljä hyvin erilaista suuntausta tai ajattelutapaa (Paasio 2003, 66). Nämä neljä toisistaan poikkeavaa suuntausta ovat enemmän menneisyyteen painottuvat "hyväntekeväisyys" ja "virkamiestoiminta", nykyisyyteen painottuva "palvelutuotanto" ja tulevaisuudessa näkyvissä oleva "vaikuttavuus", jossa toiminnan arvon määrittää sen kyky edistää asukkaiden hyvinvointia. Vaikuttavuus eroaa huomattavasti kolmesta aiemmasta edellä mainitusta suuntauksesta ja konkretisoituu arviointiin. Se yhdistää eri toimijoiden näkökulmat eikä rajaudu vain yhteen niistä. Vaikuttavuudesta puhuttaessa on tärkeää hahmottaa, minkä asian vaikuttavuutta tarkoitetaan. Organisaatiossa voi erottaa ainakin neljä vaikuttavan toiminnan ja vaikuttavuuden tietämisen tasoa (kuvio 1). Sitoutuminen toiminnan kehittämiseen Yhteiskunnallinen tehtävä 4 3 Vaikuttavuutta koskevan tiedon käyttö Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelutoiminta 2 Palvelujen vaikuttavuus Ammatillinen käytäntö 1 Tapauskohtainen vaikuttavuus Kuvio 1. Vaikuttavan toiminnan ja vaikuttavuuden tietämisen tasot organisaatiossa (soveltaen Paasio 2003, 67) Ensimmäiselle, asiakastyön tasolle sijoittuu asiakas- tai tapauskohtainen vaikuttavuus. Toisella, palvelujen tasolla on palvelujen vaikuttavuus, kolmannella yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja neljännellä arviointitiedon hyödyntäminen. Taloudellinen arviointi ja taloudellisen arvioinnin tyypit Sosiaalitoimessa tavoitteena on taloudellisen vaikuttavuuden arviointi. Taloudellinen arviointi ei tyydy tarkastelemaan ainoastaan resursseja, vaan se vertailee sekä 8
9 kustannuksia että vaikutuksia. Taloudellinen arviointi on systemaattinen yritys tunnistaa, mitata ja vertailla vaihtoehtoisten interventioiden kustannuksia ja vaikutuksia. (Sefton et.al. 2004, 9) Taloudellisen arvioinnin tarkoituksena on informoida päätöksentekoa rajallisten resurssien parhaasta käytöstä. Palvelu voi olla tehokasta palvelun käyttäjän kannalta, mutta se ei ole kustannustehokasta, jos samat vaikutukset voitaisiin saada aikaan pienemmillä kustannuksilla. Taloudellinen arviointi ottaa huomioon sekä intervention kustannukset että vaikutukset ja sen pyrkimyksenä on löytää tehokkain tapa tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyvä taloudellinen arviointi voidaan toteuttaa myös ilman, että vaikutukset arvotetaan rahamääräisinä. (Sefton et.al. 2004, 13-14) Taloudellisessa arvioinnissa on useita eri tapoja, jotka eroavat toisistaan suhtautumisessa vaikutusten mittaamiseen. Kustannusten minimointi -analyysissa vertaillaan vain kustannuksia ja tarkoituksena on löytää vähiten kustannuksia aiheuttava vaihtoehto. Kustannus-vaikuttavuus -analyysissa hyötyjä mitataan luonnollisissa mittayksiköissä esim. elinvuosina. Kustannus seuraus - analyysissa vaikuttavuusmittareita on enemmän kuin yksi, mutta se ei mahdollista erilaisten interventioiden asettamista tehokkuuden mukaiseen järjestykseen. Kustannus hyöty -analyysissa kustannukset ja hyödyt mitataan rahamääräisesti ja se mahdollistaa suorien vertailujen tekemisen intervention kustannusten ja hyötyjen välillä. Ongelmana on kuitenkin tällöin, kuinka arvottaa hyödyt rahallisesti. (Drummond et. al ja Sefton et. al. 2004, 15-17) Arviointiprosessi Arvioinnin peruskysymykset koskevat intervention kohteena olevan ilmiön luonnetta, toiminnan logiikkaa, intervention toteuttamista, vaikutuksia ja niiden arviointia sekä kustannusvaikuttavuutta. (soveltaen Paasio 2003, 5-32) Kun arviointiprosessia lähdetään toteuttamaan, arvioinnin ensimmäisenä vaiheena on ongelman tai ilmiön analyysi ja tarvearviointi. Kunnalliset sosiaalipalvelut ovat olemassa lisätäkseen asukkaiden hyvinvointia. Näin vaikuttavuuden arvioinnin ensimmäinen ja tärkein vaihe on sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja määrittely sekä palveluja tarvitsevan kohdeväestön tunnistaminen ja määrittely. Palvelu ei ole vaikuttavaa, mikäli se ei tavoita ongelmaa. 9
10 Arvioinnin toisena vaiheena voidaan pitää toimintastrategian ilmaisemista ja arviointia. Toimintastrategialla tarkoitetaan tässä niitä oletuksia, joita on toiminnan ja tavoitellun hyvinvoinnin välisestä suhteesta. Toimintastrategia sisältää tiedon siitä, kuinka kerätä ja käyttää resursseja ja organisoida toiminta, kuinka tarkoitettu kohdeväestö saa palveluja ja kuinka aiottu interventio kohdeväestölle saa aikaan tavoitellun positiivisen muutoksen. Toimintastrategia nähdään tässä yhteydessä kokonaisnäkemykseksi ilmiön rakenteesta ja osatekijöiden välisestä suhteesta. Kunnan strategia sisältää paitsi toimintastrategian, myös tiedon perustehtävästä. Kolmantena arvioinnin vaiheena voidaan nähdä itse toteutuksen (prosessin) arviointi, mitä todellisuudessa tehtiin ja mitä palveluja tuotettiin. Seuranta on yksi väline tämän selvittämiseksi. Toiminnan arvioinnilla vastataan yleensä kysymyksiin siitä, tavoittaako palvelu tarkoitetun kohdeväestön? Vastaako palvelutoiminta asetettuja kriteereitä? Tapahtuuko asiakkaiden hyvinvoinnissa positiivista muutosta? Lisäksi tarkastelun kohteena on se, mitä resursseja toiminnassa on käytetty. Dokumentteja tarvitaan palveluihin osallistumisesta, palvelun järjestämisestä ja asiakastilanteen muutoksista. Neljäntenä arvioinnin vaiheena voidaan nähdä vaikuttavuuden arviointi, jonka mahdollistamiseen kaikki edellä mainitut osa-alueet pyrkivät. Vaikuttavuus määrittää viime kädessä palvelun arvon. Vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohdaksi tarvitaan tietoa asiakasmuutoksesta ja jos tätä tietoa ei ole, niin vaikuttavuutta on mahdotonta selvittää. Varsinaista arviointiprosessia seuraa arvioinnin hyödyntäminen. Arvioinnin hyödyntäminen ei tapahdu automaattisesti, vaan se tarvitsee työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneita ja innostuneita arvioinnin edistämiseen. Myös johdolla on tässä suuri vastuu. Arvioinnin hyödyntämisessä punnitaan se, haluaako organisaatio todellisuudessa parantaa toimintaansa. Kustannusvaikuttavuus Kun kahta tai useampaa interventiota, joilla on tavoiteltu samaa vaikutusta, halutaan verrata keskenään, on kustannukset ja vaikutukset muokattava kustannus-vaikuttavuutta kuvaaviksi tunnusluvuiksi (kuvio 2). Jos eri vaihtoehtojen kustannusvaikuttavuus ei ole selvä (jokin vaihtoehto on halvempi + vaikuttavampi tai vastaavasti kalliimpi + vähemmän 10
11 vaikuttava) jää vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksen ratkaiseminen päätöksentekijöiden tehtäväksi. Arvioinnin tulisi tukea poliittista päätöksentekoa esittämällä tulokset selkeästi ja objektiivisesti. Kustannus-vaikuttavuus-analyysia ei voida tehdä, jos vaikuttavuusmittarit eroavat toisistaan. Hyvä Kustannusvaikuttava? TALOUDELLISUUS Halpa Nykyinen toiminta Kallis? Ei kustannusvaikuttava Huono VAIKUTTAVUUS Kuvio 2. Kustannusvaikuttavuuden arvioiminen Vaikuttavuus voidaan määritellä palveluprosessin tai kokonaisten palvelujärjestelmien kyvyksi saada aikaan haluttuja vaikutuksia (KT 15 / 2000, Silvennoinen-Nuora 2004, 11-12, Lumijärvi 1999, 15). Vaikutus ilmenee jonkinlaisena muutoksena asiakkaan tilanteessa tai asiakkaan tilan vakaana pitämisenä. Vaikuttavuuden arvioinnissa arvioidaan sitä, onko juuri tutkittavalla toimenpiteellä, prosessilla jne. saatu aikaan tietyille asiakkaille, asiakasryhmille, tiettyyn kohteeseen tai yhteiskunnalle haluttuja muutoksia ja vaikutuksia. (Silvennoinen-Nuora 2004, 15) 11
12 3.2 Resurssit ja resurssiriippuvuus Resursseilla eli voimavaroilla tarkoitetaan kaikkia niitä tekijöitä, joita organisaatio tarvitsee toimiakseen ja voidakseen saavuttaa tavoitteensa. Keskeisiä voimavaroja ovat toiminnan legimaatio eli poliittinen ja toiminnallinen tuki ja hyväksyminen, asiakkaat, työntekijöiden osaaminen ja taidot, informaatio, teknologia, raha, tilat ja yhteistyöverkostot. (Pfeffer 1982, sekä Niiranen 1994, 47-49) Resurssiriippuvuusteorian keskeinen oletus on, että työnjaon ja erikoistumisen seurauksena organisaatiot tulevat riippuvaisiksi toistensa toiminnoista ja resursseista Yksikään organisaatio ei ole omavarainen, vaan kaikkien on hankittava resursseja toisilta organisaatioilta ja harjoitettava vaihdantaa. Tarjoamiensa resurssien ehdoksi organisaatiot asettavat toisilleen erilaisia vaatimuksia, jotka puolestaan rajoittavat taloustieteen oletettua valinnan vapautta (Pfeffer & Salancik 1978, 42-43). Saavuttaakseen niukkoja resursseja organisaatioiden onkin pyrittävä vähentämään omaa riippuvuutta muista ja lisäämään muiden riippuvuutta itsestään. Tämä voi kunnissa ilmetä esim. oman erityisosaamisen myymisenä muille kunnille. Resurssiriippuvuusteorian avulla kyetään tunnistamaan organisaatioiden välisiä riippuvuussuhteita ja sitä, miten riippuvuussuhteiden mukanaan tuomaa epävarmuutta kyetään hallitsemaan. Resurssiriippuvuusteoriassa korostetaan organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten vuorovaikutusta ja valtapyrkimyksiä. Resurssiriippuvuus tarkoittaa pelkistäen sitä, missä määrin organisaatio käyttää tietyssä paikassa, esimerkiksi toisessa organisaatiossa olevia ja sen hallitsemia voimavaroja selviytyäkseen tavoitteistaan ja tehtävistään. (Niiranen 1994, 47) Resurssiriippuvuusteoriassa oleellista on resurssien kriittisyys organisaation toiminnassa. Resurssiriippuvuusteorian antama kuva organisaation toiminnasta on kontingenssiteoriaa aktiivisempi; organisaatio / johto voi vaikuttaa tilanteeseen. Resursseja hallitaan aktiivisella organisaation ja ympäristön rajapinnassa toimimisella. Teoria auttaa ymmärtämään, kuinka johtaja voi vaikuttaa toimintaympäristön ratkaisuihin. 12
13 Johtajan merkitys organisaation resurssien hankkijana korostuu erityisesti, jos toimintaympäristössä on epävarmuutta ja resurssilähteissä tapahtuu muutoksia. (Pfeffer 1982, , Pfeffer & Salancik 1978, 9-10 sekä Niiranen 1994, 48) Tässä esiselvityksessä resurssiriippuvuusteoria auttaa ymmärtämään resurssien monipuolista luonnetta ja niiden välttämättömyyttä toiminnalle sekä johtajan merkitystä resurssien hankkijana. Resurssiriippuvuusteoria ottaa huomioon paitsi organisaation toiminnallisen johdon, myös poliittisen johdon ja sen tärkeyden resurssien kohdentajana. Poliittinen johto ei kuitenkaan tällä kertaa kuulunut tämän tutkimuksen piiriin. 4. Palveluprosessit ja palvelurakenteet Sosiaalitoimen palveluista vanhustyö ja päivähoito muodostavat yli puolet budjetista ja vievät usein huomion. Tässä selvityksessä on haluttu nostaa esille kaksi palveluketjua, joiden tarve on jatkuvasti kasvanut viimeisten vuosien aikana ja on kasvussa edelleen; lapsiperheiden palvelut (erityispäivähoito - lastensuojelu) ja päihdepalvelut (päihdehuoltomielenterveystyö). Vanhuspalveluiden yhteistyötarpeita käsitellään esimerkinomaisesti luvun lopussa. 4.1 Lapsiperheiden palvelut, erityisesti lastensuojelu Lapsiperheiden palveluita tarkastellaan tässä erityisesti erityisvarhaiskasvatus - lastensuojelu -palveluketjun näkökulmasta. Lastensuojelun tarve kunnissa on kasvanut runsaasti viimeisten vuosien aikana. Avohuollon palveluiden piirissä on Suomessa jo vajaat ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna lähes lasta ja nuorta. Avohuollon asiakasmäärä on kasvanut 10 prosentin vuosivauhdilla ja sijoituksetkin muutaman prosentin vuodessa. (Säkkinen & Kuopppala 2005, 20-24) Stakesin tilastot perustuvat kuntien laskelmiin ja arviolukuihin. Joka kymmenes kunta antoi Stakesin vuonna 2004 tekemään kyselyyn arvioidun asiakasmäärän. Ja kyselyyn vastanneista kunnista vain 11 %:ssa avohuollon tilastot tuotettiin sähköisesti; 86 %:ssa kunnista pyydetyt tiedot poimittiin käsityönä. (Heino et. al. 2005, 9) Tässä esitutkimusraportissa esitettyjen tulosten hajanaisuus ja eritasoinen kuvaus viestii samaa asiaa. 13
14 Erityisvarhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatuksen hallinnollinen sijainti vaihteli eri tutkimuskunnissa. Useimmissa kunnissa se sijoittui perusturvan alle (6 kuntaa). Suoraan perusturvan alle se sijoittui kahdessa kunnassa ja lasten päivähoidon vastuualueeseen neljässä kunnassa. Erityisvarhaiskasvatus sijaitsi muutamassa kunnassa sosiaalitoimen (2 kuntaa) ja sivistystoimen (2 kuntaa) alla. Vastaajista viisi yhdeksästä (5/9) totesi, että erityisvarhaiskasvatus on heillä talousarviossa omana kohtanaan. Kunnan talousarvion rakenne polkuna kunnan yleisestä erityisvarhaiskasvatukseen oli selvillä vastaajista hieman yli puolella. Kuntien välisissä eroissa tulee hyvin esille kuntien rakenteellinen muutosprosessi; kunnat ovat organisatorisesti hyvin erilaisia. Kuvatut polut olivat seuraavat (taulukko 2): Taulukko 2. Talousarvion rakenne eri kunnissa erityisvarhaiskasvatuksen osalta Taso 3 Taso 4 Perusturvakeskus Sosiaalitoimi Opetustoimi Päivähoito Varhaiskasvatus Päivähoito Muu päivähoito Taso 5 Erityis Tuettu varhaiskasvatus Kaupungin talousarvio Perusturvan toimialan Päivähoidon ja esi-opetuksen Tulosyksikkö 1 päivähoitokeskus / yhteiset palvelut Tulosyksikkö 2 Erityispalvelut Taso 1 Yleinen Kaupunki Kunta yleensä Taso 2 Perus- Sivistystoimtoimi Sosiaaliturvalautakunta Sosiaalityön ja lasten päivähoidon vastuualue lasten päivähoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoidon vastuualue päivähoito Vastaajista kolme ei osannut kuvata talousarvion rakennetta näiltä osin. Erityisvarhaiskasvatuksen budjetoinnista ja kustannusseurannasta vastasi useimmissa kunnissa (kahdeksassa yhdestätoista 8/11) päivähoidon / varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöt kuten - päivähoito-päällikkö, - päivähoidon ja esiopetuksen palvelualueen johtaja, 14
15 - päivähoidon päällikkö yhdessä kiertävien erityislastentarhanopettajien ja päivähoidon johtoryhmän kanssa sekä taloussihteerin kanssa, - erityislastentarhanopettajat sekä päiväkodin johtajat ja vastuualuepäällikkönä osastopäällikkö, - toimialajohtaja, varhaiskasvatuksen toimiala, - päiväkodinjohtaja ja päivähoidonohjaaja, sekä viime kädessä perusturvajohtaja. Yhdessä kunnassa erityisvarhaiskasvatuksen budjetoinnista ja seurannasta vastasi sivistystoimen päivähoitotoimisto ja kahdessa sosiaalitoimen sektoripäällikkö / sosiaalijohtaja. Vastaajista yksi kertoi budjetointi ja seurantavastuun olevan osastopäälliköllä (toimiala ei selvinnyt kyselyn vastauksesta), jolla on apunaan taloushenkilöstö. Erityisvarhaiskasvatuksen seurantaan käytettiin kunnissa hyvinkin vaihtelevia talouden tunnuslukuja (taulukko 3). Osa vertasi syntyneitä kustannuksia suoritteisiin, mutta useissa kunnissa tyydyttiin myös tarkastelemaan kokonaismenoja tai paikkatilannetta. Taulukko 3. Erityisvarhaiskasvatuksen seurantaan käytetyt talouden mittarit Lukumäärä / kustannukset Henkilökunnan määrä Asiakkaiden määrä Suoritteet Kustannusten seuranta Paikkatilanne Muita Erityispäivähoitopaikat ja kustannukset Lisäkustannukset lasta kohti lapsi-/paikkakohtaiset kustannukset - luulisin Henkilökohtaisten avustajien ja ryhmäavustajien määrä. Erityishenkilöstön ja avustajien määrä. Avustajien määrä Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä, kahden paikalla olevat lapset, Erityislasten määrä Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja kehityksen seurannassa olevien lasten määrä mm. kahdenpaikkalaisuus Tuen tarpeen (diagnoosit, oireet) ja tukitoimenpiteiden tilastointi Effica-ohjelmassa Erityishenkilöstön menot, Päivähoitopaikan esiopetuspaikan kustannukset Erityispäivähoidon tulosyksikön talousarvion seuranta. Hakemustilanne, Paikkatilanne Tilastojen vertailu yhteistyökuntien kanssa ostopalvelut, toteutumat jne Vastaajista yksi kertoi, että käytössä ei ole mitään mittareita ja yksi kertoi, että mittarit olivat samat kuin päivähoidossa. 15
16 Lastensuojelu Lastensuojelun hallinnollinen sijainti oli varsin selkeä eri kunnissa. Useimmissa kunnissa se oli perusturvan (4 kuntaa) tai sosiaalitoimen (yhdessä kunnassa sosiaalityö ja lastensuojelu) (4 kuntaa) alla. Parissa kunnassa se sijoittui sosiaali- ja terveystoimen alle. Lastensuojelu oli lähes kaikissa kunnissa talousarviossa omana kohtanaan (kahdeksassa yhdeksästä 8 / 9). Myös tässä näkyi kuntien organisatorinen erilaisuus. Kunnan talousarvion rakenne polkuna kunnan yleisestä lastensuojeluun oli selvillä vastaajista hieman yli puolella. Kuvatut polut olivat seuraavat (taulukko 4): Taulukko 4. Talousarvion rakenne eri kunnissa lastensuojelun osalta Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Kaupunki Kaupungin talousarvio Yleinen Koko kunta Kunta yhteensä Perusturva Perusturvan perusturvalautakuntmen sosiaalitoi- Sosiaalitoimi toimiala Sosiaalityö Sosiaalihuollon sosiaalitoimi sosiaalihuolto Sosiaalityö ja - ja lastensuojelu palvelualueen sosiaalityö Lastensuojelu avohuolto laitoshuolto omat laitokset sosiaalityö lapsiperheiden sosiaalityö sosiaalityö lastensuojelu Lastensuojelu omat yksiköt perhehoito perhetyö laitoshoito Perusturva -keskus sosiaalityö ja lasten päivähoito, sosiaalityö lasten ja nuorten palvelut Vastaajista kolme ei osannut kuvata talousarvion rakennetta näiltä osin. Lastensuojelun budjetoinnista ja kustannusseurannasta vastasi kaikissa kunnissa sosiaalitoimen johtotasolla oleva henkilö. Nimikkeet vaihtelivat eri kunnissa jonkin verran. Lastensuojelun budjetoinnista ja kustannusseurannasta vastasivat mm. - sosiaalityön tulosalueen esimies, - sektoripäällikkö, - sosiaalihuollon palvelualueen johtaja, - sosiaalijohtaja yhdessä johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, - osastopäällikkö ja johtava sosiaalityöntekijä, joita taloushenkilöstö avustaa, - sosiaalitoimen palveluksessa oleva sosiaalityön esimies yhdessä talouspäällikön ja sosiaalijohtajan kanssa, - sosiaalityön päällikkö, 16
17 - perhesosiaalityön johtoryhmä - johtava sosiaalityöntekijä - osastopäällikkö - toimialajohtaja, - perusturvajohtaja, sosiaalityön päällikkö ja lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä yhteistyössä taloussihteerin kanssa Talousvastuu ei kaikissa kunnissa ollut selkeä ja useampi vastaaja kuvaili jaettua vastuuta. Lastensuojelun seurantaan käytettiin kunnissa hyvinkin vaihtelevia talouden tunnuslukuja (taulukko 5). Useimmissa kunnissa seurannan kohteena oli asiakkaiden määrä ja kokonaiskustannukset. Viidessä kunnassa talouden mittareina käytettiin hoitopäivän hintaa tai paikkakohtaisia kustannuksia. Taulukko 5. Lastensuojelun seurantaan käytetyt talouden mittarit lukumäärä / kustannukset Henkilökunnan määrä Asiakkaiden määrä (lastensuojelu) Suoritteet Kokonaiskustannukset Paikkatilanne - Muita Kustannus/ hoitopäivä ja /asukas Lastensuojelun hoitopäivät /hoitopäivä Laitoshuollon hoitopäivän hinta hoitopäivien hinnat paikkakohtaiset kustannukset lastensuojelulapset ja perheet sijoitettujen lasten määrä palvelun piirissä olevat lapset /sijoitukset /hoitopäivät Tehdyt huostaanotot ja sijoitukset sekä avohuollon tukitoimenpiteet Suoritteet: sijoitusten määrä, Sijaishuollon kustannukset ko. kustannuspaikkojen talousseuranta sekä toiminnallisten tunnuslukujen samanaikainen seuranta Vertailuja oman kunnan vuosivertailuna. Lastensuojelun kokonaiskustannukset, mm. kuntavertailut Kokonaiseurot: laitoshoito, perhehoito, perhetukikeskus ja avohoito perhe- ja laitoshoidon kustannukset Erilaiset tunnusluvut: Avohuollon tukitoimenpiteet lukematon määrä mittareita Erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun palveluprosessi Tutkimuksessa oli tarkemman tarkastelun kohteena erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun palveluprosessi. Kysymykset koskivat erityisesti asiakkaita, palvelun tarvetta, talouden vaikuttavuuden mittaamista ja erilaisia työmuotoja. 17
18 Asiakkaat tulivat erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun palveluprosessin piiriin useiden eri tahojen lähetteestä. Kuntien kesken oli tässä suuria eroja (taulukko 6) Taulukko 6. Asiakkaiden tuleminen palvelun piiriin (%) Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 omasta aloitteesta neuvolasta varhaiskasvatuksen kautta koulun kautta terveyskeskuksen / sairaalan kautta perheneuvolasta omaisten / läheisten aloitteesta poliisin kautta jostain muualta muiden tahojen tekemien ilmoitusten perusteella 20 (sosiaalityön kautta / perhetyön kautta) 10 (kriisipäivystys) naapurit ja / tai isännöitsijä ilmoittavat ei ole tiedossa Erityisvarhaiskasvatuksen-lastensuojelun palveluprosessissa olivat jollain lailla mukana lähes kaikki kunnallisten peruspalvelut. Eräs vastaajista totesikin, että "kaikki palvelut osallistuvat jollain lailla prosessiin (lastensuojelu). Lisäksi erikoissairaanhoidolla on yhä suurempi rooli liittyen lastensuojeluun. Päivähoito on luonnollisesti avainasemassa erityispäivähoidon suhteen" Palveluprosessiin kuuluivat vastaajien mukaan seuraavat kunnalliset palvelut (osittain vastaajat kuvasivat lastensuojelun sisällä olevia palveluja): sosiaalityön muut palvelut (2), toimeentuloturva, päihdehuolto (2), lastenneuvola (2), perheneuvola (4), lastensuojelun avohoito (2), tukiperheet, lastensuojelun vastaanottoyksiköt, kunnalliset perhekodit, oppilashuolto, päivähoito (3), henkilökohtaiset avustajat, erityislastentarhanopettaja (2), psykologi, päivähoidon kuraattori, perhetyöntekijä / perhetyö (4). Vähemmän mainintoja saivat (yhden maininnan kumpikin) koulutoimi ja poliisi. 18
19 Palveluprosessiin liittyviä palveluita ostettiin myös muualta mm. toisilta kunnilta, järjestöiltä ja yksityiseltä (taulukko 7). Tämä kyselyn mukaan kaksi kuntaa ei ostaisi palveluja muualta. Vastauksissa on hyvä huomioida myös se, että useimpien kuntien kohdalla ilmoitetuista palveluosuuksista ei tule yhteensä 100 %:ia. Taulukko 7. Palveluprosessiin liittyvien palvelujen ostaminen muualta (% palveluiden kokonaismäärästä) Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Toisilta kunnilta järjestöiltä yksityiseltä ei osteta muualta x x 20 Palveluprosessiin liittyvät erilaiset työmuodot olivat painottuneet eri kuntien talousarviossa hyvinkin erilailla (taulukko 8). Ennaltaehkäisyyn oli eri kunnissa varattu 5-60 % voimavaroista, palvelujen kehittämiseen 4-80 % voimavaroista ja jälkiseurantaan 5-60 % voimavaroista. Taulukko 8. Palveluprosessiin liittyvien eri työmuotojen painottuminen talousarviossa (%) Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 ennaltaehkäisy Ei voi prosentuaalisesti 5 määritellä. Ennaltaehkäis y ja varhainen puuttuminen saa yhä enemmän painoa 60 puuttuminen varhaisessa vaiheessa palvelujen kehittäminen / palveluprosessit palvelujen kehittäminen / työntekijöiden ammattitaito jälkiseuranta jonkin muu, mikä? Sosiaalijohtajien näkemykset olivat erilaisia myös sen suhteen, mihin heidän mielestään tulisi voimavaroja jatkossa sijoittaa nykyistä enemmän. Ennaltaehkäisyyn kaipasi voimavaroja lisää 5 vastaajaa, varhaiseen puuttumiseen 5, prosessien kehittämiseen (palveluprosessin kuvaus) 4, työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen 2 ja jälkiseurantaan 2 vastaajaa. 19
20 Vastaajien näkemykset erosivat myös sen suhteen olivatko heidän mielestään kaikki erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun yhdistettyä palvelua tarvinneet saaneet tarkoituksenmukaista palvelua. Vastaajista 4 oli sitä mieltä, että kaikki palvelua tarvitsevat olivat myös sitä saaneet, 3 oli sitä mieltä, että eivät olleet saaneet ja yksi vastaaja ei osannut arvioida asiaa. Palvelutarjonnan ulkopuolelle jääväksi asiakasryhmäksi mainittiin koulujen oppilashuollon aloitteesta palvelua tarvitsevat palveluihin motivoitumattomat perheet, lapsiperheiden kotihoito ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Vastaajista kaikki arvioivat erityisvarhaiskasvatuksen - lastensuojelun yhdistetyn palvelun tarpeen määrän lisääntyneen tai pysyneen ennallaan (1 vastaaja) viimeisen viiden vuoden aikana. Mainitun kehityksen arvioitiin johtuvan toisaalta toiminnan muutoksista "palvelujen lisääntymisestä ja kehittymisestä, valmiudesta ja halusta puuttua varhain kehityksen riskitekijöihin sekä palveluista tiedottamisesta ja palvelujen piiriin ohjaamisesta". Toisaalta kehityksen nähtiin johtuvat yhteiskunnan muutoksista "Perheet ovat yksinkertaisesti tuuliajolla. Ongelmia ihan pienten lasten perheillä paljon. Perusasiat ontuvat perheissä" "Vanhemmuus on hukassa. Valtion alkoholipolitiikka" Ja toisaalta kehityksen uskottiin johtuvan myös tutkimuksesta. "sosiaalisen deprivaation tiedostamisen lisääntymisestä ja varhaisen syrjäytymisen riskien tutkimuksesta", "lasten laitos- ja tutkimusjaksojen lisääntyminen = diagnosoinnin terävöityminen ja kehittyminen". Kaikki vastaajat uskoivat palvelun tarpeen lähivuosina edelleen lisääntyvän. 20
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE
LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)
Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
Kuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli
Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011
POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång
POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,
PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin
Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia
ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto
P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö
KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä
PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA
PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,
Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson
Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
Kehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu
Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA
PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava
SPB -malli / Vertikal Oy
Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut
Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro
Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei
JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena
1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan
Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari
Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki
JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea
Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin
Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008
Sos.ltk Perusturvakuntayhtymä Akseli LIITE 49
Sos.ltk 9.10.2012 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli LIITE 49 Tilivelvollinen Sosiaalilautakunta, sosiaalijohtaja Tähän vastuualueeseen sisältyvät Perusturvakuntayhtymä Akselin kustannukset, jotka jakaantuvat
Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15
Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri
kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015 2015 Sisältö Lastensuojelun tila 2015 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen
Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa
Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
Lasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009
LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU
ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla
ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys
Lapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen
Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA
ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti
Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön
KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
ARKITIETO BITEIKSI. sosiaalialan tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla 2005-2007
sosiaalialan tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla 2005-2007 Alueen sosiaalialan tiedonhallinnan nykytilanteen, ongelmakohtien ja kehittämistarpeiden selvittäminen Sosiaalitoimen