VARKAUDEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. VARKAUDEN KAUPUNKI Sivistystoimi Varhaiskasvatus

Transkriptio

1 VARKAUDEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARKAUDEN KAUPUNKI Sivistystoimi Varhaiskasvatus

2 JOHDANTO 1. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT VARKAUDESSA Päiväkodit Perhepäivähoito Esiopetus Avoin varhaiskasvatus Muita varhaiskasvatuksen toimijoita 5 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN VARKAUDESSA Päivähoidon palvelualueen toiminta-ajatus ja arvot Kasvattaja ja varhaiskasvatusympäristö Kieli ja vuorovaikutus Lapselle ominainen tapa toimia 6 3. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 8 4. KASVATUSKUMPPANUUS 9 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET Varhaiskasvatuksen järjestäminen Varhaiserityiskasvatusta ohjaavat periaatteet Moniammatillinen yhteistyö ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAUSTAISET LAPSET LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN 14 JATKUMON RAKENTAMINEN 9. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA 14 2

3 JOHDANTO Varhaiskasvatus alle kouluikäisten lasten hoidon, huolenpidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, johon kuuluu myös esiopetus. Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada huoltajien valinnan mukaan joko kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon- tai yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa korostuu huoltajien ja henkilöstön välinen vuorovaikutus ja yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Varkauden varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, ja sen laatimisessa on huomioitu kaupungin linjaukset, strategiat ja tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline ja henkilöstön työväline. Kunnallinen suunnitelma on perusta varhaiskasvatusyksiköiden toiminnalle, ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät toimintayksiköiden omat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon kunkin yksikön erityispiirteet ja painotukset. 3

4 1. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT VARKAUDESSA Varkaudessa on monipuolisesti tarjolla varhaiskasvatuspalveluja kunnallisissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa sekä palvelurahalla yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Esiopetusta järjestetään päiväkotien esiopetusryhmissä ja kouluilla toimivissa Pienten kouluissa. Varkauden kaupunki ja Leppävirran kunta muodostavat yhteisen päivähoidon palvelualueen. Huoltajat voivat hakea lapselleen päivähoitopaikkaa yli kuntarajojen. Kunnat ovat sopineet päivähoidon hinnoittelusta ja asiakaspalvelukäytännöistä. 1.1 Päiväkodit Varkaudessa on kuusi kaupungin omaa päiväkotia - Kankunharjun päiväkoti - Käpykankaan päiväkoti - Könönpellon päiväkoti - Päiviönsaaren päiväkoti - Repokankaan päiväkoti - Taulumäen päiväkoti, jossa järjestetään kaupungin ympärivuorokautinen päivähoito sekä kaksi yksityistä päiväkotia - päiväkoti Aarrearkku - päiväkoti Nappula 1.2 Perhepäivähoito Varkauden perhepäivähoidossa toimii 24 kunnallista ja 8 yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnalliset perhepäivähoitajat toimivat alueensa päiväkodinjohtajan alaisuudessa ja yksityisten perhepäivähoitajien ohjauksesta vastaa yksi päiväkodinjohtaja. Lisäksi perhepäivähoitoa järjestetään Kangaslammin ryhmäperhepäivähoitokodissa. Perhepäivähoidon varahoito on keskitetty Repokankaan päiväkodin yhteydessä toimivaan varahoitoryhmään. 1.3 Esiopetus Esiopetusta järjestetään neljässä kunnallisessa päiväkodissa, yhdessä yksityisessä päiväkodissa sekä kuudella koululla kahdeksassa eri ryhmässä. Ruotsinkielinen ja englantipainotteinen esiopetusryhmä toimii Könönpellon koululla. Kangaslammin esiopetus on integroitu perusopetuksen ykkösluokkaan. Kouluilla toimivat esiopetusryhmät ja alakoulun 1-2 luokat muodostavat koululleen ns. pienten koulun, jossa päivittäinen yhteistyö on tiivistä. Esiopetuksen lisäksi kouluilla järjestetään leikkitoimintaa esiopetusikäisille. 4

5 1.4 Avoin varhaiskasvatus Avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetään Repokankaan päiväkodin yhteydessä: Leikkikoulu on ohjattua toimintaa, joka on tarkoitettu vuotiaille, esim. kotihoidossa oleville lapsille. Perhekerho tarjoaa vanhemmille ja alle kouluikäisille lapsille mahdollisuuden tutustua toisiin aikuisiin ja lapsiin yhdessä keskustellen ja leikkien. Varhaiskasvatuksen perhetyö on suunnattu perheille, jossa on alle kouluikäisiä lapsia. Perhetyöllä tarjotaan tukea kasvatukseen, vanhemmuuteen ja arjen eri tilainteisiin, jos perheellä on vaikeuksia selvitä omin voimin. 1.5 Muita varhaiskasvatuksen toimijoita Muita varhaiskasvatuksen toimijoita Varkaudessa ovat esim. Soisalo-opisto (mm. taideleikkikoulut), kulttuuritoimi ja liikuntapalvelut. Evankelisluterilaisella seurakunnalla on kerhotoimintaa ja monet urheiluseurat toimivat aktiivisesti. 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN VARKAUDESSA 2.1. Varkauden varhaiskasvatuksen palvelualueen toiminta-ajatus ja arvot Perustehtävämme on toteuttaa varkautelaisen lapsen varhaiskasvatus ja esiopetus. Annamme jokaiselle lapselle, yhteistyössä huoltajien kanssa, turvallisen perushoidon, laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen sekä tarvittaessa erityistuen, lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen ja sosiaalista kasvua tukien. Toimintamme perustana on tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Pidämme tärkeinä seuraavia asioita: - turvallisuus - myönteinen ihmiskäsitys - vastuullisuus - aito kiinnostus lapsesta - ilo - erilaisuuden hyväksyminen Toimintamme lähtökohtana ovat lapsilähtöisyys, joustavuus ja avoimuus. Pyrkimyksenä on järjestää jokaisen perheen tarpeita vastaava hoitomuoto, esiopetus ja tarvittaessa lisätuki. Tämän mahdollistaa päivähoitoasetuksen mukainen, koulutettu ja yhteistyökykyinen henkilökunta. 5

6 Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden, ja painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi kokee oppimisen ja onnistumisen iloa. Turvalliset ihmissuhteet ovat myös hyvän oppimisen perusta Kasvattaja ja varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jossa voidaan hyödyntää hyödyntää kaikkien työntekijöiden koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta. Kasvattajan tehtävänä on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttaminen, lapsen kehityksen havainnointi ja toiminnan suunnittelu sekä hyvän varhaiskasvatusympäristön rakentaminen. Varhaiskasvatuksen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Lähtökohtana ovat lapsiryhmien ja yksittäisen lapsen tarpeet sekä toiminnan tavoitteet. Lapselle sopiva fyysinen toiminta- ja oppimisympäristö vastaa hänen kehitystasoaan ja antaa haasteita. Se tarjoaa tilaisuuden lapsen omaehtoiselle tutkimiselle, kokeilulle ja liikkumiselle. Varkaudessa piha- ja ulkoilualueet puistoineen ja metsineen ovat tärkeä osa toiminta- ja oppimisympäristöä. Psyykkinen ja sosiaalinen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu hoitopaikan yleisestä ilmapiiristä. Tavoitteena on turvallisen, kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin luominen, jossa lapsi saa kiitosta ja kannustusta. Toimiessaan ikäistensä kanssa lapsi saa kasvulleen myös vertaisryhmän tuen. Varhaiskasvatuksen toiminta- ja oppimisympäristön suunnittelussa otetaan huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Varhaiskasvatusympäristöä havainnoidaan ja arvioidaan ja sitä muutetaan tarvittaessa lapsiryhmän toimintaa ja tarpeita vastaavaksi. Hyvä varhaiskasvatusympäristö on turvallinen, monipuolinen ja myönteinen. 2.3 Kieli ja vuorovaikutus Kielellä on tärkeä merkitys lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutustilanteessa. Kasvattaja tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja mahdolliset erityistarpeet. Hän ohjaa lapsen havaintoja ja opettaa toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen toiminta- ja oppimisympäristö tarjoaa lapselle monipuolisia kielellisiä malleja ja vuorovaikutuskokemuksia, jotka luovat perustaa oppimiselle. 2.4 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja luova ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Nämä otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 6

7 Leikki on tärkein lapsen kasvun ja kasvatuksen väline, ja se on lapselle luonteenomaista toimintaa. Leikkiessään lapsi luo uutta, etsii vastauksia kysymyksiin ja oppii elämiseen liittyviä taitoja. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Lapsen tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta kehittyy, mikä luo osaltaan perustaa terveelle itsetunnolle. Ohjattu liikunta on osa varhaiskasvatusta lapsen omaehtoisen liikunnan lisäksi. Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimiseen, kokeilemiseen ja oivaltamiseen. Lähiympäristö ja luonto ovat tärkeä tutkimuskohde. Lapselle tarjotaan mahdollisuus toimia taiteen eri alueilla monipuolisesti. Kasvattaja antaa aikaa, tilaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. 4. SISÄLTÖALUEET VARHAISKASVATUKSESSA Lapset oppivat koko ajan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Varhaiskasvatuksessa sisältöalueet toimivat kasvattajan työvälineenä ja orientaatiot muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä lapselle ja lapsiryhmille tulee etsiä, muokata ja tarjota, jota lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasaisesti. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisällön opiskelu, vaan sellaisten valmiuksien kehittäminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monipuolisia ilmiöitä. Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. 3.1 Matemaattinen orientaatio Matematiikka on tapa ymmärtää, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja sen ihmisiä. Matemaattiset valmiudet kehittyvät arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti ja vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Haastavalla ja mielekkäällä varhaiskasvatusympäristöllä sekä kiinnostavien materiaalien ja välineiden avulla tarjotaan lapselle mahdollisuus kehittää matemaattista ajatteluaan: vertaaminen, luokittaminen, sarjoittaminen, yksi-yhteen vastaavuus, lukujonot, päätteleminen ja ongelmanratkaisu. 7

8 3.2 Luonnontieteellinen orientaatio Luonto- ja ympäristöoppimisessa havaintojen tekemisellä on keskeinen asema. Lasta ohjataan tietoisesti tekemään havaintoja kaikilla aisteillaan. Lapsi saa omakohtaiseen kokemukseen perustuvia elämyksiä ympäristön kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Lasta ohjataan ympäristön arvostamiseen ja vaalimiseen. Lapsi tutustuu erilaisten toimintojen ja tutkimus- ja havaintovälineiden avulla luonnon eri ilmiöihin, elolliseen ja elottomaan luontoon ja kestävään kehitykseen. 3.3 Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis- ja yhteiskunnallisen kasvatuksen avulla lapsi tutustuu omaan kotiseutuun, perinteisiin ja siihen miten ennen elettiin. Kasvattajan tehtävänä on tutustuttaa lasta oman paikkakunnan nähtävyyksiin ja historiallisiin kohteisiin perehtyen samalla nykyhteiskunnan toimintaan. Näkökulmaa menneeseen tuovat myös lapsen oma historia ja juuret. Lapselle hahmottuu näin mielikuva menneestä nykyisyyteen. 3.4 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen, luomisen ja kuvittelun kautta lapsi saa omakohtaisia aistimuksia ja kokemuksia, joiden avulla hänen itsetuntonsa ja tuntemuksensa rakentuu ja vahvistuu. Lapsi tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan ja vahvuuksistaan. Monipuolisia ja luovia toimintatapoja käyttämällä lapsi saa mahdollisuuden käsitellä omia tunteitaan. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. 3.5 Eettinen orientaatio Eettistä kasvatusta toteutetaan arkipäivän tilanteissa, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Lasta ohjataan pohtimaan oikeaa ja väärää, totuutta ja valhetta, hyvää ja pahaa. Päivittäisissä tilanteissa ja tapahtumissa käsitellään tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja kunnioituksen kysymyksiä lapsen kehitystason mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa lapsesta vastuuntuntoinen, myönteinen ja tasapainoinen ihminen, joka arvostaa itseään ja muita ihmisiä. 3.6 Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lähtökohtana on lapsen omaan uskontoon tai katsomuksen perinteisiin tutustuminen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kyselemiseen ja pohdintaan. Uskontokasvatuksessa on tärkeää yhteistyö kodin kanssa ja erilaisten vakaumusten kunnioittaminen. 8

9 4. KASVATUSKUMPPANUUS Huoltajilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä puolestaan on koulutuksensa ja työkokemuksen antama ammatillinen tietotaito sekä vastuu tasavertaisen yhteistyön luomisesta. Huoltajien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tavoitteena on samanarvoisuus, luottamus ja kunnioitus. Kasvatuskumppanuudella varmistetaan jaetun kasvatustehtävän yhdistäminen ja mahdollinen tuen tarjoaminen. Varkaudessa lapsiperheitä palvelee laaja moniammatillinen verkosto, joka toimii tarvittaessa tukena ja työskentelee lapsen huoltajien kanssa. Verkostotyön keskeisenä tavoitteena on riskitilanteissa mahdollisimman varhainen puuttuminen ja asian vaatiman ohjauksen ja hoidon järjestäminen. Yhteistyö eri tahojen kanssa lähtee lapsen tarpeista ja toteutetaan yhteistoiminnassa lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. terveystoimen, perusopetuksen, lasten- ja nuortenkeskus Nikulan ja sosiaalitoimen kanssa. 9

10 5. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiserityiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen ja yhtäläinen laadukas varhaiskasvatus, jolla vastataan lasten tuen tarpeisiin monipuolisesti. Sillä tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Varhainen ja erityinen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle. Lapsen kasvua ja kehitystä sekä mahdollisesti tarvittavia tukitoimia arvioidaan lapsen huoltajien ja henkilöstön jatkuvassa yhteistyössä. Arvioinnissa voi olla mukana myös muita lapsen kanssa toimivia tahoja (esim. puhe- tai toimintaterapeutti). Kuvio 1. Erityinen tuki Varhainen tuki Varhaiskasvatuksen hyvä pedagoginen perusosaaminen Varhaiskasvatuksen hyvän pedagogisen perusosaamisen lähtökohtia ovat henkilöstön riittävä osaaminen, lapsen kehityksen tuntemus sekä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen. Suunnitelmallisuus sekä lapsen taidot ja tarpeet huomioonottavat toimintatavat ovat osa lapsen päivittäistä arkea päivähoidossa. Varhaisessa tuessa on tärkeää vaikeuksien ennaltaehkäiseminen sekä lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen. Edelleen vahvistetaan suunnitelmallisesti päivähoidon arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat esimerkiksi toiminnan rakenne ja hyvä vuorovaikutus. Varhaisen tuen tarve voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Erityinen tuki edellyttää perusosaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista. Se on suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista sekä moniammatillista yhteistyötä. Päivittäistä kasvatustoimintaa yksilöllistetään, perustaitoja harjaannutetaan ja lapsen itsetuntoa vahvistetaan. Erityisen tuen tavoitteet, menetelmät, arviointi ja seuranta kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja kuntoutussuunnitelmaan. 10

11 5.1 Varhaiserityiskasvatuksen järjestäminen Varkautelaisten lasten varhaiserityiskasvatus järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä lähipäiväkotiperiaatteella. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitopaikasta ja sopivasta hoitomuodosta keskustellaan lapsen huoltajien kanssa. Päivähoidon johtoryhmä määrittää tukea tarvitsevan lapsen hoitopaikan erityispäivähoidon koordinaattorin sekä erityislastentarhanopettajien esityksestä. Tarvittaessa arvioinnin tueksi pyydetään lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto. Lapsella on mahdollisuus sijoittua lähialueensa päiväkodin tai perhepäivähoidon ryhmään tai integroituun erityisryhmään. Tukea tarvitsevan lapsen kohdalla tukitoimet aloitetaan heti, kun tarve on havaittu. Erityisen tuen toteuttamisesta vastaa ryhmän henkilökunta yhdessä erityislastentarhanopettajan ja yksikön johtajan kanssa. Varhaiserityiskasvatusta koordinoi erityispäivähoidon koordinaattori. Varhaisen tuen aluemallissa kaupunki ja sen päivähoito / esiopetus on jaettu alueisiin, joissa kussakin työskentelee alueellinen erityislastentarhanopettaja. Alueellisen erityislastentarhanopettajan työhön kuuluu samanaikaisopetus, lasten ohjaus, konsultaatio sekä yhteistyö vanhempien ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Lisäksi jokaisessa integroiduissa erityisryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja. Koulujen esiopetuksen erityisopetuksen toteuttaa koulun erityisopettaja. 5.2 Varhaiserityiskasvatusta ohjaavat periaatteet Varhaiserityiskasvatus pohjautuu päivähoidon arjen kuntouttaville elementeille, joita ovat: Toiminnan struktuuri eli rakenne Ajan, paikan ja toiminnan säännöllisyys luovat lapselle turvaa. Tällöin lapsen on helpompi jäsentää ja ennakoida. Ryhmätoiminta Toiminta ja leikki yhdessä toisten lasten kanssa tukee lapsen sosiaalista kehitystä ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Pienryhmätoiminta sekä pari- ja yksilötyöskentely antavat mahdollisuuden taitojen opetteluun turvallisesti. Lapsen ja kasvattajan välinen hyvä vuorovaikutus Hyvä vuorovaikutus on aitoa, empaattista ja lapsen itsetuntoa tukevaa. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja saada omat mielipiteensä kuuluviin. Tarvittaessa käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä (esim. kuvat ja viittomat). Lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen Lasta ohjataan ajattelemaan, tekemään päätöksiä ja ymmärtämään oman toimintansa seuraamuksia. Lapsi opettelee päivittäisiin arjen tilanteisiin liittyviä taitoja. Kehityksen osa-alueiden tukeminen Kehityksen eri osa-alueiden (esim. kielen kehitys, motoriikka) tukeminen liitetään luontevasti osaksi lapsen ja lapsiryhmän arkea. 5.3 Moniammatillinen yhteistyö 11

12 Moniammatillisessa yhteistyössä haetaan oikeat tukimuodot ja palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä selkiytetään eri tahojen vastuut ja tehtävät. Mahdollisia yhteistyötahoja yksittäisen lapsen ja perheen asioissa ovat: terveydenhoito lasten ja nuorten keskus Nikula Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) puheterapiapalvelut toimintaterapiapalvelut fysioterapiapalvelut Varkauden kaupungin sosiaalitoimi (lastensuojelu, perhe- ja sosiaalityöntekijät) Vaalijalan kuntayhtymä Mäntykankaan koulu Yhteisötasolla koko esiopetusryhmää koskevia yhteistyötahoja ovat: Varkauden evankelisluterilainen seurakunta kulttuuripalvelut (esim. museot, kirjasto, teatteri) urheiluseurat alan oppilaitokset Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa käydään huoltajien kanssa läpi tiedon siirron merkitys lasta koskevien asioiden käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Yksilöity lupa kirjataan Vasuun. Lasta koskevan oleellisen tiedon siirto lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa tai siirtyessä esiopetukseen on tärkeää. Tiedon siirtämisen vastuu on aina lähettävällä taholla uuteen hoitopaikkaan tai esiopetukseen. 12

13 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET Vieraskielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen Varkaudessa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville lapsille järjestetään varhaiskasvatusta yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Toteutamme lapsen taustan huomioon ottaen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita, ja tuemme hänen sosiaalisia kontaktejaan. Vahvistamme lapsen identiteettiä kunnioittamalla hänen omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa. Tarpeen mukaan ohjaamme ja autamme lasta suomenkielen oppimisessa, omaksumisessa ja käyttämisessä. Laadimme vanhempien kanssa lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman, johon sisällytetään lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Tässä yhteydessä henkilökunta tutustuu lapsen omaan kulttuuriin ja elämäntapoihin. Annamme perheelle riittävästi tietoa päivähoidon toimintatavoista ja vanhempia tuetaan ja kannustetaan säilyttämään ja kehittämään lapsen äidinkieltä. Varkaudessa lasten on mahdollisuus saada varhaiskasvatusta ruotsin ja englannin kielellä. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus toteutetaan ruotsinkielisessä koulussa ja englanninkielinen varhaiskasvatus englantipainotteisessa esikouluryhmässä. Molemmat toimivat Könönpellon koulun yhteydessä. Toiminnan tavoitteet ovat samat kuin kaupungin varhaiskasvatuksessa yleensä. Päivittäisissä toiminnoissa painottuu vieraan kielen harjoittelu ja käyttö lapselle ominaisin oppimis- ja toimintatavoin. 7. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilöstön ja huoltajien yhteistyönä varhaiskasvatussuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset. Siinä otetaan huomioon lapsen vahvuudet, kokemukset, mielenkiinnon kohteet, tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeet sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön, huoltajien ja lapsen kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. 13

14 8. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMON RAKENTAMINEN Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Esiopetus- alkuopetus- ja päivähoitoyksikkökohtaiset suunnitelmat ohjaavat kasvatusja opetustoimintaa. Yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuksen välillä toteutetaan alueellisesti yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Kouluun lähtevien lasten vanhemmille tarkoitetut vanhempainillat järjestetään kaupunginosittain yhteistyössä koulun ja varhaiskasvatuksen kesken. 9. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan toteutumisen arviointi, kehittäminen ja seuranta Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Se ohjaa ja kehittää suunnitelmien tarkistamiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen. Arviointiin osallistuvat vanhemmat, lapsi itse ja varhaiskasvatuksesta vastaavat henkilöt. Arviointikohteita ovat: - varhaiskasvatussuunnitelma - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - tavoitteiden toteutuminen - henkilöstön ammattitaito - yhteistyö perheiden ja yhteistyötahojen kanssa Arviointimenetelmiä ovat: - vanhempien kanssa käytävät keskustelut - vanhemmille tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt - henkilökunnan itsearvioinnit, kehityskeskustelut - lasten itsearvioinnit - työyhteisön arviointikeskustelut Kehittämismenetelmiä ovat: - kehityskeskustelut vuosittain esimiehen ja alaisen välillä - toiminnan suunnittelu - henkilöstön täydennyskoulutus - verkostotyö 14

15 Varhaiskasvatuksen laadun seuranta Varhaiskasvatuksen laatua mitataan joka toinen vuosi huoltajille suunnatuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä. Ammattitaidon ylläpitämiseksi on varhaiskasvatuksen työntekijöillä oikeus saada koulutusta vuosittain noin kolme päivää. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta määrittävät muun muassa seuraavat asiakirjat: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Laki lasten päivähoidosta (36/1973) Lasten oikeuksien julistus Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 1997: 3 Perusopetuslaki 2011 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes ja lisäksi paikallisesti Varkaudessa: Varkauden kaupungin hyvinvointikertomus Varkaus-visio. Kaupungin strategia vuoteen 2012 Turva ja turvallisuus päivähoidossa Varkauden kaupungin esiopetussuunnitelma