SUOMEN TUTKIMUKSEN RAHOITUS - TARPEET JA SUUNTAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TUTKIMUKSEN RAHOITUS - TARPEET JA SUUNTAUS"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 1/2000 SUOMEN TUTKIMUKSEN RAHOITUS - TARPEET JA SUUNTAUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden aiheesta "Suomen tutkimuksen rahoitus - tarpeet ja suuntaus". Tilaisuudessa alustajina toimivat tiede- ja teknologianeuvoston varapuheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Teknologian kehittämiskeskus TEKESistä sekä Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja, rehtori Paavo Uronen Teknillisestä korkeakoulusta. Kommenttipuheenvuoron pitivät rehtori Kari Raivio Helsingin yliopistosta ja johtaja Marja Simonsuuri-Sorsa opetusministeriöstä. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Tilaisuuden avaus 1 Kansanedustaja Leena Luhtanen Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja Tutkimuksen rahoitus teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta 9 Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Teknologian kehittämiskeskus TEKES Yliopistojen ja korkeakoulujen resurssitarpeet 26 Rehtori Paavo Uronen, Teknillinen Korkeakoulu Kommenttipuheenvuoro 48 Rehtori Kari Raivio, Helsingin yliopisto Kommenttipuheenvuoro 51 Marja Simonsuuri-Sorsa, opetusministeriö

4 1 Tutkaksen jäsen, kansanedustaja Leena Luhtanen TILAISUUDEN AVAUS Tutkaksen hallituksen jäsen, kansanedustaja Leena Luhtanen avasi tilaisuuden todeten mm: Päivän teeman me kaikki tunnemme ja tarkoituksena on tässä seminaarissa pohtia kuinka Suomen kansainväliselle huipputasolle yltävän tutkimuksen rahoitusta tulisi tulevaisuudessa suunnata ja mitkä ovat tutkimuksen tarpeet tänä päivänä. Seminaarimme taustaksi kokosin eräitä - mielestäni keskeisiä - asiaan liittyviä näkökohtia seuraavasti: - Miten julkinen tutkimusrahoitus suunnataan ja mitoitetaan siten, että uuden tutkimustiedon avulla turvataan kansantalouden myönteisen kehityksen jatkuminen? - Miten varmistetaan yliopistojen ja korkeakoulujen perustutkimuksen ja tutkijakoulutuksen pitkäjänteinen rahoitus? - Millainen tutkimuksen rahoitusjärjestelmä parhaiten turvaa Suomen tieteen korkean kansainvälisen tason? - Mikä on julkisen ja yksityisen tutkimuksenrahoituksen tarkoituksenmukainen määrällinen ja laadullinen suhde? - Mikä on julkisen tutkimusyhteisön ja rahoituksen tehtävä ja rooli yksityisen tutkimuksen ja kehitystyön ylläpitäjänä ja tutkijana? - Miten turvataan yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustiedon ja tutkimustulosten korkea hyödynnettävyys? En käy asiaa tarkemmin käsittelemään, totean vain, että esimerkiksi kalvon viimeinen kohta: miten turvataan yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustiedon ja tutkimustulosten korkea hyödynnettävyys, on ajankohtainen ja tärkeä juuri siitä syystä, että panostamme paljon tutkimukseen, mutta mitkä ovat tulokset. Kysymyksiä on paljon, esimerkiksi ulkopuolinen rahoitus, minkälainen rahoitusjärjestelmä meillä pitäisi olla ja mikä on koko julkisen yhteisön ja rahoituksen rooli. Kalvo on siis taustaksi ja kysymysten herättäjäksi. Uskon, että saamme tältä auditoriolta tänään paitsi paljon uutta tietoa, myös paljon uusia kysymyksiä. Mielestäni on hyvin tärkeätä se, ja sitä haluankin korostaa, että tiede- ja teknologianeuvoston juuri valmiiksi saama selvitys asiasta antaa erittäin hyvän lähtökohdan asioiden käsittelemiselle.

5 Omasta puolestani haluan korostaa sitä, miten tärkeää on hyvä yhteistyö Tekesin, Suomen Akatemian, yliopistojen ja myös muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ilman hyvää ja saumatonta yhteistyötä tulokset eivät olisi sellaisia, kuin ne ovat tänään. Yhteistyö on ollut hyvää ja sitä pitää ilman muuta jatkossakin vaalia. Pitemmittä puheitta toivotan teidät kaikki tervetulleiksi tähän seminaariin ja auditorioon. Seuraavana meille esiintyy tiede- ja teknologianeuvoston varapuheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja aiheena tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset Olkaa hyvä. 2

6 3

7 4 Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja TIEDE- JA TEKNOLOGIANEUVOSTON LINJAUKSET Arvoisat tutkijat ja kansanedustajat, hyvät naiset ja herrat, Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa luonnehtii pitkäjänteinen ja määrätietoinen panostaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kansallista innovaatiojärjestelmää on kehitetty toimivana kokonaisuutena. Kansainvälinen yhteistyö on tullut osaksi jokapäiväistä toimintaa sen kaikilla tasoilla. Myös innovaatiojärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan eri lohkojen välisiä yhteyksiä on jatkuvasti voimistettu. Kaikki tämä kehittäminen on rakentunut keskeisesti julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön, josta onkin muodostunut kansallisen innovaatiojärjestelmämme yksi erityispiirre. Elämme kuitenkin keskellä jatkuvaa tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän muutosta. Globaalin kehityksen myötä kansallisten ja alueellisten innovaatiojärjestelmien merkitys korostuu entisestään. Näiden järjestelmien tehokas toiminta luo edellytykset taloudellisen kasvun, työpaikkojen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseksi. Vielä 1980-luvun alussa Suomi oli selvästi teollisyhteiskunta. Tänään tieto ja osaaminen - niiden tehokas tuottaminen, levittäminen ja hyödyntäminen - ovat keskeisiä avaintekijöitä talouden ja koko yhteiskunnan kehityksen kannalta. Elämme tiedon ja osaamisen yhteiskunnassa. Yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen nopeana jatkuva muutos asettaa kehittämistyölle vaativia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan. Meidän tulee pystyä elämään sen osana, sopeutumaan sen tuomiin muutoksiin ja hyödyntämään tätä kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se edellyttää niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta määrätietoista, mutta harkittua panostamista tulevaisuuteen. Myös tieteen ja tutkimuksen arvomaailma ja niiden yleinen arvostus muuttuu ajan mukana. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan taloudellisten hyötyjen rinnalla kestävillä sosiaalisilla ja kulttuurillisilla arvoilla on yhä enemmän merkitystä myös tieteen ja teknologian panostuksia perusteltaessa. Suomessa on panostettu määrätietoisesti tutkimukseen 1990-luvun aikana Suomi on erottautunut useimmista Euroopan ja OECD:n maista panostamalla poikkeuksellisen voimakkaasti kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Sen seurauksena olemme saavuttaneet jo monessa suhteessa Euroopan ja maailman kärkitason. Kokonaistutkimuspanoksemme on kaksinkertaistunut 1970-, ja 1990-luvulla ja on nyt jo yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Huipputeknologian tuotteiden vienti on noussut 19 % Suomen kokonaisviennistä ja on voimakkaasti ylijäämäinen. Tämä innovaatiojärjestelmän kehittäminen on kyetty toteuttamaan laaja-alaisena. Tutkimusjärjestelmän kaikki osat ovat vahvistuneet. Myös tutkimuksen laatu, relevanssi ja kansainvälinen

8 5 näkyvyys ovat tasaisesti parantuneet. Myös päätöksentekoa tukevaa tietopohjaa on jatkuvasti vahvistettu muun muassa käynnistämällä kansainvälisiä vertailuja ja arviointeja sekä tehostamalla innovaatiotutkimusta. Ne ovat osoittaneet Suomen valinneen oikein tietoon ja osaamiseen perustuvan kehittämisstrategiansa ja menestyneen tähän saakka vähintäänkin hyvin. Olemme kyenneet hyödyntämään tietointensiivisen kasvun avaamia mahdollisuuksia jopa poikkeuksellisessa mitassa. Hallitus pyrkii osaltaan turvaamaan valitun tiedon ja osaamisen kehittämislinjan jatkumisen. Hallituksen ohjelma korostaakin, että Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on vahvasti riippuvainen osaamisesta, kyvystä hyödyntää osaamista ja luoda uusia innovaatioita. Koko väestön osaamistason nostaminen tukee siten Suomen kilpailukykyä ja kehittymistä sivistyskansana. Julkisen sektorin tehtävät aiempaa laajempia ja vaativampia Valtion tiede- ja teknologianeuvoston uusi kolmivuotislinjaus Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet tarkastelee nimensä mukaisesti erityisesti julkisen sektorin tehtäviä ja lähitulevaisuuden kehittämishaasteita muuttuvassa yhteiskunnassa. Viimevuosien aikana erityisesti yritykset ovat kasvattaneet tutkimus- ja kehittämistoimintaansa nopeasti. Yritykset tekevät jo kaksi kolmasosaa kaikesta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Vuosittainen kasvu on ollut noin 15% tasoa, eikä kasvun rajoja ole ainakaan vielä näkyvissä. Yritysten oman tutkimustoiminnan nopea kasvu on osaltaan kohdistanut paineita myös julkisen sektorin rahoittamalle ja tekemälle tutkimukselle. Kasvavassa määrin innovaatiot syntyvät elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja muun julkisen sektorin yhteistyönä. Siksi on aivan keskeistä, että yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto toimivat tehokkaasti yhdessä. Tiede- ja teknologianeuvosto kiinnittää myös huomiota siihen, että nykyinen kehitys korostaa julkisen sektorin tehtävää toimia kansallisen innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltaisena ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Voidaankin todeta, että lähivuosien tilanne on julkisen sektorin kannalta erittäin haasteellinen. Sille kuuluva toimintakenttä on aiempaa laajempi ja vaativampi. Julkisen sektorin tulee kyetä toteuttamaan erityisiä kehittämistoimia samanaikaisesti kaikkiaan viidellä toimintalohkolla. Toimenpiteitä tarvitaan: 1) tietoteollisuuden edellytysten kehittämiseksi, 2) sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kehittämisen tukemiseksi, 3) uusien kasvualojen tunnistamiseksi ja yritystoiminnan edellytysten kehittämiseksi, 4) tiedon ja osaamisen levittämiseksi ja laaja-alaiseksi hyödyntämiseksi, sekä 5) tiedon ja osaamisen yleisen perustan vahvistamiseksi. Nykyisen hyvän kehityksen jatkuminen on tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Siksi tietoteollisuuden kehitysedellytyksiin panostamisen tulee edelleenkin olla koulutus-, tiede- ja teknologiapolitiikan selkeä prioriteetti. Tämän luodun vahvuuden säilyttäminen nopean kasvun oloissa tulee olemaan meille, ja aivan erityisesti koulutusjärjestelmällemme, suuri haaste.

9 Tietoteollisuuden rinnalla meidän tulee kyetä kehittämään myös muita yhteiskunnalle tärkeitä alueita. Tarvitaan sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kehittämistä. Koulutus, tutkimus ja teknologinen kehitys ovat strategisia resursseja myös näiden alojen kehittämisessä ja vahvistamisessa. Myös eri politiikkalohkojen välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Suomen elinkeinorakenteen muutosta on kyettävä vahvistamaan ja nopeuttamaan. Ollaksemme kilpailukykyisiä, teollisuuden ja palvelujen tulee perustua entistä monipuolisemmin tietoon ja osaamiseen. Tietointensiivinen talous on voimakkaan vientivoittoista ja monipuolistunut teollinen rakenne on vähemmän herkkä suhdannevaihteluille. Elinkeinorakenteen muutos kohti voimakkaan kasvun aloja vahvistaa siten koko kansantalouden kehitysedellytyksiä. Siksi nykyisten vahvuuksien rinnalle on välttämätöntä löytää myös uusia kasvualoja ja parantaa niillä toimivien yritysten kehitysedellytyksiä. Kertynyttä tietoa ja osaamista on kyettävä hyödyntämään entistä laajemmin ja tehokkaammin. Onnistuakseen tämä edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin hyvää yhteistyötä. Kaikki edellä sanottu vaatii tiedon ja osaamisen infrastruktuurien määrätietoista ja laaja-alaista kehittämistä. Henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perusta luodaan koulutuksella ja tutkimuksella. Meidän on siksi kyettävä jatkuvasti luomaan uutta tietoa ja osaamista läpi koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmän. Se tarkoittaa myös tiedon ja osaamisen joustavaa siirtämistä sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehittämistyöhön ja sitä kautta myös kansalaisten käyttöön. Osaamisperustaa on jatkuvasti kehitettävä ja vahvistettava, sillä muuten sen hyödyntämisellekään ei ole tulevaisuudessa riittäviä edellytyksiä. Alueiden innovaatioprosessien vahvistaminen Myös alueiden tietoon ja osaamiseen tukeutuvaa kehitystä tulee vahvistaa. Tarvitsemme verkostoja, jotka tarjoavat edellytykset parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen hyödyntämiselle. Se tarkoittaa pääsyä kulloinkin tarvittavaan tutkimukseen tai teknologian huippuosaamiseen niiden sijaintipaikasta riippumatta. Asiantuntijaverkoston haasteena on tukea ja vahvistaa innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymistä ja kasvua. Vaatimus huipputasoon yltävästä toiminnasta saattaa kuitenkin rajoittaa verkoston alueellista kattavuutta, kun puhutaan tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisen huipputason yksikköjen fyysisestä sijoittumisesta. Lähtökohdat tällaisen alueellisen innovaatioverkoston kehittämiselle Suomessa ovat hyvät. Alueilla toimivat työvoima- ja elinkeinokeskukset ja niiden teknologiayksiköt, Finnveran ja Finpron alueyksiköt, teknologia- ja osaamiskeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, aluekehitysviranomaiset sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä tarvittavat puitteet innovaatiopalvelujen kehittämiselle. EU:n rakennerahastot, kaupunkiohjelman ja osaamiskeskusten kehittämishankkeet ja alueelliset pääomasijoitusrahastot yhdessä kansallisten kehittämishankkeiden kanssa tarjoavat resursseja verkoston kehittämiselle. Tutkimukseen tulee edelleen panostaa Menestyksellinen vastaaminen edellä mainittuihin haasteisiin vaatii myös julkisen tutkimusrahoituksen kehittämistä - vai pitäisikö sanoa hieman laajemmin innovaatiorahoituksen kehittämistä. Vuosille ajoittuneen tutkimuksen lisärahoitusohjelman myötä on tehty merkittäviä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 6

10 On kuitenkin monia painavia syitä, jotka perustelevat julkisen tutkimusrahoituksen kehittämisen ja kasvattamisen myös nykytilanteessa. Näistä tärkeimmät liittyvät kansallisen innovaatiojärjestelmän tasapainoiseen kehitykseen ja sen myötä myös elinkeinoelämän oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten turvaamiseen. Innovaatiojärjestelmän tasapainoisen kehityksen vuoksi tällä hetkellä on tarpeen edelleen vahvistaa innovaatioprosessin alku- ja loppupäätä, eli koulutusta ja perustutkimusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Julkisen sektorin vastuulla on tehtäviä, jotka vaativat rahoituksen näkökulmasta erityistä huomiota lähivuosina. Niitä ovat perustutkimus ja koulutustoiminta kokonaisuudessaan. Tietointensiivisten kasvualojen osaamis- ja rekrytointipohja on liian kapea, eikä sen laajentaminen ole mahdollista ilman erityistoimia. Osaamis- ja rekrytointipohjan kapeus on kasvun kannalta kriittinen tekijä. Vastaavasti tiedon ja osaamisen levittämistä ja hyödyntämistä on vahvistettava kehittämällä näitä tukevia palveluja. Vaikka tutkimuspanostus on kehittynyt myönteisesti, tehtyjen panostusten täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää lisätoimia. Nämä yhdessä alueellisesti kattavan innovaatioverkoston vahvistamisen kanssa asettavat uusia haasteita ja kompetenssivaatimuksia toimijaorganisaatioille. Haasteisiin vastaaminen ei kuitenkaan vaadi uusien organisaatioiden perustamista. Kysymys on ensisijaisesti tehtävien ja osaamisen kehittämisestä vastaamaan entistä paremmin näitä uusia tarpeita. On hyvä muistaa, että julkisen tutkimusrahoituksen kehittäminen lisää myös yksityisiä tutkimusja kehittämispanostuksia. Oikein mitoitetut ja kohdistetut julkisen sektorin toimenpiteet lisäävät elinkeinoelämän omia investointeja kotimaassa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yrityssektorin näkökulmasta avainkysymys on, millaiset edellytykset julkinen sektori kykenee tarjoamaan yritysten tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan kasvulle ja kehittymiselle Suomessa. Julkisen sektorin tuleekin, rahoitusmahdollisuuksiensa yleisissä rajoissa, huolehtia tutkimusja innovaatiorahoituksensa kehittämisestä asianmukaisella tavalla. Tiede- ja teknologianeuvoston mukaan lisäys on tarpeen sekä suhteessa julkisen sektorin edellä mainittuihin tehtäviin, yksityisen rahoituksen kehittymiseen että valtiontalouden mahdollisuuksiin. Uutta luovalla toiminnalla ja uusia toiminnallisia rakenteita luomalla parannetaan kansantaloutta ja sitä kautta merkittävästi myös julkisen sektorin omia toimintaedellytyksiä. Neuvosto esittääkin, että valtion tutkimusrahoituksen tulisi kehittyä bruttokansantuotteen arvioitua kasvua vastaavasti aikavälillä Se tarkoittaa julkisen T&K-rahoituksen hieman yli yhden prosentin osuuden säilyttämistä bruttokansantuotteesta, eli nykyisillä kasvuarvoilla noin 300 miljoonan markan vuosittaista lisäystä. Kysymys on sekä suomalaisen innovaatiojärjestelmän toiminta- ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä että julkisen tutkimusrahoituksen sisäisen tasapainon turvaamisesta. Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toiminta- ja kehittymisedellytykset ovat nyt ja vastaisuudessakin hyvin keskeisesti riippuvaisia julkisen rahoituksen määrästä ja sen kohdentumisesta. Panostaminen tutkimukseen on panostamista myös tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn. Yleiset painotukset ja tutkimusrahoituksen mitoitukset sovitaan kuitenkin vuosittaisten budjettineuvottelujen yhteydessä. Arvoisat tutkijat ja kansanedustajat - tulevaisuuden haasteisiin haetaan vastauksia useilla 7

11 foorumeilla. Suomalaista tiede- ja teknologiapolitiikkaa ja innovaatiojärjestelmää kehitetään ja arvioidaan monin käynnissä olevin tutkimuksin. Myös tietoyhteiskuntakehitystä tukevat selvitykset, globalisaatiota koskevat tutkimukset sekä hallituksen ja eduskunnan piirissä tehtävä tulevaisuustyö ovat tässä osaltaan tärkeitä tekijöitä. Niiden avulla kuva tulevista tiedon ja osaamisen kehittämistarpeista yhä vain täsmentyy. Samalla edellytykset julkisten toimien, ja sen myötä myös julkisen rahoituksen, hyvälle kohdistuvuudelle ja vaikuttavuudelle entisestään paranevat. 8

12 9 Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Teknologian kehittämiskeskus Tekes TUTKIMUKSEN RAHOITUS TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEN JA HYÖDYNTÄMISEN NÄKÖ- KULMASTA 1. Osaaminen ja rakennemuutos Osaamisen merkitys rakennemuutoksessa, toimintaympäristön murroksessa ja kilpailukyvyn kasvattamisessa on aivan ratkaiseva. Suomi on käynyt läpi rakennemuutoksen, jollaista ei ole missään muussa teollistuneessa maassa tapahtunut. Mutta muutos on vasta alussa. Jatkuva muutos on niin merkittävä, että tarvitsemme uuden talousteorian (alenevien rajahyötyjen periaate ei päde teknologiaan) ja uuden tuotantoparadigman. Kuva 1

13 10 Kuva 2 Kuva 3

14 11 Kuva 4 Kuva 5

15 12

16 13 Kuva 6 2. Suomen innovaatiojärjestelmän kilpailukyky Innovaatiojärjestelmässä rahalliset kannusteet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on innovaatiojärjestelmän toiminnan tehokkuus. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomen järjestelmä on saanut hyvät arvosanat, mutta kehittämiskohteitakin löytyy. Rahoituksen osalta suurin jälkeenjääneisyys on yritysten t&k-toiminnan julkisessa rahoitusosuudessa (Suomessa 4,5 %, OECD-maissa keskimäärin 10 %). Erityisiä kehityskohteita ovat lisäksi S S S uusien teknologiayritysten alkuvaiheen rahoitus asiantuntijapalvelujen lisääminen rahoituksen vaikuttavuuden ja alueellisen teknologiadiffuusion parantamiseksi yritysten kannusteiden lisääminen verkottumisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen lisäämiseksi.

17 14 Kuva 7 Kuva 8

18 15 Kuva 9 3. Yritysten t&k-hankkeiden luonne, verkottuminen Suomen hyvä menestyminen teknologiaintensiivisen yritystoiminnan aikaansaannissa on suurelta osin tulosta verkottuneesta toimintatavasta. Se on kansainvälisesti verrattuna huippuluokkaa. Verkottumisen kasvu on kuitenkin taittumassa sekä kannusteiden että asiantuntijapalvelujen niukkuuden vuoksi. Myös isojen yritysten strateginen perustutkimus vaatii lisäkannusteita. Kuva 10

19 16

20 17

21 18

22 19

23 20

24 21

25 4. Uusien yritysten ja liiketoimintojen synnyttäminen, kaupallistamisen nopeuttaminen, rahoittajayhteistyö Tekesin rahoitus kohdistui erityisesti uusien liiketoimintojen ja yritysten aikaansaantiin. Pääomarahoitusmarkkinoiden nopea kehittyminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia ja edellyttää valtion rahoituksen uudelleensuuntaamista ja merkittäviä lisäpanostuksia. Tekes voisi asettaa itselleen pitkän tähtäimen (10-15 vuotta) tavoitteeksi, että Suomen elinkeinorakenne edelleen monipuolistuu siten, että nykyisten kolmen tukijalan (metsäteollisuus, metalliteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus) lisäksi Suomella olisi kaksi muuta tukijalkaa: bioteollisuus ja osaamisintensiiviset palvelut. Nykyisillä panostuksilla tällaisen tavoitteen asettaminen ei ole realistista. Bioteollisuuden aikaansaanti vaatisi merkittävän lisäyksen strategiseen perustutkimukseen siten, että Suomeen syntyisi merkittävä määrä lisää maailmanluokan tutkimusryhmiä (tällä hetkellä noin 40). Pääomarahoituksen nopea kasvu (Suomi on Euroopassa Englannin ja Hollannin jälkeen kolmannella sijalla mitattaessa pääomarahoituksen määrää sen osuutena bruttokansantuotteesta; ulkomaiset pääomasijoitukset Suomessa ovat kasvaneet vielä nopeammin) on johtanut siihen, että muutaman vuoden päästä pääomarahoitus saturoituu, kun ei ole riittävästi tutkimustuloksiin perustuvia liikeideoita rahoitettavana. Kun tämä tilanne on käsillä, on liian myöhäistä ryhtyä luomaan tarvittavaa osaamista. Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja myöhästymisen välttäminen edellyttäisi Tekesin tutkimusrahoituksen lisäystä. Tietotekniikan ja -liikenteen nopea kasvu johtavat täysin uusien (teknologia- ja sisältöperusteisten) palvelutuotteiden laajoihin maailmanmarkkinoihin. Suomi on maailman kärjessä mobiili- ja digitaalitekniikassa. Nykyisillä panostuksilla emme kykene pitkään ylläpitämään tätä asemaa niin, että alan pk-yritykset laajasti kasvaisivat merkittäviksi tekijöiksi maailmanmarkkinoilla. Tämä edellyttäisi sekä Tekesin tutkimusrahoituksen että tuotekehitysavustusten lisäystä - myös nopeasti kasvavan pääomarahoituksen hyödyntämiseksi tulevina vuosina. 22 Kuva 23

26 23

27 24

28 25 5. Uuden tiedon metsästys, kansainvälinen yhteistyö Alle 1 % uudesta tiedosta syntyy Suomessa. Siksi Suomella pitää olla tehokas teknologiayhteistyö teknologiaveturien kanssa. Eurooppalaisen yhteistyön laatua tulisi parantaa. EU-tutkimusohjelmien kaksi tärkeintä tavoitetta ovat S S maailman huippuluokan tutkimusryhmien aikaansaanti verkottuneella toimintatavalla yritysten ja tutkimuslaitosten verkottumisen edistäminen. Molempia pitäisi merkittävästi tehostaa. USA ja Japani ovat edelleen teknologiavetureita lähes kaikilla alueilla. Siksi Suomen tulisi lisätä merkittävästi teknologiayhteistyötä ja -siirtoa niiden kanssa. Tämä edellyttäisi merkittävää asiantuntijapalveluiden lisäämistä. Kuva 28

29 26

30 27 Rehtori Paavo Uronen Teknillinen Korkeakoulu YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN RESURSSITARPEET Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kansanedustajat ja tutkijat, hyvät naiset ja herrat. Esitykseni otsikko on yliopistojen ja korkeakoulujen resurssitarpeet, tavattoman laaja aihepiiri, jota on vaikea 20 minuutissa kattavasti käsitellä. Tässä on kuitenkin tiivistelmä siitä, mitä yritän tästä asiasta teille kertoa. Nimenomaan yliopistolaitoksen kokonaisuuden kannalta puuttumatta tiettyjen tieteenalojen erityisongelmiin, joista erityisesti tietotekniikan tarpeet kuitenkin haluan tuoda tässä esiin. Keskityn tässä resurssitarpeissa vain yliopistojen perusrahoitukseen, eli siihen rahoitukseen, joka tulee opetusministeriön kehyksen kautta, sivuan hiukan Akatemian ja Tekesin tilannetta, mutta jätän pois tästä muuten kaiken ns. ulkopuolisen eli hankitun rahoituksen, joka tulee projektirahoituksena kilpailun kautta. Muutamalla sanalla yliopistojen asema Suomen tutkimus- ja koulutuspolitiikassa. Koulutusta on mahdotonta erottaa tutkimuksesta, tähän jo viitattiin tuossa ministerin alustuksen jälkeen olleessa puheenvuorossa. Tutkijakoulutus ja riittävä määrä tutkijoita on perusedellytys sille, että tutkimustoimintaa voidaan tehdä. Muutamia kalvoja nykytilanteesta, sitten johtopäätöksiä, minkälainen tilanne oli 90-luvulla ja sitten tulevaisuuden tavoitteita, mitä meille on asetettu eri tahoilta ja mitä voimavarasuunnitelmia on olemassa. Niitähän on hyvin monta, on kehittämislain uudistaminen tulossa, on julkaistu tämä teknologianeuvoston katsaus ja sitten myöskin hallitusohjelmassa ja KTM:n tekemässä kehittämissuunnitelmassa on linjauksia tämän osalta. Olen sitten sen perusteella tehnyt perusvoimavaralaskelman parille tulevalle vuodelle ja sitten aivan lopuksi katsotaan mitä se tarkoittaa. Tuossa vain muutamia lainauksia tärkeistä dokumenteista. Yliopistolaista, mikä on yliopistojen tehtävä, hallitusohjelmasta, miten hallitus näkee Suomen tulevaisuuden, se riippuu vahvasta osaamisesta, kyvystä hyödyntää osaamista, tehdä uusia innovaatioita ja tässä yliopistojen osuus on varmasti keskeinen. Sitten tämä valtioneuvoston hyväksymä kehittämissuunnitelma, koulutus ja tutkimus. Siellä todetaan tieto ja osaaminen edelleen koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaksi. Sitten muutamia tunnuslukuja miten tilanne 90-luvulla yliopistojen puolella on kehittynyt. Opiskelijamäärät ovat nousseet 90-luvulla tuon kalvon esittämällä tavalla. Täältä lähdettiin jostakin ja olemme nyt runsaassa opiskelijassa. Tutkintomäärät ovat vastaavana ajanjaksona, sekä maisteri- että tohtoritason tutkinnot kasvaneet huomattavasti nopeammin, eli tehokkuutta on tullut lisää. Ja miten sitten resurssipuoli on kehittynyt. Tässä nähdään reaalinen toimintamenojen kehitys vastaavina vuosina, kun nuo edelliset käyrät kulkivat ylöspäin, erityisesti tutkintomäärät selvästi, niin perusvoimavarat ovat kulkeneet suurin piirtein alaspäin. Nyt olemme suurin piirtein lamaa edeltävällä tasolla, eli vuoden 1991 tasolla.

31 Jos sitten vielä tätä kehitystä katsotaan, miten määrärahat reaalisesti ovat kehittyneet suhteessa tutkinto- ja opiskelijamääriin, niin näemme tuon saman trendin hyvinkin selvästi. Prosentuaalisesti se on erittäin huomattava. Tämä on merkki kahdesta asiasta: yliopistot ovat tehostaneet toimintaansa ja yliopistojen määrärahojen reaalinen lasku on tosiasia. Vertaamme sitten korkea-asteen menoja opiskelijaa kohti eräässä OECD-maissa, dollareita /opiskelija. Nämä ovat muutaman vuoden takaisia tilastoja, mutta ei ole mitään aihetta turhaan hymistelyyn, käyrämme kulkee täällä miltei kaikkein alimpana. Pääjohtaja Saarnivaara totesi korkeaan teknologiaan ja osaamiseen liittyvän teollisuuden merkityksen ja kasvun ja sen takia hyppään tuosta pari kalvoa yli, niihin ei tarvitse palata, kaikki tiedämme sen. Sitten haluan tuon kalvon näyttää, missä tutkijoiden osuus työvoimasta eri OECD-maissa vuosina , niin nähdään että Suomessa tutkijoiden osuus on kasvanut keskimääräistä nopeammin. Japani on tässä aivan ylivoimainen, myöskin Ruotsissa kehitys on ollut erittäin nopeaa. Tämä osaamiseen liittyvän tuotannon ja toimeliaisuuden edellytys on juuri, että tutkijoita on riittävästi. Muutamia johtopäätöksiä 90-luvun kehityksestä. On selvästi todettava, että Suomella on ollut selkeä tietoon ja taitoon perustuva politiikka, jota on noudatettu. Suomen tutkimuspanostusta on määrätietoisesti nostettu ja tätä linjaa on tiede- ja teknologianeuvoston katsauksen mukaisesti tarkoitus jatkaa. Suomen talous on kehittynyt yhä tietointensiivisemmäksi, yritykset palkkaavat tutkijoita. Yli 50 % tutkijoista, joita koulutetaan, on nyt vuodesta 1995 lähtien palkattu yrityksiin. Yliopistot ovat tutkimuksen ja koulutuksen kasvulla pyrkineet vastaamaan yhteiskunnan ja kilpailun asettamiin haasteisiin. Olemme lisänneet opiskelijamääriä, tuottaneet enemmän tutkintoja, tehneet enemmän tutkimustuloksia jne. Tässä ovat kasvuluvut. Maisteritutkintojen määrä on 90-luvulla kasvanut noin 35 % ja tohtorintutkinnot lähes 90 % eli tutkijakoulutukseen on panostettu. Määrärahat ovat pienentyneet tutkintomäärien suhteen esimerkiksi 28 %. Osa siitä tietysti tulee toiminnan tehostamisesta ja rakenteellisesta kehityksestä. Suomen panostus yliopisto-opiskelijaa kohden on OECD-maiden alhaisimpia ja yliopistojen tehtäviensä täyttämiseen saadut voimavarat ovat olleet riittämättömiä. Mitä meiltä odotetaan yliopistoina tulevaisuudessa? Tässä on koulutus- ja tutkimustoiminta vuosina suunnitelma ja opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaiset tutkintomäärätavoitteet. Kasvu vuosina on maisteritasolla 21 % ja tohtoritasolla 27 %. Edelleen yliopistojen on tämän suunnitelman ja muiden ohjeiden mukaisesti panostettava elinikäiseen oppimiseen, kansainvälistymiseen, tutkimustulosten hyödyntämiseen, yritys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Yliopistojen on laadittava kokonaisstrategia, jossa otetaan huomioon myös ulkopuolinen rahoitus ja sen suuntaaminen. Opetusta on kehitettävä ja Suomeen on luotava verkkoyliopisto. Tiede- ja teknologianeuvoston uudessa katsauksessa todetaan, että yliopiston tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen perusedellytyksiä on parannettava niin, että tutkimusympäristöt edelleen vahvistuvat ja niiden aineelliset edellytykset kehittyvät. Myöskin tämä, mihin ministeri Tuomioja viittasi, julkista tutkimusrahoitusta on tarpeen lisätä kumulatiivisesti tuolla aikajaksolla noin 1,2 miljardilla. Näiden lisäksi mitä meille on tavoitteita asetettu niin on tietysti olemassa suunnitelmia, millä 28

32 tavalla ne voidaan toteuttaa. Tässä on tietysti hallitusohjelma, mainitsemani koulutus- ja tutkimus vuosina , mitä siellä edellytetään sekä tiede- ja teknologianeuvoston katsaus. Tässä yhtenä osana on rakenteellinen kehittäminen, 3 prosentin uudelleensuuntaus vuoteen 2002 mennessä. Hyvin tärkeää on se, että uusi kehittämislaki saataisiin voimaan sellaisena, että se todella turvaa yliopistojen kehittämismahdollisuudet ja tavoitteiden saavuttamisen, ja tässä hallitusohjelmassakin todetaan, että yliopistojen perusrahoitus turvataan lainsäädännöllä. Erityisesti haluan viitata opetusministeriön työryhmän ehdotukseen yliopistojen toimintamenojen määrärahakehityksen turvaamiseksi eli uuden kehittämislain sisällöstä. Nykyinen voimassa oleva lakihan päättyy tämän vuoden lopussa, ja siinä todetaan vain voimavarojen kehittäminen palkkausmenojen nousua vastaavaksi. Työryhmä esittää toimintamenomäärärahoihin selvää kausaliteettia tulostavoitteisiin nähden eli jos tulostavoitteita nostetaan niin vastaavasti 2/3:lla laskennallisista kustannuksista nostetaan toimintamenomäärärahoja. Täysi kustannustason kompensaatio ja edellä todistamani jälkeenjääneisyys kurotaan kiinni lähimmän kuuden vuoden aikana lisäämällä toimintamenomäärärahoja noin 110 miljoonaa markkaa vuodessa. Jos nämä kaikki hyvät asiat toteutetaan, niin se merkitsee seuraavaa: yliopistojen omat toimintamenot tänä vuonna opetusministeriön kehyksessä ovat 5,57 miljardia. Jos me lisäämme tähän nuo tutkintotavoitteiden ja tutkintomäärien nousun, kustannustason laskennallinen nousu, joka on kehittämislakityöryhmässä arvioitu noin 3 %, ja jälkeenjääneisyys ja uudelleenkohdentaminen, siitä tiede- ja teknologianeuvoston esittämä kompensaatiolisäbonus, niin pääsemme siihen, että tätä määrärahaa vastaava määrä vuoden 2001 budjetissa pitäisi olla noin 6,2 miljardia ja vastaavalla tavalla laskien vuonna 2002 noin 6,5 miljardia. Sen lisäksi näissä eri suunnitelmissa odotetaan, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bkt:sta nostetaan tuona ajanjaksona 3,5 %:iin bkt:sta. Tuo valtion tutkimusrahoituksen kasvatus 1,2 miljardia koko kaudella merkitsee noin 300 miljoonaa vuodessa. Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin on päätetty esittää 15 %:n yleiskustannuslisää, joka merkitsisi noin 90 miljoonaa markkaa ja huippuyksikköohjelman laajentamiseen noin 150 miljoonaa markkaa. Tämä osoittaa sitä, että poliittisen ja muunkin päätöksenteon tasolla on tajuttu se, että kun me asetamme uusia ja laajempia tavoitteita yliopistoille, yliopistojen osuus Suomen innovaatiojärjestelmässä on aivan keskeinen. Tutkijakoulutuksen haluan vielä erityisesti nostaa esiin. Nähdään myöskin, että se ei tapahdu ilman vastaavia resurssilisäyksiä. Nämä suunnitelmat, joita näissä papereissa on esitetty, tukevat selkeästi tätä linjaa, että jos tuloksia odotetaan siihen on tietysti panostettavakin. Kestävä taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys vaatii jatkossakin tuekseen innovaatiojärjestelmän laaja-alaista kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta luo perustan yhteiskunnan tietointensiiviselle kasvulle. Ilman jatkuvia panostuksia kasvumme edellytykset heikkenevät. Nostan vielä tässä esiin tietoteollisuuden kehitysedellytyksiin liittyvät ongelmat. Meidän tulee huomattavasti enemmän jatkossa panostaa tietotekniikkaan, muuten korkeateknologian osaamiseen perustuva kasvu ei enää jatku. Myöskin tietoon ja osaamiseen perustuvan kasvun työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Talouden kasvun innovaatiovetoisuus vaikuttaa merkittävästi myös alueelliseen kehitykseen ja tietointensiivinen kasvu on yritysvetoista. Edellytykset tähän rakennetaan eri politiikkalohkojen piirissä, innovaatio- ja yritystoiminnan perusteissa, taloudessa lohkojen hyvä keskinäinen yhteistyö on välttämätöntä samoin niiden yhteistyö kansallisen 29

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot