TYÖTERVEYSLAITOS MIELEKÄS-OHJELMA Verkkoaivoriihen ja virtuaaliworkshopien raportti

Transkriptio

1 Tytti Vartiainen Hanna Hihnala Janne Jauhiainen TYÖTERVEYSLAITOS MIELEKÄS-OHJELMA Verkkoaivoriihen ja virtuaaliworkshopien raportti

2 Projektin tavoite Aivoriihen tavoitteena oli levittää tietoa ohjelmasta sekä kerätä lisää vetovoimaisen sote-alan työpaikan tunnusmerkkejä. Kutsujen välittäminen Aukioloaika Osallistumisia Osallistumisaika Avoimia vastauksia Sähköposti ja www min/ henkilö mediaani 328

3 Osallistujien taustatiedot 1/3 Kaikkiaan 158 osallistumista

4 Osallistujien taustatiedot 2/3 Kaikkiaan 158 osallistumista

5 Osallistujien taustatiedot 3/3 Kaikkiaan 158 osallistumista

6 Yhteenveto tuloksista

7 Aivoriihen anti huomioita tuloksista q Osallistumisaktiivisuus oli kokonaisuudessaan matala, mutta toisaalta aivoriiheen osallistuneet tuottivat monipuolisen laadullisen aineiston ja viettivät aivoriihessä keskimääräistä pidemmän ajan q Kokonaiskuvana on, että osallistujat päätyivät yleisesti tunnettuihin totuuksiin työelämän houkuttelevuudessa q Pääteemana oli, että johtamistyö ja esimiestyö varmistavat hyvän ilmapiirin, jossa jokainen voi vaikuttaa työn tekemiseen ja kehittämiseen työn/työnantajan mahdollisuuksien puitteissa q Huomionarvoista on, että osallistujat suhtautuvat positiivisesti kehittämismahdollisuuksiin, esim. palkkakeskustelut nousevat esiin vähemmän kuin vertailukelpoisissa aineistoissa q Hyväksi koetussa työyhteisössä on saatu aikaan jonkinlainen toimiva kohtaamisten ja avoimen keskustelun malli. Ei yleispätevää mallia, useita toimivia esimerkkejä. Tärkeää on löytää työyhteisölle toimiva malli, jota todella toteutetaan

8 Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet kärjessä Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden

9 Mitä vetovoimaiselta työpaikalta odotetaan? 1. Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus 2. Toimiva työyhteisö ja esimiestyö 3. Kehittymismahdollisuudet ja asianmukainen korvaus 4. Työskentelyn puitteet ja resurssit + Maineen ja kansainvälisyystekijöiden vaikutukset

10 MITÄ? 1/4 Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus Vaikutusmahdollisuudet ja hallinnan tunne oman työn sisältöön, järjestelyihin, työaikaan Mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen: hyödyntää omaa kokemusta, tietoa ja taitoa siinä, miten työ kannattaa tehdä. Toimintamalleihin ja prosesseihin vaikuttaminen. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Esimies avainasemassa, kuuntelee toiveita ja antaa vastuuta työntekijöille. Esim. autonominen työvuorosuunnittelu, erilaiset työaikaratkaisut, joustot lomien suhteen, kehitystyöstä palkitseminen, tiimikokoukset ja yhdessä ajattelu & kehittäminen viikottain. Vuorotyötä tehdessä koen tärkeimmäksi asiaksi hyvän työpaikan kohdalla saada voida vaikuttaa omiin työaikoihin ja työlistoihin. Tällä tarkoitan, että olisi mahdollisuus valita tuleeko aamuseitsemäksi töihin vai toisinaan kahdeksaksi. Vastaavasti iltapäivästä joustavasti kotiin. Suurin hyvinvointi tekijä on omalla kohdallani, että saisin olla vaikuttamassa teenkö enemmän iltoja, viikonloppuja ja yövuoroja. Tämä edellyttää osallistavaa johtajuutta, matalaa hierarkiaa. Työntekijältä tämä edellyttää sisäistä yrittäjyyttä, kykyä tunnistaa työn perustehtävä ja tavoitteet. Työnantaja voisi palkita yksittäisiä työntekijöitä hyvästä uudesta ideasta, joka vaikuttaa työntekoon, työympäristöön, yhteishenkeen ja varsinaiseen hoitotyöhön positiivisesti. Palkitseminen voisi olla rahallinen palkkio tai muunlainen "tuote". Esim. kuukauden ideapalkinto työntekijälle, joka keksinyt jotain uutta työyhteisössä

11 MITÄ? 2/4 Toimiva työyhteisö ja esimiestyö Työpaikka on kehitysmyönteinen, työyhteisössä on avoin, keskusteleva ja toisia tukeva ilmapiiri. Koulutetut esimiehet, jotka hallitsevat ihmisten, asioiden ja prosessien johtamisen. Johtajilla ja esimiehillä myös substanssiosaamista MITEN? Yhteishengen vahvistaminen mm. yhteisten palaverien ja illanviettojen kautta. Jatkuva toimintojen kehittäminen. Yhteiset pelisäännöt, palautekanavat. Esimies puuttuu huonoon käytökseen. Esimiehille työnohjausta työn tueksi. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen työnjako. Työyhteisössä tulee olla jokaisella hyvä olla. Epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ja sitä ei saa hiljaisesti hyväksyä Hierarkiat pois. Kunnioittava, ammatillinen kohtaaminen puolin ja toisin. Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Yhteisiä hankkeita ja positiivinen palaute. Puhutaan hyvästä ja huonosta ilmapiiristä ja sen tekijöistä. Perehdytään henkilöiden ja työprosessien johtamiseen asiantuntijayhteisöissä. Rohkeutta kokeilla uusia innovaatioita. Esimies kuuluu jokaiseen työyhteisöön. Jos johto etääntyy kauas alaisten arjesta, yhteisöstä nousee itsevaltiaita hallitsemaan yhteisöjä omaksi hyväkseen. Johtaja mahdollistaa alaisensa työpanoksen maksimoimisen räätälöimällä työt sopivasti, kannustamalla positiivisella tavalla eteenpäin ja tukemalla vaativissa tilanteissa asioiden ratkaisemista. Johtajan pitää suostua ottamaan vastaan myös ohjausta ja tukea muilta

12 MITÄ? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 3/4 Kehittyminen ja asianmukainen korvaus Mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa, laajentaa työnkuvaa ja edetä uralla. Elinikäinen oppiminen ja kehittyminen koko työuran ajan yhteistyössä työnantajan kanssa. Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus on perusedellytys MITEN? Työnantaja tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia kaikenikäisille. Työnantaja maksaa koulutukset osin/kokonaan. Mahdollisuus tutkimustyön tekoon. Palkkauksen eri muotojen kehittäminen. Henkilöstöetuudet korvaavat matalaa palkkaa. Elämänkaariteorian hyödyntäminen henkilöstön kehittämisessä. Huomioon se, että joidenkin tutkijoiden mukaan yli nelikymppisillä on tapana "herätä" ja vaihtaa ehkä alaa, hurahtaa omaan alaansa ja jälleen kerran tehdä jotai uutta. Etenemismahdollisuudet ois kivoja ilman työnantajan vaihtoa. Tarjota haasteita arkityössä Jos hoitaja haluaa lisäkouluttautua (lähihoitaja), työnantaja tukisi koulutuksia myös rahallisin panostuksin. Tällä hetkellä kunta-alalla on mahdollista lähinnä omassa asuinkunnassani lyhytkurssit työnantajan tarjoamista valikoimista sekä pakolliset lisäkoulutukset; ea, lop, jne. Työntekijöille tulisi tarjota parempia etuja kuin mitä tällä hetkellä on tarjolla. Etujen tulisi liittyä esim. vapaa-ajan viettoon, työmatkoihin tai työvälineisiin: leffatai teatterilippuja, mahdollisuus erilaisiin liiikuntaharrastuksiin normaalia edullisemmin, taloudellista avustusta työmatkakuluihin tai työkenkien hankintaan. Etuja tulisi myöntää jokaiselle vakituiselle työntekijälle, joka on ollut esim kk samalla työnantajalla

13 MITÄ? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 4/4 Työskentelyn puitteet ja resurssit Työpaikan tilat ja välineet mahdollistavat laadukkaan hoitotyön. Ergonomiset työskentelyolosuhteet, nykyaikaiset toimivat välineet. Ei sisäilmaongelmia. Hallittu työkuorma, oikein kohdennetut resurssit, riittävä henkilöstömäärä. MITEN? Sisäilmaongelmat tutkitaan, notkeammat tietojärjestelmät ja tilastointien karsiminen, säädettävät pöydät ja tuolit, istuvat joustavat työvaatteet Selkeät työaikajärjestelyt, sijaispankki, perehdytyskäytännöt kuntoon, hallinnon ja työntekijöiden yhteinen työryhmä suunnittelemaan miten voitaisiin tehostaa työtä Työn seuranta niin, että esimies on selvillä, missä työtä on eniten (työn määrä ja vaativuus), siellä on myös resurssia tarpeen mukaan. Työntekijöiden tapaamiset säännöllisesti sekä muut johtamisen menetelmät käytössä. Sähköisenä toiminnanohjausjärjestelmä auttaa tässä. Huoneet, etenkin wc-tilat niin pieniä,ettei apuvälineet mahdu niihin -> remontit ja kiinteistäjen päivitys tähän päivään. SIsäilmaoireilu tulisi ottaa vakavasti,jos on ongelma, tulisi se tutkia ja korjata heti, loppupeleillä tämä hyssyttely tulee kalliimmaksi sairastelun ja terveyden menettämisen kautta. minulle annetaan työrauha ja mahdollisuus hoitaa työni hyvin riittävällä ajalla. Ajanvarauksesta huolehtvien hoitajien kanssa täytyy sopia yhteiset pelisäännöt ja esimiehen täytyy antaa tukea niistä kiinni pitämisessä. Konsultaatioille täytyy varata oma aikansa, ettei puhelin soi ja ovi käy koko ajan. Tietojärjestelmien tulisi toimia ja tukea työtä. Työvälineet olisi löydyttävä ja niiden olisi toimittava

14 Esimerkkejä parhaista käytännöistä "Työyksikköni menestystarina" - kehittämispäivä: jokainen työyksikkö sai miettiä missä on onnistunut parhaiten ja miten se tapahtui. Oli valtavan nostattava päivä ja muut työyksiköt saivat ideoita omaan työhönsä ja kehittämiseen. Valmistuneiden ja erikoistuvien lääkäreiden ohjaaja nimetty ja viikoittainen ohjaus toteutuu 99%:sti. Siitä johtuen maine hyvä ja tulijoista ei ole pula. Tiimin jäsenillä viikoittain kiertävä vastuutehtävä eli sairauspoissaolijan työn järjestäminen. Kaikki kuormittuu tasaisesti ja työt tulee yhdessä hoidettu. Pääasia on, että viikoittain jokainen on päävastuussa töiden sujumisesta omien töiden lisäksi. Hoitokarttoja, jotta moniammatilinen yhteistyö toimisi Meillä toimi työvuoroautonomia. Meillä on vihko, johon kirjoitetaan uudet asiat kaikkien luettaviksi tiedonkulun helpottamiseksi. Kokoonnumme koko lähin työporukka kahden viikon välein pidettävään yhteiseen iltapäivätuokioon (kesto 1,5 tuntia), jossa voimme jakaa yleisiä kaikkia koskevia työasioista sekä keskustella esimerkiksi koulutusasioista, kunnan taloustilanteesta ja muusta ajankohtaisesta

15 Sanoista teoiksi - Mielekkään virtuaaliworkshopit Ammattilaisten paneeli 29 osallistujaa Opiskelijapaneeli 17 osallistujaa 1. Toimiva työyhteisö 2. Työssä kehittyminen 3. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 4. Työolosuhteet 5. Joustavuus 6. Resurssit ja niiden käyttö 7. Johtaminen ja esimiestyö 8. Maine ja arvostus 9. Kansainvälisyys

16 Ammattilais- ja opiskelijapaneelien toteuttaminen q Ammattilais- ja opiskelijapaneelien tavoitteena oli syventää rajatummalla osallistujajoukolla Mielekkään verkkoaivoriihen tuloksia käytännön keinoista, joilla sosiaali- ja terveysalan työn vetovoimaisuuden kannalta tärkeimpiä teemoja voidaan edistää q Paneelit toteutettiin verkossa virtuaaliworkshop-alustalla, jossa osallistujat saivat arvioitavakseen ja jatkojalostettavakseen Mielekkään verkkoaivoriihen pohjalta muokatut yhdeksän pääteemaa vetovoimatekijöistä q Osallistujille esitettiin kiteytykset kunkin teeman pääkohdista sekä ajatuksia vetovoimaisuuteen vaikuttavista asioista teemassa. Opiskelijat haastettiin priorisoimaan teemat ja kertomaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan hyvistä käytännöistä heille tärkeimmissä teemoissa. Ammattilaiset haastettiin ideoimaan ja jakamaan toimivia käytäntöjä kaikista haluamistaan teemoista. q Marraskuussa 2014 asiantuntijapaneeliin osallistui 29 henkilöä (asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin osallistuneita mm. sairaanhoitaja, lähihoitaja, työterveyslääkäri, johtaja ) ja opiskelijapaneeliin 17 henkilöä (sairaanhoitaja-, lähihoitaja-, lääkäri-, sosionomiopiskelijoita joilla myös työ tai harjoittelukokemusta alan töistä) 16

17 Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Vertailu: aivoriihessä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet kärjessä Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden

18 MITÄ? Toimiva työyhteisö Hyvä yhteishenki ja avoin, keskusteleva ilmapiiri ovat erityisesti opiskelijoille toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä. Ammattilaispaneelin jäsenet painottavat hieman enemmän konkreettisia yhteisiä tilaisuuksia, kehittämispäiviä ja keskustelua työyhteisön pelisäännöistä. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Yhdessä tekemällä, työssä ja työyhteisön muissa kuin suoraan työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Keskustelemalla työn tekemisestä ja sisällöistä. Varmistamalla, että jokainen tietää ja ymmärtää oman ja toistensa tehtävät samalla tavalla. Kiusaaminen ja huono ilmapiiri Minut vedettiin mukaan työpaikkakiusaamiseen. Yöhoitaja kyseli minulta yövuorossa, puhuvatko muut hänestä pahaa päivällä. Koin tuon kysymyksen epäasialliseksi omaan harjoitteluuni liittyen ja en siihen osannut/halunnut vastata. Olen myös monessa harjoittelussa kokenut hyvin kireää ilmapiiriä ja muiden hurjaa solvaamista. Lähes poikkeuksetta joka paikassa esimiestä haukutaan jatkuvasti (opiskelija). Ohjaajat tulisi kouluttaa hyvin ja jos joku työntekijä kokee olevansa kykenemätön tehtävään ei häntä siihe tulisi laittaa. Opiskelijoilla tulisi olla pakollinen perehdytys, eikä niin että lukekaa ohjeita jos ehditte. Ohjaajalla tulisi olla tarkasti tiedossa opiskelijoiden toimintaluvat, eli mitä saa tehdä itse mitä vain ohjauksella (opiskelija) Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Perehdytyksessä tehdään selväksi yhteisesti sovitut toimintatavat (asiantuntija)

19 Toimiva työyhteisö Esimerkkejä parhaista käytännöistä Yhteisöllisyyttä on tuettu siten, että on järjestetty liikuntakampanja keväällä ja syksyllä. Osallistumislistat ovat kahvipöydillä ja kaikki yhdessä täyttävät niitä. Kampanjan päätyttyä on ahkerimmat liikkujat palkittu. Osallistujat ovat saaneet merkitä sekä vapaa-ajan että työmatka liikunnat. Nämä kampanjat ovat pidettyjä (asiantuntija). Opiskelijat tulisi ottaa huomioon oppijoina, ei valmiina ammattilaisina. -Yksinkertaiset asiat viestivät työyhteisön toimivuudesta, kuten se uskaltaako kaikki sanoa oikeasti oman mielipiteensä. -Opiskelijallakin on nimi ja se ei ole "opiskelija siellä". -Toimivassa työyhteisössä konsultoinnin pitäisi toimia, lääkärit konsultoivat toisiaan jatkuvasti. Jos hoitaja konsultoi toista hoitajaa, häntä pidetään helposti osaamattomana.(opiskelija). Konflikteihin puuttuminen alkuvaiheessa, esimiehen läsnäolo. Säännölliset työpaikkakokoukset/ tiimipalaverit, joissa ovat mukana koko henkilökunta ammattiryhmästä riippumatta (asiantuntija). Arvopohjaan sitoutunut työyhteisökulttuuri, jossa voi avoimesti olla oma itsensä ja jossa toteutuu oikeudenmukaisuus (asiantuntija). Työyhteisön kehittämispäivät esim kerran pari vuodessa. Päivät suunnitellaan niin että kaikki pääsevät vuorollaan osallistumaan, esim kaksi samansisältöistä päivää. Päivillä voi olla koulutusta, ajankohtaqisista asioista puhumista ja mahdollisuus keskusteluun ja ideoiden esilletuontiin. (asiantuntija) Välineet ovat jo olemassa. Jos vaikka nämäkin saisi oikeasti toimimaan: Työpaikka on kehitysmyönteinen, työyhteisössä on avoin, keskusteleva ja toisia tukeva ilmapiiri. Yhteishengen vahvistaminen mm. yhteisten palaverien ja illanviettojen kautta. Jatkuva toimintojen kehittäminen. Yhteiset pelisäännöt, palautekanavat (opiskelija)

20 MITÄ? Työssä kehittyminen Koulutusmahdollisuudet, jotka ovat aidosti kaikille tarjolla. Harjoittelijoiden perehdyttäminen. Osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen monipuolisesti myös välittömän tehtävän ulkopuolella. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Tiedon jakaminen koulutusmahdollisuuksista. Esimiehen rooli keskeinen. Koulutusten järjestäminen sellaisina aikoina, että niihin voidaan osallistua. Muualla hankitun ja hankittavan osaamisen huomioiminen ja hyödyntäminen. Muuttuvien olosuhteiden huomioiminen (esim. terveydentila, perheen tilanne). Mahdollisuus tutkimustyöhön. Myös suoraan työyhteisöjä tukeva tutkimustyö on mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Työyhteisön yhteiset koulutukset, näin tieto saadaan kaikille samanaikaisesti ja sen käytäntöön ottaminen sujuu paremmin. Yhden työntekijän on vaikea tuoda uusia oppeja työpaikan uudeksi käytännöksi (asiantuntija) Myös koulutuksen tuloksellisuutta tulisi erikseen tutkia ja kehittää toimintaa kahdella tasolla: i) työpaikan omat säännölliset koulutustilaisuudet ja ii) koulutuspaikan ulkopuoliset paikalliset ja kansalliset koulutustapahtumat. Jokaisella työntekijällä koulutuksen tulee olla suunnitelmallista (opiskelija). Harjoittelijoiden perehdyttäminen on ensimmäinen kompastuskivi. Harjoittelijan perehdytys voi olla kirjavaa Tarvitaan paremmat pelisäännöt ja kunnianhimoisemmat suunnitelmat, joiden avulla rakennetaan harjoittelusta koko ajan eteen päin vievä ja ammattitaitoa kehittävä oppimiskokonaisuus (opiskelija)

21 Työssä kehittyminen Esimerkkejä parhaista käytännöistä Koulutukset, myös oman osaston kesken opettavaisia, esimerkiksi joku osaston hoitajista pitää pienelle ryhmälle kerralla ensiapu- ja elvytyskoulutuksen. Ja opiselijoiden tulisi rohkeasti myös tuoda koulussa oppimiaan ehkä hoitohenkilökunnalle uusia tai vieraampia toimintamalleja esille.(opiskelija) TYönantajan tulisi tukea myös työuran vaihtoa, jos työ- ja toimintakyky on alentunut. Uudelleen sijoittuminen samalle työnantajalla uusiin työtehtäviin (asiantuntija). Työssä kehittyminen on jokaisen oma valinta, omaaloitteisuus johtaa ainakin meidän yksikössämme lähiesimiehen tukeen ja kannustuksen kautta toimintaan. Suurin osa henkilöstöstä vain suoriutuu päivästä toiseen työn tekemisestä.(asiantuntija). Omavastuu omasta kehityksestä. Selkeä oma näkemys omista vahvuuksista ja kehittämisalueista (asiantuntija) -Jos työntekijä omaehtoisesti kouluttautuu johonkin sellaiseen alaan, joka ei juuri ole omaa ammattiosaamista; sen koulutuksen ja ammattitaidon hyödyntäminen työssä. (asiantuntija) Ammattitaidon puutteet heikentävät työssä jaksamista. Tarvittava koulutus ja esimiestyö varmistavat tarvittavat tiedot kaikille. Uusista käytännöistä tieto varmasti kaikille. Esim. uuden mobiilisovelluksen kehittämiseen ei pidä pakottaa työntekijää, joka ei hahmota älypuhelintakaan. (asiantuntija)

22 MITÄ? Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Ammattilaispaneeli painottaa konkreettisten työtehtävien jakamista ja joustavaa työaikojen järjestelyä. Opiskelijat pitävät myös näitä tärkeinä, mutta mainitsevat hieman asiantuntijoita useammin työn sisällön kehittämisen yleensä. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Säännöllinen keskustelu työstä työyhteisön kesken ja kukin oman esimiehensä kanssa kaksin. Tasapuoliset ja avoimesti keskustellut joustavien järjestelyjen mahdollisuudet. otettiin myös todella hyvin työntekijöiden kehittämisideat huomioon ja keskusteltiin niistä yhdessä ja otettiin hyvät ideat käytäntöön Esimerkiksi koko henkilökunta osallistui kehittämispäivään ja siellä pohdittiin työntekijöiden kanssa yhdessä, miten omaa ja oman yksikön työtä voisi kehittää ja miten tulevat muutokset vaikuttavat toimintaan ja miten siihen reagoidaan. Työntekijät olivat tyytyväisiä (opiskelija) Autonominen lista tai se että toiveita on oikeasti kuunneltu, ei pelkästään yksittäisten vuorojen kohdalla vaan myös työntekijän vuorokausirytmin ja mieltymysten mukaan. Työvuorot pitää tietää tarpeeksi ajoissa että voi suunnitella myös työn ulkopuolista elämää. Mahdollisuus lisäkouluttautua ja jakaa työpaikan tehtäviä ja vastuualueita kiinnostuksen mukaan (asiantuntija) Sovitaan rajat, joiden sisällä työn saa tehdä omalla tavallaan. Haetaan jokaiselle tehtävä, jossa voi hyödyntää vahvuutensa ja jaetaan vähemmän mieleiset tehtävät tasan (asiantuntija)

23 Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Esimerkkejä parhaista käytännöistä Työntekijä tarvitsee mahdollisimman laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kehittää itseään ja työyhteisöään. (opiskelija) Työssä onnistumista käydään läpi esimiehen kanssa kuukausittain, tätä kautta jatkuva vaikuttamismahdollisuus. (asiantuntija) Henkilöstö on mukana erilaisissa kehityshankkeissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ideoita esiin ja niistä keskustellaan yhdessä esim osastokokouksissa ja jatkojalostetaan eteenpäin. Tiettyjen rajojen puitteissa voin itsenäisesti miettiä aikatauluni ja työjärjestykseni päivän mittaan. (asiantuntija) Jokaisella työntekijällä on erilaisten elämäntilanteet ja harrastukset. Ne vaikuttavat yksilön elämään, ja mielestäni koin ne paikat paremmaksi, missä pystyin itse vaikuttamaan työaikaani ja työpäiviini (opiskelija). -Tämä melkein samaa asiaa kuin esim joustavuus. -Pitäisi olla mahdollisuus tehdä työ kuten itse haluaa, ei tietysti päde kaikkeen kuten steriileihin operaatioihin. - "Näin on aina tehty" on yksi pahimpia kommentteja joita voi kuulla edelleen. (opiskelija)

24 MITÄ? Työolosuhteet Ergonomia- ja tietohallintokysymykset korostuivat molempien paneelien vastauksissa, kuten myös verkkoaivoriihessä. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Perehdytys ja tuki tietojärjestelmien käyttöön. Mahdollisimman sujuvat tietojen käsittelyn käytännöt myös itse järjestelmien ulkopuolella. Työntekijöiden osallistuminen ja asiantuntijoiden käyttö työtilojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Asianmukaiset tarkoitukseensa suunnitellut tilat tärkeitä. Kuntoutussairaalaksi suunnitellusta ei tule hyvää akuuttisairaalaa. Ylipaikat vievät tilan, joka oli hyvässä suunnitelmassa varattu ergonomisesti hyvään työskentelyyn ja apuvälineille. Esim. oma rauhallinen huone lääkejakeluun on remontin jälkeen onnela hoitajille (asiantuntija). Sähköpöydät, liikkuvat työpisteet, yksinkertaiset tietojärjestelmät ja niihin yksinkertainen kirjautuminen, ettei tarvitse muistaa montaa salasanaa (asiantuntija). Pääsääntöisesti työolosuhteet ovat omasta kokemuksestani toimineet melko hyvin. Ensihoidossa tuo ergonomia tietysti työn luonteesta riippuen voi joskus olla hyvinkin huono. Mutta sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on pääsääntöisesti asiat hyvin. Sähkösängyt ja muut apuvälineet ovat tehneet työstä suhteellisen kevyttä verrattuna ilman apuvälineitä tapahtuviin hoitotöihin (opiskelija)

25 Työolosuhteet Esimerkkejä parhaista käytännöistä Tietojärjestelmiin on oltava perehdytys. Tarvittaessa niiden kanssa voi pyytää apua (opiskelija). Työtilojen suunnittelussa ovat mukana työntekijät ja työterveyden asiantuntijat. Riskien arvioinnin avulla voidaan kartoittaa työolosuhteiden kehittämishaasteita ja sopia toimenpiteiden vastuutahot. Turvallisuusnäkökulma on erityisesti otettava tänä päivänä huomioon (asiantuntija). Välineiden hankinnassa otetaan henkilöstö mukaan ja kysytään mielipiteitä. Henkilökunta saa ideoita käydessään opintopäivillä ja niitä hyödynnetään aktiivisesti. (asiantuntija) Ergonomiaan kiinnittäminen. Fysioterapeutit voivat tehdä hoitajien kanssa tiiviisti yhteistyötä. (opiskelija)

26 MITÄ? Joustavuus Joustavuuteen liittyvä keskustelu toistaa varsin pitkälle aivoriihessä puhuttua; työviikkojen sisäinen aikataulujen järjestely ja lomien kohdentaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan antaa mahdollisuudet työn ja muun elämän sujuvalle yhteensovittamiselle. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Työaikapankki, autonominen työvuorosuunnittelu, loma-aikojen kohdentaminen avoimesti sopien ja keskustellen. Työssä jaksamista tukee kun saa itse tehdä valintoja. Kaikissa asioissa se ei SOTEtyössä onnistu, mutta annetaan valintaa niihin asioihin, missä se on mahdollista. Tasapuolinen kohtelu lomien ja työtehtävien jakamisessa on tärkeää. Resursseja tulisi olla sen verran, ettei koko rivi dominopalikoita kaadu, kun yksi on pois (asiantuntija). Joustavat työajat, autonominen työvuorosuunnittelu, osaaikaisen työn mahdollistaminen, uusien työtehtävien löytäminen. Etätyökin voisi olla jollekin henkilöstöryhmälle mahdollista, ainakin osittain (asiantuntija). Mahdollisuus tehdä vajaata viikkoa, työaikapankki, mahdollisuus vaihtaa vuoroja tai listaan määrättyjä työtehtäviä työntekijöiden keskinäisellä sopimuksella. Mahdollisuus kouluttautua tai harrastaa työn ohessa (opiskelija)

27 MITÄ? Resurssit ja niiden käyttö Riittävä työvoima, oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Opiskelijoille myös osallistuminen osaamisensa mukaan ja riittävä ohjaus. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Työntekijät mukana suunnittelussa. Yleensäkin huolellinen suunnittelu ja yllätyksiin varautuminen. Henkilökohtaisten vahvuuksien huomioiminen ja keskusteleminen. Sijaisten riittävä käyttö, sijaisuuksien ennakointi. Opiskelijoiden perehdytys ja oikeantasoiset tehtävät. Esimiesten säännöllinen osallistuminen käytännön työhön. Joustavat käytännöt toistuvat teeman keskustelussa. Jotta työtä voi tehdä kunnolla, tulee resurssit olla kunnossa. Riittävä henkilöstömäärä on tärkeää, ja myös se ettei opiskelijaa saa laskea henkilöstömääräksi, jotta hän saa tarpeeksi ohjausta tulevaan työhön. Sijaispankkia pitäisi laajentaa, ja ottaa käyttöön paremmin... Hallinnon tulee olla tietoinen millaista työtä tehdään, jotta resurssit saadaan kohdennettua (opiskelija). Oikeat ihmiset oikeille paikoille, jokaisella on vahvuuksia ja heikkouksia. Kaaoksen välttäminen tai ainakin kaaoksen hallinta riittävillä resursseilla. Työaikajärjestelyjen esim. vuorotyön järkevä suunnittelu, vanhat kaavat aamusta yövuoroon ja illasta aamuun pannaan! (asiantuntija) Henkilökunnalle mahdollisuus päättää työajoistaan nykyistä vapaammin, tarvitseeko esim. koko osaston väen olla paikalla klo 7, vai voidaanko työaikoja porrastaa. Hallittu ja suunniteltu työkierron toteuttaminen niin, että äkillisissä poissaoloissa voi turvallisin mielin mennä toiseen yksikköön, johon on jo saanut perehtyä (asiantuntija)

28 MITÄ? Johtaminen ja esimiestyö Hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitys on korkea, selkeä roolitus tarvitaan. Jokaisella on vastuu yhteisön toimivuudesta omalta osaltaan, johtaminen ja esimiestyö luovat onnistumisen edellytykset. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Säännöllinen keskustelu, riittävä panostus johtamiseen ja esimiestyöhön myös käytännön ajankäytössä. Työyhteisön osallistuminen. Luotettavuus puolin ja toisin. Selkeät, oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset käytännöt erityistilanteissa. -Esimiehellä tulee olla johtajaasennetta, koulutusta ja hänen tulee ottaa roolinsa -Hänen tulee puuttua huonoon käytökseen välittömästi. -Oikeudenmukaisuus tärkeää (opiskelija) Esimiestyö tukee yksilöiden ja työyhteisöjen toimintaa. Esimiehillä on muutosjohtamisen osaamista. Talous - ja henkilöstövoimavarojen johtaminen on tasapainossa. Toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet (asiantuntija) Jaettu johtajuus/ osallistava johtaminen, otetaan koko henkilökunta mukaan aktiivisina toimijoina, unohdetaan ns. vanha johtamistapa, etsitään uusia tapoja johtaa. Oikeudenmukaisuus johtamisessa sekä tasapuolisuus johtamisessa. Johtajan läsnäolo on tärkeää, säännöllinen näkyminen, käyminen yksiköissä ja henkilökunnan kanssa keskusteleminen, kuunteleminen (asiantuntija)

29 Johtaminen ja esimiestyö Esimerkkejä parhaista käytännöistä Luottamus henkilöstön ja lähiesimiehen välillä on oltava ehdottomasti. (Esimiehen) on myös mahdollisuuksien mukaan seistävä tarvittaessa henkilöstön takana pulmallisissa tilanteissa (asiantuntija). Toivon, että keskustellaan ja kiinnitetään huomiota myös alaistaitoihin (asiantuntija) Substanssiosaaminen ja etenkin työprosessien käytännön hahmottaminen kuuluu hyvä esimiehen ominaisuuksiin. Ongelmatilanteissa tulee olla selkeä protokolla, jolla esimies voi tukea alaisiaan, esim. Päihdeongelma, työpaikkakiusaaminen, burn out (opiskelija) Omassa työpaikassani esimies pitää joka kuukausi 30min keskustelun jokaisen alaisensa kanssa. Niissä mietitään missä onnistuttu, missä ehkä ei, mitä kehittämistavoitteita on osaamisessa, omalla vastuualueella, tiimityössä yms. Esimiehen asenteena on luoda edellytykset jokaisen työssä onnistumiselle (asiantuntija)

30 MITÄ? Maine ja arvostus Maine ja arvostus ovat korkealla tasolla työssä onnistumisen myötä. Positiiviset asiakaspalautteet, opiskelijoiden ja työntekijöiden kokemukset yksikön toiminnasta ovat keskeisimpiä kuvailuja maineelle ja arvostukselle vetovoimatekijänä. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Yksilöiden huomioiminen työyhteisössä, keskustelu ja yhteishengen rakentaminen. Riittävät ja säännölliset kehitys- ja palautekeskustelut ym. Maine ja arvostus kasvavat ruohonjuurityön tuloksena. Jos työntekijöillä on riittävät toimintaedellytykset hyvään työhön, mainekin leviää (asiantuntija). Maineeseen ja arvostukseen vaikuttaa suuresti myös työpaikan välitön ja vastaanottava ilmapiiri. Opiskelijoiden myönteisissä työkokemuksissa mainitaan usein arvostava ja ystävällinen suhtautuminen. Vaikka tämä asia tulee esille myös Toimiva työyhteisö -kohdassa, on sillä selvä vaikutus maineeseen ja arvostukseen (opiskelija). Kun pääsee itse vaikuttamaan työn sisältöön ja kehittämiseen, luo se osaltaan tyytyväisyyttä henkilöstölle. Omaisten myönteinen palaute myös hyvänä koettu, esimieheltä tullut kiitos jne (asiantuntija)

31 MITÄ? Kansainvälisyys Kansainvälisyys tulee olennaisimmin esiin työssä suurimmissa, kansainvälistä yhteistyötä tekevissä yksiköissä (esim. yliopistosairaalat). Lisäksi tulee esiin kotikansainvälistyminen työyhteisöissä, joissa on työntekijöitä ja/tai asiakkaita, joilla on eri tausta tai kokemusta eri maista. Teemasta käydään varsin vähän keskustelua. MITEN? Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? Erilaisten käytäntöjen vertailu ja hyödyntäminen kehitystyössä, keskustelu. Muiden maiden toimintatapoihin tutustuminen auttaa näkemään omat tavat uusin silmin, vaikka suoraan omaan toimintaan soveltaminen ei olisikaan mahdollista (asiantuntija). Alalla on jo paljon henkilökuntaa jotka ovat olleet ulkomailla töissä. Heidän hankkimaansa kokemusta ja tietoa hyödynnetään työpaikassa (asiantuntija). Eri maiden työkäytäntöihin minulla on mahdollisuus tutustua, kun työyhteisössämme on maahanmuuttajia työtekijöinä. Voimme vertailla eri käytäntöjä ja miten niitä on mahdollisuus hyödyntää omassa työssämme (asiantuntija)

32 Mitkä muut teemat on mielestäsi tärkeää ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan työn kehittämisessä entistä vetovoimaisemmaksi? Teoriasta käytäntöön päätöksiä tekemällä ja kokemuksia jakamalla Opiskelijapaneelissa oli mahdollisuus ehdottaa omia teemoja käsiteltyjen lisäksi; keskeisenä toistui ajatus, että hyvät keinot ovat jo olemassa ja käsillä, mutta teoriasta käytäntöön matka on usein pitkä. Työyhteisöjen yhteinen vastuu ja työyhteisöjen välinen konkreettisten järjestelyjen keskusteleminen ja käytäntöjen jakaminen nähtiin tärkeäksi, samoin selkeät päätökset asioiden prioriteeteista ja niiden mukainen toimiminen. Yleisesti ottaen nyt mainitut ajatukset ovat hyviä. ideoinnissa suunnattaisiin myös siihen, että miten nyt mainitut tavoitteet voitaisiin saada käytännössä toteutettua (opiskelija). Esimiehellä on tärkeä rooli. Kokisin että työyhteisöjen olisi hyvä jakaa toisilleen heillä toimivia käytäntöjä muiden sosiaali- ja terveysalojen toimijoille kokeiltavaksi ja näin ollen hyvät toimintatavat olisivat laajalla, tehden työstä mielekkäämpää ja vetovoimaisempaa (opiskelija). Hoitoalla olisi hyvä ottaa käyttöön jonkinlainen työilmapiirikoulutus. *** voisi korostaa soten työntekijöiden asenteita työtä kohti. en tiedä miten voisi kohottaa jonkun työmoraalia, mutta kun siitä johtuu kuinka kukin työnsä tekee Ehkä tässä on osa syytä siihen että on pulaa työvoimasta (opiskelija)

33 Kiitos!